EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kalatalousvaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2005/0014(CNS) * MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla ja asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta (KOM(2005)0086 C6-0094/ /0014(CNS)) Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Zdzisław Kazimierz Chmielewski PR\ doc PE v01-00

2 PR_CNS_art51am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE v /15 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...13 PR\ doc 3/15 PE v01-00

4 PE v /15 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla ja asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta (KOM(2005)0086 C6-0094/ /0014(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0086) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0094/2005), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0000/2005), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 4 artiklan 4 kohta 4. Kohdelajien prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. 4. Kohdelajien prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. Sekä kalastusaluksen omistajan että tarkastajan on hyväksyttävä otos. 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PR\ doc 5/15 PE v01-00

6 Suositus vaadittavien prosenttiosuuksien laskemisesta yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella on väljä ja luo teoreettisen mahdollisuuden, että kalastusaluksen omistajaa rangaistaan yhden kalalaatikon perusteella, joka on valittu esimerkiksi joidenkin tuhansien aluksesta purettujen kalalaatikoiden joukosta. Tarkistus 2 5 artiklan 4 a kohta (uusi) 4 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sallitaan verkonpainojen, kellukkeiden, vahvistenauhojen ja muun perusvälineistön käyttö. Alkuperäisen version sanamuoto sulkee pois peruskalastusvälineistön yleisen käytön. Tarkistus 3 6 artiklan b luetelmakohta b) pidennysosaa, jossa silmien lukumäärä liitoskohtaa lukuun ottamatta on pidennysosan jonkin kohdan kehällä pienempi kuin perän, johon pidennysosa on kiinnitetty, etummaisen pään silmien lukumäärä, liitoskohtaa lukuun ottamatta; Pidennysosassa silmäkoko on usein suurempi kuin perässä. Tämän säännöksen säilyttämisestä seuraisi, että perä olisi paljon laajempi kuin pidennysosa. Ehdotuksessa viitataan usein pidennysosaan, mutta sitä ei määritellä kunnolla. Tarkistus 4 6 artiklan c luetelmakohta c) verkkoa, jonka silmäkoko on 32 millimetriä tai suurempi ja jonka kaikki silmät eivät ole nelisivuisia; PE v /15 PR\ doc

7 Tämä kieltää kalastamisen hyvin suosituilla laahusnuotalla ja trooleilla, joiden silmäkoko on suuri ja silmät kuusisivuisia. Tarkistus 5 6 artiklan d luetelmakohta d) verkkomateriaalia, jossa on yksikin nelisivuinen silmä, jonka jonkin silmätangon pituus poikkeaa silmän jonkin toisen silmätangon pituudesta enemmän kuin 10 prosenttia tai vähintään 2 millimetriä; Verkkomateriaalin fyysiset ominaisuudet sallivat lankojen yli 30 prosentin suhteellisen venymisen. Työskentelyolosuhteissa (esimerkiksi taakan alla) solmut liikkuvat ja langat venyvät, minkä seurauksena silmän timanttimuoto katoaa. Tämä määräys sulkee pois myös säteittäisten troolien käytön, sillä materiaalissa silmien sivun pituus kasvaa rivistä toiseen. Tarkistus 6 6 artiklan g luetelmakohta g) troolin perää tai sen pidennysosaa tai neliösilmäistä havasta, jota ei ole valmistettu kokonaan vain yhdentyyppisestä verkkomateriaalista; Nämä kiellot estävät Bacoma-tyyppisen perän käytön, sillä valikointiristikko valmistetaan erityyppisestä verkkomateriaalista kuin muu pussi. Tarkistus 7 6 artiklan h luetelmakohta h) troolin perää ja/tai pidennysosaa, joka on rakennettu useammasta kuin yhdestä verkkoliinasta siten, että suoraksi vedetyn perän ja/tai pidennysosan yläpuolen lineaariset mitat eivät ole yhtä suuret kuin sen suoraksi vedetyn alapuolen lineaariset PR\ doc 7/15 PE v01-00

8 mitat. Nämä kiellot estävät Bacoma-tyyppisen perän käytön, sillä valikointiristikko valmistetaan erityyppisestä verkkomateriaalista kuin muu pussi. Tarkistus 8 12 artikla 12 artikla Ajoverkkoja koskevat rajoitukset 1. Ajoverkkojen aluksella pitäminen ja käyttö kalastukseen kielletään 1 päivästä tammikuuta Vuosina 2006 ja 2007 aluksella saa pitää ajoverkkoja tai käyttää niitä kalastukseen, jos aluksella on siihen lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupa. 3. Niiden alusten lukumäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai käyttää niitä kalastukseen, saa vuonna 2006 olla enintään 40 prosenttia ja vuonna 2007 enintään 20 prosenttia niiden alusten määrästä, jotka vuosina käyttivät ajoverkkoja. 4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta luettelo aluksista, joilla on lupa harjoittaa kalastusta ajoverkoilla. Alueen eteläisessä osassa vain kourallinen merinisäkkäitä on jäänyt ajoverkkoihin viimeisten 50 vuoden aikana. Lisäksi on esitetty teknisiä epäilyksiä siitä, ovatko asianomaiset lohiverkot erityisen vaarallisia pyöriäisille. Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimuksen (ASCOBANS) mukaan kaikki sotkeutuvat välineet, siis myös turskaverkot, voivat aiheuttaa kuoleman. Tätä käsitellään 12 artiklassa. PE v /15 PR\ doc

9 Tarkistus 9 13 artiklan 3 kohta 3. Ajoverkkoja käyttävien alusten on pidettävä 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa-asiakirja aluksella. Tässä kohdassa viitataan tarkistuksessa 8 poistettuun artiklaan. Tarkistus artiklan 3 kohta 3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, käytettäessä pyydystä, jonka kohdelajiksi on liitteen II tai III mukaisesti määritelty turska (Gadus morhua), aluksella ei saa pitää muuntyyppisiä pyydyksiä. Jos pyydys on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti varmistettu eikä se ole käyttövalmiina, 3 kohta on turha. Tarkistus artikla 19 artikla Bornholmin syvänteen kalastuskielto Kalastus on kielletty 15 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta Bornholmin syvänteessä seuraavat koordinaatit yhdistävien viivojen rajaamalla merialueella: 55 30' N, 15 30' E 55 30' N, 16 30' E 55 00' N, 16 30' E 55 00' N, 16 00' E 55 15' N, 16 00' E 55 15' N, 15 30' E PR\ doc 9/15 PE v01-00

10 55 30' N, 15 30' E. Itämeren kansainvälisen kalastuskomission (IBSFC) määräysten mukaan kutupaikkoina toimivat kalastusalueet tulee suojella. Itämeressä näitä alueita ovat pääasiassa Bornholmin, Gdanskin ja Gotlannin syvänteet. Myös Itämeren läntisissä osissa on tunnettuja kutualueita. Miksi vain yhtä näistä kutualueista suositellaan asetettavaksi kalastuskieltoon? Tarkistus artiklan otsikko Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset Lohen pyyntiä koskevat rajoitukset: Rauhoituskausien sijasta olisi otettava käyttöön suurimpia sallittuja saaliita (TAC) koskevia kalastuskiintiöitä ja niihin perustuvia tarkastuksia. Tällaisia tarkastuksia tehdään jo punakampelan osalta, ja ne olisi otettava käyttöön myös muiden tämän artiklan liitteenä olevassa taulukossa lueteltujen lajien, erityisesti kampelan, piikkikampelan ja silokampelan, osalta. Tällaisella ratkaisulla selkiytettäisiin tarkastusten perusteita ja samalla helpotettaisiin kyseisten lajien kantojen suojelua. Tarkistus artiklan 1 kohta 1. Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pitäminen aluksella on kiellettyä: 1. Lohen (Salmo salar) pitäminen aluksella on kiellettyä: Rauhoituskausien sijasta olisi otettava käyttöön TAC-kalastuskiintiöitä ja niihin perustuvia tarkastuksia. Tällaisia tarkastuksia tehdään jo punakampelan osalta, ja ne olisi otettava käyttöön myös muiden tämän artiklan liitteenä olevassa taulukossa lueteltujen lajien, erityisesti kampelan, piikkikampelan ja silokampelan, osalta. Tällaisella ratkaisulla selkiytettäisiin tarkastusten perusteita ja samalla helpotettaisiin kyseisten lajien kantojen suojelua. PE v /15 PR\ doc

11 Tarkistus 14 Liite II, taulukko, sarake 1 Kielikampela (Solea vulgaris) Silokampela (Scophthalmus rhombus) Hietakampela (Limanda limanda) Pikkupääkampela (Microstomus kitt) Piikkikampela (Psetta maxima) Aktiivisten pyydysten käytön osalta ei voida asettaa kampelan saalistavoitteita. Tarkistus 15 Liite II, 1 kohdan b alakohdan i luetelmakohta i. Troolin perän on koostuttava kahdesta samankokoisesta havaskappaleesta, jotka on yhdistetty molemmista reunoista yhtä pitkillä jameilla. Jos troolin perän pitää koostua kahdesta samankokoisesta havaskappaleesta (samankokoisuusvaatimus koskee erityisesti ympärysmittaa), valikointiristikolle ei jää tilaa. Tarkistus 16 Liite II, 1 kohdan b alakohdan v luetelmakohta v. Jameita lukuun ottamatta avoimien vinoneliösilmien lukumäärä ei saa jatkotai pidennysosan minkään kohdan kehällä olla suurempi tai pienempi kuin troolin perän etuosan ja troolin kapenevan osan kapeimman kohdan silmien lukumäärä jameita lukuun ottamatta (kuva 1). PR\ doc 11/15 PE v01-00

12 Jos silmäkoko on suuosassa suurempi kuin laajennusosassa, laajennusosassa tarvitaan saman ympärysmitan saavuttamiseksi suurempi silmien lukumäärä kuin mainitun kapenevan osan perällä, mikä on vastoin tätä määräystä. Tarkistus 17 Liite III, taulukko, sarake 1 Kielikampela (Solea vulgaris) Silokampela (Scophthalmus rhombus) Hietakampela (Limanda limanda) Pikkupääkampela (Microstomus kitt) Piikkikampela (Psetta maxima) Aktiivisten pyydysten käytön osalta ei voida asettaa kampelan saalitavoitteita. Tarkistus 18 Liite V, taulukko, sarake 1 12 artikla PE v /15 PR\ doc

13 PERUSTELUT Asetuksen laatijat ovat ryhtyneet äärimmäisen vaikeaan hankkeeseen, sillä ehdotuksen myötä pyritään kodifioimaan Itämeren alueen kalavarojen säilyttämistä koskevat olemassa olevat säännökset ottamalla käyttöön asianmukaisia teknisiä toimenpiteitä. Komission ja neuvoston tavoitteena on selkeästi mennä pidemmälle kuin vain virallistaa aihetta koskevat olemassa olevat säädökset. Tarkoituksena oli laatia täydellinen sääntökokonaisuus selkeine perusteluineen ja sekä järkeistää että varsinkin selkiyttää määräyksiä. Komissio ja neuvosto pyrkivät saavuttamaan toivotun tuloksen pääasiassa vähentämällä kalastusvälineistön luokkien lukumäärää, vahvistamalla rauhoituskausien aloitus- ja lopetusajankohdat sekä laatimalla kalastettaville kaloille vähimmäismitat. Komissio ja neuvosto uskoivat, että ehdotuksen tarkoituksenmukaisuutta mitattaisiin sen sisältämien säännösten tehokkuuden ja Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden erityisolosuhteisiin suositeltujen teknisten ratkaisujen todellisen käytettävyyden mukaan. Oli erityisen vaikeaa sopeuttaa muita merialueita koskevat säännöt Itämerellä valitseviin olosuhteisiin. Esimerkiksi ajoverkkojen käytöstä ollaan yhä enenevässä määrin luopumassa alueilla, joilla esiintyy paljon merinisäkkäitä, erityisesti pyöriäisiä, koska nämä sotkeutuvat usein verkkoihin. Eteläisellä Itämerellä, joka kauan sitten oli itäinen järvi, tällaista ongelmaa ei kuitenkaan ole siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä pyöriäisiä esiintyy ainoastaan surkastuneessa muodossa. Tarkistusten perusteluissa annetaan yksityiskohtainen selvitys niistä teknisistä olosuhteista, joiden perusteella Itämeren kalastajat toivovat voivansa jatkossakin käyttää ajoverkkoja. Ajoverkot nimittäin mahdollistavat lohenkalastuksen, johon yli 60 kalastusaluksen omistajan koko elanto perustuu eteläisellä Itämerellä. Ymmärrettävä pyrkimys kalanpyydysten standardoimiseen oli myös pohjana säännökselle, jonka mukaan turskanpyynnissä voitaisiin käyttää ainoastaan Bacoma-tyyppistä valikointiristikkoa. Tässä tapauksessa komissio kuitenkin päätyi kannattamaan yksinomaan Bacoma-tyyppiä siksi, että se ei ollut täysin tietoinen mahdollisuuksista käyttää vastaavia rinnakkaisia ratkaisuja. Ilmeisesti komissiolla on nyt käytössään asianmukaiset tekniset erittelyt äskettäin julkistetusta ja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) hyväksymästä T90-tyyppisestä perästä. Niin ollen on myös hyvin mahdollista, että kyseinen perätyyppi sisällytetään asetukseen lainsäädäntöprosessin myöhemmässä vaiheessa. Yleisesti ottaen mietinnössä perätään ehdotuksen yksityiskohtaista hiomista. Jätetyillä tarkistuksilla, jotka on laadittu laajojen kuulemisten ja asiantuntijalausuntojen pohjalta, pyritään osoittamaan asetusehdotuksen puutteet. Monet artiklat vaikuttavat Itämeren osalta toisarvoisilta. Tähän luokkaan kuuluu muun muassa enin osa 6 artiklaa, jossa eritellään kiellettävät erityisrakenteet (a ja f alakohtaa lukuun ottamatta), vaikka siinä onkin kyse varsin vallankumouksellisesta pyrkimyksestä. Tarkistuksissa perustellaan, miksi näiden rakenteiden käyttöä tulisi jatkaa kalastuksessa. Mikäli ne kielletään tulevaisuudessa, kielletään samalla kalastus aktiivisilla pyydyksillä. Muista syistä ja erityisesti johdonmukaisen näkemyksen puuttumisen vuoksi olisi tarkasteltava uudelleen 19 artiklaa, jossa kaikista kutualueista vain Bornholmin syvännettä suositellaan asetettavaksi kalastuskieltoon. PR\ doc 13/15 PE v01-00

14 Asetusehdotuksen johdanto-osan kappaleet nostattavat runsaasti epäilyksiä. Esimerkiksi johdanto-osan 8 kappaleen toteamus, jonka mukaan Lajin alimman mitan olisi vastattava sen pyytämiseen käytettävän pyydyksen silmäkoon valikoivuutta, saattaa asioiden luonnollisen järjestyksen jossakin määrin päälaelleen: silmäkoonhan olisi vastattava kalan kokoa eikä päinvastoin. Johdanto-osan 11 kappaleessa käsitellään ainoastaan Bacoma-tyyppistä perää, eikä siinä edes viitata edellä mainittuun T90-tyyppiseen perään, jonka Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on 31. päätöslauselmassaan tunnustanut aivan yhtä valikoivaksi kuin Bacoma-tyyppinen valikointiristikkokin. Tähän seikkaan on ehdottomasti saatava parannus. Ehdotuksen 2 artiklan g ja s kohdassa annetaan yhdelle ja samalle käsitteelle (perän suojukselle) kaksi määritelmää. Kumpikaan versio ei ole hyväksyttävä. Olisi harkittava Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) kansainvälisen yleissopimuksen puolalaista suojaa koskeviin määräyksiin sisältyvän, perän suojusta koskevan määritelmän käyttämistä. Suosituksissa ei oteta huomioon Itämeren nykyistä kalastuskäytäntöä, jossa perän suojukset poikkeavat kooltaan perän mitoista ja ovat valmistusmateriaaliltaan vaihtelevia. Ehdotuksen 21 artiklan osalta kannattaisi harkita toisenlaista oikeudellista valvontaa. Rauhoituskausien sijasta valvonta voitaisiin toteuttaa suurimmille sallituille saaliille (TAC) asetettavien kiintiöiden pohjalta. Kiintiöihin perustuvaa valvontaa suoritetaan jo punakampelan osalta, ja se olisi otettava käyttöön myös muiden tämän artiklan liitteenä olevassa taulukossa lueteltujen lajien, erityisesti kampelan, piikkikampelan ja silokampelan, osalta. Tällaisella ratkaisulla selkiytettäisiin tarkastusten perusteita ja samalla helpotettaisiin kyseisten lajien kantojen suojelua. Erillään asetusehdotusta koskevista parlamentin toimenpiteistä, jotka saataneen päätökseen kuluvan vuoden syyskuussa, olisi käytävä rinnakkaisia neuvotteluja yksittäisten jäsenvaltioiden ja neuvoston välillä. Näitä neuvotteluja näytetään käydyn epävirallisesti 3. toukokuuta lähtien. Parlamentin on ensiarvoisen tärkeää osallistua tähän lainsäädäntötyöhön. Ehdotuksen tärkeys, erityisluonne ja merkitys Itämeren kalastuksen kehitysnäkymille (erityisesti kalavarojen säilyttämisen osalta) edellyttävät kaikki aitoa tutkimusta, ongelman luonteen tunnistamista ja tietenkin vankkaa harkintaa lopullisia ja pitäviä päätöksiä tehtäessä. Nämä päätökset, joilla on tarkoitus luoda järjestystä tälle alalle, ovat hyödyksi ainoastaan siinä tapauksessa, että ne sekä hengeltään että kirjaimeltaan heijastavat asianmukaisesti Itämeren alueen olosuhteita. Tämä mietintö toivottavasti tuo jotakin kouriintuntuvaa asetusehdotuksesta käytävään keskusteluun. Keskusteluja voidaan käydä mietintöön sisältyvien tarkistusten ohitsekin, ja niissä voidaan keskittyä muihinkin aiheisiin. On esimerkiksi noussut esiin kysymys verkon silmien paikkaamista koskevista periaatteista. Hyväksyttävää on korjata 10 prosenttia silmistä. Ei kuitenkaan voida tietää, onko paikatussa silmässä kyse repeytyneestä kokonaisesta silmästä vai paikkaa asetettaessa hyväksikäytetystä silmästä. Ei myöskään ole riittävästi määräyksiä, joilla säännellään kalastusta passiivisilla pyydyksillä, kuten koukuilla ja siimoilla (talja mukaan luettuna) eli lohen-, meritaimenen- ja turskanpyyntivälineillä. PE v /15 PR\ doc

15 Tämäntyyppisen säännöksen sisällyttäminen ehdotukseen on sitäkin perustellumpaa, kun kyseinen pyydys mainitaan ehdotuksen 16 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdassa. Kalastuskäytäntöjen osalta olisi kampelan ja punakampelan yhteiseksi vähimmäiskooksi vahvistettava 23 cm. Jos säännös hyväksytään nykyisessä muodossaan, on vaarana, että kalastajille aiheutuu seuraamuksia vääränkokoisten punakampeloiden kalastamisesta. Avovesikalojen (sillin/silakan ja kilohailin) kalastuksen perusvalvonnan puute on myös häiritsevää. Tutkimukset ovat osoittaneet näiden kalalajien kohdalla, että sellaisten yksilöiden kuolleisuusaste, jotka ovat menettäneet 3 prosenttia suomuistaan (esimerkiksi hankauduttuaan verkkoa vasten), on kahden päivän kuluttua 100 prosenttia. Käytännössä siis kaikki avovesikalat (sillit/silakat ja kilohailit), jotka hankautuvat verkon silmiä vasten, kuolevat 48 tunnin kuluessa. Nykyisessä käytännössä, jossa silmän vähimmäiskooksi on asetettu 16 mm, ei oteta huomioon biologisia tekijöitä. On yhä epäselvää, miksi ainoastaan sillin/silakan teollista kalastusta valvotaan mutta kilohailin teollista kalastusta ei säännellä lainkaan. PR\ doc 15/15 PE v01-00