Tiepenkereen ja sillan rakentaminen Kermajärven Kapeisensalmeen, Heinävesi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 41/08/2 Dnro ISY-2007-Y-111 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Viitasaaren metsätien tiekunta ASIA Tiepenkereen ja sillan rakentaminen Kermajärven Kapeisensalmeen, Heinävesi. ALKUPERÄINEN HAKEMUS Viitasaaren metsätien tiekunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan, täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa mainitulle hankkeelle. Hakijan tarkoituksena on rakentaa noin 80 metriä leveän Kapeisensalmen yli tiepenger mantereelta Viitasaareen sekä 5,58 m leveä ja 4,23 m korkea teräsputkirumpu tai vastaavan mitoituksen täyttävä tiepenkereeseen asennettava siltarumpu kevyttä veneliikennettä varten. Penkereen luiskien kaltevuus on 1:1,5 1:2. Penger rakennetaan kalliolouheesta. Tiepenkereeseen rakennettaisiin lisäksi tarvittaessa halkaisijaltaan 2 metrin rumpu. Mantereen puolella rakentamispaikalle johtaa 20 vuotta sitten rakennettu Viitasaaren metsätie. Viitasaaren metsäpinta-ala on noin 170 hehtaaria. Saaressa on nyt kuusi lomakiinteistöä. Tien liikenteestä puolet on metsätalouteen liittyvää ja puolet muuta, lähinnä loma- ja virkistyskäyttöön liittyvää liikennettä. Liikennöinti saareen tapahtuu nykyisin moottoriveneillä ja talvella jäätietä käyttäen.

2 2 Hankealue ei kuulu erityisten suojeluohjelmien alueisiin. Kermajärven Natura-alue sijaitsee yli kahden kilometrin päässä suunnitellusta rakentamispaikasta. Alueella on voimassa vahvistettu Heinäveden reitin rantayleiskaava. Kaavassa Kapeisensalmen mantereen puoleinen ranta ja suunnitellun tiepenkereen kohdalla oleva Viitasaaren puoleinen ranta on merkitty maa- ja metsätalous alueeksi (M). Lisäksi kaavassa on merkitty saareen useita lomarakennuspaikkoja (RA). Tieyhteyden puuttuminen vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista Viitasaaressa. Talvella jäätieyhteyden rakentaminen on epävarmaa ja metsänhoitotöiden suorittaminen vaikeutuu, mistä aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia. Tieyhteys Viitasaareen on tarpeellinen myös loma-asutuksen ja kiinteistöjen huollon sekä turvallisen loma- ja virkistyskäytön kannalta. Vesisyvyydet ja alikulkukorkeudet rumpupaikalla ovat seuraavat: Ylivedenkorkeus (HW) NN +80,51 m, jolloin alikulkukorkeus on 1,40 m, keskivedenkorkeus (MW) NN +79,91 m, jolloin alikulkukorkeus on 2,00 m ja alivedenkorkeus (NW) NN +79,49 m, jolloin alikulkukorkeus on 2,42 m. Keskiylivedenkorkeus (MHW) on NN +80,27 m. Tiepenkereen mantereen puoleisen rantakiinteistön omistaja ja Viitasaaren puoleisen rantakiinteistön omistaja ovat molemmat tiehankkeen hakijoita. Viitalahden osakaskunta omistaa hanketta varten tarvittavan vesialueen. Rakennuspaikkaan rajoittuvilla ranta-alueilla ei ole rakennuksia, joihin hankkeella olisi vaikutuksia. Tiepenkereen rakentamisvaiheessa aiheutuu paikallista veden samenemista aivan rakentamispaikan läheisyydessä ja vähäisessä määrin voi myös pohjasedimenttiin kertyneitä ravinteita liueta veteen. Vaikutus rajoittuu rakentamisvaiheeseen ja jäänee paikalliseksi. Hankealueeseen rajoittuvalla vesialueella tapahtuva kalastus on tavallista virkistyskalastusta. Suunniteltu pengertie ei häiritse ammattimaista kalastusta, koska sitä ei hankealueella harjoiteta. Rakentamispaikalla ei ole merkittäviä kalojen kutupaikkoja.

3 3 Kapeisensalmen mataluudesta johtuen vesiliikenne on lähinnä vapaa-ajan pienveneliikennettä. Suunnitellun siltarummun mitoitus mahdollistaa nykyisen kaltaisen moottoriveneliikenteen salmen kautta. Salmessa ei ole uittoväylää eikä sen kautta harjoiteta erityistä reittiliikennettä. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone hankkeen johdosta. Viitasaareen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Hakija on pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntäisi pysyvän käyttöoikeuden suunnitellun tiepenkereen alle jäävään m 2 :n suuruiseen vesialueeseen ja että Viitalahden osakaskunnalle maksettaisiin sen johdosta kertakorvauksena euroa. Hakijan katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu, että hankkeesta ei aiheudu sanottavaa yleisen edun loukkausta. Viitasaari ja Kapeisensalmi eivät kuulu erityisten suojeluohjelmien alueisiin. Hanke ei vaikeuta Heinäveden rantayleiskaavan toteuttamista. Ympäristökeskus esittää lupaehtoihin sisällytettäväksi seuraavaa: - työt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi - työt on tehtävä välisenä aikana - rakennuspaikka ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä sekä maisemoitava ympäristöön sopivaksi - vesistön pohjaan mahdollisesti muodostuvat madaltumat on poistettava pohjan tasoon saakka

4 - töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle - töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta 4 Ympäristökeskuksen lausunto perustuu hakemuksessa esitettyyn mitoitukseen. Muutoin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hankkeen suhteen. 2) Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että sillan ja tiepenkereen rakentaminen Kermajärven Kapeisensalmeen on ongelmallista kahdesta eri syystä. Rakennuspaikan vesipoikkileikkausala on huomattava, joten salmen sulkeminen penkereellä muuttaa oleellisesti alueen virtausoloja. Virtausten oleellinen väheneminen vaikuttaa todennäköisesti Viitalahden vedenlaatuun. Virtausten väheneminen edistää tiepenkereen luoteispuolella sijaitsevan Uittosalmen umpeenkasvua. Myös vesikasvillisuus lisääntyy salmen alueella, mikä puolestaan lisää karulle Kermajärvelle epätyypillisten kevätkutuisten kalalajien lisääntymismahdollisuuksia. Hakemuksessa esitetty mahdollinen toinen tierumpu parantaa veden vaihtuvuutta alueella. Hakemuksessa luonnontilaiseen poikkileikkausalaan nähden esitetyt vaihtoehdot eivät turvaa veden vaihtuvuutta, vaan salmeen on rakennettava kunnollinen silta. TE-keskus katsoo, että varsinainen rakennustyö ei aiheuta merkittäviä haittoja kalastukselle. Rakentaminen aiheuttaa työnaikaista veden samentumista. Samentuminen saattaa haitata talvikalastusta hankealueen välittömässä läheisyydessä. Sillan ja tiepenkereen rakentaminen suunnitelmassa esitetyllä tavalla aiheuttaa pitkällä aikavälillä haittaa yleiselle kalatalousedulle muun muassa paikallisen kalakannan rakenteen muutoksena. Haitan arviointi voidaan tehdä 5-10 vuoden kuluttua rakentamisesta. Haitasta mahdollisesti suoritettava korvaus tulee maksaa vesialueen omistajalle. 3) Viitalahden osakaskunta ei vastusta hanketta. Hankkeen aiheuttamasta haitasta osakaskunta esittää suoritettavaksi korvaukseksi euroa ja silta-aukon suuruudeksi 21 metriä. 4) AA tilan Vatukkakallio RN:o 2:41 omistajana lausuu, että hanke aiheuttaa muutoksia vesistön ekologiseen tasapainoon. Veden virtaus vähenee ja vesistö rehevöityy.

5 5 Veden laadun heikkeneminen vaikuttaa Kermajärvestä otettavaan käyttöveteen sekä kalojen liikkumiseen ja kutuun. Hanke vaikeuttaa osittain veneliikennettä Kapeisensalmessa ja siltarumpu pilaa kauniin maiseman. 5) BB tilojen Viitalahti RN:o 2:40, Viitamäki RN:o 3:36, Kalliola RN:o 3:37 ja Karjapolku RN:o 3:44 omistajana lausuu, että hakemuksessa esitetty pengerrumpu estää veden vaihtumisen Kapeisensalmen alueella ja Viitalahdessa. Vesistön mataluudesta johtuen pienikin veden virtauksen väheneminen aiheuttaa alueella vesikasvillisuuden lisääntymistä ja veden laadun heikkenemistä. Järvivettä voidaan käyttää varavetenä pohjaveden ollessa alhaalla. Hanke vaarantaa varaveden laatutason. Mikäli hanke toteutuu, on hakija velvoitettava veden laadun varmistamiseksi kustantamaan säännöllisen veden laadun tarkkailun rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Vesinäytteitä on otettava 1-2 kertaa kuukaudessa Kapeisensalmen alueelta ja Viitalahdesta. Penkereessä olevan rummun alikulkukorkeus ylimmän vedenkorkeuden aikana on vesiliikenteelle riittämätön. Veden vaihtuvuuden kannalta vähintään 21 metrin vapaaaukolla varustettu silta on parempi vaihtoehto. Muistuttaja pidättää oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen mahdollisesti myöhemmin aiheutuvista haitoista. Lisäksi muistuttaja tiedustelee, miksi hankkeesta ei ole tiedotettu paikallisessa sanomalehdessä. 6) CC Kissakallion tilan RN:o 2:42 omistajana lausuu, että hanke aiheuttaa muutoksia vesistön ekologiseen tasapainoon. Siltapenkere estää suurimman osan veden virtauksesta. Rummun koko ei mahdollista edes puolta nykyisestä veden virtauksen määrästä Kapeisensalmessa. Salmen pohjavirtaukset estyvät, koska rumpua ei asenneta kiinni vesistön pohjaan. Rumpu aiheuttaa myös veneilijöille vaaratilanteita. Veden virtauksien vähetessä Kesälahden puoli rehevöityy ja veden laatu siellä heikkenee, joka puolestaan vaikuttaa järviveden käyttöön talousvetenä ja huonontaa uimaveden laatua. Kalojen normaali liikkuminen salmen kautta estyy. Kesälahti on tärkeä kalojen kutemalahti. Hanke aiheuttaa myös esteettisen maisemahaitan. Muistuttaja ei

6 6 vastusta siltaratkaisua, jossa sillan pituus on 21 metriä ja silta-aukon leveys 20 metriä, jolloin kyseinen ratkaisu mahdollistaa veden pohjavirtaukset ja muutenkin riittävän virtauksen salmessa. Muistuttaja varaa oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen myöhemmin mahdollisesti aiheutuvista haitoista. 7) DD Tuomaalan tilan RN:o 2:9 omistajana lausuu, että hanke aiheuttaa muutoksia vesistön ekologiseen tasapainoon sekä esteettisiä haittoja alueen ruohottumisena. Veden virtaukset vähenevät, jonka johdosta rehevöityminen lisääntyy ja veden laatu heikkenee. Hanke samentaa alueen läheisyydessä olevat lahdet vuosiksi ja talousveden saanti estyy. Vesistön täyttäminen estää luonnollisen virtauksen ja kalojen normaalin liikkumisen salmessa. Hankkeesta aiheutuu myös maisemahaittaa. 8) EE:t Viitaniemen tilan RN:o 2:38 omistajina lausuvat, että pengerrumpu estää veden vapaan virtauksen Viitalahden ja Käsälänlahden suuntaan huonontaen veden laatua. Kun kaivosta loppuu vesi, joudutaan turvautumaan järviveteen. Avoin silta olisi parempi ratkaisu veneilijöille ja maisemalle. 9) FF Rupakkolan tilan RN:o 2:39 ja Viitalahden Lomakylän omistajana vastustaa suunnitelman mukaista penkereen ja rummun rakentamista. Veden laadun huononeminen vaikeuttaa lomakylän toimintaa, koska lomakylän käyttövesi otetaan järvestä. Rumpuputki on turvallisuusriski lomakylän asiakkaiden veneilylle. Muistuttajan mielestä siltaratkaisu olisi parempi vaihtoehto. 10) GG:t Sammalsaaren tilan vuokralaisina lausuvat, että hanke aiheuttaa voimakkaan puuttumisen koko saarialueen ekologiseen järjestelmään. Sulkuvallin takia veden vaihtuvuus ja laatu heikkenee koko Viitalahden alueella. Siltaratkaisu on parempi vaihtoehto. Se ei estä pintaveden virtausta. 11) HH:t Pihlajakallion tilan RN:o 3:35 omistajina lausuvat, että suunnitelman mukainen rakentaminen on huono ratkaisu. Tiepenkereeseen suunniteltu rumpu on veneilijöille vaarallinen. Hankkeen toteutuessa isommilla veneillä ei voi salmessa enää kulkea. Veden virtaus ja vaihtuvuus salmessa huononee.

7 7 12) JJ ynnä muut yhteisesti vastustavat hanketta, koska veden vaihtuvuus Käsälänlahdessa ja Viitalahdessa heikkenee huomattavasti ja vesistön lahdet rehevöityvät. Ahdas rumpu haittaa kalojen liikkumista ja veneliikennettä. Hanke turmelee maisemakuvaa ja ympäristössä viihtymistä. Allekirjoittaneet pitävät siltaa parempana ratkaisuna. SELITYS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä viitannut hakemussuunnitelmassa esitettyihin arvioihin hankkeen vaikutuksista ja oikeudellisista edellytyksistä sekä Etelä-Savon ympäristökeskuksen asiasta antamaan lausuntoon. Viitalahden osakaskunta on suhtautunut myönteisesti hankkeeseen. Hakija ei hyväksy osakaskunnan ja useissa muistutuksissa esitettyä vaatimusta vapaa-aukoltaan 21 metriä pitkästä sillasta. Vaaditulle mitoitukselle ei ole esitetty asiallisia perusteita ja se on olosuhteisiin nähden ylimitoitettu ja kustannuksiltaan kohtuuton. TARKASTUS Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastustilaisuudessa Jukka-Pekka Kinnunen jätti asiaa koskevan kirjelmän tarkastuspöytäkirjan liitteeksi. HAKEMUKSEN MUUTOS Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen muutoksen penkereeseen rakennettavan sillan osalta. Hakemuksessa esitetyn teräsputkirummun sijasta haetaan lupaa rakentaa paalutukiperustainen liimapuupalkkisilta. Sillan vapaaaukon leveys on vähintään 10 metriä. Silta-aukon pohjan korkeus on alimmillaan tasossa NN +77,35 m ja alikulkukorkeus tasossa NN +81,75 m.

8 8 HAKEMUKSEN MUUTOKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemuksen muutos on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään ) Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu, että uusi siltaratkaisu parantaa vedenvaihtuvuutta salmessa teräsputkirumpuun verrattuna, vaikka lisärumpua ei nyt suunnitelmapiirustusten mukaan esitetä rakennettavaksi. Alikulkukorkeus pienenee 16 cm:llä koko silta-aukon leveydellä. Siitä mahdollisesti veneliikenteelle aiheutuva haitta on vähäinen. Ympäristökeskus viittaa asiassa aikaisemmin antamaansa lausuntoonsa ja toteaa, että sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. 2) Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että rummun korvaaminen sillalla parantaa salmen virtausolosuhteita. Salmen poikkileikkausalasta jää noin 20 % vapaaksi. Penger estää virtaukset salmessa aiheuttaa vesikasvillisuuden lisääntymistä penkereen vaikutusalueella. Sillan alikulkukorkeus mahdollistaa vain pienveneliikenteen silta-aukossa. TE-keskus viittaa hankkeesta aiheutuvien haittojen osalta asiassa aikaisemmin antamaansa lausuntoon ja esittää penkereeseen tehtäväksi lisää aukkoja virtausten säilyttämiseksi salmessa. 3) Viitalahden osakaskunta lausuu, että se suhtautuu myönteisesti hakemussuunnitelman muutokseen, jossa pengerrummut korvataan vapaa-aukoltaan vähintään 10 metriä pitkällä sillalla. 4) KK:t ilmoittavat kesäasuntonsa sijaitsevan Kermajärven rannalla Lajunlahdessa. Lötjöset käyttävät Kapeisensalmea kulkureittinään. Salmeen suunnitellun sillan vapaa korkeuden tulee olla vähintään 2 metriä, koska korkean veden aikana muistuttajien kalastusvälinein varustetulla veneellä kulku ei ole salmessa mahdollista. Salmen pohjaa ei tule korottaa eikä pengertää sisäänpäin, koska silloin veden virtaus huononee aiheuttaen rehevöitymistä ja kalakannan muutoksia.

9 9 5) HH:t Pihlajakallion tilan RN:o 3:35 omistajina lausuvat, kevään vedenkorkeuden ja turvallisen liikkumisen sekä veden vaihtuvuuden ja näkyvyyden takia sillan vapaan kulkukorkeuden tulee olla 2 metriä ja sillan pituuden 21 metriä. 6) BB tilojen Viitalahti RN:o 2:40, Viitamäki RN:o 3:36, Kalliola RN:o 3:37 ja Karjapolku RN:o 3:44 omistajana, EE Viitaniemen tilan RN:o 2:38 ja FF Rupakkolan tilan RN:o 2:39 omistajana lausuvat yhteisessä muistutuksessaan, että pohjapato ja luiskat estävät veden vapaan virtaamisen. Sillan vapaan kulkukorkeuden on oltava pienveneliikenteen takia vähintään 2 metriä ja vapaan aukon leveyden pohjan tasossa vähintään 21 metriä. Hakijat pidättävät oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen myöhemmin mahdollisesti aiheutuvista haitoista. 7) CC Kissakallion tilan RN:o 2:42 omistajana lausuu aiemmin esittämänsä lisäksi, että sillan kulkukorkeus on liian matala. Kulkukorkeuden pitää olla vähintään 2 metriä, jotta siitä mahtuu kulkemaan isommallakin veneellä. 8) DD Tuomaalan tilan RN:o 2:9 omistajana lausuu aiemmin esittämänsä lisäksi, että silta aiheuttaa muutoksia vesistön ekologiseen tasapainoon ja esteettisiä haittoja alueen ruohottumisena. Silta ei sovi luonnonkauniiseen järvimaisemaan. 9) AA Vantukkakallion tilan RN:o 2:41 omistajana lausuu, että silta on liian lyhyt ja sen vastapenkereet tukkivat veden pohjavirtaukset. SELITYS JA LISÄSELVITYS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä viitannut silta-aukon mitoitusta koskevien muistutusten osalta Etelä-Savon ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon, jonka mukaan hakijan esittämä siltaratkaisu on riittävä. Sillan korottaminen suunnitellusta edellyttää pengermassojen lisäämistä ja suurempaa käyttöoikeuspinta-alaa. Kustannukset nousevat ja mahdollinen maisemahaitta on suurempi. Muistutuksissa esitetty huoli veden vaihtumisesta ja siitä mahdollisesti aiheutuva vesistön rehevöityminen on hakijan käsityksen mukaan vähäinen. Hankealueella

10 10 vesistö on avoin molempiin suuntiin. Ympäristökeskuksen mukaan veden vaihtuvuus paranee aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna. Viitalahden osakaskunnan kanta hakemukseen on myönteinen. Hakija viittaa hakemussuunnitelmassa esittämiinsä arvioihin hankkeen vaikutuksista ja oikeudellisista edellytyksistä sekä antamaansa selitykseen. Hanke on Viitasaaren elinolosuhteiden kannalta tärkeä. Metsätalouden harjoittamista vaikeuttaa jäätien tekemisen hankaluus tai sääoloista johtuen jopa mahdottomuus. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lisäselvityksessä selventänyt, että se pitää voimassa m 2 :n suuruista vesialuetta koskevan käyttöoikeuspyynnön ja esityksen osakaskunnalle maksettavaksi kertakaikkiseksi korvaukseksi euroa. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa olivat esillä päätöksen nro 27/Va I/86, perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUVAN MYÖNTÄMINEN Ympäristölupavirasto myöntää Viitasaaren metsätien tiekunnalle luvan tiepenkereen ja sillan rakentamiseen Kermajärven Kapeisensalmeen Heinäveden kunnan Viitalahden kylässä. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus sillan ja tiepenkereen alle jäävään, Viitalahden osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen ( ) kuuluvaan noin m 2 :n suuruiseen alueeseen. Käyttöoikeusalueen sijainti on esitetty toimitetun lisäselvityksen asemapiirustuksessa 1:2000.

11 Käyttöoikeuden myöntämisestä tehdään Etelä-Savon maanmittaustoimistolle vesilain 21 luvun 8 :ssä tarkoitettu ilmoitus tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. 11 Pysyvästä käyttöoikeudesta ja penkereen rakentamisesta aiheutuvasta haitasta määrätään maksettavaksi osakaskunnalle luvan hakijan esittämä ja osakaskunnan hyväksymä kertakaikkinen korvaus. Hankkeesta ei aiheudu muuta ennalta arvioitua vahinkoa tai haittaa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan lupamääräys. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Tiepenkere ja silta rakennetaan ympäristölupavirastoon saapuneen muutetun hankesuunnitelman liitteinä 1-4 olevien päivättyjen asemapiirrosten, yleispiirustuksen ja pituusleikkauspiirustuksen osoittamalla tavalla ja siten, että silta-aukon vapaa leveys on alivedenkorkeuden tason yläpuolella vähintään 10 metriä ja sillan kannen alareunan korkeus on vähintään NN +82,00 m. Silta-aukon keskellä uoman pohjan korkeuden on oltava vähintään 4 metrin leveydeltä tasossa NN +77,35 m tai sen alapuolella. 2. Työt on ajoitettava ja tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Rakennustyöt on tehtävä välisenä aikana. 3. Penkereen rakentamisessa on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakennustöiden aikana vesistöön mahdollisesti joutunut rakennusmateriaali on poistettava vesistöstä. 4. Rakennuskohde ympäristöineen on siistittävä, viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön soveltuvaksi. Vesistön pohjaan mahdollisesti rakentamisen yhteydessä syntyvät madaltumat on poistettava pohjan tasoon asti. 5. Silta rakenteineen ja penkereineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

12 12 6. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava kirjallisesti hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Rakentamistyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. 8. Luvan saajan on maksettava Viitalahden osakaskunnalle, ellei korvauksen saajan kanssa muusta sovita, kertakaikkisena korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta vesialueeseen ja rakentamisesta aiheutuvasta haitasta euroa. Korvaus on maksettava ennen rakentamistöiden aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen suorittamatta olevalle korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin voimassa olevan korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. 9. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian ympäristölupaviraston käsiteltäväksi vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksessa esitetty vesistöön rakentaminen on tarpeen turvallisen ja toimivan kulkuyhteyden saamiseksi mantereelta Viitasaareen. Hanke on tarpeen metsätalouden harjoittamisen, puun ympärivuotisen korjuun ja hankinnan sekä loma- ja virkistyskäyttöön liittyvän liikenteen kannalta. Saareen on kaavoitettu useita lomarakennuspaikkoja, joten tieyhteys helpottaa niiden käyttöä ja kiinteistöjen huoltoa. Hankkeen vesistövaikutukset ilmenevät veden tilapäisenä samentumisena rakennustyön aikana. Työn ajoittamisella virkistyskäyttökauden ulkopuolelle voidaan estää haittojen syntyminen vesistön käytölle. Rakentamisesta ei aiheudu työn aikana sanottavaa haittaa tai vahinkoa vesistön käytölle.

13 13 Lupamääräyksen 1 mukainen silta-aukko, jonka alikulkukorkeus on 1,5 m ylimmästä vedenkorkeudesta lukien, mahdollistaa tavanomaisella veneellä kulkemisen sillan alitse kaikilla vedenkorkeuksilla. Ennakolta arvioiden aukon kautta tapahtuva veden virtaus tulee olemaan riittävä vedenvaihtumisen kannalta. Tiepenkere, kun se viimeistellään asianmukaisesti, sopeutuu aikaa myöten salmen maisemakokonaisuuteen. Näin toteutettuna vesistöön rakentaminen täyttää vesilain 2 luvun 3 :n vaatimukset siitä, että rakentamisesta ei saa aiheutua kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevia haitallisia seurauksia. Sillan ja penkereen rakentaminen ei suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna loukkaa sanottavasti yleistä etua. Hanke ei myöskään vaikeuta kaavan toteuttamista. Vesialueen omistavalle osakaskunnalle määrätään maksettavaksi korvaus rakentamisessa tarvittavan alueen käyttöoikeudesta ja rakentamisesta aiheutuvasta haitasta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Edellä olevan perusteella ympäristölupavirasto pitää tiepenkereen rakentamisesta ja liikenteen mahdollistamisesta saarella oleville kiinteistöille koituvaa hyötyä tiepenkereestä koituviin haittoihin, vahinkoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna huomattavana. Edellytykset luvan myöntämiselle vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla ovat näin ollen olemassa. Kiinteistötietojärjestelmän ( ) mukaan hakijana olevan tiekunnan osakkaiden, jotka ovat allekirjoittaneet lupahakemuksen, omistamien kiinteistöjen osuutta vastaava osa yhteisestä vesialueesta on tiepenkereen ja sillan alle jäävää aluetta huomattavasti suurempi ja kun vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset luvan edellytykset ovat olemassa, voidaan pysyvä käyttöoikeus sillan ja tiepenkereen alle jäävään Viitalahden osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen kuuluvaan alueeseen (noin 1460 m 2 ) myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla.

14 14 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikönmuistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää tarpeettomana TE-keskuksen vaatimaa lisärumpujen rakentamista penkereeseen, kun sillan alittavan uoman mitoitus tehdään lupamääräyksen 1 mukaisesti. Rummuista ei olisi sanottavaa hyötyä veden vaihtuvuudelle. Muistutuksissa esitettyihin veden virtausta, kulkuaukon suuruutta ja maisemahaittaa koskevien vaatimusten osalta viitataan lupamääräyksiin ja ratkaisun perusteluihin. Ympäristölupavirasto pitää lupamääräyksessä 1 määriteltyä silta-aukkoa riittävänä veneellä kulkemisen ja veden virtauksen turvaamisen kannalta. Vielä suuremmasta siltaaukosta aiheutuisi hankkeen toteuttamiselle kohtuuttomia lisäkustannuksia. BB:n vaatimus hakijan velvoittamisesta suorittamaan veden laadun tarkkailua hylätään aiheettomana. Tiepenkereen rakentamisen vaikutukset veden laatuun eivät ennalta arvioiden tule ulottumaan rakentamisvaiheessa eivätkä myöhemminkään Viitalahdelle saakka. Vesistöä samentavat rakentamistyöt on määrätty tehtäväksi ajankohtana, joka ei ole karjan laiduntamiskautta. Vahingonkärsijä voi vaatia ennakoimattomista vahingoista korvausta vesilain 2 luvun 27 :n perusteella (lupamääräys 9). Hankkeen tiedottamiseen liittyvässä kysymyksessä viitataan vesilain 16 luvun säännöksiin, joiden mukaisesti hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti, 11 luvun säännökset, 21 luvun 8 Korkolain 4 ja 12

15 15 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Matti Turunen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Markku Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Matti Turunen sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Markku Juvonen. MJ/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

17 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.