YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2004/1 Helsinki Dnro LSY-2004-Y-322 Annettu

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2004/1 Helsinki Dnro LSY-2004-Y-322 Annettu ASIA Fundia Wire Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta (koetoimintajakso C), joka koskee suodatinpölyjen poltto- ja sulatusprosessin (RADUST-prosessi) edelleen kehittämistä Koverharin terästehtaalla Hangossa. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Fundia Wire Oy Ab Koverharin terästehdas Koverharintie LAPPOHJA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee teräksen valmistuksessa syntyvien pölyjen käsittelyä (RADUST-prosessi) Fundia Wire Oy Ab:n terästehtaalla Hangon kaupungissa Tvärminnen kylässä kiinteistöllä ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ilmoitus on tehtävä ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle, joka on tässä tapauksessa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2 b) kohdan mukaan ympäristölupavirasto. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Ilmoitusta on täydennetty

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA VIREILLÄ OLEVAT HAKEMUKSET 2 - Ympäristönsuojelulain mukainen päätös koeluonteisesta toiminnasta Fundia Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaalla (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 12/2002/1, koetoimintajakso A). - Ympäristönsuojelulain mukainen päätös koeluonteisesta toiminnasta Fundia Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaalla (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 1/2004/1, koetoimintajakso B). - Vesilain mukainen päätös Fundia Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaan jäte- ja jäähdytysvesien johtamiselle mereen Hangon kaupungissa (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 23/1999/3). - Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 99/5002/4 edellä mainitusta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä. - Ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupapäätös Fundia Wire Oy Ab:n Koverharin rauta- ja terästehtaalle (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös no YS 159). - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös no YS 250. Päätöksellä on annettu täydentävät määräykset (jäteöljyn poltto) koskien edellä mainittua Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä no YS Fundia Wire Oy Ab Koverharin terästehtaan ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus dnro LSY-2002-Y-365. Lupahakemukseen sisältyy terästehtaan toimintojen lisäksi myös RA- DUST-prosessin toiminta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA Ilmoitettu koetoiminta sijoittuu Hangon Tvärminnen kylään Koverharin teollisuusalueelle. Tehdasalue sijaitsee meren rannalla ja tehdasalueella sijaitsevat Fundia Wire Oy Ab Koverharin terästehtaan ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas, Osuuskunta Teollisuuden Romun (OTR) sorvilastujen kuumabriketöintilaitos ja Lie-Bo Oy:n kuonanjalostuslaitos. ILMOITETTU TOIMINTA Toiminta Koetoiminnan tarkoituksena on kehittää menetelmä tehtaan raakaaineeksi nykyisellään kelpaamattomien masuunipölyjen (syklonierotuksen karkea pöly) ja sähkösuodatinpölyjen (Lurgi-pöly ja LD-pöly)

3 3 hyväksikäyttämiseksi polttosulatusprosessissa (ns. RADUSTprosessi). Prosessin lopputuotteena syntyvä rautapitoinen kuona on tarkoitus hyödyntää terästehtaan omassa prosessissa tai hyötykäyttää muutoin ympäristöturvallisesti, esim. rakennusaineena. Raaka-aine, sen koostumus ja nykyinen käyttö Fundia Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaalla syntyy pölyjä raudan ja teräksen valmistuksessa n t/a. Pölyt koostuvat masuunipölystä (n t/a), Lurgi-pölystä (n t/a) ja LD-pölystä (n t/a). Pölyjen hyötykäyttöaste on tällä hetkellä vähäinen. Pölyjen koostumukset on esitetty seuraavassa taulukossa: Masuunipöly Lurgi-pöly LD-pöly Aine paino-% paino-% paino-% Hiili, C 60,0 18,0 2,0 Rauta, Fe 22,0 10,0 33,0 Piidioksidi, SiO 2 5,0 13,0 4,0 Alumiinioksidi, Al 2 O 3 2,5 6,5 0,5 Kalsiumoksidi, CaO 3,5 6,0 28,0 Magnesiumoksidi, MgO 1,2 6,0 26,9 Kaliumoksidi, K 2 O 0,4 17,0 0,4 Natriumoksidi, Na 2 O 0,3 8,5 0,2 Sinkki, Zn 0,04 0,5 0,3 Lyijy, Pb 0,0 0,06 0,07 Syanidi, Cn 0,0 0,55 0,0 Rikki, S 1,0 2,0 0,05 Kloori, Cl 1,0 2,3 0,05 Muut 3,1 9,6 4,5 Yhteensä, % Masuunipölyn käyttöä on kokeiltu sekundäärisenä raaka-aineena Rautaruukki Steel Oy:n Raahen sintraamolla. Varastointi ja kuljetus aiheuttavat kuitenkin kustannuksia ja muita haittoja. Lurgi-pöly kerätään säiliöihin odottamaan käsittelyä. Vuonna 2000 syntyneet pölyt on toimitettu hävitettäväksi Ekokem Oy Ab:lle. LD-pölystä osa kierrätetään prosessiin ja osa varastoidaan. LD-pölyn kierrätyksen ongelmana on huono hyötysuhde eli pöly kiertää konverttereilla ilman reaktioita. Pölyjen käsittely RADUST-prosessissa Terästehtaalla syntyvät pölyt kerätään ensin vaihtoastioihin. Vaihtoastioista pölyt siirretään laitoksen siiloihin, joista ne annostellaan kantokaasuvirtaan. Tämän jälkeen pölyt johdetaan reaktorin polttimeen, jossa käytetään apupolttoaineena propaania ja happea. Syötettävien pölyjen energiasisältö hyödynnetään prosessissa, mikä parantaa sen energiatehokkuutta. Raaka-aineena käytettävät pölyt annostellaan prosessiin seoksina sopivissa suhteissa tarvittavan hiilipitoisuuden saavuttamiseksi. Polt-

4 4 tolämpötila on noin o C. Laitteiston polttimen teho on noin 3 MW. Polttotapahtumassa Lurgi-pölyn sisältämät syanidit hajoavat täysin. Lyijy, sinkki, alkalit, rikki ja kloori pyritään saamaan savukaasuihin. Savukaasut hapetetaan jälkipoltolla hiilimonoksidin hävittämiseksi. Savukaasut jäähdytetään ja johdetaan karkeaerotuksen sekä lisäjäähdytyksen kautta kasettisuodatukseen. Karkeaerotuksen pölyfraktio palautetaan prosessin alkuun sisäiseen kiertoon. Tarvittaessa myös suodattimelta saatava pölytuote pyritään kertaamaan prosessissa uudestaan ennen sen jatkokäsittelyyn vientiä. Jatkokäsittelytapoja ja -mahdollisuuksia selvitetään koetoimintajakson aikana erilaisin kokein. Savukaasujen märkäpuhdistamista tullaan kehittämään jatkossa, mikäli se koejaksojen aikana osoittautuu mahdolliseksi ja tarpeelliseksi. Täyden kapasiteetin ( t/a) prosessin päätuotteena syntyy kuonaa, jota saadaan n t/a. Kuonasulatetta on mahdollista käyttää rakennusmateriaalina tai kuonan muodostajana. Savukaasun suodatuksessa saadaan lisäksi hienojakoista pölytuotetta n t/a, joka kierrätetään uudestaan laitteiston läpi ennen sen prosessista poistoa. Koetoimintajakso A Koetoimintajakson A ( ) aikana RADUSTprosessiin tehtiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyivät pölyn injektointiin polttimeen, reaktioastian vuoraukseen ja sisägeometriaan sekä savukaasuputkiston toimintaan. Näillä muutoksilla ei ole ollut vaikutusta prosessin päästöihin ja savukaasujen puhdistus on toiminut koko ajan moitteettomasti. Koetoimintajakson A aikana pölyjä käsiteltiin yhteensä tonnia, josta 803 tonnia oli Lurgi-pölyä ja 528 tonnia LD-pölyä. Rautapitoista kuonatuotetta saatiin ko. jakson aikana n. 750 tonnia eli n. 56 % syötetystä materiaalivirrasta. Rautakuonatuotteen rautapitoisuus oli lähes 50 %. Noin 20 % syötetystä materiaalista siirtyi savukaasujen mukana savukaasufiltteriin osittain savukaasusta tiivistyneenä ja osittain pieninä pisaroina. Koejakson aikana RADUST-prosessiin syötetyssä materiaalissa oli hiiltä n. 30 %. Suodatinpölyä kertyi koejakson aikana n. 250 tonnia ja se varastoitiin kontteihin. Prosessin päästömittaukset suoritettiin koejakson aikana viisi kertaa ( , , , ja ). Mittausten mukaan savukaasupäästöt olivat pieniä eikä suodattimen toiminnassa ollut ongelmia. Vuoden 2003 keväällä, kun reaktioastian vuoraus uusittiin, vuoraukseen asennettiin jäähdytysvesiputket suljetussa kierrossa ja vesi jäähdytettiin jäähdytystornissa. Jäähdytysve-

5 5 siä ei tällöin syntynyt. Vuoden 2003 lopulla reaktioastian vuoraus uusitaan. Samoin jäähdytysjärjestelmä uusitaan siten, että reaktioastian kiertovesi jäähdytetään lämmönvaihtimessa. Lämmönvaihtimesta sekundääripuolen vesi lämpökuormineen johdetaan tehtaan jäähdytysvesiviemäriin. Koetoimintajakso B Koetoimintajakson B ( ) aikana RADUSTprosessin reaktorin uusi vuoraus valmistui ja suodatinpölyjen poltto pystyttiin aloittamaan Koska koejakso sattui talviaikaan, pystyttiin suorittamaan prosessiparannuksia, jotka liittyivät talviajoon. Reaktorin tulenkestävä vuoraus jouduttiin jälleen uusimaan keväällä ja polttoa voitiin jatkaa lähtien. Samoin syksyllä jouduttiin uusimaan reaktorin tulenkestävä vuoraus ja polttoa voitiin jatkaa lähtien. Itse prosessiin ei ole koetoimintajaksolla B tehty mitään olennaisia muutoksia. Koetoimintajaksolla on kerätty tietoa prosessin käynnistä eri vuodenaikojen erilaisissa olosuhteissa. Laitokseen on jouduttu rakentamaan suojaseiniä, jotta työskentely olisi mahdollista talviaikaan. Savukaasujen puhdistus on toiminut moitteettomasti koko koetoimintajakson. Koetoimintajaksolla B, aikana , pölyjä käsiteltiin yhteensä n tonnia, josta Lurgi-pölyä n. 973 tonnia ja LDpölyä n. 672 tonnia. Rautapitoista kuonatuotetta saatiin em. aikana n tonnia eli n. 65 % syötetystä materiaalivirrasta. Koejakson aikana RADUST-prosessiin syötetyssä materiaalissa on ollut hiiltä n. 27 %. Rautakuonatuotteen rautapitoisuus on ollut lähes 50 %. Prosessin päästömittaukset suoritettiin ja Mittausten mukaan prosessin päästöt ovat pysyneet pieninä. Koetoimintajakso C Tavoitteena on kehittää edelleen RADUST-prosessia siten, että yhtäjaksoinen käynti on mahdollista. Tähän saakka käyntijaksot ovat olleet parhaimmillaankin muutaman viikon pituisia, jolloin on määritetty prosessin optimiparametreja. Käynnistysjaksojen välissä on suoritettu teknisiä parannuksia ja etsitty sen jälkeen taas optimiparametreja. Koetoimintajaksoa B koskeva ilmoitus on hyväksytty saakka. Koetoimintaa on kuitenkin tarkoitus jatkaa pitkälle vuoden 2005 puolelle. Edessä on laajempiakin teknisiä muutoksia, jotka liittyvät ensisijaisesti pölyn syöttöön ja reaktioastian geometriaan. Lisäksi ovat tekemättä kokeet rautakuonan käytöstä raaka-aineena samoin kuin kuonatuotteen liukoisuustestit. Tavoitteena on jatkossa kerätä prosessitietoja pitempiaikaisista yhtäjaksoisista käyttöjaksoista vaihtelevissa sääolosuhteissa ja samalla kehittää prosessia tehokkaammaksi ja luotettavammaksi.

6 Päästöt ja niiden vaikutukset sekä tutkimukset ja raportointi 6 Koetoiminnasta aiheutuvat ennakoidut päästöt, päästöjen vaikutukset ympäristöön, koetoimintaan liittyvät tutkimukset ja koetoiminnan raportointi on kuvattu aiemmasta koetoiminta- ilmoituksesta annetussa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 12/2002/1. Ensimmäisen koetoimintajakson aikana RADUST-prosessiin liittyviä päästömittauksia on suoritettu viisi mittaussarjaa (Envimetria Oy:n mittausraportit pm10/ , pm/ , pm/ , pm/ ja pm/ ). Toisen koetoimintajakson aikana RADUST-prosessiin liittyviä päästömittauksia on mennessä suoritettu kaksi mittaussarjaa (Envimetria Oy:n mittausraportit pm/ ja pm/ ). LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy Fundia Wire Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetun Koverharin terästehtaalla tehtävän koeluonteisen toiminnan (koetoimintajakso C) edellyttäen, että koetoiminta suoritetaan ilmoitetun mukaisesti ja että koetoiminnassa noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä: 1. Koetoiminta on lopetettava mennessä. 2. Koetoimintajakson C ( ) aikana käytettävän pölyn määrä saa olla enintään tonnia. 3. Koetoiminnan toimivuutta on seurattava ilmoituksessa esitetyn ja ympäristölupaviraston päätöksessä nro 12/2002/1 velvoitetun mukaisesti. 4. Poistokaasuista on analysoitava seuraavat parametrit vähintään kerran jokaisen kahden viikon toimintajakson aikana: SO 2, CO, CO 2, NO x ja HCl. Raskasmetallit on analysoitava ja hiukkasmittaukset suoritettava ympäristölupaviraston päätöksessä nro 12/2002/1 velvoitetun mukaisesti. 5. Fundia Wire Oy Ab:n on nimettävä henkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi koetoiminnan alettua.

7 7 6. Koetoimintaa koskevat osaraportit, joihin sisältyvät tiedot prosessin ympäristöllisiin ominaisuuksiin liittyvistä kokeista, mittauksista ja teknisistä muutoksista tulee toimittaa tiedoksi Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja mennessä. Raportteihin on myös sisällytettävä tiedot prosessissa käytettävistä lisäaineista, hyötykäyttöön kelpaamattomien kuona- ja pölyerien loppusijoituksesta, raaka-aineista ja niiden koostumuksista, kasettisuodattimen toimivuudesta, mittausolosuhteista sekä muut päästöjen vaihteluita selittävät tekijät jaksoittain. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin mukaan ympäristö- lupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Toiminnasta ei ilmoituksen mukaan toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haitallista seurausta. Koetoiminnan jatkaminen (koetoimintajakso C) on tarpeen teräksen valmistuksessa syntyneen pölyn tehdasmittakaavaisen polttomenetelmän teknisten edellytysten edelleen selvittämiseksi ja terästehtaan jätehuollon kehittämiseksi. Koetoiminta on prosessin luonne huomioon ottaen rajattua ja lyhytaikaista. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä muun muassa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1-6.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista tai niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämispaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämispaikan vastaava hoitaja. (Määräys 5.) Määräykset 5-6 ovat lisäksi tarpeen viranomaisvalvonnan toteuttamiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 61 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5 ja 27 Jätelaki (1072/1993) 6 ja 51 Jäteasetus (1390/1993) 10

8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 8 Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970 euroa. Maksu määräytyy ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukien. Valitusosoitus on liitteenä. Aino Turpeinen Lea Siivola Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola (T) ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt Pekka Häkkinen. PH/mk

9 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Mikäli valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.