Ahmonlammen ruoppaamalla kunnostaminen ja ruoppausmassojen maalle läjittäminen, Siilinjärvi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 20/05/1 Dnro ISY-2004-Y-145 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Siilinjärven kunta ASIAT Ahmonlammen ruoppaamalla kunnostaminen ja ruoppausmassojen maalle läjittäminen, Siilinjärvi. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Ahmonlammen ruoppaamalla kunnostamiseen. Ahmonlampi on Siilinjärven keskustan kaava-alueella sijaitseva kirkasvetinen suppalampi. Lammen pinta-ala on 6,33 ha ja vesitilavuus korkeudella + 95,30 m m 3. Lampi saa vetensä pieneltä valuma-alueelta pintavaluntana ja maaperän vajovetenä. Lammesta johtaa ylivuotopuro Pieni-Sulkava nimiseen järveen, josta vedet laskevat Siilinjoen kautta Siilinlahteen. Lammen nykyistä virkistyskäyttöä rajoittavat erityisesti kesäisin esiintyvät runsaat leväkasvustot. Sinileväkukinnat ovat lähes jokakesäinen ilmiö. Leväkasvua ylläpitää veden korkea fosforipitoisuus, mikä on yhteydessä alusveden heikkoon happitilanteeseen ja sen aiheuttamaan voimakkaaseen sisäiseen kuormitukseen. Lampea on hapetettu vuosina ja uudelleen talvesta 2001 alkaen. Toteutetulla ilmastuksella ei ole saatu aikaan pysyviä vaikutuksia lammen tilaan.

2 2 Lammen pohjasedimentin paksuus on tyypillisimmillään 2,2 m 2,5 m. Ranta-alueilla paksuus on 1,0 m 2,0 m ja keskialueella enimmillään noin 5,0 m. Sedimentin pintaosassa on noin 1 m paksu erittäin löyhä kerros. Sedimentin alaosa on tiivis ja sen alapuolella on kova pohjamaa. Pintaosan kuiva-ainemäärä on tutkimuksessa vaihdellut g/sedimenttikilo. Sedimenttikerroksen pinnassa on ohut tumma kerros, joka vapauttaa hapettomissa olosuhteissa voimakkaasti ravinteita. Kunnostustyön tavoitteena on lammen sisäisen kuormituksen vähentäminen poistamalla ravinteita vapauttava pohjasedimentin yläosa. Lammen ulkoisen kuormituksen merkitys sisäiseen kuormitukseen verrattuna on yleissuunnitelmassa arvioitu vähäiseksi. Ruoppaus Lammen pohjasedimentti ruopataan imuruoppaustekniikalla. Poistettavan sedimenttikerroksen paksuudeksi esitetään 0,5 m. Lähellä rantaa missä sedimentin paksuus on alle 0,5 m, ruopataan ainoastaan sedimenttiä. Imuruoppaustekniikalla sedimenttiliete ei sekoitu lammen veteen siinä määrin kuin esim. poistettaessa massaa kaivamalla. Lammen suuri vesisyvyys (17 m) ei muutoinkaan mahdollista kaivamalla tapahtuvaa ruoppausta koko lammen alueella. Ruoppauskalustona on kelluva ponttoni, joka kannattaa imu- ja paineputket sekä pumput. Mitoituksessa on ruoppauskalustolle käytetty pumppaustehoa 20 m 3 /min. Ruopattavan sedimenttikerroksen märkätilavuus on noin m 3. Imuruoppaustekniikalla varsinaisen sedimenttilietteen lisäksi pumpataan huomattava määrä vettä. Imuruoppauksessa pumpattava kokonaisvesimäärä on 5 10-kertainen poistettavan massan tilavuuteen verrattuna eli m 3. Lammen kunnostussuunnitelmassa mitoitukset on tehty m 3 perusteella. Kun vesitilavuus on noin m 3, poistuu lammesta ruoppauksen aikana noin puolet sen vesitilavuudesta, minkä on laskettu merkitsevän noin 3,5 m vedenpinnan alenemista ellei korvaavaa vettä tule lampeen. Tämän vuoksi vesi palautetaan ruoppaustyön aikana selkeytettynä takaisin lampeen. Näin menetellen jää vedenpinnan aleneminen noin 0,5 m:iin. Kunnostustyön vaikutukset Ahmonlammen vedenlaatuun on arvioitu merkittäviksi. Pintakerroksen poiston jälkeen lammen pohjan ominaisuudet vastaavat suuressa määrin poh-

3 3 jan laatua luonnontilaisissa lammissa, joissa veden huono laatu ei yleensä aiheuta esim. leväkukintoja. Ruoppauksen jälkeen veden laatu ei todennäköisesti parannu välittömästi, koska ruoppauksen yhteydessä runsaasti ravinteita sisältävää lietettä leviää jossakin määrin myös lampeen jäävään veteen. Veden laadun parantumisen nopeuttamiseksi lampeen levitetään tarvittaessa ruoppaustyön jälkeen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia noin 50 g/vesi-m 3. Ruoppaustyön toteutuksen jälkeen seurataan lammen vedenlaadun muutoksia seuraavan ohjelman mukaisesti: "Kaksi ensimmäistä vuotta: Veden laatu analysoidaan kolme kertaa kesällä (kesä-, heinä-, elokuu) ja kolme kertaa talviaikana (marras-, tammi-, maaliskuu). Analyysit tehdään pohjoisesta syvänteestä (piste 1) syvyyksiltä 1 m, 5 m, 10 m ja 14,9 m sekä eteläisestä syvänteestä (piste 1A) syvyyksiltä 1 m, 4 m ja 7,5 m. Vedestä analysoidaan lämpötila, happi, hapen kyllästys- %, kokonaisfosfori P, PO 4 -P, kokonaistyppi N, NH 4 -N, rauta ja sameus. Seuraavat vuodet: Veden laatu analysoidaan maaliskuussa ja elokuussa edellä esitetyn analyysisisällön mukaan. Mikäli veden laatu kehittyy odotuksien mukaisesti 5 vuoden ajan, harvennetaan tutkimusväliä joka toinen vuosi tapahtuvaksi. Mikäli analyysitulokset eivät vastaa odotuksia veden laadun parantumisesta, tarkennetaan ohjelmaa erikseen sovittavalla tavalla". Hakemukseen on liitetty Ahmonlammen vesialueen osalta osakaskuntien suostumukset hankkeelle. Ruoppausmassojen läjittäminen Ruoppausmassa pumpataan Radantauksen teollisuusalueelle rakennettavaan maaaltaaseen. Alue on kaavoitettu teollisuusalueella olevaksi puistoalueeksi. Kasvillisuus alueella on pensaikkoa ja lehtipuustoa. Allasalueen keskiosassa on kosteikkopainanne, jossa on enimmillään noin 3 m turvetta ja tämän alla noin 3 m liejua. Allasalue on pintaalaltaan noin m 2 ja vesitilavuudeltaan noin m 3. Läjitysalueen ympärille rakennetaan maavalli tiiviistä moreenimaasta. Alueen pohjoisosassa reunavallia ei tarvita maanpinnan noustessa altaan vesipintaa korkeammalle. Reunavallin korkeus on 1-2 m.

4 Arvioidun käsiteltävän vesimäärän mukaan laskettuna joudutaan allas täyttämään ja vesi selkeyttämään viisi kertaa. 4 Veden selkeytymistä nopeutetaan käyttämällä saostuskemikaaleina polyalumiinikloridia ja polymeerejä, joilla sekä kiintoaineen että vedessä liukoisena olevan fosforin saostumista voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Tarvittavan selkeytysajan pituudeksi on arvioitu 1 2 vuorokautta. Työn kuluessa tehtävän seurannan ja kemikaloinnin ennakkotestien perusteella päätetään oikea selkeytysajan pituus. Selkeytys järjestetään panosperiaatteella: allas täytetään, minkä jälkeen palautuspumppaus käynnistetään vasta selkeytysjakson jälkeen. Laboratorioanalyysien mukaan sedimentti sisältää pieniä määriä sinkkiä ja lyijyä. Kohonneet pitoisuudet sijaitsevat lammessa sedimentin 30 cm paksussa pintaosassa. Verrattaessa analysoituja pitoisuuksia pilaantuneen maan kunnostustarpeen arviointia varten annettuihin SAMASE ohje- ja raja-arvoihin, on analyyseissä todettu ohjearvojen ylityksiä mutta raja-arvoja ei ole ylitetty. Mikäli vastaava määrä sinkkiä ja lyijyä olisi maaperässä, eivät pitoisuudet yleensä aiheuttaisi toimenpiteitä teollisuusalueella. Kun kyseinen sedimenttikerros suunnitelman mukaan poistetaan lammen pohjasta, varastoituu sinkkija lyijypitoinen massa selkeytysaltaan pohjalle. Jotta toimenpiteellä ei saataisi aikaan pilaantunutta maa-aluetta, tulee työn päätyttyä analysoida pitoisuudet laskeutuneesta sedimentistä ja tarvittaessa poistaa sedimentti ja kuljettaa se kaatopaikalle tai vastaavalle. Voidaan kuitenkin arvioida, että altaan pohjalle laskeutuessaan sinkki- ja lyijypitoisuudet sekoittuvat koko ruoppausmassaan niin, että lopulliset pitoisuudet eivät ylitä toimenpiteitä aiheuttavia ohje- ja raja-arvoja. Happamissa olosuhteissa kiinteässä muodossa olevia raskasmetalleja kuten sinkkiä ja lyijyä muuttuu liukoiseen muotoon. Jotta ruoppausmassassa olevia metalleja ei liukenisi veteen, seurataan työn kuluessa veden ph:ta ja esim. kalkkilisäyksellä säädetään ph lähelle neutraalia. Ruoppaus- ja pumppaustyön päätyttyä avataan altaan reunavalli, jotta sadevedet eivät varastoidu altaaseen. Sedimentin pääsy purkuojaan estetään patojärjestelyin. Pohjalle jääneen sedimentin kuivuttua tutkitaan sedimentin laatu ja päätetään voidaanko materiaali jättää paikalleen. Reunavallit tasataan ympäröivään maastoon ottaen huomioon alueen tuleva käyttö lumenkaatopaikkana tai puistoalueena.

5 5 Ruoppausmassojen läjitysalue kuuluu hakijan omistamaan Radantauksen tilaan RN:o 15:13 ja Laurilan tilaan RN:o 15:9, jonka omistajan suostumus läjitysaltaan sijoittamiseen tilan alueelle sisältyy hakemusasiakirjoihin. TIEDOKSIANTO Ruoppaushanketta koskeva hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että työn aikana lampeen tulevaa muuta korvaavaa vettä kuin pumpatun veden takaisin palautusta ei ole suunnitelmissa esitetty. Pumpattua vettä ei kuitenkaan voida välittömästi pumpata takaisin lampeen ja näin ollen lammen vedenpinnan alenema tulee olemaan suurempi kuin suunnitelmissa esitetty 0,5 m. Hankesuunnitelmasta puuttuu työnaikaisten vaikutusten vesistöntarkkailuohjelma. Hakijan tulisi täydentää hakemustaan vesistötarkkailuohjelmalla ennen ympäristölupaviraston päätöstä. Suunnitelmassa esitetyt selkeytysaltaan paikka sekä allasratkaisu eivät ole toimivia. Jos ruopattu sedimentti aiotaan selkeyttää esitetyssä paikassa, tulee alueelle rakentaa erillinen selkeytysallas, jossa selkeytys on mahdollisimman tehokas, ulkopuoliset vedet saadaan hallittua sekä sedimentti saadaan kuivattua. Jälkihoidossa on varmistuttava, ettei kerätty sedimentti kulkeudu pintavesien mukana vesistöön. Mikäli ruopattu sedimentti joudutaan toimittamaan jatkokäsittelyyn on sen esitetystä altaasta poistaminen kohtuullisin kustannuksin mahdotonta. Näin ollen selkeytysaltaan tulee olla sellainen, josta sedimentti voidaan tarpeen vaatiessa kohtuullisin kustannuksin toimittaa jatkokäsittelyyn. Ruoppausmassojen läjitys on tässä tapauksessa ympäristökeskuksen mielestä ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 4 :n kohdan 2 mukaisesti.

6 6 Suunnitellut toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia, eikä ympäristökeskus näe yleisen edun kannalta estettä siihen, että hakijalle myönnetään lupa hankkeeseen. Ympäristökeskus edellyttää, että yleisen ympäristönsuojelun nimissä päätöksessä otetaan edellä sanotun lisäksi huomioon seuraavat vaatimukset: "1. Ruoppausta ja muuta vesistöä samentavaa työtä ei saa tehdä välisenä aikana, joka on vesistön yleistä virkistäytymiskautta. 2. Rakennustöillä ei saa tarpeettomasti häiritä vesistön muuta käyttämistä. Työskentelyalueet tulee viimeistellä ja maisemoida ympäristöön sopivaksi töiden päättyessä. 3. Työn vaikutuksia pohjaveden laatuun ja pohjavedenpinnan korkeuteen tulee tarkkailla töiden aikana ottamalla pohjavesinäytteet pohjavesihavaintoputkista sekä vedenottokaivosta viikon välein sekä töiden jälkeen kahden viikon välein kunnes mahdolliset hankkeesta aiheutuneet haitat ovat poistuneet. 4. Selkeytysaltaasta on ennen vedenpoistoa analyysein varmistettava, ettei haitallisia aineita kulkeudu veden mukana vesistöön tai maaperään. Mahdollisia haitallisia aineita sisältävä vesi on käsiteltävä asianmukaisella tavalla. Takaisinpumppaus ja selkeytys (riittävä selkeytymisaika) on tehtävä niin, että Ahmonlampeen takaisin pumpattava veden kiintoainepitoisuus on mahdollisimman pieni. 5. Ruopatusta sedimentistä on töiden päätyttyä analysoitava raskasmetallit. Jos pitoisuudet ylittävät ohjearvot, on sedimentti toimitettava lainmukaiseen jatkokäsittelyyn. Tulokset analyysistä tulee lähettää viipymättä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 6. Töiden aloittamisesta tulee hyvissä ajoin etukäteen ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Siilinjärven kunnan ympäristölautakunnalle. 7. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa Itä- Suomen ympäristölupavirastolle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Siilinjärven kunnan ympäristölautakunnalle. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen mielestä ruoppausmassojen läjitys vaatii tässä tapauksessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan." 2) Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt, että Ahmonlammen kunnostus ruoppaamalla ei aiheuta haitallisia pohjavesivaikutuksia. Ruoppauksen toteutus on suunniteltava tarkemmin. Jatkosuunnittelussa on otettava huomion, että lammen ja pohjavesialueen välillä on hydraulinen yhteys, vaikkakin heikko ja että vettä pidättävä kerros lammen ranta-alueen keskiosassa on ohut. Kerrosta ei saa ruopattaessa rikkoa. Lautakunta esittää, että ruoppauksen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan. Tarkkailuun tulee sisältyä pohjaveden korkeuden ja laadun seuranta. Hakijan tulee esittää tarkkailusuunnitelma. Lautakunta ei kannata ruoppauksen jälkeistä Ahmonlammen veden kemikaalikäsittelyä.

7 7 Ruoppauksessa joudutaan käsittelemään lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus on hyvin alhainen. Lietteessä on ravinteita, happea kuluttavaa ainesta ja jossain määrin myös haittaaineita. Tämän vuoksi lietteen käsittely on erityisen huolella suunniteltava ja toteutettava. Ruoppausmassasta erottuva vesi on perusteltua palauttaa Ahmonlampeen sekä erottuvan veden laadun johdosta että lietteen mukana lammesta poistettavan vesimäärän palauttamiseksi. Palautusveden aiheuttama kuormitus Ahmonlampeen on minimoitava. Lautakunta esittää, että selkeytysaltaalta Ahmonlampeen palautettavan veden kiintoainepitoisuus on enintään 20 mg/l. Hakemuksessa ei esitetä ruoppausajankohtaa. Virkistyskäytön ja vesistövaikutusten kannalta ruoppausta ei tule tehdä kesä-elokuun välisenä aikana. Hakemuksessa ulkoisen kuormituksen merkitys on arvioitu sisäiseen kuormitukseen verrattuna vähäiseksi. Ahmonlampeen urheilualueelta johdettavien hulevesien fosforipitoisuus on ollut jopa 230 µg/l. Hakijan tulee esittää suunnitelma ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi tarvittavista toimista. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakija on antanut muistutusten johdosta selityksen. Selitystään hakija on täydentänyt ja toimittanut samalla ehdotuksen Ahmonlammen veden laadun työnaikaisesta tarkkailusta ja ruoppausmassojen läjitysaltaan muutetun suunnitelman. Ehdotuksessa Ahmonlammen työnaikaiseksi veden laadun tarkkailuohjelmaksi esitetään, että veden laatua tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä ja analysoimalla vedestä sen laatua kuvaavia ominaisuuksia. Näytteet otetaan seuraavasti: - ennen työn aloittamista - 1 viikko työn aloittamisen jälkeen - tämän jälkeen kahden viikon välein työn aikana - 1 viikko työn päätyttyä - tämän jälkeen siirrytään lammen normaaliin tarkkailuohjelmaan.

8 8 Näytteitä otetaan kahdesta pisteestä lammen syvänteiden kohdalta ruoppaussuunnitelman liitekartassa piirustus nro esitettyjen pisteiden nrot 6 ja 52 likimääräiseltä kohdalta. Vesinäytteet otetaan seuraavilta syvyyksiltä: - piste nro 6, syvyydet 2 m ja 6 m - piste nro 52, syvyydet 2 m, 6 m ja 12 m. Kunkin näytteenottokierroksen viidestä vesinäytteestä analysoidaan lämpötila, sameus, sähkönjohtavuus, hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Läjitysaltaan muutetussa suunnitelmakartassa on esitetty rakenteet, joilla selkeytettävä vesi johdetaan altaaseen ja sieltä pois sekä välivalli, jolla varmistetaan selkeytettävälle vedelle noin 400 m pitkä kulkumatka ennen veden poispumppausta altaasta. Altaassa kulkeutuessaan vesi selkeytyy ja purkupäässä oleva pohjapato varmistaa, että sedimenttiä ei pääse poistumaan purkupumppauksen yhteydessä. Veden viipymäksi altaassa on laskettu 1,5-2 vuorokautta. Altaan ulkopuolisten vesien pääsy altaaseen lähinnä pohjoisen suunnasta estetään rakennettavan reunaojan avulla. Mikäli sedimentti voidaan jälkitutkimusten perusteella jättää alueelle, ei sedimenttiä erityisesti kuivata vaan kun allas pumpattu tyhjäksi, levitetään reunavallien maamassat altaan pohjalle ja muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi. Mikäli ruopattu sedimentti joudutaan poistamaan altaasta, menetellään seuraavasti: - vesi pumpataan altaasta alkutalven aikana mahdollisimman tarkkaan pois, - altaan pohja jäädytetään tamppaamalla lunta tiiviiksi kerrokseksi altaan pohjalla, mikä mahdollistaa maaperän jäätymisen talven aikana, - kun routa kantaa kaivinkoneen, rikotaan jäätynyttä maata kaivinkoneen routavasaralla haluttuun syvyyteen (esim. noin 0,5 m) ja massa kuormataan kuorma-autoon ja kuljetetaan loppusijoituspaikalle. Ruoppauksen pohjavesivaikutusten estämiseksi hakija on esittänyt, että Ahmonlammen länsirannalle jätetään 10 m levyinen vyöhyke, jolla ei suoriteta ruoppausta.

9 9 Työn aikaiseksi pohjavesitarkkailuksi hakija on esittänyt seuraavaa: - lammen vedenkorkeus mitataan työn aikana päivittäin työvuoron alussa ja lopussa - pohjaveden korkeus mitataan olemassa olevista pohjavesiputkista HP1, HP2 ja HP3 samanaikaisesti lammen vedenkorkeuden kanssa ruoppaustyön ollessa käynnissä rantaalueen läheisyydessä - pohjavesiputkista otetaan työn aikana vesinäyte kerran viikossa ja päivittäin ruoppaustyön ollessa käynnissä pohjavesialueen puoleisella ranta-alueella - vesinäytteistä tutkitaan silmämääräisesti sameus ja laboratoriossa mitataan sähkönjohtavuus ja eloperäisiä aineksia ilmentävä hapenkulutus; ohjelma tarkennetaan ja hyväksytetään vielä erikseen Siilinjärven ympäristöviranomaisella. TÄYDENTÄVÄ KÄSITTELY Ympäristölupavirasto on ilmoittanut Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristölautakunnalle, että se ottaa myös ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ympäristölupa-asian käsiteltäväkseen ja varannut sanotuille viranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen hakijan selitysten ja toimittamien täydennysten johdosta. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakijan päivätyn selityksen johdosta ja että se hyväksyy selityksen liitteenä olevan päivätyn veden laadun työnaikaisen tarkkailuohjelman seuraavin muutoksin: Tarkkailuohjelman analyyseihin tulee lisätä ph, kiintoaine sekä rauta. Vesinäytepiste nro 52:n kohdalla näyte tulee ottaa 15 m:n eikä 12 m:n syvyydestä. Viimeinen vesinäyte tulee ottaa 2 viikkoa samennusta aiheuttavan työn päättymisen jälkeen. Tarvittaessa jälkitarkkailu uusitaan ottamalla uudet näytteet 3 viikon kuluttua ensimmäisestä jälkitarkkailusta. Selkeytysaltaasta ennen veden takaisinpumppausta on vedestä tehtävä seuraavat analyysit: lämpötila, sameus, sähkönjohtavuus, hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ph ja kiintoaine. Ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakijan selityksestä ja täydennetystä hakemuksesta.

10 10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU RUOPPAUS Ympäristölupavirasto myöntää Siilinjärven kunnalle luvan Ahmonlammen ruoppaamalla kunnostamiseen, Siilinjärven kunnassa. Ruoppaamalla poistetaan lammesta sen länsirannalle koko rannan pituudelta jätettävää 10 m:n vyöhykettä lukuun ottamatta huonolaatuista sedimenttiä 0,5 m:n paksuudelta. Rantojen lähellä, missä sedimentin paksuus on vähemmän kuin 0,5 m, poistetaan ainoastaan sedimentti. Ruoppaus suoritetaan imuruoppauksena hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaisesti. Lammen vedenpinnan haitallisen alentumisen estämiseksi palautetaan lampeen poistetusta sedimentistä selkeytynyt vesi. Lammen veden selkeytymisen nopeuttamiseksi työn jälkeen voidaan tarvittaessa käyttää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymää kemikalointia. MÄÄRÄYKSET 1. Ruoppausta tai muuta vesistöä samentavaa työtä ei tule tehdä välisenä aikana. Työt on suoritettava siten, että vesistön käyttöä ei tarpeettomasti vaikeuteta. Töiden päätyttyä työn jäljet on siistittävä ympäristöön sopivaan kuntoon. 2. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa

11 lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Ahmonlammen veden laatuun seuraavalla tavalla: a) Työnaikainen tarkkailu Näytteet otetaan seuraavasti: - ennen työn aloittamista - 1 viikko työn aloittamisen jälkeen - tämän jälkeen kahden viikon välein työn aikana - 2 viikkoa työn päätyttyä - tarvittaessa 5 viikkoa työn päätyttyä. Näytteet otetaan kahdesta pisteestä lammen syvänteiden kohdalta ruoppaussuunnitelman liitekartassa (piirustus nro ) esitettyjen pisteiden nrot 6 ja 52 likimääräiseltä kohdalta. Näytteet otetaan pisteellä 6 syvyyksiltä 2 m ja 6 m sekä pisteellä 52 syvyyksiltä 2 m, 6 m ja 15 m. Näytteistä analysoidaan lämpötila, sameus, sähkönjohtavuus, hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ph, kiintoaine ja rauta. b) Työnjälkeinen tarkkailu Kahtena ensimmäisenä vuotena veden laatu analysoidaan kolme kertaa kesällä (kesä-, heinä-, elokuu) ja kolme kertaa talviaikana (marras-, tammi- maaliskuu). Näytteet otetaan pohjoisesta syvänteestä syvyyksiltä 1 m, 5 m, 10 m ja 14,9 m sekä eteläisestä syvänteestä syvyyksiltä 1 m, 4 m ja 7,5 m. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, hapen kyllästys- %, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta ja sameus. Seuraavina vuosina veden laatu analysoidaan maalis- ja elokuussa saman analyysisisällön mukaan. Mikäli veden laatu kehittyy odotuksien mukaisesti 5 vuoden ajan, harvennetaan tutkimusväliä joka toinen vuosi tapahtuvaksi.

12 4. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja laatuun seuraavalla tavalla: 12 - lammen vedenkorkeus mitataan työn aikana päivittäin työvuoron alussa ja lopussa, - pohjaveden korkeus mitataan olemassa olevista pohjavesiputkista HP1, HP2 ja HP3 samanaikaisesti lammen vedenkorkeuden kanssa ruoppaustyön ollessa käynnissä rantaalueen läheisyydessä, - pohjavesiputkista otetaan työn aikana vesinäyte kerran viikossa ja päivittäin ruoppaustyön ollessa käynnissä pohjavesialueen puoleisella ranta-alueella, - vesinäytteistä tutkitaan silmämääräisesti sameus ja laboratoriossa mitataan sähkönjohtavuus ja eloperäisiä aineksia ilmentävä hapenkulutus. 5. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden kanssa sovittavina aikoina ja vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 6. Ennen työhän ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Työ on aloitettava 4 ja tehtävä 5 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.

13 13 PERUSTELUT Ahmonlammen veden laadun ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi tarpeellinen hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti. RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITTÄMINEN Ympäristölupavirasto myöntää Siilinjärven kunnalle ympäristöluvan tässä päätöksessä myönnetyn vesilain mukaisen luvan nojalla ruopattavien massojen läjittämiseen maaalueelle ympäristölupavirastoon toimitetusta päivätystä läjityspaikan suunnitelmakartasta 1:1000 ja siihen liittyvästä leikkauspiirustuksesta ilmenevällä tavalla rakennettavaan altaaseen. Ulkopuolisten vesien altaaseen pääsy estetään sen pohjoispuolelle rakennettavalla reunaojalla. Sedimentti selkeytetään altaassa hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaisesti saostuskemikaaleja käyttämällä. Selkeytetty vesi pumpataan takaisin Ahmonlampeen.

14 14 MÄÄRÄYKSET 1. Selkeytys ja takaisin pumppaus on tehtävä niin, että Ahmonlampeen palautettavan veden kiintoainepitoisuus on mahdollisimman pieni. Tavoitteena on, että kiintoainepitoisuus on enintään 20 mg/l. 2. Selkeytysaltaan vedestä on ennen sen takaisin Ahmonlampeen pumppaamista analysoitava lämpötila, sameus, sähkönjohtavuus, hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ph ja kiintoaine. 3. Läjitetystä sedimentistä on töiden päätyttyä analysoitava raskasmetallit. Analyysitukokset on viipymättä toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 4. Jos läjitetyn sedimentin pitoisuudet ylittävät pilaantuneen maan ohjearvot (SAMASE), on sedimentti toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn vuoden kuluessa läjitystyön päättymisestä. 5. Sedimentin poistamisen jälkeen, tai mikäli sedimentti voidaan jättää altaaseen, altaan tyhjäksi pumppauksen jälkeen on reunavallien massat levitettävä altaan pohjalle ja alue saatettava ympäristöön sopivaan kuntoon. 6. Palautusveden aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa ruoppausmassojen läjittämiseen on voimassa 5 vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

15 15 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PERUSTELUT Toiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Suunnitelmassa ja annetuissa määräyksissä on otettu huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 45, 46, 52, 56, 72 ja 90.

16 16 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (ruoppaus euroa ja läjitys 20 h x 38,50 euroa/h). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) ja asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003).

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

18 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 20/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.