Arctic Business Concept hanke-esittely

Transkriptio

1 Arctic Business Concept hanke-esittely Kari Poikela, Kemin Digipolis Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Pelkosenniemi, 20. toukokuuta 2015

2 Arctic Business Concept - ABC ABC -hanke sai puollon MYR:sta ja hanke käynnistyy Osapuolet: Meri-Lappi, Digipolis (päätoteuttaja) Rovaniemi Ranua (osatoteuttaja) Sodankylä Itä-Lappi 1/3 (osatoteuttaja) Torniolaakso ja Tunturi-Lappi (osatoteuttajana DP:n alla) Itä-Lappi (resursointi kaikista toteutuksista) Kohderyhmä: Teollisuus- ja kaivospalveluyritykset sekä olennaisena sidosryhmänä teollisuus- ja kaivosasiakkaat eli luonnonvarojen jalostajat Tavoitteet: 1. Pk-yritysten kilpailukyky & kasvu 2. Kestävä kehitys 3. Klusteriyhteistyön vahvistaminen Ohjelma: EAKR, Lapin liitto Tuki-intensiteetti: 75 % Aika:

3 Arctic Business Concept - ABC Yhteisö Klusteri- mallialue Teollisuus & kaivokset Kestävyys- työkalu Palveluyritykset BAP Best Available Practice Ongelman ratkaisupalvelut Palvelutoimittajien HSEQ Omat tuotteet ja palvelut kansainvälistymisvalmiudet Yhteenliittymät Vähähiilinen logistiikka ja resurssiviisaat ratkaisut Uudet avaukset & liiketoimintacaset

4 Arctic Business Concept - ABC Työpaketit: ARKTISEN TEOLLISUUDEN KLUSTERIYHTEISÖ: (KLUSTERIYHTEISTYÖ) 0. Projektihallinto ja toimintojen koordinointi 1. Arktisen teollisuuden klusteriyhteistyön mallialue 2. Käynnistyvä kaivos ja yhteisö / BAP 3. Uudet avaukset ja liiketoimintacaset ARKTINEN TEOLLISUUS JA KAIVOKSET: (KESTÄVÄ KEHITYS) 4. Resurssiviisas Lappi 5. Kestävyystyökalu 5.1 Työkalun jatkokehittäminen kaivosteollisuuteen 5.2 Soveltaminen ARKTISET TEOLLISUUS- JA KAIVOSPALVELUYRITYKSET: (KASVU JA KILPAILUKYKY) 6. Palvelutoimittajien HSEQ vaatimusten määrittelyt ja laadunhallinta 7. Omat tuotteet ja palvelut kansainvälistymisen perustana 7.1 Omat tuotteet / palvelut aktivointi / analyysi innotyöpaja + esitys kehittämispolku yritykselle 7.2 Kansainvälistymisvalmiudet 7.3 Markkinatiedon levittäminen (Ruotsi, Norja, Luoteis-Venäjä) 8. Yhteenliittymät ja verkostot verkostoitumisen, yhteistyön ja yhteistarjoamien kehittäminen 8.1. Yhteismessut 8.2. Yhteenliittymien mahdollisuudet kaivos- ja teollisuuspalveluyritysten näkökulmasta 8.3. Työpajat ongelmien ratkaisuun ja TKI näkökulma

5

6 Arctic Business Concept - ABC

7 Arctic Business Concept - ABC Rahoitus Digipolis /Kemi Team Botnia /Tornio Kolari Kittilä Ylitornio RoKe /Rovaniemi Sodankylä Itä-Lappi Yritykset Rahoitus yhteensä

8 Arctic Business Concept - ABC Kokonaisuutena: millä tavalla alueemme tulee huomioitua rakenteessa, jossa Sodankylä on oma yksikkönsä kera Savukosken (siinä vaiheessa Savukoski toisessa, muu Itä-Lappi toisessa paketissa) Itä-Lappi osallistuu hankkeeseen kokonaisuutena eikä erillisinä kuntina tai vain tietyissä työpaketeissa tai toteutuksissa, aiempi eriytetty rakenne oli kirjausvirhe jäänteenä alkuperäisestä hanketilanteesta Hankkeeseen rekrytoitavien projektihenkilöiden osaaminen määrittää tarkemman työnjaon hankkeen sisällä, esim. tässä vaiheessa tiedetään osaamispohjasta, että sivuvirta-, resurssiviisaus- ja biotuoteosaaminen on Digipoliksen toteutuksessa kuten myös EU-yhteistyö Hankkeen henki on, että jokainen projektihenkilö on töissä Lapilla ja kaikki osallistuvat kaikkiin toimenpiteisiin, jotta pystyvät tuottamaan alueilleen laajapohjaisesti tietoa hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista ABC-hankkeessa on paljon sellaisia sisältöjä, joihin Kemin kaupungilla ei ole minkäänlaisia intressejä. Siitä huolimatta nähdään välttämättömäksi olla mukana rakentamassa isoja kehittämiskokonaisuuksia, jossa omatkin intressit tulevat huomioiduksi muiden mukana - vain joukkueessa voi voittaa. Tämä on ehkä kemiläistä ja Digipoliksen elinkeinojen kehittämisfilosofiaa, mutta sopii mielestäni muillekin. Miten saadaan hankkeen kuluessa tulokset kanavoitua esim. meidän seudullemme; mitä se edellyttää hankkeelta ja mitä alueelta itseltään? Hankkeeseen on luotu demokraattinen ohjausmalli, jotta tieto liikkuu hankkeen ja sidosryhmien välillä, kts. Seuraava sivu Maksimaalisen hyödyn saamiseksi seudun pitää ymmärtää hanke työvälineenä, jota hyödynnetään alueen yritysten ja kehitysaihioiden eteenpäin viejänä seudun oma aktiivisuus ja vuorovaikutus on erittäin tärkeää, sillä hanke on lisäresurssi kehittämiseen, mutta paikallistuntemus on seudulla

9 Arctic Business Concept - ABC: Ohjausmalli

10 Arctic Business Concept - ABC: Ohjausmismalli kirjallisena

11 Muita

12 Muita Palvelukartoitus liittyen kaivoksen etabloitumiseen alueelle: Kartoituksessa on selvitetty kaivostoimintaan liittyvää alueella jo olevaa palveluvalikoimaa sekä arvioitua lisätarvetta sekä yksityisten että kunnallisten palveluiden osalta Kartoituksen tuloksena on tiedossa mihin suurimmat paineet kohdistuvat ja Mitkä ovat kriittiset tekijät paineisiin vastaamisessa Kari Poikela Ohjelmapäällikkö, teollisuuden palvelut Digipolis Oy Tietokatu KEMI mob kari.poikela@digipolis.fi

13 1 (21) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Samu Rötkönen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Puhelinnumero Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Lapin liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Kemin Digipolis Oy Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kunnallinen elinkeinojenkehitysyhtiö Jakeluosoite Tietokatu 6 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi POIKELA KARI TAPANI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kari.poikela@digipolis.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kemi BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Ohjelmapäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Sodankylän kunta Kunta Rovaniemen Kehitys Oy Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. MUUTOS tuen siirto -menettelystä yhteishankkeeksi, heti kun se on mahdollista hankkeen täydentämisen ja käsittelyyn jättämisen jälkeen, koska Rovaniemen Kehitys Oy ilmoittautui mukaan osatoteuttajaksi iltapäivällä. Tämän seurauksena maanantain keskusteluissa on tultu tulokseen, että tässä tilanteessa kun toteuttajia on yhteensä kolme, konsortion kannattaa muuttaa rahoitusmalli yhteishankemuotoon. Yläpuolinen muutos tehty Tulostettu :45:36

14 2 (21) 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Arctic Business Concept (ABC) - Arktisten kaivannais- ja teollisuuspalveluyritysten klusteri Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen päätavoite on teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pk-palveluyritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen. Muita tärkeitä päätavoitetta tukevia ja laajempaa strategista näkökulmaa edustavia tavoitteita ovat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Lapin luonnonvarojen jalostamisen arvoketjuissa ja yritysten toiminnassa sekä klusteriyhteistyön vahvistaminen monialaisesti ja -tasoisesti Lapin toimijoiden välillä sekä EU-tasolla. Työpakettien toimenpiteet tavoitteiden takana edistävät ja tukevat suoraan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman ja Lappi-sopimuksen tavoitteita. Hanke ja sen toimenpiteet on valmisteltu lappilaisten toimijoiden laajapohjaisena yhteistyönä mm. useissa kaivospalvelutoimijoiden verkoston kokouksissa, kahdenkeskisissä tapaamisissa ja kahdessa työpajassa, joilla on tavoiteltu yhteistyökumppaneiden sitoutumista yhteiseen klusterin kehittämistyöhön ja kehitystarpeiden yhteensovittamista alueiden välillä sekä Lappi-tason synergiaa hankkeen toimenpiteissä. Perimmäisenä tavoitteena voidaan sanoa olleen sosiaalisen toimiluvan lunastaminen tarvittavassa määrin hankkeelle, jotta hankkeessa voidaan edistää Lappi-tason yhteistyötä alueen matkalla EU:n klusteristrategian mallialueeksi sekä samalla työn puitteissa tuoda Lappiin ja vastavuoroisesti viedä Lapista parhaita käytäntöjä muille EU:n mallialueille ja Brysselin suuntaan. Hankkeen tuloksena Lappi edistyy tavoitteessaan olla EU:ssa edelläkävijä ja mallialue luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa läpi arvoketjujen. Lapin palveluyritykset sekä kaivos- ja teollisuustoimijat hyötyvät Lapin imagosta ja omalta osaltaan myös edesauttavat imagon vahvistumista. Lappiin myös alkaa kehittymään vahva ja tunnustettu teollisuus- ja kaivannaispalvelutoimijoiden sekä sidosryhmien muodostama klusteri joka hyödyttää ja hyödyntää myös koko Barentsin alueen teollisuuden kestävää kasvua. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Arctic Business Concept 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The main objective of the project is to enhance the competitiveness and growth of the SME service companies operating in the field of industry and mining. Other specific objectives are strategic and supporting sustainable development of the refining of the natural resources, overall development of the businesses operation environment and development of modern clusters involving multidisciplinary actors both in regional and EU level. The objectives will be achieved through work packages planned in the collaboration with stakeholders in several meetings among mining service providers -network, two stakeholder workshops and individual conversations. Project is in on line with Arctic specialisation program and Lapland agreement. Project consortium presents widely different stakeholders and is aiming to have synergic development approach at plac in Lapland. Tulostettu :45:36

15 3 (21) The project and its actions have been prepared in co-operation with the operators from several different branches in Lapland. The outcome of the project: Lapland will make progress in its goals to become the pioneer and model demonstration region in the modern cluster development and also to provide good example in the EU context in refinement of natural resources. As a outputs of the project the Lapland is becoming the leading region in the sustainable exploitation of natural resources. The service companies as well as the mining and other industry operators benefit of the image of Lapland. For their s part they also support in strengthening the image. In addition there will be developing a strong and valued modern cluster formed by industry and mining service operators and their interest groups that benefit and gain the sustainable growth of industry in the entire area of Barents. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Teollisuuden (kaivos-, energia-, teräs-, metsä- ja puutuoteteollisuuden) suunnitteilla ja käynnissä olevat suurinvestoinnit Pohjois-Suomessa sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisille palveluille ja osaamiselle. Suurprojekteihin mukaan pääseminen tuottaa teollisuuspalveluyrityksille mahdollisuuksia kasvuun, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittymiseen sekä kansainvälistymiseen. Kilpailussa menestyminen edellyttää kuitenkin Lapin teollisuuden pk-palveluliiketoimijoilta nykyistä suurempien kokonaisuuksien tarjontaa sekä hallintaa, syvempää asiakasymmärrystä, HSEQ (Health, Safety, Environment, Quality) järjestelmiä tai osaa niistä - vahvan ydinosaamisen lisäksi uskottavuuden luomista ja varmistamista yhteisillä toimintatavoilla, verkostoitumalla ja uusia toimintamalleja hyödyntämällä. Pohjoisen alueen teollinen investointibuumi luo toimijoille loistavan mahdollisuuden menestymiselle "kotikentällään", mutta samaan aikaan yritykset joutuvat vastaamaan tiukkenevaan kansainväliseen kilpailuun, kun globaalien yritysten nykyiset toimittajat seuraavat ostajia markkinoille. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Lapin pk-yrityksien menestyessä kotimarkkinoillaan, on niillä mahdollisuus menestyä myös kansainvälisesti kuten muutamien, mutta liian harvojen, veturiyritysten esimerkki jo osoittaa. Pk-yritykset kaipaavat tukea mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen (kuten bio- ja kiertotalouden markkinapotentiaali), uusien markkinoiden ja toimintamallien etsimiseen, omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä kaupallistamiseen, verkostoitumiseen sekä viennin edistämiseen. Hankkeen tavoitteet työpakettien toimenpiteet tukevat vahvasti Lappi-sopimuksessa edellytettyjä kehittämistoimenpiteitä vuosille etenkin strateginen valinta I ja II osioiden osalta. Erityisesti on syytä huomioida Klusteristrategian mallialueeksi valinnan avaama väylä Euroopan verkostoihin ja rahoituksiin sekä mallialue-toimenpiteiden tuoma näkyvyys Lapille. Samaten hankkeen toimenpiteet edistävät Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa tavoiteltuja toimenpiteitä. Hankkeen keihäänkärkenä arktisen erikoistumisen ohjelman näkökulmasta on arktisten luonnonvarojen kestävän jalostamisen edistäminen, jatkojalostuksen lisääminen ja vähähiilisen toiminnan aktivointi pk-yrityksissä. Lisäksi hanke edistää Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman (mm. toimenpiteet 2, 4, 6, 7, 12, 14 ja 17) ja Lapin teollisuusstrategian tavoitteita. Kemin Digipolis Oy: Arctic Business Design (ABD)-, Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat (ATS)- ja Arktisuus -projektit sekä Kemi-Tornio yrityspalvelut: Yhteisien tiimipalaverien ja ideariihien kautta tuomalla tietoa yritysrajapinnasta. Hankevalmistelussa syvässä yhteistyössä ovat olleet mukana Sodankylän, Kittilän, Kolarin, Posion, Ylitornion ja Tervolan kuntien kehitysorganisaatiot sekä Torniosta Team Botnia ja Rovaniemen Kehitys mm. yhteisen kehittämistyöpajan, kahdenvälisten kokousten ja useiden kaivospalvelutoimijoiden verkoston kokousten kautta. Lisäksi vielä erikseen valmistelusta on keskusteltu useampaan otteeseen Lapin yliopiston, Lapin AMK:n, Lapin ELYkeskuksen ja Lapin liiton edustajien kanssa hakien mahdollisimman laajaa kokonaisnäkemystä päällekkäisyyksien poistamiseksi ja synergian luomiseksi sekä rinnakkaisten kokonaisuuksien mahdollistamiseksi. Lisäksi suurin osa toimijoista on osallistunut kaivospalvelutoimijoiden verkoston kokouksiin. Tulostettu :45:36

16 4 (21) Myös Keminmaan kunnan kanssa on käyty keskustelut valmisteluun ja hankkeeseen osallistumiseen liittyen. Yleisesti myös GTK:n, Lapin korkeakoulukonsernin ja sen yksiköiden sekä Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattioppilaitoksen näkemykset on huomioitu valmistelussa: eri ohjausryhmissä ja kokouksissa käytyjen keskustelujen kautta sekä tapahtumissa kerättyjen dokumentoitujen palautteiden kautta. Teollisuusyritykset ja teollisuuspalveluyritykset on huomioitu valmistelussa avaintoimijoina: eri ohjausryhmissä käytyjen keskustelujen kautta ja tapahtumissa kerättyjen dokumentoitujen palautteiden kautta sekä yrityskierroksilla saadun palautteen perusteella. Hankevalmistelussa on hyödynnetty kahden työpajan tuloksia. Työpaketit on valmisteltu pitkälle työpajassa, jossa olivat mukana Digipoliksen, Kittilän, Sodankylän, Posion, Kolarin ja Ylitornion edustajat. Lapin klusteristrategian mallialuehakemuksen valmistelutyöpajassa olivat mukana jo ylä- ja alapuolisissa kappaleissa mainittujen tahojen lisäksi mm. Metla, MTI, MTT ja Nordregio. Hankevalmistelun osapuolista lienee vielä erikseen syytä mainita vielä erikseen LUC:n Teollisuuden Lapin näkökulma, Sitra & Teknologiateollisuus ry. Hanke jatkaa yhtenä synergisena kokonaisuutena Arctic Business Design (ABD) - Arktisen teollisuuden palveluyrityksille uutta kilpailukykyä-, Kaivosteollisuuden synergiatarpeet ja yhteistyömahdollisuudet Posiolla-, Sodankylän Kaivannaistoiminnan yrityspalvelujen kehittäminen-, Rovaniemen teollisuusklusterin kehittäminen- ja Tunturi-Lapin Kehitys ry:n KAVERKO -projekteissa havaittujen pk-teollisuus- ja kaivannaispalveluyritysten kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden edistämistä, yritysten aktivointia, tiedon välittämistä muille kehittäjille ja viranomaisille. Lisäksi yritysten ja toimintaympäristön kehittämistarpeita sekä kehittämiseen liittyviä ongelmia on havaittu Lapin kaivospalvelutoimijoiden verkoston kokouksissa ja verkostotyössä (koordinaatio ABD:n toimesta) jota on tehty systemaattisesti jo yli kahden vuoden ajan. ABC -hanke on myös lähdetty rakentamaan laajapohjaisena ja koko Lapin kattavana, jotta havaittuja ongelmia ja pullonkauloja pystyttäisiin poistamaan sekä Lappi-tason pk-yrityksiä palveleva kehittäjien verkostoyhteistyö viemään entistä konkreettisemmalle tasolle. Osaamishaasteisiin/-tarpeisiin vastataan erilaisilla yhteistyökumppaneiden koulutushankkeilla. Esimerkkinä Lapin yliopiston Yhteiskuntavastuun ja ympäristöjohtamisen koulutusohjelma hanke (ELY, ESR), jonka aikana on rakennettu koulutusohjelmaa yhteistyössä Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuisja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Koulutusohjelma pohjautuu Lapin yliopiston ympäristöoikeuden ja ympäristösosiologian oppiaineisiin. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? 1. Pk-yritysten kilpailukyky & kasvu 2. Kestävä kehitys 3. Klusteriyhteistyön vahvistaminen 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeessa on useita uusia avauksia ja kehittämisnäkökulmia: - laaja-alaisin Lapissa tehty teollisuus- ja kaivannaispalveluiden kehittämiskokonaisuus - Lapin kaivospalvelutoimijoiden verkoston yhteistyön edelleen kehittäminen - kestävyystyökalun implementointi kaivoksiin ja sen jatkokehittäminen - pyrkimys kehittää kaivosten HSEQ -arvioinnista alueen palveluyritysten kilpailuetu - Lappi klusteristrategian mallialueeksi EU:ssa- valinnan tuloksena maksimaalisten hyötyjen tuottaminen alueelle - Yritysaktivointi joka edistää lappilaisten yritysten pääsyä Horisontti konsortioihin ja mahdollistaa suoran EUrahoituksen sekä sama tavoite myös muiden sidosryhmien suuntaan - alueella tehtävä toimijoiden välinen yhteistyö on tarkoitus viedä täysin uudelle tasolle siten, että suurin osa ymmärtää tiedon liikuttamisen olevan valtaa eikä tiedon panttaamisen Tulostettu :45:36

17 5 (21) 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Teollisuus- ja kaivannaispalveluyritykset ovat pääkohderyhmä sekä olennaisena sidosryhmänä teollisuus- ja kaivosasiakkaat eli luonnonvarojen jalostajat. Suuret yritykset arvoketjujen omistajina ja pk-yritysten palveluiden ostajina määrittelevät vaatimuksia sekä tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia, joten toimintaympäristöä pitää kartoittaa jatkuvana prosessina. Myös eri elinkaaren vaiheissa olevien investointiprojektien edustajat ovat olennainen kohderyhmä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Yrityspalveluorganisaatiot ja -asiantuntijat, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset, joille kehitystarpeita viestitetään. Mahdollisuuksien mukaan laajalla yhteistyöllä pitäisi myös pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja EU:n liiketoimintaympäristöön tuomalla esiin pk-yritysten näkökulmaa Suomen ja Brysselin päättäjien suuntaan. Etenkin konkreettisten liiketoimintaesteiden esiin tuominen on tärkeää sidosryhmätyötä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toteutus tapahtuu työpaketteina, joita on kahdeksan. Jokaiselle työpaketille, toimenpidekokonaisuudelle on määritelty sisältökokonaisuudet (osatoimenpiteet) ja vastuutaho. Vastuut osatoimenpiteissä työpakettien sisällä voivat vielä vaihdella riippuen hankkeeseen rekrytoitavien henkilöiden osaamisalueista. Prioriteetteina osaamisalueissa tulee kuitenkin rekrytoinneissa painottaa teollisuus- ja kaivospalvelujen pk-yrityskentän sekä kaivosten ja teollisuuden tuntemusta. Joissain työnkuvissa painopistealueita ovat EU-asioiden ja hankehallinnon tuntemus. Vastuutahot ovat Digipolis Oy (joka vastaa myös koko hankkeesta), Rovaniemen Kehitys Oy, Sodankylän kunta ja Kolari-Kittilä-Ylitornio yhteistoiminta-alue (osatoteutus Digipoliksen alla). Osatoteuttajien roolit, vastuut ja budjetti on määritelty vielä erikseen hakemuksen osatoteuttajakohdassa, mutta näitä vielä tarkennetaan tarvittaessa konsortiosopimuksessa. Työn- ja vastuujaon lisäksi kaikki osapuolet (osatoteuttajat, toteuttajakunnat) osallistuvat kokonaisvaltaisesti kehittämistyöhön, työryhmätöihin jne., jotta tietoa saataisiin liikutettua ja konkreettisia toimenpiteitä käyntiin mahdollisimman laajasti Lapissa. Lisäksi Itä-Lappi toimii partnerina hankkeessa ja sen pilotoinneissa. Työpakettien henkilöresursointi on ajateltu siten, että projektihenkilöstön lisäksi hankitaan asiantuntijapalveluna erityisosaamista tarpeen mukaan. Erityisosaaminen määräytyy kunkin työpaketin sisällön mukaan ja hankinta voi olla mm. selvityksiä, tarvekartoituksia, ohjausta ja nk. konsulttityötä. Toteutus työpaketeittain on tarkoitus suorittaa siten, että jokaisessa työpaketissa tehtäisiin uusien työkalujen, toimintamallien tms. pilotointia. Osaan työpaketeista pilotoinnit on jo nimetty, mutta samalla tavalla varaudutaan siihen, että pilotointimahdollisuuksia nousee projektin aikana yritysten aktivoinnin ja aktiivisen klusteritoiminnan myötä. Tästä esimerkkinä, että tällä hetkellä keskustellaan Sitran Kestävän kaivostoiminnan verkoston kanssa pilotointiyhteistyöstä, mutta keskustelujen ollessa alkuvaiheessa ei pilotointia voi vielä nimetä selkeästi hankkeen toimenpiteisiin. Pilotointien, selvitysten ja aktivointien tuloksena nousevat pk-yritysten kehitystarpeet ohjataan yrityskohtaisesti ELY:n kehittämistyökalujen piiriin Digipoliksen alueyrityspalvelujen kaltaisten prosessien avulla. Tällä tavalla varmistetaan myös selkeä rajapinta hankkeessa tapahtuvan pk-yritysten aktivoinnin ja ELY:n, oppilaitosten ym. yksittäisen yrityksen kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden välillä. Työpaketit 0-8: 0. Projektihallinto ja toimintojen koordinointi ARKTISEN TEOLLISUUDEN KLUSTERIYHTEISTYÖ (klusteriyhteistyö) 1. Arktisen teollisuuden klusteriyhteistyön mallialue Digipolis WP keskikokoinen Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: Tulostettu :45:36

18 6 (21) - Lappi EU:n mallialueprojektin ja sen edellyttämien toimenpiteiden tuloksekas läpivienti - Lapin kaivannais- ja teollisuuspalvelutoimijoiden(katepal) kehittäjäverkoston aktiivisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen - Katepal-verkostokokouksien määrä 2. Käynnistyvä kaivos ja yhteistyö Best Available Practice (BAP) Sodankylä & Itä-Lappi WP suurehko Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Kestävän kaivosyhteisön rakentaminen ohjekirja - Yläpuoliseen kohtaan liittyvien menneiden hankkeiden yhteisen tietokannan koostaminen Partnerbookiin - Esiselvitys ja valmistelu miten edesautettaisiin kartoitettujen mineraalien jatkohyödyntämistä - Yhteistyö malminetsintää harjoittavien yritysten kanssa 3. Uudet avaukset ja liiketoimintacaset Yhteisvastuu - WP keskikokoinen (arvio) Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Mahdollisten uusien avausten määrä ja laatu sekä avausten sisältämien toimenpiteiden määrä - Partnerbookiin Lappi- ja alueinfot - Mahdolliset spin-off hankkeet ja niiden määrä ARKTINEN TEOLLISUUS JA KAIVOKSET (kestävä kehitys) 4. Resurssiviisas Lappi - Digipolis ja Sodankylä WP keskikokoinen Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Yksi seurattava mittari voisi olla kumppanien, muiden verkostojen ym. esittämät kutsut osallistua esim. kutsuvierastilaisuuksiin ja seminaareihin puhumaan, joka on myös viestinnällinen näkökulma - Nordic Council of Ministers; Circular Economy Workshop in Copenhagen (Digipoliksen edustaja kutsuttu osallistumaan) - Global Cleantech Summit Helsingissä (Digipoliksen edustaja kutsuttu puhumaan) - Ympäristöfoorumi toiminnan käynnistyminen 5. Kestävyystyökalut 5.1. Työkalun soveltaminen - Digipolis WP pieni koska ostoa Aallolta 5.2. Jatkokehittäminen - yhteisvastuu Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Pilotointiin mukaan lähtevien kaivosten lukumäärä - Montako vaihetta pilotoinnissa toteutuu: 1. Sosiaalinen näkökulma, 2. ympäristöllinen näkökulma ja 3. taloudellinen näkökulma ARKTISET TEOLLISUUS- JA KAIVOSPALVELUYRITYKSET (kasvu ja kilpailukyky) 6. Palvelutoimittajien HSEQ-vaatimusten määrittely ja laadunhallinta Digipolis & Sodankylä WP keskikoinen Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Toteutuneiden kaivosten tilaajavaatimusmääritysten määrä - Toteutuneiden palveluyritysten HSEQ -pilotointien määrä (ja montako yritystä jatkanut ELY:n palveluihin) 7. Omat tuotteet ja palvelut kansainvälistymisen perustana Rovaniemen Kehitys WP suurin 7.1. Omat tuotteet / palvelut aktivointi Omat tuotteet / palvelut aktivointi Innotyöpajat Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Montako yritystä osallistunut innotyöpajoihin - Montako yritystä ohjattu ELYn kehityspalvelut A (analyysi) - Pienten yritysten kehittäminen matkailualan benchmarkingin kautta -kartoitus 7.2. Kansainvälistymisvalmiudet Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Montako kansainvälistymis-aktivointia Tulostettu :45:36

19 7 (21) - Montako yritystä ohjattu ELYn kehittämispalvelut A tai B 7.3. Markkinatiedon levittäminen 8. Yhteenliittymät ja verkostot - Kolari-Kittilä-Ylitornio 8.1; 8.2 (yht.) ja Sodankylä & Itä-Lappi 8.2 (yht.); Yhteismessut KKY WP keskikokoinen 8.2. Yhteenliittymien mahdollisuudet pienten palveluyritysten näkökulmasta 8.3. Työpajat ongelmien ratkaisuun Sodankylä vastaa konseptoinnista WP pienehkö Toimenpiteet, joiden toteutumista projektihenkilöstö ja rahoittaja voivat seurata: - Montako yritysosallistumista yritysten yhteismessuosastoille - Montako yritystä käynyt tutustumismatkalla messuilla - Monillako messuilla yhteismessuosastoa on käytetty Työpaketit: ARKTISEN TEOLLISUUDEN KLUSTERIYHTEISÖ: (KLUSTERIYHTEISTYÖ) 0. Projektihallinto ja koordinointi - työpakettien toteutuksen ohjaus/synkronointi - kilpailutus (projektin aikana nousevat tarpeet) Hankintaprosessi: tarve nousee Käsittely projektitiimissä (substanssiosaajat) Esitys ohjausryhmälle ja päätös > Kilpailutus ja toteutus - seminaarit, opintomatkat - tehtävien, henkilöstö- ja talousresurssien kohdentaminen vastuualueittain - viestintä ja tiedottaminen - Tämä työpaketti sisältää jokaiselta projektin henkilöresurssilta/osatoteuttajalta n % työajasta 1. Arktisen teollisuuden klusteriyhteistyön mallialue (Digipolis Oy) - yhteinen tahtotila ja päämäärä Lapissa sekä yhdessä tekemisen asenne - verkostoyhteistyö Lapissa sekä laajemmin - Lapin kaivos- ja teollisuuspalvelukeskusten verkoston alueellisten vahvuuksien ja synergian korostaminen, esim. yhteistyön luominen Sodankylän innovaatiokeskuksen kanssa - osallistuminen kansalliseen ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kaivannaisalan yhteistyöhön - toimet EU:n klusterialueena olemisesta (tiedon tuottaminen Lapista, mallialuetoimintaan liittyvien seminaarien ja vertaisarviointien järjestelyt) - European Cluster Observatory:n (ECO) konsultoinnin, muiden 5 alueen vertaisarvioinnin ja benchmarking -toimien tulosten jalkauttaminen Lappiin - osallistuminen klusteritilaisuuksiin, seminaareihin ja tapahtumiin alueellisesti, kansallisesti ja EU tasolla - toteuttaa muita Eurooppa-yhteistyöhön liittyviä toimenpiteitä, kuten projektipäälliköiden aktiivinen osallistuminen verkostoihin (esim. EIP commitment Task Force:t) - klusteristrategian mallialuepilotti, aktivointi demonstraatioihin - tiedottaminen: mallialuetoiminnasta ja sen tuomista mahdollisuuksista, KV-tiedottaminen Lapin mallialueesta ja verkostosta - Mahdollinen yhteinen teollisuus- tai kaivostapahtuma / -tapahtumia Lapin kaivannais- ja teollisuuspalvelutoimijoiden kehittäjäverkoston (Katepal, ent. Lapin kaivospalvelutoimjoiden verkosto) työ on sisällytetty tähän työpakettiin. Verkoston työ toimii pohjana koko Lapin sisäiselle klusteriyhteistyölle ja sen kehittämiselle. Verkoston selkärankana ja vetureina toimivat taas ABC -projektin työntekijät, jotka edustavat Lapin teollisuus- ja kaivannaistoiminnan ydinalueita. Osana verkoston työtä voidaan myös viedä eteenpäin toimintaohjelmaa kaivannais- ja teollisuuspalvelutoimijoille, joka toteuttaa Lappi-Sopimuksen, Lapin teollisuusstrategian sekä Arktisen erikoistumisen ohjelman tavoitteita. Lisäksi verkostoyhteistyö ja ABC-hanke edistävät Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman tavoitteita toteuttamalla ja edistämällä kaivosalan Tulostettu :45:36

20 8 (21) kehittämistä palvelevia hankkeita. Katepal-verkoston tulevaisuustyöpaja pidettiin , jossa määritettiin verkoston tavoitteet sekä toimenpiteet seuraavalle kolmelle vuodelle ja ABC-hankkeen muodostama verkoston selkäranka nähtiin erittäin tarpeelliseksi käytännön työkaluksi konkreettisten toimien edistämisessä. Työpajassa oli paikalla 20 Lapin kehittäjää ja TEM:sta Maija Uusisuo varmistamassa, että verkoston toimenpiteet integroituvat osaltaan myös valtakunnallista työtä. Verkoston ja ABC:n välillä työ on hyvin koordinoitua joten päällekkäisyyksiä ei ole, mutta synergioita kylläkin. Verkostomaisella toimintamallilla haetaan lisää vaikuttavuutta sekä kaivostoimialaan syvällisempää osaamista yrityskentästä ja molemmin puolista ymmärrystä asiakasrajapinnasta (yritykset, viranomaiset). Verkostoyhteistyöllä lisätään toimijoiden/kehittäjien keskinäistä luottamusta. Kaivosalaan liittyvää verkostoyhteistyötä on tarpeen toteuttaa aikaisempaa laajemmin ja yhteisellä näkemyksellä koko Lapin alueella ja luoda toimiva yhteys muualle Pohjois- ja Itä- Suomeen esim. osaamisen ja tiedon vaihtamista vastaavanlaisten verkostojen kanssa Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjois-Savosta. Tavoitteena on tiedon jakaminen ja päällekkäisen tekemisen vähentäminen. Verkosto suuntautuu kumppaneihin ja sidosryhmiin. Lapin ELY-keskus valmistelee kaivoserikoistumisessa yhtenä tehtävänään verkostoyhteistyön hyvien käytäntöjen jakamista ja yhteistyön toteuttamista nykyistä laajemmalla alueella. Suunniteltu ABC -hanke on osa tämän yhteisen tavoitteen jalkauttamista. Verkostoyhteistyön toimintamallien kehittämisestä ja hyvien käytäntöjen jakamisesta sekä yhteistyöstä Pohjois- ja Itä- Suomessa sovittiin alustavasti Kajaanissa IP-alueen ylimaakunnallisten hankkeiden kokouksessa tammikuussa ABC ei koordinoi tätä työtä, mutta hankkeessa lienee syytä varautua työhön osallistumiseen työpanoksella. ABC hankkeen kautta osallistutaan IP alueen verkostoitumiseen. Alustavasti on sovittu, että Digipolis toimii ensimmäisenä koollekutsujana IP alueen yhteistyön tiivistämiseksi. TEM:n ja Sitran kanssa on sovittu myös valtakunnan tason yhteistyön aloittamisesta kaivostoimialalla, johon myös tulee varata resursseja. EU:n klusteristrategioiden demonstraatioalueena toimiminen: keväällä 2014 Euroopan komission pääosasto yrittäjyys ja teollisuus aukaisi ehdotuspyynnön demonstraatioalueista modernin klusteristrategioiden pilotoimiseksi. Digipolis jätti alueellisen yhteistyöverkostonsa kanssa ehdotuksen nimellä Modern Cluster of Arctic Industry Sustainable utilisation of the arctic natural resources. Digipoliksen jättämä ehdotus oli yksi kuudesta hyväksytystä ehdotuksesta EU:n demonstraatioalueeksi modernien klusteristrategioiden toteutuksessa. Demonstraatioalueena oleminen antaa mahdollisuuden hyödyntää European Cluster Observation (ECO) yhteisön parhaita asiantuntijoita klusteritoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi mukana oleminen tuo näkyvyyttä EU tasolla ja herättää luonnollisesti kansainvälistä kiinnostusta Lappia kohtaan. Demonstraatioalueelta edellytetään valmiuksia toimia käytännön oppimisympäristönä klusteritoiminnan kehittämiselle. ECO:n tuella haetaan ratkaisuja yrittäjyyttä tukevissa toimenpiteissä, osaamisen kehittämisessä ja sen siirtämisessä, innovaatioiden ja yritysmallien kehittämisessä, rahoitukselliset ratkaisut ja aloitteet sekä yhteistyö ja verkostoituminen. ECO -asiantuntijat tulevat vierailemaan Lapissa ja lisäksi järjestetään niin sanottu vertaisarviointivierailu. Vastaavasti Lapin toimijat osallistuvat Brysselissä tapahtuviin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin, toimivat vertaisarvioitsijoina muille alueille. Demonstraatioalueita kutsutaan myös esittelemään omia ratkaisumallejaan erilaisissa EU-tason tapahtumissa. Ehdotuksen hyväksyntä osoittaa Lapin olevan EU -tasolla tunnistettu alue, jonka luonnonvarat nähdään tärkeinä EU taloudelliselle kehitykselle. Ehdotus itsessään ei tuo rahoitusta, mutta se avaa pääsyn suoran erillisrahoitukseen hankintaan. Tämä näkyy käytännössä tietyissä H2020 hakukuulutuksissa, joissa viitataan komission mallialueet aloitteiseen, toivotaan kyseisten alueiden osallistumista tai kehotetaan hyödyntämään kyseisten alueiden kokemusta. Tämän aseman hyödyntäminen edellyttää kuitenkin panostusta Lapissa. On varmistettava, että pystymme tuottamaan korkealaatuista ja objektiivista tietoa klusteritoimintaan liittyvistä haasteista ja vahvuuksista Lapissa. Lisäksi on oltava valmiudet tarttua erillisrahoitusten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tuottaa laadukkaita hakemuksia ja ehdotuksia. Nämä yllä mainitut asiat edellyttävät parempaa verkostoitumista Euroopan suuntaan ja yhtenä käytännön toimenpiteenä on, Tulostettu :45:36

21 9 (21) että ABD:n/ABC:n projektipäällikkö koordinoi EIP Commitmentin harvaan asuttujen alueiden resurssitehokkuus ja kiertotalous Task Forcea joka tukee myös klusterimallialue työn tavoitteita. Erityisen tärkeitä rahoitusmahdollisuuksia ovat Horisontti 2020 yritystoiminnan kehittämiseen liittyvät toimet, ja siellä innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä haaste (kohdennettu haku Cluster facilitated projects for new industrial value chains). Lisäksi on oltava valmiudet lähteä mukaan biotalouteen ja raaka-aineiden käyttöön perustuvan teollisuuden kehittämishankkeisiin, joissa edistetään innovointia sivuvirtojen hallinnoinnissa (kiertotalous-näkökulma) ja uudenlaisen yrittäjyyden syntymistä (cleantech ja ympäristöliiketoiminta - Eco Industries). Toisena tärkeänä ohjelman on COSME (Programme for the Competitiveness of Enterprises and SMEs), jonka tavoitteena on edistää PK yritysten kilpailukykyä. Hankkeessa myös haravoidaan kehitysaihioita, jotka eivät vielä ole kypsiä yritysten liiketoiminnaksi, ja ohjataan niitä korkeakoulujen TKI toiminnan kehittämiskohteiksi yhdessä LUC innovaatio-ohjelman koordinaatioryhmän kanssa ja myös muiden korkeakoulujen kuten Aalto yliopiston kanssa. Yhteistyö Lapin liiton vetämän Arktisen erikoistumisen ohjelman jalkauttamishankkeen toimien kanssa on tärkeää. Hankkeen tavoitteena on luoda ehdotuksen klusteritoiminnan piloteista, joista yksi tulee olemaan myös edellä mainittu Lapin mallialue kokonaisuus. Lisäksi ollaan luomassa ehdotus erillisrahoituksen hankinnan tehostamiseksi alueelle. Yhtenä kohdealueena erillisrahoituksen hankintaan ovat valitut klusteritoiminnan pilotit. Tässä luodaan myös linkki ABC hankkeen aikana tulevien erillisrahoitusnostojen kanssa 2015 eteenpäin. 2. Käynnistyvä kaivos ja yhteisö - Best Available Practice, BAP (Sodankylä & Itä-Lappi) - klusterimallialueen parhaiden käytäntöjen (BAP) tunnistaminen, dokumentointi ja kehittäminen - vastaavista tilanteista on jo paljon kokemusperäistä tietoa Lapista, mutta kyseessä kehittämisalue, jossa yhteisöt eivät tule varsinaisesti koskaan valmiiksi ja lisäksi tulosten dokumentointi ja monistamisen toimivuuden analysointi on puutteellista - teoreettisen mallin pohjalta pyritään luomaan käytännön pilotointi ja kirjataan kohdat ohjekirjaksi Kestävän kaivosyhteisön rakentaminen esim. Sokli pilotiksi - mahdollinen benchmarkkausmatka Kanadaan PDAC -messuille ja sen lisäksi toimijoiden tapaaminen viitteellä: Kestävän kaivosyhteisön rakentaminen Kanadassa Parhaat käytännöt Lappiin ja tähän tulee pyrkiä yhdistämään myös HSEQ benchmarkkaus(kustannusleikkausten takia poistetaan, toteutetaan pienempänä tai kokonaisuudessaan, jos rahaa säästyy enemmän muista osista toimenpiteitä) - Mahdollisia käytännön caseja Kestävän kaivostoiminnan verkoston työkalupakin sisään (aiheesta pidetty palaveri Sitran Sorasahin ja työryhmän vetäjän kanssa sekä sovittu jatkokeskusteluista) - kapasiteetin mukaan joustavat älykkäät infraratkaisut kaivosprojektin eri elinkaaren vaiheissa: asumiskapasiteetti, teollisuustilat jne., Infran lisäksi palveluntarpeen lisääntymiseen varautuminen kuntien välisessä yhteistyössä tulisi huomioida - menneiden hankkeiden yhteisen tietokannan koostaminen Partnerbookiin - sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ja sosiaalisen toimiluvan saamisen edistäminen mahdollisimman hyvällä tavalla, myös elinkeinojen yhteensovittamisen ja mahdollisten synergiaetujen näkökulmasta - EU:n kriittiset mineraalit on GTK:n toimesta kartoitettu Lapissa, mutta GTK:n kanssa yhteistyössä tulisi tehdä esiselvitys ja valmistelu miten edesautettaisiin kartoitettujen mineraalien jatkohyödyntämistä (toteutuksessa yhteistyö High Mine hankkeen kanssa ja Kainuun Etu benchmarking) - yleisesti malminetsintäyrityksille positiivisten toimintaedellytysten edistäminen Lapissa, sillä kuva osittain kääntynyt kielteiseksi, jolloin ensiksi loppuu malminetsintä ja sitten kaivoshankkeet - Sodankylän innovaatiokeskuksen toiminnan aktivointi kehittämistyössä 3. Uudet avaukset ja liiketoimintacaset - pienrikastamisen uudet muodot, pienrikastamotoiminnan edistäminen (Kolari-Kittilä-Ylitornio) Tulostettu :45:36

22 10 (21) o selvitetään pienrikastustoiminnan tila, lainsäädännön rajoitteet ja uuden tekniikan mahdollisuudet, selvitystyön tuloksena tiedetään, ketkä ovat asiakkaita, mitä nämä asiakkaat tarvitsevat, mistä palvelu nyt hankitaan onko alueella nyt pienrikastamisen toimijoita, miten toimijoita saadaan, jos ei ole, onko tarpeen rakennetaanko esimerkiksi teoreettinen malliyritys, ja etsitään sille toteuttaja o tämän osion benchmarkkaus Kanadassa - selvitetään tavat, miten kehittämistyön avulla edistetään palveluyrityksen tietä lokaalista globaaliksi (Digipolis) o esimerkiksi pääsy saman ostajan eri laitoksille o suuremman palveluyrityksen mukana uusiin asiakkaisiin - tuotetaan Partnerbookin alle etabloitumispalvelut Lappiin aluekohtaisine infoineen ja sama toiminto palveluyritysten näkyvyyden suhteen (linkitykset tarvittaville sivuistoille joko Partnerbookista tai päinvastoin) Lapin virtuaalinen kaivannais- ja teollisuuspalvelukeskusten verkosto Päävastuu Digipolis - Lean-filosofian edistäminen pk-yritysten toiminnassa Päävastuu RoKe - Mahdolliset ICT:n ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvät avaukset (Digipolis) - kaikki uudet avaukset eivät ole vielä tiedossa, vaan niitä avautuu myös hankkeen aikana, esimerkkinä ABD:n Arktisen Teollisuuden Ekosysteemi ja Sivuvirrat (ATE) joka jatkaa laajenemistaan edelleen kahdessa spin-off hankkeessa ja aktivointi- ja edelläkävijätyötä on jatkettava myös tässä hankkeessa Päävastuu Digipolis Global Cleantech Summit, Nordic Council of Ministers Circular Economy Workshop - uusia avauksia etsitään myös jatkuvana prosessina aktiivisesti mm. yritysrajapinnasta - teollisuuden sivuvirtojen kaltaiset uudet avaukset ja niiden edistäminen - Arctic Research Center (ARC) -yhteistyö ARKTINEN TEOLLISUUS JA KAIVOKSET: (KESTÄVÄ KEHITYS) 4. Resurssiviisas Lappi (Sodankylä, Digipolis) - meno-paluukuljetuksien edistäminen ja uudet materiaalivirrat eli vähähiilinen logistiikka - viestintä ja aktivointi yritysten ja sidosryhmien suuntaan neitseellisten materiaalien mahdollisesta korvaamisesta sivuvirroilla eli cleantech, kierto- ja biotalousnäkökulmien edistäminen - kaasutalouteen valmistautumisen edistäminen ainakin LNG:n ja biopolttoaineiden sekä yleisesti biotalouden näkökulmasta (Digipolis) - vähähiiliset logistiikkakeskukset näkökulma (Sodankylä) - laitosten hukkalämmön hyödyntämisen edistäminen esimerkkicasena mahdollisesti Kittilän kaivoksella tehty työ - hankkeella pitää olla kokonaisvaltainen rajapinta biotalouden kehittämiseen Lapissa ja laajemmin koska sivuvirtojenkin osalta ATE -kokonaisuudessa ollaan hyvin lähellä biotaloutta - Hanke toimii myös jatkossa resurssina Lapin cleantech -yhteistyöverkostossa ja laajemminkin sekä näistä on kytkös Lapin kaivannais- ja teollisuuspalvelutoimijoiden verkostoon - Arktisen Teollisuuden Ekosysteemi - innovaatio- ja testausalustan edistäminen Lapissa, Pohjois-Suomessa, Perämerenkaarella sekä positiivinen heijastusvaikutus ainakin Ruotsiin ja Norjaan, aktivointi demonstraatioihin ja liiketoimintapotentiaalin esille tuominen (Digipolis) - biopolttoaineet logistiikassa ja suurteollisuudessa (esimerkkinä Soklin haketoiminen malminkuivuri) - ympäristöfoorumi (Digipolis) Kaivosasiakas tarvitsee toimintansa ympärille laajan kaivos- ja teollisuuspalvelujen infran, johon laajennetussa elinkaaripalvelujen näkökulmassa voidaan katsoa kuuluvavaksi palvelut aina siivous-, vartiointi- ja ateriapalveluista asfaltointiin sekä alueiden maisemointiin. Näiden kokonaistarkastelu tuottaa laajoja mahdollisuuksia erilaisille palvelukokonaisuuksille sekä uusille ekologisille ratkaisuille niin logistiikan, energiaratkaisujen kuin materiaalitehokkuudenkin näkökulmasta. Tulostettu :45:36

23 11 (21) Lapin menestyneimpiä kaivos- ja teollisuuspalveluyrityksiä (mittareina esim. kansainvälistyminen ja kasvu) listatessa yksi silmiinpistävä yhteinen nimittäjä on vähähiilisen ja resurssitehokkaan toimintatavan mukainen toiminta tai sen myyminen asiakkaille sekä hukan välttäminen ja mahdollisesti elinkaaripalvelut. Aina välillä myös tuntuu, että yritys ei vähähiilisyyttä itse tiedosta, mutta joka tapauksessa toimii siitä näkökulmasta koska on huomannut sen olevan tehokas toimintatapa. Tämän takia resurssiviisautta tulee edistää kaikille kaivos- ja teollisuuspalveluyrityksille vähintäänkin kilpailuetuna asiakkaiden suuntaan. Suuri enemmistö suomalaisyrityksistä pitää hiilineutraaliutta ja vähähiilisyyttä strategisen kilpailukyvyn lähteenä ja merkittävänä tekijänä toimintaympäristölleen. Peräti 83 prosenttia vastanneista piti ilmastonmuutosta merkittävänä tekijänä toiminnalleen nyt tai tulevaisuudessa. 75 prosenttia vastanneista puolestaan piti hiilineutraaliutta ja vähähiilisyyttä tärkeinä strategisen kilpailukyvyn lähteinä nyt tai tulevaisuudessa. Toimialoista etenkin energia, ympäristöalat sekä metsä- ja paperiteollisuus pitävät niitä tärkeinä. Tutkimus osoittaa, että hiilineutraalius tunnistetaan kilpailukyvyn lähteeksi, mutta sen toteuttamisessa on vielä useita pullonkauloja. Meillä on kuitenkin kasvava joukko yrityksiä jotka tekevät tätä tosissaan ja näyttävät tietä hiilineutraalisuutta kohti. Sitra , Cleantech-alan pk-yritykset suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen Cleantech-toimialalla odotukset seuraavan vuoden aikana ovat myönteisemmät kuin muissa teollisuuden tai palvelualan pk-yrityksissä. Alalla uskotaan vahvimmin niin liikevaihdon, tuotannon, investointien, viennin arvon kuin innovaatioiden ja tuotteiden kehityspanostusten kasvuun. Nämä tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta cleantech-alan pk-yrityksien toimialaraportista. Se perustuu kevään 2015 Pk-yritysbarometrin yhteydessä tehtyihin kysymyksiin. Cleantech-alalla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on selvästi suurempi kuin koko maan pk-yrityksissä. Kahdella kolmesta cleantech-alan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla enemmän kuin koko maassa. - Suomi on toki myös itse puhtaan teknologian käyttäjä eli kotimaan markkinoilla on vahvat mahdollisuudet. Suomi on esimerkiksi uusiutuvan energian osuudessa neljäntenä EU:n tilastoissa Norjan, Ruotsin ja Latvian jälkeen. Suomi on myös uusiutuvan liikennepolttoaineen käytössä EU:ssa Ruotsin jälkeen toiselle sijalle Ruotsin jälkeen, kiitos niin pk- kuin isojen cleantech-yritysten, TEM:n cleantechin strategisen ohjelman johtaja Kaisu Annala muistuttaa. Digipolista on osana aiemman Arctic Business Design -hankkeen Arktisen Teollisuuden Ekosysteemi -toimenpidettä pyydetty teollisuuden ympäristöpäälliköiden ja ympäristöliiketoimialalla toimivien palveluyritysten toimesta järjestämään vapaamuotoinen kohtaamisfoorumi alan toimijoiden kesken verkostoitumisen ja tiedonvaihdon lisäämiseksi sekä uusien yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Tätä toimenpidettä olisi siis tarkoitus pilotoida ABC - hankkeessa. Työpaketteihin 3 ja 4 sisältyvänä osana Arktisen teollisuuden ekosysteemi -toimenpidettä edistetään pidemmän tähtäimen näkemystä yhtenäisestä cleantech-alueesta Ruotsin (Norrbotten ja Västerbotten) ja Suomen Lapissa sekä Pohjois-Norjassa. Tähän asiaan liittyen Digipolis on aloittanut keskustelut Ruotsin sekä Norjan suuntaan ja Norjasta Sintefin johtaja on tulossa vierailemaan Meri-Lapissa huhtikuussa yhteistyössä Tunturi-Lapin kanssa. 5. Kestävyystyökalu (Digipolis) 5.1 Työkalun soveltaminen kaivosteollisuuteen ja tarvittava jatkokehittäminen käytännön hyödyntämisen näkökulmasta - Työkalun soveltaminen kaivosteollisuuteen tehdään kolmessa vaiheessa: 1. Sosiaalinen näkökulma, 2. ympäristöllinen näkökulma ja 3. taloudellinen näkökulma 5.2 Jatkokehittäminen pidemmällä aikajänteellä yhteistyössä kaivosten ja palveluyritysten kanssa (kaikki) Tulostettu :45:36

24 12 (21) - mahdollinen rinnakkaishanke jatkokehittämiseen liittyen Aalto- ja Lapin yliopistojen kesken sekä mahdollisesti Luulajan yliopistokin voisi olla mukana - tulevaisuudessa voi olla toimiva apuväline päätöksentekoon niin kaivosyhtiöille kuin viranomaisillekin, kun työkalun sisälle saadaan riittävästi vertailtavaa dataa eri toimijoilta (yhtymäkohdat Sitran kestävä kaivostoiminta, Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat ja Lapin liiton Covenant Circular Economy verkostotyö) Aalto yliopisto on kehittänyt työkalun ja omistaa sen oikeudet eli tämän takia Aalto yliopisto on asiassa ainoa mahdollinen partneri. Kestävyystyökalua on aiemmin sovellettu prosessiteollisuuteen, mutta nyt se olisi mahdollisuus implementoida Lapin kaivoksille Euroopan edelläkävijänä. Työkalussa on kolme eri osiota: sosiaalinen, ympäristö ja talous, joista talousosio vaatinee vielä suurempaa jatkotyöstämistä. Kahdessa muussa osiossa on lähinnä kyse siitä, että pystytäänkö niitä suoraan soveltamaan kaivosteollisuuteen vai vaatiko implementointi säätöä prosesseihin. Kestävyystyökalun implementointi ja jatkokehittäminen Lappi-vetoisesti sekä Aalto-yliopisto yhteistyökumppanina pohjoisen oppilaitoksille olisi juuri sitä edelläkävijyyttä mitä EU:ssa Suomen ja Ruotsin pohjoisosilta toivotaan kestävän kaivostoiminnan kehittämisessä ja siihen liittyvien toimintojen yhteismitallistamisessa. Tämä työkalu ja työpaketti tukevat siten hyvin Lapin liiton Brysselin suuntaan tekemää yhteistyötä. Lapin liitto on myös toivonut, että tätä EUtason prosessia tukevaa työtä Lappi-tasolla voitaisiin edistää ja tähän ABC -hanke on oiva laajapohjainen työkalu. Myös muiden mahdollisten työkalujen soveltaminen kestävyystyökaluun liitettynä tai erillisenä rajapintana pyritään benchmarkkaamaan (Sitran Kestävän kaivostoiminnan verkoston työkalupakki ja Aspire Vaasan YO / Ruralia). ARKTISET TEOLLISUUS- JA KAIVOSPALVELUYRITYKSET: (KASVU JA KILPAILUKYKY) 6. Palvelutoimittajien HSEQ vaatimusten määrittelyt, laadunhallinta ja mallintaminen (Digipolis Oy) - asiakasymmärryksen kehittäminen - vaatimusten täyttäminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja vaatimusten tiedoksi saattaminen oppilaitosten suuntaan (Terveys, Turvallisuus, Ympäristö, Laatu) - 1) HSEQ-vaatimusten määrittely konsulttityönä (kaivoskohtaisesti) - 2) HSEQ-aktivointi pk-teollisuuspalveluyritysten suuntaan (projektihenkilöstö toteuttaa alueillaan) - 3) HSEQ-analyysi (sitä haluaville yrityksille, jonka konsultti toteuttaa) eli yrityksen nykytason määrittely ja esitys kehittämispolusta yritykselle sekä jatko-ohjaaminen ELY:n kehittämispalveluihin - arktisen laatukäsikirjan syntymisen edistäminen ja mahdollinen arktinen HSEQ -pilotti (vrt. Kittilän kaivoksen ohjeistus) Kyseessä on Lappi-tasoinen ratkaisumalli HSEQ:n soveltamisesta toimialalla. HSEQ -nimestään huolimatta kyseessä on usean eri työkalun yhdistelmä (ISO, OHSAS, HSEQ, PSK8404, UPA) räätälöitynä nimenomaan kaivostoimintaan sopivaksi pk-kaivospalveluyritysten kehittämisen työkaluksi jota pilotoitaisiin tässä hankkeessa. ABD -hankkeessa yhteistyössä Kaverko -hankkeen kanssa työkalun mallia on alettu valmistelemaan Kittilän kaivoksen tilaajavaatimusten pohjalta yhteistyössä kaivoksen kanssa. Työkalun ensimmäisen version käytettävyyttä testataan n. 10 yrityksen kanssa. HSEQ -vaatimusten määrittely yhdessä kaivosasiakkaiden kanssa ja aktivointi palveluyritysten suuntaan on hyvä ja konkreettinen tapa saada palveluyritykset kehittämään oman toimintansa tasoa terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatunäkökulmista sekä samalla parantamaan kilpailukykyään. Samaan aikaan tavoitteena on myös yritysten asiakasymmärryksen lisääminen ja HSEQ-aktivointi toimii hyvänä yritysten ajatusten suuntaajana vähähiilistä toimintatapaa kohti. Yleisemmin asian tärkeydestä kertoo, että vuosittain suomalaista loukkaantuu ja 32 kuolee (luvut vuodelta 2013) työtehtävissään tai työmatkalla. Kun tätä tilastoa vertaa tietoon, että esimerkiksi Outokummun Kemin Tulostettu :45:36