Vuosikokous pidetään lauantaina 6. toukokuuta 2017 alkaen kello Varparannan koululla, osoitteessa Riihilahdentie 5.

Transkriptio

1 KUTSU VARPARANNAN VESIOSUUSKUNNAN VUOSIKOKOUKSEEN Vuosikokous pidetään lauantaina 6. toukokuuta 2017 alkaen kello Varparannan koululla, osoitteessa Riihilahdentie 5. Ennen varsinaista kokousta pidetään hallituksen ajankohtaiskatsaus. Kokouksessa käsitellään sääntöjen (14 ) määräämät asiat. Tervetuloa Varparannan vesiosuuskunnan hallitus VARPARANNAN VESIOSUUSKUNNAN VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA Paikka: Varparannan koulu Aika: Lauantai kello Kokouksen avaus, hallituksen pj. Kyösti Vatanen. 2 Valitaan kokouksen toimihenkilöt: puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa. 3 Todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous laillinen. 4 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi. 5 Esitetään vuoden 2016 tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. 6 Päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta. 7 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta. 8 Päätetään ylijäämän käyttämisestä. 9 Määrätään hallituksen puheenjohtajan, sihteerin ja jäsenten kokouspalkkioista. 10 Valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen. 11 Tilintarkastajien valinta. 12 Määrätään miten kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan. 13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 14 Puheenjohtaja päättää vuosikokouksen.

2 VARPARANNAN VESIOSUUSKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2016 Vuosi 2016 oli Varparannan vesiosuuskunnan 28. toimintavuosi. Vesiosuuskunnan hallitus kokoontui neljä kertaa. Hallituksen jäseninä toimivat Kyösti Vatanen (pj), Markku Pyykkönen (vpj), Jukka Mutanen, Raija Ruusunen ja Mikko Väyrynen ja varajäsenenä Toivo Juntunen. Kontiolahden kunnan määräämä edustaja on Reetta Viitanen ja varalla Jukka Puumalainen. Tilintarkastaja on Eeva Hiltunen (KHT) ja varatilintarkastajana Kaisa Tschokkinen (KHT). Toimitusjohtajana on toiminut Toivo Juntunen ja 1.4. alkaen Kyösti Vatanen. Kirjanpidon ja laskutuksen hoiti saakka Kirjanpitopalvelu Eija Kurki ja 1.6. alkaen kirjanpitotoimisto Marjanneli Ky. Osuuskunnan kokous pidettiin Varparannan koululla , johon osallistui 14 henkilöä. Kokouksessa päätettiin sääntömääräiset asiat ja korjattiin osuuspääoman määrää rahastosiirtona. Lisäksi keskusteltiin osuuskunnan lainojen hoitamisesta ja kokous evästi hallitusta jatkamaan nykyisellä lainanhoitosuunnitelmalla. Verkoston rakentamiseen otettujen lainojen maksamista jatkettiin. Vuonna 2016 lainoja lyhennettiin yhteensä ,77 ja korkokuluja maksettiin yhteensä 5 877,06. Lainoja oli jäljellä vuodenvaihteessa ,04. Rakennustyön aikainen laina saatiin kokonaan maksettua ja jäljellä olevien lainojen korkotaso on 1,0 %. Tämä mahdollistaa lainan maksamisen pois suunniteltua nopeammin. Jo useana vuonna esillä ollut osuuskunnan toiminnan liittäminen kunnan verkostoon ja vesilaitokseen on mahdollista kun osuuskunta on velaton. Osuuskunnan talous on toimintavuoden aikana ollut hyvällä tasolla ja kirjanpidollista alijäämää on pystytty pienentämään kuluja karsimalla. Kirjanpidollinen tulos on ,61 ennen verkostoon kohdistuvia vuosipoistoja. Oma pääoma koostuu osuusmaksuista, vararahastosta, lainanlyhennysrahastosta ja edellisten tilikausien yli-/alijäämistä ja on määrältään ,51. Hallitus päätti , että puheenjohtaja Kyösti Vatanen hoitaa alkaen palkkiota vastaan myös toimitusjohtajan tehtävät. Samalla päätettiin ostaa Mikko Väyryseltä vesihuoltovastaavan tehtävät ja pumppaamopäivystys ostopalveluna. Vesi- ja viemärilaitoksen hoitamista useita vuosia kokonaan talkootyönä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tai kohtuullisena suuren työmäärän ja vastuukysymysten takia. Hallitus on laatinut toimintavuoden aikana verkoston toimintaa ja kustannuksia koskevan vesihuoltolain mukaisen vuosittaisen raportin ELY keskukselle. Vesihuoltolain edellyttämä vesiosuuskunnan varautumissuunnitelma häiriötilanteiden varalle on laadittu vuoden 2017 alussa. Rantakylän vesiosuuskunnan kanssa tehtiin sopimus vesihuoltotyön aikaisen runkovesijohdon uusimisen kustannusjaosta sekä tarkistettiin vedentoimitussopimusta. Jäteveden pumppaamot ovat toimineet odotetusti. Elokuun lopussa tapahtui sähkökatkon johdosta jäteveden ylivuoto LP4:llä. Marraskuussa asennettiin ELY -keskuksen osarahoittamat lisäsäiliöt linjapumppaamo 4:lle ja 7:lle ylivuotojen estämiseksi ja huollon toiminta-aikojen pidentämiseksi. Tilivuonna tiedotettiin osuuskunnan verkkosivuilla hallituksen kokouksissa käsitellyistä asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi jäsenille postitettiin tammikuun, huhtikuun ja elokuun vesilaskutuksen mukana erillinen tiedote ja muuta aineistoa.

3 Keskeneräiset kehittämistoimet: Kunnalta ostetun ja jäsenille myydyn vesikuutioiden huomattava ero johtuu ilmeisesti siitä, että vanhat vesimittarit eivät ole enää luotettavia aiheuttaen vesiosuuskunnalle turhia kuluja. Talousarviossa on varattu vuodelle 2017 kiinteistöjen vesimittareiden uusimiseen. Uusimista tehdään vaiheittain noin 50 mittaria vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesiseurantaa on välttämätöntä jatkaa edelleen, koska keväällä ja sateisina aikoina jätevesiverkostoon pääsee pintavesiä mm. tarkastuskaivojen kautta. Lisäksi selvitetään kiinteistöpumppaamojen ylläpito- ja huoltotoiminnan vaihtoehdot. Talous- ja tilastotietoja vuodelta 2016: Tilikauden liikevaihto oli ,22 (edellisen ,78 ). Tilikauden alijäämä oli ,19 (16 722,19 ). Vuodelle 2016 maksuja edelleen alennettiin käyttömaksujen osalta. Talousveden arvonlisäverollinen käyttömaksu jäsenille oli 1,80 /m³ ja perusmaksu 12,40 /kk. Jäteveden käyttömaksu 3,67 /m³ ja perusmaksu 19,84 /kk. Talousvettä ostettiin m³ Kontiolahden kunnalta, mistä toimitettiin m³ jäsenille 144 vesiliittymään. Rantakylän vesiosuuskunnalle myytiin vettä m³, joka toimittaa veden edelleen omille jäsenilleen noin 60 liittymään. Viemärilaitoksen asiakkaita on 108, joilta jätevettä kertyi Kontiolahden kunnan laskutuksen mukaan m³. Vesijohtoverkoston pituus on noin 32 km ja viemäriverkoston noin 27 km. Talousveden laatua valvoo Joensuun seudun ympäristönterveydenhuolto, joka ottaa valvontatutkimusohjelman mukaiset vesinäytteet keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Varparannan vesiosuuskunnan hallitus

4

5

6 Varparannan vesiosuuskunta Kiinteistöpumppaamojen ylläpito ja huolto 1 KIINTEISTÖPUMPPAAMOJEN YLLÄPITO- JA HUOLTOTOIMINTA Pumppaamoiden kunnossapidon järjestämiseksi osuuskunnan hallitus on päätynyt käytyjen keskustelujen pohjalta seuraavaan ratkaisuun. Osuuskunta huoltaa / korjaa linjapumppaamot, välipumppaamot sekä kiinteistöpumppaamot. Huoltoon kuuluu seuraavat toimenpiteet: määräajoin pumppaamon puhdistus (huuhtelu ja tyhjennys). - linja- ja välipumppaamot 1 kerta /vuosi - kiinteistöpumppaamot historiatietojen perusteella 1 5 v välein. öljynvaihto 300 h / 10 v kohdalla tiivisteiden vaihto 1500 h / 10v kohdalla Huoltojaksojen tiheys on talouskohtainen. Huoltokustannusten ja huollon tarpeen minimoimiseksi on erittäin tärkeää, että jokainen kiinteistö osaltaan huolehtii pumppaamon asianmukaisesta käytöstä sekä noudattaa valmistajan antamia ohjeita. Jäteveden laatu Viemäriin kuuluu vain puhdas jätevesi. Pumppaamoon saa johtaa ainoastaan: Astian- ja pyykinpesuvedet Peseytymisvedet WC:n huuhteluvedet Viemäriin eivät kuulu: Ruokarasvat Ruoantähteet, perunan- ja hedelmänkuoret Liuottimet, öljyt, bensiini yms. Maalit, liimat, lääkkeet Kahvinporot, hiekka, kissanhiekka, multa Hammasharjat, muovipussit Pumpulipuikot, tupakantumpit, kondomit Paperipyyhkeet, terveyssiteet, pikkuhousunsuojat, sanomalehdet, vaipat. Kiinteistökohtaiselle pumppaamolle ovat erittäin haitallisia: liuottavat ja syövyttävät aineet, esineet ja materiaalit, jotka voivat juuttua pumppuun, kulumista aiheuttavat hiekka ja multa. Pumppaamo on ehdottomasti suojattava jäätymiseltä Pakkasten aikana voi etenkin vähällä käytöllä olevalla tai pakkaselta suojaamattomalla pumppaamolla takaiskuventtiili jäätyä. Kiinteistön viemärin tuuletusputki johtaa lämmintä ilmaa pumppaamosta pois ja korvausilman pumppaamo saa esim. kaapeleiden läpiviennin kautta. Tämän seurauksena pumppaamon lämpötila laskee pakkasen puolelle ja pumppaamon sisällä olevat putket voivat jäätyä. Kun jäteveden pinnan noustessa jätevesipumppu lähtee käyntiin, jää ja pumpun on paine rikkovat takaiskuventtiilin. Kiinteistönomistaja voi pienentää talon viemärin tuuletusputken aukkoa talven ajaksi, jotta viemärin tuuletus hidastuu. Samoin pumppaamon sähkökaapin kaapeliputken yläpään ja kaapelin läpiviennin voi tiivistää silikonilla tai sähkömiehen massalla, jottei pumppaamo saa sisäänsä kylmää korvausilmaa. Lining Oy:n kiinteistöpumppaamon käyttö- ja huolto-ohje, kts.

7 Varparannan vesiosuuskunta Kiinteistöpumppaamojen ylläpito ja huolto 2 Jäätymistä voi estää lisäämällä eristettä pumppaamon sisäkansien päälle sekä asentamalla pumppaamon sisäpuolisten putkien ympärille itsesäätyvän lämpökaapelin, jolloin kiinteistön sähköjä ei saa katkaista. Voit lisäksi peitellä kiinteistöpumppaamon ja sen ympäristö esimerkiksi matoilla, styroksilla tai solumuovisella routamatolla. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ei ole riittävästi lumipeitettä suojaamassa pumppaamoa. SÄHKÖKATKON SATTUESSA - Käytä vettä mahdollisimman vähän (vedenkäyttö yleensä n. 60 l/vrk per henkilö, joten kiinteistöpumppaamoon mahtuu jätevettä 4 -henkisessä perheessä n. 4 vrk ajan). Vaikka kiinteistöpumppaamoon mahtuu reilusti jätevesiä niin on muistettava, että sähkökatkon jälkeen kaikki pumppaamot lähtevät käyntiin pienellä viiveellä (muutamia minuutteja) siinä järjestyksessä kun niille sähköt palaavat. Tällöin on mahdollista, että jokin linja- tai välipumppaamo tulvii koska sitä edeltävät kiinteistö- ja muut pumppaamot lähtevät käyntiin ja syöttävät jätevettä eteenpäin riippumatta siitä onko seuraavana oleva pumppaamo toiminnassa vai ei. Ylivuodosta koituu ympäristöhaittoja sekä suuret kustannukset mikäli joudutaan vaihtamaan maamassoja tulvineen pumppaamon ympäristöön. Menettelytavat jatkossa Pumppaamon toiminnan tarkkailu kuuluu kiinteistöomistajalle ja on erittäin suositeltavaa tutustua Lining Oy:n kiinteistöpumppaamon käyttö- ja huoltoohjeeseen, kts. huolto Pumppaamo on syytä mahdollisuuksien mukaan omatoimisesti pestä vesiletkulla tai painepesurilla vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa kiinteistö ilmoittaa mahdolliset häiriöt / viat / akuutit huoltotarpeet osuuskunnalle (Mikko Väyrynen tai Kyösti Vatanen tai info@varparannanvesihuolto.com) Osuuskunta tilaa huollot / korjaukset valitsemaltaan toimittajalta. Osuuskunta suorittaa ilman erillistä ilmoitusta muu huoltotoimenpiteet. Osuuskunnan kustannusvastuulla on pumppaamon normaalikäyttöön liittyvät ylläpitokustannukset. Ohjeiden vastaisesta käytöstä aiheutuvat huolto- ja korjauskustannukset peritään kiinteistön omistajalta. Kiinteistö voi halutessaan tilata mainitut toimenpiteet myös itse haluamaltaan toimittajalta, tällöin osuuskunta ei osallistu kustannuksiin. Kiinteistön tulee ilmoittaa vuosittain osuuskuntaan pumppaamonsa käyttötuntilukemat vesimittarien luennan yhteydessä. Lining Oy:n kiinteistöpumppaamon käyttö- ja huolto-ohje, kts.