Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva 2035

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 (osa) Kehityskuvavaihtoehdot

2 Maankäytön kehityskuvan asiakirjat Osa I Lähtökohdat ja tavoitteet (väliraportti 1) 1 Suunnittelun lähtökohdat 2 Strategisen suunnittelun tavoitteet Osa II Kehityskuvavaihtoehdot (väliraportti 2) 3 Kehityskuvavaihtoehdot 4 Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi Strateginen kehityskuva 2035 ja toteuttamisohjelma (loppuraportti) 5 Tiivistelmä osasta I 6 Tiivistelmä osasta II 7 Strateginen kehityskuva Toteuttamisohjelma 1

3 Kuva: Naantalin kaupungin rajat vuonna Livonsaari ja Lempisaari liittyivät Naantaliin Lähde: Maastotietokanta. (Kuva päivitetään suunnitteluprosessin aikana, kun kuntarajat päivittyvät ensin maastotietokantaan.) Kuva: Osakuntaliitos Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyvät Maskusta Naantaliin. Lähde: Naantalin kaupungin kotisivut. 2

4 Yhteystiedot Naantalin kaupunki, Käsityöläiskatu 2, Naantali Ympäristöviraston johtaja Kauko Kangas puh. (02) , gsm , Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen puh. (02) , gsm , Pöyry Finland Oy (maankäyttö), PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3 Toimialajohtaja Pasi Rajala puh , gsm , pasi.rajala@poyry.com Suunnittelupäällikkö Iris Broman puh , gsm , iris.broman@poyry.com Strafica Oy (liikenne), Pasilankatu 2, Helsinki Projektipäällikkö Markku Kivari gsm , markku.kivari@strafica.fi 3

5 Esipuhe Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kuntaliitoksessa yhdeksi kaupungiksi muodostetun Naantalin alueen maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on tällä hetkellä alueellisesti kattava mutta määräyksiltään ja ohjausperiaatteiltaan varsin monenkirjava. Yleiskaavat ja rakennusjärjestykset on laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. Osakuntaliitos siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Naantalin maankäytön kehityskuva on luonteeltaan alueidenkäytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jonka avulla määritetään lähtökohdat tulevalle kaavoitukselle ja konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle. Kunnan kehitystä hahmotellaan suunnitelmassa hyvin yleispiirteisesti; suunnitelmassa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategiselle suunnittelulle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri osapuolien välisen keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Tämä on Naantalin alueidenkäytön suunnittelussa erityisen ajankohtaista, kun kuntaliitoksen jälkeen toimintaympäristö ja suunnittelulähtökohdat ovat muuttuneet. Naantalin maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan laajentunutta kuntaa sekä kokonaisuutena että osa-alueina, joilla on toisistaan poikkeavat lähtökohdat ja olosuhteet. Uuden Naantalin maankäyttöstrategian pohdinta valmistellaan yhteiseltä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein. Naantalin maankäytön kehityskuva laaditaan siten, että siinä määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa samaan aikaan valmisteltavan Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Naantalilla on tärkeä rooli osana ympäröivää kaupunkiseutua, ja lisäarvon tuottaminen Turun seudulle on myös kaupungin visiossa 2020 asetettu yhdeksi keskeiseksi päämääräksi. Naantalin maankäytön kehityskuva -suunnitelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, joten suunnitteluprosessi poikkeaa jonkin verran MRL:n yleiskaavaprosessia koskevista säädöksistä. Suunnittelualue kattaa Naantalin kaupungin koko alueen. 4

6 SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEISTO Seudullista suunnittelua koskevat tavoitteet Naantalin kaupunkisuunnittelua ja -kehittämistä koskevat tavoitteet VAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen laatimisen periaatteet Vaihtoehtoasetelma Vaihtoehtojen kuvaus Pikkukaupunki Siltakaupunki Saaristokaupunki Yhteenveto vaihtoehtojen ominaisuuksista

7 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohdat on koottu väliraporttiin 1. 2 TAVOITTEISTO Suunnittelun tavoitteisto on koottu väliraporttiin 1. Turun kaupunkiseudun suunnittelua koskevat tavoitteet on käsitelty kunnissa ja hyväksytty rakennemallityön ohjausryhmässä Naantalin kehityskuvatyötä koskevat tavoitteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa Seudullista suunnittelua koskevat tavoitteet Turun kaupunkiseudun rakennemallityön yhteydessä on koko kaupunkiseudulle hyväksytty seuraavat kaupunkiseudun kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ohjaavat tavoitteet: Kaupunkiseutua (koko Turun kaupunkiseudun rakennemallin aluetta) koskevat yleistavoitteet Aluerakenteella vastataan globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa Kaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin parannetaan elinkeinoelämän kehittymistä vahvistetaan imagoa ja omaleimaisuutta vahvistetaan tuomalla esiin alueen laatutekijöitä ja vahvuuksia nopean junaliikenteen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja edelleen Pietarin suuntaan kehitetään Kehitetään seudun vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja huomioimalla ympäristötekijöiden kasvava merkitys Alueidenkäyttöä kehitettäessä vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja - maisemaa Kaupunkiseudun kokonaisetua priorisoidaan kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena muodostetaan yhteinen näkemys kaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen pitkän tähtäyksen päälinjoista luodaan kunnille ja alueille luontevat roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja strategista kehittämistä Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulla edistetään kestävää kehitystä 6

8 Yksityiskohtaiset, käytännön tavoitteet 1. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan 2. Väestönkasvuun varaudutaan 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta parannetaan 4. Kuntien ja alueiden roolia kaupunkiseudulla selkeytetään 5. Keskustojen vetovoimaisuutta lisätään 6. Asuntotarjonnan ja asuntoalueiden monipuolisuutta lisätään 7. Elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan 8. Liikkumisen tapoja uudistetaan 9. Palvelujen saatavuutta parannetaan 10. Saariston ja rannikon erityispiirteitä ja merkitystä vaalitaan ja korostetaan 2.2 Naantalin kaupunkisuunnittelua ja -kehittämistä koskevat tavoitteet Kehityskuvatyölle on kaupunkisuunnittelujaostossa asetettu seuraavat tavoitteet: 7

9 Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Turun kaupunkiseudulle tuottava toimija. Selkeytetään Naantalin roolia osana Turun kaupunkiseudun kokonaisuutta Edistetään kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen varautumista. Naantali harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja turvaa yritysten hyvät toimintaedellytykset ja siten vahvistaa koko kaupunkiseudun kilpailukykyä. Elinkeinoelämän kehittymistä vahvistetaan. Luodaan edellytyksiä meriklusterin kehittymiselle. Otetaan huomioon Naantalin sataman ja teollisuusalueiden roolin kasvattaminen osana Turun seudun logistiikkahanketta. Varataan seudullisesti kilpailukykyiset ja riittävät tonttireservit elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaavoituksessa otetaan huomioon kaupungin vahvuudet eli sataman, maaliikenneyhteyksien ja tärkeimpien teollisuusalueiden erinomainen sijoittuminen E 18 väylän yhteen solmukohtaan Turun seudulla Mahdollistetaan uusien toimialojen ja yritysten (mm. luovat alat, teknologia) rantautuminen tarjoamalla tonttimaata ja kaavoittamalla uutta. Luodaan edellytyksiä matkailun ja palvelujen kehittämiselle. Kehitetään saariston liikenneyhteyksiä. Saaristoelinkeinoja tuetaan. Tavoitellaan työpaikan lisäystä vuoteen 2035 mennessä (19-27 % kasvu). Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja tuomalla esiin alueen laatutekijöitä ja vahvuuksia. Naantalin keskustaa kehitetään. Parannetaan taajamien sekä yritysalueiden toimivuutta ja vetovoimaisuutta. Saaristoa kehitetään kohentamalla keskeisiä ranta-alueita ja kehittämällä niiden palveluvarustusta. Vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja -maisemaa Tavoitellaan alueellisesti ja määrällisesti tasapainoista väestönkasvua, henkeä vuodessa, mikä tarkoittaa hengen väestönlisäystä vuoteen 2035 mennessä (19-27 % kasvu). 8

10 Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta parannetaan Suunnitellaan maankäyttöä ja liikennejärjestelmää/ liikennettä yhteistyössä ja toisiaan tukevalla tavalla kestävän yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. Eheytetään yhdyskuntarakennetta mm. tiivistämällä ja täydentämällä vajaakäyttöisiä alueita. Suunnitellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen. Tarjotaan hajarakentamiselle korvaavia, houkuttelevia vaihtoehtoja. Keskustoja ja keskuksia kehitetään Kehitetään keskustoja ja keskuksia monipuolisina, sekoittuneiden toimintojen alueina. Kehitetään Naantalin keskustaa vetovoimaisena kuntakeskuksena. Kehitetään keskustaa lyhyiden etäisyyksien jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkina. Huolehditaan nykyisen ydinkeskustan, torin ja linja-autoaseman seudun rakentamisesta nykyistä vetovoimaisemmaksi. Turvataan keskustan ja vanhan kaupungin vetovoima kauppapaikkana. Kehitetään palvelutaajamina Rymättylän kirkonkylää, Teersaloa, Merimaskun kirkonkylän-hellemaan aluetta sekä Kultarannan-Viialan aluetta. Kehitetään kyläkeskuksina Röölää, Poikkoa ja Livonsaarta. Korostetaan Röölän, Teersalon ja Merimaskun kirkonkylän kehittämistä matkailukeskuksina. Myös Porhonkallion aluetta Luonnonmaalla kehitetään matkailukeskuksena. Kehitetään Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana Ylläpidetään asumisen korkeaa laatua Luodaan edellytyksiä uusille asuinalueille ja vanhojen alueiden kehittämiselle Asuntoalueiden monipuolisuutta lisätään Varaudutaan väestörakenteen muutoksiin asumisessa Palvelujen saavutettavuutta parannetaan Suunnitellaan Naantalin palveluverkko osana seudullista palveluverkkoa. Yhdyskuntarakennetta suunnitellaan siten, että rakenne kokonaisuutena tukee palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon ja verkostojen tehokasta käyttöä/yhteiskäyttöä. Saariston toimintoja suunnitellaan siten, että samalla edistetään saariston palvelurakenteen kehittymistä. Elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan Kaupunkiseudun merellisyyden, seudullisen viherverkoston ja rakennetun ympäristön laadun tulee olla keskeisiä ympäristövetovoima- ja imagotekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelussa tehtäviä ratkaisuja. Tarjotaan kävelylle ja pyöräilylle korkeatasoiset pääyhteydet, turvalliset lähiraitit ja toimivat keskustajärjestelyt. 9

11 Liikkumisen tapoja uudistetaan Liikennejärjestelmä- ja liikenneratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehitystä ohjaamalla hillitään matkanpituuksien kasvua, lisätään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä ja pysäytetään henkilöautoliikenteen osuuden kasvu. Tuetaan seudullista joukkoliikennejärjestelmää, jonka perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko (runkobussi, pikaraitiotie ja paikallisjuna). Saariston ja rannikon erityispiirteitä ja merkitystä vaalitaan ja korostetaan Edistetään luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä Edistetään saariston ja rannikon kehittymistä virkistys-, matkailu- ja vapaaajan alueena. Edistetään saariston pysyvän asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä. Tutkitaan vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia. 3 VAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen laatimisen periaatteet Naantalin maankäytön mahdollisten kasvusuuntien ja tiivistämismahdollisuuksien selvittämiseksi on laadittu kolme toisistaan eroavaa kehityskuvavaihtoehtoa. Vaihtoehtojen tarkoituksena on saada aikaan perusteltu linjapäätös kasvun suuntaamiselle sekä liikenne- ja palveluratkaisuille. Vaihtoehtojen laatimisen lähtökohtana ovat olleet mm. kaupunkisuunnittelujaostossa hyväksytyt tavoitteet, joiden mukaan Naantalin kehityskuvassa tullaan varautumaan noin asukkaan ja noin työpaikan lisäykseen kaupungin alueella vuoteen 2035 mennessä. Nykyisin Naantalissa on asukkaita noin Mikäli väestönkasvu on kaupungin tavoitteiden mukaista, vuonna 2035 Naantalissa olisi asukkaita noin Työpaikkojen kokonaismäärä kasvaisi samalla aikavälillä 6200:sta 7900:aan. Kehityskuvavaihtoehdoissa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia suunnata väestönkasvua (5000 asukasta) ja uusia työpaikkoja (1700 työpaikkaa) eri alueille. Nyt esillä olevat alustavat vaihtoehdot on laadittu periaatetasoisina tutkielmina siitä, millä tavoin tavoiteltua kasvua voidaan eri periaatteilla sijoittaa ja mitkä ovat kehittämisen painopistealueet. Vaihtoehtoja käsitellään kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa , minkä jälkeen on mahdollista aloittaa niiden arviointi ja vertailu. Vaihtoehtojen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun tuloksista pyydetään eri osapuolien mielipiteitä ja lausuntoja syyskuussa Tulosten ja palautteen perusteella päätetään kaupungin maankäytön kehittämisen pääratkaisuista ja laaditaan varsinainen kehityskuva syksyn 2011 aikana. 10

12 Varsinaisessa kehityskuvassa suunnittelun taso tarkentuu. Myös tässä yhteydessä voidaan vielä tutkia osa-aluetasolla erilaisia suunnitteluratkaisuvaihtoehtoja, jotka toteuttavat työlle asetettuja tavoitteita ja linjaratkaisun periaatteita. 3.2 Vaihtoehtoasetelma Naantalin kehityskuvaa varten on laadittu kolme vaihtoehtoa, joissa tutkitaan kasvun erilaisia painopistealueita kuntatasolla. Vaihtoehdossa Pikkukaupunki tiivistetään ja täydennysrakennetaan kantakaupunkia sekä laajennetaan kaupunkimaisesti rakennettua aluetta Pohjois-Naantalin ja Luonnonmaan suuntaan. Vaihtoehdossa Siltakaupunki vahvistetaan kehitystä, jossa Naantalin keskustaa laajennetaan länteen päin, sekä luodaan uusi, vahva Merimaskuun asti ulottuva kaupunkimaisen rakentamisen vyöhyke. Vaihtoehdossa Saaristokaupunki väestönkasvua jaetaan kaupunkikeskustan lisäksi kahteen saaristokeskukseen, Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja Rymättylän kirkonkylään. Vaihtoehdossa tavoitellaan saariston osalta kehitystä, jossa ennestään vahvojen ja suhteellisen omavaraisten saaristotaajamien kasvu jatkuu ja voimistuu. Kaikissa vaihtoehdoissa haja-asutuksen kasvu on vähäistä. PIKKUKAUPUNKI SILTAKAUPUNKI SAARISTOKAUPUNKI Maankäytön painopistealueet keskusta, keskusta pohjoinen, Luonnonmaa. Maankäytön painopistealue = kehittämisvyöhyke keskusta- Luonnonmaa-Hellemaa- Merimaskun kirkonkylä. Maankäytön painopistealueet keskusta-luonnonmaan itäosa sekä saaristotaajamat Hellemaa- Merimaskun kirkonkylä ja Rymättylän kirkonkylä. Kuva. Vaihtoehtoasetelma. 11

13 3.3 Vaihtoehtojen kuvaus Pikkukaupunki Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta-Naantaliin ja 10 % (= 500 asukasta) muulle suunnittelualueelle. Kanta-Naantalissa väestönkasvu ohjataan mantereelle sekä Luonnonmaalle Kultarannan ja Viialan alueelle sekä lännempänä Rymättyläntien varteen tukeutuen. Tällä Kanta-Naantalin maankäytön painopistealueella asuu v n ( ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Vaihtoehdon ideana on tiivistää ja täydennysrakentaa kantakaupunkia sekä laajentaa kaupunkimaisesti rakennettua aluetta Luonnonmaalle ja Pohjois-Naantaliin Immasen suuntaan. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin palvelutaajamiin (Rymättylän kirkonkylä, Teersalo, Merimaskun kirkonkylä- Hellemaa) sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on vähäistä. Kuva. Vaihtoehto Pikkukaupunki. Kanta-Naantalin alueelle luodaan tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa monipuoliset ja hyvin saavutettavat palvelut. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ylläpitää ja kehittää palveluja em. palvelutaajamissa ja kylissä. Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkeen sekä joukkoliikennekaupunkivyöhykkeen kasvattamista. Väestön kasvun painopiste Kanta-Naantalissa (mukaan lukien Luonnonmaa) mahdollistaa keskeisten palvelujen (pt-kauppa ja kuntapalvelut) ja kuntakeskuksen saavutettavuuden kevytliikenteellä. 12

14 Joukkoliikenne perustuu nykyiseen Naantali - Raisio - Turku - Kaarina -runkolinjaan, jota liikennöidään noin 10 minuutin vuorovälillä. Maankäytön lisääntyessä erityisesti työmatkaliikenteessä tulee harkittavaksi nykyistä nopeammat Naantalintietä ajettavien vuorojen perustaminen. Runkolinjan saavutettavuutta tuetaan. Manner-Naantalin palveluliikenne voi lisäksi hoitaa liityntäyhteyksiä runkolinjaan. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen kehittämisen. Kanta- Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. Autoliikenne kasvaa Luonnonmaan sillalla noin 40% nykyisestä ja Merimaskuun johtavalla sillalla noin 25% nykyisestä. Uudet toimistotyöpaikat sijoittuvat Naantalin keskustaan ja Luonnonmaalle. Palvelutyöpaikkoja syntyy painopistealueen ohella myös muihin palvelutaajamiin ja kyliin, joihin ohjautuu kasvua (10% väestönkasvusta). Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan, Luonnonmaalle (Kultaranta, Porhonkallio), Röölään, Teersaloon ja Merimaskun kirkonkylään. Muita työpaikkojen kasvualueita (tuotanto, varastointi, logistiikka, tiede&teknologia) ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten työpaikka- ja teollisuusalueiden ympäristöt. Keskusta-alue ja sen reuna-alueet tiivistyvät ja Luonnonmaalla rakentaminen lisääntyy. Naantalin pohjoisosassa on mahdollisuuksia kaupunkirakenteen laajenemiselle nykyisille maatalous- ja luonnonalueille. Keskusta-alueen tiivistäminen muuttaa kaupunkikuvaa. Tiivistämisen myötä jalankulkukaupunkivyöhykkeen kaupunkikuvalliselle kehittämiselle myös ympäristörakentamisen keinoin saattaa syntyä uudenlaisia mahdollisuuksia. Tiivistämistavoitteiden lisäksi Manner-Naantalin täydennysrakentamisessa on mahdollista ottaa huomioon toimivat virkistysaluekokonaisuudet ja -yhteydet sekä liittyminen kaupungin laajempaan viheraluejärjestelmään ja kevyen liikenteen reitistöön. Kultarannan ja Viialan alueella tiivistyvän taajamarakenteen runkona ovat nykyiset kokoojakadut, joihin kaupunkimainen pientalovyöhyke tukeutuu saaren pohjois- ja eteläosan jäädessä nykyiselleen. Luonnonmaan täydennysrakentaminen jatkaa alueella jo käynnissä olevaa kehitystä; alueen itäosa on jo nykyisellään osa Naantalin kaupunkivyöhykettä. 13

15 Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Pikkukaupunki-vaihtoehdossa laskennallinen potentiaali asumiseen näyttäisi riittävältä, mutta tonttitarjonnan näkökulmasta varanto ei riitä. Pikkukaupunki-malli edellyttää varannolta väljyyttä enemmän kuin muut mallit, sillä alueiden käyttöönotto ja toteuttaminen on vaikeampaa kuin muilla alueilla Siltakaupunki Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Naantalin keskustasta Luonnonmaan ja Hellemaan kautta Merimaskun kirkonkylään ulottuvalle vyöhykkeelle. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle. Maankäytön painopistealueella asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Vaihtoehdon ideana on vahvistaa kehitystä, jossa Naantalin keskustaa laajennetaan länteen päin, sekä luoda uusi, vahva Merimaskuun asti ulottuva kaupunkimaisen rakentamisen vyöhyke. Vaihtoehdossa lisätään ja monipuolistetaan Naantalin asuin- ja työpaikkaympäristöjä, vahvistetaan Naantalin matkailullista vetovoimaa ja merellistä luonnetta sekä selkeytetään Kaupunki-Naantalin ja Saaristo-Naantalin rajaa. Maankäytön painopistealueen 4500 uudesta asukkaasta noin 40 % (= 1800) sijoittuu keskustaan, 35 % (=1575) Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan alueelle ja 25 % (1125) Luonnonmaalle. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin Rymättylän kirkonkylän ja Teersalon palvelutaajamiin sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on vähäistä. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan (Luonnonmaa ei mukana) asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Luonnonmaan asutustaajamien asukasluku kasvaa noin 1300:sta 2400:aan ja Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 2400:aan. 14

16 Kuva. Vaihtoehto Siltakaupunki. Kanta-Naantalin alueelle luodaan tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa monipuoliset ja hyvin saavutettavat palvelut. Merimaskun kirkonkylän-hellemaan ja Luonnonmaan alueilla huomattava väestönlisäys parantaa palvelutarjontaa ja monipuolistaa maankäyttöä. Suunnittelulla voidaan tukea lyhyitä etäisyyksiä peruspalveluihin ja siten myös kevyen liikenteen käyttöä. Kehityskuvavaihtoehdossa syntyy tarve korkealaatuiselle kevytliikenneyhteydelle Merimaskun Kirkonkylän ja Kanta-Naantalin välille. Nykyisin Merimaskun ja Manner- Naantalin välinen liikenne perustuu Merimasku Kultaranta Luonnonmaa Naantali -palveluliikenteeseen, jota ajetaan 3 4 lähtöä arkisin suuntaansa. Kehityskuvavaihtoehto edellyttää joko Merimaskun liityntäyhteyksien tuntuvaa lisäämistä tai osan Turun vuoroista jatkamista Merimaskuun, jolloin kehittyvällä alueelle saadaan vaihdottomia ja nopeita yhteyksiä Turkuun. Autoliikenne kasvaa Luonnonmaan sillalla noin 50% nykyisestä ja Merimaskuun johtavalla sillalla noin 30% nykyisestä. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen kehittämisen. Kanta- Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. Myös saariston rengastien luonne korostuu. Uudet toimistotyöpaikat sijoittuvat Naantalin keskustaan ja Luonnonmaalle. Vaihtoehdon mukaiselle kehittämisvyöhykkeelle syntyy uusia palvelutyöpaikkoja. Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan, Luonnonmaalle sekä Merimaskun kirkonkylään. Merimaskun ja keskustan välissä sijaitsevaa Luonnonmaata kehitetään voimakkaasti seudullisena virkistys-, veneily- ja matkailualueena (golf ja loma-asutus, kuntien ja yhdistysten virkistysalueet, Kultaranta). Myös Röölällä ja Teersalolla on matkailullista merkitystä. Muita työpaikkojen kasvualueita (tuotanto, 15

17 varastointi, logistiikka, tiede&teknologia) ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten työpaikka- ja teollisuusalueiden ympäristöt. Keskusta-alue ja sen reuna-alueet tiivistyvät ja Luonnonmaalla rakentaminen lisääntyy. Keskusta-alueen tiivistäminen muuttaa kaupunkikuvaa. Tiivistämisen myötä jalankulkukaupunkivyöhykkeen kaupunkikuvalliselle kehittämiselle myös ympäristörakentamisen keinoin saattaa syntyä uudenlaisia mahdollisuuksia. Tiivistämistavoitteiden lisäksi Manner-Naantalin täydennysrakentamisessa on mahdollista ottaa huomioon toimivat virkistysaluekokonaisuudet ja -yhteydet sekä liittyminen kaupungin laajempaan viheraluejärjestelmään ja kevyen liikenteen reitistöön. Naantalin keskustasta länteen Merimaskuun asti jatkuva kaupunki-/taajamamaisen rakentamisen vyöhyke muuttaa alueen nykyistä jakoa kaupunkimaisiin ja luonnon-ja/tai maaseutualueisiin. Uusi rakentaminen tukeutuu alueen päätiestöön ja nykyisiin rakennettuihin vyöhykkeisiin muun ympäristön jäädessä nykyiselleen. Kaupunkimainen pientalorakentaminen työntyy mannerrannikolta sisäsaariston vyöhykkeelle, jossa rakentaminen on perinteisesti ollut mannerrannikkoa pienipiirteisempää ja vähäisempää. Rakentamisvyöhykkeen laajentaminen nykyiselle rakentamattomalle vyöhykkeelle Merimaskuun asti tarkoittaa todennäköisesti pikkukaupunkivaihtoehtoa väljempää rakentamista uudisrakentamisalueilla. Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Siltakaupunkimallissa Merimaskun osalta tarvitaan sekä yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen. 16

18 3.3.3 Saaristokaupunki Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta-Naantaliin (Naantalin keskusta ja Luonnonmaa), Merimaskun kirkonkylän-hellemaan alueelle sekä Rymättylän kirkonkylään. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle, jossa on tavoitteena ohjata kasvua Teersalon palvelutaajamaan sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari) haja-asutuksen väestönkasvun ollessa vähäistä. Maankäytön painopistealueilla asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Vaihtoehdon ideana on jakaa väestönkasvua kaupunkikeskustan lisäksi kahteen saaristokeskukseen ja siten edistää saariston pysyvän asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä. Vaihtoehdossa tavoitellaan saariston osalta kehitystä, jossa ennestään vahvojen ja suhteellisen omavaraisten saaristotaajamien kasvu jatkuu ja voimistuu. Maankäytön painopistealueiden 4500 uudesta asukkaasta noin 50 % (= 2250) sijoittuu keskustaan ja Luonnonmaalle, 25 % (=1125) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Rymättylään. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan ja Luonnonmaan asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 1900:aan sekä Rymättylän taajaman asukasluku 720:stä noin 1850:een. Kuva. Vaihtoehto Saaristokaupunki. Kanta-Naantalin alueelle luodaan tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa monipuoliset ja hyvin saavutettavat palvelut. Saaristokeskusten asema Naantalissa vahvistuu, koska sinne sijoittuu huomattava osa väestönkasvusta. Keskustan palvelutarjonta paranee ja lisää keskusten vetovoimaa asuin- ja työpaikka alueina. 17

19 Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkeen sekä joukkoliikennekaupunkivyöhykkeen kasvattamista. Myös saaristotaajamissa voidaan tukea lyhyitä etäisyyksiä peruspalveluihin ja siten myös kevyen liikenteen käyttöä. Saariston rengastiehen tukeutuva kehitys voimistuu. Nykyisin Merimaskun ja Manner-Naantalin välinen liikenne perustuu Merimasku Kultaranta Luonnonmaa Naantali -palveluliikenteeseen, jota ajetaan 3 4 lähtöä arkisin suuntaansa. Rymättylän ja Naantalin keskustan välillä liikennöi linja 112, jolla on talven arkiliikenteessä noin 10 lähtöä suuntaansa. Kehityskuvavaihtoehto edellyttää molempien liikennesuuntien, erityisesti Merimaskun, tarjonnan lisäämistä nykyisestä. Harkittavaksi tulee myös perustaa Turusta saariston maankäytön painopisteeseen liikennöitävä linja, jonka reitti Naantalin keskuksen jälkeen kulkisi nykyistä suoraviivaisemmin Naantalintietä Turkuun. Autoliikenne kasvaa Luonnonmaan sillalla noin 70% nykyisestä ja Merimaskuun johtavalla sillalla noin 60% nykyisestä. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen kehittämisen. Kanta- Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. Uudet toimistotyöpaikat sijoittuvat Naantalin keskustaan ja Luonnonmaan itäosaan. Keskustaan ja kahteen saaristokeskukseen syntyy uusia palvelutyöpaikkoja asukasmäärän lisääntyessä. Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan ja Luonnonmaalle sekä Merimaskun kirkonkylään. Myös Röölällä ja Teersalolla on matkailullista merkitystä. Muita työpaikkojen kasvualueita (tuotanto, varastointi, logistiikka, tiede&teknologia) ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten teollisuusalueiden ympäristöt. Keskusta-alue ja sen reuna-alueet tiivistyvät. Lisäksi kehitetään nykyisellään pienipiirteisiä, sisäsaaristovyöhykkeellä, erillään mannerrannikon kaupunkirakenteesta sijaitsevia Merimaskun ja Rymättylän kirkonkyliä. Keskusta-alueen tiivistäminen muuttaa kaupunkikuvaa. Tiivistämisen myötä jalankulkukaupunkivyöhykkeen kaupunkikuvalliselle kehittämiselle myös ympäristörakentamisen keinoin saattaa syntyä uudenlaisia mahdollisuuksia. Tiivistämistavoitteiden lisäksi Manner-Naantalin täydennysrakentamisessa on mahdollista ottaa huomioon toimivat virkistysaluekokonaisuudet ja -yhteydet sekä liittyminen kaupungin laajempaan viheraluejärjestelmään ja kevyen liikenteen reitistöön. Kirkonkylien täydennysrakentaminen saattaa muuttaa alueiden ajallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Lisärakentamisen keskittyessä nykyiselle keskustavyöhykkeelle ja kirkonkyliin tapahtuu Luonnonmaalla sen itäosan täydennysrakentamista lukuun ottamatta vähän muutoksia. 18

20 Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Saaristokaupunkimallissa Merimaskun osalta tarvitaan sekä yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen. 19

21 Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Saaristokaupunkimallissa Rymättylän kirkonkylän osalta tarvitaan asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen. Yleiskaavavaranto on laskennallisesti riittävä: Kirkonkylän osayleiskaavan 2010 mukaan pintaalaperusteisesti arvioituna asukasmäärän lisäys kirkonkylään on noin Yhteenveto vaihtoehtojen ominaisuuksista PIKKUKAUPUNKI SILTAKAUPUNKI SAARISTOKAUPUNKI Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Naantalin keskustasta Luonnonmaan ja Hellemaan kautta Merimaskun kirkonkylään ulottuvalle vyöhykkeelle. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle. Maankäytön painopistealueella asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueen 4500 uudesta asukkaasta noin 40 % (= 1800) sijoittuu keskustaan, 35 % (=1575) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Luonnonmaalle. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan (Luonnonmaa ei mukana) asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Luonnonmaan asutustaajamien asukasluku kasvaa noin 1300:sta 2400:aan ja Merimaskun kirkonkylän Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 2400:aan. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin Rymättylän kirkonkylän ja Teersalon palvelutaajamiin sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on vähäistä. VÄESTÖ Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin ja 10 % (= 500 asukasta) muulle suunnittelualueelle. Kanta- Naantalissa väestönkasvu ohjataan mantereelle sekä Luonnonmaalle. Tällä Kanta- Naantalin maankäytön painopistealueella asuu v n ( ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Vaihtoehdon ideana on tiivistää ja täydennysrakentaa kantakaupunkia sekä laajentaa kaupunkimaisesti rakennettua aluetta Luonnonmaalle ja Pohjois- Naantaliin Immasen suuntaan. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin palvelutaajamiin (Rymättylän kirkonkylä, Teersalo, Merimaskun kirkonkylä- Hellemaa) sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on vähäistä. PALVELUT Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta- Viiala) palvelut lisääntyvät merkittävästi. Rymättylän kirkonkylässä, Teersalon ja Merimaskun kirkonkylässä- Hellemaalla Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta-Viiala) ja Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueella palvelut lisääntyvät merkittävästi. Rymättylän kirkonkylässä ja Teersalossa lähipalveluilla Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin (Naantalin keskusta ja Luonnonmaan itäosa), Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle sekä Rymättylän kirkonkylään. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle, jossa on tavoitteena ohjata kasvua Teersalon palvelutaajamaan sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari) haja-asutuksen väestönkasvun ollessa vähäistä. Maankäytön painopistealueilla asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueiden 4500 uudesta asukkaasta noin 50 % (= 2250) sijoittuu keskustaan ja Luonnonmaalle, 25 % (=1125) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Rymättylään. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan ja Luonnonmaan asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 1900:aan sekä Rymättylän taajaman asukasluku 720:stä noin 1850:een. Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta-Viiala) palvelut lisääntyvät. Saaristokeskuksissa (Merimasku kk- Hellemaa, Rymättylä) palvelut lisääntyvät nykyiseen nähden merkittävästi, sillä keskusten 20