-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina 24. huhtikuuta 2017 klo 17.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Ulrika Rönnback Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 97, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 98, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 2. toukokuuta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Ulrika Rönnbackin ja Owe Sjölundin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 99, KH :00 ILMOITUSASIAT Pohjanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto järjestävät yhdessä maakuntatilaisuuden ajankohtaisesta kuntateemasta. Aika: Perjantai klo Paikka: Cumulus Resort Tropiclandia, Lemmenpolku 3, Vaasa Tilaisuus on maksuton ja kaksikielinen. Ilmoittautumiset viimeistään Dnro 953/2016 Tekninen lautakunta on päättänyt myöntää PedeCon Oy Ab:lle poikkeusluvan, joka koskee uuden asuinkerrostalon rakennusoikeuden ja rakennusalan ylitystä 10 %:lla tontilla nro 6, korttelissa nro 1, kaupunginosassa 21, Skutnäs. Dnro 88/2016 KEHA-keskus: Päätös pakolaisten vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnalle: - laskennallinen korvaus, perheenyhdistäminen ajalle (1.054,17 euroa). - laskennallinen korvaus ajalle (29.094,47 euroa). - lastensuojelu (22.369,25 euroa). - Lumina (64.943,96 euroa). Dnro 78/2014 Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt Pietarsaarenseudun Luonto r.y:n valituksen kaupunginvaltuuston hyväksymästä Läntisen Lammassaaren asemakaavasta. Dnro 341/2017 Tekninen lautakunta on päättänyt myöntää poikkeusluvan kahden uuden tekniikkahuoneen rakentamiseksi ilmastointia varten Alhedan jätevedenpuhdistamon vuokraalueella kiinteistöllä Pinonäs, , Pietarsaaren kaupungin/pietarsaaren Veden hakemuksen ja MRL :n 171 mukaisesti. Dnro 342/2017 Tekninen lautakunta on päättänyt myöntää poikkeusluvan asemakaavan mukaisen sallitun kokonaisrakennusoikeuden ylittämiseen tontilla Matts Aspvikin hakemuksen mukaisesti. Hakemus koskee asuintalon lisärakennusta. Dnro 204/2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman on edustanut kaupunkia Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksessa Kokkolassa.

5 99, KH :00 Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

6 100, KH :00 CFV: 26/2017 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää olla ottamatta päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta on tehnyt päätökset.

7 101, KH :00 TV: 139/2017 OY BECK HAMN AB: KAHDEN VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN KITTHOL- MASSA TL Anomus: Liite 61 A Vuokrasopimukset 2 kpl: Liitteet 61 B-C Kartta: Liite 61 D Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, Oy Beck Hamn Ab vuokraa seuraavat alueet, jotka sijaitsevat Vanhassa Satamassa Pietarsaaressa: 1. Noin m 2 suuruinen alue tontista , joka on vuokrattu F.V. Irjala Oy:lle vuonna Vuokra-aika oli 10 vuotta, mutta sitä jatkettiin asti. (TL ). Vuokraoikeus siirtyi päivätyllä kaupalla Ab Ab B Eklund Oy:lle ja päivätyllä kaupalla nykyiselle vuokraajalle. 2. Noin 535 m 2 suuruinen alue tilasta Pinonäs, joka on vuokrattu Oy Wasa Trawl Ab:lle vuonna Vuokraoikeus siirtyi päivätyllä kaupalla Ab Andersen Marketing Oy:lle ja päivätyllä kaupalla nykyiselle vuokraajalle. Vuokra-aika umpeutuu Vuokraaja anoo molempien sopimusten uusimista kymmeneksi vuodeksi ja siten, että ne umpeutuvat samanaikaisesti. Vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan mukaan kohde 1 sijaitsee museorakennusten korttelialueella (YM). Koko tontin rakennusoikeus on krsm 2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0,23. Tontilla sijaitsevia rakennuksia ei ole suojeltu kaavassa. Kohde 2 sijaitsee pienvenesataman alueella (LV). Alueen rakennusoikeus on krsm 2 suojeltujen rakennusten (sr) lisäksi. Alueille saa museorakennusten ja venevajojen lisäksi rakentaa korkeintaan 60 m 2 suuruisia myymälä- tai verstasrakennuksia. Vanha Satama sijaitsee hintavyöhykkeessä I, jossa vuokramaksu vahvistetaan tapauskohtaisesti kaupunginhallituksessa. Vuokrat lasketaan, kuten aiemminkin, yhdistettyjen liike- ja pienteollisuustonttien hintatason mukaan. Huoltoaseman erityisiä ympäristönsuojelumääräyksiä liitetään vuokraehtoina kohteen 2 osalta. Kaupungingeodeetti:

8 101, KH :00 TV: 139/2017 Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle että Kaupunki kahdella erillisellä sopimuksella vuokraa seuraavat alueet Oy Beck Hamn Ab:lle: 1. Noin m 2 suuruisen alueen tontista ja väliseksi ajaksi euron vuotuisesta vuokramasusta. 2. Noin 535 m 2 suuruinen alue tilasta Pinonäs ja väliseksi ajaksi 462 euron vuotuisesta vuokrasta. Molemmat vuokramaksut ovat sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden keski-indeksi 1913 on perusindeksinä. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Anomus: Liite 101 A Vuokrasopimukset 2 kpl: Liitteet 101 B ja C Kartta: Liite 101 D Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että Kaupunki vuokraa kahdella erillisellä sopimuksella seuraavat alueet Oy Beck Hamn Ab:lle: 1. Noin m 2 suuruisen alueen tontista ja väliseksi ajaksi euron vuotuisesta vuokramasusta. 2. Noin 535 m 2 suuruinen alue tilasta Pinonäs ja väliseksi ajaksi 462 euron vuotuisesta vuokrasta. Molemmat vuokramaksut ovat sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden keski-indeksi 1913 on perusindeksinä.

9 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 A, kh

10 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 A, kh

11 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 B, kh A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt jämlikt 5 kapitlet i jordlegolagen (258/66) den 2651 m 2 stort område för småindustri- och affärsändamål ( enligt gällande detaljplan har området anvisats för museibyggnader) utav tomten nr i Gamla Hamn i Jakobstad enligt kontraktets kartbilaga åt Oy Beck Hamn Ab ( ) på nedannämnda arrendevillkor: 1 Arrendetiden börjar den och slutar den Den beräknade årliga arrendeavgiften är tvåtusentvåhundranittio euro (2290,00) euro och detta belopp kallas grundavgift. Arrendeavgiftens förfallodag är den årligen. Den årliga arrendeavgiften binds vid levnadskostnadsindex med 2016 års medelindex 1913 som grundindex. Som granskningsindex används medelindexet för året före faktureringsåret. Den årliga arrendeavgiften (grundavgiften) justeras årligen med ett belopp motsvarande förändringen i granskningsindexet i jämförelse med grundindexet. Om användningen av indexvillkor begränsas eller förbjuds genom lagstadgande eller myndighetsbeslut, tillämpas ett sådant stadgande eller beslut framom ovannämnda villkor. Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater dröjmålsränta räknad enligt 4 3 mom. räntelagen. Därtill debiteras de kostnader som en extra uppbörd och eventuell indrivning förorsakar. 3 Det arrenderade området eller ett del därav får inte överlåtas i någon annans besittning. Arrendatorn är berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten. Dock är såväl överlåtaren som den till vilken arrenderätten överlåtits solidariskt skyldiga att inom tre (3) månader efter överlåtelsen med att förete överlåtelsehandlingen och sitt exemplar av det originala kontraktet härom anmäla till staden för att registrera transporten. Om ingen anmälan görs ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Vid en försenad anmälan åt staden bör som avtalsvite åt staden erläggas 10 % av överlåtelseskatten, dock minst åttiofyra (84) euro. Arrendatorn är skyldig att betala de rater av arrendeavgiften inklusive dröjsmålsräntor, som den föregående arrendatorn lämnat obetalade, dock inte för en längre tid än tre (3) år. Arrendatorn och den som arrenderätten transporterats till är skyldig att inskriva sin rätt hos Lantmäteriverket inom sex (6) månader efter det kontraktet trätt i kraft eller transporterats i enlighet med jordabalkens (540/95) bestämmelser. 4 Arrendatorn ansvarar för de markundersökningar, som krävs för planeringen av byggande på området samt för de byggnadstekniska lösningar, som jordmånen förutsätter för att byggandet skall kunna förverkligas. För ett eventuellt byggnadslov behövs ett undantag enligt markanvändnings- och byggnadslagen. Staden tar särskild ställning från fall till fall.

12 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 B, kh Arrendatorn är inte berättigad att inlösa området. 6 Arrendatorn ansvarar för det arrenderade områdets renhållning och är skyldig att hålla byggnader, anläggningar och stängsel på området ävensom områdets obebyggda del i ett vårdat skick samt att efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat 7 En byggnad får inte utan tillstånd av staden helt eller delvis rivas. En byggnad som helt eller delvis brinner eller annars förstörs skall inom två (2) år återuppföras. Staden kan på ansökan förlänga de ovannämnda tidsfristerna. Försummar arrendatorn att uppfylla en föreskriven byggnadsskyldighet är staden berättigad att inom en (1) månad efter det att tiden för att uppfylla byggnadsskyldigheten gått ut säga upp kontraktet, dock inte ifall ett statligt räntestöd eller lån beviljats så länge lånet jämte räntor inte återbetalats. 8 Arrendatorn är skyldig att på egen bekostnad dra försorg om underhåll och renhållning av områdets gatuandel såsom det stipulerats i lagen. Om gatan vid området inte i stadgad ordning överlåtits till allmänt bruk men det oaktat används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att dra försorg om gatans underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande. 9 Arrendatorn är skyldig att se till, att arrendeområdet inte blir förorenat. Ifall området eller en del av det ändå under arrendetiden förorenas i enlighet med 22 i avfallslagen (1072/93) svarar arrendatorn för en upputsning av området i enlighet med förenämnda lags 23. Ifall arrendatorn försummar sin ovannämnda skyldighet har staden rätt att utföra den sanering som åligger arrendatorn och av honom uppbära de kostnader som uppkommer i samband med dessa åtgärder. Senast vid arrendetidens slut har staden rätt att undersöka jordmånen på området. 10 Staden och Oy Herrfors Ab har rätt att dra ledningar eller placera anordningar, fästen eller skyltar på arrendeområdet. En eventuell skada, som förorsakas härav, ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 11 Träd som växer på området, tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande.

13 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 B, kh Staden har rätt att företa syner på arrendeområdet och därvid skall arrendatorn i god tid bli uppmärksammad på synen. Om synen ger anledning till anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 13 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera området ifall densamma återupplåts på arrende för samma eller därmed jämförbart ändamål. En förutsättning för denna förhandsrätt är dock att byggnaderna på arrendeområdet är i skick och att kontraktsvillkoren iakttagits. Önskar arrendatorn utnyttja sin förhandsrätt eller möjligheten till förlängning skall han skriftligen meddela staden därom senast sex ( 6 ) månader före arrendetidens utgång vid äventyr att han annars kan förverka sin rätt. 14 Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter, som bygger på kontraktet, är han skyldig att åt staden förutom skadestånd, likaså erlägga avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 15 Med undertecknandet av detta kontrakt annulleras arrendekontraktet av den Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxx För staden Jakobstad: Rune Hagström t.f teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjda förbinder vi oss att uppfylla arrendekontraktets villkor. Ort och tid som ovan. För Oy Beck Hamn Ab: Johan Forsman verkställandedirektör Bevittna:

14 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 C, kh A R R E N D E K O N T R A K T Staden Jakobstad upplåter härmed på arrende utan tomtlegorätt jämlikt 5 kapitlet i jordlegolagen (258/66) ett 535 m 2 stort serviceområde av lägenheten Pinonäs RNr beläget inom område för småbåtshamn (LV) i Gamla hamn i Jakobstad enligt kontraktets kartbilaga åt Oy Beck Hamn Ab ( ) på nedannämnda villkor: Arrendetiden börjar den och slutar den Arrendatorn skall betala den årliga arrendeavgiften inom utgången av juli månad till en bank, som framgår av inbetalningsbankgiroblanketten. Den årliga avgiften utgör fyrahundrasextiotvå euro (462,00 euro) och denna summa kallas grundavgift. Den årliga arrendeavgiften binds vid levnadskostnadsindex med 2016 års medelindex 1913 som grundindex. Som granskningsindex används medelindexet för året före faktureringsåret. Den årliga arrendeavgiften (grundavgiften) justeras i enlighet med förändringarna i levnadskostnadsindex. Förändringens storlek framgår, då granskningsindexet jämförs med grundindexet. Grundavgiften höjs eller sänks årligen beroende på om granskningsindexet är större eller mindre än grundindexet. En författning som begränsar användningen av en indexjustering tillämpas oberoende av vad ovan stipulerats. Om arrendeavgiften inte betalas inom utsatt tid, debiteras på förfallna rater från förfallodagen till betalningsdagen en dröjsmålsränta enligt den räntefot det stadgas om i 4 mom. 3 i räntelagen och de kostnader en extra uppbörd förorsakar. Arrendeområdet får användas för kioskverksamhet och bränsleförsäljning. 3 4 Det arrenderade området eller ett del därav får inte överlåtas i någon annans besittning. Arrendatorn är berättigad att utan stadens vidare hörande överlåta arrenderätten. Dock är såväl överlåtaren som den till vilken arrenderätten överlåtits solidariskt skyldiga att inom tre (3) månader efter överlåtelsen med att förete överlåtelsehandlingen och sitt exemplar av det originala kontraktet härom anmäla till staden för att registrera transporten. Om ingen anmälan görs ansvarar överlåtaren solidariskt med den nya arrendatorn gentemot staden för att arrendeavgifter, dröjsmålsräntor och den extra uppbördsavgiften betalas. Vid en försenad anmälan åt staden bör som avtalsvite åt staden erläggas 10 % av överlåtelseskatten, dock minst trettiofem (35) euro. Arrendatorn är skyldig att betala de rater av arrendeavgiften inklusive dröjsmålsräntor, som den föregående arrendatorn lämnat obetalade, dock inte för en längre tid än tre (3) år.

15 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 C, kh Arrendatorn och den som arrenderätten transporterats till är skyldig att inskriva sin rätt hos Lantmäteriverket inom sex (6) månader efter det kontraktet trätt i kraft eller transporterats i enlighet med jordabalkens (540/95) bestämmelser. 5 Arrendatorn ansvarar för de markundersökningar, som krävs för planeringen av byggande på området samt för de byggnadstekniska lösningar, som jordmånen förutsätter för att byggandet skall kunna förverkligas. Eventuella byggnadslov skall ansökas av Jakobstads byggnadsnämnd. 6 Arrendatorn är inte berättigad att inlösa arrendeområdet. 7 Utanför det egentliga arrendeområdet får och skall vid behov arrendatorn anlägga bilplatser. Om bilplatsernas antal och läge bör överenskommas skilt med centralen för tekniska tjänster. 8 Kompletterande bryggor och landgångar, som behövs för verksamheten, bygger och underhåller arrendatorn i enlighet med anvisningar av centralen för tekniska tjänster. Vid arrendetidens utgång övergår eventuella fasta konstruktioner i stadens ägo utan ersättningar. 9 Tullbryggan är byggd på stockar och kan förorsaka svårigheter vid placering av bränslecisterner, varför arrendatorn bör följa de anvisningar och direktiv som brand- och andra myndigheter i sådant avseende meddelar. Centralen för tekniska tjänster svarar inte för Tullbryggans hållfasthet. 10 För placering av bränsletankar på Tullbryggan bör centralen för tekniska tjänster kontaktas. Under cisternerna bör placeras tråg, som rymmer cisternernas innehåll vid ett eventuellt läckage. Grävning på bryggan får inte göras utan centralen för tekniska tjänsters tillstånd. 11 Arrendatorn ansvarar för det arrenderade områdets renhållning och är skyldig att hålla byggnader, anläggningar och stängsel på området ävensom områdets obebyggda del i ett vårdat skick samt att efterkomma föreskrifter vederbörande inspektionsmyndighet i sådant avseende meddelat 12 En byggnad får inte utan tillstånd av staden helt eller delvis rivas. En byggnad som helt eller delvis brinner eller annars förstörs skall inom två (2) år återuppföras. Staden kan förlänga denna tid på anhållan av arrendatorn om det föreligger särskilda skäl till dröjsmålet med byggandet. Försummar arrendatorn att uppfylla en föreskriven byggnadsskyldighet är staden berättigad att inom en (1) månad efter det att tiden för att uppfylla byggnadsskyldigheten gått ut säga upp

16 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 C, kh kontraktet, dock inte ifall ett statligt räntestöd eller lån beviljats så länge lånet jämte räntor inte återbetalats. 13 Arrendatorn är skyldig att på egen bekostnad dra försorg om underhåll och renhållning av områdets gatuandel såsom det stipulerats i lagen. Om gatan vid området inte i stadgad ordning överlåtits till allmänt bruk men det oaktat används för allmän trafik, är arrendatorn skyldig att dra försorg om gatans underhåll och renhållning såsom det stadgats om gator, som upplåtits till allmänt begagnande. 14 Arrendatorn är skyldig att se till, att arrendeområdet inte blir förorenat. Ifall området eller en del därav ändå under arrendetiden förorenas i enlighet med definitionen i 5 punkt 2 i miljöskyddsslagen (527/2014) svarar arrendatorn för en upputsning av området i enlighet med förenämnda lags mom. Ifall arrendatorn försummar sin ovannämnda skyldighet har staden rätt att utföra den sanering som åligger arrendatorn och av honom uppbära de kostnader som uppkommer i samband med dessa åtgärder. Arrendatorn är skyldig att i god tid innan arrendetiden utgår tillställa staden ett expertutlåtande om arrendeområdets renhet som baserar sig på tillräckliga utredningar. Ifall arrendatorn inte har tillställt dylikt utlåtande minst 6 månader före arrendetidens utgång har staden rätt att beställa ett dylikt utlåtande på arrendetagarens bekostnad. 15 Staden och Oy Herrfors Ab har rätt att dra ledningar eller placera anordningar, fästen eller skyltar på arrendeområdet. En eventuell skada, som förorsakas härav, ersätts enligt överenskommelse mellan staden och arrendatorn. 16 Träd som växer på området, tillhör staden och får ej fällas utan stadens medgivande. 17 Staden har rätt att företa syner på arrendeområdet och därvid skall arrendatorn i god tid bli uppmärksammad på synen. Om synen ger anledning till anmärkningar bör bristerna undanröjas inom den tid staden föreskriver. 18 Arrendatorn har vid arrendetidens utgång förhandsrätt att på nytt arrendera området ifall densamma återupplåts på arrende för samma eller därmed jämförbart ändamål. En förutsättning för denna förhandsrätt är dock att byggnaderna på arrendeområdet är i skick och att kontraktsvillkoren iakttagits. Önskar arrendatorn utnyttja sin förhandsrätt eller möjligheten till förlängning skall han skriftligen meddela staden därom senast sex ( 6 ) månader före arrendetidens utgång vid äventyr att han annars kan förverka sin rätt.

17 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 C, kh Bryter arrendatorn mot villkoren i detta kontrakt eller mot föreskrifter, som bygger på kontraktet, är han skyldig att åt staden förutom skadestånd, likaså erlägga avtalsvite, som varje gång uppgår till högst det dubbla beloppet av den årliga arrendeavgiften. 20 Arrendatorn är skyldig att bortföra byggnader och anläggningar på arrendeområdet och att iståndsätta platsen senast tre månader efter arrendetidens slut. Staden är annars berättigad att på arrendatorns bekostnad sälja byggnaderna och anläggningarna på en offentlig auktion och ombesörja platsens iståndsättande. 21 Med undertecknandet av detta kontrakt annulleras arrendekontraktet av den Detta kontrakt har uppgjorts i två likalydande exemplar, ett för vardera parten. Jakobstad den xx xxxxxxx För staden Jakobstad: Rune Hagström t.f teknisk direktör Anders Blomqvist stadsgeodet Härmed nöjda förbinder vi oss att uppfylla arrendekontraktets villkor. Ort och tid som ovan. För Oy Beck Hamn Ab: Johan Forsman verkställandedirektör Bevittna:

18 101, KH :00 / :s bilaga: Liite 101 D, kh Arrendetagare: Vuokramies: Oy Beck Hamn Ab Objekter: Kohteet: 1. Ett ca 2651 m2 stort område av tomt i Jakobstad. n m2 suuruinen tontti Pietarsaaressa Ett ca 535 m2 stort område av lägenheten Pinonäs i Jakobstad. n. 535 m2 suuruinen alue tilasta Pinonäs Pietarsaaressa. 1: K5 s YM II s W1 W m m m Gamla Hamnvägen 8 1:128 sr YV :128 sr s sr Köysikuja 22 sr Vanhanhaminantie Repslagarbanan sr LV 1200 sr sr P3 VL sr 12 1: sr /

19 102, KH :00 CFV: 297/2017 SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND FÖR UTBILDNING OCH KULTUR: EHDO- TUS KUNTAYHTYMÄN PÄIVITETYKSI PERUSSOPIMUKSEKSI Uudistettu perussopimus: Liite 102 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymä on valmistellut perussopimuksensa muutoksen kuntalaissa tehtyjen muutosten johdosta. Yhtymähallitus on, kuultuaan jäsenkuntien operatiivista johtoa ja kuntayhtymän omaa hallintoelintä, antanut ehdotuksensa uudistetuksi perussopimukseksi Perussopimuksen suurimpiin muutoksiin kuuluu hallituksen valitseminen kuntavaalien tuloksen lisäksi myös seudun perusteella. Pohjoinen (Kokkola-Uusikaarlepyy) kolme henkilöä, keskiosa (Vöyri-Maalahti) seitsemän henkilöä ja etelä (Korsnäs- Kristiinankaupunki) kolme henkilöä. Jako perustuu ruotsinkieliseen väestöön, opiskelijoiden kotipaikkakuntiin, kunnan maksuosuuksiin ja peruspääomaosuuksiin. Muutoksen syynä on kahden johtokunnan ja yhden lautakunnan lakkauttaminen. Sen sijaan YA:n asiat siirretään hallituksen käsiteltäväksi ja kulttuuriyksiköiden vahvistamiseksi muodostetaan yhteinen kulttuuriasioiden jaosto. Jaostossa (jota käsitellään hallintosäännössä) teatterin johtaja valmistelee teatteriasiat ja kulttuurijohtaja kulttuuriasiat. Kokouksen valtuutetut valitaan kokouskohtaisesti aikaisemmin usein valitun nelivuotisjakson ajaksi. Muutos on peräisin kuntalaista. Muutoin perussopimuksessa on pienempiä kuntalaista johtuvia kuntayhtymää koskevia selvennyksiä alijäämän, omistajaohjauksen ja raportoinnin osalta. Söfukin hallitus pyytää jäsenkuntia käsittelemään päivitettyä perussopimusta mennessä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymän päivitetty perussopimus hyväksytään.

20 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh SVENSKA ÖSTERBOT- TENS FÖRBUND FÖR UT- BILDNING OCH KULTUR -KUNTAYHTYMÄN PE- RUSSOPIMUS Esitys yhtymähallitus

21 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Sisältö 1. luku. JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄ Nimi ja kotipaikka Jäsenkunnat Tehtävät ja toiminta-ajatus Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema luku. YHTYMÄKOKOUS Ylin päättävä toimielin Yhtymäkokousedustajien valinta Edustajien äänivalta yhtymäkokouksessa Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus Yhtymäkokouksen tehtävät luku. YHTYMÄHALLITUS Kokoonpano ja äänimäärä Yhtymähallituksen tehtävät Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen luku. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA Kuntayhtymän johtaja luku. MUUT TOIMIELIMET Muut toimielimet luku. OMISTAJAOHJAUS Omistajaohjaus luku. TALOUS Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista Talousarvio ja -suunnitelma, raportointi jäsenkunnille sekä talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä Alijäämän kattaminen Tilinpäätös luku. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Investoinnit ja pääomarahoitus Suunnitelmapoistot Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Rahastot luku. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus... 9

22 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Sisäinen tarkastus luku. KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Perussopimuksen muuttaminen Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen luku. VOIMAANTULO Voimaantulo

23 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh PERUSSOPIMUS SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND FÖR UTBILDNING OCH KULTUR -KUNTAYHTYMÄ 1. luku. JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Samkommunen Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Kuntayhtymän kotipaikka on Vaasan kaupunki. Kuntayhtymä harjoittaa toimintaa ruotsin kielellä. Kuntayhtymä on kielilain perusteiden mukaan kaksikielinen. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Kokkola, Kaskinen, Mustasaari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Uusikaarlepyy, Närpiö, Pedersöre, Vaasa ja Vöyri. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tarkoitetaan jäljempänä omistajakuntien muodostamaa maantieteellistä aluetta. 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu seuraavista tehtävistä. Kuntayhtymän tehtävänä ja toiminta-ajatuksena on: a) ylläpitää monipuolista, ajanmukaista ja korkealuokkaista toisen asteen ammatillista koulutusta. Kuntayhtymä voi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ylläpitää myös perusopetuksen jälkeistä lukiotai muuta koulutusta. Kuntayhtymä ylläpitää tässä tarkoituksessa Yrkesakademin i Österbotten -ammattiopistoa tai vastaavaa oppilaitosta. Tämän toiminnan puitteissa pidetään aikuisten ammattikoulutuskeskusta. Kuntayhtymä voi myös ottaa haltuunsa tai perustaa muita oppilaitoksia ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä järjestää pysyvää koulutusta muilla paikkakunnilla Suomessa yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti. Oppilaitosten opetuskielenä on ruotsi. b) ylläpitää ja kehittää ruotsinkielistä ammattimaista teatteritoimintaa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tätä tarkoitusta varten kuntayhtymä ylläpitää Wasa Teater Österbottens regionteater nimistä alueteatteria. c) toimia jäsenkuntien yhteistyöelimenä kulttuuri- ja koulutusasioissa sekä valvoa jäsenkuntien ja Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön yhteistä etua. Näitä tehtäviä toteutetaan aktiivisella edunvalvonnalla, aloitteilla ja toimenpiteillä, selvityksillä ja tutkimuksella. Lisäksi kuntayhtymä voi hoitaa jäsenkuntien ruotsinkielisen väestön koulutusta ja kulttuuria koskevia yhteisiä hallintotehtäviä Kuntayhtymä ylläpitää kulttuuriin liittyviä asioita varten KulturÖsterbotten-kulttuuriyksikköä. d)

24 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh omistaa Edu YA Ab:n ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin osakkeita sekä omistaa osakkeita ja osuuksia muissa yhtiöissä. Kuntayhtymän tulee harjoittaa aktiivista omistajaohjausta. e) hoitaa ja sovittaa yhteen koulutusta ja kulttuuria koskevia kehittämis- ja suunnittelutehtäviä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuntayhtymän tulee edistää niin kansallisten kuin kansainvälistenkin kulttuuriyhteyksien solmimista. Kuntayhtymän tulee toimia avoimesti ja harjoittaa aktiivista yhteistyötä koulutus- ja kulttuuriviranomaisten, muiden koulutus- ja kulttuurijärjestöjen, työ- ja elinkeinoelämän, kuntien sekä muiden kuntayhtymän toimintaan liittyvien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. f) omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa kiinteistöjen ja maa-alueiden vuokrausta. g) kuntayhtymä voi tarjota tai tuottaa myös muita toimialoihinsa kuuluvia tai niitä tukevia palveluja. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus maksetusta peruspääomasta tai osa siitä, mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on alhaisempi kuin osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä seitsemän vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä, ja siitä tulee ilmoittaa vähintään vuotta aikaisemmin. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta maksetun peruspääomaosuutensa mukaan. Kuntayhtymästä eroavalta kunnalta laskutetaan kunnan osuus eläkevastuista. Mikäli kuntayhtymä purkautuu, jäsenkunnat vastaavat eläkemenoista peruspääomaosuutensa mukaan. 2. luku. YHTYMÄKOKOUS 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. 6 Yhtymäkokousedustajien valinta Kukin jäsenkunta valitsee yhtymäkokoukseen edustajan kutakin alkavaa neljäätuhatta ruotsinkielistä kuntalaista kohden, laskettuna vaalivuotta edeltävän vuodenalun väkimäärän mukaan. Edustajat nimetään erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, nämä kunnat valitsevat omat edustajansa yhtymäkokoukseen noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

25 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Edustajien äänivalta yhtymäkokouksessa Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä on sama kuin kunnasta valittujen edustajien lukumäärä. Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Päätettäessä teatteritoimintaa koskevista asioista Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhtymäkokouksessa saapuvilla olevilla edustajilla on kaksinkertainen äänimäärä. 8 Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun yli puolet äänimäärästä on edustettuna. 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään toukokuussa 1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot, 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niitä toimenpiteistä, joihin yllä mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta. Yhtymäkokouksen on syyskokouksessaan viimeistään marraskuussa 3) hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Yhtymäkokouksen muut tehtävät: 1) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö, 2) valita kuntayhtymän toimielimet, 3) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 4) valita tilintarkastajat, 5) päättää rahastojen perustamisesta. Hallintosäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhtymäkokouksen tehtävistä ja toiminnasta. 3. luku. YHTYMÄHALLITUS 10 Kokoonpano ja äänimäärä Yhtymäkokous valitsee hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Yhtymähallitus valitaan omistajakuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi, mikäli yhtymäkokous ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Yhtymähallituksessa on 13 jäsentä. Kullakin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksen kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti sekä noudattaen seuraavaa maantieteellistä jakoa: Pohjoinen alue (Kokkola, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) 3 jäsentä Keskinen alue (Vöyri, Mustasaari, Vaasa ja Maalahti) 7 jäsentä

26 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Eteläinen alue (Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki) 3 jäsentä Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni yhtymähallituksen kokouksissa. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on kuntalaissa ja erityislaissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty. Yhtymähallituksen kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään hallintosäännössä. 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. 4. luku. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 13 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän johtava viranhaltija on johtaja. Johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja sovittaa yhteen kuntayhtymän toimintaa siten, että kuntayhtymän keskeiset tavoitteet ja strategiat voidaan saavuttaa, kuntayhtymän toimintakyky säilyttää ja toiminta on kilpailukykyistä ja tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 5. luku. MUUT TOIMIELIMET 14 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä. Toimielinten kokoonpanosta ja päätösvallasta määrätään hallintosäännössä. 6. luku. OMISTAJAOHJAUS 15 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 7. luku. TALOUS 16 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakautuu jäsenkuntaosuuksiin.

27 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Kuntayhtymän peruspääoma on yhteensä euroa. Peruspääoma jakautuu koulutuksen peruspääomaan, joka on euroa, ja teatteritoiminnan peruspääomaan, joka on euroa. Koulutuksen peruspääoman jäsenkuntaosuudet perustuvat jäsenkuntien opiskelijamääriin kuntayhtymälle siirtyneissä oppilaitoksissa kuntayhtymän perustamishetkellä. Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin koulutuksen peruspääomaosuuksia korjattiin , jolloin Samkommunen för yrkesutbildning i Sydösterbotten -kuntayhtymä yhdistettiin kuntayhtymän taseeseen. Jäsenkuntaosuus on teatteritoiminnan osalta määritelty suhteessa teatterin vastuunjakoon. Yhtymäkokous päättää peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin päätöksin). Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Yhtymäkokous päättää uusien jäsenkuntien peruspääomasijoitusten määrästä ja maksuajasta. Kuntayhtymä pitää ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista jaoteltuina erikseen kuntayhtymän koulutustoiminnan omistusosuuksiin ja teatteritoimintaan kuuluvan omaisuuden omistusosuuksiin. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet jäsenkunnittain. Kuntayhtymän omaan pääomaan sisältyy arvonkorotusrahasto, jonka suuruus perustuu kuntayhtymän perustamishetkellä valtiolta vastikkeettomasti siirtyneen omaisuuden arvioituun arvonnousuun. Valtio voi periä näin luovutetun omaisuuden takaisin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. 17 Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 18 Talousarvio ja -suunnitelma, raportointi jäsenkunnille sekä talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille viimeistään 15. lokakuuta. Yhtymähallituksen talousarvio- ja -suunnitelmaehdotuksessa on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Kun on kyse kuntayhtymän toiminnan ja talouden olennaisista muutoksista ja vastuista, jäsenkunnilta on pyydettävä niistä erikseen lausunnot. Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

28 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Yhtymähallitus raportoi jäsenkunnille säännöllisesti jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymäkokouksen vahvistamien tavoitteiden mukaan. 19 Alijäämän kattaminen Yhtymäkokous voi tilikauden alijäämän kattamiseksi päättää, että alijäämä katetaan jäsenkunnilta peruspääomaosuuksien suhteessa perittävällä maksulla kokonaan tai osittain. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 17 :n mukaisesti. 20 Tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. 8. luku. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 21 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Tuloslaskelman menot on sovitettava valtion rahoitukseen ja kuntayhtymän omiin tuloihin. Summa, joka talousarvion mukaan tarvitaan valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen lisäksi kattamaan kuntayhtymän koulutustoiminnan menot, peritään jäsenkunnilta tilivuoden aikana niiden viime tilinpäätöksen mukaisen peruspääomaosuuden suhteessa. Teatteritoiminnan rahoitus jakautuu jäsenkuntien kesken siten, että Vaasan kaupunki maksaa 75 %, Mustasaaren kunta 10 % ja muut jäsenkunnat 15 % jaettuna suhteessa kunnan ruotsinkieliseen väkimäärään tilikautta edeltävän vuoden alussa. Tämän sopimuksen 3:n kohtien c) ja e) mukaisen toiminnan rahoitus jakautuu jäsenkuntien kesken suhteessa kunnan ruotsinkieliseen väkimäärään tilikautta edeltävän vuoden alussa. 22 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkuntien rahoitusosuuksina, jäsenkuntien suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Teatteritoimintaa koskeva investointien pääomarahoitus, vähennettynä muilla pääomatuloilla, jaetaan siten, että Vaasan kaupunki maksaa 75 %, Mustasaaren kunta 10 % ja muut jäsenkunnat 15 % jaettuna viime tilinpäätöksen mukaisen peruspääomajakauman suhteessa. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti. Jäsenkuntien rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. 23 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.

29 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän maksuaika. Viivästyneelle maksulle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisen viivästyskoron. 25 Rahastot Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymäkokous. 9. luku. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 26 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 27 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä. 28 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 10. luku. KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 29 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset maksamaan erotuksen peruspääomaosuuksiensa suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. 30 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

30 102, KH :00 / :s bilaga: Liite 102, kh Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Vaasan hallinto-oikeudessa. 11. luku. VOIMAANTULO 32 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan riippumatta siitä, ovatko kuntien päätökset sopimuksesta saaneet lainvoiman. Tämä perussopimus korvaa voimaan tulleen sopimuksen. Kokkolan kaupunginhallitus Kaskisten kaupunginhallitus Mustasaaren kunnanhallitus Korsnäsin kunnanhallitus Kristiinankaupungin kaupunginhallitus Kruunupyyn kunnanhallitus Luodon kunnanhallitus Maalahden kunnanhallitus Uudenkaarlepyyn kaupunginhallitus Närpiön kaupunginhallitus Pännäisten kunnanhallitus Vaasan kaupunginhallitus Vöyrin kunnanhallitus

31 103, KH :00 CFV: 221/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA Lausuntopyyntökysely (saatavilla vain suomeksi, toimitetaan myöhemmin): Liite 103 Kaupunginsihteeri: Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lakiesitys on perusteluiltaan joiltakin osin vielä keskeneräinen ja se täydentyy lausuntovaiheen jälkeen. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Kokonaisuus liittyy hallitusohjelmaan kahdella tavalla: 1) Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maakuntauudistukseen, jonka myötä muuttuu koko aluekehittämisjärjestelmä. Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä. 2) Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen Kilpailukyvyn vahvistaminen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toimenpiteitä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille. Lakiehdotuksen mukaan alueiden kehittämisestä vastaisivat jatkossa maakunnat, valtio ja kunnat kukin omilla alueillaan. Maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta valtion, kunnan ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Maakunnat toimisivat sekä aluekehittämisviranomaisina että myös kansallisen rakennerahasto-ohjelman välittävinä toimieliminä. Kasvupalveluiden uudistamisessa nykyisten ELY-Keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan maakunnallisiksi kasvupalveluiksi. Jatkossa asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden tuottaminen ja järjestäminen sekä avaamalla tuottamistehtävät markkinoille. Julkisen palvelun järjestämisvastuullinen on aina maakunta ja julkiset varat palvelun järjestämiseen ovat järjestämisvastuullisella taholla. Lakiesityksen mukaan maakunnat voisivat tuottaa yhtiöidensä kautta kasvupalveluita ainoastaan markkinapuutetilan-

32 103, KH :00 CFV: 221/2017 teessa. Markkinapuutetilannetta tulisi kuitenkin lain perusteluissa vielä tarkentaa ja täsmentää. Kuntien keskeinen tehtävä jatkossakin on luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä eli kunnat vastaavat jatkossakin paikallisesta elinkeinopolitiikasta. Kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Lakiesityksen mukaan myös kunnat voisivat toimia maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajina omistamiensa yhtiöiden kautta, jos yhtiö ei ole sidosyksikköasemassa kuntaan. Lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ns. sisältölakeihin kuuluvat laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, laki rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä laki kotoutumisen edistämisestä. Nämä lakiluonnokset tulevat lausuntokierrokselle huhtikuun aikana. Lisäksi on valmisteilla laki tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskien. Linkki hallituksen esitykseen suomeksi ja ruotsiksi: kasvupalvelulaki-luonnos pdf/4d6600da-13c9-4d79-923d ja+kasvupalvelulaki+he%2c %28lausuntopyynt% C3%B6%29.pdf/754601f9-438d-480c-88e8-3077f4a81f69 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheisen täytetyn lausuntopyyntökyselyn kaupungin lausuntona asiassa.

33 104, KH :00 TV: 274/2017 ASUNTO OY JOLLEN BOSTADS AB: VUOKRATONTIN LUNASTUS TL Anomus: Liite 71 A Kauppakirja: Liite 71 B Kartta: Liite 71 C Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Asunto Oy Jollen Bostads Ab vuokraa m 2 suuruista asuntotonttia , joka sijaitsee osoitteessa Vestersundinkatu 3 i Skutnäsissa. Nykyinen vuokrasopimus umpeutuu Tontilla sijaitsee 2-kerroksinen asuinrakennus, joka on valmistunut vuonna Rakennuksessa on 12 asuntoa, joiden yhteenlaskettu asuntopinta-ala on 452 krsm 2. Vuonna 2005 hyväksytyn asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Rakennusoikeus vastaa tontilla olemassa olevaa rakennusta, eli tehokkuuslukuna noin e=0,35. Tonttia rasittaa kaukolämpöjohtorasite ja tontti on oikeutettu tiehen ja autopaikkoihin naapuritontilla nro 8. Tontti sijaitsee hintavyöhykkeessä II/I. Kerrostalotonttien vuokra ja myyntihinta määrätään tapauskohtaisesti ja se on vahvistettava kaupunginhallituksessa. Asuntoyhtiö pyysi vuonna 2004 tarjouksen tontin lunastushinnasta. Kaupungingeodeetti mainitsi silloin alustavan yksikköhinnan 32 /m 2. Hinta oli silloin linjassa lähialueella aiemmin myytyjen ja vuokrattujen tonttien kanssa. Elinkustannusindeksi on tämän jälkeen ollut suurin piirtein muuttumaton (+0,7 %). Lähialueen kaavoitustilanne ja markkinatilanne eivät ole myöskään merkittävästi muuttuneet. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki myy m 2 suuruisen tontin Asunto Oy Jollen Bostads AB:lle euron kauppahinnasta. Tämä hinta on voimassa vuodeksi päätöspäivästä lukien. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

34 104, KH :00 TV: 274/2017 Kh Anomus: Liite 104 A Kauppakirja: Liite 104 B Kartta: Liite 104 C Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki myy m 2 suuruisen tontin Asunto Oy Jollen Bostads AB:lle euron kauppahinnasta. Tämä hinta on voimassa vuodeksi päätöspäivästä lukien.

35 104, KH :00 / :s bilaga: Liite 104 A, kh

36 104, KH :00 / :s bilaga: Liite 104 A, kh

37 104, KH :00 / :s bilaga: Liite 104 B, kh K Ö P E B R E V Undertecknade avtalsparter har idag överenskommit om följande fastighetsaffär: Säljare: Staden Jakobstad (FO ) PB 41, Jakobstad Köpare: Asunto Oy Jollen Bostads Ab (FO ) c/o Ab Datacon Oy Otto Malmsgatan 16, Jakobstad Köpeobjekt: Våningshustomten nr 7 i kvarter nr 1 i stadsdel nr 21, i Jakobstad, fastighetsbeteckning Tomtens areal utgör 1295 m 2. Fastighetens adress är Vestersundsgatan 3. Köpesumma: Fyrtioentusenfyrahundrafyrtio euro (41 440,00 ). Övriga villkor: 1. Köparens legorätt är inskriven under ärendenummer 745/ /2081, anläggningsbeteckning L1. 2. Köpesumman skall erläggas till stadens konto inom fjorton (14) dagar från undertecknandet av detta köpebrev. 3. Äganderätten övergår till köparen då köpesumman har erlagts i sin helhet. 4. Byggnaden som finns på tomten ägs av köparen. 5. Säljaren svarar för att tomten överlåts fri från gäldsinteckningar och andra gravationer. 6. Köparen svarar för köpvittnets arvode, överlåtelseskatt samt lagfartskostnader. 7. Lösegendom ingår inte i denna försäljning. 8. Legoavtalet för tomten av den upphör att gälla då äganderätten till den försålda tomten har övergått till köparen. Arrende för tomten faktureras i enlighet med avtalet fram till betalningsdagen. Detta köpebrev har uppgjorts i tre likalydande exemplar, ett för säljaren, ett för köparen och ett för köpvittnet.

38 104, KH :00 / :s bilaga: Liite 104 B, kh Jakobstad, den xx xxxxxx 2017 För staden Jakobstad som säljare Kristina Stenman Stadsdirektör Milla Kallioinen Stadssekreterare Asunto Oy Jollen Bostad Ab som köpare. Toni Pelkonen Disponent I egenskap av köpvittne intygar jag att stadsdirektören Kristina Stenman och stadssekreterare Milla Kallioinen för staden Jakobstad såsom säljare samt disponent Toni Pelkonen för Asunto Oy Jollen Bostads Ab såsom köpare har undertecknat detta köpebrev och att de har samtidigt varit närvarande då köpebrevet bestyrkts. Jag har kontrollerat undertecknarnas identitet och konstaterat att köpebrevet har uppgjorts i den form som anges i 2 kap.1 jordabalken. Ort och tid som ovan. Sören Vikström fastighetstekniker 5983/6

39 1P4 1P6 1P5 21K :41 3:42 3:200 3:49 3:49 3:51 3:214 3:203 3:202 3:200 3:50 3:52 3:41 3: K15 1K14 1K13 1K13 1K P2 3:205 3:43 3:42 3 K19 21K38 21K37 21K36 21P4 21K35 s-2 LEHTO NEPTUNUKSEN NEPTUNILUNDEN IV III II AK I II II AH LPA AR MERIMIEHENTIE (1,2) 220 VP SKUTKULLVÄGEN SKUTKULLANTIE t t SKUTNÄSGAT VESTERSUNDINKATU VESTERSUNDSGATAN 1360 II 8 I a a 1 t 45 I k 8 rp K20 1P4 1P6 1P5 21K15 21K15 1K14 1K13 1K13 1K15 1K14 21P2 K19 21K38 21K37 21K36 21P4 21K35 Smf.dike Smf.väg för RN:o 3:200-3:221 Smf.väg G.smf rp AK AK AO AO AK EH-1 AK AO AO 26 / :1500 Objekt: Tomten i Jakobstad. Säljare: Staden Jakobstad Köpare: Asunto Oy Jollen Bostad Ab A = 1295 m2 SKUTNÄSGATAN 104, KH :00 / :s bilaga: Liite 104 C, kh

40 105, KH :00 TV: 263/2017 MATS JA SUSANNE BJÖRKLUND: MAA-ALUEIDEN VAIHTO KAUPUNGIN KANS- SA TL Ympäristökartta: Liite 75 A Kauppa- ja vaihtokirja: Liite 75 B Kartta: Liite 75 C Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Mittausosasto on käynyt keskusteluja koskien erään maapalstan hankkimista, joka kuuluu tilaan NY-ALKVIST Östensössä. Palstan pinta-ala on noin 1,3 ha ja se sijaistee Launisaaressa Kolpintien varrella. Launisaaren alueen uusi asemakaava on tällä hetkellä työn alla. Kaavaehdotuksen mukaan ajankohtaisesta palstasta muodostettaisiin yritystontteja sekä katu-ja ampumarata-alueita. Maapohja arvioidaan raakamaana yksikköhintaan 1,60 /m 2. Palstan arvoksi on laskettu euroa puustoineen. Kaupunki luovuttaisi vaihdossa osan tilasta JA- KOBSUND Pedersören kunnassa. Palstalla ei ole asemakaavaa ja se sijaitsee valtatien 8 varrella. Osa palstasta on pohjavesialuetta. Kaupungilla ei ole suunnitelmia tämän alueen kehittämistä varten. Siksi maapohja arvioidaan metsämaana. Usean eri vaihtoehdon pohtimisen jälkeen osapuolet ovat sopineet siitä, että vaihtokohteena olisi noin 24,4 ha suuruinen metsäalue, ja tämän arvoksi on laskettu euroa puustoineen. Kohteiden arvojen erotus korvataan rahalla. Kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle että: - Kaupunki luovuttaa Mats ja Susanne Björklundille noin 24,4 ha suuruisen määräalan tilasta JAKOBSUND Pedersören kunnassa. - Mats ja Susanne Björklund luovuttavat kaupungille noin 1,3 ha suuruisen määräalan tilasta NY-ALKVIST Pietarsaaressa, sekä maksavat sen lisäksi euroa kaupungille korvauksena kohteiden arvojen erotuksesta. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

41 105, KH :00 TV: 263/2017 Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Ympäristökartta: Liite 105 A Kauppa- ja vaihtokirja: Liite 105 B Kartta: Liite 105 C Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että: - kaupunki luovuttaa Mats ja Susanne Björklundille noin 24,4 ha suuruisen määräalan tilasta JAKOBSUND Pedersören kunnassa. - Mats ja Susanne Björklund luovuttavat kaupungille noin 1,3 ha suuruisen määräalan tilasta NY-ALKVIST Pietarsaaressa, sekä maksavat sen lisäksi euroa kaupungille korvauksena kohteiden arvojen erotuksesta.

42 1:64 4 1:1 1:66 7:22 2:23 7:22 6:55 12:140 41K2 41K2 7:22 3:1 5:30 5:22 7:61 7:22 7:22 6:57 7:22 7:22 6:52 6:57 6:52 3:1 3:18 3:18 5:30 7:22 6:52 6:52 5:25 7: :230 12:230 12:230 1: :156 12:149 41K1 12: :22 6:37 6:33 41K4 6:37 6: :33 12:147 6:58 6:58 7:22 6:55 6:55 6:20 6:26 2:23 2:23 6:25 7:22 7:70 5:30 5:22 5:26 5:22 5:23 5:27 41K :61 5:22 5:25 5:17 6:56 1:67 7:22 2:1 41K1 12:98 41K :140 41K :55 7:22 1:66 1:42 2:23 41K :55 41K :37 3 6:17 6:25 6:181: K5 6:37 6:37 41K6 1 2:1 3:1 2:23 5:29 M601 M602 M601 M601 M601 M604 M603 M604 Kolpintie Östensötie Östensövägen Launisaarentie Lassasintie Spituholmsvägen Mästasvägen Launisaarentie Mästasintie Lassasintie entie Kållbyvägen Launikaarre Spitusvängen Bockholmsvägen Stavasink. avasgr. Spituholmsvägen PEDERSÖRE KOMMUN rp Rp 96 9 p447 Rp 3 p p p443 p442 p444 p p441 p p p p438 p p p435 p ? p411 Rp2 p412 p Rp1 p410 p409 p417 p418 p408 p p415 p Rp rp rp rp7 rp p420 p421 p422 p423 Rp19 p407 p rp rp2 rp rp rp2 rp rp 1 41 rp Kaupunki omistaa Staden äger 1:6000 SIJAINTIKARTTA LÄGESKARTA 27 / , KH :00 / :s bilaga: Liite 105 A, kh

43 105, KH :00 / :s bilaga: Liite 105 B, kh KÖPE- OCH BYTESBREV Undertecknade avtalsparter har idag överenskommit on följande köp och byte av fast egendom. Parter Björklund, Mats Ingvald ( ) ½ Björklund, Susanne Carina Maria ( ) ½ Östensövägen 220, Bennäs Staden Jakobstad PB 41, Jakobstad Nedan kallad Staden (FO ) Objekt: 1. Ett ca 1,3 ha stort outbrutet område av lägenheten NY-AHLKVIST i Jakobstad 2. Ett ca 24,4 ha stort outbrutet område av lägenheten JAKOBSUND i Pedersöre kommun Objektens läge framgår av till köpe- och bytesbrevet bifogad karta. Byte: Mats och Susanne Björklund överlåter objekt 1 till Staden. Objektets värde är euro inkl. trädbestånd. Staden överlåter objekt 2 till Mats och Susanne Björklund. Objektets värde är euro inkl. trädbestånd. Ersättning: För mellanskillnaden i objektens värden erlägger Mats och Susanne Björklund till Staden tjugotusenniohundrafemtio euro (20 950,00 ). Övriga villkor: 1. Objekt 1 utgör råmark för planläggning, objekt 2 utgör skogsmark. 2. Ersättning för mellanskillnaden i värde skall erläggas till Staden inom fjorton (14) dagar från undertecknandet av detta köpe- och bytesbrev. 3. Ägande- och besittningsrätten till respektive objekt övergår omedelbart till mottagande parter. 4. Överlåtande parter svarar för skatter och avgifter som berör respektive områden fram till denna dag. 5. Överlåtande parter svarar för att respektive områden överlåts fria från gäldsinteckningar och andra gravationer.

44 105, KH :00 / :s bilaga: Liite 105 B, kh Staden svarar för köpvittnesarvodet 7. Mottagande parter svarar för överlåtelseskatt samt lagfarts- och fastighetsbildningskostnader gällande respektive erhållna objekt. 8. De berörda lägenheternas andelar i samfällda områden omfattas inte av denna fastighetsaffär. 9. Den fastighet som kommer att bildas av outbrutet område och kvarvarande stomfastigheten av Jakobsund erhåller båda vägrätt på skogsvägen fram till den befintliga svängplanen. Båda fastigheterna delar lika på eventuella underhållskostnader, ifall inte annan fördelning fastställs genom förrättning. Ifall någons verksamhet ger upphov till skador på vägen skall denne stå för reparation av dessa. 10. Lösegendom ingår inte i denna fastighetsaffär. Detta köpe- och bytesbrev har uppgjorts i tre likalydande exemplar, ett för vardera parten och ett för köpvittnet. Jakobstad, den xx xxxxxxx 2017 Mats Björklund Susanne Björklund För Staden Jakobstad Kristina Stenman stadsdirektör Milla Kallioinen stadssekreterare I egenskap av köpvittne intygar jag att Mats Björklund och Susanne Björklund samt stadsdirektör Kristina Stenman och stadssekreterare Milla Kallioinen för Staden Jakobstad såsom parter har undertecknat detta köpe- och bytesbrev och att de har samtidigt varit närvarande då överlåtelsehandlingen bestyrkts. Jag har kontrollerat undertecknarnas identitet och konstaterat att överlåtelsehandlingen har uppgjorts i den form som anges i 2 kap.1 jordabalken. Ort och tid som ovan. Sören Vikström fastighetstekniker 5983/6

45 105, KH :00 / :s bilaga: Liite 105 C, kh Osapuolet: 2 7:22 KÖPE OCH BYTE / OSTO JA VAIHTO Parter: Objekter: Kohteet: 1:66 6:56 Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki 1:67 26 kiinteistöstä Ny-Ahlkvist 1: Ett ca 24,4 ha stort outbrutet 1:42 område av 7:22 Kållbyvägen p413 lägenheten Ny-Ahlkvist 29 p :1 106 i Jakobstad. 2:1 p p409 Rp1 p a Björklund Mats och Susanne 97 p Rp79 p411 Rp2 p Ett ca 1,3 ha stort outbrutet område av 4429 n. 1,3 ha suuruinen erottamaton alue Pietarsaaressa Östensövägen lägenheten Jakobsund 88 i Pedersöre kommun n. 24,4 ha suuruinen erottamaton 44 alue kiinteistöstä Jakobsund Pedersören kunnassa : : : : :20 6: : :66 ca 1,3 ha : : : :22 6: : : Östensötie : :63 p Kolpintie p : p :1 3 1:5000 5: : : : :1 9:22 2:1 5:41 5:42 5:40 2:28 2 9:21 2:25 Tieoikeus molemmille kiinteistöille Vägrätt för boda fastigheter 2. 2:24 ca 24,4 ha 2:1 23 2: :5 3:18 Björklund 111 2:43 2:1 1 10:0 2:53 1:83 28:1 5: :8 5:19 5:30 1: / 2017

46 106, KH :00 TV: 309/2017 AIESOPIMUKSEN JATKAMINEN KOSKIEN MAANKÄYTTÖÄ LAUNISAARESSA PIETARSAARESSA TL Aiesopimus : Liite 74 A Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Kaupunginhallitus hyväksyi aiesopimuksen Jakobstad Skytteförening r.f. (JSF) ja Pedersörenejdens Jaktvårdsförening (PNJ) kanssa, koskien ampumarata-alueen maankäyttöä ja kaavoitusta. Sopimusalue sijaitsee Launisaaressa Pietarsaaressa. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen Sopimus ei ole vielä kaikin osin toteutunut. Sopimuksen voimassaoloaika oli 5 vuotta allekirjoittamisesta lähtien, joten se on nyt umpeutunut. Sopimusta voidaan jatkaa osapuolten keskinäisellä hyväksymisellä Kaavoitusosasto on laatinut ehdotuksen uudeksi asemakaavaksi, mutta ehdotusta ei ole vielä asetettu nähtäville. Liikennevirasto on äsken antanut lausuntonsa koskien kyseistä kaavaa. Kaupunki ja JSF ovat molemmat tehneet maakauppoja kaavaalueella. JSF on ostanut PNJ:n osuuden (2/3) kiinteistöstä Älgskyttebanan. Siten PNJ ei ole enää osapuolena sopimuksessa. Muuten ei ole olemassa esteitä kaavoitusprosessin jatkamiseen alkuperäisen aiesopimuksen tarkoituksen mukaisesti. JSF:n hallitus on hyväksynyt aiesopimuksen jatkaminen kolmella vuodella. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki hyväksyy aiesopimuksen jatkamisen Jakobstads Skytteförening rf:n kanssa kolmella (3) vuodella asti, ja muuten samoin ehdoin kuin ennen. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh

47 106, KH :00 TV: 309/2017 Aiesopimus : Liite 106 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä aiesopimuksen jatkamisen Jakobstads Skytteförening rf:n kanssa kolmella (3) vuodella asti, ja muuten samoin ehdoin kuin ennen.

48 106, KH :00 / :s bilaga: Bilaga 106, kh

49 106, KH :00 / :s bilaga: Bilaga 106, kh

50 106, KH :00 / :s bilaga: Bilaga 106, kh

51 106, KH :00 / :s bilaga: Bilaga 106, kh

52 107, KH :00 CFV: 880/2016 VALTUUTETTU KARI KOSKELA YM.: ALOITE PIETARSAAREN KAUPUNGIN TU- ESTA LASTEN HARRASTUKSIA VARTEN Kv Aloite: Liite 91 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 377 Kaupunginsihteeri: Aloitteessa pyydetään kaupunginhallitusta selvittämään, mitä taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia Pietarsaaren kaupungilla on ottaa käyttöön järjestelmä, jossa kaksitoistavuotiaat ja sitä nuoremmat lapset voivat käyttää kaupungin omia tai vuokraamiaan/tukemiaan urheilu- ja kulttuuritiloja ilmaiseksi tai selvästi alhaisemmilla hinnoilla verrattuna aikuisten maksamiin taksoihin. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta lausunnot sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Lausuntojen määräaika on Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Aloite: Liite 9 Sivistyslautakunta pyytää ensin lausuntoa liikuntajaostolta, ennen kuin asia käsitellään lautakunnassa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta lähettää asian liikuntajaostoon lausuntoa varten.

53 107, KH :00 CFV: 880/2016 Päätös Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Siv-lj Aloite: Liite 7 Ehdotus Liikuntatoimenjohtaja: Liikuntatoimenjohtaja esittelee kokouksessa vuoden 2016 lopulla yhdistyksille suunnatun kyselyn tulokset. Yhdistykset ovat ilmoittaneet jäsenmäärän; alle 12-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat, sekä kuinka monta kertaa viikossa nuoret osallistuvat organisoituun urheilutoimintaan. 37 seurasta 16 on vastannut kyselyyn. Liikuntajaosto tutustuu kyselyn tuloksiin ja tekee lausunnon asiasta sivistyslautakunnalle. Förening / Seura (rf/ry) u/a 12 år / v år / v år / v. 1 FIF JKG DROTT PSInto JS-PU JFBC Canoe FC United Tennisklubb FF Jaro junior Badminton Enbukan Pietarsaaren hiihtäjät Jeppis Hockey Junior Jeppis Skating SSJ Liite 7 B Päätös Sivistyslautakunnan liikuntajaosto: Liikuntajaosto päätti antaa seuraavan lausunnon asiasta:

54 107, KH :00 CFV: 880/2016 Ilmainen käyttö tai selvästi alhaisemmat hinnat kaupungin omissa tai vuokraamissa/tuetuissa urheilutiloissa ei olisi tasapuolinen tukijärjestelmä alle 12-vuotiaille lapsille. Esim. telivoimistelua, tennistä, agilitya, ratsastusta, purjehdusta ja moottoriurheilua harrastetaan yksityisissä tiloissa. Taloudellinen tuki seuroille olisi myös epätasapainossa. Vuonna 2017 kaupunki jakaa euroa tukea urheiluseuroille. Tuki on euroa korkeampi kuin vuonna Seuratuen korotus auttaa seuroja järjestämään aktiivista toimintaa kaikille seuran jäsenille. TL Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää lausuntoa sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta koskien Kari Koskelan ym. aloitteesta Pietarsaaren kaupungin tuesta lasten harrastuksia varten. Kaupunginhallitus on jo tavallaan käsitellyt asian aiemmin asettamalla 2004 työryhmän, koostuen päättäjistä ja virkamiehistä, jonka tehtävänä oli laatia ohjeistus sovellettavaksi tilojen vuokrauksessa alennetulla vuokralla. Työryhmä sai esityksensä valmiiksi siten, että kaupunginhallitus saattoi päättää asiassa Asiassa päätettiin, että yhdistykset ja järjestöt voivat kaupunginhallitukselle osoitetulla anomuksella saada tukea vuokran maksuun ja että kaupunginhallitus päättää tuen määrästä. Teknisen palvelukeskuksen tilahallinto vuokraa ne tilat, jotka tässä tapauksessa voisivat olla ajankohtaisia sivistystoimelle, joka vuorostaan vuokraa niitä eri tarvitsijoille. Mikäli tiloista tulisi kustannusvapaita ja tukitoiminta ( päätöksen mukaan) lopetetaan, syntyy talousarviotekninen ongelma, jossa valtuusto joutuu korjaamaan yksiköiden talousarviot poisjääneiden tulojen johdosta. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta lähettää yllä olevan kirjelmän lausuntonaan asiassa kaupunginhallitukselle. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Sivl Liite 19 A ja B

55 107, KH :00 CFV: 880/2016 Kari Koskelan ym. aloite nostaa esiin kysymyksen, mahdollistavatko lapsiperheiden sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset yhdenvertaisen kasvuympäristön lapsille. Aloitteessa viitataan myös Otus-tutkimussäätiön tutkimukseen vuodelta 2016, jossa todetaan, että harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten esimerkiksi sosiaalista ymmärrystä, yleissivistystä, sanavarastoa sekä ennen kaikkea ihmisten välisiä vuorovaikutustaitoja. Aloitteen mukaan halutaan kartoittaa, mitä taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia Pietarsaaren kaupungilla on ottaa käyttöön järjestelmä, jossa kaksitoistavuotiaat ja sitä nuoremmat lapset voisivat käyttää kaupungin omia tai vuokraamia/ tukemia urheilu- ja kulttuuritiloja ilmaiseksi tai selvästi alhaisemmilla hinnoilla verrattuna aikuisten maksamiin taksoihin. Liikuntajaosto on esittänyt tilastoja jäsenistä, jotka ovat alle 12- vuotiaita, vuotiaita, vuotiaita, sekä siitä, kuinka monta kertaa viikossa nuoret osallistuvat organisoituun urheilutoimintaan Liikuntajaosto toteaa myös, että ilmainen käyttö tai selvästi alhaisemmat hinnat kaupungin omissa tai vuokraamissa/ tukemissa urheilutiloissa eivät tarkoittaisi tasapuolista tukijärjestelmää alle 12-vuotiaiden lasten osalta. Tämä johtuu siitä, että monia urheilulajeja harjoitetaan yksityisten omistajien tiloissa. Monissa urheilulajeissa toimintaan osallistuminen on suhteellisen edullista alkuvaiheessa. Iän myötä myös kustannukset nousevat vuotiaiden nuorten kustannukset ovat usein huomattavasti korkeammat kuin alle 12-vuotiaiden lasten. Tässä iässä monet lopettavat liikunnan harrastamisen. Nuorisotoiminnassa järjestetään jo paljon ilmaista toimintaa. Tupakkamakasiinin normaalin toiminnan lisäksi myös kerhotoiminta on ilmaista. Kulttuuritoimiston toiminta on ilmaista alle 12-vuotiaille lapsille. Esim. Runeberginviikolla n lasta osallistui kahden päivän aikana suomen- ja ruotsinkielisiin teatteriesityksiin Schaumansalissa. Toinen esimerkki on marraskuussa järjestettävä Spektaakkelipäivä, koko perheelle suunnattu tapahtuma Balatakon kanssa, silloinkin kaikki on ilmaista. Museoon on kaikilla alle 18-vuotiailla vapaa pääsy. Marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana lasta osallistui lasten tapahtumaan Tupakkamakasiinissa ja kaikki oli ilmaista, myös opastus. Muista kunnista tuleville koululuokille opastus maksaa 20 euroa ryhmää kohden. Kaupunginkirjasto tarjoaa luonnollisesti ilmaista kulttuuria alle 12-vuotiaille lapsille. Periaatteessa kaikki, mitä kirjasto järjestää

56 107, KH :00 CFV: 880/2016 ja asettaa käytettäväksi, on ilmaista. Musiikkiopistossa järjestetään jo nyt konsertteja ja musiikki-, taide-, kulttuuri-, teatteri- ja tanssiesityksiä ilmaiseksi. Koulujemme perusopetuksessa järjestetään ilmaista kerhotoimintaa lapsille. Kerhoissa voidaan harrastaa liikuntaa ja urheilua, mutta myös muuta lapsia kiinnostavaa. Vuonna 2017 kaupunki jakaa euroa avustuksina urheiluseuroille, mikä merkitsee euron korotusta vuoteen 2016 verrattuna. Yhdistysavustuksen korotus auttaa seuroja järjestämään aktiivista toimintaa kaikille jäsenilleen. Kulttuurijaosto jakoi vuonna 2016 erilaisina avustuksina Tiivistelmä Jotta lapsille ja nuorille voidaan taata mahdollisuus osallistua harrastuksiin edulliseen hintaan, tulee kaupungin olla valmis tukemaan toiminnan järjestäjiä riittävin avustuksin. Vuokrakustannuksien lisäksi seuroilla on ohjaajista, aineistosta ja muusta johtuvia kustannuksia. Avustusten kanavoimiseksi oikealla tavalla on laadittava yksinkertaiset ja selkeät säännöt tukijärjestelmille. Ehdotetaan myös, että vain yksi taho kaupungin puitteissa myöntää avustuksia, jotta erilaisten toimialojen ja avustusten suuruuksien kokonaisnäkemys on synkronisoitu. Ilmainen käyttö tai selvästi alhaisemmat hinnat kaupungin omissa tai vuokraamissa/ tukemissa urheilutiloissa eivät tarkoittaisi tasapuolista tukijärjestelmää alle 12-vuotiaiden lasten osalta. Tämä johtuu siitä, että monia urheilulajeja harjoitetaan yksityisten omistajien tiloissa. Suuri osa vuotiaista nuorista lopettaa liikunnan harrastamisen. Tämäkin olisi huomioitava avustusten jaossa. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa yllä olevan sekä liikuntajaoston selvityksen vastauksenaan Kari Koskelan ym. aloitteeseen. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Aloite: Liite 107

57 107, KH :00 CFV: 880/2016 Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja sivistyslautakunnan liikuntajaosto ovat antaneet vastauksensa aloitteeseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että parhaiten ja tasapuolisimmin alle 12-vuotiaiden lasten harrastuksia voidaan tukea myöntämällä seuroille/yhdistyksille suurempia avustuksia ja järjestämällä kaupungin omaa toimintaa lasten ja nuorten kulttuuri-, seura- ja urheiluharrastuksia varten. Sivistyslautakunta ehdottaa myös, että vain yksi taho kaupungin puitteissa myöntää avustuksia, jotta erilaisten toimialojen ja avustusten suuruuksien kokonaisnäkemys on synkronisoitu. Tällä hetkellä liikuntajaoston talousarviossa on seuraavustuksia varten, kaupunginhallituksen talousarviossa , jota liikuntajaosto hallinnoi ja lisäksi kulttuurijaosto myöntää erilaisia avustuksia noin vuodessa. Jatkossa hyvinvointilautakunta voisi olla taho, joka hallinnoi kaikkia urheiluseura, yhdistys- ja kulttuuriavustuksia. Yhteissumma tulisi olla vielä suurempi, ja asia on otettava talousarviovalmistelussa huomioon. Ilmainen käyttö tai selvästi alhaisemmat hinnat kaupungin omissa tai vuokraamissa/tukemissa urheilutiloissa eivät tarkoittaisi tasapuolista tukijärjestelmää alle 12-vuotiaiden lasten osalta. Tämä johtuu siitä, että monia urheilulajeja harjoitetaan yksityisten omistajien tiloissa. Suuri osa vuotiaista nuorista lopettaa liikunnan harrastamisen. Tämäkin on huomioitava avustusten jaossa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä yllä esitetyt vastaukset aloitteeseen ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

58 107, KH :00 / :s bilaga: Liite 107, kh

59 107, KH :00 / :s bilaga: Liite 107, kh

60 108, KH :00 TV: 253/2017 VANHAN KAATOPAIKAN SULKEMINEN: ANOMUS TALOUSARVIOON VARATTA- VISTA MÄÄRÄRAHOISTA TL Valmistelu: Rakennuttajainsinööri Frank Bäcksholm, puh Asiaa on viimeksi käsitelty TL Aiempi arvio perustui jo toteutettujen kaatopaikkojen keskimääräiseen neliöhintaan. Konsultit ovat nyt tehneet meille uuden laskelman. Kaatopaikan sulkemiseksi on jo tehty paljon työtä. Kaatopaikan uloin pinta on nyt tehty tuhkalla, joka suurimmaksi osaksi on muotoiltu ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Suotovesien kuivatuslinja on rakennettu ja se johtaa pumppaamon kautta Pietarsaaren Veden jätevesijohtoon. Myös kaasunkeräyskaivot on rakennettu. Nyt tulee rakentaa loputkin valmiiksi eli tiivistyskerros ja kuivatuskerros, joka peitetään vielä metrin paksuisella maakerroksella. Suunnittelu ja hankinta-asiakirjojen valmistelutyö on käynnissä. Työtä valvomaan tarvitaan oman valvojan lisäksi ulkopuolinen riippumaton valvoja. Tämä valvontapalvelu on jo hankittu. Ympäristöluvan mukaisesti tulee kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten olla valmiina vuoden 2018 lopussa. Lopullinen yhden metrin täyttö tulee olla valmiina viimeistään vuoden 2020 lopussa. Ajatuksena on kilpailuttaa työt vielä tämän kevään aikana ja että työt voitaisiin aloittaa kesäkuussa, kuitenkin viimeistään syksyllä. Kaatopaikan sulkeminen ei kuulu kaupungin investointeihin vaan kaupungin käyttötalouteen. Kaupungilla on vuonna 2017 käytettävissä taseeseen tehty pakollinen varaus kaatopaikan sulkemista varten. Tuo summa kunnallisteknisen osaston tulee saada käyttöönsä niin, että työt voidaan aloittaa jo tänä vuonna. Tuo summa riittää suunnilleen siihen, että rakennetaan valmiiksi ojat ja kuivatusjärjestelmä koko kaatopaikan ympäri sekä tuhkatäytön muotoiluun sen lopulliseen tasoon. Jotta täytetään ympäristöluvan vaatimukset, tulee tiivistyskerros bentoniittimatolla sekä suodatinkangas ja 300 mm suojakerros olla valmiina ensi vuonna eli Tämän vaiheen rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin Vuodelle 2018 jäisi tehtäväksi lopullinen täyttö täytemaalla ja kasvukerroksella. Näiden kustannusten on laskettu olevan ja työ tulee olla valmiina vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaikista kustannuksista laskutetaan Ekoroskia osuudella 15 %. Kustannukset ovat kuitenkin edellä kuvattua suuruusluokkaa kunnallistekniselle osastolle, koska suunnittelu, valvonta ja ra-

61 108, KH :00 TV: 253/2017 kennuttajakustannukset lasketaan mukaan. Sen lisäksi nykyisen pumppaamon toiminnassa on puutteita, mikä saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia hankkeelle. Ajatuksena on, että kun tiivistyskerros on rakennettu, niin pumppaamon kuormitus vähenee merkittävästi. Tarpeelliset toimenpiteet voidaan tehdä sen jälkeen. Tarjouspyyntö tulee laatia niin nyt keväällä, että urakoitsija on tietoinen siitä, että työssä voi tulla tauko, mikäli riittäviä talousarvomäärärahoja ei myönnetä ehdotetulla tavalla. Jos riittäviä määrärahoja ei myönnetä, tulee myös Aluehallintovirastolta anoa jatkoaikaa ympäristölupaan. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä hyväksyy taseessa tehdyn pakollisen varauksen käyttämisen kaatopaikan sulkemista varten vuonna 2017 ja että kaupunginhallitus sitoutuisi ehdottamaan kaupunginvaltuustolle budjettikehyksiin määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen käytettäväksi kaatopaikan sulkemista varten. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian. TL Valmistelu TL mukaan. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä hyväksyy taseessa tehdyn pakollisen varauksen käyttämisen kaatopaikan sulkemista varten vuonna 2017 ja että kaupunginhallitus sitoutuisi ehdottamaan kaupunginvaltuustolle budjettikehyksiin määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen käytettäväksi kaatopaikan sulkemista varten. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Päätös

62 108, KH :00 TV: 253/2017 Tekninen lautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä hyväksyy taseessa tehdyn pakollisen varauksen käyttämisen kaatopaikan sulkemista varten vuonna 2017 ja että kaupunginhallitus sitoutuisi ehdottamaan kaupunginvaltuustolle budjettikehyksiin määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 sekä vuodelle 2020 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen. Tekninen lautakunta ehdottaa myös, että ympäristölupaan anotaan jatkoaikaa. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä taseessa tehdyn pakollisen varauksen käyttämisen kaatopaikan sulkemista varten vuonna 2017 ja kaupunginhallitus sitoutuu ehdottamaan kaupunginvaltuustolle budjettikehyksiin määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 sekä vuodelle 2020 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen. Kaupunginhallitus päättää myös, että ympäristölupaan anotaan jatkoaikaa.

63 109, KH :00 CFV: 260/2017 KAUPUNGIN VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖS TKK Kaupunginkamreeri tiedottaa vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee tässä vaiheessa asian tiedoksi ja päättää tulevista kokousajankohdista. Kaupunginhallitus: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsi asian tiedoksi ja päätti seuraavan kokouksen ajankohdaksi 3.5. klo Kh Tilinpäätös 2016 (osa 1 ja 2): Liite 109 A ja B (erilliset liitteet) Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että vuoden 2016 alijäämä, joka on ,91 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen tilintarkastukseen, - valtuuttaa viranhaltijat tekemään mahdolliset tekniset korjaukset tilinpäätökseen, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua.

64 110, KH :00 CFV: 372/2017 JAKOBSTADS TORGPARKERING AB - PIETARSAAREN TORIPYSÄKÖINTI OY: KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Pietarsaaren Toripysäköinti Oy kutsuu varsinaiseen yhtiökokoukseen tiistaina klo Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajan Pietarsaaren Toripysäköinti Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen.

65 111, KH :00 CFV: 30/2017 PIETARSAAREN KAUPUNGIN UUSI HALLINTOSÄÄNTÖ LUKIEN Kh Hallintosääntöluonnos: Liite 52 Kaupunginsihteeri: Hallintosäännön sisällöstä säädetään kuntalain 90 :ssä. Hallintosääntö on kaupungin hallinnon ja toiminnan sekä toimielinten kokousmenettelyjen keskeinen ohjausväline. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1. hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista 2. päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista 3. valtuuston toimintaan liittyvistä asioista. Hallintosäännössä annetaan myös tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Kunnissa on seuraavan valtuustokauden alkaessa oltava hyväksyttynä kuntalain 90 :n mukainen hallintosääntö. Uuden kuntalain lähtökohtana on, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Jatkossa hallintosäännön ohella muita kaupungin toiminnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat kaupunkistrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosääntöä laadittaessa on käytetty pohjana Kuntaliiton laatimaa hallintosääntömallia. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön määräykset on jaettu viiteen osaan ja 17 lukuun. Hallintosääntöön on otettu määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, arkistosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Luonnoksessa poliittiset toimielimet pysyvät samoina ja samankokoisina yhtä muutosta lukuun ottamatta. Luonnoksessa ehdotetaan, että sivistyspuolen alla olisi jatkossa kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta (koulutusasiat) ja kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunta. Esittelijänä molemmissa lautakunnissa toimisi sivistysjohtaja. Erilliset liikunta- ja kulttuurijaostot lakkautettaisiin. Konsernihallinnon virkanimikkeisiin esitetään modernisointeja, joilla ei ole vaikutusta työn vaativuuteen tai palkkaan. Jatkossa toimielimet voivat ohjata toimintaansa tämän hallintosäännön lisäksi omilla toimintasäännöillään. Uutta hallintosääntöä sovelletaan alkaen.

66 111, KH :00 CFV: 30/2017 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää käydä lähetekeskustelun hallintosääntöluonnoksen pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää lähettää hallintosääntöluonnoksen lausuntokierrokselle kaikkiin lautakuntiin ja Pietarsaaren Veden johtokuntaan. Lausunnot on toimitettava kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Pietarsaaren kaupungin hallintosääntö: Liite 111 A Ote sivistyslautakunnan pöytäkirjasta: Liite 111 B Ote teknisen lautakunnan pöytäkirjasta: Liite 111 C Ote sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta: Liite 111 D Ote Pietarsaaren Veden johtokunnan pöytäkirjasta: Liite 111 E Ote ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjasta: Liite 111 F Kaupunginsihteeri: Hallintosääntöluonnoksesta ovat kaikki lautakunnat ja Pietarsaaren Veden johtokunta antaneet lausuntonsa. Kaikki tekniset virheet ja puutteet on korjattu uuteen version ehdotusten mukaisesti. Lisäksi tarkastuslautakunta esitti lausunnossaan, että hallintosääntöön kirjataan erikseen pykälä, joka antaa tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle pääsyn luottamuksellisiin asiakirjoihin. Tällainen vastaava pykälä on kuntalaissa (124 ) ja on sellaisenaan velvoittava, joten samaa määräystä ei ole tarpeen toistaa hallintosäännössä. Uuden hallintosäännön muutosehdotukset nykytilanteeseen verrattuna ovat seuraavat:

67 111, KH :00 CFV: 30/ : Hyvinvointilautakunta korvaisi liikunta- ja kulttuurijaostot ja päättäisi lautakuntatasoisena toimielimenä kaupungin kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika-, museo-, kirjasto- ja nuorisopalveluista. Lautakunnassa olisi 9 varsinaista jäsentä ja lautakunnalla olisi oma erillinen talousarvio. Lautakunta ottaisi hoitaakseen myös toimialalleen kuuluvat kaupunginhallituksen talousarviossa olevat määrärahat : Teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan, hyvinvointilautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan, Pietarsaaren Veden johtokunnan, suomenkielisen koulujaoston ja ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtajan on oltava varsinainen valtuutettu. 27 : Sivistystoimen johtajaa ei ehdotuksessa enää valita sivistystoimen johtavien viranhaltijoiden joukosta, vaan virka olisi erillinen eikä oman varsinaisen viran ohella hoidettava virka. 38 : Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi. Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Henkilöstöjaosto päättää virkanimikemuutoksista, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi. Yllä säädetystä poikkeuksen muodostavat opettajien virkanimikemuutokset, joiden osalta päätösvalta on sivistyslautakunnalla. 41 Palvelussuhteeseen ottaminen: Kaupungin henkilöstö valitaan kaupungin palvelukseen seuraavalla tavalla: Kaupunginvaltuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta Kaupunginhallitus päättää toimialojen johtajien (tekninen toimi ja sivistystoimi) valinnasta konsernihallinnon vastuualuejohtajien ja johtavien viranhaltijoiden valinnasta Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitosjohtajan valinnasta ja liikelaitoksen johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta ja toimialan johtavien viranhaltijoiden valinnasta Muu lautakunta päättää Kyseisen toimialan johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta

68 111, KH :00 CFV: 30/2017 Toimialajohtaja, vastuualueen johtaja sekä liikelaitoksen johtaja päättää muista oman yksikön virka- ja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta. Lisäksi hallintosäännössä konsernihallinnon virkanimikkeisiin esitetään modernisointeja, joilla ei ole vaikutusta työn vaativuuteen tai palkkaan. Kaupunginkamreerin virkanimike muuttuisi talousjohtajaksi ja kaupunginsihteerin virkanimike hallintojohtajaksi. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan hallintosääntöehdotuksen Pietarsaaren kaupungin uudeksi hallintosäännöksi.

69 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh PIETARSAARI LOGO Hallintosääntö (LUONNOS) Hyväksytty [toimielimen nimi] [pvm] [xxx]

70 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Sisällysluettelo I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 1 LUKU... 8 KUNNAN JOHTAMINEN Hallintosäännön soveltaminen Kaupungin johtamisjärjestelmä Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupungin viestintä LUKU... 9 TOIMIELINORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Talous-, Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto sekä henkilöstöjaosto Tarkastuslautakunta Lautakunnat Kuntien yhteiset lautakunnat Kunnan liikelaitos Muut toimielimet Vaalitoimielimet Vaikuttamistoimielimet LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kaupunkiorganisaatio Kaupunginjohtaja Toimialojen organisaatio ja tehtävät Toimialat Liikelaitoksen johtaja LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA Konsernijohto Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Sopimusten hallinta LUKU TOIMIALOJEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta Lautakunnat Sivistys,- kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävät ja toimivalta Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta

71 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät Pohjanmaan jätelautakunnan tehtävät ja toimivalta Toimielimen yleinen toimivalta Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kelpoisuusvaatimukset Haettavaksi julistaminen Palvelussuhteeseen ottaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Virantoimituksesta pidättäminen Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelussuhteen päättyminen LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa II OSA TALOUS JA VALVONTA LUKU TALOUDENHOITO Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminnan ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksuista päättäminen

72 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut LUKU ULKOINEN VALVONTA Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastajan tehtävät Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi Tilivelvolliset LUKU SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Sisäisen tarkastuksen tehtävät III OSA VALTUUSTON TOIMINTA LUKU VALTUUSTON TOIMINTA Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa Istumajärjestys LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous Kokouskutsu Esityslista Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varavaltuutetun kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen johtaminen Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Tilapäinen puheenjohtaja Esteellisyys Asioiden käsittelyjärjestys

73 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Puheenvuorot Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestyksen tuloksen toteaminen Toimenpidealoite (toivomusponsi) Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali Valtuuston vaalilautakunta Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Ehdokaslistojen yhdistelmä Suhteellisen vaalin toimittaminen Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen LUKU VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS Valtuutettujen aloitteet Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Kyselytunti IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY LUKU KOKOUSMENETTELY Määräysten soveltaminen Toimielimen päätöksentekotavat Kokousaika ja paikka Kokouskutsu Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kokouksen julkisuus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

74 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Tilapäinen puheenjohtaja Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Esittely Esteellisyys Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestys ja vaali Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Aloiteoikeus Aloitteen käsittely Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Asiakirjojen allekirjoittaminen Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen V OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ Soveltamisala Kokouspalkkiot Samana päivänä pidetyt kokoukset Vuosipalkkiot Vaalilautakuntien palkkiot Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Toimituspalkkio Ansionmenetyskorvaus Matkakustannusten korvaaminen

75 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 7

76 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU KUNNAN JOHTAMINEN 1 Hallintosäännön soveltaminen Pietarsaaren kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. 2 Kaupungin johtamisjärjestelmä Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 3 Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 4 Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1. johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin 2. vastaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla 3. vastaa siitä, että kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 4. seuraa kaupungin toimielinten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyy tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 8

77 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa 5 Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen lautakunnan, jaoston tai liikelaitoksen johtokunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Hänen tulee antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle tietoa lautakunnan ja johtokunnan ja sen alaisen toimintayksikön tai laitoksen toimialaan kuuluvista asioista. 6 Kaupungin viestintä Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen, viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Hallintojohtajan vastuualueeseen kuuluu koordinoida kaupungin viestintää kaupunginhallituksen alaisuudessa. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä avoimuudelle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet ja eri viestintävälineet. 2 LUKU TOIMIELINORGANISAATIO 7 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua. 8 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta ja edunvalvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa Pietarsaari-konsernia kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, huolehtii osaltaan kaupungin edunvalvonnasta, yleisestä menestyksestä ja toiminnasta sekä vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus ohjaa lautakuntien ja virastojen toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. 9

78 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto ja henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto, joihin kumpaankin kuuluu viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaupunginhallitus nimeää jäsenistään ja varajäsenistään. Jaostojen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Esittelijän sijaisena toimii talouskehittämis- ja konsernijaostossa talousjohtaja ja henkilöstöjaostossa henkilöstöjohtaja. 10 Tarkastuslautakunta 11 Lautakunnat Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajan on oltava kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Sivistyslautakunta Valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan yksitoista (11) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Lautakunnan jäsenistä kuusi edustaa ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä kieliryhmää. Sivistyslautakunta jakautuu ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen jaostoon siten, että lautakunnan jäsenet kuuluvat joko ruotsinkieliseen tai suomenkieliseen jaostoon kieliryhmänsä mukaan. Kummassakin jaostossa on viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee lisäksi lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon yhden lisäjäsenen ja yhden varajäsenen ja lautakunnan suomenkieliseen jaostoon kaksi lisäjäsentä ja kaksi varajäsentä. Kaupunginvaltuusto nimeää kumpaankin jaostoon jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jaoston puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistysjohtaja ja ruotsinkielisen jaoston esittelijänä ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja sekä suomenkielisen jaoston esittelijänä suomenkielinen koulutoimenjohtaja. Kaupunginvaltuusto nimeää lautakunnan alaisuudessa toimivat johtokunnat. Hyvinvointilautakunta Valtuusto valitsee hyvinvointilautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Esittelijänä lautakunnassa toimii sivistysjohtaja tai tämän sijaiseksi määrätty viranhaltija. Tekninen lautakunta 10

79 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Ympäristö- ja rakennuslautakunta Valtuusto valitsee rakennus- ja ympäristölautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. Lautakunnan esittelijänä toimivat ympäristöasioissa ympäristönsuojelupäällikkö sekä yhteisissä asioissa, rakennusvalvontaan liittyvissä asioissa johtava rakennustarkastaja. Teknisellä johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. 12 Kuntien yhteiset lautakunnat Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sen jaostot Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat yksilöjaosto, henkilöstöjaosto, valvontajaosto ja suomenkielinen jaosto, joissa on kussakin viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee jaostojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Jaostojen jäsenet valitaan lautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta siten, että vähintään kaksi heistä on lautakunnan varsinaisia jäseniä. Poikkeuksena tästä säännöstä on suomenkielinen jaosto, jonka varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan siten, että vähintään kaksi heistä on sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisia jäseniä tai varajäseniä. Sosiaali- ja terveysjohtaja toimii lautakunnan esittelijänä. Yksilöjaoston esittelijänä toimii sosiaalihuollon päällikkö, johtava lääkäri tai vanhushuollon päällikkö omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa, henkilöstöjaostossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpäällikkö ja valvontajaostossa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Sosiaali- ja terveysjohtaja valitsee jaostoa kuultuaan suomenkielisen jaoston esittelijän. Pohjanmaan jätelautakunta Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Esittelijänä lautakunnassa toimii jätehuoltopäällikkö. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä lautakunnan puheenjohtajan. 11

80 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Kunnan liikelaitos Kaupunginhallituksen alaisena toimii liikelaitos Pietarsaaren Vesi, jonka johtokunnassa on 7 jäsentä, jotka kaupunginvaltuusto valitsee. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan puheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen. 14 Muut toimielimet Kaupungin organisaatioon kuuluu seuraavat johtokunnat, jotka toimivat sivistyslautakunnan alaisuudessa: Pietarsaaren seudun Musiikkiopiston johtokunta Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston johtokunta Jungmannin koulun johtokunta Kaupunginvaltuusto valitsee johtokuntien jäsenet. Lisäksi lautakunnat voivat tarpeen mukaan määrätä perustettavaksi toimikaudekseen muita toimielimiä. Lautakunta valitsee perustamaansa toimielimeen puheenjohtajiston. 15 Vaalitoimielimet Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa. 16 Vaikuttamistoimielimet Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo-oikeus teknisessä lautakunnassa, sivistyslautakunnassa, hyvinvointilautakunnassa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. 12

81 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO 17 Kaupunkiorganisaatio Pietarsaaren kaupungin kuntakonsernin muodostavat kaupunkiorganisaatio liikelaitoksineen ja tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Pietarsaaren kaupunkiorganisaatio muodostuu konsernihallinnosta, toimialoista ja liikelaitoksesta. Konsernihallintoon kuuluvat seuraavat yksiköt: hallinto, kehitys, viestintä ja IT (kaupunginkanslia), talous (rahatoimisto) ja henkilöstö (henkilöstötoimisto). Kaupunginkansliaa johtaa hallintojohtaja, rahatoimistoa talousjohtaja ja henkilöstötoimistoa henkilöstöjohtaja. Kaupunkikonsernin lakiasioista vastaa kaupunginlakimies. 18 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vastaa kaupunginhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen alaisena. Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltija. Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty kuntalaissa sekä tässä ja muussa säännössä määrätty vastata koko Pietarsaari-konsernin strategisesta johtamisesta ja sen lisäksi: 1. johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta 2. huolehtia kaupungin edustuksen järjestämisestä 3. valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua 4. valvoa, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan viipymättä täytäntöön 5. seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain toimintaa sekä päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta 6. seurata niiden kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimintaa, joissa kaupunki on mukana 7. huolehtia kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluontoisten asioiden tiedoksiannosta sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä 8. antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä sellaisia lausuntoja ja selvityksiä, 13

82 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh joilla ei ole yleisempää merkitystä. 9. varojen myöntämistä kaupunginhallituksen käyttövaroista kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan. 10. päättää tytäryhtiöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden. 19 Toimialojen organisaatio ja tehtävät 20 Toimialat Kaupunginhallitus ja lautakunnat määräävät alaisensa toimialan organisaatiosta ja tehtävistä siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupunginhallitus päättää toimialojen välisestä tehtävänjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupungin organisaatioon kuuluu kolme toimialaa: sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistyspalvelujen toimialajohtajana sivistysjohtaja ja teknisten palvelujen toimialajohtajana toimii tekninen johtaja. 21 Liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta määrää liikelaitoksen johtajalle sijaisen, joka hoitaa liikelaitoksen johtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 4 LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA 22 Konsernijohto Konsernin johdon muodostavat: Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto Kaupunginjohtaja 23 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Kaupunginhallitus 14

83 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh johtaa kaupunkikonsernia 2. valvoo, että kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja omistajapolitiikan mukaisesti 3. tekee esityksiä ja raportoi kaupunginvaltuustolle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto 1. tekee esityksiä kaupunginhallitukselle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista 2. seuraa aktiivisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista 3. ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välistä raportointia ja tiedonkulkua 4. hoitaa ja valvoo kaupungin yleisiä kehittämis-, elinkeino- ja avustusasioita 5. käsittelee kaupunginjohtajan ehdotuksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 6. hoitaa strategista kaupunkisuunnittelua - ohjaamalla kaupungin osallistumista maakuntakaavan laatimiseen ja antamalla maakuntakaavoitusta koskevat lausunnot - ohjaamalla yleiskaavan laadintaa sekä - ohjaamalla sellaisten asemakaavojen laadintaa, joilla on huomattava strateginen merkitys ja joiden ohjauksesta on erikseen päätetty. Henkilöstöjaosto 1. edustaa kaupunkia työnantajana sekä laatii henkilöstöhallintoa koskevia suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita; 2. huolehtii kaupungin työsuojelutoiminnan kehittämisestä yhteistyössä työsuojeluviranomaisten ja kaupungin sisäisen työsuojeluorganisaation kanssa. 3. ohjaa ja valvoo virka- ja työehtosopimusten sekä työsuojelu- ja suositussopimusten soveltamista niissä tapauksissa, joissa tämä on sopimuksen määräämissä rajoissa jätetty kunnan harkintaan; 4. ohjaa ja valvoo kaupungin keskitetysti hoidettua henkilöstö- ja luottamusmieskoulutusta; 5. ohjaa ja valvoo kaupungin työllisyyttä edistäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä. 6. ohjaa ja valvoo kaupungin kotouttamistyötä. 15

84 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Sopimusten hallinta Kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan. Lautakunnat määräävät sopimusten vastuuhenkilöt toimialoillaan. 5 LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO 25 Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta Kaupunginhallituksen tehtävistä säädetään kuntalaissa. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa tai muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu mm: 1. antaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakentamiskehotus; 2. päättää kaupungin vakuutusturvasta ja riskienhallinnasta; 3. päättää vahingonkorvauksen maksamisesta tapauksissa, joissa kaupungin on katsottava olevan korvausvelvollinen, siltä osin kuin vahingonkorvausasioita ei ole kaupungin vahinkorahaston sääntöjen nojalla siirretty riskienhallintatoimikunnan hoidettavaksi; 4. päättää irtaimen omaisuuden hankinnasta kaupungin tarpeisiin hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa sekä päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, vuokrauksesta ja sisäisestä siirrosta, ellei näitä asioita koskeva päätösvalta kuulu jonkin muun hallintokunnan tehtäviin; 5. päättää kaupungille kuuluvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden antamisesta vuokralle muille kuin hallintokunnan omaan käyttöön yli 20 vuoden ajaksi, ellei asiasta päättäminen kuulu muulle hallintokunnalle; 6. päättää kaupungin tytäryhtiölle myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden; 7. päättää ulkopuolisille yhtiöille/oikeushenkilöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä/oikeushenkilöä kohden; 8. vahvistaa rajat, joiden puitteissa lautakunnat ja johtokunnat voivat myöntää yksittäistapauksissa vapautuksen kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen saatavan suorittamisesta ja päättää vapautuksesta muissa tapauksissa; 9. päättää kaupungin saatavien vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja irtisanomisesta, ellei asiasta ole muuta säädetty tai määrätty tai ellei kaupunginvaltuusto ole muuta päättänyt; 10. päättää lainanotosta kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisellä päätöksellä vahvistamien rajojen puitteissa; 11. antaa selitys valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen, mikäli kaupunginhallitus voi yhtyä valtuuston päätökseen; 16

85 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh valita edustajat yksityisoikeudellisten yhteisöjen kokouksiin, asettaa ehdokkaat niiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa edustajiksi valituille tarvittavat toimintaohjeet tai valtuuttaa kaupunginjohtaja valitsemaan kyseiset edustajat ja antamaan tarvittavat toimintaohjeet; 13. päättää toimenpiteistä, joihin ryhdytään kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän kaupungille aiheuttaman vahingon johdosta sekä tehdä vahingon aiheuttajan kanssa mahdollinen vahingonkorvauksen määrää koskeva sopimus; 14. päättää kaupungin virallisista ilmoituslehdistä; 15. päättää henkilöstön lomauttamisesta; 16. huolehtii kuntien välisestä yhteistyöstä, paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta sekä kansainvälisestä yhteistyö- ja verkostosuhteista; 17. valvoa kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää kaupungin puhevaltaa oikeus- ja muissa toimissa 18. ottaa vastaan kaupungille uskottu valtionperintö sekä antaa kaupungille testamentattujen tai lahjoitettujenvarojen hoitoa ja käyttöä koskevat tarpeelliset ohjeet, jollei testamentissa tai lahjakirjassa ole toisin määrätty taikka kaupunginvaltuusto muuta päättänyt 19. johtaa ja valvoa kaupungin asiakirjahallintoa ja arkistointia sekä sen keskusarkistoa 20. vastata kaupungin tietoturvan ja -suojan järjestämisestä 21. vastata sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta 22. johtaa kaupungin tiedottamista ja viestintää 26 Lautakunnat Lautakunnan yleisenä tehtävänä on suunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä 1. vastata siitä, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden, palvelun järjestämistä koskevien periaatteiden ja määrärahojen puitteissa 2. vastata viranomaistoiminnasta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta 3. määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso sekä määrätä palveluiden tuotannon arviointikriteerit ja mittarit 4. vastata toiminnan kehittämisestä 5. raportoida kaupunginhallitukselle palveluiden ja viranomaistehtävien tavoitteiden toteutumisesta 6. arvioida toiminnan vaikuttavuutta 7. vastata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakaslähtöisyyttä palvelujen järjestämisessä 8. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 17

86 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh edistää toiminnallaan eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden toteutumista 10. hoitaa muut toimialaansa liittyvät tehtävät. 27 Sivistyslautakunnan ja hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat esiopetuksen, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, yleissivistävän toisen asteen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja musiikin perusopetuksen palvelut. Sivistyslautakunta toimii periaatteista päättävänä ja palveluja linjaavana toimielimenä huomioon ottaen kieliryhmien lainmukaiset ja samanarvoiset tarpeet. Sivistyslautakunnan alaiset kielelliset jaostot johtavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutoimintaa ja vastaavat oman kieliryhmänsä palvelujen tuottamisesta toimintasäännön mukaisesti. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, sivistyslautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 1. Vastata varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. 2. Päättää esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen lukuvuoden työpäivistä. 3. Päättää kuntakohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja opetustoimen opetussuunnitelmista sekä musiikin perusopetuksen opetussuunnitelmista. 4. Päättää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista. 5. Päättää perusopetuksen oppilasalueista ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaaksi oton perusteista. 6. Tekee yhteistyötä alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. 7. Toimii lainsäädännön tarkoittamana viranomaisena, joka vastaa päivähoitopalveluista kunnassa ja vastaa yksityisen päivähoidon valvonnan järjestämisestä. 8. Tekee esityksiä opetuspalvelujen (ja mahdollisesti muiden sivistyspalvelujen) palveluverkoista ja niiden kehittämisestä. Hyvinvointilautakunnan toimialaan kuuluvat kulttuuri, nuoriso-, museo-, kirjastoja liikuntapalvelut. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, hyvinvointilautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 18

87 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Vastata kulttuuri-, museo-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. Sivistystoimen vastuualueet ja johtaminen Sivistystoimen toimialan johtajana on sivistysjohtaja, jonka tehtävänä on sivistystoimen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Sivistyspalveluihin kuuluu seuraavat vastuualueet: - hallinto, jota johtaa sivistysjohtaja - päivähoito, jota johtaa päivähoidon johtaja - ruotsinkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja - suomenkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa suomenkielinen koulutoimenjohtaja - ruotsinkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - suomenkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - musiikkiopisto, jota johtaa rehtori - nuorisotoiminta, jota johtaa nuorisosihteeri - kirjastotoiminta, jota johtaa kirjastotoimenjohtaja - museotoiminta, jota johtaa museonjohtaja - kulttuuritoiminta, jota johtaa kulttuurisihteeri ja - liikuntatoiminta, jota johtaa liikuntatoimenjohtaja. 28 Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta Tekninen lautakunta järjestää teknisen toimen palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, maantielain, yksityisistä teistä annetun lain, tieliikennelain, romuajoneuvolain, (vesihuoltolain) ja jätelain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä sekä lupa-, valvonta- ja muita viranomaistehtäviä. Lautakunta toimii ulkoilulain tarkoittamana kunnan leirintäalueviranomaisena ja kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena kunnan valvontaviranomaisena. Lautakunta arvioi asemakaavojen ajanmukaisuuden muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta. Lautakunnan ratkaisuvalta Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 19

88 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 20 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tonttivuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Lisäksi lautakunta on velvollinen tekemään toimialansa asioissa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tekninen lautakunta vastaa toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita sekä ohjaa ja valvoo toimialansa kehittämistä, toteutusta ja arviointia. Teknisen lautakunnan vastuualueet ja johtaminen Teknisen palvelukeskuksen palvelut toteutetaan yhteistyössä eri vastuualueiden toimesta teknisen toimen toimintasäännön mukaisesti. Teknisen palvelukeskuksen johtajana on tekninen johtaja, jonka tehtävänä on teknisen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Tekniikkapalveluihin kuuluvat seuraavat vastuualueet: - Hallinto ja tilahallinto, jota johtaa tekninen johtaja - kaavoitus, jota johtaa asemakaava-arkkitehti - kunnallistekniikka, jota johtaa kaupungininsinööri - mittaustoiminta, jota johtaa kaupungingeodeetti - ympäristönsuojelu, jota johtaa ympäristönsuojelupäällikkö - rakennusvalvonta, jota johtaa johtava rakennustarkastaja 29 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain, ympäristönsuojelulain, maa-aineslain, vesilain, jätelain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, vesihuoltolain ja muiden lakien tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 20

89 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. 2. ratkaisee rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 3. päättää yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja rauhoituksen lakkauttamisesta luonnonsuojelulain 26 ja 28 :n mukaan 4. päättää aravalain sekä arava-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain ja muiden aravasäännösten sekä korkotukilakien, korjausavustuslakien, puutteellisen asuinolojen korjaamista koskevan lain, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, kiinteistönvälityslain, lastensuojelulain, ulkomaalaislain, valtionavustuslain ja muiden lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. 5. tehdä poikkeuspäätöksiä viemärin ulkopuolisten talousjätevesien käsittelemisestä ympäristönsuojelulain 27 d mukaisesti. 30 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen säännösten mukaan kuuluvat asiat 2. päättää henkilöstö-, yksilö- ja valvontajaostojen sekä suomenkielisen jaoston tehtävistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat seuraavat palvelualueet: - hallinto, jota johtaa sosiaali- ja terveysjohtaja - henkilöstöhallinto, jota johtaa henkilöstöpäällikkö 21

90 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh terveydenhuolto, jota johtaa johtava lääkäri - hoitotyö, jota johtaa hoitotyön päällikkö - sosiaalihuolto, jota johtaa sosiaalihuollon päällikkö - vanhushuolto, jota johtaa vanhushuollon päällikkö ja - ympäristöterveydenhuolto, jota johtaa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. 31 Pohjanmaan jätelautakunnan tehtävät ja toimivalta Pohjanmaan jätelautakunta on kunnallinen jätehuoltoviranomainen, joka hoitaa kunnan jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävät sopimuskuntien lukuun kuten on määrätty jätelaissa (646/2011). 32 Toimielimen yleinen toimivalta Toimielin päättää toimialallaan 1. yksittäistapauksissa helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 2. toimintojensa tarvitsemien toimitilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi ottamisesta sekä hallinnassaan olevien huonetilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi antamisesta. Toimielin voi päättää tässä hallintosäännössä sille siirretyn toimivallan siirtämisestä edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle ellei laista muuta johdu. 33 Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Kuntalain 67 :ssä liikelaitoksen johtokunnalle säädettyjen tehtävien lisäksi johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma sekä tilinpäätös, 3) päättää liikelaitoksen investoinneista; kaupunginvaltuusto vahvistaa liikelaitoksen investointien tason vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä, 4) päättää lainan ottamisesta liikelaitosta varten; lainanotto tapahtuu kaupungin kautta, 5) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista, jäljempänä säädetyn lisäksi, 6) valvoa liikelaitoksen etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella, 7) päättää vesihuoltolain tarkoittamasta liikelaitoksen toiminta-alueesta, 22

91 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh ) päättää yksityisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta, 9) päättää vesihuoltopalvelujen yleisistä sopimus- ja toimitusehdoista, 10) päättää vesihuoltopalveluista perittävistä maksuista ja hinnoitteluperusteista, 11) päättää hankinnoista ja urakoista valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti, 12) päättää osakkuudesta tehtäväalueen yhtiöissä ja yhteisöissä sekä näitä koskevien yhtiöasiakirjojen hyväksymisestä, 13) päättää asiakkaiden kanssa tehtävistä erityssopimuksista, 14) päättää toimintaan liittyvien harkinnanvaraisten avustusten jakoperusteista, 15) päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta valtuuston vahvistamissa rajoissa, 16) päättää yleissuunnitelmista ja rakennusten pääpiirustuksista, 17) päättää toimitusjohtajan tehtävien hoidosta tämän esteellisenä tai tilapäisesti poissa ollessa sekä päättää toimitusjohtajan sijaisesta tarvittaessa, 34 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Valtuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojohtaja. Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 35 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamista kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kaupunginhallituksen oikeutta ottaa käsiteltäväkseen sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämiä asioita on rajoitettu. Asian ottamista lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 36 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on neljän (4) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei oteta sen lisäksi mitä kuntalain 92 :n 5 mom. määrätään henkilöstöasioita, jotka koskevat vuosiloman myöntämistä 23

92 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh sellaisen virkavapauden ja työloman myöntämistä, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. virkamatkamääräyksen antamista henkilöstön määräämistä tarvittavaan lisä-, yli- ja lauantaityöhön sekä varallaoloon tilapäisen tai määräaikaisen henkilöstön palkkaamista määrärahojen puitteissa. 6 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 37 Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella. 38 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Henkilöstöjaosto päättää virkanimikemuutoksista, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi. Yllä säädetystä poikkeuksen muodostavat opettajien virkanimikemuutokset, joiden osalta päätösvalta on sivistyslautakunnalla. 39 Kelpoisuusvaatimukset Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä konsernihallinnon vastuualuejohtajien kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Muilta osin kelpoisuudesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta vakanssin perustamisen yhteydessä. Kelpoisuusehtojen täydentämisestä ja muuttamisesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta. Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta. 40 Haettavaksi julistaminen Viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Kun virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on valtuusto viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. 41 Palvelussuhteeseen ottaminen 24

93 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Kaupungin henkilöstö valitaan kaupungin palvelukseen seuraavalla tavalla: Kaupunginvaltuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta Kaupunginhallitus päättää toimialojen johtajien (tekninen toimi ja sivistystoimi) valinnasta konsernihallinnon vastuualuejohtajien ja johtavien viranhaltijoiden valinnasta Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitosjohtajan valinnasta ja liikelaitoksen johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta ja toimialan johtavien viranhaltijoiden valinnasta Muut lautakunnat päättävät Kyseisen toimialan johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Toimialajohtaja, vastuualueen johtaja sekä liikelaitoksen johtaja päättää muista oman yksikön virka- ja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta. 42 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin kaupunginhallitus. Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. 43 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa. 44 Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kaupunginjohtaja, konsernihallinnon vastuualuejohtaja, toimialajohtaja ja liikelaitosjohtaja ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat, jotka hänellä on oikeus delegoida alaiselleen henkilökunnalle: 25

94 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh myöntävät vuosiloman myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus myöntävät harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden ja työloman voimassaolevan kaupunginhallituksen erikseen vahvistaman ohjeen mukaan antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen matkustusohjeessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myöntää sama viranomainen, joka on päättänyt virka- tai työsuhteeseen ottamisesta. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 45 Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisen periaatteista päättää kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja omalta osaltaan sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaosto. 46 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää henkilöstöjaosto. 47 Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se, joka on valinnut henkilön virkaan tai toimeen. Niissä tapauksissa, jolloin sivutoimi ei edellytä työajan käyttöä, viranhaltija tekee ilmoituksen työnantajalle. Viranhaltijaa koskevasta sivutoimiluvasta ja kilpailevasta toiminnasta on säädetty laissa kunnallisesta viranhaltijasta 304/ Työsopimussuhteessa oleva työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. 48 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisen viranhaltijalain 48 :n mukaan valtuusto päättää kaupunginjohtajan 26

95 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää kaupunginjohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Kaupunginjohtaja tai palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää muun kuin kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. 49 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelusuhteeseen ottava viranomainen tai viranhaltija. 50 Lomauttaminen Kaupunginhallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 51 Palvelussuhteen päättyminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteesta irtisanoutumisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteesta irtisanoutumisesta saatetaan palvelussuhteen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. 7 LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN 52 Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupungin eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä 3. nimeää kaupungin arkistonmuodostajat, rekisterinpitäjät ja arkistotoimen hoitajan. 53 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa 3. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelman 27

96 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Arkistotoimesta ja arkistotoimen hoitajan tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita kaupungin arkisto-ohjeessa, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. 54 Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava kielilain säännösten mukaisesti eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä on määrätty Pietarsaaren kaupungin kielimääräyksissä. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä ruotsiksi että suomeksi. 28

97 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh II OSA TALOUS JA VAL- VONTA 29

98 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU TALOUDENHOITO 55 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Lisäksi valtuusto päättää talousarvion määräraha- ja tuloarvio brutto- tai nettomääräisistä periaatteista. 56 Talousarvion täytäntöönpano Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginhallitus voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. 57 Toiminnan ja talouden seuranta Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista ainakin neljännesvuosittain. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. 58 Talousarvion sitovuus Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Valtuusto voi päättää muutoksista talousarvioon talousarviovuoden aikana. Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. 59 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarvio- vuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta. 30

99 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen johtokuntatasoisten sitovien tavoitteiden muutoksista. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden muutoksista päättää valtuusto. Talousarviopoikkeamista, joita ei ole hyväksytty talousarviomuutoksina valtuustossa, on annettava selvitys toimintakertomuksessa. 60 Poistosuunnitelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 61 Rahatoimen hoitaminen Kunnan rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Valtuusto päättää kunnan kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Kaupunginhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen valtuuston hyväksymiä periaatteita. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja. 62 Maksuista päättäminen Valtuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Kaupunginhallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. 63 Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä. 31

100 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU ULKOINEN VALVONTA 64 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja siten, että tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kuntalain mukaisesta arvioinnista ja tilintarkastaja vastaa ulkoisesta tarkastuksesta. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. 65 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilin tarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 66 Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. Seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. Huolehdittava, että arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 67 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle kerran vuodessa. 32

101 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Kaupungin tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. 69 Tilintarkastajan tehtävät Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 :ssä. 70 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tietojensaantioikeudesta säädetään kuntalain 124 :ssä. 71 Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi 72 Tilivelvolliset Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 :ssä. Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla. Tilintarkastuskertomuksessa otetaan kantaa vastuuvapauden myöntämiseen tilivelvollisille. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Laki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Viime kädessä tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja harkitsee, ketkä ovat muistutuksen kohteena olevia tilivelvollisia. 10 LUKU SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 73 Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, sekä 1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettely- 33

102 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh tavat, 2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti sekä 3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Arvioi ja kehittää kaupunkikonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. 4. Arvioi kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasoa ja kehittämistarpeita. 74 Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunta ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 75 Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Kaupunginjohtaja, liikelaitoksen johtaja sekä toimialojen ja vastuualueiden johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 76 Sisäisen tarkastuksen tehtävät Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut voidaan määritellä kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. 34

103 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh III OSA VALTUUSTON TOIMINTA 35

104 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU VALTUUSTON TOIMINTA 77 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi (2) varapuheenjohtajaa (ensimmäinen ja toinen vara puheenjohtaja). Valtuusto valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan puheen-johtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Valtuuston kokousten sihteerinä toimii hallintojohtaja. 78 Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen. 79 Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa 80 Istumajärjestys Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 36

105 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET 81 Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous 82 Kokouskutsu 83 Esityslista Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- ja äänestysjärjestelmää. Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kunnan verkkosivuilla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Esityslistat lähetetään myös jokaisen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan kahdelle ensimmäiselle varavaltuutetulle. Valtuuston esityslista liitteineen laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 84 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 85 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista verkkosivuilla esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. 86 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta. 87 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä val- 37

106 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh tuuston puheenjohtajalle ja kaupunginkansliaan. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Valtuutetun, joka on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. Kaupunginkanslia kutsuu varavaltuutetun kokoukseen noudattaen heidän sijaantulojärjestystään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 88 Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Valtuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan istumajärjestyksessä tai sähköistä järjestelmää käyttäen. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan valtuutettu saapuu kesken kokoukseen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 90 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa säädetään kuntalain 102 :ssä. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 38

107 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. 92 Tilapäinen puheenjohtaja 93 Esteellisyys Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. Henkilö, jonka esteellisyyden valtuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 94 Asioiden käsittelyjärjestys 95 Puheenvuorot Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus tai, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muut- tanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla, sähköistä järjestelmää käyttäen tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 39

108 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa sekä 3. repliikki- tai kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta. Yksittäisen puheenvuoron pituus on enintään 10 minuuttia. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroja mainittu aikarajoitus ei koske. 96 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteluun tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään 8 valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tapauksissa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 97 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtajan on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 98 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi. 99 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 40

109 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan sähköisesti/äänestyskoneella/nimenhuudolla tai valtuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. 101 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 102 Toimenpidealoite (toivomusponsi) Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 103 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Valtuuston pöytäkirjaan sovelletaan, mitä pöytäkirjan laatimisesta määrätään 139 :ssä. Valtuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. 104 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille Valtuuston pöytäkirja ja siihen liitetty valitusosoitus pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä säädetään. 41

110 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI 105 Vaaleja koskevat yleiset määräykset Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia. Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa. 106 Enemmistövaali Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 107 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 108 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheenjohtajalle ja on 42

111 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh oikeutettu tekemään siihen 112 :ssä tarkoitetut oikaisut. 109 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 110 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 111 Ehdokaslistojen yhdistelmä Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen valtuustolle. 112 Suhteellisen vaalin toimittaminen Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa. 113 Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen Valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen valtuustolle. 14 LUKU VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS 114 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. 43

112 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Valtuusto päättää luetteloon merkityn aloitteen raukeamisesta tai sen valmistelun jatkamisesta. Jos valtuusto on päättänyt valmistelun jatkamisesta, se vahvistaa määräajan, johon mennessä valtuuston on käsiteltävä aloite. Valtuuston on käsiteltävä sen toimikauden aikana tehdyt aloitteet ennen toimikauden päättymistä, minkä jälkeen ne katsotaan automaattisesti rauenneiksi. Toimikauden kolmen viimeisen kuukauden aikana ei saa tehdä aloitteita. 115 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 116 Kyselytunti Yksi tai useampi valtuutettu voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. Valtuutetuilla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden (2) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaa kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen ja järjestetään tarvittaessa. Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginkansliaan viimeistään neljätoista (14) päivää ennen valtuuston kokousta. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. 44

113 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HAL- LINTOMENETTELY 45

114 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU KOKOUSMENETTELY 117 Määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty. 118 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksenteko- menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. 119 Kokousaika ja paikka 120 Kokouskutsu Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Kokouskutsu lähetetään, mikäli mahdollista kolme (3) päivää ennen kokousta. 46

115 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 122 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla 123 Jatkokokous Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 124 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. 125 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus - valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla kaupunginhallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan sekä - kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tila- päisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. 126 Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi alla olevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, valtuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin. 47

116 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Kokouksen julkisuus Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 :ssä. 128 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 129 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 130 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 :ssä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 131 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely 132 Esittely 133 Esteellisyys Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. 48

117 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistut- tava kokouksesta. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 134 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai joki muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 135 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 136 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 137 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 138 Äänestys ja vaali Äänestykseen sovelletaan muilta osin, mitä 12 luvussa määrätään äänestysmenettelystä valtuustossa. Vaalin toimittamista koskevat määräykset ovat 13 luvussa. 49

118 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina toimielimen nimi merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide Muuna tietoina salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. Ennen pöytäkirjan julkaisemista kaupungin verkkosivuilla pöytäkirjasta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. 140 Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaati- 50

119 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh musohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kaupungin jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan. 16 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 141 Aloiteoikeus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. 142 Aloitteen käsittely Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. 143 Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Aloitteen tekijälle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelyssä. Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. 51

120 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, talousjohtaja tai kaupunginlakimies, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien viralliset otteet allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä. Sähköinen allekirjoitus ja pöytäkirjanote on riittävä. Lautakunnan ja muun toimielimen päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoitetaan lautakunnan / toimielimen päättämällä tavalla. 145 Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta vastaanottaa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja tai kaupunginlakimies sekä näiden valtuuttama viranhaltija. Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toimialalla vastaanottaa lautakunnan toimialan johtava viranhaltija. 52

121 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh V OSA LUOTTAMUSHENKILÖI- DEN PALKKIOSÄÄNTÖ 53

122 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ 146 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti. 147 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastus- lautakunta lauta- ja johtokunnat, näiden osastot ja jaostot, kaupunginhallituksen jaostot sekä toimikunnat edellä mainittujen toimielinten järjestämät informaatiotilaisuudet, seminaarit ja iltakoulut 50 Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkioita 50 %:lla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. 148 Samana päivänä pidetyt kokoukset ja pöytäkirjan tarkistuksesta maksettava palkkio Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia. 54

123 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kaksi tuntia. Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 146 :n 6 momentissa on määrätty. Mikäli toimielimen pöytäkirja tarkistetaan erillisessä toimituksessa, maksetaan siitä palkkio, joka on 25 % yksinkertaisesta kokouspalkkiosta. 149 Vuosipalkkiot Kokouksen ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot: Valtuuston puheenjohtaja euroa Valtuuston varapuheenjohtajat euroa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja euroa Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja euroa Kaupunginhallituksen muu jäsen, sivistyslautakunnan, hyvinvointilautakunnan, teknisen lautakunnan sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajat euroa Muun lautakunnan, jaoston ja johtokunnan (ja muun hallituksen) puheenjohtajat 600 euroa Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta. Edellytyksenä tässä pykälässä mainitun vuosipalkkion maksamiselle on kuitenkin se, että kyseinen lautakunta, jaosto tai johtokunta on kalenterivuoden aikana pitänyt vähintään 3 kokousta. 150 Vaalilautakuntien palkkiot Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle, sihteerille ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä: Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja - toimikunnan muu jäsen 250 euroa 200 euroa Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän 55

124 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh säännön 147 :n mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen palkkio. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä vaalikohtainen palkkio, joka on sama kuin tämän säännön 149 :n mukaan muiden lautakuntien puheenjohtajan palkkio. 151 Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityiskorvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, maksetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 100 %:lla korotettuna 152 Toimituspalkkio Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 150 :n 6 momentin mukaista korotusta, jollei kaupunginhallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä. Sellaisista luottamustehtävistä, joita ei ole mainittu tässä säännössä, valtuusto määrää tarvittaessa palkkiot erikseen. Kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen luottamushenkilöille määräämästä erityistehtävästä voidaan suorittaa palkkiota kaupunginhallituksen harkinnan mukaan. 153 Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilölle maksetaan korvaus ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Kaupunki maksaa luottamushenkilölle tai tämän työnantajan kanssa tehdyn erillisen sopimuksen mukaan todellisen ansionmenetyksen henkilösivukuluineen. Saadakseen korvauksen luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus ja hyväksyttävä selvitys kustannuksista. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustehtävän hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. 56

125 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 A, kh Matkakustannusten korvaaminen Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräykset. Matkakustannusten korvaaminen edellyttää, että tilaisuus on kaupungin järjestämä ja/tai siihen on erikseen määräys. Luottamushenkilön omalla autolla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla taikka yleisillä kulkuneuvoilla tekemästä kokousmatkasta suoritetaan matkakustannusten korvausta kulloinkin voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan kuitenkin siten, että korvausta ei suoriteta viiden (5) km pituisesta yhteen suuntaan tapahtuneesta tai sitä lyhyemmästä matkasta. Hallintosääntö kumoaa seuraavat johtosäännöt ja säännöt: Pietarsaaren kaupungin hallintosääntö Talous- ja tilintarkastussääntö Pietarsaaren kaupunginvaltuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden matkustus- ja palkkiosääntö Pietarsaaren kaupungin arkistosääntö Pietarsaaren Veden johtosääntö 57

126 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 B, kh

127 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 B, kh

128 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 B, kh

129 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 B, kh

130 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 C, kh

131 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 C, kh

132 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 C, kh

133 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 C, kh

134 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 D, kh

135 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 E, kh

136 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 F, kh

137 111, KH :00 / :s bilaga: Liite 111 F, kh

138 112, KH :00 CFV: 353/2017 SOITE KUNTAYHTYMÄN RUOTSINKIELISEN JAOSTON EDUSTAJAN VALITSEMI- NEN Kaupunginsihteeri: Soite Kuntayhtymä on aloittanut toimintansa Pietarsaaren kaupunki on sopimuskuntana kuntayhtymässä mukana, ja kaupungilla on mahdollisuus nimetä edustaja läsnäolooikeudella ruotsinkieliseen jaostoon ja kuntayhtymävaltuustoon. Äänioikeutta ei ole. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajan kuntayhtymän ruotsinkieliseen jaostoon ja kuntayhtymävaltuustoon.

139 113, KH :00 CFV: 983/2016 VALTUUTETTU MERVI RANTALA YM.: ALOITE JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) ALOITTAMISESTA ETELÄNUMMEN KOULULLA Kv Aloite: Liite 100 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Valtuustoaloite: Liite 401 Kaupunginsihteeri: Valtuutettu Mervi Rantala ja 18 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen, jossa he esittävät, että kaupunginhallitus selvittää JOPO joustavan perusopetuksen tarpeen suomenkielisellä yläkoululla ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Aloitteen mukaan Pietarsaaren yläkoulut osallistuivat hankkeeseen lukuvuosina ja , mutta kokeilu päättyi Etelänummella vuoden 2009 lopussa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää asiassa lausuntoa sivistyslautakunnalta ja sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Lausunnot tulee toimittaa kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Valtuustoaloite: Liite 37 Koulutoimenjohtaja: Taustaa Joustava perusopetus -kehittämistoiminta (JOPO) käynnistettiin 2006 opetusministeriön toimesta vastauksena huoleen, joka kohdistui niihin oppilaisiin, jotka olivat vaarassa jäädä ilman päästötodistusta ja usein myös toisen asteen opiskelupaik-

140 113, KH :00 CFV: 983/2016 kaa. Hankkeessa mukana olevien kuntien peruskoulujen 6 9 luokkien ja lisäluokkien oppilaat voivat hakeutua tai heidät ohjataan JOPO-ryhmiin siltä pohjalta, että heidän katsotaan hyötyvän toimintamallista. Tavoitteena on, että JOPO-toiminta voidaan myöhemmin vakiinnuttaa mahdollisimman monessa kunnassa opiskeluvaihtoehdoksi. Oppilaita tukee JOPO-ryhmässä opettaja ja hänen työparinaan esimerkiksi nuorisotyöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Myös muita aikuisia on usein mukana. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittaessa hojks. Ryhmän opetus järjestetään osaksi lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla. Muina oppimisympäristöinä voivat olla esimerkiksi leirikoulut, luonto, muut koulut ja oppilaitokset, liikuntatoimi ja kulttuurilaitokset. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan myös oppilaanohjauksesta, jolla tuetaan toisen asteen opintoihin sijoittumista. Haasteena on myös rakentaa jatkumoa JOPO-toiminnan ja Ammattistartin väliin sekä yleensä vahvistaa yleisopetuksen ja toisen asteen yhteistoimintaa tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Joustavan perusopetuksen lisärahoitus Taustaa Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta voi järjestää kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Opetusta ja toimintaa toteutetaan pienryhmämuotoisesti osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Lisäksi käytetään nuorten tukimuotoja, kuten ongelmien varhaista havaitsemista ja varhaisen puuttumisen keinoja sekä yksilöllisesti kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Toimintaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Perusopetuksen perusrahoituksen (VM:n rahoitus ja kotikuntakorvaukset) lisäksi opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin lisärahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvien oppilaiden määrä kerrotaan toimintaa varten oppilasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Vuodelle 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö on valtion talousarvion rajoissa vahvistanut joustavan perusopetuksen yksikköhinnaksi 3.100,00 euroa oppilasta kohti. Yksityisen opetuksen järjestäjän yksikköhinta on 3.210,67 euroa. Joustavan perusopetuksen toimintaan vuonna 2017 maksetaan rahoitusta 120 kunnalle ja yhdelle kuntayhtymälle yhteensä oppilaasta. JOPO-toiminnan käynnistäminen Etelänummen koulussa Etelänummen koulussa on ollut aikaisemminkin JOPO-luokka, mutta toiminta on välillä lakannut, koska ryhmään ei ole saatu riittävästi oppilaita. Myös käytännönläheisen opetuksen ja työpaikkayhteydet on koettu välillä haasteellisiksi.

141 113, KH :00 CFV: 983/2016 Tilanne on nyt muuttunut oppilasmäärien osalta ja Jopotoiminta on mahdollista käynnistää. Myös toiminnan sisällön kehittämistä ajatellen on haettu uudenlaisia ideoita. Vuonna 2016 koulutoimi ehdotti Etelänummen koululle liittymistä mukaan joustavan perusopetuksen alueellisen yhteistyöhankkeeseen. Hanke sai valtionapua ja siinä ovat mukana Kokkola, Pietarsaari, Kannus, Kaustinen ja Toholampi. Hankkeen tavoitteena on jakaa hyviä toimintamalleja, kehittää kuntien JOPO-toimintaa. Hanketta vetää Kokkolan sivistystoimen kehittämispäällikkö. Etelänummen koululta hankkeessa on mukana rehtori Kim Pitkäkangas. Suunnitelma lukuvuodelle Koulutoimenjohtaja ja Etelänummen koulun rehtori: JOPO-toiminta suunnataan edelleen yhdeksäsluokkalaisille ja opiskelupaikkoja on 10. Jos toiminta voi alkaa jo lukuvuonna , koulu ryhtyy heti etsimään yrityselämän, julkisen sekä kolmannen sektorin yhteistahoja JOPO-toiminnalle. Tästä on jo aiempaa kokemusta. JOPO-luokka tarvitsee kokoaikaisen, mielellään erityisopettajan/erityisluokan opettajakseen ja opettajan työparina toimii luokassa nuorisotyönohjaaja. Etelänummen JOPO-luokassa aiemmin toiminut nuorisotyöntekijä toimii tällä hetkellä resurssikoulussa eikä siten ole käytettävissä tulevassa JOPOluokassa. Ehdotamme, että nuorisotoimisto valitsee uuden henkilön toimintaa varten. Opettaja rekrytoidaan ulkoisella haulla. JOPO-opettajalta edellytetään vahvaa pedagogista työotetta, myönteistä ja aktiivista asennetta, hyviä tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja ja kykyä aidosti kohdata nuoret. Nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kautta on mahdollista hakea tukea esim. leirikouluille heidän yhteistyökumppaneiden tarjoamissa yksiköissä. Joustavan perusopetuksen lisärahoitus ei riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia kuluja. Toiminnasta aiheutuu lisäksi vierailu- ja matkustuskuluja. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää käynnistää Jopo-toiminnan Etelänummen koululla alkaen. Sivistyslautakunta antaa yllä olevan selvityksen vastauksenaan Mervi Rantalan ym. aloitteeseen. Sivistyslautakunta hakee lisärahoitusta toimintaan myöhemmin. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin.

142 113, KH :00 CFV: 983/2016 Kh Aloite: Liite 113 Kaupunginsihteeri: Aloite on käsitelty sivistyslautakunnassa ja tuloksena on, että JOPO-toiminta käynnistyy Etelänummella alkaen, ja sivistyslautakunta hakee lisärahoitusta toimintaan myöhemmin. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan päätöksen vastaukseksi aloitteeseen ja julistaa sen loppuun käsitellyksi.

143 113, KH :00 / :s bilaga: Liite 113, kh

144 113, KH :00 / :s bilaga: Liite 113, kh

145 114, KH :00 CFV: 111/2017 VALTUUTETTU MERVI RANTALA, KIRJALLINEN KYSYMYS: IKÄÄNTYVÄN VÄES- TÖN PALVELUASUMINEN JA YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Kh Kirjallinen kysymys: Liite 48 Kaupunginsihteeri: Valtuutettu Mervi Rantala on jättänyt kaupunginhallitukselle kirjallisen kysymyksen Kirjallisessa kysymyksessä pyydetään vastauksia seuraaviin asioihin: Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, jotta vanhushuollon tehostetun palveluasumisen jonotusajat saadaan vastaamaan vanhuspalvelulain asettamia tavoiteaikoja? Aikooko kaupunginhallitus päivittää asuntopoliittisen ohjelman vuodelta 2008 ikääntyvän väestön esteettömän ja yhteisöllisen asumisen osalta? Valtuuston työjärjestyksen 17 :n mukaan kaupunginhallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka pidetään ensiksi kolmen viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava tässä kokouksessa syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää lausuntoa asiassa sosiaali- ja terveysvirastolta (vanhushuolto) ja Ebba Kiinteistö Oy:ltä ennen kuin kaupunginhallitus ottaa asian uuteen käsittelyyn. Lausunnot pyydetään toimittamaan kiireellisesti viikon sisällä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Kirjallinen kysymys: Liite 64 Kaupunginsihteeri: Valtuutettu Mervi Rantala on jättänyt kaupunginkansliaan kirjallisen kysymyksen. Kaupunginhallitus on pyytänyt asiassa lausunnot Kiinteistö Oy Ebbalta ja vanhushuollolta. Valtuuston työjärjestyksen 17 :n mukaan kaupunginhallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka pidetään ensiksi kolmen viikon ku-

146 114, KH :00 CFV: 111/2017 luttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava tässä kokouksessa syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Tässä vaiheessa lausunnoista on saatu vain toinen, joten kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuustolle, että se ei vielä voi antaa vastausta kirjalliseen kysymykseen vaan vastaus annetaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Kirjallinen kysymys: Liite 21 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kirjallinen kysymys: Liite 114 A Sosiaali- ja terveysviraston lausunto: Liite 114 B Ebba Kiinteistö Oy:n lausunto: Liite 114 C Kaupunginjohtaja: Valtuutettu Mervi Rantala on jättänyt kaupunginhallitukselle kirjallisen kysymyksen Kirjallisessa kysymyksessä pyydetään vastauksia seuraaviin asioihin:

147 114, KH :00 CFV: 111/2017 Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, jotta vanhushuollon tehostetun palveluasumisen jonotusajat saadaan vastaamaan vanhuspalvelulain asettamia tavoiteaikoja? Aikooko kaupunginhallitus päivittää asuntopoliittisen ohjelman vuodelta 2008 ikääntyvän väestön esteettömän ja yhteisöllisen asumisen osalta? Kaupunginhallitus on saanut lausunnot sosiaali- ja terveysvirastolta, vanhusneuvostolta sekä Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:ltä. Kaikissa lausunnoissa viitataan kaupungin asuntopoliittiseen ohjelmaan , jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Ohjelman johdannossa todetaan, että kunnan tulee luoda yleiset edellytykset asuntotilanteen kehittämiseksi ja huolehdittava erityisesti asunnottomien ja erityisryhmien asuntotilanteen parantamisesta. Sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki ja lastensuojelulaki velvoittavat kuntaa järjestämään asumisen kuntalaisille, joilla on erityistarpeita. Kuten Mervi Rantala toteaa, ikääntyneen väestön määrä kasvaa Pietarsaaressa. Asuntoasia on olennainen asia ikäihmisen hyvän arjen kannalta. Valtaosa ikäihmisistä asuu mieluummin omassa kodissaan, mutta iän myötä vajaakuntoisuus ja esimerkiksi muistisairaudet saattavat edellyttää tukea kotona asumiseen erilaisten palvelujen kautta. Tähän pyritään vastaamaan mm. lisäämällä kotihoitopalvelujen saatavuutta sosiaali- ja terveysviraston järjestämänä. Monella ikäihmisellä on kuitenkin tarvetta uusista asumismuodoista. Kyseessä eivät välttämättä aina ole tehostettu palveluasuminen tai dementia-asuminen, joihin Rantala ensisijaisesti viittaa, vaan esimerkiksi senioriasunnot, jotka ovat varusteiltaan ja mitoitukseltaan sopeutettuja ikääntyneille. Talossa on esim. hissi ja kotona asumista tukevat palvelut ovat saatavilla. Tämän tyyppisiä uusia asumismuotoja, joita tänä päivänä jo tarjotaan esim. Pietarsaaren Vanhustenystävien toimesta, voisi kehittää kaupungin, erityisesti Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n, sosiaali- ja terveysviraston sekä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä. Mervi Rantala nostaa esiin pitkät jonotusajat tehostettuun palveluasumiseen, mikä on tänä päivänä ongelmana Pietarsaaressa. Muun muassa Koivurinteen sisäilmaongelmat ja yksityisessä palveluasumisessa siirtyminen tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen (jossa ei ole ympärivuorokautista miehitystä) ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Pitkät odotusajat ovat mm. kasvattaneet Malmin sairaalan osastoihin kohdistuvaa painetta. Sekä inhimillisestä näkökulmasta että palvelun tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että erilaisten asumismuotojen kokonaisuutta päivitetään. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy laatii parhaillaan yhtiön strategiaa. Tämän työn sekä kaupungin strategian laatimisen yh-

148 114, KH :00 CFV: 111/2017 teydessä uuden kuntalain mukaisesti on syytä tarkastaa sekä asuntopoliittisen ohjelman että vanhuspoliittisen ohjelman linjauksia, erityisesti ikääntyneiden asuntopoliittisten asioiden osalta. Kaupunginhallitus tarkastelee kyseistä asiaa talousarviokehysten yhteydessä, sekä vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi.

149 114, KH :00 / :s bilaga: Liite 114 A, kh

150 114, KH :00 / :s bilaga: Liite 114 A, kh

151 114, KH :00 / :s bilaga: Liite 114 B, kh

152 114, KH :00 / :s bilaga: Liite 114 B, kh

153 114, KH :00 / :s bilaga: Liite 114 C, kh