OHJE TUKIHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 Ohje 1 (10) OHJE TUKIHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Yleistä Tukihakemuslomaketta käytetään haettaessa laajakaistarakentamisen tuesta hajaasutusalueille annetussa laissa (1186/2009, laajakaistatukilaki) tarkoitettua valtiontukea Viestintävirastosta. Viestintävirasto toimii valtionapuviranomaisena hankkeissa, jotka sijaitsevat kunnissa, joissa kuntien maksuosuus on 8 % tai 33 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tuen hakeminen ja rakentamishankkeen aloittaminen Laajakaistarakentamisen tukea on haettava Viestintävirastolta ennen tukihakemuksen mukaisen rakentamishankkeen aloittamista. Laajakaistatukilain mukaan tukikelpoisia ovat ainoastaan hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneet kustannukset. Tukihakemus tulee vireille, kun se on saapunut Viestintävirastoon. Hakemus on täytettävä huolellisesti ja sen mukana on toimitettava kaikki vaadittavat liitteet. Hakemusta on kuitenkin mahdollista täydentää sen vireilletulon jälkeen. Hakemuksessa ei saa esittää väärää tai virheellistä tietoa. Valtion tuen maksatusta haetaan erillisellä hakemuksella ja tuen maksatus perustuu aina toteutuneisiin tukikelpoisiin rakentamiskustannuksiin, jotka on kyettävä todentamaan. Maksatusta voi hakea vasta, kun tukipäätös on annettu ja muut maksatukselle asetetut edellytykset täyttyvät. Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi tai sen jälkeen, puolet tuen määrästä voidaan maksaa tuenhakijan pyynnöstä ennakkoon sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu. Huomioitavia asioita valtion tuen myöntämisen edellytyksistä Tukikelpoinen alue on määritelty laajakaistatukilain 3 :ssä ja lakia täsmentävässä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010, jäljempänä LVM:n asetus). LVM:n asetuksen mukaisia tukikelpoisia maantieteellisiä alueita koskevat kartat ovat Viestintäviraston internetsivuilla ( Laajakaista osiossa. Edellä mainituissa kartoissa tukikelvottomaksi määritelty alue on merkitty punaisella viivoituksella ja tässä ohjeessa siitä käytetään nimitystä punainen alue. Punaisen alueen ulkopuolelle jäävät alueet ovat lähtökohtaisesti tukikelpoisia alueita. Lähtökohtaisesti tukea voidaan myöntää vain maakuntaliiton määrittelemälle hankealueelle. Hankealueen ulkopuoliselle verkonosalle tukea voidaan myöntää vain, jos kyseinen verkonosa on välttämätön esim. hankealueen verkon kytkemiseksi yleiseen viestintäverkkoon. Laajakaistatukilain 8 4 momentissa todetaan, että tukea voidaan myöntää vain, jos tuen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Valtion tuella on todennäköisesti vähäistä suurempia kilpailuvaikutuksia esimerkiksi silloin, jos samalla maantieteellisellä alueella sijaitsee jo

2 2 (10) viestintäverkko, jolla voidaan tarjota liittymiä 100 megabitin yhteysnopeudella (HE 176/2009, s. 27). Asiaa on käsitelty tarkemmin Viestintäviraston muistiossa verkon tukikelpoisuuden arvioinnista. Tarvittaessa hankealuetta koskevan markkina-analyysin yksityiskohtaisemman version voi pyytää Viestintävirastosta osoitteesta Valtion tuen myöntämisen edellytykset on määritelty laajakaistatukilain 8-9 :ssä. Lisäksi tuen ehtoja on määritelty lain :ssä. Tuen ehdoista on lisätietoa muun muassa ohjeessa teleyrityksille laajakaistahankkeen tuen hakemiseksi, Viestintävirastolta internetsivuilla ( Laajakaista osiossa. Valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on se, että tuen saaja maksaa hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia ja kunta 8 tai 33 prosenttia. Valtion tukea myönnetään vastaavasti enintään 58 tai 33 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Valtion tukea voidaan myöntää hankkeen investointikustannuksiin, jotka ovat 1) syntyneet tukihakemuksen vireilletulon jälkeen ja 2) syntyneet edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta; sekä 3) välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Valtion tukea ei voida myöntää 1) viestintäverkon ylläpitokustannuksiin; 2) kustannuksiin, jotka kohdistuvat enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta ulottuvalle tilaajayhteyden osalle; 3) kustannuksiin alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita. Valtion tuen maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut. Tuen hakijan on lähtökohtaisesti rakennettava verkko valmiiksi ennen kuin myönnetty tuki voidaan maksaa (mahdollista ennakkoon maksettavaa 50 %:n osuutta lukuun ottamatta). Tämä tulee huomioida tukihakemusta ja hankkeessa rakennettavaa verkkosuunnitelmaa laadittaessa. Rakennettu verkko voi perustellusta syystä poiketa vähäisessä määrin suunnitellusta ja tukipäätöksen pohjana olleesta verkosta. Tällaisia hyväksyttäviä pienimuotoisia muutoksia voivat olla esimerkiksi odottamattomista maastoesteistä johtuvat reittimuutokset sekä kysynnän puutteen takia rakentamattomat talokaapelit ja muut yksittäiset yhteydet. Pitkäkestoisissa ja laajamittaisissa hankkeissa, joihin liittyvä valtiontuki on maakuntaliiton päätöksellä julistettu haettavaksi ennen , tuki voidaan hakijan pyynnöstä maksaa erissä valtionavustuslain (688/2001) 12 mukaisesti. Säännöksen mukaan: "Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys."

3 3 (10) TUKIHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 1 HAKIJA Hakemuslomakkeen kohtaan 1A hakija täyttää hakijaa ja hankkeelle nimettyä yhteyshenkilöä koskevat tiedot. Hakijana voi olla yritys, yhteisö tai säätiö. Hakija täyttää lomakkeelle tiedon siitä, onko hakija hakemuksen vireilletulohetkellä toimintansa aloittava yritys, vai jo toimiva yritys. Mikäli hakija on tätä hanketta varten perustettu ja hakemusvaiheessa toimintansa aloittava yritys, on hakijan toimitettava hakemuksensa liitteenä liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Hakija merkitsee kohtaan 1B tiedon myös siitä, onko hakija tehnyt Viestintävirastolle teletoimintailmoituksen. Mikäli hakija ei hakemuksen vireilletulohetkellä harjoita teletoimintaa, on hakijan teletoiminnan alkaessa tehtävä Viestintävirastolle viestintämarkkinalain 3 :ssä tarkoitettu teletoimintailmoitus. Viestintävirasto on julkaissut ohjeen ilmoituksen antamisesta kotisivuillaan osoitteessa: Tuettavasta hankkeesta on pidettävä projektikirjanpitoa. Kohtaan 1C on merkittävä kirjanpitäjän yhteystiedot ja kirjanpitoaineiston säilytyspaikan yhteystiedot. Projektikirjanpidon aineisto on säilytettävä 10 vuoden ajan hankkeen valmistumisesta lukien. 2 HANKETTA KOSKEVAT TIEDOT Hakemuslomakkeen kohtaan 2A merkitään tuettavan hankkeen nimi ja kunnat, joiden alueella hanke toteutetaan. Kohdassa 2A annetaan lisäksi tietoa hakumenettelystä, jolla hakija on valittu hankkeen toteuttajaksi. Valtion laajakaistatukea voi hakea ainoastaan maakunnan liiton toteuttamassa hakumenettelyssä valituksi tullut yritys tai yhteisö. Hakemukseen liitetään jäljennös maakunnan liiton päätöksestä, jolla hankkeen toteuttaja on valittu, sekä selvitys päätöksen lainvoimaisuudesta (hakemuksen liite 2.1). Mikäli päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, on tukihakemukseen liitettävä hallinto-oikeuden päätös siitä, että maakunnan liiton päätöstä voidaan noudattaa valituksesta huolimatta. Hakemukseen on liitettävä maakunnan liiton hakumenettelyyn toimitettu tarjous liitteineen (hakemuksen liite 2.1). Mikäli hakijan tekemä tarjous on joiltakin osin täsmentynyt esimerkiksi, kunnan ja tuen hakijan tekemällä sopimuksella, on jäljennös myös tästä sopimuksesta toimitettava liitteenä. Hakemuslomakkeen kohdassa 2B ilmoitetaan myös hankkeen aloittamis- ja arvioitu valmistumisajankohta. Hankkeen aloittamisajankohdaksi voidaan merkitä esimerkiksi ajankohta, jolloin rakennettavan viestintäverkon suunnittelu aloitetaan. Hakija ilmoittaa kohdassa 2C hanketta koskevissa tiedoissa onko hankkeen toteutukselle asetettu ehto, jonka täyttyminen on verkon rakentamisen edellytys. Tällainen ehto voi olla esimerkiksi edellytys tietyn tilaajamäärän saavuttamisesta ennen kuin verkkoa ryhdytään toteuttamaan. Mikäli tällainen ehto on asetettu, on hakemuksessa myös lyhyesti kuvattava, missä päätöksessä tai minkä osapuolen kanssa solmitussa sopimuksessa kyseinen ehto on asetettu. Lisäksi on kuvattava

4 4 (10) lyhyesti ehdon sisältö, millä perustein ehto laukeaa ja miten ehdon poistumisesta ilmoitetaan osapuolille. Myös ehdon voimassa olon takaraja on ilmoitettava hakemuksessa. Lähtökohtaisesti Viestintävirasto ei voi antaa tukipäätöstä ennen, kuin verkon toteutuksen edellytyksenä ollut ehto on poistunut. Hakemuslomakkeen kohdassa 2D hakija ilmoittaa vielä, toteutetaanko hanke tai sen osa yhteisrakentamishankkeena muiden yhdyskuntaa palvelevien rakenteiden, kuten vesi-, viemäri- ja sähköjohtojen, ja näihin liittyvien rakennelmien kanssa. Lisäksi kohdassa 2E hakija ilmoittaa, onko hakijalla hankealueella hallinnassaan viestintäverkko, josta voidaan tarjota asiakkaille 100 Mbit/s-liittymiä. Mikäli hakijalla on hallinnassaan tällainen viestintäverkko, on siitä toimitettava erillinen selvitys. Selvityksessä on oltava mukana karttaliite, mistä käy ilmi tällaisen verkon sijainti. Hakija merkitsee hanketta koskeviin tietoihin kohtaan 2F arvionsa kaikkien rakennettavaan viestintäverkkoon liitettävien potentiaalisten tilaajien enimmäismäärästä ja rakennettavan verkon alueella sijaitsevien vakituisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen lukumäärästä. Tukikelpoisia tilaajia ovat tukikelpoisella alueella sijaitsevat vakituisten asuntojen, yritysten ja julkisen sektorin toimipaikkojen tilaajat. Esimerkiksi loma-asuntoihin rakennettavat liittymät eivät ole tukikelpoisia tilaajaliittymiä, mutta nämä voidaan kuitenkin sisällyttää verkon alueella sijaitsevien mahdollisten tilaajien yhteismäärään. Hakijan on hakemuksen kohdassa 2G esitettävä lyhyt kirjallinen tiivistelmä hankekuvauksesta. Hankekuvauksen tiivistelmästä tulee käydä ilmi hankealueen sijainti, kohderyhmä, hyödynsaajat, tavoitteet, toimenpiteet, tulokset ja vaikutukset. Kohdan 2H lopussa hakija ilmoittaa, onko hakija saanut toimintaansa rahoitusta pääomasijoituksena julkisilta toimijoilta, joita ovat esimerkiksi kunnat, valtio tai muut julkisyhteisöt. Mikäli hakija on saanut pääomasijoituksia julkisilta toimijoilta, on hakemuksen liitteenä toimitettava tarkempi selvitys yhtiöön tehdyn pääomasijoituksen määrästä, ehdoista ja rahoittajasta. Selvityksestä on käytävä ilmi täyttääkö pääomasijoitus ns. markkinasijoittajaperiaatteen edellytykset. Lisätietoa EU:n valtiontukisääntelystä on Työ- ja elinkeinoministeriön internetsivulla osoitteessa: 3 HANKKEEN RAHOITUSTA KOSKEVAT TIEDOT Hakija merkitsee kohtaan 3A hankkeelle haettavan valtion tuen määrän. Haettavan tuen määräksi voidaan merkitä enintään määrä, jonka hakija on maakunnan liiton hakumenettelyssä ilmoittanut haettavan valtion tuen määräksi. Hakemuslomakkeen kohtaan 3B hakija merkitsee määrän, jolla hankkeeseen osallistuva kunta tai kunnat ovat laajakaistatukilain 8 :n mukaisella maksuosuudellaan sitoutuneet rahoittamaan hanketta. Hakemukseen on liitettävä rahoitusta koskeva kunnan toimielimen päätös kunkin kunnan osalta. Päätöksistä on käytävä ilmi niiden lainvoimaisuus. Hakemuslomakkeen kohdassa 3C hakija ilmoittaa muun hakemansa tai saamansa julkisen tuen määrän. Muun julkisen tuen osalta ilmoitetaan rahoittajan nimi, käytetty rahoitusinstrumentti ja rahoitusinstrumenttiin sisältyvä julkisen tuen määrä. Laajakaistatuen myöntämiseen sovelletaan laajakaistatukilain lisäksi myös valtionavustuslakia ja Euroopan Unionin valtiontukisääntöjä. Julkisella tuella tarkoitetaan valtionavustuslain 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti valtion, kunnan

5 5 (10) tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta. Valtionavustuslain 6 :n 3 momentin mukaan valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Laajakaistahankkeelle laajakaistatukilain nojalla myönnettävän tuen hankekohtainen enimmäismäärä on 66 % tukikelpoisista kustannuksista. Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi tai sen jälkeen, tuen hankekohtainen enimmäismäärä on 90 % tukikelpoisista kustannuksista. Hankkeen todellinen tuki-intensiteetti määräytyy hankkeen tarjouskilpailumenettelyn tulosten perusteella. Hakemuksessa on eriteltävä sekä hakijan saamat julkiseksi tueksi katsottavat eri rahoitusmuodot että niiden sisältämät julkisen tuen euromäärät. Hakijan tehtävänä on hankkia laajakaistahanketta rahoittavalta julkiselta taholta peruteltu selvitys siitä, sisältävätkö kyseisen tahon myöntämät erilaiset rahoitusinstrumentit julkista tukea sekä mikä niiden mahdollisesti sisältämän julkisen tuen määrä on. Rahoituspäätökset ja selvitykset on toimitettava tukihakemuksen liitteenä. Viestintävirasto kiinnittää tuen hakijan huomion siihen, että virheellisesti myönnetty tai maksettu valtiontuki voidaan periä takaisin vaikka virhe olisi tapahtunut viranomaisen toiminnassa. Tämä koskee kaikkia julkista tukea myöntäviä viranomaisia. Hakija merkitsee hakemuslomakkeen kohtaan 3D hankkeelle hakemansa tai saamansa EU-rahoitteisen tuen määrä. Mikäli hankkeelle on haettu tai myönnetty EUrahoitteista tukea, on hakemukseen liitettävä selvitys saadusta tai haetusta rahoituksesta (hakemuksen liite 3.2). Hakemuksen kohtaan 3E hakija merkitsee tiedon tuen hakijan omasta rahoitusosuudesta. Tuen hakijan tulee osallistua hankkeen rahoitukseen vähintään 34 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi tai sen jälkeen, tuen hankekohtainen enimmäismäärä on 90 % tukikelpoisista kustannuksista, jolloin tuen hakijan on osallistuttava hankkeen rahoitukseen vähintään 10 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Hakemuksen kohtaan 3F hakija merkitsee hankkeen rakennusaikaisen tulorahoituksen. Rakennusaikaisella tulorahoituksella tarkoitetaan tuloja, jotka on saatu ennen kuin valtion tuki hankkeelle on maksettu loppuun. Tuloiksi merkitään valtionavustuksen kohteena olevasta tuen hakijan toiminnasta ja hankkeesta rakennusaikana saatavat tulot, esim. tulot yhteisrakentamisesta. Näihin tuloihin ei kuitenkaan ilmoiteta rakennusaikana loppuasiakasliittymien myynnistä saatuja tuloja, koska ne huomioidaan erillisenä eränä maksatuksen jälkeen tapahtuvassa ylituoton valvonnassa. Tuen hakijan on kohdassa 3G ilmoitettava hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä, ilman arvonlisäveroa.

6 6 (10) 4 TUEN AVULLA RAKENNETTAVASSA VIESTINTÄVERKOSSA TARJOTTAVAT TUKKU- JA VÄHITTÄISPALVELUT Kohdassa 4A kuvataan lyhyesti tuen avulla rakennettavassa verkossa tarjottavat viestintä- ja verkkopalvelut. Hakemukseen liitetään tarkempi selvitys verkossa tarjottavien edistyksellisten viestintäpalvelujen ominaisuuksista ja laadusta. Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi luonnos palvelukuvauksesta tai muu selvitys (hakemuksen liite 4.1). Selvityksestä tulee käydä ilmi ainakin tarjottavien palvelujen minimivalikoima, tilaajayhteyksien toteutustapa ja hinta sekä keskeisimmät vuokratuotteet hintoineen. Tukihakemuksen yhteydessä on oltava kuvaus vähintään yhdestä hankealueen verkossa tarjottavasta tukkutuotteesta, jonka avulla toinen teleyritys voi tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja, ja sen hinnoittelusta. Kohdassa 4B on ilmoitettava palveluntarjoaja, joka tulee tarjoamaan edistyksellisiä viestintäpalveluja tuen avulla rakennetussa verkossa. Mikäli hakija ei itse toimi palveluyrityksenä, tulee hakijan kuitenkin sitoutua huolehtimaan siitä, että vähintään yksi teleyritys tarjoaa verkossa laajakaistalain 9 :n mukaisesti viestintä- ja verkkopalveluja (kohdat 4C, 4D ja 4E). Tällöin hakemuksen liitteenä on esitettävä selvitystä verkko- ja palveluoperaattorin välisen sopimuksen ehdoista. Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi aiesopimus tai muu vastaava asiakirja tulevasta yhteistyöstä. Hakemuksen liitteenä 4.2. on esitettävä selvitys viestintäverkon ja -palveluiden yhteenliittämisestä muiden teleyritysten kanssa. Selvityksenä voidaan esittää esimerkiksi aiesopimus tai muu vastaava suunnitelma. Mikäli verkko liitetään omaan olevassa olevaan verkkoon, riittää tästä maininta. Liitteestä tulee käydä ilmi myös osoite, jossa verkkojen yhteenliittäminen tehdään. 5 TUEN AVULLA RAKENNETTAVAA VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TIEDOT Tukihakemukseen merkitään tuen avulla rakennettavaa verkkoa ja siinä käytettäviä kaapeleita sekä verkkoon liitettävien laitteiden, verkon rakenteiden ja laitetilojen lukumääriä koskevat tiedot. Tässä ei ilmoiteta toiselta teleyritykseltä tai muulta toiselta osapuolelta vuokrattavia rakenteita, yhteyksiä tai laitteita. Hakija voi tarvittaessa lisätä lomakkeeseen rivejä. Aktiivilaitteiden osalta kohtaan 5A tuen hakijan tulee eritellä (tyyppi-kenttä) ainakin runkoverkon laitteet liityntäsolmuista (esim. tilaajakytkin). Halutessaan tuen hakija voi käyttää myös hienojakoisempaa jaottelua. Hakijan tulee ilmoittaa kohdassa 5B kytketäänkö tilaajat verkkoon 1 vai 2 kuidulla. Lisäksi hakijan tulee ilmoittaa käytetäänkö hankkeessa mastoja tai pylväitä ja näiden määrä. Rakennettavan verkkoreitin pituus yhteensä ilmoitetaan kohdassa 5C. Verkkoon sisältyvien kaapeleiden yhteispituus ilmoitetaan kohdassa 5D, sekä myös eriteltynä kaapeleiden paksuuden mukaan. Tuen hakija voi halutessaan jättää ilmoittamatta kohdissa 5C ja 5D yksittäiset alle 2 kilometrin mittaiset tilaajayhteydet tai talokaapelit ja pelkästään ns. punaisella alueella sijaitsevia tilaajia varten rakennetut yhteydet. Mikäli näitä yhteyksiä ei ilmoiteta verkkosuunnitelmassa, ei näiden yhteyksien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksiakaan saa sisällyttää hakemuksen kohdassa 6 tarkoitettuun hankkeen

7 7 (10) kustannusarvioon. Mikäli nämä yhteydet jätetään ilmoittamatta, tällä voi olla vaikutusta hankkeelle myönnettävän tuen määrään. Tuen hakijan on liitettävä hakemukseensa seuraavat selvitykset: 5.1 Verkkosuunnitelma karttapohjalla ja luettelo yhteysväleistä 5.2 Luettelo aktiivilaitteiden laitetiloista Tuen hakijan on toimitettava Viestintävirastolle verkkosuunnitelma ensisijaisesti paikkatietomuotoisena verkkokuvana. Mikäli tuen hakijalla ei ole käytössään paikkatietomuotoista verkkosuunnitelmaa, hakija voi toimittaa verkkosuunnitelman karttapohjalle piirrettynä verkkokuvana. Paikkatietoinen verkkokuva kuitenkin helpottaa ja nopeuttaa tukihakemuksen käsittelyä. Paikkatietomuotoinen verkkokuva toimitetaan Viestintävirastolle MapInfo TABtai Shape-muotoisena tiedostona. Muiden tiedostomuotojen osalta olkaa yhteydessä Viestintävirastoon etukäteen niiden soveltuvuudesta. Tuen hakijan tulee lisäksi ilmoittaa paikkatietojen pohjana käyttämänsä koordinaatisto. Karttapohjalle piirretty verkkokuva tulee toimittaa sähköisenä esimerkiksi PDFmuodossa. Karttapohjan mittakaavaksi riittää 1: Käytetty mittakaava tulee ilmoittaa kuvan yhteydessä. Mittakaavan tulee olla riittävän tarkka, jotta kartta on luettavissa tulosteesta ja näytöltä. Tuen hakijan on nimettävä tai muuten merkittävä verkon osat siten, että hakemuksen liitteessä 5.2. luetellut aktiivilaitteet ovat löydettävissä helposti karttakuvasta. Hakija voi esimerkiksi piirtää ja nimetä laitetilat karttakuvaan ja listata liitteeseen kussakin laitetilassa sijaitsevat aktiivilaitteet. Verkkosuunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi kuvaus yhteysväleistä. Tuen hakija saa itse päättää tarkemman tarkkuustason, jolla haluaa eri yhteysvälit raportoida. Yhteysvälit on kuitenkin määriteltävä siten, että yhteysväli vaihtuu ainakin kaapelimäärän tai kaapelissa olevan kuitumäärän muuttuessa. Yhteysvälien alun ja lopun on käytävä selvästi ilmi Viestintävirastolle toimitetavasta verkkokuvasta. Tuen hakijan on esitettävä kukin yhteysväli selvästi joko erillisessä Excel-muotoisessa taulukossa tai karttakuvassa josta käyvät ilmi vastaavat tiedot. Yhteysväleistä on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: yhteysvälin tunnus (verkkokuvasta löytämistä varten) yhteysvälin kapasiteetti (esim. kuitumäärä) yhteysvälin reittipituus ja kaapelipituus metreissä. Kaapelipituus tulee ilmoittaa erikseen ainoastaan, jos se poikkeaa reittipituudesta. Alla on esitetty yksinkertaistettu Viestintäviraston piirtämä kuvitteellinen esimerkki verkosta ja sen yhteysvälien ilmoittamisesta. Kuva ei ole vaaditussa mittakaavassa 1:20 000, eikä kuvaan ole piirretty tilaajayhteyksien viimeisiä osia tilaajille saakka.

8 8 (10) Copyright Maanmittauslaitos Käyttöoikeuslupa MML/VIR/MYY/303/09. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty. Kuva 1: Esimerkki yhteysvälien ilmoittamisesta karttakuvassa Hakemuksen liitteestä 5.2 on oltava kuvaus laitetilasta ja sen hankkeessa rakennettavasta kalustuksesta (mm. sähköliittymä ja akusto), laitetilan sijainti (osoite tai paikkatieto) sekä tieto siitä, mitä aktiivilaitteita tilassa sijaitsee. Luettelossa on oltava seuraavat tiedot laitekohtaisesti: laitteen/laitetilan tunnus, jolla laite on löydettävissä liitteen 5.2 mukaisesta karttakuvasta laitteen tuotenimi (esim. Cisco Catalyst 45XX) laitteen kapasiteetti (tilaajakytkimissä porttimäärä) Hakijaa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että hakemuksessa ja sen liitteissä toimitetut tiedot verkosta ovat oikeat ja keskenään yhtäpitävät. 6 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO Hankkeen kustannusarvio -kohdassa ilmoitetaan arvioidut rakentamiskustannukset vain kohdassa 5 kuvatulle viestintäverkolle, jolle tukea haetaan. Rakentamiskustannuksia, jotka eivät aiheudu kohdassa 5 esitetyissä verkkotiedoissa kuvatun verkon rakentamisesta, ei saa sisällyttää kustannusarvioon. Kohdassa 6D Hankkeen kustannusarvio yhteensä, on ilmoitettava hankkeen kustannukset kokonaisuutena ja tuen hakijan arvio siitä, mikä osuus kustannuksista on tukikelpoista. Kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Tässä ilmoitetut hankkeen kokonaiskustannukset voivat olla pienemmät kuin kohdassa 3 ilmoitettu hankkeen kokonaisrahoitus, mikäli kaikkea rakennettavaa verkkoa ei kuvata kohdan 5 verkkosuunnitelmassa eikä sille haeta tukea Viestintävirastosta. Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että tuen hakija ei ilmoita verkkosuunnitelmassaan alle 2 kilometrin pituisia tilaajayhteyksiä eikä hae niille tukea. A. Laitteet, kaapelit sekä muu käyttöomaisuus Käyttöomaisuutta koskevaan kustannusarvion kohtaan merkitään rakentamishankkeen toteuttamiseksi tarvittavien laitteiden, laitetilojen, viestintäverkon sekä verkon muiden rakenteiden hankinnan kustannukset kokonaisuudessaan. Verkon muiden rakenteiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin voidaan lukea esimerkiksi mastojen, pylväiden,

9 9 (10) jakopisteiden ja antennien hankintahinnat. Kohtaan "muu käyttöomaisuus" merkitään hankkeen rakentamisessa tarvittavien laitteiden poistot ja/tai vuokrakustannukset. Alihankintana teetettävistä töistä merkitään kustannusarvion tähän kohtaan laitteiden ja tarvikkeiden kustannusosuus alihankintana toteutetun palvelun kokonaishinnasta. B. Henkilökustannukset Henkilökustannuksia koskevaan kustannusarvion kohtaan merkitään viestintäverkon rakentamisesta aiheutuvat hankkeen arvioidut palkka- ja sivukulut. Hankkeen henkilökustannuksia ovat esimerkiksi viestintäverkon rakentamiseen liittyvistä auraus- ja kaivuutöistä, kaapelien asentamisesta ja kuitujen hitsauksesta aiheutuvat palkkakulut ja lakisääteiset sivukulut. Alihankintana teetettyjen töiden osalta sisällytetään työsuorituksiin liittyvä kustannusten osuus alihankintana toteutetun palvelun kokonaishinnasta. Hankkeen muihin henkilökustannuksiin merkitään esimerkiksi tuettavan hankkeen suunnittelusta ja dokumentoinnista aiheutuvat palkkakulut ja lakisääteiset sivukulut sekä alihankintana teetettyjen töiden osalta niistä suoritettavat palkkiot. C. Muut kustannukset Kustannusarvion kohdassa muut kustannukset ilmoitetaan hankkeen arvioidut yleiskustannukset, matkakustannukset sekä pääasiassa hankkeen käytössä olevien laitteiden, tietokoneohjelmistojen ja muista käyttöoikeusmaksuista aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisten tietokoneiden, matkapuhelinten tms. vastaavien työskentelyvälineiden hankintamenoja ei voida sisällyttää hankkeen välittömiin kustannuksiin, koska ne ovat luonteeltaan yleiskustannuksia ja sisältyvät yleiskustannusten mukaisesti tilitettäviin kustannuksiin. Yleiskustannusluonteisia menoja ei hyväksytä muissa kustannuslajeissa. Tuenhakijan on liitettävä tukihakemukseen erittely muista kustannuksista (liite 6.1). Hankkeen kustannusten kirjaaminen ja raportointi Hankkeen edetessä sen kustannukset kirjataan tuenhakijan kirjanpitoon muiden kustannusten tavoin. Hankkeesta on tämän lisäksi pidettävä erillistä projektikirjanpitoa, jonka avulla valtiontuen käyttö voidaan yksilöidysti raportoida valtiontukiviranomaiselle. Menoista, joilla ei ole kassavirtavaikutusta tai jotka muusta syystä on laskennallisesti kohdistettava hankkeelle (esimerkiksi poistot ja koneiden leasing-kustannukset), on johdettava hankkeelle kuuluva osuus projektikirjanpitoon. Hankkeelle kohdistettavien henkilökustannusten on perustuttava tuntitasoiseen työajanseurantaan, jossa tunnit on kirjattava vähintään viikoittain päiväkohtaisesti. Tuenhakijan on pyydettäessä toimitettava tuen maksatusta hakiessaan hankkeen kustannusten valvomisen edellyttämät tiedot, kuten tositekopiot, laskuerittelyt ja alihankintana ostettujen palveluiden valintaperusteet. Viestintävirasto voi hyväksyä hankkeen kustannuksiksi henkilökustannuksia, laite-, kaapeli- ja käyttöomaisuushankintoja sekä yleiskustannuksia. Kustannuslajeja ovat: laite-, kaapeli- ja muut käyttöomaisuushankinnat, henkilökustannukset sekä muut kustannukset. Alihankintana ostetuista palveluista on esitettävä laskuerittely, jossa työn osuus laskutussummasta on yksilöity ja listattu tilatussa palvelussa käytetyt tarvikkeet

10 10 (10) kappale-/kaapelimetrimäärineen. Alihankintapalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä ulkoistettua verkon rakennustyötä että mahdollisia asiantuntijapalveluita. 7 HAKIJALLE MYÖNNETTÄVÄN TUEN MAKSU ENNAKKOON Jos maakuntaliitto on julistanut hankkeeseen liittyvän tuen haettavaksi tai sen jälkeen, puolet tuen määrästä voidaan maksaa tuenhakijan pyynnöstä ennakkoon sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu. Hakija voi pyytää ennakkomaksua jo tukihakemuksessaan. 8 HAKIJAN VAKUUTUS JA SUOSTUMUS Hakemuksen allekirjoittaa hakijan puolesta henkilö tai henkilöt, joilla on nimenkirjoitusoikeus. Hakija vastaa mm. hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytöstä ja niiden seurannasta ja raportoinnista. Hakemuslomakkeessa ja sen liitteissä on selkeästi yksilöitävä kohdat, jotka hakija katsoo liikesalaisuuksiksi.