Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p"

Transkriptio

1 Nimi Koulu Kunta Pisteet 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi. Saunoissa ja saunakalusteissa käytettävältä puulta vaaditaan erityisominaisuuksia. a) Nimeä saunassa ja saunomisessa käytettäviä puulajeja ( ). on paras saunavihdan aines. Puulajeja lauteisiin ja seinäpaneeleihin: sopii pihkaa poistavan lämpökäsittelyn jälkeen saunakalusteisiin kuten lauteisiin ja kiuluihin. on luonnon oma kestopuu lattioihin ja laitureihin. b) Rastita oikea väittämä.. Tehokkain saunanlämmityspuu on mänty kuusi koivu.. Saunan lämmityksessä syntyvät haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenevät, kun käytetään kuivaa, puhdasta ja pieneksi pilkottua puuta ja sytytetään tuli päältä alta keskeltä.. Puun poltossa vapautuu hiilidioksidia enemmän vähemmän yhtä paljon kuin, jos puu jätetään metsään lahoamaan.. Paras vihdantekoaika on kesäkuun alku juhannuksen tienoilla elokuussa.. Vihta-ainekset saa kerätä vain maanomistajan luvalla jokamiehenoikeudella.. Saippuoissa ja shampoissa käytettyä tervaa valmistetaan koivusta ja männystä kuusesta. p

2 A EKOSYSTEEMISSÄ aineet kiertävät ja energia virtaa. Uutta energiaa tulee jatkuvasti auringosta. a) Kuvassa on osa metsän ravintoverkkoa. Nimeä lajit. mantu mato Suomen yleisin lintulaji Aitoristihämähäkki Kekomuurahainen 9 7 Heikosti paljain silmin erottuva 8 b) Ravintoverkkoon on numeroitu yksi tuottaja ja yksi hajottaja. Mitkä ne ovat? Tuottaja on numero ja hajottaja on numero. c) Mitä seuraa, jos laji numero häviää kokonaan tästä ravintoverkosta? Mainitse kaksi asiaa... p KESTÄVÄ METSÄTALOUS. Vuonna voimaan tulleen metsälain mukaan metsänomistaja voi valita, kasvattaako a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita

3 B BIOTALOUDESSA otetaan luonnon ekosysteemeistä mallia yhteiskunnan toiminnoille. Biotaloudessa luonnonvaroja pyritään käyttämään niin, että ne riittävät myös tulevaisuudessa: raaka-aineet käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, aineita kierrätetään tehokkaasti ja jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Uusiutumattomista energialähteistä siirrytään uusiutuviin. Alla olevassa kaaviossa on esimerkki siitä, miten puu, tuotteet, sivutuotteet/jätteet ja energia kulkevat metsäteollisuudessa tehtaalta toiselle. Tutki raaka-aineen kiertoa ja energian kulkua tässä esimerkissä. Nuolten värit: Tuotantojätteestä raaka-ainetta tai energiaa Tuotteesta raaka-ainetta KIERRÄTYSLAITOS Tuote Paalattu kierrätyspaperi/kartonki PAPERI- TAI KARTONKITEHDAS Tuote Paperi/kartonki PAKKAUSTEHDAS Tuote Kartonkipakkaukset Kuitupuu Energiapuu Tukkipuu SELLUTEHDAS Tuote Sellu Jäte Mustalipeä BIOJALOSTAMO Tuote Uusiutuvaa dieseliä mustalipeän mäntyöljystä ENERGIALAITOS Tuote Sähköä ja lämpöä tuotantolaitoksille ja taajamalle Jäte Tuhka MAANRAKENNUSYRITYS Tuote Tuhkasta jalostetut maanrakennustuotteet SAHA Tuote Sahatavara kuten rima, lauta ja lankku Jäte Sahanpuru, hake, kuori LÄMPÖPUUTEHDAS Tuote Lämpökäsitelty sahatavara Jäte Lämpöpuun sahanpuru LÄMPÖPUU- KOMPOSIITTITEHDAS Tuote Lämpöpuukomposiitti purusta ja muovista a) Puun rungosta saadaan järeää tukkia ja pienempää sellu- eli kuitupuuta. Mille tuotantolaitokselle viedään. kuitupuut?. tukkipuut? b) Kuinka monelle kaavion tuotantolaitokselle puusta riittää raaka-ainetta tai energiaa? laitokselle c) Metsäteollisuus voi hyödyntää jopa 9 % jätteistään. Luettele kaaviosta tuotantojätteet, joita toinen laitos hyödyntää - raaka-aineena: - energialähteenä: d) Miksi näiden tehtaiden käyttämä bioenergia on fossiilista energiaa parempi vaihtoehto? Mainitse neljä asiaa..... p hän metsiään tasaikäisrakenteisena vai eri-ikäisrakenteisena. b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu p

4 Valkeaisenvaara.7 LUONTOMATKAILU. Suomea markkinoidaan korkealaatuisena matkailumaana, jonka valtteja ovat puhdas Autiotupa Pitkä-Hoilua 8. luonto ja hiljaisuus. Kolmasosa matkailun työpaikoista on luontomatkailussa. Luontomatkailun merkitys on kasvanut niin, että monilla alueilla se on merkittävä tulonlähde. Matkailijat kaipaavat erilaisia elämyksiä. 7. Särkiheinänlampi Hoiluansärkkä Lalli. Leppämäki Suosittele kullekin, Dickille, Alicelle ja Robertille, oma retkikohde, missä heidän toiveitaan voisi Ala-Valkeainen parhaiten toteuttaa. Perustele valintasi karttojen avulla. Yksi kohde ei sovi kenellekään heistä Karila VEN Hartikanlammit. Kokalmus SUO MI. Kumila Ali-Kula Röhkö Rajalammit 9. Lähteenloukko Aarnikotkan metsä Mäkilalli. Ä JHakamäki Ä. Pyöli-Jaakola yö hy kke en tak Kaulanperä ara ja Kokalmusniemi 9... Lipposenlampi.8 Olkisuo. lajo ki Tervahauta Kankare. Vuotavanvuori Ali-Hurri 8. Martinjoki Repoveden kansallispuisto Hakanpää uro p yti m a) Suosittelen Dickille aluetta numero cm kartalla vastaa metriä maastossa. : Keskipiste (TMFIN) E: N: 77 Martinselkonen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa cm kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 77 N: 7998 : Keskipiste m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Puisto 8 9 m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa.. 9. b) Suosittelen Alicelle aluetta numero Patasaari Korkiasaari.8 cm kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 97 N: 789 : Keskipiste c) Suosittelen Robertille aluetta numero Perustelut: p METSÄSTÄ KESÄTÖITÄ! a) Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja metsäala on biotaloutemme perusta. Metsäteollisuus ostaa ja jalostaa puuta tuotteiksi, joita me kaikki tarvitsemme. Mikä metsänomistajaryhmä omistaa suurimman osan Suomen metsistä ja toimittaa tehtaille suurimmat puumäärät? valtio ja kunnat metsäyhtiöt perheet b) Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisavoittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni. Perustelut: Kuu Olen 8-vuotias Robert irlantilaisesta pikkukaupungista. Olen kalastanut ja metsästänyt koko ikäni ja olen tottunut liikkumaan yksin luonnossa. Etsin yrittäjää, jonka kanssa pääsisin erämaahan piilokojuun seuraamaan karhuja. Kaatiosaari 9. Olen 8-vuotias Alice Chicagosta. Haluaisin opastetulle retkelle, jolla voin kokea hiljaisuutta ja kuulla luonnon ääniä. Ilta nuotiolla istuskellen olisi ainutlaatuista. Kuntoni ei ole kovin hyvä, mutta pystyn kulkemaan maastossa. Kalliomaalauksia Perustelut: R Ruskiasalmi Puistonvuori Lomanaho Olen 8-vuotias Dick. Asun Lounaja Australiassa. Olen Iso Löytövaara. googlettanut Suomen upeaa luontoa: laajoja, tiheitä metsäalueita, kallioita, kukkuloita. Pidän liikunnasta ja harrastan kalliokiipeilyä. Mustavuori 8..7 Tarrisaari M Sammallahti Kuutinniemi Pirttimäki 8. Mustala 79. Kotamäki Jokelaisen Alimmainen Jokelaisen Ylimmäinen. Pieni Löytövaara cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 77 Nummi Kajalankallio Lounatkapea.9 Saarelainen Kajala 9 Kartat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa Pienet Olkilammit Kau Iso Olkilampi.7 Kalliomaalauksia Ketola Karhulahti Vihersaari 8. Yli-Hurri Iso Hartikanaho Lipposensalmi Olhavanvuori 8 Lähteenmaa Martinselkonen Laavu Kokalmusperä.8. Olhavanlampi Ali-Rontti Ali-Jaakola Lipposenniemi Olkilampi Liiruminmäki Urh. Arkkila 7..7 jav ro npu taja Haa Kalliomäki. Ra Koulu. Haatajanlampi. Rukoush. Pieni Hartikanaho. Mato puro.. En tällä kertaa, kiitos. p 77. m

5 Mallivastaukset Nimi Nämä mallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista Koulu opettajille. Opettaja Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin Kunta on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Pisteet 7 p 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi. Saunoissa ja saunakalusteissa käytettävältä puulta vaaditaan erityisominaisuuksia. a) Nimeä saunassa ja saunomisessa käytettäviä puulajeja ( ). rauduskoivu p on paras saunavihdan aines. Puulajeja lauteisiin ja seinäpaneeleihin: tervaleppä p haapa p kuusi p mänty p sopii pihkaa poistavan lämpökäsittelyn jälkeen saunakalusteisiin kuten lauteisiin ja kiuluihin. lehtikuusi p on luonnon oma kestopuu lattioihin ja laitureihin. b) Rastita oikea väittämä.. Tehokkain saunanlämmityspuu on mänty kuusi X koivu. p. Saunan lämmityksessä syntyvät haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenevät, kun käytetään kuivaa, puhdasta ja pieneksi pilkottua puuta ja sytytetään tuli X päältä alta keskeltä. p. Puun poltossa vapautuu hiilidioksidia enemmän vähemmän X yhtä paljon kuin, jos puu jätetään metsään lahoamaan. p. Paras vihdantekoaika on kesäkuun alku X juhannuksen tienoilla elokuussa. p. Vihta-ainekset saa kerätä X vain maanomistajan luvalla jokamiehenoikeudella. p. Saippuoissa ja shampoissa käytettyä tervaa valmistetaan koivusta ja X männystä kuusesta. p p p

6 A EKOSYSTEEMISSÄ aineet kiertävät ja energia virtaa. Uutta energiaa tulee jatkuvasti auringosta. a) Kuvassa on osa metsän ravintoverkkoa. Nimeä lajit. karhu p teeri p mantu kimalainen p pajulintu p mustikka p kettu p 7 varpushaukka p 8 metsämyyrä p 9 lehtikirva p sisilisko p mato kuntta / änkyri p kyy p Suomen yleisin lintulaji Aitoristihämähäkki Kekomuurahainen 9 7 Heikosti paljain silmin erottuva 8 b) Ravintoverkkoon on numeroitu yksi tuottaja ja yksi hajottaja. Mitkä ne ovat? p Tuottaja on numero ja hajottaja on numero. p c) Mitä seuraa, jos laji numero häviää kokonaan tästä ravintoverkosta? Mainitse kaksi asiaa.. Esimerkkivastauksia: Kimalaiset eivät pölytä mustikoita, joten mustikkasato vähenee. Mustikan lisääntyminen kärsii. Mustikoita syövien eläinten ravinto vähenee.. Kaksi vastausta riittää. p/asia, p p p KESTÄVÄ METSÄTALOUS. Vuonna voimaan tulleen metsälain mukaan metsänomistaja voi valita, kasvattaako a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. Vastausmalli kahden sivun päässä. Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita

7 B BIOTALOUDESSA otetaan luonnon ekosysteemeistä mallia yhteiskunnan toiminnoille. Biotaloudessa luonnonvaroja pyritään käyttämään niin, että ne riittävät myös tulevaisuudessa: raaka-aineet käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, aineita kierrätetään tehokkaasti ja jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Uusiutumattomista energialähteistä siirrytään uusiutuviin. Alla olevassa kaaviossa on esimerkki siitä, miten puu, tuotteet, sivutuotteet/jätteet ja energia kulkevat metsäteollisuudessa tehtaalta toiselle. Tutki raaka-aineen kiertoa ja energian kulkua tässä esimerkissä. Nuolten värit: Tuotantojätteestä raaka-ainetta tai energiaa Tuotteesta raaka-ainetta KIERRÄTYSLAITOS Tuote Paalattu kierrätyspaperi/kartonki PAPERI- TAI KARTONKITEHDAS Tuote Paperi/kartonki PAKKAUSTEHDAS Tuote Kartonkipakkaukset Kuitupuu Energiapuu Tukkipuu SELLUTEHDAS Tuote Sellu Jäte Mustalipeä BIOJALOSTAMO Tuote Uusiutuvaa dieseliä mustalipeän mäntyöljystä ENERGIALAITOS Tuote Sähköä ja lämpöä tuotantolaitoksille ja taajamalle Jäte Tuhka MAANRAKENNUSYRITYS Tuote Tuhkasta jalostetut maanrakennustuotteet SAHA Tuote Sahatavara kuten rima, lauta ja lankku Jäte Sahanpuru, hake, kuori LÄMPÖPUUTEHDAS Tuote Lämpökäsitelty sahatavara Jäte Lämpöpuun sahanpuru LÄMPÖPUU- KOMPOSIITTITEHDAS Tuote Lämpöpuukomposiitti purusta ja muovista a) Puun rungosta saadaan järeää tukkia ja pienempää sellu- eli kuitupuuta. Mille tuotantolaitokselle viedään. kuitupuut? sellutehtaalle p. tukkipuut? sahalle p b) Kuinka monelle kaavion tuotantolaitokselle puusta riittää raaka-ainetta tai energiaa? laitokselle p c) Metsäteollisuus voi hyödyntää jopa 9 % jätteistään. Luettele kaaviosta tuotantojätteet, joita toinen laitos hyödyntää - raaka-aineena: sahanpuru, hake, mustalipeä, lämpöpuun sahanpuru, tuhka p - energialähteenä: sahanpuru, hake, kuori, mustalipeä p d) Miksi näiden tehtaiden käyttämä bioenergia on fossiilista energiaa parempi vaihtoehto? Mainitse neljä asiaa.. Esimerkkivastauksia: Uusiutuva. Kotimainen (omavaraisuus,. parantaa työllisyyyttä). Hiilineutraali (ei lisää kierrossa olevan hiilen määrää). Vähemmän kuljetustarvetta vähentää. kaatopaikalle vietävän jätteen määrää. Neljä vastausta. riittää. p/asia, yht. 8 p. Jos koulun kahdella parhaalla visailijalla on samat pisteet, tätä tehtävää voi käyttää erottelevana. p p hän metsiään tasaikäisrakenteisena vai eri-ikäisrakenteisena. b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu Vastausmalli seuraavalla sivulla. p

8 Puiden valinta, perustelut ja pisteytys riippuvat siitä KUMMAN KASVATUSTAVAN oppilas valitsee. Molemmista saa pisteen! a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. X... joko tämän ( p)... Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu Jos koulun kahdella parhaalla visailijalla X p Kilpailussa jälkeen jäänyt, heikkokasvuinen p on samat pisteet, tätäkin tehtävää voi X p Parhaat, suuret puut jäävät kasvamaan tukkipuiksi p käyttää erottelevana. X p Kilpailussa jälkeen jäänyt, heikkokasvuinen p X p Parhaat, suuret puut jäävät kasvamaan tukkipuiksi p JOKO... X p Lahoa puuta säästetään monimuotoisuuden vuoksi p X p Suuri haapa lisää monimuotoisuutta, avainlaji p p p a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. X... tai tämän ( p). Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu X p Pienet/keskikokoiset puut jätetään kasvamaan, lehtipuustoa säästetään p X p Suuret, taloudellisesti arvokkaimmat puut poistetaan p X p Pienet/keskikokoiset puut jätetään kasvamaan p X p Suuret, taloudellisesti arvokkaimmat puut poistetaan p X p Lahoa puuta säästetään monimuotoisuuden vuoksi p...tai X p Suuri haapa lisää monimuotoisuutta, avainlaji p p p

9 Valkeaisenvaara.7 LUONTOMATKAILU. Suomea markkinoidaan korkealaatuisena matkailumaana, jonka valtteja ovat puhdas Autiotupa Pitkä-Hoilua 8. luonto ja hiljaisuus. Kolmasosa matkailun työpaikoista on luontomatkailussa. Luontomatkailun merkitys on kasvanut niin, että monilla alueilla se on merkittävä tulonlähde. Matkailijat kaipaavat erilaisia elämyksiä. 7. Särkiheinänlampi Hoiluansärkkä Lalli. Leppämäki Suosittele kullekin, Dickille, Alicelle ja Robertille, oma retkikohde, missä heidän toiveitaan voisi Ala-Valkeainen parhaiten toteuttaa. Perustele valintasi karttojen avulla. Yksi kohde ei sovi kenellekään heistä Karila VEN Hartikanlammit. Kokalmus SUO MI. Kumila Ali-Kula Röhkö Rajalammit 9. Lähteenloukko Aarnikotkan metsä Mäkilalli. Ä JHakamäki Ä. Pyöli-Jaakola Haatajanlampi jav ro yö hy kke en tak Kaulanperä ara ja Kokalmusniemi 9... Lipposenlampi.8 Olkisuo. lajo ki Tervahauta Kankare. Vuotavanvuori Ali-Hurri 8. Martinjoki Repoveden kansallispuisto Hakanpää p a) Suosittelen Dickille aluetta numero uro p yti m cm kartalla vastaa metriä maastossa. : Keskipiste (TMFIN) E: N: 77 Martinselkonen cm kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 77 N: 7998 : Keskipiste Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Puisto 8 Kalliomaalauksia Perustelut: Vaativaa maastoa vaativalle liikkujalle. Upeaa luontoa. Metsiä. Korkeuseroja ( vuoria ). Kalliosei Kaatiosaari nämiä kiipeilyyn. (Oppilas saattaa. tietää, että Olhavanvuo9 rella on hyvät kalliokiipeilymahdollisuudet ja palveluita kiipeilijöille, jolloin jo tästä maininnasta voi antaa pisteitä. 9. Repoveden kansallispuiston lähimaastoa.). Enintään p..8 Kuu m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. R Ruskiasalmi Puistonvuori Lomanaho Olen 8-vuotias Dick. Asun Lounaja Australiassa. Olen Iso Löytövaara. googlettanut Suomen upeaa luontoa: laajoja, tiheitä metsäalueita, kallioita, kukkuloita. Pidän liikunnasta ja harrastan kalliokiipeilyä. Mustavuori 8..7 Tarrisaari M Sammallahti Kuutinniemi Pirttimäki 8. Mustala 79. Kotamäki Jokelaisen Alimmainen Jokelaisen Ylimmäinen. Pieni Löytövaara cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 77 Nummi Kajalankallio Lounatkapea.9 Saarelainen Kajala 9 Kartat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa Pienet Olkilammit Kau Iso Olkilampi.7 Kalliomaalauksia Ketola Karhulahti Vihersaari 8. Yli-Hurri Iso Hartikanaho Lipposensalmi Olhavanvuori 8 Lähteenmaa Martinselkonen Laavu Kokalmusperä.8. Olhavanlampi Ali-Rontti Ali-Jaakola Lipposenniemi Olkilampi Liiruminmäki Urh. Arkkila 7..7 p b) Suosittelen Alicelle aluetta numero Patasaari Korkiasaari.8 Olen 8-vuotias Alice Chicagosta. Haluaisin opastetulle retkelle, jolla voin kokea hiljaisuutta ja kuulla luonnon ääniä. Ilta nuotiolla istuskellen olisi ainutlaatuista. Kuntoni ei ole kovin hyvä, mutta pystyn kulkemaan maastossa. Haa Kalliomäki Koulu.. Ra npu taja. Rukoush. Pieni Hartikanaho. Mato puro.. Polkuverkosto tarjolla.:tasaistakin maastoa Perustelut: on, ei kovin suuria korkeuseroja. Kauniita järvi/harjumaisemia. Sopivia levähdyspaikkoja. Laavu/nuotiopaikkoja. (Jos oppilas tietää, että kartta on Hossan retkeilyalueelta, voi siitäkin antaa pisteitä.) Enintään p. cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 789 Olen 8-vuotias Robert irlantilaisesta pikkukaupungista. Olen kalastanut ja metsästänyt koko ikäni ja olen tottunut liikkumaan yksin luonnossa. Etsin yrittäjää, jonka kanssa pääsisin erämaahan piilokojuun seuraamaan karhuja. p c) Suosittelen Robertille aluetta numero Erämaisin vaihtoehto, ei polku/tieverkostoa. Syrjäinen paikka, metsästyskin on mahdollista Perustelut: (luvalla). Itärajan läheisyydessä karhuja on melko varmasti. (Martinselkonen, Suomussalmi. Oppilas voi tietää, että täällä on Martinselkosen eräkeskus, p mistä saa eräpalveluja, mahdollisesti myös p karhun katselua piilokojusta. Tästäkin voi antaa pisteitä.) Enintään p. Alue on asuttua maatalousympäristöä. Sitä ei tarjota näille matkailijoille. METSÄSTÄ KESÄTÖITÄ! a) Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja metsäala on biotaloutemme perusta. Metsäteollisuus ostaa ja jalostaa puuta tuotteiksi, joita me kaikki tarvitsemme. Mikä metsänomistajaryhmä omistaa suurimman osan Suomen metsistä ja toimittaa tehtaille suurimmat puumäärät? valtio ja kunnat metsäyhtiöt X perheet p b) Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisavoittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni. Rasti jommassakummassa ruudussa = p En tällä kertaa, kiitos. p p 77. m

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p

Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p Nimi Koulu Kunta Pisteet 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi.

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset: Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p Metsävisa 2005 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 53 p 1. Ekologisesti kestävä metsätalous huolehtii luonnon monimuotoisuudesta. Metsätyöt suosivat toisia kasvija eläinlajeja, toisia haittaavat. On tärkeää,

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. 1 MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Metsäteollisuus työllistää. Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsien virkistyskäyttö on tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuseminaari 19.4.2012 klo 9 16 Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Powered by UPM BioVerno

Powered by UPM BioVerno Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?

A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen? Nimi 3 vuotta miljoona osallistujaa Koulu 26 Kunta MAINIOT MARJAT Noux nationalpark Pisteet 8 p 6 Hiidenkirnu 3 4 2 Mustalampi 9. Saarilampi a) Nimeä kuvien - marjakasvit. Lehtimäk b) Mikä merkitys marjalla

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset Ylitarkastaja Olli Mäki 28.8.2018 Esityksen sisältö Tuki metsähakkeen käytölle, lakimuutos Tukikelpoisuuteen vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere Metsään-jatkokurssi Biotalous Mikko Tilvis 10.4.2019, Tampere Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot