Lukiokoulutuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot

Transkriptio

1 Lukiokoulutuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot Järjestämismuoto Suoritukset ja niistä saatavat todistukset koulutusmuodoittain Tutkinnon muodostuminen Nuoret Aikuiset Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Ylioppilastutkinnon kokeet IB-lukio Eurooppakoulun yäkoululukio (EB-tutkinto) EB-tutkinnon loppukokeet Lukiokoulutuksen arviointiprosessi ja arviointiasteikko Todistuksen muodostuminen Läsnäolo- ja opiskeluoikeustiedon määräytyminen Järjestämismuoto Lukio järjestetään kokonaan tai osittain lähi-tai etäopetuksena. Suoritukset ja niistä saatavat todistukset koulutusmuodoittain Suoritus Todistus Nuorten lukiokoulutus aikuisten lukiokoulutus Lukioon valmistava koulutus EB-lukio RP-lukio IB-lukio Ylioppilastutkinto Lukion oppimäärä Lukion päättötodistus x x Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistus x x x Ylioppilastutkinnon koesuoritukset Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta x Oppiaineen oppimäärä todistus oppimäärän suorittamisesta x x x Lukioon valmistavan koulutuksen "oppimäärä" todistus lukioon valmistavaan koulutukseen osallistumisesta x oppiaineiden oppimäärät erotodistus x x EB-tutkinto EB-tutkintotodistus x RP-tutkinto RP-tutkintotodistus x IB-tutkinto IB-tutkintotodistus x Tutkinnon muodostuminen Valtakunnalliset tuntijaot kerrotaan alla. Erityistehtävän saaneiden lukioiden tuntijako voi hieman poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Nuoret 75 kurssia (8 h/kurssi) pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Pakollisten kurssien ja syventävien kurssien määrän pitää olla vähintään asetuksessa. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja 75 kurssin raja täyttyy. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6

2 A-kieli 6 B-kieli 5 Muut kielet 8+8 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 lyhyt 5 pitkä 9 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede 1 Fysiikka 1 6 Kemia 1 Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia Psykologia 1 Historia Yhteiskuntaoppi 1 Uskonto/elämänkatsomustieto Terveystieto 1 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta Musiikki 1 Kuvataide 1 Opinto-ohjaus Teemaopinnot Pakolliset kurssit 7 51 Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 Aikuiset Aikuisten lukio-opinnot muodostuvat pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Aikuiset opiskelevat pakollisia ja syventäviä vähintään alla olevassa taulukossa määritellyn laajuuden mukaisesti. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja aikuisten lukiokoulutuksen vähimmäiskurssimäärä täyttyy. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18- vuotiaana, lukion oppimäärä on vähintään 8 kurssia. Aikuiset opiskelevat pakollisia ja syventäviä vähintään alla olevassa taulukossa määritellyn mukaisesti. Aikuisille annettavan koulutuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit

3 Kieli- ja kommunikaatio-opinnot Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 A-kieli 6 B-kieli 5 Muut kielet 6 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 pitkä oppimäärä 9 lyhyt 5 Luonnontieteelliset opinnot 5 5 fysiikka 1 kemia 1 biologia 1 maantiede 1 Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot 6 7 uskonto/elämänkatsomustieto 1 historia yhteiskuntaoppi filosofia 1 psykologia Teemaopinnot 1 Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet. Yhteensä vähintään Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Valmistavan koulutuksen opinnot sisältävät erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa muiden kielten opintoja, lukio-opintoja sekä lukio-opiskelussa vaadittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärä on 5 kurssia ja laajuudeltaan se on yhden lukuvuoden opintokokonaisuus. Nuorilla kurssikohtainen tuntimäärä on 8 ja aikuisilla 8. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen opintoja tai lukiokoulutuksen kursseja opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Nämä opinnot voivat sisältyä valinnaisiin opintoihin tai ne voidaan suorittaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärän lisäksi. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako Oppiaine ja aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 10 Muut kielet Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus

4 Historia ja yhteiskuntaoppi Opinto-ohjaus Valinnaiset opinnot 6 Ylioppilastutkinnon kokeet Ylioppilaskokeet voidaan suorittaa kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran suorittamaan pakollista tai ylimääräistä koetta. Jos tutkintoon liittyviä kokeita ei ole suoritettu säädetyssä ajassa, suoritetuista kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa ja tutkinnon suorittamisen voi alkaa alusta. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Vieraissa kielissä ja matematiikassa kokeita voi suorittaa kahdessa tasossa ja kokelas voi valita kummalla tasolla kokeet suorittaa. Koe Äidinkieli Toinen kotimainen Pakollisuus Kaikille pakollinen suoritetaan näistä vähintään kolme Vieras kieli matematiikka reaali vapaasti valittava oppiaine Ei pakollista. Kokeita suoritetaan 1-n. IB-lukio IB-linjalla opiskelija opiskelee kuutta ainetta (poikkeustapauksissa seitsemää). Aineet valitaan tasapainoisesti eri aineryhmistä, jolloin opinto-ohjelma mahdollistaa laajan yleissivistyksen. Aineryhmät Ryhmä 1, kieli ja kirjallisuus: Miten valitaan Näistä ryhmistä valitaan kaksi (äidinkieli ja toinen kieli). A-suomi, kirjallisuus A-englanti, kirjallisuus A-englanti, kieli ja kirjallisuus A-kieli, kirjallisuus, itsenäisesti opiskeltava opiskelijan oma äidinkieli Ryhmä, vieras kieli: B-ranska B-suomi B-englanti Ryhmä, yhteiskunnalliset aineet: Valittava yksi aine Historia Taloustiede Maailmanpolitiikka Ryhmä, luonnontieteet: Valittava yksi aine Biologia Fysiikka Kemia Ryhmä 5, matematiikka: Joko laaja tai perustason matematiikka Matematiikka HL Matematiikka SL

5 Ryhmä 6. Taideaineet ja valinnaiset Tähän ryhmään kuuluvat taiteet (esimerkiksi kuvataide, musiikki ja draama). Vaihtoehtoisesti tämän ryhmän tilalle voi valita minkä tahansa aineen mistä tahansa muusta ryhmästä. Suomessa useimmat IB-lukiot eivät opeta taideaineita. Kuudenneksi aineeksi saa valita toisen luonnontieteen, toisen yhteiskunnallisen aineen tai kolmannen kielen. Kolme ainetta valitaan laajalla tasolla (Higher Level, HL, n. 0 tuntia) ja kolme perustasolla (Standard Level, SL, n. 150 tuntia). Perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan IB-organisaatiolta anoa erityislupaa rakentaa opinto-ohjelma myös toisin. IB-diplomin suoritukseen kuuluu valittujen aineiden lisäksi myös kaikille yhteinen tiedon teorian kurssi (Theory of Knowledge). Kaikille pakollisia suorituksia ovat lisäksi: Laaja tutkielmaessee CAS-ohjelma Eurooppakoulun yäkoululukio (EB-tutkinto) Eurooppakoulun yläkoulu-lukio jakautuu vuosiluokkiin s1-s7, joista kaksi viimeistä vuotta muodostaa EB-tutkinnon. Oppiaine S1 S S Äidinkieli (L1) 5 5 Matematiikka Kieli (L) 5 Kieli (L) Liikunta Uskontotiede Historia ja maantieto Luonnontutkimus Kuvataide Musiikki Tietotekniikka Terveystieto 1 oppitunti/5 min Suomi/ruotsi/iiri/malta toisena kansalliskielenä Pakolliset aineet (s-s5) Jaksot

6 Kieli 1 (L1, äidinkieli) Kieli (L, ensimmäinen vieras kieli) Kieli (L, toinen vieras kieli) Historia Maantieto Biologia Kemia Fysiikka Liikunta Uskontotieto Terveystieto 1 1 Matematiikka tai 6 Yhteensä: 8 tai 0 Valinnaiset aineet Kieli (L, kolmas vieras kieli) tai latina tai antiikin kreikka Taloustieto (opiskellaan kielellä L) Kuvataide Musiikki Tietotekniikka Jaksot Yläkoulu-lukion vuodet 6 ja 7 muodostavat kokonaisuuden, joka johtaa eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon (European Baccalaureate). Valinnais aineita tulee valita ryhmästä 1 tai vähintään ainetta. Pakolliset aineet 1 viikkotunteja Pakolliset aineet viikkotunteja Valinnaisaineet 1 viikkotunteja valinnaisaineet viikkotunteja Vapaaehtoiset aineet viikkotun Kieli 1 (L1) Kieli (L) Matematiikka Uskontotieto Liikunta tai 5 1 Biologia Historia ( kielellä L ) Maantieto ( kielellä L ) Filosofia Latina antiikin kreikka Maantieto (kielellä L) Filosofia Kieli (L) Kieli (L) Historia (kielellä L) Maantieto (kielell ä L) Fysiikka Kemia Biologia Kuvataide Kieli 1 laaja oppimäärä kieli laaja oppimäärä matematiikka laaja oppimäärä Fysiikan laboratoriotyöt Kemian laborato riotyöt Biologian laborat oriotyöt Tietotekniikka Psykologia Sosiologia Liikunta Musiikki Kuvataide Taloustiedon perusteet Musiikki

7 Kaikille pakolliset aineet Biologia, historia, maantieto ja filosofia valitaan joko pakolliset aineet-ryhmästä tai valinnaiset aineet ryhmästä 1. Biologia ei ole pakollinen niille, jotka valitsevat fysiikan ja kemian tästä ryhmästä. Valitaan vähintään valinnaisainetta Matematiikka voidaan valita vain jos pakollisisten aineiden ryhmästä on suoritettu matematiikkaa viiden viikkotunnin laajuisena. Musiikkia, kuvataidetta tai taloustiedon perusteita ei vali jos ne on suoritettu valinnaisa ryhmästä valinnaisaineryhmästä 1 tai. Latina ja antiikin kreikka voidaan valita vain jos niitä on suoritettu vuosiluokilla tai 5. EB-tutkinnon loppukokeet kokelaat tekevät viisi kirjallista koetta: Kieli 1 tai kieli 1 laaja oppimäärä Kieli tai kieli laaja oppimäärä Matematiikka (5 viikkotuntia) tai Matematiikka ( viikkotuntia) Valinnainen ( viikkotuntia) Valinnainen ( viikkotuntia) Kirjalliset kokeet tekee oppiaineiden asiantuntijoista koostuva ryhmä. Arvostelun suorittavat oppiaineen opettajat ja ulkopuolinen tarkastaja. Heidän antamistaan arvosanoista lasketaan keskiarvo oppiaineen tarkastajan valvonnassa. Kokelaat tekevät kolme suullista koetta: Kieli 1 (tai kieli 1 laaja oppimäärä) Kieli (tai kieli laaja oppimäärä) TAI historia tai maantieto (jos niistä ei ole valittu tehtäväksi kirjallista koetta) Neljän viikkotunnin laajuinen valinnaisaine ( jos siitä ei ole valittu tehtäväksi kirjallista koetta ) TAI kahden viikkotunnin laajuinen aine TAI Matematiikan laaja oppimäärä (pakollinen, jos kyseinen oppimäärä on opiskeltu) Lukiokoulutuksen arviointiprosessi ja arviointiasteikko Nuorten lukiokoulutuksessa ja aikuisten lukiokoulutuksessa kurssit arvostellaan asteikolla -10, lisäksi käytetään merkintöjä suoritettu (S), hyväksytty (H). Arvosanakoodisto (löytyy koodistopalvelusta numeroina muttei kirjallisena): hylätty, 5 välttävä, 6 kohtalainen, 7 tyydyttävä, 8 hyvä, 9 kiitettävä ja 10 erinomainen. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 kurssia 0 5 kurssia kurssia 9 kurssia tai enemmän Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Lukioon valmistava koulutus: kurssit arvioidaan suoritettu-hylätty. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisten kirjallisten kokeiden lisäksi suullisiin kokeisiin ja muihin osaamisen osoittamistapoihin sekä opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon ja hyödyntää muun muassa kurssin arviointikeskustelussa. Aineryhmän tai oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja/tai valinnaisista kursseista. Samassa aineryhmässä tai oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaiset kurssimäärät. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssisuorituksia aineryhmittäin enintään seuraavasti: 1 kurssia 0 5 kurssia kurssia 9 kurssia tai enemmän. Ylioppilastutkinto: Arvosanat:laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (),

8 lubenter approbatur (), approbatur () ja improbatur (0). Arvosanoista käytetään kirjainlyhenteitä L, E, M, C, B, A ja I. IB-lukion arvosteluasteikko on on 1-7 (arvosanat alla olevassa taulukossa). Ensimmäisen vuoden arvosteluasteikko on -10. EE:stä ja TOK:sta voi saada yhteensä kolme lisäpistettä. Opiskelun päätyttyä saatavan IB-diplomin pistemäärä voi tällöin olla maksimissaan 5, ja alin hyväksytty pistemäärä on. Läpäisyn minimivaatimuksena on kuitenkin yhteensä vähintään 10 pistettä HL-aineista, eikä huonompaa arvosanaa kuin mistään HL-aineesta. Huonomman arvosanan voi tosin korvata hyvällä arvosanalla jostakin toisesta HL-aineesta. Pääosan arvosanoista muodostaa toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä töistä osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa. Ennustearvosanat korkeakoulujen valintoja varten opiskelija saa printin jonka toimittaa korkeakouluun. Loppukokeet on kesällä, joten niiden arvosanat toimitetaan korkeakouluille sitten kun saadaan. Loppukokeen saa suorittaa kolme kertaa.ib-kokeita on toukokuussa Suomi toukokuussa) ja marraskuussa. Uusintatilaisuus voidaan suomessa järjestää marraskuussa jos opiskelija on reputtanut jonkin aineen. Suomea ei voi suorittaa marraskuussa koska marraskuussa on eteläisen pallonpuoliskon kokeet. Eurooppalainen koulu, eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB): Arvosteluasteikko 0-10, jossa 6,0 on alin hyväksytty arvosana. Kun kokelas läpäisee EB-tutkinnon, kokonaisarvosana ilmoitetaan prosentteina, ja läpäisyrajana on 60 %. Kokonaisarvosanaan vaikuttaa kolme osa-aluetta: Alustava arvosana 50% Kirjalliset kokeet 5% Suulliset kokeet 15% EB-, IB ja RP-tutkintojen päättötodistusten arvosanat ja niiden vastaavuus suomalaisen lukiokoulutuksen arvosanoihin: EB-tutkinto Lukio IB-tutkinto Lukio 7 (Excellent) 10 6 (Very good) 9 5 (Good) 8 (Satisfactory) 7 (Mediocre) 6 (Poor) 5 RP-tutkinto Lukio 1-15 pistettä pistettä pistettä pistettä 7

9 - pistettä 6 1- pistettä 5 Reifebrufung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan. Reifeprüfung-tutkinnon ja suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanojen muuntotaulukko: Reifeprüfung Ylioppilaskoe L E M C B A I Todistuksen muodostuminen Nuorten lukiokoulutuksen todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä S/R = äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen A-kielen oppimäärä B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä B = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B-kielen oppimäärä B = lukiossa alkaneen valinnaisen B-kielen oppimäärä ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/ suomi) merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien lukion opetussuunnitelman perusteiden 015 mukainen. Aikuisten lukiokoulutuksen todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä S/R = äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen A-kielen oppimäärä B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä B = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B-kielen oppimäärä B = lukiossa alkaneen valinnaisen B-kielen oppimäärä ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 015 mukainen. Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa uskonto/elämänkatsomustieto erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija on osallistunut. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista saa todistuksen. Todistuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi

10 oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opinnot hyväksytysti suoritetut lukiokurssit todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä todistuksessa käytettyjen kirjainmerkkien selitykset maininta siitä, että todistus on lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen osalta Opetushallituksen määräyksen 56/011/015 mukainen. Todistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä tai merkintä aineryhmän tai oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Ylioppilastutkinnon todistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kunkin kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana. EB-tutkinnon yläkoulu-lukio -koulutuksessa syyslukukauden lopussa annetaan lukukausitodistus ja lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus. Todistuksiin merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulun nimi antamispäivä ja allekirjoitus oppilaan nimi syntymäaika oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat oppiaineet sekä arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut vaadittavat tiedot ja taidot tieto oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jäämisestään luokalle. Jos oppilas on opiskellut jotakin oppiainetta erityisopetussuunnitelmassa määriteltyjen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti, mainitaan tämä todistuksessa. Läsnäolo- ja opiskeluoikeustiedon määräytyminen Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää enintään neljässä vuodessa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus katsotaan päätoimiseksi, kun sen laajuus on vähintään 5 kurssia. Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18 vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18 vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Eurooppalaisen koulun yläkoulu-lukio on seitsenvuotinen. Saksalaisen koulun Reifeprüfung-tutkinto on kolmivuotinen. IB-lukio on luokallinen lukio ja riittävän pitkään poissa ollut opiskelija voidaan katsoa eronneeksi.