Investointitiedustelu

Transkriptio

1 Investointitiedustelu Tammikuu 2012

2 Investointitiedustelu Tammikuu 2012

3

4 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit vuosina Teollisuuden kiinteät investoinnit toimialoittain... 5 Teollisuuden investoinnit suuruusluokittain...6 Investointien tarkoitus Investointeihin vaikuttavat tekijät vuosina Investoinnit ulkomaille vuosina Teollisuuden henkilökunta Suomessa ja ulkomailla...10 Tiedustelumenetelmä...11 Liitteet 24Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

5 Johdanto Tiivistelmä Suomalaisten teollisuusyritysten kotimaahan tekemät kiinteät investoinnit olivat vuonna 2010 poikkeuksellisen pienet. Tilastokeskuksen mukaan teollisuus investoi toissa vuonna kotimaahan vain noin 2,9 miljardilla eurolla. EK:n tiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna selvästi vuoteen 2010 verrattuna, mutta niiden taso jäi vielä keskimääräistä matalammalle. Alkaneena vuonna investointien kasvun odotetaan olevan selvästi hitaampaa. Investointien arvon ennustetaan nousevan vajaaseen 4 miljardiin euroon. Energia-alan investoinnit ovat teollisuudesta poiketen suuria koko tarkastelujaksolla. Teollisuuden ja energia-alan yhteenlaskettujen investointien arvioidaan olevan alkaneena vuonna noin 6 miljardia euroa. Investointiaste eli investointien osuus teollisuuden jalostusarvosta pysyy suhteellisen vakaana, sillä jalostusarvo on myös vaihdellut voimakkaasti viime vuosien suhdannekäänteissä. Suomalaisten teollisuusyritysten investointiaste on tiedustelun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 12 prosenttia, joka on hieman Länsi-Euroopan keskitasoa alempi. Tiedustelun mukaan investoinnit supistuivat viime vuonna pienimmissä yrityksissä, kun taas muissa kokoluokissa ne kasvoivat. Alkaneena vuonna pienten yritysten investointien ennustetaan kääntyvän kasvuun, kun taas keskisuurissa ja suurissa yrityksissä investoinnit pysyisivät ennallaan tai supistuisivat vähän. Tehdasteollisuuden investointien keskeisin tarkoitus on vuonna 2012 vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen. Kaikista suunnitelluista investoinneista 36 prosenttia on korvausinvestointeja, 29 prosenttia laajennusinvestointeja ja 20 prosenttia rationalisointiinvestointeja. Laajennusinvestointien osuus on hieman noussut talouskriisin aikaiselta pohjatasolta, mutta se on edelleen keskimääräistä alempana. Investointitiedustelun mukaan teollisuuden ulkomaiset investoinnit kasvoivat viime vuonna hieman, mutta vuoden 2010 lähtötaso oli poikkeuksellisen matala. Investointimenot Suomesta ulkomaille olivat tiedustelun mukaan viime vuonna runsaat 2,3 miljardia euroa. Ulkomaisiin investointeihin on tiedustelussa laskettu mukaan myös yrityskaupat. Noin kaksi kolmasosaa teollisuuden ulkomaisten investointien arvosta on viime vuosina suuntautunut EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten teollisuusyritysten ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnan määrä kääntyi loivaan kasvuun jo vuonna 2010, kun henkilöstö kotimaassa oli vielä laskussa. Viime vuonna ulkomailla työskentelevän henkilöstön määrän raportoidaan jatkaneen loivaa kasvua. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan suomalaiset teollisuuskonsernit työllistivät vuonna 2010 ulkomailla henkilöä, eli 54 prosenttia niiden koko henkilöstöstä. Viime vuonna vastaavan osuuden arvioidaan kasvaneen vähän yli 55 prosenttiin. Selvästi eniten ulkomailla olevaa työvoimaa on teknologiateollisuudessa. Myös metsä- ja kemianteollisuudella merkittävä osa työvoimasta on ulkomailla, kun taas muilla toimialoilla osuus jää tuntuvasti matalammaksi. Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus Tämä investointitiedustelu on osa EU:n harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. Tiedustelussa esitettävät kysymykset ovat valtaosin EU:n komission laatimia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ovat tehneet kyselyn Suomessa vuoden 1995 syksystä lähtien. Tiedustelun laati aiemmin Suomen Pankki. Investointitiedustelu tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tämä investointitiedustelu tehtiin loka marraskuussa Syksyn 2011 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita investointeja vuodelta 2010 sekä investointisuunnitelmia vuosille 2011 ja Tiedustelu osoitettiin pääsääntöisesti EK:n suhdannetiedustelun otokseen kuuluville yrityksille. Tiedusteluun vastasi 262 tehdasteollisuuden yritystä. Tiedusteluun vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

6 vuonna 2010 noin 68 miljardia euroa. Vastaajayritykset työllistivät Suomessa lähes työntekijää. Tiedusteluun osallistuvien yritysten investoinnit kattavat noin neljä viidesosaa tehdasteollisuuden kaikista investoinneista. Tässä julkaisussa kyselyn tulokset on korotettu vastaamaan Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaisia tehdasteollisuuden kiinteitä investointeja. Perusvuotena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamia lukuja vuodelta Tehdasteollisuuden lisäksi tiedusteluun kuuluu energiantuotannon yrityksiä. Investoinneilla tarkoitetaan tässä tiedustelussa kiinteän käyttöomaisuuden hankintaa sekä perusparannusmenoja Suomessa: uusia talonrakennuksia, maa- ja vesirakennuksia, koneita, laitteita, kalustoa ja kuljetusvälineitä sekä maa- ja vesialueita. Kysely ei koske tavanomaista kunnossapitoa, käytössä olleiden pääomatavaroiden ostoa tai myyntiä, ei myöskään leasing-hankintoja. Käyttöomaisuuden myyntituottoja ei ole otettu myöskään huomioon investointimenoja laskettaessa. Kutakin vuotta koskevat luvut on ilmoitettu asianomaisen vuoden toteutuneiden tai arvioitujen hintojen mukaisina eli käyvin hinnoin. EU-maissa tehtävässä investointitiedustelussa kysytään syksyisin aineellisten investointien jakautumista eri käyttötarkoituksiin ja investointeihin vaikuttaneita syitä. Investoinnit jaotellaan eri käyttötarkoituksiin siten, onko investoinnin tavoitteena ensisijaisesti vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen, tuotantokapasiteetin lisääminen, rationalisointi vai jokin muu tavoite. Muulla tavoitteella tarkoitetaan esimerkiksi ympäristönsuojelua. Investointien keskeisimmät syyt jaotellaan EU-tiedustelussa seuraavasti: kysyntä, rahoitustilanne tai odotettu voitto, tekniset tekijät ja muut tekijät. Muilla tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi julkisen vallan toimenpiteitä (esim. verotus) tai vaihtoehtoa siirtää tuotantoa ulkomaille. Kyselyn yhteydessä teollisuusyrityksiltä tiedusteltiin myös Suomesta ulkomaille tehtyjä investointeja. Lisäksi kysyttiin ulkomailla työskentelevän henkilökunnan määrää. Investointitiedustelun vastausprosentit toimialoittain Lukumäärä Liikevaihto milj. euroa Henkilökunta Vast. Otos % Vast. Otos % Vast. Otos % Elintarviketeollisuus Teva-teollisuus Metsäteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Teknologiateollisuus Koko tehdasteollisuus Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

7 Teollisuuden investoinnit Tilastokeskuksen julkaiseman kansantalouden tilinpidon mukaan tehdasteollisuuden kiinteiden investointien arvo oli miljoonaa euroa vuonna Investoinnit vähenivät vuodesta 2009 noin 16 prosentilla. EK:n Investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat selvästi vuonna 2011, mutta erittäin alhaisen lähtötason vuoksi investointien arvo jäi vielä matalalle. Tiedustelun ennakkotiedon mukaan investoinnit kasvoivat noin 28 prosentilla vajaaseen 3,8 miljardiin euroon. Kuluvana vuonna investointien kasvun ennustetaan hidastuvan vajaaseen kuuteen prosenttiin. Tällöin investointien arvo olisi lähes 4 miljardia euroa. Tehdasteollisuuden ja energia-alan yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan miljoonaa euroa. Energia-alan investoinnit kasvoivat tiedustelun mukaan viime vuonna noin kolmanneksella. Kuluvana vuonna energia-alan investointien ennustetaan pysyvän korkealla tasolla, mutta kasvua viimevuotisesta olisi vain pari prosenttia. Investointiaste eli investointien suhde teollisuuden jalostusarvoon kohoaa arvioiden mukaan hieman vuoden 2010 pohjatasolta. Talouskriisissäkään investointiaste ei laskenut merkittävästi, sillä samaan aikaan myös jalostusarvo putosi voimakkaasti. Investointiaste on alkaneena vuonna tiedustelun mukaan noin 12 prosenttia jalostusarvosta. Suomen teollisuuden investointiaste on uusimpien tietojen mukaan hieman Länsi-Euroopan keskiarvon alapuolella. Luotettavia kansainvälisiä vertailuja teollisuuden investointien toipumisesta kriisin jälkeen ei vielä ole saatavilla. Teollisuuden investoinnit toimialoittain Tilastokeskuksen mukaan metsäteollisuuden toteutuneet investoinnit olivat 386 miljoonaa euroa vuonna Investoinnit jäivät 2000-luvun matalimmalle tasolle. EK:n tiedustelun mukaan investoinnit kääntyivät viime vuonna kasvuun, mutta niiden taso nousi vain noin 540 miljoonaan euroon. Kuluvana vuonna investointien taso pysyisi lähes ennallaan. Kansantalouden tilinpidon mukaan teknologiateollisuuden kiinteät investoinnit supistuivat vuonna 2010 noin 8 prosentilla, ja niiden arvo oli miljoonaa euroa. Investointitiedustelun mukaan investoinnit Teollisuuden kiinteät investoinnit ja investointisuunnitelmat vuosina , milj. euroa (käyvin hinnoin) ja muutosprosentit % % Elintarviketeollisuus ,9 23,4 Teva-teollisuus ,5 136,4 Metsäteollisuus ,0 0,8 Painaminen ,1 1,4 Kemianteollisuus ,2 18,5 Rakennusaineteollisuus ,0 18,7 Teknologiateollisuus ,3-2,5 - metallien jalostus ,9-26,6 - kone- ja metallituoteteollisuus ,6 17,9 - elektroniikka- ja sähköteollisuus ,2-7,0 Tehdasteollisuus ,3 5,7 Energiahuolto ,0 2,1 Tehdasteollisuus ja ,9 4,5 energiahuolto yhteensä Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

8 kasvoivat viime vuonna selvästi, ja niiden arvo nousi yli neljänneksellä. Sen sijaan tänä vuonna investoinnit supistuisivat aavistuksen, jolloin niiden arvo olisi noin 2,0 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksen investoinnit kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Tilastokeskuksen mukaan metallinjalostusyritykset investoivat 337 miljoonaa euroa vuonna 2010, josta taso nousi viime vuonna noin 600 miljoonaan. Tänä vuonna investoinnit kääntyisivät laskuun noin 440 miljoonan euron tasolle. Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit olivat toissa vuonna 659 miljoonaa euroa, josta ne tiedustelun mukaan kasvoivat viime vuonna noin 850 miljoonaan. Tänä vuonna investointien ennustetaan jatkavan kasvua miljardin euron tasolle. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kiinteät investoinnit olivat Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna 600 miljoonaa euroa. Viime vuonna investoinnit kasvoivat vain hieman. Tänä vuonna investointien odotetaan jonkin verran supistuvan, jolloin niiden arvo laskisi noin 570 miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden kotimaisten investointien arvo oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan 437 miljoonaa euroa. EK:n tiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä. Tänä vuonna kasvu jatkuisi, ja investointien arvo nousisi vajaaseen 620 miljoonaan euroon. Elintarviketeollisuuden kiinteiden investointien arvo oli vuonna 2010 kansantalouden tilinpidon mukaan 314 miljoonaa euroa. Investoinnit kasvoivat viime vuonna noin viidesosalla, ja EK:n tiedustelun mukaan niiden arvo nousi noin 380 miljoonaan euroon. Tänä vuonna investointien kasvun odotetaan jatkuvan. Investointien yhteissummaksi ennustetaan vajaat 470 miljoonaa euroa. Painamisala investoi Suomeen toissa vuonna Tilastokeskuksen mukaan 41 miljoonaa euroa. EK:n tiedustelun mukaan investoinnit vähenivät viime vuonna noin kolmanneksella. Tänä vuonna niiden odotetaan jäävän viimevuotiselle tasolle noin 27 miljoonaan euroon. Rakennusaineteollisuuden investoinnit olivat Tilastokeskuksen mukaan 99 miljoonaa euroa vuonna Viime vuonna kiinteät investoinnit kasvoivat tiedustelun mukaan noin 160 miljoonaan euroon. Kuluvana vuonna investoinnit kasvaisivat edelleen noin 190 miljoonan euron tasolle. Teva-teollisuuden kiinteät investoinnit olivat toissa vuonna Tilastokeskuksen mukaan 15 miljoonaa euroa. Tiedustelun mukaan investoinnit kasvavat vuosina 2011 ja 2012 selvästi. Energiahuollon investoinnit olivat vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan miljoonaa euroa. Tiedustelun mukaan investointitaso kasvoi viime vuonna lähes 2 miljardiin euroon. Tänä vuonna kasvu hidastuisi selvästi, ja investoinnit lisääntyisivät korkealta lähtötasolta enää parilla prosentilla. Teollisuuden investoinnit suuruusluokittain Investoinnit vähenivät viime vuonna pienimmissä yrityksissä, kun taas keskisuurissa ja suurissa yrityksissä ne kasvoivat. Kuluvana vuonna pienten yritysten investointien ennustetaan kasvavan. Keskisuurten yritysten investoinnit supistuisivat jonkin verran. Myös suurten yritysten investoinnit vähenisivät aavistuksen. Valtaosa investoinneista tehdään suurissa yrityksissä. Tilastokeskuksen mukaan yli 500 henkilöä työllistävien yritysten investoinnit olivat vuonna 2010 vajaat 60 prosenttia koko teollisuuden investoinneista. Tiedustelun mukaan kiinteät investoinnit vähenivät vielä viime vuonna pienissä, alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Tänä vuonna investoinnit kääntyisivät kasvuun. Pienten yritysten investointien arvo vuonna 2010 oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 543 miljoonaa euroa. Keskisuurissa, henkilöä työllistävissä yrityksissä kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna, kun taas tänä vuonna ne supistuisivat jonkin verran. Tilasto- 64Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

9 keskuksen mukaan keskisuurten yritysten investointien arvo vuonna 2010 oli 587 miljoonaa euroa henkilöä työllistävien yritysten investoinnit kasvoivat viime vuonna, ja kuluvana vuonna niiden arvioidaan pysyvän lähes ennallaan. Investointien arvo oli Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna 338 miljoonaa euroa. Suurissa, yli 500 henkilöä työllistävissä yrityksissä kiinteiden investointien arvo kasvoi viime vuonna hieman yli kolmanneksella. Kuluvana vuonna investointien ennustetaan supistuvan muutamalla prosentilla. Investointien arvo oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan hieman alle 1,7 miljardia euroa. Teollisuuden kiinteät investoinnit suuruusluokittain vuosina , milj. euroa (käyvin hinnoin) ja muutosprosentit, henkilökunnan määrän mukaan jaoteltuna % % Alle ,6 106, ,2-16, ,5-0,7 Vähintään ,6-4,2 Tehdasteollisuus ,3 5,7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

10 Investointien tarkoitus vuonna 2012 Merkittävin investointien tarkoitus on kuluvana vuonna edelleen vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen. Tiedustelun mukaan 36 prosentilla tälle vuodelle suunnitelluista investoinneista korvataan vanhaa tuotantokapasiteettia. Viime vuonna korvausinvestointien osuus oli myös varsin korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana korvausinvestointien osuus kaikista investoinneista on keskimäärin ollut noin kolmannes. Kapasiteetin lisäämistä tavoitellaan 29 prosentilla tälle vuodelle suunnitelluista kiinteistä investoinneista. Laajennusinvestointien osuus on vuosina hieman korkeampi kuin muutamana aikaisempana vuonna, mutta taso jää yhä pitkäaikaista keskiarvoa alemmalle. Rationalisointi-investointien osuus kaikista kiinteistä investoinneista on kuluvana vuonna 20 prosenttia, ja lopuilla 15 prosentilla investoinneista arvioidaan olevan muita tavoitteita kuin edellä mainitut (esim. ympäristönäkökohdat). Toimialoittain tarkasteltuna investointien tavoitteissa on havaittavissa jonkin verran eroja. Tuotantokapasiteetin lisäys on tärkein tavoite teknologiateollisuudessa sekä energia-alalla, kun taas muilla tehdasteollisuuden toimialoilla kapasiteetin korvaaminen on tärkein investointien tavoite. Kiinteiden investointien tarkoitus vuonna 2012 Investoinnit jaoteltuna käyttötarkoituksen mukaan (%) Kapasiteetin Kapasiteetin Rationali- Muu korvaaminen lisääminen sointi tarkoitus Elintarviketeollisuus Teva-teollisuus Metsäteollisuus Painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Teknologiateollisuus metallien jalostus kone- ja metallituoteteollisuus elektroniikka- ja sähköteollisuus Tehdasteollisuus Energiahuolto Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

11 Investointeihin vaikuttavat tekijät vuosina EU:n komission suhdannetiedustelujärjestelmään kuuluvissa investointikyselyissä kartoitetaan myös investointeihin vaikuttavia tekijöitä. Teollisuuden investointipäätöksiin vaikuttaneista tekijöistä tärkeimpiä olivat vuonna 2011 tekniset tekijät ja kysyntä. Noin joka viides yritys koki kuitenkin heikon kysynnän rajoittavan investointeja. Rahoituksen saatavuuden koki rajoitteeksi noin joka kymmenes yritys. Vuonna 2012 tekniset syyt ovat edelleen tärkeimpiä vaikuttimia investointipäätöksiin. Myös kysyntälähtöisiä investointeja on merkittävästi. Investointeihin vaikuttaneet tekijät vaihtelevat jonkin verran toimialoittain (liite 2). Teollisuuden investointeihin vaikuttavat tekijät 2011 Tekijät jaoteltuna vaikutuksen voimakkuuden mukaan (%) Vaikuttaa Vaikuttaa Ei Rajoittaa Rajoittaa Ei paljon vähän vaikuta vähän paljon vastausta Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät Teollisuuden investointeihin vaikuttavat tekijät 2012 Tekijät jaoteltuna vaikutuksen voimakkuuden mukaan (%) Vaikuttaa Vaikuttaa Ei Rajoittaa Rajoittaa Ei paljon vähän vaikuta vähän paljon vastausta Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

12 Investoinnit ulkomaille vuosina Oheiseen taulukkoon on koottu yhteen tiedustelun mukaiset tehdasteollisuuden yhteenlasketut investointimenot Suomesta ulkomaille vuosina Kokonaisluvun lisäksi taulukossa on esitetty investointimenot eräille markkina-alueille. Investoinneiksi luokitellaan tiedustelussa myös yritysostot, mikäli kohteesta on hankittu vähintään 10 %:n osuus osakkeista ja äänivallasta. Investointimenot Suomesta ulkomaille olivat tiedustelun mukaan viime vuonna runsaat 2,3 miljardia euroa. Viime vuonna ulkomaille suuntautuneet investointimenot kasvoivat jonkin verran edellisvuoden matalalta tasolta. Kehittyvien markkinoiden merkityksen kasvusta huolimatta noin kaksi kolmasosaa tiedusteluun osallistuneiden suomalaisyritysten ulkomaaninvestoinneista on viime vuosina suuntautunut EU-maihin ja Pohjois- Amerikkaan. Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaisia investointeja ovat tehneet pääosin teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden yritykset. Muiden toimialojen ulkomaiset investoinnit ovat näihin verrattuna pieniä. Teollisuuden henkilökunta Suomessa ja ulkomailla Tilastokeskuksen julkistaman tilaston Suomalaiset tytäryritykset ulkomailla mukaan suomalaiset teollisuuskonsernit työllistivät ulkomailla vajaat henkeä vuonna Määrä kasvoi edellisvuodesta vajaalla kahdella prosentilla. Investointitiedustelun mukaan suomalaisten teollisuuskonsernien ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnan määrä kasvoi vuonna 2011 hieman alle neljällä prosentilla. Ulkomailla työskenteli tiedustelun ennakkotiedon mukaan hieman yli työntekijää. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston mukaan teollisuusyritykset työllistivät vuonna 2009 kotimaassa vajaat henkilöä, josta määrä laski vuonna 2010 noin kahdeksalla prosentilla vajaaseen työntekijään. Investointitiedustelun arvion mukaan viime vuoden keskimääräinen henkilöstö jäi samalle tasolle kuin vuonna Teollisuusyritysten investointimenot ulkomaille vuosina , milj.euroa (sisältäen yritysostot, joilla on hankittu vähintään 10 % omistusosuus) EU pl. Suomi Pohjois-Amerikka Etelä- ja Keski-Amerikka Venäjä Aasia Muut Ulkomaat yhteensä Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

13 Vuonna 2010 ulkomailla olevan henkilökunnan osuus koko teollisuuskonsernien henkilökunnasta oli noin 54 prosenttia. Tiedustelun arvion mukaan osuus nousi viime vuonna vähän yli 55 prosenttiin. Sekä ulkomailla työskentelevän henkilöstön osuudella että sen määrällä mitattuna kansainvälistynein toimiala on teknologiateollisuus. Myös kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa ulkomaisen henkilökunnan osuus on huomattava, kun taas muilla toimialoilla se jää selvästi matalammaksi. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset teknologiateollisuuden konsernit työllistivät ulkomailla vuonna 2010 noin henkilöä, jossa oli kasvua vajaa seitsemän prosenttia vuoteen 2009 nähden. EK:n tiedustelun mukaan alan ulkomaisen henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna runsaalla neljällä prosentilla 278 tuhanteen työntekijään. Tilastokeskuksen lukujen mukaan teknologiateollisuuden osuus suomalaisten teollisuuskonsernien kaikesta ulkomailla työskentelevästä henkilöstöstä oli vuonna 2010 noin 70 prosenttia. Metsäteollisuusyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 hieman yli työntekijää eli pari prosenttia vähemmän kuin vuonna EK:n tiedustelun mukaan työvoima ulkomailla kasvoi aavistuksen vuonna Kemianteollisuudessa ulkomaisen työvoiman määrä laski selvästi vuonna 2010, jolloin se oli Tilastokeskuksen mukaan EK:n tiedustelun mukaan määrä kasvoi viime vuonna loivasti henkilöön. Muilla teollisuuden toimialoilla ulkomaisen henkilöstön määrä on kasvanut loivasti vuosina Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 näiden toimialojen ulkomaisissa tytäryrityksissä oli vajaat työntekijää. Tilastokeskuksen tilasto on esitetty tiedotteessa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla Aihepiirin tilastointi siirtyi Suomen Pankilta Tilastokeskukselle vuonna Siirtymisen yhteydessä myös tilastointimenetelmiä on muutettu jonkin verran. Nyt henkilökunta esitetään jaoteltuna konsernin päätoimialan eikä yksittäisen tytäryrityksen mukaan. Tämä jako kuvaa aiempaa paremmin kehitystä Suomen elinkeinoelämän ja konsernitason näkökulmasta. Tiedustelumenetelmä Julkaisussa esitetyt luvut ulkomaisesta henkilökunnasta pohjautuvat Tilastokeskuksen vuosille 2009 ja 2010 julkaisemiin tilastolukuihin, joita on jatkettu vuodelle 2011 EK:n Investointitiedustelusta saaduilla muutosprosenteilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

14 Suomalaisten teollisuusyritysten henkilökunta kotimaassa ja ulkomailla vuosina , lukumäärä ja prosenttimuutokset % % Metsäteollisuus -Kotimaassa ,2-2,4 -Ulkomailla ,1 1,2 -Yhteensä ,0-0,4 Kemianteollisuus -Kotimaassa ,6 2,0 -Ulkomailla ,8 3,0 -Yhteensä ,2 2,6 Teknologiateollisuus -Kotimaassa ,4-0,1 -Ulkomailla ,6 4,5 -Yhteensä ,3 2,7 Muu teollisuus -Kotimaassa ,0 1,0 -Ulkomailla ,3 0,9 -Yhteensä ,6 1,0 Koko tehdasteollisuus -Kotimaassa ,2 0,1 -Ulkomailla ,8 3,7 -Yhteensä ,0 2,0 124Investointitiedustelu Tammikuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

15 Liite 1 Lähteet: Tilastokeskus, vuodet EK:n Investointitiedustelu Tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit, milj. euroa (käyvin hinnoin) Investointitiedustelun luvut eivät ole suoraan verrannollisia kansantalouden tilinpidon mukaisiin investointilukuihin. Keskeinen syy on se, että EK:n tiedustelussa investoinnit raportoidaan kuluiksi niiden valmistumisasteen eli "kassavirran" mukaisina. Tilastokeskus puolestaan tilastoi kone- ja laiteinvestoinnit niiden valmistumisajankohdan perusteella, jota ennen ne lasketaan varastoihin. Tilastointitapojen ero voi olla tuntuva etenkin suurissa pitkäkestoisissa investoinneissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

16 Liite 2 Teollisuuden investointeihin vaikuttavat tekijät vuonna 2011 Tekijät jaoteltuna vaikutuksen voimakkuuden mukaan, (%) Vaikuttaa Vaikuttaa Ei Rajoittaa Rajoittaa Ei paljon vähän vaikuta vähän paljon vastausta ELINTARVIKETEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEVANAKE Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät METSÄTEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät GRAAFINEN TEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät KEMIANTEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät RAKENNUSAINETEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEKNOLOGIATEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät

17 Liite 3 Teollisuuden investointeihin vaikuttaneet tekijät vuonna 2012 Tekijät jaoteltuna vaikutuksen voimakkuuden mukaan, (%) Vaikuttaa Vaikuttaa Ei Rajoittaa Rajoittaa Ei paljon vähän vaikuta vähän paljon vastausta ELINTARVIKETEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEVANAKE Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät METSÄTEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät GRAAFINEN TEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät KEMIANTEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät RAKENNUSAINETEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEKNOLOGIATEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät TEOLLISUUS Kysyntä Rahoitus tai odotettu voitto Tekniset tekijät Muut tekijät Elinkeinoelämän keskusliitto EK Investointitiedustelu Tammikuu

18

19

20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin o Faksi o Raportti internetissä: Lisätietoja: Johtava ekonomisti Penna Urrila Puh Ekonomisti Jouko Kangasniemi Puh EK 2012