MAALISKUU 2011 numero 42

Transkriptio

1 MAALISKUU 2011 numero 42 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen Toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO 3. Vapaa sivistystyö 4. Kädentaitokurssi 5. Historiallisten tanssien kurssi 6. Markkinat Sampolassa 8. Suomenruotsalaisten tanssien kurssi 9. Esitys Kuuselassa 10. Folklandia Ahjolan Tanhuajat RY - kansantanssitoimintaa Ahjolassa 60 vuotta 13. Salonkitansseja syntymäpäivillä 14. Uutisia 15. Merkkipäiviä, tapahtumia Kansikuva: Kuuselan Palvelukodin esityksen yhteydessä pidetystä kansallispukuesittelystä.(v.2011) Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO VUONNA 2011 Tiina Kopra, puheenjohtaja Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sähköposti tituko@netti.fi Tiina Yli-Pietilä, sihteeri Juvankatu 54 B 9, Tampere puh. (03) tai Antero Kangas, taloudenhoitaja Tiilentie 1, Lempäälä puh Matti Honkanen, varapuheenjohtaja puh. (03) Erkki Lehtimäki, tiedotusvastaava puh Timo Heinonen, varsinainen jäsen puh Aini Salminen, varsinainen jäsen puh. (03) Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen puh Sirkka-Liisa Huovinen, varajäsen puh Tapio Suhonen, varajäsen puh Kansantanssikonsertti Sampolassa Sunnuntaina klo Vähän vanhaa, vähän uutta, vuosien varrelta Ennen konserttia on myynnissä arpoja, simaa ja munkkeja. Vapaa sisäänpääsy ry Tampereen Työväenopiston Tanhuajat 2 TANHUN TAIKA

3 Vapaa sivistystyö Mitä on vapaa sivistystyö? Ensisijaisesti sillä on tarkoitus tarjota kaikille kohtuuhintaisia kursseja itsensä kehittämistä varten. Työväenopistojen ja kansalaisopistojen tarve on kiistämätön. Niiden kautta voi suunnata mielenkiintonsa mitä moninaisimmille kursseille. Näistä mainittakoon ihmis- ja yhteiskunnallinen opetus, elämänhallintaa tukeva opetus, taitoaineiden opetus, taideaineiden opetus ja kielten opetus. Suurimmat opiskelijamäärät ovat elämänhallintaa tukevassa opetuksessa ja kielten opetuksessa. Tanssi, liikunta, venyttely, jooga ja itämaiset harjoitukset vetävät harrastajia suurin joukoin mukaan. Samoin vieraiden kielien opetus on aina ollut hyvin suosittua. Muiden osa-alueiden kohdalla mielenkiinto kohdistuu aina pienempiin yksilöityihin tiedonhankkijoihin. Näistä mainittakoon filosofia, rajatieto ja astrologia, historia ja sukututkimus, kulttuuri. Suuren mielenkiinnon ovat saavuttaneet myös kotitalouden kurssit erilaisille kohderyhmille mukaan lukien maahanmuuttajien kotimaidensa ruokakulttuuri. Taiteiden opetus kohdentuu sitten jo hyvin valikoidulle ryhmälle. Esimerkiksi Tampereella Viita-Akatemia on kouluttanut lukuisan joukon kirjailijoita. Kaiken yllämainitun katsotaan olevan vapaata sivistystyötä. Käytännössä tämä kuitenkin pikku hiljaa tulee olemaan sivistystyötä maksukykyiselle joukolle ihmisiä kurssimaksujen jatkuvasti noustessa. Seuraavassa olen ottanut lainauksen KOL:n jäsentiedote 10/2010 VAPAA SIVISTYSTYÖ, ote Jyri Mannisen ja Saara Luukanteleen tutkimuksesta liittyen vapaaseen sivistystyöhön. Heidän mukaansa vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikutukset liittyvät itse opiskeluprosessiin (esim. yhteisöön kuuluminen, sosiaalinen vuorovaikutus, itsensä toteuttaminen ja tekemisen ilo). Oppimisen ja osaamisen lisääntymiseen (esim. taitojen lisääntyminen, näkemysten laajentuminen, yleissivistys, tiedonhakutaidot). Välittömiin hyötyihin (esim. uusia virikkeitä, ajan tasalla pysyminen, uudet verkostot, tukea työnhakuun). Rinnakkaisvaikutuksiin (esim. itsetunto, luottamus omaan osaamiseen, oppimiskyvyn paraneminen, elämänpiirin laajentuminen). Sekä seurannaisvaikutuksiin (esim. henkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, työssä jaksaminen, arjessa jaksaminen, yhteiskunnallinen osallistuminen) Luulisi, että nykyajan koko ajan hektisemmäksi muuttuvassa maailmassa tällaisia pienillä panostuksilla saatavia merkittäviä tuloshyötyjä osattaisiin arvostaa, mutta - kuten tiedämme - kaikki eivät ajattele näin. Siksi on erittäin tärkeää, että yritämme kukin omalta osaltamme edistää vapaan sivistystyön ja kansalaisopistotoiminnan esillä olemista. Kuten edellä olevasta tutkimuksesta havaitaan, vapaa sivistystyö jakautuu oppimiseen, välittömiin hyötyihin, rinnakkaisvaikutuksiin sekä seurannaisvaikutuksiin. Kaikki nämä tapahtumat kohdistuvat ihmiseen itseensä. Tiedostamatta opiskelijat saavat opiskelustaan melkoisen annoksen ainakin osan näistä prosessiin liittyvistä hyvistä asioista. Kysymykseen mitä on vapaa sivistystyö on siis melko vaikea vastata yksiselitteisesti. Otetaan esimerkiksi kansantanssi. Mielestäni se on mitä suurimmassa määrin vapaata sivistystyötä. Sen parissa olemme saaneet kokea oman maan kansanperinnettä tanssin ja soiton merkeissä. Olemme tutustuneet lukuisilla ulkomaanmatkoilla eri kulttuureihin, nähneet muiden maiden perinteisiä kansantansseja ja tanssineetkin niitä. Näin olemme harrastuksemme parissa vieneet eteenpäin kansanperinnettä. Jos mikä niin ainakin se on kulttuuria ja vapaata sivistystyötä. Teksti ja valokuva Osmo Muro Tanhun Taika 3

4 Tanhuseuran kädentaitokurssi järjestettiin Sampolan Talvipirtissä Sammonkatu 2:ssa perjantaina alkaen klo Osallistuminen kurssille oli ilmaista. Siellä valmistettiin markkinoille myyntituotteita talkoovoimin. Käydessäni kurssipaikalla vajaa pari tuntia sen alkamisesta siellä oli menossa melkoinen työn touhu 18 käsiparin tehdessä omaa osuuttaan myytävistä tuotteista. Mukana oli osallistujia kaikista opiston tanhuryhmistä. Kurssin ohjaajina toimivat Pirjo Kärenaho ja Raili Saarinen. Valmistettavana oli kaksi tuotetta. Sytykeruusut ja sydänkortit. Kurssin osallistujia pyydettiin tuomaan tullessaan munakennoja, joulukortteja, helmiä, vanhoja kynttilöitä ja muita tarvikkeita tuotteiden valmistamiseksi. Sytykeruusujen valmistusta ohjasi Raili ja sydänkorttien valmistusta Pirjo. Sytykeruusut valmistettiin munakennosta siten, että munakenno-osa täytettiin kennoston reunoilta revityistä suikaleista käärimällä niistä tiukka tuppo kenno-osan sisään, jotka muodostivat ruusun terälehdet. Näin syntynyt ruusu kastettiin sulaan steariiniin useita kertoja antaen steariinin välillä jähmettyä. Näin syntyi herkästi palava sytyke, jolla voi esimerkiksi sytyttää helposti nuotion. Pirjo paketoi sytykeruusut muutaman kappaleen lahjapakkauksiin, jotka sitten menivät markkinoille myyntiin. Sydänkortit valmistettiin leikkaus-liimaus periaatteella vanhoista joulukorteista. Kortin runko leikattiin sydämen muotoiseksi ja koristeltiin vanhojen korttien kuvaaiheilla. Lopuksi kortin reuna sai värikkään kanttinauhan ja koristeen. Korttien teko oli tarkkaa puuhaa eikä siinä käsi saanut pahemmin vapista. Nämäkin tuotteet matkasivat sitten markkinoille myyntiin. Sivusta seuranneena voin todeta, että kaikki askartelijat olivat intensiivisesti ja antaumuksella mukana valmistamassa näitä tavaroita. Kurssin idea oli hyvä. Osallistumismaksua ei ollut ja paikalle saattoi tulla hieman myöhemminkin. Tarvikkeet olivat kierrätystavaraa ja saivat näin uuden tarkoituksen kaatopaikalle tai paperikeräykseen menon sijasta. Teksti ja valokuvat Osmo Muro 4 Tanhun Taika Raili Saarinen Pirjo Kärenaho Kurssin vetäjät

5 Historiallisten tanssien kurssi SKY:n ja KTNL:n syksyn vaalikokouksien yhteydessä järjestettiin Tampereella Tampereen Yhteiskoulun toisen kerroksen aulassa sunnuntaina historiallisten tanssien kurssi, joka oli jatkoa pari vuotta sitten pidetylle vastaavalle kurssille. Tälläkin kertaa opettajina olivat tanssitaiteilijat Mirja-Liisa Herhi ja Antti Talvio. Kurssilla tutustuttiin lukujen tansseihin. Kurssipäivä aloitettiin aamulla klo 9.00 tulokahveilla. Aamupäivän opetusjakso kesti klo saakka. Lounastauko päättyi klo Iltapäivän tanssijakso loppui klo Tästä siirryttiin vielä nauttimaan lähtökahvit, jotka olivat samalla vuosikokouksiin tulijoille tulokahvit. Itse kurssi aloitettiin 1500luvun Englannista. Tanssin askelikoista mainittakoon simple, tuplat, hypyt, joiden mukaan liikuttiin neljän parin kuvioissa. Toinen tanssi oli myös Englannista 1600-luvulta ja siitä käytettiin suomenkielistä nimeä Aisankannattaja. Sekin tanssittiin neljän parin kuviossa luvulla oltiin edelleen Englannissa ja tanssittiin progressiivinen solatanssi, jossa vastaparit Kurssin ohjaajat Mirjaetenivät solan päihin ja Liisa ja Antti palasivat sieltä takaisinpäin kuviossa lukua mentiin edelleen, mutta nyt siirryttiin Ranskalaiseen menuettitanssiin. Saman vuosisadan loppupuolella siirryttiin Wieniin ja tanssittiin Wieniläinen kontratanssi luvun alkupuolen suosittu maalaistanssi oli caloppi. Tanssi on saanut nimensä hevosen nopeimman kiitolaukan mukaan. Pariisilaisten seurapiirien suosioon tanssi tuli 1820 luvulla ja levisi sitten Wieniin, Berliiniin ja Lontooseen. Seuraavana vuorossa oli skottilainen tanssi, jossa hypittiin ja varsinkin miespuolinen tanssija sai näyttää hyppytaitojaan tietyn askelikon mukaisesti. Taitava tanssija hallitsi oikealle ja vasemmalle pyörähtelyn hyppyjen yhteydessä. Viimeisenä tanssina oli 1800-luvulta Lancier, josta mentiin kaksi vuoroa. Kurssin kahvitukset ja ruokailun hoiti tanhuseuramme maanantairyhmän keittiöporukka. Lounaalla oli tarjolla lohikeittoa lisukkeineen ja jälkiruokana maukasta kiisseliä sekä kuppi kahvia. Kurssin hinta oli SKY.n ja KTNL:n jäsenille 45 ja muille 55. Kurssin johtajana oli Erkki Lehtimäki. Kurssi järjestettiin yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. Käytännön järjestelyistä vastasi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry. Osallistujia kurssilla oli kolmisenkymmentä eri puolilta Suomea. Tanssit taltioitiin videolle. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Antero Kangas ja Osmo Muro Tanhun Taika 5

6

7 oille. Kahdessa kuviossa tanssittiin Purpurin viimeinen osa, joka mentiin hyppyaskelin. Purpuria seurasi Ryssän katrilli, joka itse asiassa oli valssia. Loppuvalssilla siirryttiin alkuperäisille piirin paikoille ja senioritanssijat liittyivät mukaan omalla piirillä. Kaikki yhdessä tanssivat Härssyn. Viimeisenä oli marssi. Aluksi muodostettiin yksi iso piiri, joka aikansa kierrettyään ja muotoaan muuttaen päätyi melko tiukkaan tukkiin. Siitä sitten kumarrus ja ohjelma oli tanssittu loppuun. Tanssiesityksen jälkeen pidettiin tikkuristikisa isänpäivän kunniaksi. Tanssi on perinteinen miesten mittely tanssitaidosta ja siihen sai osallistua kaikki halukkaat. Nopsajalkainen Lassi Rinta-Filppula voitti kisan ja sai tyttöjen halaukset palkinnokseen. Paikalle tuli aivan yllättäen Aamulehden toimittaja valokuvaajineen. Juttu ilmestyi Aamulehden sunnuntailiitteessä nimellä Tanhu tuo hymyn. Markkinoitten järjestäminen oli jälleen tanhuseuran voimannäyttö talkoohengestä aikaansaada mittava yhteistapahtuma työväenopiston puitteissa. Eräänä johtavana ajatuksena on myös kansanperinteen säilyttäminen niin kansantanssin kuin markkinatapahtumankin osalta. Tällä kertaa olivat tällaiset markkinat. Ensi vuodesta ei vielä tiedä, koska Sampola on remontissa juuri markkinoitten aikoihin. Teksti ja valokuvat Osmo Muro Tanhun Taika 7

8 Suomenruotsalaisten tanssien kurssi Jo vuosi sitten yritimme saada järjestettyä kurssia suomenruotsalaisista tansseista, mutta silloin hiihtolomaviikko karsi osallistujia, eikä kurssia voitu järjestää sillä kertaa. Nyt osallistujia saatiin melkein se 20 joka olisi tarvittu, joten kurssi päätettiin pitää vähän tappiollisena. Paikaksi saatiin Järvensivun koulu eikä valinta ollut yhtään hullumpi, liikuntasali oli juuri sopivan kokoinen niille 9 parille jotka kurssille osallistuivat, joten saatamme käyttää sitä muillakin kursseilla. Ainut harmi oli se, että Tiinalle oli annettu väärä koodi hälytinlaitteen sammuttamiseen, joten vartiointiliikkeen mies joutui käymään paikalla ottamassa hälytykset pois päältä. Kertoi vastaavaa tapahtuvan harva se kerta, joten ei siitä sen isompaa riesaa tullut. Opettajaksi olimme saaneet Marcus Blombergin Espoosta ja mukanaan hän toi pelimanniksi viulisti Anders Backmanin, molemmat alallaan hyvin taitavia ja paljon yhdessä toimineina opetus sujui varsin jouhevasti. Kurssin ohjaaja Marcus Ensimmäisellä ja Alli tanssin pyörteissä oppitunnilla mentiin muutama piiritanssi, joissa pari vaihtui koko ajan, joten eri ryhmistä tulleet osallistujat pääsivät hiukan tutustumaan toisiinsa. Itselläni ei vielä siinä vaiheessa ollut paria, joten ehdin merkitä muistiin tanssien Engelska Trippen, Kyttanvals, Storstugasprättin ja Stopp ohjeet, jotka löydät tuosta hiukan alempaa. Seuraavat kaksi oppituntia mentiin Lapväärtin menuettia (tai Lappfjärd Menuet, kuten kuuluisi sanoa) ja polskaa. Aluksi opeteltiin ihan vain menuettimusiikin mukaan kävelemistä, johon pikkuhiljaa lisättiin menuetin ominaisuuksia ja menuettiaskelikko opittiin kuin varkain. Sen jälkeen sitten voitiinkin siirtyä itse tanssin opetteluun menuetille tutussa solassa. Osa meistä oli joskus aikaisemmin mennyt tätäkin menuettia, mutta tanssi ei silti tuntunut mitenkään tutulta. Myöhemmin selvisikin, että nyt mentiin tanssin vanhempaa versio- 8 ta, kun aikaisemmin olimme tanssineet jotain toista versiota Lappfjärd Menuettia. Kun menuetti alkoi sujua, opeteltiin vielä siihen liittyvä polska, vaikkakin opettajan mukaan polska ei alun perin ole millään lailla liittynyt menuetin tanssimiseen. Vasta kun kansantanssiryhmät alkoivat ottaa menuetteja ohjelmistoonsa tuli mukaan tapa liittää menuetin perään myös polska. Sitten olikin jo puolipäivä ja aika pitää lounastauko omilla eväillä, samassa yhteydessä pidettiin myös yhdistyksen vuosikokous, jossa kurssin ansiosta oli harvinaisen paljon osanottajia. Vuosikokouksen jälkeen jatkettiin taas tanssimista, nyt oppitunnin aiheena olivat sottiisivariaatiot ja niiden päälle torstairyhmässäkin joskus tanssittu Vackra svägerskan. Koska nyt olin itsekin tanssimassa, en enää saanut merkittyä mitään muistiin, en edes sottiisivariaatioiden nimiä. Lienee syytä kysyä Marcukselta josko tanssien ohjeet saisi kirjallisena jälkikäteen. Viidennen oppitunnin aiheena oli sitten se ainoa mitä nimenomaan oli toivottu, eli hamboa mentiin seuraavaksi. Siinäkin lähdettiin ihan perusteista liikkeelle ja useimpien jalkoihin hambo saatiin menemään. Ainoastaan ne, jotka koskaan eivät olleet hamboa yrittäneet, selvisivät vähän heikommin. Ei silti syytä huoleen, harva on hambon oppinut ensimmäisellä yrityksellä, on se kuitenkin tytön ja pojan askelikon eriaikaisuuden takia paljon hankalampi opeteltava kuin perinteisemmät paritanssit ovat. Viimeisellä oppitunnilla mentiin muutama pikkutanssi. Ohjeita en edelleenkään saanut kirjattua muistiin, mutta tanssien nimet olivat kuitenkin Skalorstigarin, Kökarslängpolska, Bohmska galoppen ja Schottska. Kurssilaiset olivat päiväänsä hyvin tyytyväisiä ja opetustyyliä kehuttiin hyväksi, vähemmänkin tanssineet selvisivät mukana lähes kaikessa. Marcus ja Anders voitaneen pyytää opettajiksi toistekin, kunhan saadaan kurssilaisia hiukan enemmän ja kurssi siten plussan puolelle. (Tanssien muistiinpanot yhd.kotisivulla/ajankohtaista) Teksti Erkki Lehtimäki. Valokuvat Antero Kangas Tanhun Taika

9 Esitys Kuuselassa Kello lähestyi puolta viittä. Oli talvinen ja hyvin luminen helmikuun päivä, perjantai Paikka oli tuttu, Kuuselan Palvelukoti Härmälässä, olimmehan esiintyneet siellä viime keväänäkin, ja olimme saaneet uuden esiintymiskutsun kello viideksi, erityistoivomuksena oli kansallispukuesittely. Olimme kaikki ajoissa, vaikka työpäivän jälkeen pitikin kiirettä. Ehdimme jopa kerrata kaikki tanssitkin. Paikalla oli neljä paria maanantairyhmästä: Ritva ja Timo Heinonen, Pirjo ja Paavo Kärenaho, Kaarina Paakkanen ja Alli Raukola, sekä Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas, osassa tansseista oli lisäksi yksi pari tiistairyhmästä: Miitta Järvinen ja Lauri Ala-aho, joilla oli lisäksi oma esityskin. Sinikka Mäkelä oli ohjannut tanssit sekä juonsi esityksen, ja Antti Huusari oli säestäjämme. Yleisöä oli paikalla noin 35, ja he odottivat meitä innokkaasti. Antti otti hänelle jo tutun yleisönsä esittäytymällä "kaupungin yleiseksi pelimanniksi" ja soitta malla aluksi pari kappaletta. Hän sai hyvät suosionosoitukset. Antin jälkeen oli meidän vuoromme. Esitimme ensin Kikarin ja Senin, joiden jälkeen Kankurin ja Kaakkurin. Sitten olivat vuorossa Sysmäläinen, Katrilli Pomarkusta, Tyylin tyttö ja vauhdikas Katrilli Repolasta. Loppuhuipennuksena oli Purpurivalssi. Tanssien puolivälissä pidimme tauon, jonka aikana Miitta lauloi ja Lauri säesti kitaralla. He esittivät kappaleet "Ei ollut" eli "Morsiamen neuvokki" - sanat ovat Kalevalasta - ja "On suuri sun rantas autius". Jälkimmäisen aikana osa yleisöstä liikuttui kyyneliin asti. Tanssien jälkeen oli vuorossa kaivattu kansallispukukierros. Sitä ehdittiin pyytää jo tanssien välissäkin! Sinikka kutsui aluksi "catwalkille" naisten karjalaiset asut, sitten länsisuomalaiset. Erityishuomion saivat päähineet, kuten pannat, nauhat, tanut, tykkimyssyt, huivit ja aivan erityisesti Allin sorokka eli suomeksi harakka. Sitten olivat vuorossa miesten asut, jotka olivat kaikki Länsi-Suomesta. Saimme kaikki tuhdin tietopaketin kansallispuvuista ja niiden historiasta, mm. kuinka Tiinan uusi Pirkanmaan puku oli koottu ja hyväksytty, kahteen kertaan. Lopuksi Antti pyysi yleisöltä toivekappaletta ja saimme "Pyynikkivalssin" tahdeissa lopettaa esityksemme tanssimalla loppuvalssin. Saimme raikuvat aplodit - olisi oikeastaan pitänyt esittää encore. Meitä kiiteltiin kovasti, palkaksi saimme pullakahvit sekä kutsun tulla taas uudestaan. Meille esiintyjillekin jäi tilaisuudesta oikein hyvä mieli. Kuvat ja teksti: Antero Kangas Tanhun Taika 9

10 Järjestyksessä jo 16. Folklandia-risteily seilattiin heti loppiaisen jälkeen, Silja Europalla ja jälleen kerran oli Tampereen Työväenopiston Tanhuajia siellä mukana melkoinen joukko, vaikka tälläkin kertaa viimeiset paikat piti myydä ulkopuolisille, kun omaa väkeä ei lähtenyt ennakkovarausten mukaista määrää. Seuraavaan risteilyyn pyrinkin saamaan paikat myytyä jo ennen ennakkomaksujen tilittämistä Matka-Vekalle, koska seuran talous ei kestä 800 lainaa matkalaisille useamman kuukauden ajaksi, joten nimilistaa aletaan täyttää jo maaliskuussa. Tällä kertaa otimme yhteisen bussin Ahjolan tan- aamukahdeksalta lähtöaamuna soittelin ensin Tallinkille, mutta sieltä ei osattu sanoa, joten piti odottaa kymmeneen, että Matka-Vekka aukeaisi. Vaan sieltäpä oli väki vähissä, yksi sairaana ja toinen jo Turussa, mutta lupasivat kuitenkin yrittää. Vielä bussin tultua Tampereen linjaautoasemalle ei ollut varmuutta kuskin mukaan pääsystä, mutta juuri ennen bussin lähtöä vihdoin tuli soitto, josta selvisi että paikka löytyy. Liikennöitsijältä oli edellisvuoden palelemisen takia vaadittu lupaus, että lämmityslaite toimii ja niinhän se toimikin. Mutta pari muuta pikkuharmia matkalle sitten osuikin, mennessä alkoi joku Bill Hota & Pulvers: Pentti Haapanen, Juhani Juma Lautamaja ja Kyösti Järvelä huajien kanssa, heiltä kun oli Tiistai-ryhmä lähdössä Setlementtinuorten Liiton edustusryhmänä Folklandian perinteisen kansantanssin konserttiin, esittämään sama Ruha mikä nähtiin Turun tanhupäivillä. Bussimatka poikkesi muutenkin hiukan aikaisemmista, lähtöä edeltävänä päivänä kun sain liikennöitsijältä viestiä, että heidän bussikuskinsa haluaisi mukaan laivalle. Koska oli loppiainen ja iltapuoli, niin eipä sitä sinä päivänä selville enää saanut, josko olisi kuskipaikkoja jäljellä. Heti 10 varoitusääni huutaa, joten Aurassa tuli ylimääräinen pysäys kun kuljettaja Kauton Riston avustamana hankki bussin kaipaamaa nestetäydennystä. Sen lisäksi vessa oli jäässä, joten sitä ei voinut käyttää, joten Auran pysäyksen aikana ABC:n vessan ovi kävi tiuhaan. Lisäksi yhden penkin selkänojan mekanismi petti eikä se enää pysynyt pystyssä, joten yksi eläkeläisistämme lähinnä makasi Järvenpään Timon sylissä. Loppumatkasta aloin myös ihmetellä perin outoja maisemia, mutta ilmeisesti bussin GPS-laite oli Tanhun Taika

11 Kymppiklubin jälkeen oli pieni suvantovaihe, jolloin ehti kierrellä kaupoissa ja alkaa miettiä Folklandia-visan tehtävien ratkaisuja, mutta sitten jo pitikin pian lähteä kohti seuraavaa etappia, Tupsun juureen saunaa laulamaan Savilammen Antin johdolla isojen poikien lauluja. Tällä kertaa vaan saunan henkilökunta oli pihalla tapahtuman luonteesta pahemmin kuin lumiukko, eivät millään meinanneet suostua myymään naisille paikkoja yhteissaunaan. Osa naisista tyytyi ottamaan avaimen naisten puolelle ja tulivat sieltä sitten yhteissaunan lauteille, mutta minä en antanut periksi ennen kuin olin saanut kummallekin avaimet oikeaan saunaan, kun tyttö vihdoin antoi periksi todeten että ihan sama hänelle mihin saunaan menette. Ja niin sitä sitten jälleen kerran istuttiin maisemasaunan lauteilla, Antin laminoimat lauluvihkot käsissä laulamassa yhdessä Kumi-toopesta, Pohjolan pidoista ja Myllyromantiikasta. sitä mieltä että nopein reitti satamaan meni Naantalin kautta, koskapa myös paluumatka tuli samaa reittiä. Perille satamaan kuitenkin saavuttiin suunnitelmien mukaisesti, vain kuullaksemme ettei mitään hoppua todellakaan ollut, laiva oli vasta tulossa satamaan. Risteilylle päästiin lähtemään noin tunnin myöhässä, joten ensimmäisen tunnin ohjelma jäi pois, muuten edettiin alkuperäisen aikataulun mukaan. Itselläni oli ensimmäiset pari tuntia tukka putkella juoksemista, tavarat hyttiin, Moulin Rougeen sound checkiin, johon pääsin hyppäämään kesken tanssin, sieltä takaiin hyttiin vaatteiden vaihtoon ja pian taas Moulin Rougeen omaa esitysvuoroa odottamaan. Ruha oli konsertin viimeinen osuus, josta sitten pikavauhtia ylös konferenssitilojen Top Clubiin, jossa oli juuri alkamassa jokaisella Folklandia-risteilyllä mukana olleiden yhteinen 10-klubi, nyt jo 7. kertaa. Tarjolla oli perinteisesti kuohuviiniä ja täytekakkua, musiikkiesitys ja arpajaiset, jossa päävoittona ensi vuoden risteily. Itselleni se tosin oli 6. kerta, koska silloin kun Tampereen Työväenopiston Tanhuajat viimeksi oli esiintymässä Folklandialla, esitys meni kymppiklubin kanssa päällekkäin. Loppuyö sitten menikin Folklandia-visan tuijotellessa, oikeat vastaukset kun eivät vaan millään tahtoneet tulla mieleen, oli jälleen kerran Nipulin Hannu pistänyt parastaan tehtäviä kehitellessään. Viiden maissa Motoran ryhmä sitten alkoi väsymys voittaa ja siirryttiin nukkumaan. Tosin sitten heräsin jo tunnin päästä ja päätin käydä katsomassa, vieläkö laivalta löytyy elämää. Olihan sitä siellä, Food Marketin aulassa oli vielä paljon porukkaa tanssimassa ja juttelemassa ja sinnehän jäin sitten minäkin, vasta puoli yhdeksän maissa olin taas sängyssä ottamassa toisen tunnin unipätkän. Kymmeneksi kun piti mennä Pispalan Sottiisin infotilaisuuteen jossa tiedon lisäksi oli tarjolla myös pientä aamupalaa. Infotilaisuuden aiheena oli Tanssi- ja laulupidot 2012, jotka pidetään Tampereella Pispalan Sottiisin yhteydessä. Loppupäivä meni sitten jotenkin ohi, vasta vähän ennen loppua menimme Food Markettiin kuuntelemaan Bill Hotaa & Pulversia, kunhan oli ensin palautettu Folklandia-visa ja oikeiden vastausten paljastuttua hakattu päätä pylvääseen, kun taaskin meni monta väärin. Seuraava risteily on siis ja hyttejä on varattu sama määrä kuin nytkin, toivottavasti saan ne kaupiteltua tässä kevään mittaan, ettei tarvitse palautella Matka-Vekalle ylimääräisiä varauksia ennakkomaksun yhteydessä. Teksti Erkki Lehtimäki Valokuvat Internetistä Tanhun Taika 11

12 AHJOLAN TANHUAJAT RY KANSANTANSSITOIMINTAA AHJOLASSA 60 VUOTTA! Turun Kansantanssin Ystävät kyseli meiltä kuulumisia Tanhuviestissä 1/2011 ja tokihan meille hyvää kuuluu, vastahan juhlimme Ahjolan tanhutoiminnan 60-vuotista taivalta. Itse yhdistys tosin on puolta nuorempi, ensi vuonna kun pidetään Ahjolan Tanhuajat ry:n 30-vuotisjuhlat, ajankohta ja juhlan muoto ovat vielä mietinnässä. tarkempaa tietoa saanemme vuoden viimeiseen numeroon. Ahjolan Tanhuajien toiminnasta voisi kertoa paljonkin, mutta koska päätoimittaja toivoi juttua erityisesti niistä 60-vuotisjuhlista, niin keskitytään nyt pelkästään siihen. Juhlat siis olivat hiihtolomaviikon aloittavana lauantaina Ahjolassa, mukaan oli kutsuttu Ahjolan nykyisiä tanhuajia sekä edustajia tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme. Paikalle saapui nelisenkymmentä henkeä, melko tarkkaan se määrä mille iltamateemaisen juhlamme olimme mitoittaneetkin, Ahjolan ruokalaan kun ei sen enempää istujia sovi. Vaikka tarkoitus ei ollut pitää mitään virallista osuutta onnitteluiden vastaanottoineen, niin yleisön pyynnöstä sekin sitten otettiin ohjelmaan. Niin me sitten Kannusmäen kanssa kättelimme juhlaväen ja otimme vastaan lahjat Liisa Laaksoselta, Ahjolalta, Suomalaisen Kansantanssin Ystäviltä ja Setlementtinuorten Liitolta. Seuraavaksi päästiinkin käymään käsiksi kahvipöydän antimiin, joista tässä yhteydessä suuret kiitokset Ahjolalle, täytekakku oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi. Kahvittelun ohessa Esko kertoili Ahjolan tanhutoiminnan historiaa ja moni muukin innostui lisäämään mukaan omat muistelonsa, joten tunnin kahvitteluhetki ei tahtonut edes riittää. Kahvittelun jälkeen siirryimme liikuntasalin puolelle, jossa iltamaohjelma aloitettiin tanssimalla yhdessä Katrilli Huuvosta, taisi siinä vastakkaisrivissä olla seitsemän paria kummassakin rivissä, joten kovin moni ei istumaan jäänyt. Meluhaitta-orkesteri soitteli katrillimusiikkia ja minä huutelin näyttämön puolelta vuoroja, äänentoiston puuttumisen takia jotkut komennot eivät kaikille kuuluneet ensimmäisellä yrityksellä mutta toistamalla sama heti perään saatiin nekin menemään. Ohjelmassa oli myös tietokilpailu, jonka Mäkirannan Anna oli perinteen pohjalta koonnut. Kilpailussa oli kymmenen kohtuullisen vaikeaa kysymystä, joihin vastattiin noin nelihenkisillä joukkueilla. Parhaat tietäjät löytyivät illan orkesterin muodostamasta joukkueesta, joilla oli viisi oikeaa vastausta, kahden muun joukkueen päästessä neljään oikein, lopuilla sitten ei ollut senkään vertaa. Itse olin mukana joukkueessa jossa oli Sinikka ja Lissu, mutta siitä huolimatta pääsimme vain kahteen oikein. Tietokilpailun palkintojen jälkeen olikin illan viimeisen osuuden aika, pelimannitanssit, joissa musiikista huolehti Jouni Järvelän, Susanna Valanteen, Kirsi Aatsingin ja Janne Pöyhösen muodostama Meluhaitta. Kyseinen orkesteri perinteisesti on säestämässä kaikkia Ahjolan ryhmiä konserttikeikoilla ja luokitteluissa, harjoituksissa soittaa Jouni yksikseen. Tuntiin pelimannitansseja sai mahtumaan aika laajan valikoiman tanssilajeja, muun muassa hambo-polskan, kappaleen jonka alkupuoli oli hamboa ja loppupuoli hamburskaa. Tosin vain yksi nimeltä mainitsematon tanssipari huomasi vaihtaa tanssilajia. Viimeisen valssin jälkeen keräännyimme vielä loppupiiriin, lauloimme Maa on niin kaunis ja sitten juhlakansa jo häipyikin kuka minnekin, siitä huolimatta, että huikkasin vielä tulevan kolme varttia levytansseja. Niinpä ne levytanssit sitten tanssittiin kahden parin voimin, sai ainakin tanssia väljissä tiloissa. Ja sitten se haaste, toivomme että naapuriseura Tampereen Työväenopiston Tanhuajat kertoilee kuulumisia, heille kun on tulossa remonttiriesaa kun Sampola menee toukokuussa täysremonttiin. Tosin Ahjolaan on myös tulossa remonttia, vielä ei ole ollut puhetta sen vaikutuksista harjoituksiin. Teksti Erkki Lehtimäki Katrillin jälkeen saivat kaikki hetken hengähtää, kun iltamaohjelmaa jatkoi Esko lukemalla rakkauskirjeen iskelmämusiikille, jossa - jos nyt oikein muistan - mainittiin 86 vanhaa iskelmää juonelliseksi jutuksi koottuna. Sitten päästiinkin taas kaikki lattialle kun Koskelan Aune otti ohjat käsiin ja veti pari helppoa amerikkalaista piiritanssia, lienevätkö sitten olleet niitä senioritansseja, joita Aune muun muassa ohjaa. 12 Tanhun Taika Kuvassa on Esko Kannusmäki kertomassa Ahjolan tanhutoiminnan historiaa, kuuntelemassa kutsuvieraista ovat Tampereen Työväenopiston Tanhuajien ohjaaja Sinikka Mäkelä, Ahjolan tanhutoiminnan alullepanija Liisa Laaksonen ja Setlementtinuorten Liiton, SKY:n ja TKY:n edustaja Lennu Yläneva. Kuva Risto Elo

13 Maarit Seppälä vietti 60-vuotispäiviään Suoraman työväentalolla. Taavi Seppälä oli junaillut vaimolleen salonkitanssiesityksen Työväenopiston Tanhuajien torstairyhmästä, josta kuusi paria oli esittämässä tansseja. Esitys oli klo 17.00, mutta kokoonnuimme sinne jo lähes tuntia ennen ja kävimme esityksen läpi näyttämön takahuoneessa. Ennen esitystä onnittelimme päivänsankarin ja kävimme juomassa kakkukahvit. Taavi kuulutti esityksemme ja olimme valmiina alkamaan. Juhlatamineisiin pukeutuneina, miehet frakeissa ja tummissa puvuissa ja naiset loisteliaissa juhlapuvuissa, esitimme salonkitanssiohjelmamme. Tanssit oli ohjannut Sinikka Mäkelä ja säestäjänä oli Antti Huusari. Tanssisarjan aloitimme Kikapuulla, jolla tulimme sisään ja kumarsimme päivänsankarille. Tanssi jatkui siitä edelleen ja Kikapuun loputtua seurasi Badespan ja sen jälkeen Krakoviak. Viimeinen tanssi oli Kotiljonki, joka tanssittiin kuviossa. Esitys päättyi avattuun riviin, jossa kumarsimme yleisölle. Juhlayleisöä oli tupa täynnä. Tanssit menivät hyvin ja saimme katsojilta kiitosta. Esityspaikka näyttämön edessä oli vielä pienempi kuin mitä olimme olettaneet, mutta hyvin siinä tanssiminen sujui. Suurin kömmähdys oli siinä, että sisääntulomme oli rakennettu sille pohjalle, että kumarruksemme kohdistuisi päivänsankarille. Kuinka ollakaan Maarit istui juuri vastakkaisella puolella kuin miten meitä oli informoitu. Sille ei enää siinä vaiheessa mahtanut mitään. Esityksen jälkeen poistuimme, emmekä jääneet tanssimaan, koska yleiselle tanssille varatun tanssilattian olisi meidän porukka vallannut kokonaan. Mukava kokemus, joka varmasti säilyy muistoissa pitkän aikaa. Tanssijat: Veikko Lintu, Paula-Sirkka Vähämäki, Matti Honkanen, Riitta Fjällström, Seppo ja Milja Joronen, Taisto Rautiainen, Marja-Leena Latvala, Timo Penttilä, Sirpa Vienonen, Osmo Muro ja Sirkka-Liisa Huovinen. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Taavin kotialbumista. Tanhun Taika 13

14 Sampolan tilat remonttiin Sampolan remontti alkaa kesäkuussa Remontin kokonaiskustannusarvio on 14,5 miljoonaa euroa. Lisäksi remontoidaan juhlasali, johon on varattu 1 miljoona. Sampolan koulu ja opiston kanslia siirtyvät Pellervon koululle. Tiettävästi myös kansantanssin kurssit jatkavat Pellervossa. Kaikille opiston tunneille on löytynyt paikat syksystä 2011 alkaen useammalle eri koululle. Sampolan matalaan siipeen päästään opiskelemaan lokakuussa Sampolassa jäävät Marjatta- ja Severisali käyttöön. Talvipirttiin tulee putkiremontti ja ikkunat uusitaan. Kirjastonpuiston remontti jatkuu vielä ensi kesänä Vanhan kirjastotalon puiston remontti jatkuu edelleen vielä ensi kesänkin. Siellä ei voida esiintyä, koska muinaismuistoasian ratkaisu tuntuu kestävän edelleen. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut tarjoavat perinteisen puistokonserttisarjan tilalle muita esiintymispaikkoja eri puolilta kaupunkia kuten Finlaysonin kesälava, Haiharan taidekeskus, Tammelan- ja Laukontorit, Osmon- ja Näsinpuistojen lavat, Amurin työläiskorttelin kahvilan piha ja Mustanlahden tapahtumasatama. Esiintyjiksi haetaan tamperelaisten yhdistysten harrastajaryhmiä, kuoroja, yhtyeitä, tanssiryhmiä ja muiden alojen taitajia. Tanhuseuramme hakee kahta esiintymispaikkaa tulevalle kesälle. Elämänkaari pääsi Kuuselan seinälle Tiistain juhlittiin Kuuselan Palvelutalossa, Härmälässä Elämänkaari tilkkutyön esillelaiton avajaisia. Palvelutalon asukkaiden ja talossa kolme kertaa viikossa kokoontuvien askartelijoiden yhteinen kokoontuminen oli talon viihtyisässä talvipuutarhassa. Tilkkutyön ideoitsijat Marketta Bräysy ja Pirjo Kärenaho kertoivat kierrätysmateriaalista tehdystä työstä. Moni palvelutalon asukas käy tässä kerhossa tapaamassa näitä toimeliaita askartelijoita. Tällainen tieto tapahtumasta oli Moro-lehdessä Matkailuoppaat opastivat Finlaysonilla Kansainvälistä matkailuoppaan päivää vietettiin Tampereen Matkailuoppaat opastivat Finlaysonin alueella ja tiedottivat toiminnastaan. Valokuva on otettu Finlaysonin Aamulehden konttorin edessä. Kuvassa Tampereen Matkailuoppaiden johtokunnan jäsenistä (vasemmalta) Kaarina Paakkanen puheenjohtaja, Sirpa Kauppila, Leena Lintusaari ja Maarit Lundström. Muistiin merkitty Morolehdessä olleesta jutusta. Höyrypäät ja mopopojat Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teema vuosille on Höyrypäät ja mopopojat. Että mikä? No, tällä teemalla halutaan kunnioittaa vanhoja kansanperinteen kerääjiä, kuten Erkki Ala- Könniä, jonka syntymästä tulee 100 vuotta heinäkuussa, sekä ylläpitää ja elähdyttää myös nykyperinteen tallentamista. Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja Erkki Ala-Könni olivat perinteentallennuksen uranuurtajia. Ilman heidän uutteraa työtään moni tanssi olisi jäänyt tanssimatta, sävel soittamatta ja laulu laulamatta. He ja muut 1900-luvun perinteenkerääjät ovat rakentaneet sillan, jota pitkin soitteet, laulut ja tanssit ovat siirtyneet tämän päivän tekijöiden tulkittavaksi. Tallentajat olivat oman aikansa edelläkävijöitä. He tarttuivat polkupyörää tai mopoa sarvista ja lähtivät rohkeasti maakuntiin haastattelemaan, nauhoittamaan ja valokuvaamaan soittajia, laulajia ja tanssijoita. Teeman mukaisesti kehotamme kaikkia jäsenjärjestöjä tarttumaan nykyaikaisen perinteenkerääjän välineisiin eli videokameroihin ja digikameroihin. Merkitkää muistiin oman seuranne tai oman elämänne tapahtumia, juhlia ja arkea. Ne antavat muutaman kymmenen vuoden kuluttua arvokasta tietoa kansantanssiharrastuksesta luvulla. (Lainaus Tanhuviestistä nro 1/2011) 14 Tanhun Taika

15 Merkkipäiviä Eila Kuparinen 90 vuotta Raimo Sillanpää 70 vuotta Anja Kopi 70 vuotta Ilmari Karjalainen 60 vuotta Tapahtumia Tanhuseuran Kevätretki Kevätretki pidetään lauantaina Kokoontuminen Pyynikintorin kellon alle klo Timo Heinonen on suunnitellut kuljettavan reitin. Ulkoiluvarustus sään mukaan ja jalkaan kävelyyn soveltuvat kengät. Omat virvoitusjuomat ja eväät reppuun. Folklandia - risteily Ensi vuoden tammikuun päivänä 2012 pidettävään risteilyyn ilmoittautuminen tämän kevään aikana. Mukaan haluavat ottakaa yhteys Erkki Lehtimäkeen ja varatkaa hyttinne. Ennakkomaksu varauksen yhteydessä 20,00. Metron Melkutus Metron Melkutus pidetään Helsingissä Viimeinen ilmoittautumispäivä osallistumisesta on Ilmoittautuminen harjoitusten yhteydessä Sinikka Mäkelälle. Metron Melkutuksen käytännön järjestäjänä toimii Helsingin Kansantanssin Ystävät ry (HKY). Yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla n. 120 jäsentä ja kuusi tanssiryhmää lapsista varttuneisiin. Metro liittää tapahtuman Helsinkiin ja Melkutus on tapahtuman nimikkotanssi. Tarkempia tietoja tapahtumasta on saatavilla nettiosoitteesta Tanhuseuran pikkujoulut Pikkujouluja vietettiin Ravintola Violassa, joka sijaitsee Tampellan-alueella Violakodissa. Paikalle oli saapunut 17 yhdistyksen jäsentä. Ilta kului seurustellen ja ruokaillen. Tarjolla oli puuro, sekahedelmäkeitto, kahvi ja torttu. Illan esiintyjinä nähtiin ja kuultiin Lauria ja Miittaa. (Viereinen kuva) Yhdistyksen vuosikokous Vuosikokous pidettiin tanssikurssin lounastauolla Järvensivun koululla. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen puheenjohtajana oli Tiina Kopra ja sihteerinä Tiina Yli-Pietilä. Kokoukseen osallistui 17 yhdistyksen jäsentä. Teatterilippuja myynnissä (Lipun ostamalla tuet tanhuseuran toimintaa) I LOVE YOU BECAUSE musikaali perjantaina klo Tampereen teatterin päänäyttämöllä. Liput 35. Osissa: Sami Hintsanen, Natalil Lintala, Minka Kuustonen, Elina Salovaara, Mikko Rantaniva, Tommi Alatalo. KUNINGASKALASTAJA englantilaiskomedia lauantaina klo Tampereen teatterin päänäyttämöllä. Liput 28. Osissa: Heikki Kinnunen, Seppo Mäki, Liisa Roine. Lippujen myyntiä hoitaa Sirkka-Liisa Huovinen puh Tanhun Taika 15

16 Tiistairyhmä kuvattuna kevättalvella 2011 (Kuva Antero Kangas) Maanantairyhmän keittiöporukka historiallisten tanssien kurssilla 2010 (Kuva Osmo Muro) Aurinkoista kevättä kevättä ja hyvää kesää kaikille Tampereen Työväenopiston Tanhuajat