LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN RAKENTEESTA JA VARUSTEISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri Maria Rautavirta LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN RAKENTEESTA JA VARUSTEISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen pääasiallinen sisältö 2 Yleisperustelut 2.1 Nykytila Sähköautojen sääntely Esityksellä lisättäisiin asetukseen uusi 18 a, jolla täsmennettäisiin vaatimuksia sähköautojen sähköturvallisuudelle siihen asti kunnes EU-vaatimukset uusille autoille tulevat voimaan. Vaatimuksia sovellettaisiin kansallisesti tämän jälkeenkin käytettyihin ajoneuvoihin ja kansallisiin hyväksyntöihin. Vaatimuksia sähköturvallisuuden osalta sovellettaisiin sekä alun perin sähkökäyttöisiin autoihin, että polttomoottorikäyttöisestä autosta sähköautoksi muutettuihin autoihin. Esityksellä uusittaisiin myös liite 8, jolla helpotettaisiin sellaisten käytettyjen autojen maahantuontia, joilla ei ole EU-tyyppihyväksyntää, mutta jotka ovat sarjavalmisteisia ja rakennettu vastaamaan sellaisia kansainvälisiä turvallisuusstandardeja, joiden katsotaan olevan riittäviä turvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimustaso olisi pitkälti yhtenevä yksittäisiä ei-ey-tyyppihyväksyttyjä uusia autoja koskevien säännösten kanssa, jotka EU:n komissio hyväksyi asetuksella (EY N:o 183/2011) ja joita aletaan soveltaa uusiin sarjavalmisteisiin autoihin Lisäksi täsmennettäisiin muutamia testausmenettelyjä ja osoittamistapoja koskevia vaatimuksia perävaunujen ja raskaiden ajoneuvojen rekisteröinnin helpottamiseksi. Asetusmuutos on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian komission ja muiden EU-maiden kuulemisen jälkeen. Minimiaika kuulemiselle on 3 kk. Valtuudet asetuksen antamiseen ovat ajoneuvolain (1090/2002) 27, 29, 50 e ja 60 a :ssä. EU:n harmonisoidut tekniset vaatimukset eivät toistaiseksi huomioi sähköautojen sähköturvallisuutta. Sähköturvallisuus sisältyy autojen yleiseen turvallisuusasetukseen, mutta turvallisuutta koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset on vielä hyväksymättä. Valmisteilla on komission asetus, jolla EU:ssa sovellettaisiin tyyppihyväksynnässä alkaen Euroopan talouskomission (UNECE) E-sääntöä 100. E-sääntö 100 määrittelee muun muassa turvallisuuteen liittyviä teknisiä ominaisuuksia koskien suojausta sähköiskulta, akkuturvallisuutta ja ajoneuvon toiminnallista turvallisuutta. Sähköauton kolariturvallisuutta koskevat vaatimukset ovat UNECE:ssä vasta työn alla. EU:n soveltamisaikatauluun ulottuvan väliajan, sähköautojen tyyppihyväksyntävaatimukset kuuluvat kansallisen sääntelyn piiriin. Kansalliseen sääntelyn toimival-

2 2 taan kuuluvat myös sähköautojen muunnokset, joita koskeva sääntely perustuu ajoneuvon käyttöönottovuoteen. Suomi on vuodesta 1996 alkaen tunnustanut E-säännön 100 mukaisen hyväksynnän osoituksena sähköauton sähköturvallisuudesta. Koska sähköautoja ei ole aiemmin ollut laajalti markkinoilla, ei turvallisuusvaatimusta ole käytännössä sovellettu. E- sääntö 100 on kuitenkin ainoa tekninen säännös asiasta, joka on kansainvälisesti tunnustettu ja sitä sovelletaan jo nyt laajasti EU:ssa osana jäsenmaiden kansallisia säädöksiä. Sähköturvallisuuden lisäksi sähköauton tulee täyttää normaalisti muut autoja koskevat käyttöönottoajankohtaa vastaavat tekniset vaatimukset. Jos muunnossähköauton muutostyön yhteydessä muutetaan esimerkiksi auton lämmitysjärjestelmää, raukeaa lämmitysjärjestelmää koskeva ajoneuvokohtainen hyväksyntä ja lämmitysjärjestelmää koskevat vaatimukset tulee erikseen osoittaa täyttyväksi muutoskatsastuksessa. Muita ominaisuuksia joihin muutostyö voi vaikuttaa, ovat mm. sähkömagneettinen säteily, huurteen- ja sumunpoistolaitteiston toiminta sekä ohjaus- ja jarrutehostimen toiminta. Myöskään ajoneuvon massa ei akkujen lisäyksen johdosta saa ylittää valmistajan ilmoittamaa enimmäismassaa. Yksittäisen ajoneuvon hyväksymiseen voidaan uutta ajoneuvoa koskevien vaatimusten sijasta, soveltaa myös liitteen 8 poikkeuksia vaatimuksista. Yksittäisten ei-ey-hyväksyttyjen autojen rekisteröinti Suomeen Autojen teknisiä vaatimuksia ja hyväksymismenettelyitä sääntelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle. Direktiiviä sovelletaan sellaisenaan EY-tyyppihyväksyttäviin sarjavalmisteisiin autoihin. Myös pieniä sarjoja ja yksittäisiä autoja koskevat hyväksyntämenettelyt on harmonisoitu. Yksittäishyväksynnällä tarkoitetaan menettelyä, jossa varmistutaan siitä, että yksittäinen ajoneuvo, joka voi olla myös muu kuin ainoa kappale, täyttää sitä koskevat määräykset. EY- yksittäishyväksyntä perustuu puitedirektiivin 2007/46/EY artiklan 24 säännöksiin. Erona tavallisesti sarjatuotantoautojen kohdalla sovellettavaan tyyppihyväksyntään on se, että jokainen ajoneuvo tarkastetaan ja hyväksytään erikseen. Tästä syystä mm. rikkovia testejä ei edellytetä tehtäväksi. Yksittäishyväksynnän on tarkoitus olla yksittäin rekisteröintiä varten hyväksyttäviin ajoneuvoihin sovellettava direktiivissä määritelty menettely. Ennen puitedirektiiviä 2007/46/EY jäsenvaltiot saivat käyttää täysin kansallisia menettelyjä yksittäisten ajoneuvojen hyväksymiseen, mikä tuotti ongelmia rekisteröitäessä ajoneuvoja uudelleen toisessa jäsenmaassa. Yksittäistapauksina on eri jäsenmaissa tähän asti käsitetty yleisesti muuttoajoneuvot ja diplomaattikunnan ajoneuvot, mutta myös yksittäin valmistetut ajoneuvot. Yksittäisiksi ajoneuvoiksi on katsottu lisäksi yksittäin maahantuodut ja rekisteröidyt ajoneuvot, joilla ei ole EY-tyyppihyväksyntää. Yhtenäistetty yksittäishyväksyntämenettely on otettu käyttöön koko EU:ssa Menettelyyn sisältyvät yksittäishyväksynnän myöntäjän vaatimukset ja yksittäishyväksynnästä myönnettävät todistukset ja niiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteet.

3 3 Varsinaisten teknisten vaatimusten osalta direktiivi jättää liikkumavaraa jäsenmaille päättää mm. yksittäisiä autoja koskevista teknisistä vaatimuksista. Vastavuoroisen tunnustamisen osalta, jokainen jäsenmaa soveltaa omaa vaatimustasoaan arvioidessaan hyväksyykö se toisessa jäsenmaassa aiemmin rekisteröidyn ajoneuvon rekisteröitäväksi omassa maassaan. Varsinaiset tekniset vaatimukset ovat kuitenkin kansallisia, eikä yksittäishyväksyntä ole sellaisenaan voimassa muussa kuin sen myöntäneessä maassa. Vapaa liikkuvuus ja markkinoiden toimivuus sisämarkkinoilla edellyttävät, että vastavuoroista tunnustamista ei voida evätä kuin todelliseen turvallisuussyyhyn vedoten, eikä pelkästään sen johdosta, että eri jäsenmaiden kansalliset vaatimukset eroavat toisistaan. Tätä tavoitetta palvelemaan EU-komissio on hyväksynyt asetuksen, jolla harmonisoidaan sarjavalmisteisia uusia autoja koskevat ns. yksittäishyväksyntävaatimukset. EU:n komission asetus 183/2011 tulee sovellettavaksi Vapaan liikkuvuuden lisäksi asetuksen taustalla on ollut komission ja jäsenvaltioiden yhteinen huoli siitä, että pelkästään kansallisiin vaatimuksiin perustuvia yksittäishyväksyntöjä käytettäisiin laajamittaisesti EY-tyyppihyväksynnän teknisten vaatimusten kiertämiseen ja sitä kautta esimerkiksi kolariturvallisuudeltaan vakavasti puutteellisten ajoneuvojen rekisteröintiin. Sen tähden minimivaatimuksille on haluttu luoda yhteiset periaatteet, joista pidettäisiin kiinni. Komission asetuksen päätarkoituksena on ollut asettaa EU-tasolla yhtenäiset tekniset yksittäishyväksyntävaatimukset yhteisön ulkopuolelta tuotaville henkilö- ja pakettiautoille. Vaatimukset koskevat uusia suurina sarjoina valmistettuja autoja. Näiden teknisten vaatimusten mukaiset yksittäishyväksynnät tunnustetaan jatkossa automaattisesti kaikissa jäsenmaissa. Nämä EU-vaatimukset sääntelevät millaisia autoja myös Suomen on velvoite hyväksyä EU:n ulkopuolelta. Jäsenmaille on kuitenkin edelleen jäänyt artiklan 24 nojalla mahdollisuus säätää vähäisiä poikkeuksia teknisistä vaatimuksista ja näiden vaatimusten osoittamiseksi edellytetyistä selvityksistä ja testeistä. Käytännössä tätä liikkumavaraa koskevat kansalliset säädökset sisältyvät Liitteeseen Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Sähköautojen sääntely Ehdotetulla asetusmuutoksella täsmennettäisiin sähköautoja koskevia turvallisuusvaatimuksia. Sähköautoille määriteltäisiin riittävä ja kansainvälistä kehitystä vastaava turvallisuustaso, joka antaa myös mahdollisuuden muunnossähköautojen kehittämiselle ja valmistukselle Suomessa. Asiassa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä erillisiä teknisiä vaatimuksia tarkoitukseen, vaan sähköautojen turvallisuusvaatimukset kansallisesti perustuisivat suoraan E-säännön 100 vaatimuksiin, jota EU alkaa joka tapauksessa soveltaa uusien autojen tyyppihyväksynnässä Myös muut EU-maat ovat ratkaisseet siirtymäajan sääntelyn vastaavasti ja ne joilla on erityissäädöksiä asiasta soveltavat jo E-sääntöä 100. Koska sähköturvallisuutta koskevia vaatimuksia ei sähköautoille ole aiemmin ollut kansallisesti olemassa, tulisi E- sääntöä 100 vastaavien vaatimusten soveltaminen pakolliseksi kaikille Suomessa rekisteröitäville sähköautoille. Osoittamisvaatimuksena hyväksyttäisiin E-säännön mu-

4 4 kainen tyyppihyväksyntä, mutta vaatimusten täyttyminen voitaisiin osoittaa rekisteröintikatsastuksessa myös muulla tavoin. Koska Suomessa ei ole ilmoitettua laitosta E-säännön 100 osalta, hyväksyttäisiin rekisteröintikatsastuksessa osoituksena vaatimusten täyttymisestä myös sähkötarkastajan oikeudet omaavan henkilön tarkastus. Muutostyön osalta vaatimusten täyttyminen olisi mahdollista tehdä myös suoraan sähkötyöoikeudet omaavan henkilön toimesta. Yksittäisten ei-ey-hyväksyttyjen autojen rekisteröinti Suomeen Säädöksillä laajennettaisiin yksittäisiä ei-ey-tyyppihyväksyttyjä uusia M1 ja N1- luokan ajoneuvoja koskevat periaatteet käytettynä maahantuoduille ajoneuvoille ja jo liikenteessä oleville ei-ey-tyyppihyväksytyille ajoneuvoille. Vastaavia periaatteita sovellettaisiin soveltuvin osin myös N2-luokan ajoneuvoihin. Vaatimustaso perustuisi pitkälti yksittäisiä ei-ey-tyyppihyväksyttyjä autoja koskeviin säännöksiin, jotka EU hyväksyi asetuksella (EY N:o 183/2011) ja joita aletaan soveltaa uusiin autoihin Koska EU-asetuksen vaatimukset koskevat vain uusia autoja, tulisi johdonmukaisen soveltamisen vuoksi vaatimusten uusille ja käytetyille ajoneuvoille olla yhtenevät. Vaatimuksissa huomioitaisiin myös aiempaa paremmin käytännön mahdollisuudet saada Suomessa rekisteriin sellaisia autoja, jotka ovat saaneet vastaavan poikkeuksen toisesta EU-maasta kuten Saksasta ja Ruotsista. Vaatimuksista säädettäisiin korvaamalla aiempi liite 8. Luonnollisesti kun kyse on yksittäisistä ajoneuvoista, kaikkia erillisdirektiivien kohteita ei voida soveltaa, kuten esim. kierrätysvaatimuksia tai törmäystestejä. Osassa ominaisuuksia on sovellettu poikkeavaa osoittamistapaa kuten CO2-päästöjen määrittämisessä laskennallisesti. Nyt laaditut tekniset vaatimukset on pyritty saattamaan mahdollisimman pitkälle vastaamaan EY-tyyppihyväksynnässä sovellettavia vaatimuksia. EU:n komission asetuksen mukaisesti on esitetty vaihtoehtoisia vaatimuksia, joilla voidaan varmistaa mahdollisimman pitkälle vastaava vaatimustaso. Olennaisena erona nykyisin Suomessa yksittäin hyväksyttäville voimassa oleviin vaatimuksiin, vaihtoehtoisina vaatimuksina tunnustettaisiin sarjavalmisteiselle autolle monissa kohdin Japanissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa tai Koreassa voimassa olevat tekniset vaatimukset ja ajoneuvot voitaisiin hyväksyä rekisteriin pitkälti alkuperäiskunnossa ilman muutostöitä. Päästöjen osalta helpotusta ei varsinaiseen vaatimustasoon sallittaisi, mutta osoittamistapa ei olisi yhtä tiukka kuin EY-tyyppihyväksynnässä. Vaatimustaso sallisi toisessa EU-jäsenmaassa tehdyn EU-vaatimuksiin perustuvan vaihtoehtoisen testin tunnustamisen ja helpottaisi testauspalvelujen saatavuutta. Osin tunnustettaisiin suoraan myös ns. kalifornialaiset päästövaatimukset täyttävät autot. EU-asetuksen mukaisesti sallittaisiin myös testiraportin käyttäminen selvityksenä vastaavat ominaisuudet täyttävän toisen ajoneuvon rekisteröinnissä. EU-tason yksittäisille ajoneuvoille koskevia hyväksyntämenettelyjä koskevat tarkemmat vaatimukset käytettävistä todistuksista, tietojenvaihdosta sekä siihen sovellettavista määräajoista ja yksittäishyväksyntöjen vastavuoroiseen tunnustamiseen laaditut periaatteet on saatettu EU-laajuisesti voimaan jo

5 5 2.3 Esityksen vaikutukset Sähköautojen turvallisuudesta ei ole tällä hetkellä olemassa yksiselitteisiä velvoittavia säädöksiä. Osoituksena turvallisuudesta on kuitenkin vuodesta 1996 hyväksytty E-säännön 100 täyttäminen. Kun sähköautojen EU-laajuiset vaatimukset EUtyyppihyväksynnälle tulevat voimaan , asia korjaantuu uusien rekisteröintien osalta. Turvallisuuden tason varmistamiseksi, jatkossa kuitenkin tarvitaan sääntöjä myös käytettynä maahan tuotavien sähköautojen samoin kuin käyttövoiman muutoksella tehtyjen ns. muunnossähköautojen tarpeisiin. Jotta kynnys alan osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiselle ei olisi liian suuri, on sähköauton turvallisuuskysymysten arvioinnissa katsottu riittäväksi hyödyntää nykyisiä sähköalan ammattilaisia. Käyttövoiman muutostilanteissa keskeistä on tuntea yleisesti sähköön liittyvät turvallisuusriskit, joiden arviointiin E-säännön 100 mukaisesti sähköalan ammattilaisilla on parhaat valmiudet. Sähköautojen huolto- ja korjaustöiden lisääntyessä myös erityisesti sähköautoihin pätevöityneiden sähköalan ammattilaisten odotetaan lisääntyvän. Yksittäishyväksyntöjä tehdään Suomessa vuositasolla n Näistä alle 100 kpl ovat tällä hetkellä sellaisia uusia sarjavalmisteisia ajoneuvoja, joita koskee uusi EUasetus. Käytettynä maahan tuotiin 2010 yhteensä henkilöautoa ja pakettiautoa. Näistä rekisteröinnin helppouden takia suurin osa on EY-tyyppihyväksyttyjä käytettyjä autoja. Tällä hetkellä todennäköisesti tuodaan maahan myös tarpeettoman vanhoja autoja kolmansista maista sen tähden, että niihin sovellettavat vaatimukset ovat uudempia autoja lievempiä. Nyt ehdotetut muutokset helpottaisivat jatkossa myös toisessa EU- maassa kansallisen poikkeuksen nojalla rekisteriin hyväksytyn ajoneuvon myöhempää rekisteröintiä Suomeen, kun vastavuoroinen tunnustaminen helpottuisi. Kolmansien maiden teknisten vaatimusten tunnustaminen todennäköisesti lisää ajoneuvojen ns. rinnakkaistuontia virallisten maahantuojien rinnalla. Myös virallisilla maahantuojilla voi olla halukkuutta hyödyntää säädöksen joustovaraa. Asetusmuutoksen johdosta erityisesti japanilaisten ja amerikkalaisten autojen tuonti todennäköisesti lisääntyy. Erityisesti tämä koskee malleja, joita ei tuoda Suomeen suoraan ja sellaisia malleja, joihin halutaan erikoisvarusteluja tai jotka muuten koetaan kiinnostaviksi. Testauspalvelujen puuttuessa Suomesta on myös oletettavaa, että yksittäishyväksyttyjä ajoneuvoja tuodaan Suomeen aiempaa enemmän EU:n ulkopuolelta mm. Saksan kautta. Käytettyjen ajoneuvojen kysyntä ei kokonaisuutena muuttuisi, joten autoveron tuottoon asetuksella ei olisi juurikaan merkitystä. EU:ssa on kuluttajan suojaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi olemassa myös säädöksiä, joita koskevat velvoitteet tulevat koskemaan myös liiketoimintana EU:n ulkopuolelta tuotavien autojen tuojia. Tällaisia ovat mm. markkinavalvontaan ja romutukseen liittyvät vaatimukset. Näiden velvoitteiden osalta myös markkinoilla olevien yritysten valvontaan voi kohdistua lisätarpeita viranomaispuolelle. Myös pelisääntöjä virallisten maahantuojien roolista näiden rinnakkain tuotujen ei EU:n markkinoille tarkoitettujen autojen osalta, tulee tarvittaessa kirkastaa.

6 6 2.4 Asian valmistelu Asia on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Asian valmistelussa on hyödynnetty yksittäisten ajoneuvojen ongelmista käytettävissä olevaan aiempaan aineistoon ja hyödynnetty vuodesta 2009 käytössä olleiden vaatimustenmukaisuuden osoittamistavoista saatuja käytännön kokemuksia. EU:n komission asetuksen valmistelun yhteydessä asiasta on valmisteltu E-kirje (E 171/2009 vp) eduskunnalle. E-kirje on toimitettu liikenne- ja viestintävaliokunnalle, joka ei ole ryhtynyt asiassa erityisiin toimenpiteisiin. Komission asetusluonnos on myös ollut sidosryhmillä lausunnolla. Tällöin lausuntonsa antoivat Autotuojat ry/autoalan keskusliitto ry, SKAL ry, Tulli, Liikkuva poliisi ja YKL ry. Lausunnonantajat eivät ole esittäneet erityisiä huomioita asiassa. Myöskään kilpailukykyjaoston kirjallisessa menettelyssä, ei ole esitetty erityisiä huomioita. FHRA on aiemmissa asiaan liittyvissä EU:n valmisteluvaiheissa pitänyt tärkeänä kansallisten säädösten laatimista asiassa, jotta vaatimukset koskisivat myös käytettyjä autoja. Lisäksi on tuotu käytännön esteenä esille puute melumittausten saatavuudessa Suomessa. Asia toimitetaan tarkastettavaksi oikeusministeriöön. Kansallisena teknisenä määräyksenä annettavat säädökset ilmoitetaan komissiolle ja muille jäsenmaille tiedoksi. Komissiolla ja muilla jäsenmailla on 3 kk aikaa esittää huomionsa asiassa. Määräaika huomioille on 2.5 Yksityiskohtaiset perustelut 18 a Säädettäisiin sähkökäyttöisen ajoneuvon vaatimuksina sovellettavaksi E-säännön 100 vaatimuksia vastaava tekninen taso. Soveltamisalaan kuuluvat kaikki ne ajoneuvot, jossa korkeajännitteellistä sähköä käytetään joko pelkästään tai rinnakkain toisen käyttövoiman kanssa, sekä tällaiseksi muutettuja ajoneuvoja. Jos ajoneuvolle on pakottavan EU-sääntelyn johdosta tiukemmat vaatimukset esim. hyväksyntäpakko, sovelletaan niitä vaatimuksia tässä säädettyjen vaatimusten sijaan. Koska E-sääntöä 100 päivitetään tekniikan kehittyessä, viitattaisiin käyttöönoton ajankohdan vaatimuksissa siihen muutosversioon, joka säännöstä 100 on voimassa käyttöön otettavia ajoneuvoja koskien kyseisenä ajankohtana. EY-tyyppihyväksynnässä on jo EUmaiden kesken sovittu, että E-säännön muutosversio 01 tulee koskemaan uusia tyyppihyväksyntöjä ja kaikkia uusia käyttöön otettavia ajoneuvoja. Pykälän toisessa momentissa määriteltäisiin Sähköinen voimansiirtojärjestelmä, joka pohjautuu E-säännön 100 muutosversioon 01. Siinä myös ajoneuvoon asennettu latauslaitteisto katsotaan kuuluvaksi vaatimusten soveltamisen piiriin. Pelastustilanteita varten otettaisiin erikseen vaatimus merkinnästä, josta nopeasti ilmenisi, että ajoneuvo on sähkökäyttöinen. Tällä tiedolla on merkitystä kun pelastustilanteessa arvioidaan käytettäviä varusteita ja jännitteen poiskytkemistä. Jännitevaaraa koskeva merkintä, joka edellytetään E-säännön 100 mukaisesti, ei saisi kuitenkaan käyttää, sillä se on tarkoitettu erityisesti jännitteellisten osien merkitsemiseen ja sillä on sähköturvallisuudessa vakiintunut käyttötarkoitus. Joissain tapauksissa ulkoi-

7 7 sen merkinnän voisi korvata myös auton mallimerkinnällä, jos siitä käy yksiselitteisesti ilmi, että auto on sähkökäyttöinen. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädettäisiin erikseen 4 momentissa, jossa osoituksena muutoskatsastuksessa kelpaisi myös käyttöönottopöytäkirja, jos auton muuttamisesta on vastannut sähkötyöoikeudet omaava henkilö. Vaihtoehtoisesti hyväksyttäisiin muutoskatsastuksessa myös lausunto TUKES:in hyväksymältä sähkötarkastajalta. Liite 8 Liitteen seliteosaa täsmennettäisiin huomioimaan EU-säädökset, joilla on tunnustettu rinnakkaisten E-sääntöjen vaatimuksia. Vastaavat rinnakkaisina tunnustettavat E- säännöt kirjattaisiin myös taulukkoon. Jatkossa vaatimuksia voitaisiin soveltaa rinnakkain siten kuin ajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 toimeenpanoa täydentävillä komission asetuksilla säädettäisiin. Liitteen vaatimukset perustuvat komission asetukseen 183/2011 yksittäisille ajoneuvoille ja aiempiin kansallisiin vaatimuksiin, joiden taustalla ovat asetuksen liitteen 2 vaatimukset, joita sovelletaan EY-piensarjahyväksynnässä. Vaatimuksissa on kuitenkin otettu aiempaa täsmällisemmin huomioon kansalliset erityistarpeet vaatimustenmukaisuuden osoittamisen kannalta. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että Suomessa olisi myös käytännössä mahdollisuudet kyseisten osoittamistapojen edellyttämien testien tekemiseen. Vaatimustenmukaisuuden osoittamistavat perustuvat ajoneuvolain 50 e :än. Yhtenäisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi on katsottu tarkoituksenmukaisesti sanotun pykälän 2 momentin kohdan 3 mukaisesti eriyttää ajoneuvolle, joka on valmistettu suurina sarjoina yhdysvaltalaisia, japanilaisia, korealaisia tai kanadalaisia markkinoita varten, oma osoittamistapansa, jolla alkuperäiset vaatimukset tunnustettaisiin suoraan. Näin poistuisivat tapauskohtaisten tulkintojen erot eri ajoneuvojen turvallisuustasosta. Yleisellä tasolla voidaan pitää todennäköisenä, että auto on riittävän turvallinen, kun se on kyseisille markkinoille vaadittujen turvallisuusvaatimusten mukainen. Vastaavanlainen vaatimusten tunnustaminen on, tosin omaisuuden suojaamiseksi hieman laajemmassa muodossa, käytössä jo muuttoajoneuvoille. Kirjaintunnuksiin lisättäisiin tätä varten riittävänä osoituksena vaatimusten osoittamisesta rekisteröintikatsastuksessa kirjaintunnus I., joka käytännössä rinnastuisi C-luokan selvitykseen. Kohdat 1, 2, 2a, 39, 41 ja 41 a Melu- ja päästövaatimusten osalta pidettäisiin jatkossakin kiinni eurooppalaisista vaatimuksista. Osoittamisvaatimuksia sen sijaan helpotettaisiin, niin että testejä olisi mahdollista saada suoritettua myös Suomessa. Varsinaisessa testissä voitaisiin soveltaa asetuksen 183/2011 poikkeuksia. Poikkeuksissa on määritelty myös miltä osin päästövaatimusten osoittaminen tunnustetaan myös ns. kalifornialaiset vaatimukset täyttämällä. Päästötestien osalta vaatimusten osoittamista helpottaa lisäksi asetuksen 183/2011 nojalla mahdollisuus käyttää ajoneuvokohtaista testausselostetta myös toiseen ajoneuvoon erikseen tehtävän vertailun perusteella. CO2-päästöjen osalta on verotuksen suorittamiseksi tarpeellista, että kaikista autoista, myös EU:n ulkopuolelta

8 8 on saatavissa CO2-päästötieto. Tietojen saantia koskevia velvoitteita ei kuitenkaan muilta kuin EU-tyyppihyväksytyiltä ajoneuvoilta edellytettäisi täytettäväksi. Kohtien 41 ja 41a osalta osoittamistapa ei muuttuisi, mutta vaatimuksiin täsmennettäisiin edellytetyt testit ja ettei valmistajaa koskevia vaatimuksia tiedon saannista sovellettaisi. Kohdat 3, 5, 8-10, 13-15, 19, 31, 45, 46, 49, 53, 54 ja 61 Taulukkoon merkittäisiin I-tunnus niiden ominaisuuksien osalta, joille vaihtoehtoisena osoittamistapana sarjavalmisteiselle autolle (M 1, N 1 tai N 2 -luokka), hyväksyttäisiin osoitus siitä että se vastaa yhdysvaltalaisia, japanilaisia, korealaisia tai kanadalaisia vaatimuksia. Riittävä osoitus olisi valmistajan tai toimivaltaisen viranomaisen erillinen selvitys kuten vaatimustenmukaisuustodistus tai erillinen osaan, järjestelmään tai tekniseen yksikköön kiinnitetty hyväksymismerkintä. Kohdan 61 osalta asennusvaatimuksen voisi osoittaa täyttyväksi aiemman valmistajan selvityksen sijasta muullakin selvityksellä, joka tyydyttävällä tasolla riittää hyväksynnän tai katsastuksen suorittajalle osoituksena keskeisten vaatimusten täyttymisestä. Kohdat 4, 18, 34, 35, 38, 43, 58 ja 60 Muiden kuin kohdan 38 osalta, lisättäisiin vaihtoehtoiseksi vaatimukseksi kyseisiä ominaisuuksia koskevat EU-asetukset. Muiden kuin 43, 58 ja 60 kohtien osalta, joissa osoittamistavat säilyisivät ennallaan, jatkossa vaatimuksen täyttyminen voitaisiin henkilöautolle tarkistaa suoraan hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. Kohdat 6, 11, 12, 16, 27, 32, 33, 36, 42, 44, 47, 48, 51, 56, 57, 59 ja 62 Kohdat 7, 17, 40 ja 50 Näiden vaatimusten osalta varsinaisia osoittamistapoja ei esitetä muutettavaksi nykyisestä. Muiden kuin kohtien 44, 48, 51, 59 ja 62 osalta on olemassa myös vaihtoehtoinen E-sääntö, jonka vastaavana hyväksyttäisiin jatkossa rinnakkaisena vaatimuksena. Kohdan 48 osalta alaviitteellä täsmennettäisiin, että M2, M3, N2 ja N3- luokan ajoneuvo voidaan direktiivin 97/27/EY 7 artiklan mukaisesti hyväksyä liikennekäyttöön ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 4 luvussa säädettyjen mittojen mukaisena. Kohtien 7, 17 ja 40 ja kohta 50 vain kytkentälaitteiden asennuksen osalta, osoittamistapaa lievennettäisiin kattamaan myös muu selvitys, joka tyydyttävällä tasolla riittää hyväksynnän tai katsastuksen suorittajalle osoituksena keskeisten vaatimusten täyttymisestä. Kohdat 20, sekä Heijastin- ja valaisinlaitteiden osalta hyväksyttäisiin jatkossa kohtien sekä osalta I-tunnuksen mukaisesti alkuperäiset sarjavalmisteiselle autolle myönnetyt hyväksynnät. Kuitenkin asennusvaatimukset edellyttäisivät kohdan 20 mukaisesti, että valaisin- ja heijastinlaitteiden asennukseen sovellettaisiin kuitenkin eurooppalaisia vaatimuksia, jolloin niiden suunnitteluominaisuuksista, sähköliitännöistä ja aikaansaadun tai paluuheijastuvan valon väristä ei sallittaisi poikkeuksia. Tämä tarkoittaisi

9 9 muun muassa että takavilkut pitäisi olla jatkossakin oranssit. Puuttuva heijastin tai valaisinlaite tulisi aina asentaa ja näiden erikseen lisättyjen valaisin- ja heijastinlaitteiden tulisi olla EY- tai E-tyyppihyväksyttyjä. Muita kuin EY- tai E- tyyppihyväksyttyjä sallittuja lisävalaisimia ei saisi asentaa. Kohta 37 (Pyörien roiskesuojat) Kohta 50 (Kytkentälaitteet) Kohtaan on lisätty raskaiden ajoneuvojen kohdalle vaatimukseksi asetuksen 20 :n soveltaminen kansallisiin tarpeisiin. Osoittamistapaa asennuksen osalta lievennettäisiin kattamaan myös muu selvitys, joka tyydyttävällä tasolla riittää hyväksynnän tai katsastuksen suorittajalle osoituksena keskeisten vaatimusten täyttymisestä. Kohta 52 (Linja-auton korirakenne) 2.6 Voimaantulo Osoittamistapa porrastettaisiin ja luokan A- ja B linja-autoille riittäisi hyväksytyn asiantuntijan todistus, koska ilmoitetun testilaitoksen palveluja ei ole tarkoitukseen saatavissa. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun komission ja jäsenmaiden kuuleminen on saatu päätökseen. Minimiaika kuulemiselle on 3 kk.

10 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä kesäkuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti 1248/2002 muutetaan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) liite 8 sellaisena kuin se on asetuksessa 694/2009, sekä lisätään uusi 18 a seuraavasti 18 a Sähkökäyttöisen ajoneuvon vaatimukset 1. Sähköisellä voimalaitteella varustetun M- ja N- luokan ajoneuvon, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 25 km/h ja jonka käyttöjännite on tasajännitteellä vähintään 60 V tai vaihtojännitteellä vähintään 30 V, tulee sähköisen voimalaitteen turvallisuuden osalta täyttää tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä, rekisteröintikatsastuksessa ja muutoskatsastuksessa vähintään E-sääntöä 100 vastaavat vaatimukset tai vastaavat EU-vaatimukset. Jos ajoneuvo on otettu ensi kertaa käyttöön ajankohtana, jolloin E-säännöstä 100 tuli pakollisena soveltaa EU-säädösten nojalla jonkin sen muutossarjan vaatimuksia, ajoneuvon tulee vastata vähintään kyseisenä ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana sovelletun muutossarjan tai uudemman muutossarjan vaatimuksia. 2. Sähköinen voimansiirtojärjestelmä tarkoittaa yhtä tai useampaa ajomoottoria, uudelleen ladattavaa energiavarastoa, ajosähköenergian säätöjärjestelmää, apusähköjärjestelmien muuntimia, näihin liittyviä johdinsarjoja ja liittimiä sekä energiavaraston lataukseen tarvittavaa kytkentäjärjestelmää. 3. Ajoneuvo tulee palo- ja pelastustilanteita varten olla varustettu ajoneuvosta ulospäin näkyvällä riittävän selkeällä sähkökäyttöä ilmaisevalla merkinnällä. Tämä merkintä ei kuitenkaan korvaa korkeajännitteisiä osia koskevia, E-säännön 100 mukaisia jännitevaarasta kertovia merkintöjä. 4. Osoituksena 1-3 momentissa mainittujen vaatimusten täyttymisestä hyväksytään rekisteröinti- ja muutoskatsastuksessa vähintään nimetyn tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan vaatimukset tai ilmoitetun laitoksen vaatimukset täyttävän testaajan selvitys. Muutoskatsastuksessa osoituksena vaatimusten täyttymisestä hyväksytään myös käyttöönottopöytäkirja sähkötyöoikeudet omaavalta henkilöltä, joka itse on vastannut ajoneuvon muutosten tekemisestä tai TUKES:in hyväksymän sähkötarkastajan lausunto. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä xxkuuta Helsingissä x päivänä xxkuuta 2011 Liikenneministeri xx

11 2 Yli-insinööri Maria Rautavirta

12 Liite 8 AJONEUVOJA KOSKEVAT KANSALLISET POIKKEUKSET LIITTEIDEN 1-7 VAATIMUKSISTA Tätä taulukkoa voidaan soveltaa kansallisessa tyyppihyväksynnässä, muussa yksittäishyväksynnässä kuin direktiivin 2007/46/EY liitteen IV lisäyksen 2 tarkoittamassa M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvon jälkeen tehdyssä yksittäishyväksynnässä, sekä muutos- ja rekisteröintikatsastuksessa. Ennen käyttöönotettujen ajoneuvojen rekisteröinti- ja muutoskatsastuksessa voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa voimassa olleita vaatimustenmukaisuuden osoittamisen menettelyjä. Tämän taulukon mukaisia vaatimuksenmukaisuuden osoittamistapoja voidaan soveltaa myös liitteissä 1-7 määrättyjen erityisdirektiivien ajoneuvon ensimmäistä käyttöönottoajankohtaa vastaaviin vaatimuksiin ajoneuvon muutoskatsastuksessa ja rekisteröintikatsastuksessa. Ajoneuvon yksittäishyväksynnässä ja muutoskatsastuksessa sekä EY-tyyppihyväksytystä ajoneuvosta muutetun ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa ja muun kuin EY - tyyppihyväksytyn ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa saadaan vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa käyttää tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnassa sovellettavia, erityssäädöksessä säädettyjä raja-arvoja. Taulukossa ilmoitettuja E-sääntöjä voidaan soveltaa rinnakkaisina vaihtoehtoina EUsäädöksille. E-sääntöjä ja EU-säädöksiä sovelletaan, rinnakkain siten kuin EU-asetuksella säädetään. Ko hta Kohde Direktiivi/ EY-asetus E- sääntö Vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa M 1 M 2,3 N 1 N 2,3 O 1,2 O 3,4 1 Melutasot 70/157/ETY 51, 59 H 1 H 1 H 1 H 1 2 Päästöt 70/220/ETY (Kumottu alkaen) 2a Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja 6 /tietojen saanti) 3 Polttonestesäiliöt Alleajosuojat takana 4 Takarekisterikilven tila EY N:o 715/ /221/ETY 34, 58, 67, /222/ETY EU N:o 1003/ ,103 H 2 H 2 H 2 H 2 - H 3 H 3 C 6 /B 7 /X 8 /I N/A 4 N/A 5 H 3 H 3 H/X 8 C 6 /B 7 /X 8 /I E 9 /H E 9 /H E 9 /H E 9 /H E 9 /H E 9 /H - E E E E E E 5 Ohjauslaite 70/311/ETY 79 C 10 /I A C 10 /I A E A 6 Ovien lukot ja saranat 70/387/ETY 11 C C C 7 Äänimerkinantolait 70/388/ETY 28 C C C C H E 11

13 Ko hta Kohde e Direktiivi/ EY-asetus E- sääntö Vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa 8 Epäsuoran näkemisen laitteet 2003/97/EY 46 X 12 /I 12 C 13 X 12 H 13 X 12 /I 1 2 C 13 X 12 /I 1 2,14 H 13 /C 13,14 9 Jarrutus 15 71/320/ETY 13, 13H, Sähkömagneettine n yhteensopivuus 72/245/ETY 10 A 18 H 16 /I H H 16 /I H/I 14 H/ E 17 C 19 /I A 18 C 19 A 18 C 19 /I 11 Dieselin savutus 72/306/ETY 24 H H H H (Kumottu alkaen) 12 Sisävarusteet 74/60/ETY 21 C 13 Luvattoman käytön estävät laitteet 14 Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä 74/61/ETY 18, 97, 116 A 18 C 19 /I 1 4 A/I A A/I A/I 14 X 20 X 20 74/297/ETY 12 C/I C/I 15 Istuinten lujuus 74/408/ETY 17, 80 C/I C C/I C/I Ulkonevat osat 74/483/ETY 26 C H A 18 C 19 A 18 C Nopeusmittari ja peruutusvaihde 18 Lakisääteiset kilvet 19 Turvavöiden kiinnityspisteet 75/443/ETY 39 C C C C 76/114/ETY EU N:o 19/ E E E E E E 76/115/ETY 14 B/I 21 C C/I C/I Valaisimien ja 76/756/ETY 48 H 22 H H 22 H 22 C H merkkivalolaitteid en asennus 21 Heijastimet 76/757/ETY 3 X/I X X/I X/I 14 X X 22 Ääri-, etu-, taka-, jarru-, huomio- ja sivuvalaisimet 76/758/ETY 7, 87, 91 X/I X X/I X/I 14 X X 23 Suuntavalaisimet 76/759/ETY 6 X/I X X/I X/I 14 X X 24 Takarekisterikilven valaisimet 76/760/ETY 4 X/I X X/I X/I 14 X X 25 Ajovalaisimet (myös polttimot) 76/761/ETY 1, 5, 8, 20, 31, 37, 98, 99, 112, X/I 23 X X/I 23 X/I 14, 23

14 Ko hta Kohde Direktiivi/ EY-asetus E- sääntö Vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa Etusumuvalaisimet 76/762/ETY 19 X/I X X/I X/I Hinauslaitteet 77/389/ETY/ - B B B B EU N:o 1005/ Takasumuvalaisim et 77/538/ETY 38 X/I X X/I X/I 14 X X 29 Peruutusvalaisime t 30 Pysäköintivalaisim et 77/539/ETY 23 X/I X X/I X/I 14 X X 77/540/ETY 77 X/I X X/I X/I 14 X 24 X/I 24 X/I 14, 31 Turvavyöt 77/541/ETY 16, 44 X/I 24 E 13 E 13 E E Näkyvyys eteen 77/649/ETY 125 E E E E 33 Hallintalaitteiden merkinnät 78/316/ETY 121 E E E E 34 Huurteen- /sumunpoistolaitte et 78/317/ETY EU N:o 672/ E E E E 35 Pesimet/pyyhkime t 36 Lämmitysjärjestel mät 78/318/ETY EU N:o 1008/ E E E E 2001/56/EY 122 C C C C C C 37 Pyörien roiskesuojat 78/549/ETY EU N:o 1009/ Pääntuet 78/932/ETY 17, 25 E 26 - B E 25 E 25 E 25 E 25 E 25 CO2-80/1268/ETY 101 H 27 H päästöt/polttoaine en kulutus (Kumottu alkaen) 40 Moottorin teho 80/1269/ETY (Kumottu alkaen) 85 C A C C 14 A 5 41 Raskaiden hyötyajoneuvojan päästöt 41 a Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI)/tietojen 2005/55/EY (Kumottu alkaen) EY N:o 595/ H H H H 49 H 3 H 3 H 3 H 3

15 Ko hta Kohde Direktiivi/ EY-asetus E- sääntö Vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa saatavuus 42 Sivusuojaus 89/297/ETY 73 H H 43 Roiskeenestojärjes telmät 44 Massat ja mitat (M1) 91/226/ETY EU N:o 109/ H 28 H 28 92/21/ETY - C 45 Turvalasit 92/22/ETY 43 X 12 /I 1 2 X 12 X 12 /I 1 2 X 12 /I 1 2,14 B 12 B 12 B 13 /I 1 3 B 13 B 13 /I 1 3 B 13 /I 1 3 B 13 B Renkaat 92/23/ETY (Kumottu alkaen) 30, 54, 64, 117 X 12 /I 1 2, 29 C 13 /I 1 3, 29 X 12 B 13 X 12 /I 2 9 C 13 X 12 /I 2 9,14 B 13 /I 2 9,14 X 12 C 13 X 10 B Nopeudenrajoitin 92/24/ETY 89 H H 48 Massat ja mitat (muut kuin M1) 49 Ohjaamon ulkonevat osat 97/27/EY - H 30 C C 30 C C 92/114/ETY 61 H/I H/I 14 X 12 X 12 X 12 X 12 X Kytkentälaitteet 94/20/EY 55,10 X 12 C 13 C 13 C 13 C 13 C 13 C Paloturvallisuus 95/28/EY 118 A 4 N/A Linja-auton korirakenne 2001/85/EY 66,11 A/H Etutörmäys 96/79/EY 94 C 33 /I N/A Sivutörmäys 96/27/EY 95 C 33 /I N/A 34 N/A Vaarallisten 98/91/EY 105 H H H H aineiden kuljetusajoneuvot 57 Alleajosuoja edessä 2000/40/EY 93 H 58 Jalankulkijoiden suojelu 2003/102/EY (kumottu alkaen) EY N:o 78/ X 12 A 13 C 33 N/A X 12 C 33 N/A 59 Kierrätettävyys 2005/64/EY - N/A N/A 60 Etusuojajärjestelm ä 2005/66/EY (kumottu alkaen) EY - X 12 A 13 C 33 X 12 C 33

16 Ko hta Kohde Direktiivi/ EY-asetus E- sääntö Vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa A 12 /I N:o 78/ Ilmastointijärjestel 2006/40/EY - A 12 /I mä C 19 C Vetyjärjestelmä EY N:o 79/ H H H H Tässä liitteessä vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa seuraavilla tavoilla: X: Hyväksynnän hakijan toimittamalla ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisen myöntämällä EY-tyyppihyväksyntätodistuksella, asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä E-tyyppihyväksyntätodistuksella tai näiden todistusten mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä. A: Nimetyn tutkimuslaitoksen taikka muun ETA-valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen pätevyysaluettaan vastaavalla selvityksellä. H: Hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaavalla selvityksellä. B: Valmistajan suorittamistaan testeistä laatimalla raportilla: säädöksen teknisiä määräyksiä on noudatettava ja säädöksessä säädetyt testit on suoritettava. C: Hakijan on hyväksynnän tai katsastuksen suorittajaa tyydyttävällä tavalla osoitettava, että säädöksen keskeiset vaatimukset täyttyvät. E: Hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. I: Ajoneuvolle, joka on valmistettu suurina sarjoina yhdysvaltalaisia, japanilaisia, korealaisia tai kanadalaisia markkinoita varten, osoituksena vaatimusten täyttymisestä yksittäishyväksynnässä ja rekisteröintikatsastuksessa hyväksytään valmistajan tai toimivaltaisen viranomaisen selvitys siitä, että ajoneuvo täyttää kyseisen maan mallivuotta koskevat vaatimukset tai tätä ilmaiseva hyväksymismerkintä. N/A: Tätä säädöstä ei sovelleta (ei vaatimuksia). Vaihtoehtona taulukossa määritetylle vaatimustasolle käy ylempitasoinen osoittamistapa (järjestyksessä X, A, H, B, C, E). Osoittamistapaa I sovelletaan vain sitä koskevan määritelmän mukaisiin ajoneuvoihin. 1 Ohiajotesti ja staattinen testi edellytetään. Testit voidaan tehdä EU-asetuksessa 183/2011 mainituin poikkeuksin. Ajoneuvoa koskevaan raja-arvoon sallitaan kuitenkin testissä mainittujen toleranssien lisäksi yksi lisädesibeli, jos ajoneuvo on otettu käyttöön enintään 6 kk aiemmin ja kaksi desibeliä, jos käyttöönotosta on yli 6 kk. Rekisteröinti- tai muutoskatsastuksen tai yksittäishyväksynnän suorittaja kirjaa staattisen testin tuloksen rekisteritietoihin. 2 Tyypin I- testi edellytetään. 3 Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa sovelletaan EU-asetuksessa 183/2011 mainittuja poikkeuksia. Tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä ei sovelleta. 4 Sovelletaan M3-luokan ajoneuvoon 5 Sovelletaan N3-luokan ajoneuvoon 6 Sovelletaan ajoneuvoihin, joissa on muu kuin muovinen säiliö 7 Sovelletaan ajoneuvoihin, joissa on muovinen säiliö

17 8 Sovelletaan ajoneuvoihin, joissa on LNG tai CNG-kaasusäiliö 9 Koskee alleajosuojavaatimusta niiden ajoneuvojen osalta, joissa korin mitoitus on sellainen, ettei erillistä alleajosuojaa vaadita 10 Ohjausmekanismi on rakennettava itsekeskittyväksi, mikä on varmistettava suorittamalla testi, joka on direktiivin 70/311/ETY liitteessä I olevan 5 kohdan ja kohdan mukainen. Kompleksinen elektroninen ohjausjärjestelmä sallitaan vain silloin, kun se täyttää E-säännön nro 79 liitteen 6 vaatimukset. 11 Sovelletaan ajoneuvoihin, jossa ei ole ohjaavia eikä ohjautuvia akseleita 12 Koskee osaa 13 Koskee asennusvaatimuksia 14 Sovelletaan N2-luokan ajoneuvoon 15 Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annettua liikenne- ja viestintäministeriön asetusta (257/2009). Kuorma-autoon, jonka jarrujärjestelmä on E-tai EY-tyyppihyväksytty, voidaan hyväksyä perusajoneuvon valmistajan asentama mainitun asetuksen 17 :ssä tarkoitettu perävaunun jarrujen käsiohjausventtiili sillä edellytyksellä, että hyväksytty asiantuntija on todennut asennustavan asianmukaiseksi. Ajoneuvon hyväksynnässä on esitettävä paineilmakaavio, josta asennustapa ilmenee ja hyväksytyn asiantuntijan antama todistus, jonka ei tarvitse olla ajoneuvokohtainen. Jarruvalojen on kytkeydyttävä päälle käsiohjausventtiiliä käytettäessä. Mainitun asetuksen 17 :n 2 momentissa säädetyn maksimipaineen saa ylittää. Venttiilistä tehdään mainitun asetuksen 17 :ssä tarkoitettu merkintä rekisteriin. 16 Käyttöjarrulle on tehtävä direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevassa ja kohdassa määritelty tyyppi 0 testi ja 1.3 kohdassa määritelty tyyppi I testi. 17 Jarrulaitteiden yhteensovituksen osalta osoituksena vaatimustenmukaisuudesta hyväksytään valmistajan toimittama yhteensovituslaskelma. Lisäksi hyväksyjä tarkistaa, että jarrulaitteet vastaavat laskelmassa ilmoitettuja. 18 Koskee elektronista asennelmaa 19 Koskee ajoneuvoa 20 Jälkiasennettavan ajonestolaitteen tyypin on oltava direktiivin tai E-säännön mukaisesti hyväksytty. 21 Kiinnityspisteiden lukumäärän tulee vastata EU-vaatimuksia. 22 Jäljempänä ja kohdassa mainittujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden lukumäärästä, keskeisistä suunnitteluominaisuuksista, sähköliitännöistä ja aikaansaadun tai paluuheijastuvan valon väristä ei sallita poikkeuksia. Puuttuva heijastin tai valaisinlaite tulee asentaa ja niiden tulee olla EY- tai E-tyyppihyväksyttyjä. Muita kuin EY- tai E- tyyppihyväksyttyjä sallittuja lisävalaisimia ei saa asentaa. 23 Ajoneuvoon asennetuista valaisimien lähivalon tuottamasta valaistuksesta on annettava vähintään hyv. asiantuntijan selvitys siitä että se vastaa epäsymmetristä lähivaloa tuottavia valaisimia koskevan E-säännön nro 112 kohdan 6 tai soveltuvin osin E-säännön nro 98 tai 123 vaatimuksia. 24 Jälkiasennettavien turvavöiden tulee vastata direktiivin 77/541/ETY tai E-säännön nro 16 vaatimuksia. 25 Roiskesuojat: Vaatimusten osoittamiseen sovelletaan 20 :n vaatimuksia 26 Ensiasennettua pääntukea ei saa poistaa tai korvata vaatimuksia vastaamattomalla pääntuella. 27 CO2-tieto määritellään EU-vaatimusten mukaisen päästötestin yhteydessä tai jos sitä ei ole edellytetty tehtäväksi sovelletaan laskukaavaa EU-asetuksessa 183/ Sovelletaan ajoneuvoihin, joiden kokonaismassa on suurempi kuin 7500 kg 29 Koskee ainoastaan ensiasennusrenkaita 30 Ajoneuvo voidaan direktiivin 97/27/EY 7 artiklan mukaisesti hyväksyä liikennekäyttöön ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 4 luvussa säädettyjen mittojen mukaisena. 31 Sovelletaan M2-luokan ajoneuvoon 32 Sovelletaan A- ja B-alaluokan linja-autoihin 33 Koskee ajoneuvoa muutoskatsastuksessa ja EY-tyyppihyväksytystä ajoneuvosta muutettua ajoneuvoa rekisteröintikatsastuksessa ja yksittäishyväksynnässä.

18 34 Ensiasennettua turvatyynyä ei saa poistaa tai korvata vaatimuksia vastaamattomalla turvatyynyllä.