Versio 1.2
|
|
- Helmi Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Versio 1.2 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman Kirjoituspohjan tyylipaletin saa auki painamalla Alt+Ctrl+Vaihto+S
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo PS=pääsivu, AS=alasivu PS: 1 Tutkinto... Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... PS: AS: 2.1 Akustiikka ja äänenkäsittely... 6 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli A AS: 2.2 Avaruustekniikka... 8 Avaruustekniikan syventävä moduuli A AS: 2.3 Bioniikka Bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli A Bioelektroniikan ja laitetekniikan syventävä moduuli A AS: 2.4 Elektroniikka ja sovellukset Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli A Elektroniikan ja mittaustekniikan syventävä moduuli A Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli A Mikro- ja nanotieteiden syventävä moduuli A Teollisuuselektroniikan syventävä moduuli A AS: 2. Mikro- ja nanotekniikka Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli A Mikro- ja nanotieteiden syventävä moduuli A Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli A AS: 2.6 Optinen teknologia Optisen teknologian syventävä moduuli A AS: 2.7 Radiotiede ja -tekniikka Syventävä moduuli S241-3 Sähkömagnetiikka ja piirisimulointi Radiotekniikan syventävä moduuli A AS: 2.8 Signaalinkäsittely Signaalinkäsittelyn syventävä moduuli A AS: 2.9 Sähköfysiikka Sähköfysiikan syventävä moduuli A AS: 2.10 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien syventävä moduuli A Sähköverkkojen ja suurjännitetekniikan syventävä moduuli A Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan syventävä moduuli A AS: 2.11 Sähkökäytöt (9)
3 Sisällysluettelo Sähkömekaniikan syventävä moduuli A Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen syventävä moduuli A AS: 2.12 Tietoliikennetekniikka Radiotietoliikenteen järjestelmien syventävä moduuli A Tietoliikenteen siirtomedioiden ja -järjestelmien syventävä moduuli A AS: 2.13 Framtidens Industriföretag (FIF) AS: 2.14 Communications Systems (Eurecom) PS: 3 Sivuaine PS: 4 Erikoismoduuli C AS: 4.1 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli C AS: 4.2 Avaruustekniikan erikoismoduuli C AS: 4.3 Bioadaptiivisen tekniikan erikoismoduuli C AS: 4.4 Magneettikuvauksen erikoismoduuli C AS: 4. Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden erikoismoduuli C AS: 4.6 Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduuli C AS: 4.7 Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli C AS: 4.8 Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduuli C AS: 4.9 Teollisuuselektroniikan erikoismoduuli C AS: 4.10 Radiotekniikan erikoismoduuli C AS: 4.11 Piirisimuloinnin ja -teorian erikoismoduuli C AS: 4.12 Sähkömagnetiikan erikoismoduuli C... 0 AS: 4.13 Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli C... 0 AS: 4.14 Sähköjärjestelmien erikoismoduuli C... 0 AS: 4.1 Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden erikoismoduuli C... 1 AS: 4.16 Sähkömekaniikan erikoismoduuli C... 2 AS: 4.17 Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen erikoismoduuli C... 2 PS: Tieteen metodiikka... 4 Aalto-yliopiston tekniikan alan yhteinen kurssilista... 4 AS:.1 Suositellut M-moduulit elekroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille... Avaruustekniikka... Radiotekniikka ja -tiede... Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka... Syventävät moduulit Integroitujen Elektronisten systeemien suunnittelu ja Mikroelektroniikkasuunnittelu 6 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus... 6 /syventävä moduuli Signaalinkäsittely... 6 Sähkökäytöt... 6 PS: 6 Diplomityö (9)
4 Sisällysluettelo Arvostelu ja julkisuus... 7 Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä... 7 PS: 7 Kieliopinnot... 8 PS: 8 Vapaasti valittavat opinnot (9)
5 Tutkinto PS: 1 Tutkinto Kuvio 1. Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkintoon kuuluvat seuraavat opinnot: Comment [HP1]: Tähän tulee ylemmän tutkinnon rakennekaavio kolme ainemoduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus on 20 op) tieteen metodiikan opinnot (10 op) diplomityö (30 op) vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 opintopistettä täyttyy. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jota edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä hyvä viestintä- ja kielitaito valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. (9)
6 PS: 2 Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: yleensä perusmoduulista, jatkomoduulista sekä syventävästä moduulista. Yleensä perus- ja jatkomoduuli sisältyvät tekniikan kandidaatin tutkintoon ja vain syventävä moduuli diplomi-insinöörin tutkintoon. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Joissain tapauksissa toisesta syventävästä moduulista voi muodostua sivuaine. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Sama kurssi ei myöskään voi olla kahdessa opiskelijan suorittamassa moduulissa. Mikäli opiskelijan valitsemiin moduuleihin sisältyy samoja kursseja, suoritus kirjataan ensisijaisesti siihen moduuliin, jossa se on pakollinen suoritus, ja toiseen moduuliin suoritetaan vastaavasti enemmän vaihtoehtoisia kursseja. Ylemmässä tutkinnossa pääaineen osaamista voi vahvistaa myös erikoismoduuli (C-moduuli). Niin sanottujen toisen vaiheen valittujen eli vain diplomi-insinöörin tutkinnon Aalto-yliopistossa suorittavien opiskelijoiden pääaine koostuu tavallisesti jatkomoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista. Korkeakoulu päättää tarvittaessa miten opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylemmän tutkinnon HOPS kannattaa vahvistuttaa ennen opintojen laajaa suorittamista. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa pääaineen voi valita 14 vaihtoehdosta: akustiikka ja äänenkäsittely avaruustekniikka ja -tiede bioniikka elektroniikka ja sovellukset mikro- ja nanotekniikka optinen teknologia radiotiede ja -tekniikka signaalinkäsittely sähköfysiikka sähköjärjestelmät sähkökäytöt tietoliikennetekniikka Framtidens Industriföretag (erillinen haku) Communications Engineering at Eurecom (erillinen haku). Kuvio 2. Moduulipolut elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman pääaineissa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Comment [HP2]: moduulien etenemiskaavio (ylempi tutkinto, jatkomoduulit ja syventävät moduulit) AS: 2.1 Akustiikka ja äänenkäsittely Huvudämne på svenska: Akustik och ljudbehandling Major in English: Acoustics and Audio Signal Processing 6(9)
7 Ainekoodi: S3004 Vastuuhenkilöt: professorit Paavo Alku, Unto K. Laine, Vesa Välimäki, Ville Pulkki ja Mikko Kurimo eseen sisältyvät syventävät moduulit ja erikoismoduulit: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan aineopintojen tavoitteena on tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen eri osa-alueilla kuten audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa jne. Perinteisiä akustiikan osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huone- ja rakennusakustiikka, meluakustiikka, musiikkiakustiikka jne. Keskeinen osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Näillä alueilla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä sekä sitä, miten ihminen havaitsee ääntä. Nykyisin tarvitaan kuitenkin yhä useammin myös signaalinkäsittelyn taitoja. Digitaalinen signaalinkäsittely onkin nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa. Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto, puhesynteesi, puheen tunnistus sekä puheentuottamisen analyysi. Laitoksella on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia. Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka on perinteisesti ollut suosittu sivuaine muiden ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa. en tapaan sivuainetta tarjotaan vain DI-tasolla ja se muodostuu laboratorion tarjoamista A3- ja C- moduuleista siten, että C-moduuliin voidaan sisällyttää välttämättömiksi katsotut esitietokurssit, mikäli nämä eivät muuten sisälly opintoihin. Sivuaineopiskelijoiden tulee olla yhteydessä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opintotiimiin, mikäli esitietojen sisällyttäminen C-moduulin on tarpeen. (Yhteystiedot luvussa 2.) Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös jatko-opintoihin. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli - akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli Moduuli tarjoaa perustiedot akustisista ilmiöistä niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen ääniteknologian eri osa-alueilla. Moduuli antaa perustiedot akustisista ilmiöistä sekä siitä miten ihminen havaitsee ääntä. Vaikkakin yhdessä esitietojen kanssa moduuli muodostaa laajan kuvan akustiikasta ja äänenkäsittelytekniikasta, tarjoaa se kuitenkin lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä 7(9)
8 opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikursseista joko A3 tai C-moduulissa. Moduulin koodi: S310-3 Vastuuhenkilöt: professorit Paavo Alku, Unto K. Laine, Vesa Välimäki, Ville Pulkki ja Mikko Kurimo ESITIEDOT: PÄÄAINE / SIVUAINE S Ääniteknologian perusteet ELEC-C230 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus T tai T Ohjelmoinnin perusteet L/Y tai vastaava ohjelmoinnin peruskurssi T Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I PAKOLLISET KURSSIT: S Acoustics and Physics of Sound 4 S Kommunikaatioakustiikka S Exercise on Acoustical Measurements 1 VALITSE SEURAAVISTA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY (VALITSE KORKEINTAAN KAKSI SEMINAARIKURSSEISTA): S Sähköakustiikka 4 S Huone- ja saliakustiikka S Akustinen mittaustekniikka S Meluntorjunta S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely S Audio Signal Processing S Puheenkäsittely KORKEINTAAN KAKSI SEMINAARIKURSSEISTA: S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuvaaiheinen) 3 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari 3 (vaihtuva-aiheinen) AS: 2.2 Avaruustekniikka Huvudämne på svenska: Rymdteknik Major in English: Space Technology Ainekoodi: S300 Vastuuhenkilö: prof. Martti Hallikainen eseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit ja erikoismoduulit: Avaruustekniikka Avaruustekniikan erikoismoduuli Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu on Suomen ainoa korkeakoulu, jossa ovat avaruusteknii-kan perus- ja jatkokoulutusalat. Avaruustekniikka on varsin kansainvälinen ala; Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön ESA:n liitännäisjäsen vuodesta 1987 ja täysjäsen vuoden 199 alusta. Myös Euroopan unioni (EU) on huomattava avaruusalan soveltaja. Nämä jäsenyydet ovat tuoneet Suomeen monia ESA:n ja EU:n rahoittamia avaruusalan projekteja. Lisäksi valtion ja yritysten panostaminen avaruustoimintaan avaa työmahdollisuuksia avaruusalan koulutusta saaneille 8(9)
9 insinööreille. Heitä tarvitaan avaruussovelluksia kehittävissä tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa, avaruustutkimusryhmissä sekä teollisuuden laiterakennustehtävissä. Avaruustekniikan opetus painottuu Suomen avaruustoiminnan kannalta tärkeisiin aloihin: (1) kauko-kartoitus ja (2) avaruuslaitetekniikka. Avaruustekniikan opiskelija voi painottaa opintonsa jompaan kumpaan alaan. Radiotieteen ja - tekniikan laitoksen vahva tutkimusala on mikroaaltokaukokartoitus. Kaukokartoituksen opetuksessa käsitellään havaintolaitteiden rakenteita ja toimintaperiaatteita ja mittaustulosten analysointia. Pääpaino on mikroaaltokaukokartoituksessa (esim. tutka), mutta myös optisen (laser, spektrometria) kaukokartoituksen perusteita käydään läpi. Avaruuslaitetekniikan opetus sisältää satelliittien yleisen rakenteen ja ratamekaniikan perusteet, avaruuslaitteen systeemisuunnittelun ja avaruudessa käytettävien komponenttien ja materiaalien ominaisuudet. Lisäksi annetaan opetusta satelliittitietoliikenteestä, avaruuden fysikaalisista olosuhteista ja radioastronomiasta. Avaruustekniikan pääaineen rinnalle sivuaineena sopivat useimmat elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduulin jälkeen valittavissa olevat syventävät moduulit. Myös jotkut tietotekniikan laitoksen, koneenrakennustekniikan laitoksen, maanmittaustieteiden laitoksen sekä teknillisen fysiikan laitoksen ja matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen syventävät moduulit sopivat avaruustekniikan rinnalle. Tavoitteena on perustietojen oppiminen avaruuslaitetekniikasta: satelliittien rakenne, ratamekaniikka ja avaruuslait-teen systeemisuunnittelu, lisäksi syventäviä opintoja yleensä avaruustekniikasta (esim. avaruusfysiikka, satelliittitietoliikenne) tai perusopinnot kaukokartoituksesta. Avaruustekniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli avaruustekniikan syventävä moduuli Avaruustekniikan syventävässä moduulissa opetus painottuu Suomen avaruustoiminnan kannalta tärkeisiin aloihin, joita ovat kaukokartoitus ja avaruuslaitetekniikka. Lisäksi opetusta annetaan avaruuden fysikaalisista olosuhteista, satelliittitietoliikenteestä, avaruustutkimuksesta sekä radioastronomian perusteista. Kaukokartoituksen perusteisiin kuuluvat eri havaintolaitteet ja -menetelmät sekä mittaustulosten käsittely (kohteina meret, maa-alueet ja ilmakehä). Avaruuslaitetekniikassa opiskellaan satelliittien perusrakenne ja ratamekaniikan perusteet, sekä perusteet avaruuslaitteen systeemisuunnittelusta ja avaruudessa käytettävien materiaalien ja komponenttien ominaisuuksista. Avaruustekniikan kurssit ovat melko teoriapainotteisia ja sisältävät alalla tarvittavan perustiedon. Pa-kolliset kurssit sisältävät perusasiat avaruuslaitetekniikasta ja kaukokartoituksesta; valinnaiset kurssit tarjoavat lisäopintoja näistä aloista. Erikoistyön puitteissa on mahdollista osallistua avaruustekniikka-aiheisiin opiskelijaprojekteihin, kuten esimerkiksi opiskelijasatelliitin suunnitteluun ja satelliittikuvien käsittelyyn. Moduulin suoritettuaan opiskelija: tuntee avaruusolosuhteet, osaa ottaa ne huomioon laitesuunnittelussa, tuntee avaruusteollisuuden käytännöt osaa laskea satelliittien radat tuntee kaukokartoituksen tärkeimmät menetelmät ja satelliitti-instrumentit, osaa tulkita satelliittikuvia, osaa arvioida satelliittimittauksen soveltuvuutta annettuun tehtävään. Moduulin koodi: S320-3 Vastuuhenkilö: prof. Martti Hallikainen PAKOLLISET KURSSIT: S Spaceflight Instrumentation 6 S Remote Sensing 6 YHTEENSÄ 12 9(9)
10 VALITSE NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: S Radio Science for Space and 2 Environmental Applications S Avaruusfysiikka S Satelliittitietoliikenne 3 S Radio Astronomy 4 S Special Assignment in Space Technology (V) S Opiskelijasatelliittiprojekti (V) 3-6 S Research Seminar on Radio Science and 1 Engineering S Kaukokartoituksen jatkokurssi 6 ELEC-A4930 Astronomical View of the World AS: 2.3 Bioniikka Huvudämne på svenska: Bionik Major in English: Bionics Ainekoodi: S3006 Vastuuhenkilöt: professorit Mervi Paulasto-Kröckel ja Raimo Sepponen eseen sisältyvät syventävät moduulit ja erikoismoduulit: Bioadaptiivinen tekniikka Bioelektroniikka ja laitetekniikka Bioadaptiivisen tekniikan erikoismoduuli Magneettikuvauksen erikoismoduuli Suomen edistyksellisten lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomenetelmien tuotekehityksen, elektroniikan materiaalitiedelähtöisen luotettavuustutkimuksen ja biomateriaalitutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Tätä saavutettua tietotaitoa voidaan ja pitääkin soveltaa bioniikan eri osa-alueilla, esimerkiksi bioelektroniikan lääketieteellisten laitteiden ja lääketieteen biomateriaalien suunnittelussa, valmistamisessa, testaamisessa ja kehittämisessä. Bioniikan ylemmän tutkinnon pääaine tarjoaa edellä mainittujen sovellusten kehittämiseen ja alan asiantuntijatehtävissä toimimiseen hyvät valmiudet sekä edellytykset siirtyä syventämään alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia edelleen tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävissä jatko-opinnoissa. Bioniikan pääaineessa on mahdollista suuntautua joko bioelektroniikkaan ja laitetekniikkaan tai bio-adaptiiviseen tekniikkaan. en opetus on luonteva jatko bioniikan tai elektroniikan alemman tutkinnon opinnoille. Opiskelijan kurssivalinnoista riippuen bioniikan pääaineessa painottuvat elektroniikan suunnittelu ja laitetekniset tai bioadaptiivisten laitteiden ja biomateriaalien tutkimusta ja kehittämistä edellyttävät tiedolliset ja taidolliset työelämävalmiudet. en opetus painottuu bioelektroniikan lääketieteellisiin sovelluksiin, jotka edellyttävät erilaisten laitteiden ja materiaalien syvällistä tuntemusta. Luennoilla ja laboratoriotöissä perehdytään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviin laitteisiin ja biomateriaaleihin sekä niiden toimintaperiaatteisiin, ominaisuuksiin ja valmistukseen. Opetuksessa käsitellään elollisen ja elottoman järjestelmän biosähköisten rajapintojen mallintamis-, analysointi- ja kuvantamismenetelmiä. antaa valmiudet kehittää uusia lääketieteellisiä menetelmiä ihmisen terveydentilan lähitestaukseen ja reaaliaikaiseen seurantaan. Bioniikan pääaineen hyvä tuntemus antaa valmiudet soveltaa tieteellisiä menetelmiä työelämässä tai siirtyä suorittamaan tohtorin tutkintoon johtavia jatko-opintoja. Opetus ja tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa. 10(9)
11 Bioniikan pääaineen tavoite on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia lääketieteellisten bioelektroniikkalaitteiden ja biomateriaalien suunnittelun, valmistuksen ja luotettavuustestauksen vaativissa asiantuntijatehtävissä. Syventävissä bioniikan opinnoissa tarjotaan teknistieteellisiä teoria-, laboratoriotyö- ja erikoistyökursseja, joiden tavoitteena on valmentaa opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen työelämässä. Bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: bioniikan perusmoduuli bioniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli Esitietoja täydentämällä myös seuraavat polut käyvät: a) Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli bioniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli, b) Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli Bioadaptiivisessa tekniikassa (BAT) keskitytään bioelektroniikan lääketieteellisten sovellusten ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Luontevimmin BAT -syventävän moduulin opiskelu pohjautuu Bioniikan jatkomoduulille (soveltuvin lisäkurssisuorituksin myös elektroniikan jatkomoduulista voi siirtyä BAT-opintoihin). Syventävän moduulin opetuksessa käsitellään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviä biomateriaaleja ja laitteita sekä näiden ominaisuuksia, toimintaperiaatteita ja valmistusta. en opetus painottuu antureiden, bionisten laitteiden ja lääketieteellisten istutteiden valmistusmenetelmiin ja biotoiminnallisuuden tutkimus- ja mallinnusmenetelmiin. Lisäksi perehdytään istutteiden pitkäaikaisluotettavuuteen vaikuttaviin biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin vikaantumismekanismeihin. Biotoiminnallisuuden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää ymmärtää ja hallita istutteiden ja ihmissolujen välisiä reaktioita. Näitä asioita opetetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa ja käytännössä niihin perehdytään laboratoriotöissä. Bioadaptiivisen tekniikan syventävän moduulin opinnot antavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden kuten elektroniikan ja lääketieteen leikkausalueilla. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa bioniikan pääaineen opinnot painottuvat soveltavaan bioelektroniikkaan ja biomateriaalisovelluksiin. Bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli antaa valmistuville diplomi-insinööreille valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden kuten elektroniikan ja lääketieteen leikkausalueilla. Tämän vuoksi opiskelijoiden perus- ja kandidaattiopintoja pyritään syventämään pääaineessa eloperäisiä ja elottomia materiaaleja sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia käsittelevillä teoriapainotteisilla luentokursseilla, lääketieteessä käytettävien laitteiden ja biomateriaalien valmistus- ja tutkimusmenetelmiin perehdyttävillä kursseilla, ammatillisia taitoja syventävillä tutkielmilla ja kokeellisilla laboratorio- ja erikoistöillä. Kurssien tarkoitus on valmentaa opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja kehittää ensisijaisesti tiedollisia mutta myös taidollisia työelämävalmiuksia. Moduulin koodi: S360-3 Vastuuhenkilöt: prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen KAIKILLE PAKOLLISET KURSSIT S Bioadaptiivisen tekniikan menetelmät 7 S Materiaalien yhteensopivuus I 3 S Materiaalien yhteensopivuus II 3 VALITSE SEURAAVISTA SITEN, ETTÄ VAADITTAVA OPINTOPISTEMÄÄRÄ TÄYTTYY: S S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasesineen välillä Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyökurssi S Luotettavuustekniikan erikoistyö (9)
12 Bioelektroniikan ja laitetekniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai bioniikan jatkomoduuli bioelektroniikka ja laitetekniikan syventävä moduuli Opetukseen kuuluvat luennot ja harjoitukset sekä pienehköt tutkielmatehtävät. Erikoistyönä tehdään projekti, jossa opiskellaan bioelektronisen laitteen tai tuotteen suunnittelu- ja toteutusmenetelmien käyttöä teollisuudessa noudatettavien toimintatapojen mukaan. Tavoitteeseen pyritään toimimalla ryhmässä sovitun työnjaon mukaan tekemällä selvityksiä ja materiaalihakuja sekä esittämällä tuloksia suunnittelupalavereissa. Opetettavia taitoja tarvitaan lääketieteellisen elektroniikan lisäksi kaikilla aloilla, joissa tarvitaan korkeatasoista instrumentointia. Sovellusalueille on luonteenomaista monitieteellisyys; uusien mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää perusteellista syventymistä sovellusalueen problematiikkaan. Sovellusten painopisteitä ovat usein anturi- ja mittauselektroniikka, käyttäjäliityntä sekä sulautetut järjestelmät. Moduulin tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat eläviin organismeihin liittyvät mittausongelmat sekä kliinisen laitetekniikan jota tarvitaan lääketieteellisten laitteiden suunnittelussa sekä ekologiset mittausmenetelmät, joita tarvitaan ympäristön tilan ja ympäristövaikutusten entistä luotettavampaan mittaamiseen. Asiantuntijat toimivat lääketieteellisen ja ympäristöelektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa, tai oman alansa asiantuntijana vaihtelevissa tehtävissä, esimerkiksi eri alojen tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Valmistuneella on edellytykset toimia esimerkiksi tutkijana, projektipäällikkönä, sairaala-insinöörinä tai tuotepäällikkönä. Koulutus antaa perusvalmiudet myös tieteelliselle uralle tai itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle. Moduulin koodi: S20-3 Vastuuhenkilö: prof. Raimo Sepponen PAKOLLISET KURSSIT: BECS-C2201 Fysiologia S * Biotekniikan instrumentointi S Biosähköiset ilmiöt 4 S Bioelektroniikan erikoistyö -8 VALITSE SEURAAVISTA TARVITTAESSA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotekehitys S Tuotesuunnittelu S NMR-perusteet L S Magneettikuvauksen perusteet L S Magneettikuvauksen instrumentointi L S Magneettikuvauksen sovellukset L S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi S Sovelletun elektroniikan erikoiskurssi 2- S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Kvantitatiivinen MRI L 6 BECS-C2101 Biofysiikka Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) L Tfy Biosignal Processing Tfy Medical Imaging P S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Anturit ja mittausmenetelmät S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen (9)
13 säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset L S Design for reliability * Jos sisältyy muuhun moduuliin, valitse tilalle listasta muita kursseja AS: 2.4 Elektroniikka ja sovellukset Huvudämne på svenska: Elektronik med tillämpningar Major in English: Electronics and Applications Ainekoodi: S3007 eseen sisältyvät syventävät moduulit ja erikoismoduulit: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus Elektroniikka ja mittaustekniikka Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu Mikro- ja nanotieteet Teollisuuselektroniikka Elektroniikan integrointi ja luotettavuus -erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka -erikoismoduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli Teollisuuselektroniikan erikoismoduuli Magneettikuvauksen erikoismoduuli en tavoitteena on kouluttaa teollisuuden ja tutkimuslaitosten tarvitsemia asiantuntijoita ja suunnittelijoita, joilla on vahvat perustiedot ja joustavat valmiudet työskennellä jollakin elektroniikan osa-alueista. Nämä valmiudet luodaan monipuolisella valikoimalla syventäviä moduuleja, joista kukin tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden perehtyä alan teoriaan, haastaviin ongelmiin ja niiden mielenkiintoisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Elektroniikan ja sovellusten pääaineessa opiskelija voi syventyä johonkin elektroniikan osa-alueista: puolijohdetekniikasta, toteutusteknologioiden ja -prosessien kautta teollisiin sovelluksiin. Kunkin osa-alueen syventävät kurssit sisältävät monipuolisia harjoitus- ja laboratoriotöitä, joissa opiskelija pääsee kosketuksiin uusimpien simulointi-, suunnittelu-, analysointi- ja mittaustyökalujen kanssa. Elektroniikka ja sovellukset on ajankohtainen ja dynaaminen pääaine, joka vastaa alan teollisuuden jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin, joissa elektroniikka, tietoliikennetekniikka, tietotekniikka ja sähkötekniikka muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Elektroniikan vahva osaaminen mahdollistaa työskentelyn kansainvälisen teknologiateollisuuden aallonharjalla. Keskeisenä tavoitteena on myös, että opiskelijat oppivat näkemään elektroniikan eri alueet osana laajempaa tuotetason kokonaisuutta. Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan tai bioniikan perusmoduuli elektroniikan tai bioniikan jatkomoduuli elektroniikan integrointi ja luotettavuus syventävä moduuli Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli soveltuu kahteen pääaineeseen: Elektroniikka ja sovellukset sekä Mikro ja nanotekniikka. Moduulissa annetaan opetusta, joka painottuu elektroniikan luotettavuuteen 13(9)
14 sekä luotettavuussuunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa käytettävien teoreettisten että kokeellisten menetelmien hallintaan. Uusimpien elektroniikkatuotteiden luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä tuntea myös komponenttien kehittyneimmät integrointitekniikat. Lisäksi moduulissa perehdytään luotettavuuden ennustamisessa käytettyihin menetelmiin sekä tutustutaan elektroniikkatuotteiden yleisimpiin fysikaalisiin vauriomekanismeihin (PoF) ja niiden karakterisointimenetelmiin. Moduulin tavoitteena on antaa hyvät perustiedot elektroniikkatuotteen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä: suunnittelusta, komponenttien integrointitekniikoista ja testauksesta. Käytännön kokemusta elektroniikkatuotteen luotettavuuden hallinnasta saa osallistumalla laboratorion tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Moduuli antaa valmiudet myös bioadaptiivisten materiaalien ja anturien suunnitteluun ja valmistamiseen toiminnan luotettavuuden näkökulmasta. Moduulin koodi: S361-3 Vastuuhenkilö: professori Mervi Paulasto-Kröckel S Materials & Microsystems Integration -8 S Materiaalien yhteensopivuus I 3 S Materiaalien yhteensopivuus II 3 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyökurssi S Design for reliability Elektroniikan ja mittaustekniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli - elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli elektroniikan ja mittaustekniikan syventävä moduuli Moduulin opetukseen kuuluvat ryhmätyönä tehtävät kurssikohtaiset projektit, kuten liiketoimintasuunnitelman laatiminen, elektronisen järjestelmän suunnittelu ja tuotantoonvientisuunnitelman laatiminen. Erikoistyönä tehdään projekti, jossa opiskellaan elektronisen laitteen tai tuotteen suunnittelu- ja toteutusmenetelmien käyttöä teollisuudessa noudatettavien toimintatapojen mukaan. Tavoitteeseen pyritään toimimalla ryhmässä sovitun työnjaon mukaan tekemällä selvityksiä ja materiaalihakuja sekä esittämällä tuloksia suunnittelupalavereissa. Lisäksi opetus sisältää erilaisiin mittausmenetelmiin, mittausten taustalla oleviin fysikaalisiin ilmiöihin ja mittaustekniikan erityiskysymyksiin perehtymistä luennoilla ja erikoistöissä. Opetettavia taitoja tarvitaan aloilla, joissa tarvitaan korkeatasoista instrumentointia, esimerkiksi lääketieteellisessä elektroniikassa. Sovellusalueille on luonteenomaista monitieteellisyys; uusien mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää perusteellista syventymistä sovellusalueen problematiikkaan. Mittaukset ovat myös olennainen osa lähes kaikessa ihmisen toiminnassa. Mittausjärjestelmiä suunniteltaessa avainasemassa ovat anturi- ja mittauselektroniikka sekä järjestelmien tietokoneohjaus. Moduulin tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita elektroniikan ja mittaustekniikan osa-alueille. Asiantuntijat toimivat elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa, tai oman alansa asiantuntijana vaihtelevissa ympäristöissä, esimerkiksi eri alojen tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Valmistuneella on edellytykset toimia esimerkiksi tutkijana, projektipäällikkönä tai tuotepäällikkönä. Koulutus antaa perusvalmiudet myös tieteelliselle uralle tai itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtymiseen. Moduulin koodi: S30-3 Vastuuhenkilö: prof. Raimo Sepponen, Petri Kärhä, Lauri Palva 3 14(9)
15 PAKOLLISET KURSSIT S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotekehitys S Anturit ja mittausmenetelmät PAKOLLINEN ERIKOISTYÖ VALITSE TOINEN KURSSEIST A: S Mittaustekniikan erikoistyö 2-10 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 VALITSE SEURAAVISTA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: T Digitaalisen median perusteet 4 S Biotekniikan instrumentointi S Biosähköiset ilmiöt 4 S Tuotesuunnittelu S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Bioelektroniikan erikoistyö -8 S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi S Sovelletun elektroniikan erikoiskurssi 2- S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Virtuaali-instrumentointi S Erikoistyö 2-8 S Mittaustekniikan erikoistyö 2-10 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn bio-logiset vaikutukset ja mittaukset L S Design for reliability T Multimediatekniikka 4 Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli Piiritekniikan yksikön opetus keskittyy integroitujen piirien suunnittelun opetukseen. Opetus jakautuu kolmeen osaalueeseen, analogia-, digitaali- ja radiotaajuuspiirien suunnitteluun. Nämä eivät ole erillisiä suuntia vaan integroitujen piirien toteutus on tyypillisesti yhdistelmä näistä ja systeemin toteutuksen optimointi edellyttää useampien osa-alueiden hyvää tuntemusta. Opetuksessa tarkastellaan sekä piirirakenteita että laajempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Opetus tukeutuu viimeisimpien teollisuusstandardien mukaisten suunnitteluohjelmistojen sekä mikropiiriteknologioiden käyttöön. Jotta opiskelija saa riittävät valmiudet työskennellä alan teollisuudessa, on suositeltavaa että hän täydentää opintoja mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduulilla. Analogia ja radiotaajuisten piirien integroinnin opetus auttaa opiskelijoita ymmärtämään nykyaikaisten telekommunikaatiolaitteissa olevien mikropiirien toimintaa sekä teoriaa. Integroitujen RF-piirien suunnittelussa tarvitaan hyvää teoreettista että käytännön läheistä tietoa käytetyistä piirirakenteista sekä mikropiirien integroinnissa käytetyistä teknologioista. Lisäksi nykyaikaiset lähetin-vastaanottimet ovat isoja kokonaisuuksia jotka sisältävät monia toiminnallisia lohkoja. Tästä syystä RF-piirien suunnittelun opinnoissa annetaan perusteita radio lähetin-vastaanottimen partitioinnille. Modernien IC-piirien mittaukset vaativat useiden erilaisten suunnittelu ja mittalaitteiden hallintaa, joiden hallintaan laboratorion kursseilla saadaan alkeet. Puolijohdeteknologioiden kehityksen johtaessa yhä pienempiin transistoreihin ja siten suurempaan transistoritiheyteen pinta-alayksikköä kohden, kasvavat digitaalisen tiedonkäsittelyn mahdollisuudet mikroelektronisten piirien avulla. Digitaalisesta mikroelektroniikkasuunnittelusta on tulossa yhä tärkeämpi osa-alue kantataajuisen signaalinkäsittelyn lisäksi myös langattomien tietoliikennejärjestelmien radiotaajuisten piirien suunnittelussa, niin lähettimissä kuin 1(9) 4
16 vastaanottimissakin. Toisaalta kehittyvät teknologiat asettavat jatkuvasti uusia haasteita mikroelektroniikkasuunnittelijalle. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee integroitujen mikropiirien toteutukseen käytetyt teknologiat sekä ymmärtää erilaisten piirirakenteiden toiminnan ja teorian. Lisäksi hän osaa käyttää integroitujen piirien suunnittelussa tarvittavia ohjelmistoja ja hyödyntää niitä käytännössä. Moduulin valinnaisten kurssien tavoitteena on laajentaa opiskelijan osaamista integroitujen analogia-, digitaali- ja radiotaajuuspiirien suunnittelussa. Moduulin koodi: S292-3 Vastuuhenkilö: prof. Kari Halonen ja prof. Jussi Ryynänen S Integroitujen piirien suunnittelun perusteet 3 S Analogiapiirien integrointi 3 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan erikoistyö S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari VALITSE SEURAAVISTA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: S Elektroniikka II S Analogiasysteemien integrointi S RF-piirien integrointi S S S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien säh-köinen suunnittelu Basic course on VHDL hardware description language L Hardware description language design project L Mikro- ja nanotieteiden syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli bioniikan, elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli mikro- ja nanotieteiden syventävä moduuli Moduuli antaa opiskelijalle hyvän pohjan toimia mikro- ja nanotieteiden alalla. Alan laajuuden vuoksi on suositeltavaa valita Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduuli tukemaan ja laajentamaan tätä perusosaamista. Näiden moduulien yhdessä muodostamaan pääaineeseen kuuluu toisaalta teoreettisia opintoja, mutta myös käytännöllisiä valmistustekniikkaan liittyviä laboratoriotöitä, joista osassa hyödynnetään Micronovan puhdastilaa. Mikro- ja nanotieteet muodostavat kokonaisuuden, joka pohjautuu puolijohdeteknologiassa luotuihin mikrovalmistustekniikoihin (erityisesti IC-piirien valmistustekniikka). Näiden teknologioiden kehittyminen on toisaalta vienyt teknologiaa nanometritasolle ja toisaalta sovellusalue on kasvanut kattamaan mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ilmiöitä. Mikro- ja nanotieteiden laajaa alaa käsitellään yksityiskohtaisemmin Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduulin kuvauksessa. Mikro- ja nanotieteiden syventävän moduulin valinneet sijoittuvat vaativiin tutkimus-, asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin erityisesti elektroniikkateollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi on huomattava, että pääaine tarjoaa hyvät mahdollisuudet kansainvälisen uran luomiseen sekä antaa hyvät valmiudet jatko-opinnoille. Moduulille ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä fysiikan peruskurssien tietoja sekä mielellään kurssin S Mikro- ja nanoelektroniikan perusteet suorittamista. Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia nopeasti kehittyvällä mikro- ja nanotieteiden alalla. 16(9) 1 2 3
17 Moduulin koodi: S34-S Vastuuhenkilöt: professorit Pekka Kuivalainen, Markku Sopanen, Harri Lipsanen ja Ilkka Tittonen S Microfabrication S Semiconductor technology, laboratory course S Optoelectronics S Nanotechnology Teollisuuselektroniikan syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli teollisuuselektroniikan syventävä moduuli Pakollisten ydinopintojen jälkeen opiskelija voi suuntautua valinnaisissa opinnoissaan joustavasti esim. seuraaville teollisuuselektroniikan osa-alueille: sulautettujen ohjausjärjestelmien suunnittelu sähkömoottorikäyttöjen ohjausmenetelmät tehoelektroniikan komponentit ja häiriökysymykset. Teollisuuselektroniikan valinnaiset kurssit sisältävät monipuolisia harjoitus- ja laboratoriotöitä. Niissä opiskelija pääsee kosketukseen mm. kehittyneiden mittalaitteiden sekä uusimpien simulointi- ja suunnitteluohjelmistojen kanssa. Työskentely tapahtuu pääasiassa pienissä tiimeissä ja läheisessä vuorovaikutuksessa opetushenkilökunnan kanssa. Työllistyminen: Teollisuuselektroniikka on haastava ja mielenkiintoinen syventävä moduuli, joka vastaa alan teollisuuden jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin, joissa elektroniikka, tietotekniikka ja sähkö-tekniikka muodostavat toisiaan täydentävän, älykkään kokonaisuuden. Työskentely näiden osa-alueiden rajapinnoissa on erityisen haastavaa ja kysyttyä. Tavoite: Moduulin tavoitteena on kouluttaa teollisuuden tarvitsemia asiantuntijoita, joilla on valmiudet erilaisten ohjausjärjestelmien, sähkökäyttöjen ja teholähteiden suunnitteluun, soveltamiseen ja hankintaan. Nämä valmiudet luodaan sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien, tehoelektroniikan ja elektroniikan laitesuunnittelun ydinopinnoilla sekä niitä täydentävillä teollisuuselektroniikan eri osa-alueiden syventävillä kursseilla. Moduulin koodi: S281-3 Vastuuhenkilö: prof. Seppo Ovaska PAKOLLISET KURSSIT: S Tehoelektroniikka 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 VALITSE SEURAAVISTA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: S Suuntaajatekniikka S Hakkuriteholähteet S Tehoelektroniikan komponentit S EMC in Power Electronics P S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautettujen järjestelmien työkurssi S Special Course in Industrial Electronics I P 17(9)
18 S Special Course in Industrial Electronics II P S Sähkökäyttöjen ohjaus L S Sähkökäyttöjen suunnittelu L S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen 2-10 erikoistyö AS Digitaalinen säätö 3 AS: 2. Mikro- ja nanotekniikka Huvudämne på svenska: Mikro- och nanoteknik Major in English: Micro- and Nanotechnology Ainekoodi: S3010 Vastuuhenkilöt: professorit Harri Lipsanen, Markku Sopanen, Pekka Kuivalainen, Kari Halonen, Jussi Ryynänen, Ilkka Tittonen ja Mervi Paulasto-Kröckel eseen sisältyvät syventävät moduulit ja erikoismoduulit: Elektroniikan luotettavuus ja integrointi Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu Mikro- ja nanotieteet Elektroniikan integrointi ja luotettavuus -erikoismoduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduuli Mikro- ja nanoteknologiat ovat pääasiallisesti puolijohde- ja elektroniikkateollisuudessa kehitettyjä valmistusmenetelmiä. Näitä menetelmiä sovelletaan kasvavassa määrin myös muilla teollisuuden aloilla tuotteiden miniatyrisoimiseksi. Esimerkkeinä voidaan mainita tietoliikennetuotteet, automaatio, ympäristömittaukset ja lääketieteen sovellutukset. Mikro- ja nanotekniikan pääaineen opiskelussa oleellisen osan muodostaa mikro- ja nanoskaalan laitteiden toimintaan vaikuttavien mekaanisten, sähköisten, optisten, kemiallisten ja biologisten prosessien ymmärtäminen. Tämän vuoksi tarvitaan vahvat tiedot fysiikasta ja matematiikasta sekä sovellusalasta riippuen elektroniikasta, kemiasta ja biologiasta. en opetus koostuu luento-, työ- ja seminaarikursseista. en syventävä moduuli antaa kattavat perustiedot joltakin mikro- ja nanotekniikkaan kuuluvalta alalta. Erikoismoduuli suositellaan myös valittavaksi pääaineen sisältä mikro- ja nanoteknologioiden kokonaisuuden osaamisen vahvistamiseksi. antaa opiskelijalle valmiudet mikro- ja nanoteknologioiden soveltamiseen ja kehittämiseen teollisuuden eri aloilla. Valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monipuolisiin tutkimus-, kehitys- ja tuotantotehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. antaa erinomaisen pohjan jatko-opinnoille. Mikro- ja nanotekniikka -pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia mikro- ja nanoskaalan teknologioiden soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. en opiskelijat saavat myös valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen mikro- ja nanotekniikan alalla. Huomioi pääaineen eri syventävien moduulien erilaiset esitietovaatimukset. Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan tai bioniikan perusmoduuli elektroniikan tai bioniikan jatkomoduuli elektroniikan integrointi ja luotettavuus syventävä moduuli 18(9)
19 Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli soveltuu kahteen pääaineeseen: Elektroniikka ja sovellukset sekä Mikro ja nanotekniikka. Moduulissa annetaan opetusta, joka painottuu elektroniikan luotettavuuteen sekä luotettavuussuunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa käytettävien teoreettisten että kokeellisten menetelmien hallintaan. Uusimpien elektroniikkatuotteiden luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä tuntea myös komponenttien kehittyneimmät integrointitekniikat. Lisäksi moduulissa perehdytään luotettavuuden ennustamisessa käytettyihin menetelmiin sekä tutustutaan elektroniikkatuotteiden yleisimpiin fysikaalisiin vauriomekanismeihin (PoF) ja niiden karakterisointimenetelmiin. Moduulin tavoitteena on antaa hyvät perustiedot elektroniikkatuotteen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä: suunnittelusta, komponenttien integrointitekniikoista ja testauksesta. Käytännön kokemusta elektroniikkatuotteen luotettavuuden hallinnasta saa osallistumalla laboratorion tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Moduuli antaa valmiudet myös bioadaptiivisten materiaalien ja anturien suunnitteluun ja valmistamiseen toiminnan luotettavuuden näkökulmasta. Moduulin koodi: S361-3 Vastuuhenkilö: professori Mervi Paulasto-Kröckel S Materials & Microsystems Integration -8 S Materiaalien yhteensopivuus I 3 S Materiaalien yhteensopivuus II 3 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyökurssi S Design for reliability Mikro- ja nanotieteiden syventävä moduuli A3 Moduuliketju: Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli mikro- ja nanotieteet syventävä moduuli (korvaa syventävät moduulit: S260-3 Puolijohdeteknologia, S31-3 Mikro- ja nanosysteemit, S Nanotekniikka, S340-3 Optoelektroniikka) Moduuli antaa opiskelijalle hyvän pohjan toimia mikro- ja nanotieteiden alalla. Alan laajuuden vuoksi on suositeltavaa valita Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduuli tukemaan ja laajentamaan tätä perusosaamista. Näiden moduulien yhdessä muodostamaan pääaineeseen kuuluu toisaalta teoreettisia opintoja, mutta myös käytännöllisiä valmistustekniikkaan liittyviä laboratoriotöitä, joista osassa hyödynnetään Micronovan puhdastilaa. Mikro- ja nanotieteet muodostavat kokonaisuuden, joka pohjautuu puolijohdeteknologiassa luotuihin mikrovalmistustekniikoihin (erityisesti IC-piirien valmistustekniikka). Näiden teknologioiden kehitty-minen on toisaalta vienyt teknologiaa nanometritasolle ja toisaalta sovellusalue on kasvanut kattamaan mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ilmiöitä. Mikro- ja nanotieteiden laajaa alaa käsitellään yksityiskohtaisemmin Mikro- ja nanotieteiden erikoismoduulin kuvauksessa. Mikro- ja nanotieteiden syventävän moduulin valinneet sijoittuvat vaativiin tutkimus-, asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin erityisesti elektroniikkateollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi on huomattava, että pääaine tarjoaa hyvät mahdollisuudet kansainvälisen uran luomiseen sekä antaa hyvät valmiudet jatko-opinnoille. Moduulille ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä fysiikan peruskurssien tietoja sekä mielellään kurssin S Mikro- ja nanoelektroniikan perusteet suorittamista. Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia nopeasti kehittyvällä mikro- ja nanotieteiden alalla. Moduulin koodi: S34-3 Vastuuhenkilöt: professorit Pekka Kuivalainen, Markku Sopanen, Harri Lipsanen ja Ilkka Tittonen 19(9) 3
20 S Microfabrication S Semiconductor technology, laboratory course S Optoelectronics S Nanotechnology Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli A3 Moduuliketju: elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli (tämä moduuli korvaa syventävän moduulin S290-3 Mikroelektroniikkasuunnittelu) Piiritekniikan yksikön opetus keskittyy integroitujen piirien suunnittelun opetukseen. Opetus jakautuu kolmeen osaalueeseen, analogia-, digitaali- ja radiotaajuuspiirien suunnitteluun. Nämä eivät ole erillisiä suuntia vaan integroitujen piirien toteutus on tyypillisesti yhdistelmä näistä ja systeemin toteutuksen optimointi edellyttää useampien osa-alueiden hyvää tuntemusta. Opetuksessa tarkastellaan sekä piirirakenteita että laajempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Opetus tukeutuu viimeisimpien teollisuusstandardien mukaisten suunnitteluohjelmistojen sekä mikropiiriteknologioiden käyttöön. Jotta opiskelija saa riittävät valmiudet työskennellä alan teollisuudessa, on suositeltavaa että hän täydentää opintoja mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduulilla. Analogia ja radiotaajuisten piirien integroinnin opetus auttaa opiskelijoita ymmärtämään nykyaikaisten telekommunikaatiolaitteissa olevien mikropiirien toimintaa sekä teoriaa. Integroitujen RF-piirien suunnittelussa tarvitaan hyvää teoreettista että käytännön läheistä tietoa käytetyistä piirirakenteista sekä mikropiirien integroinnissa käytetyistä teknologioista. Lisäksi nykyaikaiset lähetin-vastaanottimet ovat isoja kokonaisuuksia jotka sisältävät monia toiminnallisia lohkoja. Tästä syystä RF-piirien suunnittelun opinnoissa annetaan perusteita radio lähetin-vastaanottimen partitioinnille. Modernien IC-piirien mittaukset vaativat useiden erilaisten suunnittelu ja mittalaitteiden hallintaa, joiden hallintaan laboratorion kursseilla saadaan alkeet. Puolijohdeteknologioiden kehityksen johtaessa yhä pienempiin transistoreihin ja siten suurempaan transistoritiheyteen pinta-alayksikköä kohden, kasvavat digitaalisen tiedonkäsittelyn mahdollisuudet mikroelektronisten piirien avulla. Digitaalisesta mikroelektroniikka-suunnittelusta on tulossa yhä tärkeämpi osa-alue kantataajuisen signaalinkäsittelyn lisäksi myös langattomien tietoliikennejärjestelmien radiotaajuisten piirien suunnittelussa, niin lähettimissä kuin vastaanottimissakin. Toisaalta kehittyvät teknologiat asettavat jatkuvasti uusia haasteita mikroelektroniikkasuunnittelijalle. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee integroitujen mikropiirien toteutukseen käytetyt teknologiat sekä ymmärtää erilaisten piirirakenteiden toiminnan ja teorian. Lisäksi hän osaa käyttää integroitujen piirien suunnittelussa tarvittavia ohjelmistoja ja hyödyntää niitä käytännössä. Moduulin valinnaisten kurssien tavoitteena on laajentaa opiskelijan osaamista integroitujen analogia-, digitaali- ja radiotaajuuspiirien suunnittelussa. Moduulin koodi: S292-3 Vastuuhenkilö: prof. Kari Halonen ja prof. Jussi Ryynänen S Integroitujen piirien suunnittelun perusteet 3 S Analogiapiirien integrointi 3 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan erikoistyö S Piiritekniikan tutkimus- ja 1 diplomityöseminaari VALITSE SEURAAVISTA NIIN, ETTÄ20 OPINTOPISTETTÄ TÄYTTYY: 20(9)
rakenteeseen ja mallinnukseen, sähkökäytöissä ja sähköverkoissa käytettävään tehoelektroniikkaan sekä sähkökäyttöjen malleihin ja moottorien
SISÄLLYSLUETTELO 6. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖ-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 3 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 3 Pääaine tekniikan diplomi-insinöörin tutkinnossa... 3 Sivuaine diplomi-insinöörin
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 02.09.13 16:00-19:00 ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 4/S1 A102 T02 36 Mon 02.09.13 16:00-19:00 S-104.3310 Optoelectronics 4/S1 A102 T2 36
LisätiedotPäivätty S-alkuisten kurssien tentit Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ti 18.12.12 13:00-19:00 BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari S4 T3 51 Ma 20.05.13 13:00-19:00 BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari S4 T6 21 Ti 18.12.12
LisätiedotPvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ilm.aika 1.tenttijakso
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ilm.aika 1.tenttijakso Ma 27.08.12 09:00-12:00 S-118.2101 Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus S1 T1 35 28.06. - 20.08.2012 Mon 27.08.12 09:00-12:00
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ke 25.09.13 10:00-12:00 ELEC-A3110 Mekaniikka 1/B Y203a, 4/S4 A202 VK01 39 Ke 16.10.13 10:00-12:00 ELEC-A3110 Mekaniikka 1/A Y202a VK02 42 Ke 06.11.13
LisätiedotELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT, LUKUVUOSI
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT, LUKUVUOSI 2012-2013 ALUSTAVA LISTAUS, KOMMENTOITAVAKSI 3.11.2011 MODUULIT, P-,O-TASO
LisätiedotELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT LUKUVUOSI
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT LUKUVUOSI 2011-2012 ALUSTAVA LISTAUS, KOMMENTOITAVAKSI 3.12.2010 MODUULIT, P-,O-TASO
LisätiedotSähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op
Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri
LisätiedotKORVAAVA / KORVATTAVA KURSSI, MUUT KOMMENTIT
KORVAAVA / KORVATTAVA KURSSI, MUUT KOMMENTIT Elektroniikan laitos EL /S-113/T4020 S-113.2106 Materials & Microsystems Integration, 5-8 op, periodit I-II * kurssikuvaus liitteenä Teachers: Tomi Laurila
LisätiedotTavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka
4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:
Lisätiedot7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö
Contents 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin
LisätiedotS-kurssit syksylle 2012 kronologisessa listassa Pdi* Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja
Pdi* Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja 1 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) L Ti 10:15-12:00 M Sami Kujala 37-42 1 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) L Ke 10:15-12:00 M
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen
LisätiedotTutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne
Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2005
LisätiedotTfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka
7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2006
LisätiedotOpinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:
kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin
LisätiedotELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN TUOTTAMAT S-ALKUISET MODUULIT LUKUVUOSI
ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN TUOTTAMAT S-ALKUISET MODUULIT LUKUVUOSI 2009-2010 MODUULIT, P-,O-TASO S901-P Perusopintomoduuli (EST) Elektroniikka ja sähkötekniikka Kandidaattiohjelmien
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2007 Picaset Oy Teknillinen
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotOulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of
1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy
LisätiedotEI ole tarjolla JOOopiskelijoille. sisäisessä liikkuvuudessa MNT ELEC A3110 Mekaniikka 5 op
Kurssitarjonta lukuvuonna 2015 2016 sekä JOO tarjonnassa ja Aallon. MNT ELEC A3110 Mekaniikka 5 op ELEC C3210 Materiaalien ominaisuudet 5 op ELEC C3220 Kvantti ilmiöt 5 op ELEC C3230 Elektroniikka 1 5
LisätiedotVie-98 VIESTINTÄ
iii 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT... 80 Lukuvuodeksi 2007-2008 vahvistettu Tieteen metodiikka -moduulin yhteinen osa... 81 Perusaineiden laaja oppimäärä... 81 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotKemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014
Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotELEC-E3210 Optoelectronics S Optoelectronics Spring 2016 / III
Mikro- ja nanotekniikan laitos Department of Micro and Nano Sciences Addition Mikro- ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences ELEC-E3140 Semiconductor Physics ELEC-E3150 Mathematical
LisätiedotAdditions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit
s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla
LisätiedotTilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op
MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotS Johdatus bioinformaatioteknologi an opiskeluun 2 ov
S-0.1501 Johdatus bioinformaatioteknologi an iskeluun 1 S-114.501 Johdatus bioinformaatioteknologi an iskeluun 2 ELEC-A0110 Johdatus iskeluun Sähkötekniikan kandidaattiohjelmassa 1 ELEC-A0211 Kotimainen
LisätiedotSähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso
Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat
LisätiedotTeknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011
Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010
LisätiedotPääaineet Koodi Nimi Vastuuhenkilö
1 (9) Sähkötekniikan korkeakoulun pää- ja sivuaineet lukuvuonna 2014 2015 Pääaineista on ilmoitettu pääaineen koodi, nimi (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi), pääaineen 1.1.2008 tai 1.1.2014 voimaantulleiden
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
LisätiedotSähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma
AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. TkK Opintosuunnan hakeminen Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10.4.2018 /Elina Alho Opinto-oikeus WebOodi
LisätiedotSivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S
Sivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA 3011... 2 Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2... 2 Sivuaine Elektroniikka S3036... 3 Elektroniikan sivuaineen
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotGeomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne
Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 31.10.2012 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotTekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot
Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät
LisätiedotTIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä
ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät
Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotSvt Svt Sähkövoimatekniikka. Electrical Power ov. (5 op) 2,5 ov
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-17 Sähkömekaniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-17.1010 ELEC-C6001
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotAjatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotGeoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)
Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen
LisätiedotVaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita
Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen
Lisätiedotti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /
Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot
LisätiedotOpintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus
Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004
LisätiedotMatematiikka tai tilastotiede sivuaineena
Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
Lisätiedot1 of :12
1 of 11 2.8.2016 13:12 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-2017 Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 11 2.8.2016 13:12 Pääaine (FM-opinnoissa):
LisätiedotSähkötekniikan osasto
Sähkötekniikan osasto Yksikkö Koodi Kurssi Ryhmä Päivä Aika Ilm.alk Ilm.päät Paikka 2405900 521332S Piirisuunnittelu tietokoneella, uusintatentti keväältä 2015 Tentti (uusint 21.9.2015 ma 16:15-20:00 1.8.2015
LisätiedotHOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.
HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma
Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 10.8.2011 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2011-2012 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotOPINTO-OPAS
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu
LisätiedotTietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintoopas
2..2012 Versio 1.2 Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintoopas 2013-2014 Kirjoituspohjan tyylipaletin saa auki painamalla Alt+Ctrl+Vaihto+S Sisällysluettelo Sisällysluettelo PS=pääsivu, AS=alasivu
LisätiedotFYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotELEC-yhteiset perusopinnot. Korvaa kurssit S Fysiikka Ia (ELEC) ja S Fysiikka Ib (ELEC).
päivitetty 13.8.2013 Lisäys Mikro- ja nanotekniikan laitos/s-69, S-87, S-104, S-129/T-4030 Uusi kurssikoodi Kurssi/moduuli Korvaavuudet/kommentit/muutos Opettaja/yhteys Milloin opetaan 1. kerran? periodi
LisätiedotTIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.
TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin
Lisätiedot