Muissa vaihtoehdoissa mainittuja asioita ihminen alkaa kaivata vasta saatuaan perusasiat kuntoon.

Transkriptio

1 RASTITEHTÄVÄT JA OIKEAT VASTAUKSET Pohdintatehtävät Katastrofit 1 Mitä asioita ihmiset eniten tarvitsevat pysyäkseen hengissä? A. Sähköä, bensiiniä ja lämmintä vettä. B. Suojaa kylmyydeltä, kuumuudelta ja sateelta sekä ruokaa ja juomavettä. C. Auton, aurinkovoidetta ja toppatakin. Oikea vastaus on vaihtoehto B: Suojaa kylmyydeltä, kuumuudelta ja sateelta sekä ruokaa ja juomaa. Näiden perusasioiden täytyy olla kunnossa, jotta elämä voi jatkua. Muissa vaihtoehdoissa mainittuja asioita ihminen alkaa kaivata vasta saatuaan perusasiat kuntoon. 2 Mitä näistä ihminen tarvitsee ensimmäiseksi, mitä toiseksi ja mitä kolmanneksi? A. Oikea järjestys on vettä, suojaa, ruokaa. B. Oikea järjestys on ruokaa, suojaa, vettä. C. Oikea järjestys on suojaa, ruokaa, vettä. Oikea vastaus on vaihtoehto A: Ihmiset tarvitsevat hengissä pysyäkseen ensimmäiseksi vettä, koska ihmisen omat vesivarastot ehtyvät nopeasti. Veden puute aiheuttaa elimistön kuivumista ja uupumista. Ne vievät ihmiseltä voimia etsiä suojaa ja ruokaa. Suoja on seuraavaksi tärkein asia, koska ilman sitä ihminen altistuu muille vaaroille, jotka kuluttavat ihmisen voimia. Esimerkiksi kuumuus lisää vedentarvetta. Sateessa kastuminen puolestaan voi altistaa ihmistä sairastumiselle. Ilman ruokaa ihminen elää pidempään kuin ilman vettä. Ruokaa ihminen siis tarvitsee vasta saatuaan vettä ja suojaa.

2 3 Miten tarttuvasta taudista on parasta kertoa isolle ihmisjoukolle, jos kaikki eivät osaa lukea eikä käytettävissä ole sähköä, kännyköitä, televisiota tai tietokoneyhteyksiä? A. Sytyttämällä nuotioita näkyville paikoille ja lähettämällä savumerkkejä. B. Piirtämällä maahan nuolia ja rasteja. C. Kiertämällä talosta taloon ja pyytämällä tiedon saaneita kertomaan sitä eteenpäin. Oikea vastaus on vaihtoehto C: Ihmisten tapaaminen ja tiedon välittäminen heille kasvokkain on luotettavin tapa saada tieto perille silloin, jos kaikki eivät osaa lukea eikä viestintävälineitä ole. Kodeissaan ihmisten on helpompi keskustella ongelmista ja löytää yhdessä ratkaisuja eri tilanteisiin. Ihmiset rohkaistuvat myös kysymään heille epäselvistä asioista, kun tuntemattomia ihmisiä on vähemmän paikalla. Katastrofitilanteissa käytetään myös megafoneja isoille ihmisjoukoille tiedotettaessa. Puhdas vesi 1 Mistä ihmiset saavat vettä, jos kodeissa ei ole vesihanoja? A. Kaivoista, lähteistä, joista ja järvistä sekä astioista, joihin on kertynyt sadevettä. B. Nukkumalla ulkona ja hengittämällä kosteaa yöilmaa. C. Eivät mistään, mutta se ei haittaa, koska ihminen ei tarvitse vettä. Oikea vastaus on vaihtoehto A: Vettä voi kerätä kaivoista, lähteistä, joista ja järvistä sekä sadevedestä. Aina pitää valita puhtain vesilähde. Esimerkiksi kaivo tai sadevesi ovat hyviä vaihtoehtoja jos joki tai järvi ovat saastuneita. Veden voi puhdistaa keittämällä, jos keittovälineet ovat saatavilla. Vedenlähteet, esimerkiksi kaivo tai sadeveden keruuastia, pitää suojata niin ettei sinne pääse likaa ja roskaa. Jos kaivo on käytettävissä, sen voi puhdistaa klooraamalla 2 Miksi likaista vettä ei saa juoda? A. Koska hampaat voivat värjäytyä. B. Koska astiat likaantuvat. C. Koska likaisesta vedestä voi sairastua. Oikea vastaus on vaihtoehto C: Likaisesta vedestä voi sairastua, koska vedessä olevat bakteerit siirtyvät juomalla ruoansulatuselimiin ja aiheuttavat esimerkiksi ripulia. Likaisen veden kautta saa myös helposti silmätulehduksen kasvoja pestessään. Ihokin voi tulehtua, jos huuhtoo haavaa likaisella vedellä.

3 3 Miten vettä säilytetään niin että se pysyy puhtaana? A. Vettä voi säilyttää missä tahansa, se ei voi pilaantua. B. Vesi on pidettävä puhtaassa, suljetussa astiassa, jotta sinne ei pääse likaa, roskia tai hyönteisiä. C. Vesi on aina pidettävä jääkaapissa. Oikea vastaus on vaihtoehto B: Vettä on säilytettävä puhtaassa, suljetussa astiassa, jotta sinne ei pääse roskia eikä likaa. Vettä tulee ottaa astiasta puhtaalla kauhalla tai kupilla tai kaataa sitä puhtaaseen juoma-astiaan. On tärkeää, että vesi pysyy puhtaana myös useamman vedenottajan jälkeen. Auttaminen 1 Miksi toisia ihmisiä on hyvä auttaa? A. Koska ketään ei saa jättää pulaan. B. Koska auttamisesta saa itselle hyvän mielen. C. Koska pienikin apu on tärkeää sitä tarvitsevalle ihmiselle. Oikeita vastauksia ovat vaihtoehdot A, B ja C: Auttaminen on tärkeää, koska me olemme ihmisiä ja auttaminen kuuluu inhimillisyyteen. 2 Onko hyvä auttaa vain niitä, jotka tunnetaan vai myös tuntemattomia? A. Tuntemattomia ei tarvitse auttaa, koska jokaisen on parasta hoitaa omat asiansa. B. Kaikkia ihmisiä pitää auttaa, koska itsekin voi joskus tarvita apua. C. Ei kannata edes tarjoutua auttamaan, jos ei ole varma osaako. Oikea vastaus on vaihtoehto B: Kaikkia apua tarvitsevia pitää yrittää auttaa omien voimien ja kykyjen mukaan. Jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee tulla autetuksi. 3 Millaista apu voi eri tilanteissa olla? A. Apu voi olla juttelua, kuuntelua, jonkun asian tekemistä toisen puolesta tai vaikkapa ensiapua. B. Vain rahan antaminen on oikeanlaista auttamista. C. Jokaisen ihmisen antama apu on omanlaistaan, tärkeintä on, että haluaa auttaa. Oikeita vastauksia ovat vaihtoehdot A ja C: Auttaminen on jokaisessa tilanteessa erilaista ja tärkeintä on, että haluaa olla toisille tukena ja apuna. Esimerkiksi ensiavun opetteleminen on tärkeää, jotta uskaltaa auttaa, jos toiselle on sattunut jotakin. Avustusmuotoja on monenlaisia, jokainen voi löytää oman tapansa auttaa.

4 Ensiaputehtävät Nenäverenvuoto Kyynärpääsi osuu polttopallossa kaverisi nenään ja siitä alkaa vuotaa verta. Mitä teet? 1. Laita ystäväsi istumaan pää etukumarassa. 2. Pyydä häntä niistämään vuotava sierain tyhjäksi. 3. Pyydä ystävääsi painamaan vuotavaa sierainta nenärustoa vasten vähintään kymmenen minuuttia. 4. Jos vuoto ei lakkaa, vie ystävä hoitoon. Haava kädessä Pikkusiskosi satuttaa uimarannalla kätensä lasinpalaan. Käteen tulee iso haava, josta vuotaa paljon verta. Mitä teet? 1. Paina vuotokohtaa sormin tai kämmenellä jotta saat verenvuodon vähenemään. Voit panna vuotokohdan päälle jonkin vaatteen ennen kuin alat painaa. Myös sisko itse voi painaa haavaa, jos hän pystyy. 2. Auta siskosi istumaan tai makaamaan, jotta hänelle ei tule huono olo. 3. Sido haava painesiteellä: peitä vuotokohta sidetaitoksella, laita sidetaitoksen päälle painoksi siderulla, tulitikkulaatikko tai vaikka kivi. Kiinnitä sitomalla tukevasti. 4. Jos vuoto ei lakkaa, vie sisko hoitoon. Nyrjähtänyt nilkka (kolmen K:n ensiapu = koho, kompressio, kylmä) Pompitte naapurin lasten kanssa trampoliinilla. Yhden pomppijan nilkka vääntyy kipeästi. Mitä teet? 1. Kohota kipeä jalka ylös. 2. Purista tai paina vammakohtaa (=kompressio). 3. Jäähdytä vammaa kylmällä noin 20 minuuttia. Mikä tahansa vammaaluetta vasten painettava kylmä auttaa (esim. pakastimesta haettu vihannespussi tai talvella lumi). 4. Sido vammakohdan ympärille tukeva side. 5. Jatka kolmen K:n hoitoa vuorokauden ajan parin tunnin välein noin 20 minuuttia kerrallaan.

5 Toimintatehtävät Auton varoituskolmio Mihin varoituskolmiota käytetään? Miksi kolmio pitää viedä niin kauas autosta? 1. Pyydetään oppilaita kokoamaan varoituskolmio. 2. Pyydetään oppilaita arvioimaan 150 metrin matka ja viemään kolmio sinne. 3. Tarkistetaan arvio mittaamalla 150 metrin matka pitkin harppauksin. 4. Tuodaan kolmio takaisin lähtöpisteeseen ja taitellaan se takaisin koteloonsa. Rastilla voidaan tutustua myös muihin auton turvavälineisiin: turvavyöleikkuri, ensiapulaukku, turvaliivi ja taskulamppu. Oppilaille on hyvä kertoa, että ne säilytetään autossa käden ulottuvilla, ei kotona eikä peräkontissa kaiken muun tavaran alla. Suunnittele ohjekyltti Piirrä kyltti, jonka viestinä on Pese kädet aina ennen ruokailua tai Pese kädet aina vessassa käynnin jälkeen. Kyltissä ei saa käyttää tekstiä. Oppilaiden parhaiksi valitsemia piirroksia voidaan käyttää koulussa infotauluina vessojen lähettyvillä ja ruokalan ovissa. Vesiviesti Veden kantaminen on monessa kehitysmaassa lasten työtä. Kokeile vesiviestin avulla miten raskasta se on. 1. Mitataan sovittu matka (esim. noin 100 m) ja merkitään rata. 2. Jokainen oppilas juoksee sovitun matkan kaksi kertaa vesipulloja kantaen. Juoksuun mennyt aika mitataan. 3. Sama matka voidaan juosta myös ilman vettä ja katsoa, kuinka paljon veden kantaminen hidasti menoa. 4. Lapset vaihtavat rooleja, niin että kaikki ryhmän jäsenet saavat olla juoksijoina ja ajanottajina.

6 Kantamukset: 1-2 luokkalaiset: 2 kpl vedellä täytettyjä 1,5 litran limupulloja 3-4 luokkalaiset: 3 kpl vedellä täytettyjä 1,5 litran limupulloja 5-6 luokkalaiset: 4 kpl vedellä täytettyjä 1,5 litran limupulloja Vedenhakumatkat voivat kehitysmaissa olla useiden kilometrien mittaisia. Veden hakeminen on useimmiten naisten ja lasten työtä eikä käytettävissä aina ole kuljetusvälineitä. Veden kantaminen on raskasta ja matka saattaa olla vaarallinen. Usein vedenhaku vie niin paljon aikaa, etteivät lapset pääse kouluun ja äidit ehtivät tehdä vain aivan välttämättömät kotityöt. Jos puhdas vesi joudutaan hakemaan kaukaa, sitä pystytään tuomaan vain ihmisten juomavedeksi ja ruoanlaittoon, ei esimerkiksi peseytymiseen, puutarhan kasteluun tai karjalle juotettavaksi. Tällöin taudit lisääntyvät ja perheen ravinto jää riittämättömäksi tai yksipuoliseksi. Hätäpuhelun soittaminen Mikä on yleinen hätänumero? Missä tilanteissa hätänumeroon soitetaan? Millaisia puheluita hätänumeroon ei saa soittaa? Yleinen hätänumero on 112. Hätänumeroon soitetaan kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle (esim. huomaat onnettomuuden tai tulipalon) tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa (huomaat meneillään olevan tai jo tapahtuneen rikoksen, huomaat että on tarvetta poliisille, ambulanssille tai sosiaaliviranomaiselle) Hätänumeroon ei saa soittaa kiireettömissä tilanteissa kysely- tai tiedustelutarkoituksessa häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa (esim. sähkökatkokset, liikenneruuhkat) HUOM! Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.

7 Oppilaat keksivät onnettomuustilanteen ja harjoittelevat pareittain hätänumeroon soittamista. Toinen on hätäkeskuspäivystäjä ja toinen soittaja. Esimerkkikeskustelu: Hätäkeskuspäivystäjä: Hätäkeskus Soittaja: (Kerro nimesi) Hätäkeskus: Mitä on tapahtunut? Soittaja: (Kerro mitä on tapahtunut, esim. mummoa alkoi puristaa rinnasta ja hänellä on huono olo.) Hätäkeskus: Mikä on osoite? Soittaja: (Kerro osoite, harjoituksessa on hyvä käyttää omaa koti-osoitetta.) Hätäkeskus: Sulje puhelin vasta kun annan luvan. Toimi näin Kun huomaat hätätilanteen, soita hätäpuhelu itse, mikäli mahdollista. On hyvä, että hätäpuhelun soittaa henkilö, jota asia koskee, mikäli tämä vain on mahdollista. Hänellä on useimmiten sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään avun tarvetta. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi pahimmillaan viivästyttää avun paikalle tuloa. Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa. Katuosoite ja kunta ovat hätätilanteessa tärkein sijaintitieto. Mitä tarkemmin sijainti on tiedossa, sitä nopeammin saadaan apua. Erityisesti vapaa-ajanviettopaikan tarkat sijaintitiedot on hyvä selvittää etukäteen.