Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia sekä säädettäväksi laki työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta.

Transkriptio

1 1993 vp - HE 76 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia sekä säädettäväksi laki työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta. Työsopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan työsopimuksin voidaan poiketa yleissitovan työehtosopimuksen velvoitteista palkkauksen osalta oppisopimuskoulutuksen ja viranomaisen järjestämän tai tutkintoon liittyvän harjoittelun ajalta, palkattaessa korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut työntekijä valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen taikka palkattaessa alle 25-vuotias, enintään kuitenkin vuoden ajaksi työsuhteen alkamisesta. Ehdotetun työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta annetun lain mukaan työsopimuksella voitaisiin sopia työehtosopimuslain säännösten estämättä edellä mainittujen ryhmien osalta työnantajaa sitovan työehtosopimuksen palkkamääräyksistä poikkeavasti enintään vuoden ajaksi työsuhteen alkamisesta. Ehdotetut lait koskevat niiden voimassa ollessa tehtäviä työsopimuksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista ja olemaan voimassa kahden vuoden ajan. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Nuorten työnsaantimahdollisuudet ovat laman aikana heikentyneet vielä jyrkemmin kuin muiden työnhakijoiden. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vuodesta 1990 lähtien yli nelinkertaistunut. Ammatillisen tai korkeakoulun loppututkinnon suorittaneiden nuorten (15-24 vuotiaiden) osuus ikäluokan työttömistä on vuodesta 1991 lisääntynyt yli 15 prosentilla. Maaliskuussa 1993 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Vaikea työllisyystilanne on myös olennaisesti vähentänyt ammatillisen opiskelun edellyttämien harjoittelupaikkojen määrää. Oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä on Suomessa aina ollut melko vähäinen. Meneillään olevan laman aikana koulutuksessa olevien määrä on tasaisesti laskenut ja oli vuonna 1992 alle 5000 oppilasta. Keskiasteen yhteisvalinnassa jää nuorta koulutuksen ulkopuolelle. Alle 25-vuotiaita työttömiä arvioidaan vuoden 1993 lopussa olevan noin Nuorten työllisyystilanteen helpottamiseksi tulisi muun muassa oppisopimuskoulutusta laajentaa. Eräänä syynä nuorten keskimääräistäkin huonompaan työllistymiseen pidetään palkkauskustannuksia. Myös oppisopimuskoulutuksen lisäämisen esteenä on pidetty oppilaasta aiheutuvia suuria kustannuksia. Erityisesti korkea alkupalkka on uusien oppilaiden paikkaamista estävä tekijä. Puuttuvan työkokemuksen vuoksi nuorilta ei voida odottaa täysipainoista työpanosta työsuhteen alussa. Tästä huolimatta nuorten palkkataso on työsopimuslain (320/70) 17 :n 1 ja 2 momentin mukaan sidottu alan yleissitovassa H

2 vp - HE 76 työehtosopimuksessa edellytettyyn vähimmäistasoon. Jos työnantaja on työehtosopimuslain ( 436/43) 4 :n mukaan velvollinen noudattamaan asianomaisen alan työehtosopimusta, tulevat työehtosopimuksen palkkamääräykset sovellettaviksi. työehtosopimuksessa sovituin tavoin myös nuoriin työntekijöihin. Työehtosopimuksen määräysten automaattinen ja pakottava vaikutus perustuu työehtosopimuslain 6 :ään, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksiä on noudatettava, jos työsopimus on sen kanssa ristiriidassa. Näin ollen työehtosopimukseen sidottu työnantaja ei voi työsopimuksella sopia palkasta, joka alittaa työehtosopimuksessa sovitun tason. Jotta työehtosopimusnormista poikkeaminen erityisryhmien osalta olisi mahdollista, tulisi siitä säätää lailla. Tämän vuoksi ehdotetaan, että työehtosopimuslain 6 :n soveltamista rajoitettaisiin väliaikaisesti. Jotta sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työnantajia kohdeltaisiin samalla tavalla, ehdotetaan, että työsopimuslakia vastaavasti muutettaisiin. Muutoksilla mahdollistettaisiin väliaikainen poikkeaminen työehtosopimuslain 6 :n ja työsopimuslain 17 :n 1 ja 2 momentin mukaan määräytyvistä työntekijän palkkaa koskevista velvoitteista kohtuullisessa määrin. Ehdotuksen mukaan poikkeamismahdollisuus koskisi ensinnäkin niitä tilanteita, joissa on kysymys alle 25 -vuotiaan työllistämisestä. Toisaalta ehdotus mahdollistaisi poikkeamisen viranomaisen järjestämässä tai tutkintoon liittyvässä työharjoittelussa sekä oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän työehtosopimuksen mukaan määräytyvästä palkkauksesta luoden näin mahdollisuuden niin sanotun harjoittelijapalkkajärjestelmän käyttöönottoon. Viranomaisen järjestämän työharjoittelun tulee täyttää yleiset työharjoittelulle asetetut koulutus- ja oppimisvaatimukset. Aleunetuin paikoin tapahtuva työharjoittelu ei saisi kestää pitempää aikaa kuin työn kohtuullinen oppiminen edellyttää. Ehdotuksen mukaan poikkeamismahdollisuus koskisi myös korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneita työntekijöitä palkattaessa näitä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työsuhteeseen. Mahdollisuus poiketa työehtosopimuksiin perustuvasta normaalipalkasta olisi voimassa enintään vuoden ajan työsuhteen alkamisesta tai oppisopimuskoulutuksen alkamisesta. 2. Esityksen suhde kansainvälisiin sopimuksiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) soveltamiskäytännössä on sopimusten n:o 87 (SopS 45/49), 98 (SopS 32/51), 151 (SopS 15/81) ja 154 (SopS 71183) katsottu edellytettävän, että työehtosopimusjärjestelmään kohdistuvat rajoitukset tulee määrätä voimaan vain poikkeuksellisesti, ulottaa ne vain niin laajalle kuin on välttämätöntä ja pitää ne voimassa enintään kohtuullisen pituisen ajan. Lakiehdotukset täyttävät nämä edellytykset. Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan (SopS 44/91), jonka Suomi on ratifioinut, 6 artiklassa turvataan työmarkkinaosapuolten kollektiivinen neuvotteluoikeus. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin katsottu peruskirjan 31 artiklan mukaisesti mahdolliseksi sellaiset rajoitukset, jotka ovat laissa säädettyjä ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi tai yleisen edun, kansallisen turvallisuuden, kansan terveyden tai moraalin suojaamiseksi. Vaikka Suomi ei ole sitoutunut Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun palkkauksen vähimmäistasoa koskevaan yleismääräykseen, Suomi on kuitenkin sitoutunut 7 artiklan 5 kohdan määräykseen nuorten työntekijäin ja nuorten harjoittelijoiden oikeudesta kohtuulliseen palkkaan tai muihin tarkoituksenmukaisiin korvauksiin. Tämän sopimusmääräyksen valvontakäytännössä on katsottu, että harjoittelijakorvaus voi vaihdella vähimmäistasoltaan yhdestä kolmanneksesta harjoittelun alussa kahteen kolmannekseen harjoittelun lopussa vastaavan työuraansa aloittavan täysikäisen työntekijän palkkauksesta. Sen sijaan nuorten eli alle 18- vuotiaiden työntekijöiden osalta on jo kolmanneksen poikkeama työuraansa aloittavan täysiikäisen työntekijän palkasta katsottu liialliseksi. Kohtuullisella palkalla tarkoitetaan lakiehdotuksissa edellä esitetyssä peruskirjan valvontakäytännössä omaksuttua nuoren työntekijän palkan tai harjoittelijan korvauksen vähimmäistasoa. Mainitut seikat ja esitykseen muutoin liittyvät rajoitukset merkitsisivät yhdessä sitä, että - oppisopimussuhteissa palkkaukset voisivat olla ensimmäisenä vuonna vähintään % täysi-ikäiselle maksettavasta palkasta - muussa kuin työharjoittelu- tai oppiso-

3 1993 vp - HE 76 3 pimustyössä alennus voisi olla enintään noin 30 % kuitenkin niin, että alennuksen tulisi yli 18-vuotiaan osalta olla sitä pienempi mitä vanhemmasta työntekijästä on kysymys - mikäli kysymys on työharjoittelusta, alennus on mahdollinen vain niin kauan, kuin harjoitteluvaiheen voidaan katsoa kohtuudella kestävän, tai ajaksi, joka tutkintovaatimuksissa on sille määrätty. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Esityksellä tullee olemaan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia työttömyysturvamenojen vähenemisen johdosta. Tarkkoja laskelmia säästöjen suuruudesta ei kuitenkaan voida esittää. 4. Asian valmistelu Nuorten vaikeaa työttömyystilannetta on selvitetty kolmikantaisesti työministeriön ja työmarkkinajärjestöjen välisessä nuorisotyöllisyystyöryhmässä. Työryhmän mietintö (työministeriön työryhmämuistio 1992:40) toimenpide-ehdotuksista nuorisotyöttömyyden.lieventämiseksi jätettiin 31 päivänä elokuuta Hallitus päätti 1 päivänä lokakuuta 1992 eräistä nuorten työntekijöiden työllistämistä helpottavista toimenpiteistä, muun muassa oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä ja työehtojen joustavoittamisesta. Nyt ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään näitä tavoitteita. Ehdotuksia on käsitelty yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 5. Voimaantulo Ottaen toisaalta huomioon poikkeuksellisen vaikean yleisen työllisyystilanteen sekä työttömyyden kohdistumisen erityisesti lakiehdotuksessa mainittuihin nuoriin sekä toisaalta Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvat velvoitteet ehdotetaan, että työehtosopimusjärjestelmään kohdistuvat rajoitukset olisivat voimassa vain määräajan. Kokonaistilanne huomioon ottaen ehdotetaan, että lait olisivat voimassa kaksi vuotta niiden voimaantulosta. 6. Säätämisjärjestys Esitystä valmisteltaessa on selvitetty säätämisjärjestykseen liittyviä kysymyksiä muun muassa oikeusministeriön kanssa. Hallitusmuodon 6 :ssä turvattu omistusoikeuden suoja estää taannehtivan puuttumisen yksityisten välisiin sopimussuhteisiin tavallisella lailla. Työehtosopimus on erityisesti yleissitovan vaikutuksensa vuoksi erikoislaatuinen sopimus, joka perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan (PeVL 19/1992 vp) voi saada hallitusmuodon 6 :stä johtuvaa suojaa siltä osin kuin sopimus on tullut kiinteäksi osaksi sellaisia yksittäisissä työsuhteissa noudatettavia ehtoja, joilla on välitöntä ja olennaista merkitystä työntekijälle. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskevien määräysten muuttaminen tavanomaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä voisi tämän vuoksi eräissä tapauksissa olla hallitusmuodon omaisuussuojasäännöksen vastainen toimenpide. Ehdotetuissa laeissa työsopimuksen osapuolet voisivat kuitenkin vain yhteisellä sopimuksella poiketa työehtosopimuksesta. Kun työehtosopimuksen yleissitovuus ei ole omaisuudensuojasäännöksen turvaama, järjestäytymättömän työnantajan ja järjestäytymättömän työntekijän oikeuttaminen poikkeamaan yleissitovasta työehtosopimuksesta ei edellytä perustuslainsäätämisjärjestystä. Kun työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen rajoittamiseksi ehdotettu laki ainoastaan oikeuttaa työsopimuksen osapuolet sopimaan työntekijän palkasta työehtosopimuksen palkkamääräysten estämättä, ei työntekijän palkan jääminen työehtosopimuksen edellyttämää alemmaksi aiheudu välittömästi siitä, että laki oikeuttaisi poikkeamaan työehtosopimuksesta. Tavallinen lainsäätämisjärjestys lienee myös tältä osin hallitusmuodon 6 :n 1 momentin kannalta riittävä. Lakiehdotuksen tavoitteena ei ole heikentää työntekijöitä suojaavia säännöksiä, vaan parantaa työelämässä heikossa asemassa olevien työntekijäryhmien mahdollisuutta saada työsuhteista työtä. Työehtosopimuksen sitovuuden heikentäminen tullee edistämään lakiehdotuksessa tarkoitettujen työnhakijaryhmien työllistymistä. Toisaalta se tullee laskemaan joidenkin sellaisten työnhakijoiden palkkatasoa, jotka ilman lain muutosta olisivat saaneet työehtosopimuksen mukaisen palkan. Lakiehdotusten mukaan työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksin sopia työntekijälle

4 vp- HE 76 maksettavan palkan määrästä. Sovittavan palkan suuruutta rajoittaa kohtuullisuusvaatimus. Työntekijän taloudellista asemaa turvaa myös työttömyysturvalain 7, jonka nojalla työnhakija voi päivärahaansa menett~mättä kieltäytyä ottamasta vastaan työtä, josta maksettava palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, palkka ei ole paikkakunnalla maksettavan käyvän palkan suuruinen. Lakiehdotuksilla pyritään edistämään työllistymistä. Lakiehdotusten soveltamisalojen rajaukset ovat tarkkoja, ja lait ehdotetaan säädettäviksi määräaikaisina poikkeuksellisia oloja varten. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset on mahdollista säätää tavallisessa säätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 1. Laki työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun työsopimuslakiin (320/70) väliaikaisesti uusi 17 a seuraavasti: 17 a Tämän lain 17 :n 1 ja 2 momentin mukaisista velvoitteista voidaan työsopimuksella palkkauksen osalta kohtuullisesti poiketa: 1) viranomaisen järjestämän tai tutkintoon liittyvän harjoittelun taikka oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/92) 1 :ssä tarkoitetun oppisopimuskoulutuksen ajalta, kuitenkin enintään vuoden ajaksi; ja 2) palkattaessa korkeakoulusta tai ammatil- Iisesta oppilaitoksesta valmistunut työntekijä valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen, kuitenkin enintään vuoden ajaksi; sekä 3) alle 25-vuotiaan työntekijän osalta enintään vuoden ajaksi työsuhteen alkamisesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 ja on voimassa pa1vaan kuuta 199. Laki koskee tämän lain voimassa ollessa tehtäviä työsopimuksia.

5 1993 vp - HE Laki työehtosopimuslain 6 :n soveltamisen väliaikaisesta rajoittamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työehtosopimuslain (436/46) 6 :n estämättä voidaan työsopimuksella palkkauksen osalta kohtuullisesti poiketa: 1) viranomaisen järjestämän tai tutkintoon liittyvän harjoittelun taikka oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/92) 1 :ssä tarkoitetun oppisopimuskoulutuksen ajalta, kuitenkin enintään vuoden ajaksi; ja 2) palkattaessa korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut työntekijä valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen, kuitenkin enintään vuoden ajaksi; sekä 3) alle 25-vuotiaan työntekijän osalta enintään vuoden ajaksi työsuhteen alkamisesta. 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 ja on voimassa pa1vaan kuuta 199. Laki koskee tämän lain voimassa ollessa tehtäviä työsopimuksia. Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Työministeri Ilkka Kanerva

6