TUTUSTU ORIMATTILAN KIRKON HAUTAUSMAAHAN, TUTUSTU ORIMATTILAN HISTORIAAN!

Transkriptio

1 TUTUSTU ORIMATTILAN KIRKON HAUTAUSMAAHAN, TUTUSTU ORIMATTILAN HISTORIAAN! Tämä luettelo perustuu Alli Hosiaisluoma-Karppisen, Raija Forsmanin ja Veikko Viljasen 1980-luvulla kokoamaan hautausmaa-aineistoon, jonka pohjalta he ovat pitäneet useita hautausmaakierroksia. Aineiston tallennuksen tietokoneelle, valokuvien, muutamien uusien kohteiden ja tekstien lisäyksen on kirkon ja seurakunnan juhlavuonna 2016 tehnyt Markku Viljanen. Luetteloa täydennetään ja tarkennetaan saadun palautteen perusteella. Johdanto Orimattilan alue kuului Suur-Hollolan laajaan kirkkopitäjään 1300-luvulta alkaen luvun puolivälissä Orimattila sai ns. ratsukappelin aseman ei ollut omaa kirkkorakennusta eikä vakituista pappia. Ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo ennen vuotta 1600 ja ensimmäinen oma kappalainen saatiin 1630-luvun alussa. Orimattilasta oli näin tullut Hollolan kappeliseurakunta. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Orimattila erotettiin Hollolan emäseurakunnasta kuningatar Kristiinan käskykirjeellä Seurakunnan jäsenmäärä oli Kirkkorakennus Graniittinen ristikirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus. Piirustukset teki lääninarkkitehti Jean Wiik. Urakoitsijana toimi Gustaf Cajander ja rakennusmestarina Gustaf Kollin. Kirkko on rakennettu Niemenkylän kivestä. Osa kivistä on Lähdekorven kivilouhimosta. Kuoripuolella on matala sakaristorakennus. Kirkontorni on rakennettu Solarakennus yhdistää sen kirkkorakennukseen. Nykyisen korkeutensa se sai vuonna 1932 arkkitehti Rafael Blomstedtin piirustusten mukaan. Kirkonkelloja on neljä. Vanhimman ja pienimmän kellon yläreunassa on latinaksi Jumalalle yksin kunnia. Tämä pienin kello on valettu 1658 ja se oli saatu seurakunnan toiseen kirkkoon, mutta se valettiin uudelleen 300 kuparitaalarin hinnalla, minkä summan lahjoitti kreivi Gustaf Wrede Ruhasta. Neljäs kello on Kirvun kirkonkello ja se on kellotapulin pohjakerroksen kattoon ripustettu. Orimattilan kirkko liittyy vuosisadan vaihteen empiretyyliin eheine ääriviivoineen ja koruttoman tyylikkäine rakennustaiteellisine yksityiskohtineen. Puupilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Keskilaivassa on puinen tynnyriholvi, sivulaivoissa tasakatot. Sivulaivojen parvet poistettiin 1932 ja samalla 2500 kirkkovieraan istuinsijat vähenivät 1700:aan. Nykyinen istuinsijojen määrä on Kirkon ulkopuolella sakastin puoleisessa päässä on Suomen ensimmäisen pyhäkoulun vuodelta 1787 muistomerkki ( ). 1

2 Kellotornin vieressä on 294 sankarihautaa. Niiden taustalla on arkkitehtitoimisto Salmio & Toivainen suunnittelema hautamonumentti: harmaasta ja punaisesta graniitista toteutettu. Sen seinämään on kiinnitetty vaaleanharmaa tasahaarainen risti ja muistotaulu, johon on kohokirjaimin hakattu Heikki Asunnan runo: Aamua kohden kansasi saata siunaa köyhää kylvöä sen suojele Herra syntymämaata suojele hautaa sankarien. Seinämä jatkuu kiviaitana, joka reunustaa hauta-alueen. Muistomerkki on paljastettu Ensimmäisen hautarivin keskellä on muita suurempi laatta, johon on merkitty 97 kirvulaisen sankarivainajan nimet sekä sanat: Eestä Karjalan, kotiseudun, isänmaan / nämä urhot kulkivat kuolemaan / tämä kumpu nyt kruunu on sankarien / käy haudalle hiljaa rukoillen. Sankarihauta-alue liittyy kirkon edustan tasanteeseen liuskekivilaatoin päällystetyn alueen kautta. Punagraniittinen vesiallas (tosin nykyään ilman vettä) antaa sille väriä ja eloa samoin kuin kellotapulin alaosan oviaukkoja koristavat taidokkaasti taotut rautaportit. Muistomerkin luovutuspuheen piti patsastoimikunnan jäsen agronomi Lauri Sihvola ja kirkkoherra, TT Sakari Loimaranta otti sen vastaan seurakunnan hoitoon. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Kirsti Liimatainen. Paljastettu Mustaa graniittia. Karjalan vaakunan alla on Juho Kurjen sanat: Karjalan mullassa kumpujen alla raatajat uinuvat rakkahat nuo pilvien pisarat kastelemalla Jumalan kukkia kummulle luo. Tämän vihkosen lopussa on hautausmaa-alueen kaksi karttaa, johon on merkitty hautamuistomerkkiluettelossa merkityt haudat. Yksittäisten henkilöiden kohdalle on luetteloon merkitty kolmanteen sarakkeeseen synnyinpäivä ja neljänteen sarakkeeseen kuolinpäivä. 2

3 Luettelo tunnettujen orimattilalaisten hautamuistomerkeistä 1 Johan Granholm Johan Granholm syntyi Pernajassa. Toimi pappina Juvalla, Pernajassa ja Loviisassa. Sijaiskirkkoherrana ja kirkkoherrana 1845 Myrskylässä. Orimattilassa kirkkoherrana vuodesta 1860 lähtien. Granholm on enemmän kuin kukaan muu seurakunnan papeista vaikuttanut lukutaidon ja kansanvalistuksen edistämiseen Orimattilassa. Hän oli innokas saarnamies ja monipuolisesti valistunut mies. Oli mukana säästöpankin perustamisessa, huolehti seurakuntalaisten taloudellisesta ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Kuntakokouksen pj ja myös kunnallislautakunnan pj. vastusteluistaan huolimatta. 2 Johan Eberhard Löving Ruhan kartanon isäntä, Henrik Lövingin poika, majuri, peri tilan isältään Jälkisäännöksessään lahjoitti 333 taaleria ja 16 killinkiä jaettavaksi niille Ruhan alustalaisille, jotka juhannuksena vihittiin avioliittoon. 3 Karl Gustav Berner Syntyi Sakkolassa ja siirtyi Orimattilaan Sommarnäsin kartanon omistajaksi luvulla. Hän oli tarmokas maanviljelysmenetelmien uudistaja kartanossaan, monien teollisuusyritysten toteuttaja ja Orimattilan Säästöpankin hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Rohkeat ja suuret taloudelliset ponnistukset veivät hänet vararikkoon Hän muutti perheineen pois täältä, mutta hänet haudattiin Orimattilan kirkkomaahan ensimmäisen vaimonsa viereen ja äitinsä sekä lastensa leposijan läheisyyteen. 3

4 4 Johan August Backberg Nimineuvos. Muutti Orimattilaan luvulla. Hän toimi 1876 perustetun Orimattilan Säästöpankin ensimmäisenä pankinjohtajana, 50 vuoden ajan. Aluksi pankki sijaitsi hänen kauniissa puiston ympäröimässä talossaan kirkonkylän keskustassa, nykyisen ostoskeskus Orimatin paikalla. Saman muistokiven alla lepäävät myös hänen vaimonsa Amanda sekä poikansa Frans, kruununvouti, jonka elämä päättyi Toivo Ovaska Mannerheimin ristin ritari nro 89 Toivo Ovaska syntyi Kirvussa. Ylipäällikkö on pvm:llä nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristin ritariksi alikersantti Toivo Johannes Ovaskan. Alikersantti Ovaska on koko sodan ajan kunnostautunut kylmäpäisenä ja rohkeana ryhmänjohtajana, käytellen viholliselle varsin tuhoisasti konepistooliaan, jonka käytössä hän onkin erikoisen taitava 6 Johan Zacharias Lange Hän oli Orimattilan seurakunnan kirkkoherra lähtien 14 vuoden ajan aina kuolemaansa asti. Hän oli syntynyt Piitimessä Pohjois- Ruotsissa. Ylioppilas Turussa Hänet vihittiin papiksi ja filosofian maisteriksi

5 7 K. H. Attila Tyrvääläisen talon pojasta Karl Herman Mattilasta, josta Orimattilaan 1870-luvulla muutettuaan tuli Attila, Orimattila sai tekstiiliteollisuutensa ensimmäisen voimamiehen, Orimattilan Villatehtaan perustajan. Tehdas on perustettu vuonna Tämän hautakiven alla lepäävät myös hänen puolisonsa Anna, joka oli laulukuoron johtaja sekä emäntäkoulun perustajajäseniä, sekä heidän viisi lastaan. 8 Tuomalainen Selma Elin Charlotta Kolmen sisaruksen hauta: Selma Maria, Elin Eleonora, Charlotta Katariina. Mallusniemen kartanon omistajia. 9 Sävy Valjakka Sävy Valjakka, agronomi, opettaja. Mallusniemen kartanon omistaja. Orimattilan yhteiskoulun opettajana Monipuolisesti mukana eri luottamustehtävissä. Kirkkovaltuusto Partiotoiminta. 10 Juho Alastalo Maanviljelijä. Oli mukana sairaalan rakentamista puuhaavassa toimikunnassa 1896, innokas kunnallismies, kuntakokouksen pj , vpj Oli innokkaasti mukana puuhaamassa kansakoulua Kaitalaan ja se toimikin aluksi Alastalolta vuokratuissa huoneissa. Tontin uudelle koululle Alastalo lahjoitti Hänestä tuli myös johtokunnan pj. Oli mukana ensimmäistä pankkilaitosta Säästöpankkia perustamassa. Kirkonisännöitsijänä Valtiopäivämies talonpoikaissäädyssä

6 11 Anna ja Teuvo Kaitila Anna Teuvo Os. Forsgren. Oli syntyisin Korpilahdelta, mutta Orimattilasta tuli hänen kotipitäjänsä vuosisadan vaihteessa. Aluksi hän toimi täällä opettajana. Avioliiton hän solmi orimattilalaisen maanviljelijän, pankinjohtajan Teuvo Kaitilan kanssa. Anna Kaitila oli tulisieluinen nuorisoseura- ja raittiusihminen, martta, runoilija, joka tervehti ystäviään sekä juhlatilaisuuksia omilla runoillaan. Muistokivessä olevan reliefin Anna Kaitilasta on tehnyt Pentti Papinaho. Kunnallislautakunnan pj Orimattilan nuorisoseuran perustaja ja sen ensimmäinen pj. Kansanedustajana J. E. Tapiola Oli 1910-luvulla lahjoittanut rahaa Kirkonkylän kaunistamiseen. Osa rahoista oli käytetty J.H. Erkon patsaan jalustan maksamiseen. Koska kauppias Tapiola oli menettänyt henkensä vapaussodan melskeissä, oli luonnollista, että jäljellä olevat rahat käytettiin Vapaussodassa surmansa saaneiden muistomerkkiin, Pallopatsaaseen. 13 Kaarle ja Karoliina Kummila Kaarle Karoliina Pennalasta lähti 1900-luvun alussa Lahteen Helmi Vuorelma ( ), omaa sukua Kummila, ja perusti nuoreen kaupunkiin merkittävän käsityöliikkeen. Tämän hautakiven alla lepäävät Helmi Vuorelman vanhemmat: Kaarle Kummila, joka kuoli 1928 sekä emäntä Karoliina Kummila ja Hanna-tytär. 14 Emil D. Eloranta Kuntakokouksen puheenjohtaja Kunnanvaltuuston jäsen , ja Kirkonkylän kansakoulun opettaja vuodesta 1903, valveutunut koulu- ja kirjastomies. Oli perustamassa yhteiskoulua (oppikoulua) Orimattilaan Mukana kirkonkylän nuorisoseuratoiminnassa, lauluharrastuksen ylläpitäjä, Orimattila-Seuran johtokunnan jäsen. Kirkonisännöitsijänä

7 15 Karl Henrik Tuiskunen Luhtikyläläisestä maanviljelijästä ja kauppiaasta sanotaan: pienen kylän suuri mies. Hän loi kyläänsä kirjaston, oli mukana kaikissa sivistysriennoissa, mutta myös kunnalliselämässä. Hän kuului ensimmäiseen kunnanvaltuustoon Kirjailija Johannes Linnankoski kuului hänen ystäviinsä. Tuiskusen poika Tarmo oli innokas kotiseutumies, jonka harrastuksiin kuului myös kotiseutumuseon luominen. 16 Fanny Syrjänne Saapui Orimattilaan 1890-luvun lopulla. Hän teki emäntäkoulun johtajana täällä yli 40- vuotisen elämäntyön. Hänen rehtoriaikanaan emäntäkoulu laajeni kotitalousopistoksi. Fanny Syrjänteelle myönnettiin talousneuvoksen arvo. Hän osallistui paikkakunnan kulttuuritoimintaan, esim. Kirkonkylän kaunistamistoimikunnan puheenjohtajana. Kunnanvaltuustossa ja Juhana Erkko Tämän hautakiven alla lepäävät kuuluisien Erkko-veljesten Juhana, Heikki, Eero ja Rudolf Erkon vanhemmat, Eerakkalan talon emäntä Maria ja isäntä Juhana. Maria kuoli nälkävuonna 1868 ja Juhana Tässä haudassa lepää myös heidän poikansa Kustaa, joka oli kotitalonsa myytyään siirtynyt maanviljelijäksi Kärkölään. Juhanan, Heikin ja Eeron haudat ovat Helsingissä. 18 Karl Gustaf Åhman Karl Gustaf Åhman oli Orimattilan kanttorina ja urkurina , aina kuolemaansa saakka. Hän oli valveutunut, monitaitoinen ja tarmokas mies, innokkaasti mukana muun muassa Orimattilan emäntäkoulun perustamisessa. Hän oli kunnanvaltuutettu ja sairaalan rakennustoimikunnassa ja hallinnossa. Hän suoritti tutkinnon urkujensoitossa ja kirkkoveisuussa 1861 ja ulkonaisten vammain parannus- rokonistutustaidossa Taloustirehtööri. Kunnanvaltuustossa

8 19 Lauri Sihvola Agronomi Lauri Sihvola oli Keiturin Sihvolan sukutilan yhdeksäs isäntä. Edistyksellisenä maanviljelijänä hän näytti esimerkkiä muille paikkakunnan isännille. Lauri Sihvola oli perustamassa Orimattilan metsänhoitoyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana. Maataloustuottajien puheenjohtajana hän oli myös pitkään. Kunnalliselämässä hän toimi vaikuttajana vuosikymmeniä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana Kirkkovaltuustossa hän oli yli 20 vuotta. 20 Johan Nestor Bärnlund Orimattilan Niemenkylän Päärnilässä syntyi 1855 Johan Nestor Bärnlund, joka opiskeli lakimieheksi ja joka valittiin vuosisadan vaihteessa senaattoriksi. Hänen puolisonsa oli Orimattilan seurakunnan kappalaisen Alopaeuksen tytär. 21 Pekka ja Heilimä Siivola Pekka Heilimä Orimattilan yhteiskoulun opettajia. Pekka oli opettajana ja Heilimä Heilimä toimi Orimattilan Lotta Svärdjärjestön puheenjohtajana Hän oli myös kunnanvaltuutettu J.G.Spolander Johan Gustaf Spolander oli Orimattilan ensimmäinen apteekkari alkaen kuolemaansa asti. Hän syntyi Oulussa. Toimi ennen Orimattilaan tuloaan Kuhmoisten apteekkarina Hänen puolisonsa oli Orimattilan kirkkoherran tytär Maria Aleksandra Granholm ( ). Heillä oli kaikkiaan yhdeksän lasta. 23 Mauri Valtonen Valtosen suksitehtaan perustaja. Tehdas valmisti puusuksia 1980-luvulle asti. 8

9 24 Koskinen Juho Maria Vuonna 1893 Juho ja Maria Koskisen kaikki seitsemän lasta kuolivat tulirokkoon yhden kuukauden aikana. Traaginen tapahtumasarja alkoi 6. joulukuuta 1893, kun 14-vuotias Selma menehtyi. Pahin aika oli joulukuun puolivälissä, jolloin yhdeksän päivän aikana kuoli neljä lasta. Kauimmin jaksoi sinnitellä 5,5-vuotias Vilma. Hänen luultiin jo selvinneen, mutta elämänliekki ei jaksanut lepattaa tammikuun alkupäiviä pidemmälle. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi lasta. 25 Ruumishuone Ruumishuoneen takapäädyssä on muistolaatta, jossa viittaus kolmannen kirkon alttariin. 26 Aarne Rahunen Toimittaja Aarne Rahunen oli syntyisin Orimattilasta, Käkelänkujan varrelta. Hän oli lämmin kotiseudunystävä, Anna Kaitilan runoteoksen kokoaja sekä ensimmäisten Orimattilan kirjojen toimittaja. 27 Johan Robert Levantin Luhtikyläläinen tilallinen. 9

10 28 V.A. Syväsilta Kunnan ensimmäinen päätoiminen palkattu viranhaltija oli kamreeri Syväsilta, joka valittiin 1920 kunnankirjuriksi. Hän toimi kunnansihteerinä vuoteen Verneri Syväsilta perusti Orimattilan Betoni Oy:n Yritys valmisti mm. kattotiiliä, kaivonrenkaita ja kansia, käytävälaattoja. 29 Elo Aatto Tuisku-Heikkilä Poliisi, toimittaja, Tuisku-Camenaeus sukuseuran puheenjohtaja. 30 Esa Koivusilta Kansanedustaja 1950-luvulla. Riihimäen tilan omistaja Pakaalta. Kunnanvaltuuston pj F.A. Harden (Harho) Syntyi Orimattilassa ja kuoli Salossa. Valmistui ylioppilaaksi 1909 Lahden yhteiskoulusta. Lyhyen aikaa ESS:n toimittaja yliopistosta valmistumisen jälkeen Kuusamon kansanopiston johtaja Salon yhteiskoulun historian ja suomenkielen lehtori. Jäi eläkkeelle Lahjakas kynäilijä, kirjoitti lukuisia juhlarunoja Orimattilan pitäjän historia. Seurakunnan 300-vuotiskirjassa srk:n historiaa käsittelevä artikkeli ja runo Vanha Kirkko. 10

11 32 Karl Henrik Helander Tämän muistomerkin alla lepäävät luhtikyläläinen seppä Karl Henrik Helander ja hänen vaimonsa Ulrika sekä heidän neljä lastaan. Seppä Helanderille ja Ullavaimolleen syntyi kymmenen lasta, joista moni oli aikanaan merkittävä yhteiskuntamme rakentaja ja kulttuurimme kehittäjä. Sisarusparveen kuului liikemiehiä, rakentajia sekä kirjailija Selma Anttila. Niilopojasta tuli merkittävän säätiön perustaja. 33 Viktor August Konsin Viktor Konsin oli syntynyt Somerolla. Hän oli tarmokas kirkkoherra, jonka nauttimaa luottamusta kuvastaa myös se, että hänet valittiin kirkolliskokoukseen. Hän oli myös pappissäädyn edustajana vuosien 1897 ja 1900 valtiopäivillä. Orimattilan kirkkoherrana hän toimi 23 vuotta Rovastin arvo hänelle myönnettiin Hän asui nykyisin Vanhana pappilana tunnetussa rakennuksessa sen valmistumisesta 1884 lähtien aina kuolemaansa asti. 34 Bengt Adolf Broms Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana hän toimi 7 vuotta, maamme historian vaikeana ajanjaksona Bengt Broms oli syntynyt Mäntyharjulla. Ylioppilas Jyväskylän lyseosta. Toimi ennen Orimattilaan tuloaan Myrskylän, Elimäen ja Mäntsälän kirkkoherrana. Rovastin arvo Lääninrovasti. 11

12 35 Paul Gustaf Wikman Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana hän toimi 6 vuotta Paul Gustav Wikman oli syntynyt Turussa. Toimi kirkkoherrana Pietarsaaressa ja Kontiolahdella Rovasti Sakari Loimaranta Teologian tohtori Sakari Loimaranta oli Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana , yhteensä 21 vuotta. Hän oli selkeän järjestyksen mies, joka näkyi esimerkiksi kirkkoherrankanslian ja arkiston toiminnassa. Hän oli pyhäkoulun ystävä, jonka aikana pyhäkoulujen toiminta saavutti uuden laajuuden ja innostuksen. Hän alkoi julkaista myös seurakuntalehteä sekä toimitti seurakunnan 300- vuotisjuhlakirjan. Hänen puolisonsa Hanna, joka lepää hänen rinnallaan tämän hautakiven alla, oli tekstiilitaiteilija, joka suunnitteli uusia kirkkotekstiilejä Orimattilan kirkkoon ja seurakuntakotiin. 37 Vilho Sihvola Toimi ensin vuosina kunnansihteerinä ja vuosina kunnanjohtajana, viran perustamisesta lähtien. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon. 38 Tauno Sulin Tekstiilitehdas Virke Oy:n perustaja. Virke aloitti toiminimenä Yritykseen tuli mukaan Talous-Osakekauppa Tauno Sulin luopui yrityksestä vuonna Kunnanvaltuuston jäsen

13 39 Rafael Fahlgren Orimattilan Villatehtaan pitkäaikainen johtaja Rafael Fahlgren ja hänen puolisonsa Cilan. Rafael Fahlgren oli tehtaan johtajana 1910-luvulta lähtien. Hän oli kunnioitettu patriarkka, jota hänen työntekijänsä kiitollisina muistelevat. 40 Edvin Nousiainen Edvin Nousiainen toimi Orimattilan seurakunnassa kappalaisena 12 vuotta luvuilla ja kirkkoherrana vuosina Hän oli välitön persoonallisuus, joka kirkkoherrakautenaan aloitti työpaikkahartauksien pidon. Sodassa olleet miehet muistavat hänen vierailunsa rintamalla ja hänen tarmonsa ansiota olivat monet asevelitontit. Kuolemaansa saakka hän toimi julistustyössä innolla ja lämmöllä. 41 Paavo Muinonen Orimattilan kirkkoherrana ja sitä ennen kappalaisena Muinonen oli herännäishenkinen pappi. Hänen sisarensa oli näyttelijä Saara Ranin. 42 Rainer Kangas Rainer Kangas syntyi Kangasalla. Orimattilan 2. kappalainen Hän toimi diakoniasta vastaavana pappina. Hän sai rovastin arvon

14 43 Toivo Tuominen Syntyi Orimattilan Kuivannolla ja kuoli Helsingissä. Oli Orimattilan kunnan pitkäaikainen kunnanlääkäri vuosina Oli perustamassa MLL:n Orimattilan osastoa Kustaa Kollin Orimattilan nykyisen kirkon rakentaja oli syntyisin Hausjärveltä, mutta löysi Orimattilan Järvikylästä puolison ja perusti sinne kotinsa. Täältä hän ulotti liiketoimintansa Lahteen. Yhdessä Villepoikansa kanssa hän perusti Lahteen merkittävän kauppaliikkeen. Ville Kollin muutti nimensä Kunnakseksi. 45 Uno Oesch Tilanomistaja Uno Oesch, joka oli sveitsiläistä syntyperää, omisti 1920-luvulta lähtien Ruhan kartanon ja jatkoi siellä luvulla alkanutta meijeriperinnettä. Kunnanvaltuuston jäsen ja Frans Paavali Malmivirta Hammaslääkäri, Terriniemen kartanon omistaja. 14

15 47 Oskar ja Ellen Segerman Oskar Ellen Oskar yhteiskoulun rehtori vuosina Ellen yhteiskoulun opettaja vuosina Pentti Aulis Papinaho Taiteilija, professori muotoili itse hautakivensä, joka esittää taivaalle kohoavaa liekkiä. Pro Finlandia-mitali 1976, professorin arvonimi Orimattilan Taidemuseossa on esillä Papinahon teoksia 30 vuoden ajalta. Papinahon tunnetuimpia teoksia: Neitsyet, Tampereen keskussairaala, 1964 Hakkapeliittain kotiinpaluu, Lahti 1975 Rakuunapatsas, Lappeenranta 1982 Suojeluskuntalainen, Seinäjoki 1988 Maanpuolustajan patsas, Intiö, Oulu 1991 Orimattilan varsat, Orimattila Jaakko Kahma Jaakko Kahma oli Orimattilan torvisoittokunnan perustaja ja johtaja. Syntyi Ilmajoella. Kansakoulunopettajana Luhtikylässä , Viljaniemessä Sävelsi kuorolauluja. Kunnanvaltuuston jäsen Kalle Tavakka Heinämaalainen maanviljelijä, talousneuvos. Kirkkovaltuustossa , kirkolliskokousedustaja Kunnanvaltuuston jäsen , kunnallislautakunnan pj , kunnanhallituksen pj

16 51 Ilmari Niemioja Muurari, Sdp:n kunnallistoimikunnan pj. Kunnanvaltuuston jäsen Nimismies pidätti hänet 1919 ja vietäessä kuulusteluihin hänet ammuttiin. 52 Valdemar Pasila Rudolf Waldemar Pasila, joka oli toiminut Orimattilan kunnanvaltuuston ensimmäisenä sihteerinä sekä muissa luottamustehtävissä kuntaan ja Orimattilan seurakuntaan liittyen. Kunnanvaltuuston jäsen Surmattiin Helsingistä tulleen punakaartin komennuskunnan toimesta. 53 Johan Adolf Alopaeus Johan Adolf Alopaeus syntyi Loviisassa. Hänet vihittiin papiksi Toimi pappina Ristiinassa, Mäntyharjulla, Hauholla, Laukaassa, Hankasalmella, Jyväskylässä, Jaakkimassa, Asikkalassa ja Helsingissä. Vuonna 1864 hänestä tuli Orimattilan kappalainen, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka 35 vuotta. 54 Kalle Kustaa Lettula Karl Gustaf Lettula oli aikansa arvostetuimpia orimattilalaisia kunnallismiehiä. Kunnallislautakunnan pj ja kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja Kirkkovaltuustossa , tilikirjojen tarkastaja K.K. Lettula ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja kunta osti Lettulan tilan pakkohuutokaupassa Tilan maille kunta rakensi vuonna 1924 kunnalliskodin (nyk. Käkelän Palvelukoti). 55 Valdemar Hakama Valdemar Hakama syntyi Jyväskylän maalaiskunnan Oravasaaressa. Hän perusti Pitäjäsanomat-lehden v ja toimi sen toimitusjohtajana ja päätoimittajana Nykyisin lehti tunnetaan nimellä Orimattilan Sanomat. Hän sai opetusneuvoksen arvon. 16

17 56 Ilmari ja Toini Wall-Hakala Ilmari Toini Vuonna 1904 Viipurissa syntyneen ja 1973 Helsingissä kuolleen Ilmari Wall-Hakalan juuret olivat Orimattilassa ja hän halusi, että hänen vuosien aikana keräämänsä taidekokoelma asetetaan yleisön nähtäväksi Orimattilaan. Arvokas ja monipuolinen kokoelma on esillä kaupungin Taidemuseossa. Kokoelma sisältää lähes kaikkien Suomen taiteen kultakauden tunnetuimpien nimien teoksia. 57 Rudolf Kääpä Syntyi Mäntyharjussa ja muutti perheensä mukana Orimattilaan vuonna Rudolf Kääpä toimi vuodesta 1933 Orimattilan Villatehtaassa työntutkijana ja sosiaalipäällikkönä. Hän hoiti Orimattilan kunnan kantakirjastoa vuosina ja oli vahva kulttuuripersoona paikkakunnalla. Hänellä oli ystävyyssuhteita useisiin tunnettuihin kirjailijoihin, kuten Kaarlo Sarkiaan ja Lauri Viitaan. 58 Martti Hovi Syntyi Orimattilan Virenojalla. Hän valmistui ylioppilaaksi 1933, agronomiksi 1939 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Kemiran pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja Vuorineuvoksen arvo Orimattila-Seuran kunniajäsen vuodesta Yvonne de Bruyn-Outober Miss Suomi. Tekstiilitehdas Virkkeen pr- ja tiedotusjohtaja. Toimi kunnallispolitiikassa ja monissa luottamustoimissa. Kunnanvaltuuston jäsen Alli Hosiaisluoma- Karppinen Alli Hosiaisluoma-Karppinen syntyi Nurmeksessa, kasvoi Kauhavalla. Opiskeli filosofian maisteriksi. Muutti Orimattilaan 1958, toimi äidinkielen lehtorina ja toimittajana. Kotiseutuneuvos v Arvostettu paikallishistorian tuntija. Kirjoitti ja kokosi lukemattomia kotiseutukirjoja, eri yhteisöjen historiakirjoja ja LC Orimattilan joululehteä. Julkaisi runokirjoja. Orimattila- Seuran kunniajäsen. 17

18 61 Pallopatsas Sankarivainajien muistomerkki, jättisuuri graniittinen tykinkuula. Siihen on hakattu 22 vapaussodan aikana surmansa saaneen miehen nimet. Pallopatsaan suunnitteli arkkitehti Veikko Kyander ja sen toteutti Suomen Kiviteollisuus Oy. Se on paljastettu puolustusvoimain lippujuhlapäivänä Muistomerkki on saatu aikaan kauppias Tapiolan testamenttivaroilla perustetun rahaston varoilla. 62 Vakaumuksen puolesta kaatuneitten muistomerkki Muistomerkki on harmaata graniittia, johon on kirjattu ainoastaan vuosiluku Paljastettu Muistomerkin teki kivenhakkaaja Eino Tuominen. Hautakiven alla Orimattilan hautausmaan lounaiskulmassa on haudattuna noin 181 punakaartilaista ja siviilihenkilöä. Pennalan (18.4.) ja Luhtikylän ( ) taisteluissa kaatui yhteensä 51 punakaartilaista ja siviiliä. Jälkeenpäin heitä ammuttiin 35. Pennalan ja Luhtikylän kaatuneitten ja siviilien luut on siirretty myöhemmin yhteishautaan Orimattilan hautausmaalle. 63 Kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkki Muistomerkin alla lepää viisi saksalaista sotilasta, joista kolmen nimet on ikuistettu patsaaseen. Orimattilan kunta kustansi muistomerkin ja suojeluskunta vastasi pystyttämisestä. Sen on suunnittelut ja toteuttanut kivenhakkaaja R. Koivunen. Patsas paljastettiin

19 19

20 20