METODI. Metodi eli tutkimusmenetelmä:

Transkriptio

1 METODI Metodi eli tutkimusmenetelmä: Metodi välittäjänä havainnosta tulkintaan (A D). Kuva: Anna Lihammer, Arkeologiska upptäckter i Sverige o Tutkimuksen tekemisen apukeinot, välineet, tavat, tekniikka o Päättelytekniikka ja monet ns. laadulliset menetelmät teorian ja metodin kohtaamista (hermeneutiikka, fenomenologia ) o Tietyllä metodilla tuotetaan aineistosta tietynlaista tieteellistä tietoa, toisella metodilla toisenlaista o Vaikka teoria, metodi ja aineisto sidoksissa toisiinsa, samoja metodeja voidaan käyttää toisistaan poikkeavissa aineistoissa ja teoriakehyksissä o Pohdittava, tuottaako valittu metodi/valitut metodit todella vastauksen tehtyihin tutkimuskysymyksiin (ks. reliabiliteetti ja validiteetti) o Suppeammassa merkityksessä metodit = vain aineistoille tehtävät analyysit

2 METODI Menetelmiä ennen kenttätöitä, niiden aikana ja jälkeen (seuraavassa vain joitakin huomioita) o Kenttätyömetodeissa mm.: Huomio aineistojen depositionaalisiin tekijöihin = minkälaisen tietoisen/ei-tietoisen toiminnan kautta artefaktit maaperään = toiminnan kontekstualisointia; mm. yksikkökaivaus (Harrisin matriisi) Havaintojen yhteys toisiinsa ja kokonaisuuteen Luotettava paikantaminen Alustavia ajoitus-, materiaali- ja funktiotulkintoja Dokumentointi- ja talteenottometodit o Laboratoriovaiheessa mm.: Materiaalianalyysit Ajoitus Konservointi o Raportti- ja julkaisuvaiheessa mm.: Osiin ja kokonaiskuvaan vaikuttavien tulkintojen pohjustaminen, mm. spatiaaliset, tilastolliset jne. analyysit Kuva: J. Mellanen, Helsinki Helsingin alla 2007

3 METODI Tenttiin luettava kirja Kevin Greene & Tom Moore, Archaeology: An Introduction 2010, s (ei ): Kajoamattomat aineistonhankintamenetelmät Kaivaus Ajoitus Luonnontieteelliset menetelmät, analyysit Seuraavissa dioissa erityisesti Suomea koskevia lisäyksiä

4 METODI Kajoamattomat menetelmät (lisäyksiä tenttikirjaan suomalaisesta näkökulmasta) Inventointi Maastossa tapahtuvaa arkeologisten kohteiden järjestelmällistä paikantamista ja dokumentointia ja niihin liittyviä esivalmisteluja (maasto- ja toimistotyöpäiviä n. 1:1) Uusien kohteiden etsintää ja/tai ennestään tunnettujen kohteiden tarkastamista Toimijoina Museoviraston kenttäpalvelut, muut museoviranomaiset (mm. maakuntamuseot), yliopistot, Metsähallitus, yksityiset yritykset (mm. Mikroliitti Oy) Museoviraston kontrollissa Tutkimukselliset tai hallinnolliset syyt: mm. tiettyyn aikakauteen tai muinaisjäännöstyyppiin liittyvät tutkimukselliset syyt; maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät hallinnolliset syyt monet toimeksiantajat mittaus kairaus koekuopitus

5 METODI - INVENTOINTI Laajuudeltaan, kohteiltaan ja tarkoitukseltaan moninaisia inventointeja, mm. (luokitteluperusteet eivät välttämättä toisiaan poissulkevia) o Topografisia inventointeja ( kohdennettuja/tarkkuusinventointeja, eisystemaattisia) monin eri tekniikoin: keskitytään oletettaville mj-kohteille; etuna joustavuus, riskinä liian vahvat ennakko-oletukset o Systemaattisia inventointeja: (satunnais)otatanta tai koko tietty alue; vaatii aika- ja henkilöresursseja, mm. kuntainventoinnit, pitkät linjainventoinnit o Vedenalaiset inventoinnit Kohteiden yleistä luokittelua mm.: o Muinaisjäännösstatuksen perusteella: juridinen merkitys, kohteen kaavamerkinnän vaikutus suojeluun; mm. kiinteä mj, mahdollinen mj, irtolöytö, kulttuuriperintökohde o Löytötavan perusteella: mm. näköhavainto, koekuoppa, vanha kartta, laserkeilaus Aiemmin tunnetun muinaisjäännöksen inventointia Oulun Hupisaarten möljällä.

6 METODI - INVENTOINTI Inventointeja koskevia säädöksiä ja ohjeita Suomessa mm. muinaismuistolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohje (päivitys 2016) Tiedot Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin Ruotsissa vastaava rekisteri: Riksantivarieämbetet Fornsök Inventointisäädökset maakohtaisia Inventoinnin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sattuman lisäksi tarpeeksi perusteellinen esityö (mm. vanhojen karttojen asemointi, arkistotutkimukset, alueen löydöt), inventoijan koulutus ja kokemus Kuva: Muinaisjäännösrekisteriote Oulun Hangaskankaan kohteesta.

7 METODI Uutta kajoamattomissa menetelmissä mm.: Uusi euroopplainen Galileo-satelliittinavigointijärjestelmä käyttöön 12/2016 (Maanmittauslaitos mukana kehittämisessä) Ilmalaserkeilaus LiDAR: Maanmittauslaitoksen tuottama kolmiulotteinen pistemäinen aineisto ja siitä laaditut maastomallit; vain osasta Suomea, täydennetään jatkuvasti; liiaksi (?) valikoituvat kohteet Ilmakuvauksen stereomallit ja koko maan kattavat, muutaman vuoden välein päivittyvät ortokuvat, jotka oikaistu karttaprojektioon = mittatarkkoja ilmakuvia Dronit lisänneet ilmakuvauksen mahdollisuuksia, mm. kuvien oton lisäksi niissä erilaisia mittalaitteita Geoteknisen monitoroinnin menetelmät, mm. maatutkauksen kehittyminen Maasto-olosuhteet helpottavat tai haastavat maatutkausta.

8 METODI - ARKEOBOTANIIKKA Metodiesimerkkinä arkeobotaniikka (paleobotaniikka) Kasvijäänteiden lisääntynyt merkitys arkeologiassa menetelmien kehittyessä ja virhelähteiden eliminoituessa Arkeobotaniikkaa tarvitaan mm. ympäristörekonstruktioihin, talous-, asutus-, ravitsemus- ja maisema-arkeologiaan Esim. arkeobotaanisesti havaittava metsänraivaus: kaskeaminen, pellonraivaus (ns. muinaispellot eli fossiiliset pellot esille myös mm. raivausröykkiöiden avulla), laiduntaminen, hirvieläinten houkuttelu ruohovartisille kasvillisuusalueille, asuinalueiden raivaaminen Kuvat: Det svenska jordbrukets första femtusen år

9 1990-luvulta lähtien myös ihmisten ja kasvien suhde ym. yhteisölliset ja ideologiset tasot, mm. maisema-arkeologian monet painotukset, puutarhat, status- ja tabukasvit jne. Kasvijäänteet joskus enemmän artefakteja kuin ekofakteja? Helsinkiläisen Erhard-suvun ryytimaan kasveja 1700-luvun alkupuoliskolta. Kuva: J. Mellanen, Helsinki Helsingin alla 2007

10 Aspegrenin puutarha Pietarsaaressa: o Rovasti G. Aspegren perustanut 1700-luvun lopulla Rosenlundin pappilan yhteyteen yrtti- ja keittiökasvipuutarhat o Nykyisin ennallistettuna hyöty- ja koristekasvipuutarhana o Jaettu kortteleihin; mm. lääke- ja mausteyrtit, koristekasvit jne.

11 Arkeologialle merkityksellisiä kasvillisuustyyppejä o Luonnonkasvit mm. biostratigrafian indikaattoreina; Suomen alueen biostratigrafiaa ilmastovaiheiden mukaan: ns. 1. preboreaali, 2. boreaali, 3. atlanttinen, 4. subboreaali, 5. subatlanttinen

12 o Hemerofiilit (apofyytit) eli ilman ihmistä selviävät, mutta ihmisen vaikutuksesta hyötyvät ja ihmisen läsnäoloa indikoivat kasvit, mm. ns. kulttuuririkkaruohot kuten nokkonen, jauhosavikka, piharatamo o Ruderaatit eli uudiskasvillisuus = yleensä satunnaisbiotoopit ihmistoiminnan muokkaamilla tai kuluttamilla mailla, esim. pujo Jauhosavikka ja piharatamo. Kuvat 1800-luvun kasvikuvastosta, ks. J.Mellanen, Helsinki Helsingin alla 2007 Länsisiperialainen ruderaatti

13 Härkäpapu. Kuva: Wikimedia Commons. o Hemerokorit eli ihmisen tarkoituksellisesti tai tahattomasti kuljettamat kasvit, mm. pihasaunio o Viljakasveja seurailevat rikkakasvit, mm. ruiskaunokki Pihasaunio ja ruiskaunokki. Kuvat: Wikimedia Commons, (vas. Tiia Monto). o Varsinaiset viljellyt ja kasvatetut (domestikoidut) kasvit: viljat, leguminoosit, juurikkaat, hedelmäpuut, mauste- ja lääkeyrtit

14 o Muinaistulokkaat eli arkeofyytit: ihmisen myötävaikutuksella ennen 1600-luvun alkua levinneet; monet alun perin hyötykasveja, esim. arokasvi sikoangervo rautakaudella ravinto- ja lääkekasvina; 1600-lukua nuoremmat tulokkaat neofyyttejä o Polemokorit eli sotilastulokkaat erityisesti ravintokasvien ja rehun mukana, mm. ukonpalko linnoituksilla Sikoangervo. Kuva: Wikipedia. o Painolastikasvit: purjeveneiden painolastin purkupaikoille painolastin (esim. piikivet) mukana Ukonpalko. Kuva: Suomen luonnonsuojeluliitto.

15 Arkeologian menetelmistä kasvillisuushistorian tutkimisessa o Dendrokronologia eli puulustotutkimukset ja -ajoitukset ilmastohistorian selvittämisessä ja absoluuttisena ajoitusmenetelmänä o Siitepölyanalyysi eli palynologiset tutkimukset; pölyjen ns. kaukolentoongelma 1 2 Valtimon Ristijärven siitepölydiagrammi; huom. vaihtuva %-asteikko 3 4 5

16 o Makrofossiilianalyysit Makrofossiilit: pääosin siemenet ja jyvät, myös muut kasvinosat: Hiiltyneet kasvijäänteet Löytökohteet: mm. liedet/liesien lähiympäristöt, palaneet rakennukset, paalunsijat, jätekuopat, hautaroviot, auranjäljet ja muut lannoitetuhka-alueet Villit kasvit usein aliedustettuja näytteissä Subfossiilit (= hiiltymättömät) Säilymismekanismit: hapeton ympäristö (mm. kaivot, suot/suoruumiit, meromiktiset järvet), kuivuminen, mineralisoituminen, 1 2 jäätyminen Tyypillinen suomalainen hapan ja niukkakalkkinen podsolimaannos huono säilymisympäristö 3 4 5

17 Hiiltyneet ja subfossiiliset kasvijäänteet helposti sekundääreille paikoille ihmistoiminta, vesi, routa, eläimet, kasvien juuret Ei kaukolento-ongelmaa, usein (ei aina, mm. eläinten kuljettamat) selvä yhteys käyttötapaan Makrofossiilien tutkimus Näytteen hiiltyneet partikkelit erotetaan ns. kellutusmenetelmällä (ks. kirjasta) Tärkeimpien suomalaisten viljakasvien jyvät; hiiltymisprosessissa hieman muutoksia morfologiassa 1 2 ohra, vehnä, ruis, kaura Painanteet Erityisesti saviastioissa astian poltossa palaneiden kasvinosien jäljet 3 4 5

18 o Järvet kasvijäänteiden (erityisesti siitepölyjen) näytteenottokohteina: Dimiktinen järvi = kahdesti vuodessa koko vesimassan (= holomiktinen) täyskierto veden keväinen ja syksyinen lämpötilamuutos + tuulen vaikutus; tyypillinen suomalaisjärvi Meromiktinen järvi = vesimassasta vain osa (miksolimnion) sekoittuu, osa (monolimnion) pysyvästi kerrostunut maastomuodot suojaavat tuulelta + veden tihentyminen eri syistä; monolimnion muuttuu vähitellen hapettomaksi ja orgaanista ainesta säilyttäväksi (sis. mm. rikkivetyä); stabiili pohjavesi mahdollistaa lustosedimenttien muodostumisen siitepölyjä ja makrofossiileja Kuva: Saara Hirvonen. 2012

19 Ruskomaannos lauhkean seka- ja lehtimetsän maannos; paksu multainen humuskerros; meillä harvinainen Podsolimaannos yleisin maannostyyppi Pohjois-Suomessa ja yleensä havumetsävyöhykkeellä karikekerros (kangas)humuskerros vaalea huuhtoutumis- eli uuttumiskerros rikastumiskerros pohjamaa Podsolimaannos. Kuva: Wikipedia