Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Transkriptio

1 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen kielistä aikaa n vuotta ennen ajanlaskua, sillä juuri Balttian suunnalta saapuneiden germaanien lainasanat* muuttivat kielen varhaiskantasuomeksi. Liukko - nimen etymologian perusteella ja Liukko- paikannimikartaston avulla näkyy selkeästi, että rannikon uudisraivaajien kaskiviljelyn alueet ja Liukko - nimet ovat kaskiviljelyyn nimenomaan sopivilla alueilla. Nimien siirtyminen jatkuu rannikolta sisämaahan päin vesireittejä pitkin. Liukko - nimellä on huomattavan vanha perinne, joka on todettavissa mm. seuraavin Liukko - paikannimistön ikää ja historiaa määrittelevin metodein. Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Tässä erityisesti vain (liuti- liuco) > Liuko- Liukko paikannimet: 1. Siirrynnäisnimien lievä muuttuminen: Paikannimien ja niiden siirrännäisten suhteen saattaa tapahtua muuttumista, kun aikakausi ja kieliolosuhteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi germaanien maahantulo ja uudet maanviljelysanastot ja uudet poikkeavat maanviljelytavat esimerkiksi kaskiviljely, joka voidaan paikantaa sellaisille alueille, joissa ei nykyisin enää viljellä maata. Nämä Liukko - Luikko paikannimet sijaitsevat kaskiviljelyyn sopivilla hiekkapitoisilla mäkialueilla (savipohjaiset alueet eivät sovellu kaskiviljelyyn ja sen aikaisiin muokkaustapoihin ja kalustoon). Esimerkkinä tällaisista alueista voidaan mainita Tammelan Kuivajärven siitepölyanalyysit ennen ajanlaskua (FT Alanen 2004:11). Tässä Liukko - nimiset paikannimet sijaitsevat ko. järven läheisyydessä. Siitepölyanalyysien avulla varhainen maanviljelys ja sen vakiintuminen alueelle voidaan havaita, Tammelassa se on alkanut ennen ajanlaskua ja vakiintunut jo rautakaudella (Tammelan Kuivajärvi ja Liukko - nimiset paikat ovat vierekkäin). 2. Nimen ikää kuvaava peruste löytyy paikannimien laajuutta tarkasteltaessa. Liukko- Luikko paikannimiä on huomattavan paljon pronssi- rautakautisten suurten vesistöjen varsilla. Liukko- nimen muinaisuutta voi todentaa mm. se, että Liukko - nimet sijaitsevat hyvin vanhojen germaanisperäisten muiden

2 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 2 / 7 esikristillisiksi nimiksi todettujen nimien kanssa. Tällaisia alueita on nähtävissä vielä nykyisissäkin kartoissa Liukko nimen kanssa ja yhdessä. Liukko nimi näyttää olevan kaikkein laajimmalle levinnein muinainen esikristillinen nimi Suomessa. Liukko, Luikko, Luikku, Liukki jne. paikannimiä on yli 300 Suomen paikannimikartoissa. 3. Liukko paikannimiä on huomattavan paljon paikannimistökartoissa, Liukko paikannimistö sijaitsee yleensä sellaisilla alueilla, joissa nykyisin vain kuivuneita järviä tai suonpohjia tai laajoja metsäalueita, mäkiä, jotka ovat vanhan kaskenpolton- viljelyn jälkeen metsittyneet käyttämättöminä (Liukonpelto Someroniemi, Liukkometsä Renko) tai ovat edelleen peltoina tai talojen niminä, vaikka nykyiset omistajat eivät ole olleet nimeltään Liukko- Luikkoja ainakaan :n vuoteen (Esim. Suomusjärven Liukontalo, Someron Kimalan kartanon Liukopelto tai Myrskylän Luikontalo ja Luikonpalonpelto). 4. Liukko- nimi Kalevalaisena uhri- tai kulttipaikkana Esimerkiksi Myrskylän Liukonmäki- vieressä Hiisikallio, Vesilahden Liukonvuori tai Naantalin - Maskun Luikkionmäet. Liukko nimisten paikannimien tai talojen lähistöllä on hämmästyttävän usein rautakautinen löytöpaikka (Vesilahden Liukko ja Tyrvään - Sastamalan Liukko ja Luikko talojen vieressä). Ks. tarkemmin Kalevalainen aika: Kalevalan aika ja ikä (faktaa); noitavainolait puhdasoppisuuden aikana 5. Nimen määrittelyssä täytyy olla looginen lähtökohta, joka toimii yhtälönä, joka toteutuu kussakin ajassa

3 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 3 / 7 (Lalli talon vieressä on talonpoikaistalo Luikala ja Luikki- talo, ks. peruste Liukko- historia artikkeli). Esihistorian ja historiallisen ajan talonpoikaistapahtumissa (mm. Vesilahden Historian Liukko). Historian Liukko - talosta tarkemmin Vesilahdella artikkelin A. osa LIUKKO- HISTORIA, lyhyt 13s. 6. Vakiintuneen maanviljelyn aikana 500 eaa jaa. luvulla Maanviljelyn vakiintuessa olivat metsästys-kalastus ja kaskiviljely sivuelinkeinona. Silloin vakinaisille maanviljelytaloille vallattiin laajoja metsäsarkoja ja eräsija- alueita kaskenpolttoa ja toisaalta kalatus-metsätystä turkiskaudella, jopa myyntiä /vaihtoa varten. Nämä eräsijat saattoivat sijaita kaukanakin ko. taloista. Yleensä nämä uudetkin alueet muualla saivat ko. kaskenpolttoon liittyvien henkilöiden ja em. talojen mukaisen siirrännäisnimen. Esim. Vesilahden Liukko talossa on asunut Liukko - ja Luikko nimisiä henkilöitä todennäköisesti jo vakiintuneen maanviljelyn aikoihin. Liukko (liuti- liuta- liuko)- nimiset henkilöt ovat liikkunet siirtyneet paikasta toiseen uusien kaskiviljelyalueiden tarpeen mukaan. paikannimistö on vakiintunut ko. paikalle ja säilynyt ko. alueelle vakinaiseksi jääneen asutuksen muistissa. Vesilahden Liukko- paikannimistö mm- Liukonvuori ja Liukko- talonnimet ovat siirrännäisiä jo aikaisemmalta vanhimmilta kaskiviljelyn eli Lounais- Suomen alueelta. Turun Nousiaisten- Köyliön mm. Ruskon Liukolan kylästä ja/tai Kokemäenjoen varrelta. Nämä Vesilahden kiinteän maanviljelyasutuksen talot ovat ilmeisesti olleet olemassa ainakin jo myöhäisemmän rautakauden aikana, mahdolliseti jopa 300- luvulta (Vahtola 1996:30). Vesilahden Liukko talolla silloiset metsälohkot olivat kaskialueita. Näitä kutsuttiin myöhemmin metsäsaroiksi. Liukko taloon kuului läheinen mm. Puontilan lohko/sarka oli n. 20 km pitkä ja satoja metrejä leveä. Liukko taloon kuuluva metsäsarka ja laajat eräsijat ovat kirjattuna 1540 maakirjoihin (Seppo Suvanto), tällä Puontilansaran alueella sijaitseen myös paikannimi Liukonvuori.

4 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 4 / 7 Eräsijojen hankinta muualta Hämeessä on ollut mahdollista ja todennäköistä, koska vanhoja samannimisiä Liukko- talojen ja -paikannimiä löytyy mm. Kangasala- Sääksmäki- Asikkala- Janakkala- Renko- Somero- Tammela alueilta (siirtymän suuntaa on kuitenkin vaikea määrittää). 7. Talojen lähimetsien valtausten jälkeen talot aloittivat varsinaisesti eräsijojen valtaukset (n luvuilla). Eräsijat vallattiin aluksi kannattavan turkismetsästyksen (kalastuksen) vuoksi ja yleensä ne kohdistuivat asumattomille alueille taloista muutaman päivän matkan päähän (n penikulmaa eli km). Vesilahtelaisten - Pirkkalalaisten eräsijat olivat Ylä- Satakunnan käräjäoikeuksien mukaan oli jo olemassa luvun kirjausten perusteella. Mutta nämä eräsijat saattoivat olla olemassa aikaisemminkin ainakin jo luvulla. Vesilahden Liukko talolla oli ainakin Ruovedellä (Virroilla) ja mahdollisesti mm. Merikaarrossa, Perhossa ja Keuruulla sekä todennäköisesti Rautalammin suurpitäjässä suuret eräsijat. Näiden asuttajat olivat aluksi ko. talojen henkilöitä ja mm. näin Liukko - nimi siirtyi vallatuille eräsijoille. Sen jälkeen Liukko nimi on siirtynyt Päijänteen pohjoispuolitse Savoon ja Karjalaan luvuilla, mutta pääasiassa keski - ja uudenajan vaihteessa. Sellaisia ovat mm. Liukkola nimiset talot ja Liukkonen tai Liukkoinen sukunimillä, Liukko nimen lisäksi. Tällöin puhutaan siirrännäisnimestä, joka voi edetessään ajassa ja toiselle paikkakunnalle muuttua, kuten savolainen Liukko + nen on ilmestynyt n luvulla. 8. Liukko nimen kanssa yhdessä siirtyneet nimet ns. rinnakkaisten siirrynnäisnimien vertailu: Liukko - nimipesyeen nimet esiintyvät vierekkäin useiden muiden pakanallisen ajan paikannimien yhteydessä eri paikkakunnilla mm. Vesilahdella, Suomusjärvellä, Somerolla, Tammelassa, Janakkalassa ja Myrskylässä ja mahdollisesti ensimmäisten n eaa. Suomeen tulleiden baltti- germaani maanviljelijöiden tulosuunnassa esim. Liettuassa on Liukon - nimisiä paikannimiä ja myös Laukon nimellä.

5 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 5 / 7 Tällaisia muinaissuomalaisia eli pakanallisia kalevalaisia nimiä ja nimipareja esiintyy rinnakkain: a) Liukko ja Laukko nimipari: Liukko ja Laukko nimet esiintyvät usealla alueella mm. Vesilahdella, Somerolla sekä Kalevalaisissa Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa jne. (Seppo Liukko 2007 /SKS/ SKVR/ paikannimikartat), ks. Liukko- Laukko nimiparina ja myös paikannimistöä Baltti- germaaninen kaskiviljelijöiden tulosuunta koska nimiä on Virossa ja Liettuassa, jossa nimet myös yhdessä...selvitys kesken Suomessa Laukko nimistö ikään kuin loppuu vanhan Hämeen alueelle, jossa se esiintyy samojen seutukuntien nimistössä Liukko nimen kanssa, Somerolla, vesilahdella jne. Liukko nimistö on sensijaan levinnyt lähes koko Suomen alueelle, joitakin ruotsinkielisiä alueita lukuun ottamatta. Näillä ruotsinkielisillä alueilla on kuitenkin ilmeisesti ollut samantyyppinen peitto nimistössä kuin muualla, mutta luvun aikana tullut ruotsalainen väestö migraatio ja näiden uudet ruotsinkieliset nimet ovat korvanneet suurimman osan vanhoista suomenkielisistä nimistä. b) Tanni ja Liukko /Luikko myös Suomela ja Liukko (Tanni ja Liukko; Suomela ja Liukko Vahtola), talojen nimet Vesilahti, Köyliö, Tyrvää, Masku, Pirkkala, Suomusjärvi, ja Somero, Tammela... c) Hyvikkälä ja Liukko (Hyvikkälä germ. alkuperää; Mikkonen 1984:10 s.4-6), esiintyy Hyvikkälä ja Liukola Janakkalassa sekä Hykkilä ja Liukonsuo Tammelassa- Kuivajärvi, d) Hiisi ja Liukko, Myrskylä, Masku sekä mm. Vesilahti, Suomusjärvi (mm. Hiisi, myös Calevanpoikia, jotka olivat kaskiviljelijöitä; Agricola 1551), mahdollisesti myös Hintsa ja Liukko Vesilahti, Suomusjärvi e) Mutila- Mustiala- Muttila- Mustiainen ja Liukko, vierekkäiset nimet mm. Myrskylä-, Tammela-, Janakkala-, Vesilahti- alueilla. f) Ahti ja Liukko yhdessä mm. Suomusjärvi ja Vesilahti (ks. Agricola 1551; Ahti - nimi on myös niitä kaskenpolttaja Calevanpoikia eli hämäläisten kalevalaisia epäjumalia). Ovat mm. kalevalaisia nimiä.

6 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 6 / 7 g) Liukko ja Lemu (Lemo), ovat ehkä Länsi-Suomen kaskiviljelyajan kaikkein läheisimpiä siirrynnäisnimiä. Nämä nimet esiintyvät nimenomaan vain vanhimmalla kaskiviljelyalueella, Lounais- Suomen alueella, kylien ja talojen nimistössä. Lemun- kunta, Liukolan- kylä ovat vierekkäin Turun pohjoispuolella. Lemun- säterikartanolla on Liukko- niminen pelto-metsäalue Kaarinassa. Salon- Someron - Suomusjärven alueella on useita Lemu- Liuko- nimistöön kuuluvaa paikannimeä vierekkäin (toisaalla karttakuvasto lemu- Liukko- nimistä - ks. Seppo Liukko kotisivulta). Nimistön alkuperä saattaa olla samaa perua. 9. Liukko- nimipesyeen nimistö on syntynyt pääasiassa vieraskielisen hallitsijan ja virkamiehistön aikana (mm. reversaalivirhe): Kieliolosuhteiden muutoksen mukana syntyi Liuko- Liukko- nimestä uusia versioita. Osa nimistöstä on voinut muuttua jo siirtymisen aikana, kuten toisaalla on osoitettu, esimerkiksi Liuko> Liukko> Liukkola > Liukkonen. Usein nimen taustalla voi olla samakantainen tai saman nimipesyeen toinen henkilönimi (Liukko- Luikko jne.), joka elää siirtyessään ajassa toiseen aikaan ja uudelle paikkakunnalle. Näin on muuttunut alkuperäinen Liuco - ensin lännessä Liuko ja Luiko- muotoon, rannikolta - sydänhämeeseen mennessä Liukko ja Luikko nimiksi sekä Savossa myöhemmin luvulla Liukko ja Liukkola ja uusi nimi Liukkonen. 10. Liukko - nimen syntyajat osuvat samalle ajalle kuin em. tutkijoiden mukaan Suomessa ja Viro- Balttiassa on ollut Kalevalainen aika. Turun - Rauman - Salon ympäristön Kalevanpojat ovat raivanneet niittuja ja kaataneet metsiä kaskiviljelyä varten, kuten mm. Mikael Agricola on 1551 muistiin merkinnyt ja sitä kaskiviljelyä nimenomaan tarkoittaen: "Calevanpiat Niittut ia mwdh löit". Liukko - ja sen kanssa yhtäaikaisesti pronssi- rautakaudella kaskiviljelyä (maataloutta) levittäneet, ja alueelta toiselle siirtyneet rinnakkaisnimet liittyvät Suomen maanviljelyn historiaan ja myös muinaiseen Kalevalaiseen perinteeseen.

7 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 7 / 7 Alla, paluu Seppo Liukko kotisivuille: Teksti ja kuvat Seppo Liukko PALUU SEPPO LIUKKO KOTISIVUN ETUSIVULLE: =>