KAAVIN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/2017. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/2017 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Miettinen Eino, puheenjohtaja Räsänen Jorma, vpj Heikkinen Elvi Miettinen Antti Oksman Minna Pitkänen Pasi Saario Harri, poissa Tiilikainen Hilkka Toikka Kirsti, poissa varajäsenet: Hartikainen Toivo Julkunen Kaija MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Laukkanen Pentti, valtuuston pj. Julkunen Kaija, valtuuston I vpj., poissa Räsänen Erkki, valtuuston II vpj, poissa Sopanen Ari, kunnanjohtaja, esittelijä Nikulainen Ulla, vs. hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t Liitteet n:ot PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jorma Räsänen ja Elvi Heikkinen PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS Eino Miettinen Ulla Nikulainen Ari Sopanen JA VARMENNUS puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN Kaavilla TARKASTUS Elvi Heikkinen Jorma Räsänen PÖYTÄKIRJA ON Kaavin kunnanvirasto / 2017 PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ keskusarkistonhoitaja Anna-Maija Rissanen

2 Kunnanhallituksen kokous , nro 9, asialista 1. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 3. VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VALITSEMINEN 4. VALTUUSTON VUONNA 2017 PIDETTÄVIEN KOKOUSTEN AJAN, PAIKAN JA KOKOUSKUTSUN JULKAISEMISTAVAN MÄÄRÄÄMINEN 5. KUNNALLISTEN ILMOITUSTEN JULKAISEMISTAVASTA PÄÄTTÄMINEN 6. VALTUUSTON VAALILAUTAKUNNAN VAALI 7. KUNNANHALLITUKSEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 8. TARKASTUSLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN 9. KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 10. SIVISTYSLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 11. PERUSTURVALAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 12. TEKNISEN/YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 13. KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 14. KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTTUJEN MIESTEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 15. POHJOIS-SAVON POLIISILAITOKSEN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENTEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 16. EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KUNTAYHTYMIEN YHTYMÄVALTUUSTOIHIN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI 17. POHJOIS-SAVON LIITON EDUSTAJAINKOKOUSEDUSTAJAN NIMEÄMINEN 18. ESITYKSEN TEKEMINEN YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN JÄSENIKSI 19. JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SEUDULLISEEN MAATALOUSLAUTAKUNTAAN 20. VALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21. KOLMANNESVUOSIRAPORTOINTI TAMMI-HUHTIKUULTA 2017; TALOUSARVION MUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN

3 22. ERITYISLASTENTARHANOPETTAJAN TEHTÄVÄ VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA/LISÄMÄÄRÄRAHA 23. KAAVIN VANHUSNEUVOSTON ALOITE LINJA-AUTOJEN PYSÄHTYMISPAIKAN MUUTTAMISESTA 24. PUUNMYYNTITARJOUSTEN KÄSITTELY 25. KAAVINJÄRVI-RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS; LAUSUNNON ANTAMINEN ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN VALITUKSEEN VALITUSOIKEUDEN OSALTA 26. KAAVIN VUOKRATALOT OY:N LAINA-ASIA 27. ILMOITUSASIAT 28. HALLINTO-/SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI

4 Kunnanhallitus VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VALITSEMINEN. Asia 3. KH 59 Kuntalain 18 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Hallintosäännössä on päätetty varapuheenjohtajien määräksi kaksi. Hallintosäännössä on määrätty puheenjohtajiston toimikaudeksi kaksi vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee keskuudestaan kaudelle puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan.

5 Kunnanhallitus VALTUUSTON VUONNA 2017 PIDETTÄVIEN KOKOUSTEN AJAN, PAIKAN JA KOKOUSKUTSUN JULKAISEMISTAVAN MÄÄRÄÄMINEN. Asia 4. KH 60 Kuntalain 94 :n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Työjärjestyksen mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuuston kokoukset vuonna 2017 pidetään pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä tiistaina kunnanvirastolla valtuuston istuntosalissa alkaen klo tai klo silloin kun se käsiteltävien asioiden takia on tarpeellista. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuuston kokoukset vuonna 2017 saatetaan yleisesti tiedoksi kunnan ilmoitustaululle asetettavalla kuulutuksella. Kutsu julkaistaan viiteilmoituksena Koillis-Savo lehdessä ja mahdollisuuksien mukaan kunnan internet -sivuilla.

6 Kunnanhallitus KUNNALLISTEN ILMOITUSTEN JULKAISEMISTAVASTA PÄÄTTÄMINEN. Asia 5. KH 61 Kuntalain 108 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Ilmoitusten on oltava yleisessä tietoverkossa 14 vuorokautta, jollei asian luonteesta muuta johdu. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnalliset ilmoitukset julkaistaan kuntalain 108 :n mukaisesti.

7 Kunnanhallitus VALTUUSTON VAALILAUTAKUNNAN VAALI. Asia 6. KH 62 Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme (3) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston sihteeri, jollei valtuusto toisin päätä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi 3 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen toimimaan valtuuston vaalilautakuntana ja valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

8 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 7. KH 63 Kuntalain 32 :n toimielimen (myös kunnanhallituksen) jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai toisin säädetä. Kunnanhallituksen jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; 4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimenjäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu../..

9 Kunnanhallitus /.. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se määrää kunnanhallituksen toimikauden pituudeksi kaksi vuotta ja valitsee seuraavaksi kaudeksi kunnanhallitukseen 7 jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitsee edelleen jäsenistä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

10 Kunnanhallitus TARKASTUSLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN. Asia 8. KH 64 Kuntalain :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole 1) kunnanhallituksen jäsen 2) pormestari tai apulaispormestari 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain esteellisyysperusteita koskevan 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen 4) henkilö, joka on kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämistä varten 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan ja määrää sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto nimeää kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

11 Kunnanhallitus KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 9. KH 65 Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen keskusvaalilautakunta, johon kuuluu 5 jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään 5. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan. Jäsenistä valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa (vuoden 2017 vaalit) esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, se yleensä edellyttää, että kukin jäsen ja varajäsen edustaa eri äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa. Keskusvaalilautakuntaan valittavalla on oltava kuntalain 71 ;n mukainen yleinen vaalikelpoisuus. Lisäksi sovelletaan kuntalain 74.1 :ää, jossa rajoitetaan vaalikelpoisuutta valtuustoon. Vaalilain 13 :n säännöksen mukaan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Käytännössä työskentelyeste voi tulla ajankohtaiseksi vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa vuoden 2021 keväällä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä../..

12 Kunnanhallitus /.. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen keskusvaalilautakuntaan 5 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä ja asettaa varajäsenet siihen järjestykseen, jossa he tulevat keskusvaalilautakunnan varsinaisten jäsenten sijaan. Edelleen kunnanhallitus esittää, että valtuusto nimeää keskusvaalilautakunnan jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

13 Kunnanhallitus SIVISTYSLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 10. KH 66 Sivistyslautakunnan tehtäväalueet ovat: sivistystoimen hallinto, peruskoulutus, aikuiskoulutus, kirjastotoimi, vapaa-aikatoimi, lasten päivähoito ja joukkoliikenne. Esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan hänen sijaisensa. Kuntalain 33 :n mukaan valtuusto valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 74.1 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen sivistyslautakuntaan 5 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee sivistyslautakuntaan valituista varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

14 Kunnanhallitus PERUSTURVALAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 11. KH 67 Perusturvalautakunnan tehtäväalueet ovat: 1) Terveydenhuolto (kansanterveystyö, ympäristöterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) 2) Sosiaalipalvelut (aikuissosiaalityö, vanhustyö, kehitysvammatyö, vammaispalvelut ja lasten ja nuorten palvelut) 3) Sosiaalitoimen hallinto Esittelijänä toimii sosiaalijohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan hänen sijaisensa. Kuntalain 33 :n mukaan valtuusto valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 74.1 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen perusturvalautakuntaan 5 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen../..

15 Kunnanhallitus /.. Edelleen kunnanhallitus esittää, että valtuusto valitsee perusturvalautakuntaan valituista varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

16 Kunnanhallitus TEKNINEN/YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 12. KH 68 Tekninen/ympäristölautakunnan tehtäviin kuuluvat tekninen hallinto, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, ympäristötoimi, vesi- ja viemärilaitos sekä muu tekninen toimi. Esittelijänä toimii tekninen johtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan kunnanrakennusmestari. Kuntalain 33 :n mukaan valtuusto valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 74.1 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee tekninen/ympäristölautakuntaan 7 jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Edelleen kunnanhallitus esittää, että valtuusto valitsee varsinaisista jäsenistä tekninen/ympärisölautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

17 Kunnanhallitus KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 13. KH 69 Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 4 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino- ja sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (2 ). Lautamiesten valinnassa tulee korostaa lautamiehen tuomarintehtävää. Lautamies ei ole poliittisella valtakirjalla toimiva kunnallinen luottamushenkilö, vaan hänen tulee olla riippumaton. Pohjois-Savon käräjäoikeudessa on 91 lautamiestä (Kaavilta 2). Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se valitsee Pohjois- Savon käräjäoikeuteen 2 lautamiestä.

18 Kunnanhallitus KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTTUJEN MIESTEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 14. KH 70 Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan valtuusto tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Päättyväksi toimikaudeksi Kaavin kunnasta on valittu kahdeksan (8) uskottua miestä. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään 6 ja enintään 10 henkilöä.

19 Kunnanhallitus POHJOIS-SAVON POLIISILAITOKSEN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN VALITSEMINEN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 15. KH 71 Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/ ) mukaan kunnan valtuusto valitsee poliisin neuvottelukunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudekseen. Poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kunnan valitsemien jäsenten lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu myös poliisilaitoksen päällikkö. Puheenjohtajiston valitsee neuvottelukunta keskuudestaan. Asetuksen mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on: 1. seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä, sekä poliisin toimintaa, 2. tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi 3. antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista, sekä 4. käsitellä ne muut asiat, jotka käsiteltäviksi toimitetaan Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se valitsee poliisilaitoksen neuvottelukuntaan jäsenen ja hänelle varajäsenen.

20 Kunnanhallitus EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KUNTAYHTYMIEN YHTYMÄVALTUUSTOIHIN SEURAAVAKSI TOIMIKAUDEKSI. Asia 16. KH 72 Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimeen on henkilö, joka Kuntalain 76 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä samaan kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan kuitenkin valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän muihin toimielimiin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän jäsenkunta. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin kohta, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen edustajat henkilökohtaisine varajäsenineen eri kuntayhtymien yhtymävaltuustoihin seuraavasti: Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 1 varsinainen ja 1 varajäsen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2 varsinaista ja 2 henkilökohtaista varajäsentä Savon koulutuskuntayhtymä 1 jäsen ja 1 henkilökohtainen varajäsen

21 Kunnanhallitus Vaalialan kuntayhtymä 1 jäsen ja 1 henkilökohtainen varajäsen

22 Kunnanhallitus POHJOIS-SAVON LIITON EDUSTAJAINKOKOUSEDUSTAJAN NIMEÄMINEN. Asia 17. KH 73 Pohjois-Savon liiton perussopimuksen mukaan kuntien edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä, mutta kuntavaalien ajankohdan siirron vuoksi maakuntahallitus on päättänyt kutsua edustajainkokouksen koolle maanantaina Kuntien edustajainkokouksen tehtävänä on valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi Kunkin jäsenkunnan on valittava edustajainkokoukseen yksi edustaja ja hänelle varaedustaja kutakin edellisen vuoden ensimmäisenä päivänä kunnassa asunutta alkavaa 4000 asukasta kohden kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Kuntien edustajainkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Edustajainkokousedustajien ja maakuntakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten on oltava jäsenkuntien valtuutettuja. Edustajainkokoukseen ja uuteen maakuntavaltuustoon valitaan 55 jäsentä; yksi valtuutettu kutakin edellisen vuoden ensimmäisenä päivänä kunnassa asunutta alkavaa 4000 asukasta kohden kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Maakuntavaltuuston kokoonpanossa tulee huomioida tasa-arvolaki. Maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidetään Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se nimeää Pohjois- Savon liiton edustajainkokoukseen edustajan ja hänelle varaedustajan.

23 Kunnanhallitus ESITYKSEN TEKEMINEN YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN JÄSENIKSI. Asia 18. KH 74 Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kunnat ovat sopineet yhteistoimintasopimuksella ympäristöterveydenhuollon yhteisestä järjestämisestä (ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue), jossa isäntäkuntana on Siilinjärvi. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat ympäristöterveyslautakunta, sen mahdollisesti asettamat tilapäiset jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio (ympäristöterveyskeskus). Yhteistoiminta-alueen tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja vaaroja ehkäisevä valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Yhteistoimintaalueella turvataan ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella päätösvaltaa käyttää yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sopimuskuntien yhteislautakuntana toimiva, Siilinjärven kunnanhallituksen alainen ympäristöterveyslautakunta. Ympäristöterveyslautakunnan asettaa Siilinjärven kunnanvaltuusto toimikaudekseen. Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Sopimuskuntien valtuustot nimeävät lautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii isäntäkunnan edustaja. Varapuheenjohtajana on muiden sopimuskuntien nimeämä edustaja siten, että varapuheenjohtajuus vaihtuu valtuustokausittain sopimuskuntien asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää ympäristöterveyslautakuntaan yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen.

24 Kunnanhallitus JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SEUDULLISEEN MAATALOUSLAUTAKUNTAAN. Asia 19. KH 75 Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen, Vesannon kunnat sekä Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit ovat valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopineet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta alkaen. Yhteistoiminta-alueen hallinnosta ja tehtävistä vastaa Siilinjärven kunta. Tehtävien hoitamista varten perustettiin kuntalaissa tarkoitettu sopijakuntien yhteinen toimielin, joka on Siilinjärven kunnan maaseutulautakunta. Lautakunnassa on yksi jäsen jokaisesta sopimuskunnasta. Jokaisella lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Sopimuskuntien valtuustot nimittävät yhteiseen lautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Yhteistoiminta-alueella tapahtuvien kuntaliitosten yhteydessä lautakunnan jäsenten määrä vähenee sopimuskuntien lukumäärän mukaiseksi seuraavan valtuustokauden alusta. Lautakunnan puheenjohtajana on siilinjärveläinen luottamushenkilö. Varapuheenjohtajana on muiden sopimuskuntien nimeämä edustaja siten, että varapuheenjohtajuus vaihtuu valtuustokausittain sopimuskuntien asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Maaseutulautakunnan esittelijänä toimii maaseutujohtaja. Maaseutulautakunnan tehtävistä ja toimivallasta määrätään Siilinjärven kunnan hallintosäännössä. Siilinjärven kunnan tulee kuulla tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä ja hallintoa koskevien sääntöesitysten osalta muita sopijakuntia. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää lautakuntaan yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen.

25 Kunnanhallitus VALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Asia 20. KH 76 Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa, että valtuuston päätökset ovat syntyneet oikeassa järjestyksessä, kuuluvat valtuuston toimivaltaan ja ovat muutoinkin lainmukaisia. Edellä olevan perusteella kunnanhallitus päättää panna päätökset täytäntöön.

26 Kunnanhallitus KOLMANNESVUOSIRAPORTOINTI TAMMI-HUHTIKUULTA 2017; TALOUSARVION MUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN. Asia 21. KH 77 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden mukaan valtuustolle annetaan kultakin vuodelta talousarvion määrärahojen sekä toiminnallisten ym. tavoitteiden osalta 1. raportti kesäkuun loppuun mennessä. Liitteenä on suppea tekstiosa sisältäen myös Kaavin Vuokratalot Oy:n raportin. Liitteeseen sisältyy tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä käyttötalous- ja investointiosan toteutumat Liite n:o 23. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle tiedoksi kolmannesvuosiraportoinnin tammi-huhtikuulta Lisäksi kunnanhallitus esittää seuraavat talousarviomuutokset valtuustolle hyväksyttäviksi: Menot: Kiinteistötoimi Vesi- ja viemärilaitos Kiinteistötoimi Investointiosa: Virastotalon hissi Taloushallinto, lisenssit ym Osakkeiden hankinta 7.000

27 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus ERITYISLASTENTARHANOPETTAJAN TEHTÄVÄ VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA/LISÄMÄÄRÄRAHA. Asia 22. Siv.ltk. 19 Erityistä tukea tarvitsevien lasten aseman parantamiseksi lastenpäivähoidosta annetun lain (36/1973, 4 a ) mukaan kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 9 :n mukaisesti määräytyvän kelpoisuuden omaavan erityislastentarhanopettajan palvelut. Varhaiskasvatuksessa on puutteita erityislastentarhanopettajan palveluista. Tähän saakka tarvittavaa palvelua on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta, mutta kolmiportaisen tuen tarve ja hoitoa tarvitsevien lasten määrän kasvu päivähoidossa on aiheuttanut sen, että tarve erityislastentarhanopettajan työpanokselle sekä päivähoidon, että esiopetuksen puolella on kasvava. Osa-aikaisen henkilön palkkaaminen vain päivähoidon tai esiopetuksen osastokohtaiseen käyttöön on todennäköisesti haasteellista, ja siksi onkin suunniteltu yhteistä tehtävää, jossa tehtävänkuva sijoittuisi sekä päivähoitoon että esiopetukseen. Uusi varhaiskasvatuslaki on tuonut muutoksia ja velvoitteita erityisen tuen palveluiden tarjontaan päivähoidossa oleville lapsille. Määräaikaisen tehtävän perustaminen on vastaamista tähän. Kaavin kunnan päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten kokonaismäärä keväällä 2017 on yhteensä 126. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on neljässä päiväkotiryhmässä, perhepäivähoidossa ja esiopetuksessa. Tukea tarvitsevien lasten määrä vaihtelee vuosittain, ja uusia tuen tarvitsijoita tulee koko ajan lisää. Päivähoitoryhmissä sekä esiopetuksessa on myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia, joilla ei ole diagnoosia. Erityislastentarhanopettajan koulutuksen omaavan henkilön osaamista hyödynnetään lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa, erillisten tutkimusten tarpeellisuuden arvioimisessa sekä tarvittavien tukitoimien järjestämisen suunnittelussa yhteistyössä vanhempien ja muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien./..

28 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus /.. asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja huolehtii myös tukitoimien yhteensovittamisesta ja toteuttamisesta arjen tilanteissa. Ammattitaitoa hyödynnetään varhaiskasvatuspalveluiden ja lapsen kehitystä tukevien toimintojen kehittämisessä sekä muussa henkilöstön koulutus -ja konsultaatiotehtävissä. Erityislastentarhanopettajan palvelujen käytöllä varhaiskasvatuksessa helpotetaan lapsen kouluun siirtymistä ja kouluun tulevien erityistä tukea tarvitsevien lasten tilannetta kun tarpeisiin on vastattu jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä koulussa työskentelevän erityisopettajan työaika ei riitä päivähoidossa ja esiopetuksessa tuen tarpeessa olevien lasten havainnointiin ja tuen tarpeen tunnistamiseen. Ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Kaavin kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteiseen käyttöön palkataan toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään erityislastentarhanopettaja alkaen Palkkaus on KVTES:n liitteen 05PKO02B:n mukainen. Tehtävän pääasiallinen suorituspaikka on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Koska palkkausmäärärahaa erityislastentarhanopettajan toimeen ei ole varattu vuoden 2017 talousarvioon, lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että vuoden 2017 talousarvioon palkkauskuluihin lisätään euron määräraha. KH Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esitykset ja esittää määrärahan edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi kuitenkin niin, että erityislastentarhanopettaja palkataan ajalle Puheenjohtajan avattua keskustelun Minna Oksman esitti, että tehtävä laitetaan auki toistaiseksi voimassa olevana ja Pasi Pitkänen kannatti sitä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: suoritetaan kädennostoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä nostavat ensin kätensä ja sitten nostavat kätensä ne, jotka kannattavat Minna Oksmanin ja Pasi Pitkänen kannattamaa esitystä.

29 Kunnanhallitus Äänestyksessä esittelijän esitys seitsemän ääntä (Eino Miettinen, Jorma Räsänen, Antti Miettinen, Hilkka Tiilikainen, Toivo Hartikainen ja Kaija Julkunen) ja Minna Oksmanin esitys kaksi ääntä (Minna Oksman ja Pasi Pitkänen) Päätös: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 7-2.

30 Kunnanhallitus KAAVIN VANHUSNEUVOSTON ALOITE LINJA-AUTOJEN PYSÄHTYMISPAIKAN MUUTTAMISESTA. Asia 23 KH 79 Kaavin vanhusneuvosto on toimittanut seuraavanlaisen aloitteen Kaavin kuntaan: Kaavin vanhusneuvosto esittää, että linja-autojen pysähtymispaikka muutettaisiin K-Market Timantin takaa esimerkiksi Pirkko Tuovisen entisen leipomon paikalle ja samalla osa tiloista voisi ottaa matkustajien käyttöön odotustiloiksi. Kunnan imagolle olisi parempi, jos linja-autojen pysähdyspaikka ja odotustila olisi viihtyisämpi. Siirtämistä perustellaan myös turvallisuussyillä, sillä tämän hetkinen linja-autojen pysähtymispaikka on talvella jäinen ja polanteinen, liukas ja vaarallinen ja ei ole mitään sateen suojaakaan. Ehdotettu uusi paikka olisi linja-autoa odottaville viihtyisämpi ja lähellä keskustaa ja kauppaliikkeitä. Kuntalaisilta ja erityisesti kunnan vanhusväestöltä on tullut palautetta siitä, miten linja-autojen pysähdyspaikka on kaupan takana ja niin näkymättömissä. Jos entisen leipomon tilat olisivat käytössä, niin linja-autojen aikataulumuutokset voisi asettaa ikkunan väliin näkyviin, jossa ne olisivat suojassa sään vaikutuksilta ja ilkivallalta. Entisen leipomon tilat eivät ole kunnan omistuksessa. Ehdotus: Kaavin kunta on jo järjestänyt odotustilan entisen paloaseman tiloihin. Linja-autojen pysähtymispaikkaa ei ole tarkoituksenmukaista siirtää nykyiseltä paikaltaan huomioiden mm. Matkahuollon kautta kulkevien pakettien jättöpaikka. Päätös: Asia jätettiin pöydälle.

31 Kunnanhallitus Kunnanhallitus PUUNMYYNTITARJOUSTEN KÄSITTELY. Asia 24. KH 45 Kaavin kunta on tehnyt tarjouspyynnön omistamistaan leimikoista. Kohteena olivat tilojen Ylätalo, Vesivaara, Metsäkaatranen, Rasimäki, Salmikonpuro leimikot, määrältään noin 4597 m 3. Jäljennös leimausluettelosta on esityslistan mukana. Määräajassa tarjouksen jättivät seuraavat: Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja Keitele Forest Oy. Tarjousvertailu on liitteenä. Liite n:o 18. Ehdotus: Tarjoukset eivät olleet tarjouspyynnön mukaiset. Asia jätetään pöydälle ja pyydetään uudet tarjoukset KH 80 Uudet tarjoukset on pyydetty Määräaikaan klo mennessä tarjouksensa jättivät Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj. Tarjousvertailu liitteenä n:o 24. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää myydä leimikot Metsäliitto Osuuskunnalle.

32 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus KAAVINJÄRVI-RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS; LAUSUNNON ANTAMINEN ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN VALITUKSEEN VALITUSOIKEUDEN OSALTA. Asia 25. KH 103 Tämä Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutos liittyy kunnanhallituksen kokouksessa esillä olleeseen Petäjäsaaren rantakaavan laatimiseen. Kyseisen rantakaavan laatimisen yhteydessä on tarpeen muuttaa alueella voimassa olevaa Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavaa, jonka Kaavin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Muutoksen suunnittelualue on koko Petäjäsaari, joka sijaitsee Kaavinjärvi- Rikkavesi ympäristön osayleiskaavan alueella. Rantaosayleiskaavan muutoksen laatiminen on lähtenyt vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavan tarkoituksena on osoittaa Petäjäsaareen matkailupalveluiden alue ja sille rakennusoikeutta lomakylää varten. Kaavassa varataan vesistön rannalle myös riittävä määrä yleiseen käyttöön tarkoitettua vapaata rantaa sekä venevalkama-aluetta. Ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot huomioidaan kaavoitustyössä. Laadittava rantaosayleiskaavan muutos laaditaan ohjaamaan yksityiskohtaisemman ranta-asemakaavan laatimista. Kaavan laadinnassa käytetään alueelta tehtyjä selvityksiä, olemassa olevaa perustietoa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia. Kaavoitettava alue sijaitsee Kaavinjärven Hukkaselällä linnuntietä n. 3,5 km:n etäisyydellä kirkonkylästä ja sen koko on n. 17 hehtaaria. Alueella ei sijaitse valtion tai kunnan ylläpitämiä retkeilyreittejä eikä virkistysalueita ja se on kokonaan rakentamaton. Alueella ei ole vesihuolto- eikä sähköverkostoa. Kaavassa Petäjäsaareen on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2450 k-m². Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutoksen luonnosvaiheen asiakirjat tulee asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää luonnoksesta lisäksi tarvittavat lausunnot. Osayleiskaavakartta, joka sisältää kaavamerkinnät ja määräykset on liitteenä n:o 26. Luonnosvaiheen asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kunnan kotisivulla osoitteessa

33 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus /.. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää asettaa Kaavinjärvi-Rikkavesi ympäristön osayleiskaavan muutoksen luonnosvaiheen päivätyn kaavakartan sekä päivätyt kaavaselostuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä KH 142 Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutoksen luonnosvaihe ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymältä, Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, Kaavin ympäristölautakunnalta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, Pohjois- Savon ELY-keskukselta ja Pohjois-Savon liitolta. Yleiskaavan laatija on antanut saapuneiden lausuntojen johdosta päivätyn vastineensa. Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutoksen päivätyt ehdotusvaiheen asiakirjat tulee asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta lisäksi tarvittavat lausunnot. Ehdotusvaiheen asiakirjat ovat nähtävänä kunnan kotisivulla osoitteessa Esityslistan liitteenä on jaettu kunnanhallituksen jäsenille yleiskaavakartta, joka sisältää kaavamerkinnät ja määräykset sekä kaavoittajan vastine Liite n:o 35. Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä esittelee kaavaehdotusta kunnanhallituksen kokouksen alussa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää asettaa Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutoksen päivätyt ehdotusvaiheen asiakirjat julkisesti nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä../..

34 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus /.. KH 14 Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaavan muutoksen ehdotusvaiheen asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavoittajan vastine saatuihin palautteisiin on liitteenä. Liite n:o 8. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon ja viranomaisneuvottelun perusteella ehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: - VL-alueelle on varattu alueet RM-alueiden yhteyteen, jolle saunoja saa rakentaa. - RM- ja VL-alueiden määräystä on tarkennettu. - Vesikäymäläkielto on annettu - Jätevesimääräyksiä on tarkennettu - Kaavaselostusta on tarkennettu ja täydennetty. Kaavaehdotus on esityslistan liitteenä. Liite n:o 9. Kaavaehdotuksen kaikki asiakirjat ovat nähtävänä kunnan kotisivulla osoitteessa Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy Kaavinjärvi-Rikkavesi osayleiskaavan liitteen n:o 9 mukaisena ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi Valt. 12 Kaavoittajan vastine saatuihin palautteisiin on liitteenä. Valt. liite n:o 7. Kaavaehdotus on esityslistan liitteenä. Valt. liite n:o Puheenjohtajan avattua keskustelun esitti Satu Viljamaa-Dirks Erkki Räsäsen ja Johanna Kosloffin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Tämän jälkeen puheenjohtaja rajoitti puheenvuorot koskemaan joko asian pöydällepanoa tai asian käsittelyn jatkamista. Tämän jälkeen Jorma Räsänen esitti Kaija Julkusen kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan.

35 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus /.. Puheenjohtaja päätti keskustelun pöydällepanosta ja totesi, että keskustelun aikana on tehty pöydällepanoa koskeva kannatettu esitys ja samoin on esitetty asian käsittelyn jatkamista ja että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, vastaavat jaa ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, vastaavat ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä jaa ääniä annettiin 10, ei ääniä 9 ja 2 valtuutettua jätti äänestämättä. Päätös: Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen jättää asian käsittelyn pöydälle KH 34 Esityslistan liitteenä on Ely Keskuksen lausunto, kaavakartta, kaavoittajan vastine ja kaavaselostus. Liitteet n:ot 13, 14,15 ja 16. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy Kaavinjärvi-Rikkavesi osayleiskaavan liitteen mukaisena ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Pöytäkirjamerkintä: Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä oli kuultavana ennen asian käsittelyä Valt. 20 Valt. liitteet n:ot 11, 12,13,14. Pöytäkirjamerkintä: Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä oli kuultavana ennen asian käsittelyä /..

36 Kunnanhallitus /.. KH 81 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hakenut Itä-Suomen hallinto-oikeudelta muutosta valtuuston päätökseen. Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään 3972/ kehottanut Kaavin kuntaa antamaan lausuntonsa valituksen johdosta ainoastaan siltä osin, onko kunnan käsityksen mukaan valittajalla valitusoikeutta asiassa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Kaavin kunta antaa asiassa seuraavan lausunnon: Kaavin kunta katsoo, että ELY-keskuksella ei ole asiassa valitusoikeutta seuraavin perusteluin. 1. Valitusoikeus perustuu voimaan tulleeseen MRL:n muutokseen (230/2017). Valitusta vireille pantaessa ELY-keskuksella ei ollut lain mukaan enää valitusoikeutta. Lain siirtymäsäännöksissä ei ole otettu kantaa siihen, mitä lakia sovelletaan päätöksiin, joiden osalta muutoksenhakuaika on kesken toisin kuin esim. MRL 208 :ssä. (132/1999). Koska siirtymäsäännökset eivät anna tuomioistuimelle oikeutta soveltaa kumottua lakia, on sovellettava voimaan tullutta lakia. 2. ELY:n valitusoikeus MRL 191 :n (230/2017) mukaan ELY:n tehtävä on MRL 18:n mukaan edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Edistämiseen liittyen tehtävään voidaan katsoa kuuluvan mm. koulutuksen järjestämisen ja asiantuntija-avun antamisen. ELY:n valvonta kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä kohdistuu vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin (MRL 18 ). ELY:n valitusoikeus perustuu sen 18 :ssä säädettyyn viranomaistehtävään. ELY:llä on MRL 191 :n mukaan valitusoikeus toimialaansa kuuluvissa asioissa eli niistä kaavoista, joissa käsitellään vaikutuksiltaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita. ELY perustelee valitusoikeuttaan sillä, että rantaalueiden maankäytön suunnitelmallisuus on valtakunnallista merkitystä omaava asia. Koko maankäytön suunnittelujärjestelmän näkökulmasta ranta-alueet ovat vain yksi asia monen muun asian joukossa. Ei se, että laissa on rantojen käytölle asetettu reunaehtoja tai että ne ovat olleet keskeisiä ELY:n toiminnassa, tee niistä valtakunnallisen tason asiaa siinä mielessä, kuin MRL 191 :ssä

37 Kunnanhallitus tarkoitetaan. Myöskään perusoikeuksien turvaaminen yksistään ei ole peruste valitusoikeudelle. Maanomistajien tasapuolista kohtelua rakennusoikeuden suhteen ei myöskään voi käyttää valitusperusteena huomioiden ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 120 (Rantojen maankäytön suunnittelu) sivun 117 ohje: Elinkeinotoimintaa tukeviin palveluihin ja toimintoihin ei yleensä sovelleta samoja mitoitusperiaatteita kuin tavanomaiseen rantarakentamiseen. Pidämme myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimintaa syrjivänä perustuslain 6 :n näkökulmasta suhteessa Tervon Lohimaan ja Tahkon alueen kaavoitukseen, joissa molemmissa merkittävästi RM-alueita. ELY:n tulkinta valitusoikeudestaan muutetun 191 :n mukaan on virheellinen. Lain perusteluista ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että yksittäisen kunnan yksittäisen kaava-alueen yksittäisen saaren mitoitus ja siltä osin kaavan sisältövaatimusten lainmukaisuus voisi olla sellainen asia, johon ELY:llä sen esittämillä perustein olisi valitusoikeus. Jos ELY:n kriteerit valitusoikeudelleen hyväksytään, tarkoittasi se käytännössä sitä, että lainmuutoksen tavoitteet eivät toteutuisi lainkaan. ELY:n kriteerit valitusoikeudelleen liittyvät enemmän näkemykseen kunnan päätöksen lainvastaisuudesta kuin päätöksen vaikutusten merkittävyyteen valtakunnallisesta tai maakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mainittu lain perustelussa eräänä kriteerinä arvioitaessa ELY:n valvontatehtävää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki VAT:ssa mainitut asiat antaisivat ELY:lle valitusoikeuden. VAT:t ovat keskenään erilaisia ja moni niistä täsmentää lain kaavoille asetettavia sisältövaatimuksia eikä niitä siten voida pitää laissa tarkoitettuina asioina. Merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon vaikutusten suuruus ja laajuus, vaikutusalueen muutosherkkyys sekä kaavan tehtävä ja tarkoitus, kuten lain perusteluissa todetaan. Pelkästään käyttötarkoitus ei voi olla kriteeri sille, että kyse on maakunnallisesti merkittävästä asiasta. Paikallisesti merkittäviä matkailualueita voidaan osoittaa kuntakaavoissa. Rajanvetoon paikallisen ja maakunnallisen hankkeen välillä ei vaikuta pelkästään kerrosalan määrä, vaan vaikutukset. Todettakoon, että nyt osoitettu kerrosala on alle 2 % Kaavinjärven-Rikkaveden rantaosayleiskaavassa osoitetusta kokonaisrakennusoikeudesta. Petäjäsaari on maakuntakaavassa valkeata aluetta, maakuntakaavan valkeille alueilla voidaan osoittaa paikallisesti merkittäviä toimintoja kuten nyt Petäjäsaareen suunniteltua toimintaa. Maakuntaliiton lausunnossa ei ole minkäänlaista huomautettavaa asiaan.