YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 10/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 328

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 10/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 328 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa edellytetty selvitys lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille ja ympäristöluvan täydentäminen SELVITYKSEN ESITTÄJÄ Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos Eteläinen Asemakatu 2, RIIHIMÄKI SELVITYKSEN ESITTÄMISEN AJANKOHTA Selvitys on toimitettu ympäristölupavirastoon SELVITYKSEN ESITTÄMISEN PERUSTE Länsi Suomen ympäristölupaviraston antama Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös nro 62/2004/1 Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentti RIIHIMÄEN PUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUPA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 62/2004/1 myöntänyt Riihimäen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lisäveden johtamista Vantaanjokeen koskeva lupamääräys 22 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: "22) Luvan saajan on mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa muiden Vantaanjokivarren kuntien kanssa laadittava hakemukseen liitetyn selvityksen pohjalta suunnitelma lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille vaikutusarvioineen, kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen ja jätettävä tätä koskeva hakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastolle mennessä." Hakemus päätöksen kaikkien lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään

2 2 SELVITYS Selvitys käsittää seuraavat asiakirjat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n aikaisemmat selvitykset huomioon ottaen laatima, päivätty yhteenvetoselvitys lisäveden johtamisesta Päijänteestä Vantaanjokeen. Selvitys koskee hankkeen teknis taloudellisia toteuttamisedellytyksiä sekä vaikutuksia veden määrään ja laatuun. FCG Suunnittelukeskus Oy:n laatima, päivätty, vuonna 2001 laaditun raportin "Selvitys lisäveden johtamisen teknisistä mahdollisuuksista Vantaanjoen latvaosiin" kustannusarvion päivitys ja tarkennus. Yhteenvetoselvitys lisäveden johtamisesta Päijänteestä Vantaanjokeen Lisäveden johtamisvaihtoehdot Selvityksessä on tarkasteltu lisäveden ottamista Päijänne tunnelista kahdesta eri kohdasta: Kalliomäen voimalaitoksen yläpuolelta ja Ronkonkallion pumppaamolta. Työssä suunniteltiin alustavasti kolmelle eri siirtolinjausvaihtoehdolle yhteensä kuusi erilaista putki ja kaksi tunnelivaihtoehtoa pumppaamoineen. Siirtolinjausvaihtoehdot ja niiden jäljempänä selostetun, FCG Suunnittelukeskus Oy:n selvityksen mukaiset päivitetyt ja tarkennetut kustannukset ovat seuraavat: Linja Päätepisteet Pituus km Virt. m 3 /s Invest.kust. milj. Käyttökust. /a Putkilinja 1 Kalliomäki Selänoja 6,8 0,5 5, ,0 7, Putkilinja 2 Ronkonkallio Lallujärvi 5,5 0,5 4, ,0 6, Putkilinja 3 Ronkonkallio Perä Kerkkola 6,5 1,0 6, Tunnelilinja 1 Kalliomäki Selänoja 6,8 1,0 12, Selvityksen mukaan 1 m 3 /s:n suuruisella lisävedenotolla ei aiheudu merkittävää lisäkuormitusta Päijänne tunneliin. Investointikustannuksiltaan halvin vaihtoehto on johtaa lisävettä Ronkonkallion pumppaamolta Lallujärveen. Tässä vaihtoehdossa lisäveden vesiensuojelulliset vaikutukset ulottuvat koko jokeen ja ovat näin ollen suurimmat.

3 Vaikutukset virtaamiin 3 Vantaanjoen yläosaan johdettavan lisäveden (0,5 m 3 /s tai 1,0 m 3 /s) alivirtaamia nostava vaikutus on merkittävä ja ulottuu aina Vanhankaupunginkoskelle saakka. Koska lisävettä johdettaisiin vain alivirtaamakausina, sillä ei ole vaikutusta tulvatilanteisiin. Vaikutukset veden korkeuteen Joen latvaosissa lisäveden johtaminen nostaisi vedenkorkeutta paikoin vajaan metrin, jolloin joki levenisi usealla metrillä. Joen keskijuoksulla Ylikylässä vedenkorkeus nousisi runsaat 10 cm ja joki levenisi noin metrin. Alajuoksulla Vanhankaupunginkoskella vedenkorkeus nousisi noin 3 cm. Vaikutukset veden laatuun Lisäveden johtamisella on alivirtaamakausina ratkaiseva vaikutus veden laatuun ja virtaukseen varsinkin joen latvaosissa. Joen alajuoksulla, Myllymäen kohdalla, vaikutukset saattavat jäädä veden laadun luonnollisen vaihtelun varjoon. Päijänteestä otettavan veden typpi ja fosforipitoisuudet ovat paljon pienemmät kuin Vantaanjoessa. Lisääntynyt virtausnopeus nostaa myös jokiveden happipitoisuutta, joskaan suuria happiongelmia ei nykyisinkään ole alivirtaamakautena. Kuivina kausina lisäveden jätevettä laimentava vaikutus on suuri. Poikkeuksellisen kuivina vuosina 2002 ja 2003 lisäveden määrä 1,0 m 3 /s olisi laskenut Riihimäen jätevesien purkupaikalla jäteveden osuutta vesistön koko virtaamasta keskimääräisestä 75 %:sta parhaimmillaan vain 7 %:iin. Vuoden 2020 vastaavat prosenttiosuudet ovat arviolta 87 % ja 16 %. Hyvinkään Kaltevan puhdistamon purkupaikalla vastaavat vuosien 2002 ja 2003 prosenttiosuudet ovat 9 % ja 5 %. Vaikutukset virkistyskäyttöön Jatkotoimenpiteet Joen virkistyskäytölle kesän vähävetiset ajat ovat tärkeimmät. Veden vähäinen määrä voi sinänsä rajoittaa esimerkiksi uintia ja veneilyä. Tällöin myös veden laatu voi olla huonoimmillaan vähäisen laimenemisen vuoksi etenkin jäteveden purkupaikkojen alapuolella niiden lähellä, vaikkakin hajakuormitus on kuivina kausina pienimmillään. Selvityksen mukaan tarvittavat jatkotoimenpiteet ovat seuraavat: lisäveden saannin oikeudellisten edellytysten selvittäminen kustannusten tarkistaminen mahdollisten muiden tahojen tarpeet ja intressit lisäveden osalta, millä voi olla vaikutusta lisäveden johtamislinjaukseen

4 4 lisäveden mahtuminen jokiuomaan joen latvaosalla lisäveden vaikutukset peltojen kuivatukseen lisäveden johtamisen muiden vaikutusten tarkka selvittäminen eri käyttömuotojen kannalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve jokivarren muiden kuntien, valtion sekä muiden mahdollisten tahojen intressien ja osallistumishalukkuuden selvittäminen hankkeen toteutusorganisaation perustaminen ja vastuullisen hakijatahon selvittäminen ottaen huomioon, että valtion merkittävä osallistuminen kustannuksiin on edellytys hankkeen toteutumiselle. Hankkeen kustannusarvion päivitys ja tarkennus FCG Suunnittelukeskus Oy:n selvityksessä lisäveden johtamisvaihtoehdoille laskettiin investointikustannukset sekä niille annuiteetit 30 vuoden poistoajalla ja 5 %:n laskentakorolla. Vaihtoehtojen vuotuiskustannukset saatiin lisäämällä annuiteetteihin arvioidut käyttökustannukset ja vuosittaiset korvaukset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle. Vuotuiskustannusten perusteella oletettiin, että lisävettä johdettaisiin 0,5 m 3 /s käyttäen putkilinjausvaihtoehtoa Kalliomäki Selänoja, jonka arvioitu investointikustannus on 5,02 milj.. Vuosikustannukset eri linjausvaihtoehdoissa olettamalla, että Hyvinkää ja Riihimäki vuokraavat lisävesiosuudet Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakassopimuksen mukaisesti, ovat seuraavat: Vaihtoehto Putkilinja 1, 0,5 m 3 /s Putkilinja 1, 1,0 m 3 /s Putkilinja 2, 0,5 m 3 /s Putkilinja 2, 1,0 m 3 /s Putkilinja 3, 1,0 m 3 /s Tunnelilinja 1, 1,0 m 3 /s Annuiteetti, /a Käyttökustannukset + korvaukset, /a Yhteensä, /a Hyvinkää Riihimäki Hyvinkää Riihimäki Hyvinkää Riihimäki Selvityksen mukaan lisävesihankkeen vuotuinen kustannus on samaa suuruusluokkaa kuin Riihimäen viemäriverkoston vuosittainen saneerausinvestointitaso ja % Hyvinkään vastaavasta tasosta. Lisävesihankkeeseen liittyvänä riskinä on viemäriverkostojen saneeraukseen käytettävissä olevien varojen väheneminen. Suhteellisen lyhytaikaiset toimintahäiriöt jätevedenpumppaamoilla ja puhdistuksessa olisivat Vantaanjoen veden laadulle riski myös lisävettä johdettaessa. Tulvan aikaisiin veden laatuongelmiin happitilanne mukaan lukien lisäveden johtamishanke ei vaikuta. Aiheuttamisperiaatteen mukaan vesihuoltolaitosten ei tule yksin vastata hankkeen kustannuksista. ASIAN KÄSITTELY Kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Hämeen ja Uudenmaan ympäristökeskuksilta, Hämeen ja Uudenmaan TEkeskusten kalatalousyksiköiltä, Riihimäen, Hyvinkään, Vantaan ja

5 5 Helsingin kaupungeilta sekä Hausjärven, Nurmijärven ja Tuusulan kunnilta. Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että varsinkaan Vantaanjoen keski ja alaosilla ei nykyisin juuri ole happiongelmia. Äkillisissä päästötilanteissa lisäveden johtamisella olisi alivirtaamakautena laimentava vaikutus, mutta suurien päästöjen aikana jokiveden happitilanne saattaisi huonontua lisävedestä huolimatta. Lisäveden suurimmat vaikutukset kohdistuisivat alivirtaamatilanteisiin ja pääasiassa joen yläosalle. Lisäveden johtaminen Vantaanjokeen saattaa pienentää jokiveden ravinnepitoisuuksia ainakin joen keski ja yläosalla, mutta joen mereen kuljettamat ainevirtaamat eivät pienene, vaan päinvastoin ne lisääntyvät jonkin verran lisäveden mukanaan tuomien ravinteiden ja lisääntyvän virtaaman mahdollisesti aiheuttaman eroosion myötä. Eroosion määrää ja mereen kulkeutuvien ainekuormien kasvua ja vaikutuksia merialueella ei ole tarkasteltu, joten niiden merkitystä on vaikea arvioida. Vantaanjoen käyttömahdollisuuksia mm. kasteluun ja virkistyskäyttöön on ajoittain rajoittanut jokiveden korkea bakteeripitoisuus. Selvityksissä ei kuitenkaan ole tarkasteltu lisäveden mahdollisia vaikutuksia jokiveden hygieeniseen tilaan. Myöskään vaikutuksia joen rehevyystasoon (a klorofyllipitoisuuteen) tai joen eliöstöön, kuten kalastoon tai pohjaeläimiin, ei ole selvitetty. Myöskään ei ole käsitelty lisäveden mahdollisia vaikutuksia Keravanjoen tai Ridasjärven biologiaan, mm. pohjaeläimiin, kalastoon ja kasvillisuuteen. Jokiveden laatu Vantaanjoen vesistössä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella on ollut joissakin sivu uomissa huomattavasti heikompi kuin pääuomassa. Lisäveden johtaminen ei kuitenkaan vaikuta sivu uomien veden laatuun. Uudenmaan ympäristökeskus on pitänyt Vantaanjoen lisävesihanketta tärkeänä ja katsonut, että hankkeen korkeiden investointikustannusten vuoksi sen edellytykset ja vaikutukset tulee selvittää perusteellisesti. Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n selvityksessä esitetyt lukuisat jatkotoimenpiteet ovat perusteltuja mukaan lukien selvitys vaikutuksista vesistön biologiaan. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että vesiensuojelullisesti parempi tulos, kuin lisäveden johtamisella Vantaanjokeen, saavutetaan ainakin Riihimäen osalta saneeraamalla viemäriverkostoa ja täydentämällä sadevesiverkostoa. Näillä toimenpiteillä vähennetään Riihimäellä ongelmana olleita verkostoylivuotoja ja ohituksia. Tämä tuli ilmi esimerkiksi vuoden 2004 tulvissa. Lisäveden johtaminen Päijänteestä Vantaanjokeen on saavutettavaan hyötyyn nähden kallista. Hämeen ympäristökeskus on pitänyt laadittuja selvityksiä riittävinä lupamääräyksen 22 velvoitteiden täyttämiseksi ja katsonut, että lu

6 6 van haltijan pyyntöön lisävesihankkeen raukeamisesta voidaan suostua. Uudenmaan TE keskus on todennut, että Suomen tiheimmin asutun alueen läpi virtaava Vantaanjoki on Suomen mittakaavassa erityinen vesistö ja sivujokineen alueen asukkaiden tärkeä virkistysalue. Joella kävi vuonna 2006 noin kalastajaa, kun esimerkiksi Tornionjoella kalastusluvan lunasti vuonna 2006 yhteensä noin kalastajaa. Jätevesien johtaminen Vantaanjoen ylä ja keskijuoksulle aiheuttaa merkittävää haittaa kalastukselle etenkin alivirtaamakausina. Haitat ovat merkittäviä puhdistamoiden toimiessa normaalistikin, mutta puhdistamoiden toimintahäiriöistä ja ohijuoksutuksista johtuvat poikkeukselliset päästöt ovat aiheuttaneet huomattavia muutoksia vesistön tilassa, kuten aikaisempina vuosina tapahtuneet kalakuolemat ovat osoittaneet. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti myös Vantaanjoen vesistön pitää olla vähintään hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä joki ei ole hyvässä ekologisessa tilassa. Lisäveden johtaminen on mitä ilmeisimmin ainut keino saavuttaa tämä esimerkiksi Riihimäen jätevesien purkupaikan alapuolisella osuudella. Lisäveden johtamiskustannukset eivät ole kohtuuttomia investoinnin pitkän kuoletusajan vuoksi. Uudenmaan TE keskus on katsonut, että Vantaanjoen keskeiset jätevesikuormittajat tulisi velvoittaa toteuttamaan lisäveden johtaminen Vantaanjoen latvoille vuoteen 2012 mennessä. Esitetyistä vaihtoehdoista paras on Lallujärveen päätyvä linjausvaihtoehto (linja 2), joka parantaisi myös Riihimäen jätevesien purkupaikan yläpuolisten koskien vesitilannetta. Ellei lisäveden johtamishanketta toteuteta, jätevedet tulee johtaa alueelle, jossa laimenemisolot ovat paremmat. Hämeen TE keskus on todennut, että selvitys ei vastaa ympäristöluvassa edellytettyä. Selvitys on kylläkin erinomainen lisäveden johtamisen teknis taloudellisten toteuttamisedellytysten ja veden laatuun ja määrään kohdistuvien vaikutusten osalta, mutta siitä puuttuu varsinainen johtamissuunnitelma. Tehostuneista vesiensuojelutoimista huolimatta Vantaanjoen tila on edelleen heikko. Jätevesien osuus joen yläosan virtaamasta on kasvanut, eikä tilanne lähitulevaisuudessa muutu. Huonojen laimenemisolojen vuoksi jätevesien lasku Vantaanjokeen aiheuttaa kalastolle ja kalastukselle merkittäviä haittoja etenkin alivirtaamakausina. Riihimäen jätevesien purkupaikan alapuolella jätevesien osuus voi pahimmillaan olla yli 90 % virtaamasta. Vesistön sietokyky ylittyy raskaasti, ja ilman tehokkaita vesiensuojelutoimia joen tila on ekologisesti, kalataloudellisesti ja virkistyskäytön kannalta kestämätön. Pienen virtaaman vuoksi jätevedet kohottavat selvästi joen yläosan ravinnepitoisuutta, huonontavat happitilannetta ja heikentävät joen

7 7 hygieenistä tilaa. Puhdistamoiden toimintahäiriöistä ja ohijuoksutuksista johtuvat poikkeukselliset päästöt voivat nopeasti aiheuttaa huomattavia muutoksia vesistön tilassa. Vantaanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun mukaan kalojen lisääntyminen on epäsäännöllistä ja kalakannan rakenne on vinoutunut Riihimäen jätevesien vaikutusalueella. Vantaanjoella on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehty mittavia kalataloudellisia kunnostustöitä. Patoja on purettu ja ohitettu kalatiejärjestelyillä. Koskia ja sivupuroja on ennallistettu lähemmäksi luonnontilaista ja sorastettu lohikalojen lisääntymisalueiksi. Virtavesien hoitoyhdistys ry on istuttanut Vantaajokeen yli miljoona taimenen ja 0,3 miljoonaa lohen pienpoikasta luontaisesti lisääntyvien taimen ja lohikantojen luomiseksi. Kunnostustoimilla ja vaellusesteiden poistamisella on periaatteessa mahdollistettu meritaimenen ja merilohen nousu aina Riihimäelle asti. Kunnostustoimien ansiosta erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja meritaimenia ja merilohia on jo useiden vuosien ajan noussut Vantaajoen alaosaan, jossa ne lisääntyvät luontaisesti. Vuodesta 2004 alkaen meritaimenia on saatu vuosittain mm. Nukarinkoskelta. Kahtena viime vuotena meritaimenen kutua on havaittu pääuomassa ja sen sivupuroissa Hyvinkäällä ja Riihimäellä Hausjärven eteläreunalla saakka. Todennäköisesti veden huono laatu rajoittaa lohikalojen nousua joen yläosan kunnostetuille koskille. Erityisesti kesäisten alivirtaamien kasvattaminen ja veden laadun parantuminen nostavat joen virkistyskäyttöarvoa sekä lisäävät kalastuksen, muun virkistyskäytön ja matkailuelinkeinokeinon kehittämisen edellytyksiä. Alivirtaamakausina lisäveden johtamisen vaikutukset ulottuisivat Vanhankaupunginkoskelle saakka. Lisäveden johtaminen olisi ratkaisevan tärkeää myös satunnaisten päästöjen aiheuttamissa kriisitilanteissa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti myös Vantaanjoen vesistöön pitää kohdistaa toimia, joilla vesistön hyvä ekologinen tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Lisäveden johtaminen tai jätevesien johtaminen muualle ovat ainoat näköpiirissä olevat realistiset keinot saavuttaa puitedirektiivin edellyttämä tavoite Vantaanjoen yläosalla. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan toiminnan harjoittaja vastaa toiminnan haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisystä ja haittojen poistamisesta tai rajoittamisesta. Jätevesipäästöjen lisäksi Vantaajokeen kohdistuu myös paljon hajakuormitusta maataloudesta ja hajaasutuksesta. Se, että ympäristönsuojelulainsäädäntö ei tunne mekanismeja, joilla hajakuormittajat voitaisiin velvoittaa toimenpiteisiin, ei voi olla perusteena sille, että lisäveden johtamisvelvollisuutta ei voitaisi määrätä pistekuormittajille. Lisäveden johtamisen kustannukset eivät ole kohtuuttomat verrattuna sillä saavutettavaan merkittävään vesiensuojeluhyötyyn, kohdealueen merkitykseen, hyödynsaajien suureen määrään ja investoinnin pitkään kuoletusaikaan.

8 8 Kalatalouden kannalta esitetyistä johtoreitin linjausvaihtoehdoista paras on Lallujärveen päätyvä linjaus, joka parantaisi myös jäteveden purkupaikkojen yläpuolella olevien kunnostettujen koskien vesitilannetta. Viitaten myös ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin säännöksiin Hämeen TE keskus on esittänyt, että selvityksen esittäjät on velvoitettava toteuttamaan lisäveden johtaminen Vantaanjoen latvoille vuoteen 2012 mennessä ja toimittamaan tätä koskeva suunnitelma ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisävettä tulee johtaa alivirtaamakausina sellainen määrä, joka turvaa jäteveden riittävän laimenemisen. Tavoitteena tulee olla, että jäteveden osuus kokonaisvirtaamasta ei Riihimäen jätevesien purkupaikan alapuolella missään olosuhteissa ole suurempi kuin 20 %. Hausjärven kunnalla ei ollut huomautettavaa selvityksen johdosta. Riihimäen kaupunginhallitus on esittänyt pyytämiensä kaupungin teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausuntojen mukaisesti, että laaditut selvitykset tulisi todeta riittäviksi ja lupamääräyksissä asetettujen velvoitteiden mukaisiksi sekä, että lisävesihanke tulisi katsoa rauenneeksi puhdistamotoimintaa koskevana lupavelvoitteena. Todeten, että selvitysten yhteydessä ei ole laajemmin arvioitu lisäveden vaikutuksia joen ekosysteemiin, kaupunginhallitus on esittänyt, että selvitysten mukaan lisävedellä olisi ainoastaan ajoittaisia ja paikallisesti myönteisiä vaikutuksia, joista merkittävin lienee alivirtaamien suureneminen vähäsateisina kesinä erityisesti joen latvaosissa. Virtaamien suuret vaihtelut ja pienehköt alivirtaamat ovat Vantaanjoen vesistöalueelle luontaisia eikä puhdistamotoiminta ole niitä lisännyt. Ilmastomuutoksen myötä virtaamat tulevat todennäköisesti kasvamaan ja tulvariskit lisääntymään. Lisävesihanke ei suojaa Vantaanjokea suurtulvien aikana. Esimerkiksi hajakuormituksen huuhtoumilla todettiin vuoden 2004 tulvan yhteydessä olevan merkittävä vaikutus jokiveden laatuun. Investointien käyttöaste ja kustannus/hyötysuhde jäisi mitä todennäköisimmin hyvin alhaiseksi, koska lisävettä voitaisiin johtaa vain ajoittain alivirtaamien aikana tulvariskin vähentämiseksi. Selvitysten mukaan lisävesihankkeen investointi ja käyttökustannukset tulisivat olemaan hyvin korkeat, joten hanke heikentäisi vesihuoltolaitosten mahdollisuuksia toteuttaa viemäriverkoston saneerausinvestointeja ja muita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää verkostoylivuotoja ja ohituksia Vantaanjokeen normaaliolojen erityistilanteissa. Suhteellisen lyhytaikaiset toimintahäiriöt pumppaamoilla ja puhdistamolla olisivat riski Vantaajoen vedenlaadulle myös lisävettä johdettaessa. Tehokkaimmin vesihuoltolaitokset pystyvät vaikutta

9 9 maan Vantaanjoen veden laatuun panostamalla laitoksen toimintavarmuuteen. Lisävesihanke sisältää sellaisia yleishyödyllisiä tavoitteita, joiden rahoittamisessa tulisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti olla mukana myös muita osapuolia. Hyvinkään kaupunginhallitus on toimittanut lausuntonaan kaupungin puhevaltaa asiassa käyttävän Hyvinkään ympäristölautakunnan lausunnon. Lausunnossa on esitetty, että laaditut selvitykset tulisi todeta riittäviksi ja lupamääräyksissä asetettujen velvoitteiden mukaisiksi sekä, että lisävesihanke tulisi katsoa rauenneeksi puhdistamotoimintaa koskevana lupavelvoitteena. Lausunto on pääosin saman sisältöinen kuin edellä selostettu Riihimäen kaupunginhallituksen lausunto. Lausunnon mukaan lisävesihanke on puhdistamotoimintaa koskevana velvoitteena kallis saataviin hyötyihin verrattuna. Lisäksi lausunnossa on pidetty Hyvinkään viemäriverkoston saneerausta tärkeänä erityisesti kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta, koska kaupungin keskusta alueen pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat koholla viemäreiden vuotamisen vuoksi. Helsingin kaupunginhallitus on katsonut, että lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvaosiin saattaisi olla paikallista hyötyä alivirtaamien aikana, jolloin virtaaman ja vedenkorkeuden nosto hyödyttäisi veneilyä ja muuta vesillä liikkumista, edistäisi kalastamista ja rantojen virkistyskäyttöä sekä kohentaisi maisemaa. Riihimäen ja Hyvinkään jätevesien vaikutuksen pienentyminen joessa parantaisi veden laatua ja vaikuttaisi mm. veden uimakelpoisuuteen alivirtaamakausina. Lisäksi lisäveden johtaminen edesauttaisi osaltaan vesipuitedirektiivin edellyttämää Vantaanjoen "hyvän ekologisen tilan" saavuttamista. Suunnitelman haittapuolena ovat kuitenkin hankkeen korkeat kustannukset. Lisävesimäärät eivät myöskään voisi olla niin suuria, että niillä olisi merkitystä Vantaanjoen veden laatuun Helsingin alueella. Kaupunginhallitus onkin katsonut, että lisäveden johtamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä, joten kunnille ei tulisi asettaa sitä edellyttävää velvoitetta. Virtavesien hoitoyhdistys ry on pitänyt lisäveden johtamista Vantaanjokeen hyvänä, joskin vain ensiapuna, ja katsonut, että johtamisessa tulee huomioida tehdyt kalataloudelliset kunnostukset, joiden ansiosta mm. lohikalat on saatu takaisin vesistön latvoille. Luonnonmukaisin tapa tuoda lisävettä olisi imeyttää se maaperään, josta se suodattuu vesistöön. Mikäli tämä ei ole mahdollista, lisävesi tulee johtaa vähintään kahta uomaa pitkin. Jos vesi tulee jokeen yhdessä paikassa, on vaarana, että kasvava virtaama vahingoittaa kunnostettuja uomanosia ja kotiutuneet lohikalat kärsivät. Yhdistys on todennut jokeen pääsevän puhdistamattomia jätevesiä lähes aina kun sataa. Seurauksena voi olla happitason laskeminen

10 10 niin pieneksi, että se aiheuttaa kala ja eliöstökuolemia. Kalakuolemia sattuu etenkin joen yläjuoksulla vuosittain. Jätevesipäästöjen kirjaamisessa ja valvonnassa on merkittäviä puutteita. Viemäriverkostot, pumppaamot ja jätevesipäästöjen valvonta on saatava pikaisesti kuntoon. Lopen kalastusalue, jonka toimialueeseen kuuluvat Vantaajoen latvavedet aina Riihimäen ja Hyvinkään rajalle saakka, sekä Herajoen ja Arolammin kylien yhteisten vesialueiden osakaskunnat ovat yhdessä todenneet Lopen kalastusalueen teettäneen jokialueelle kalataloudellisen käyttö ja hoitosuunnitelman ja pitävän jokea kalataloudellisesti ja virkistysarvoltaan erittäin tärkeänä. Lisäveden johtaminen jokiuomaan vähävetisenä aikana on erittäin kannatettavaa. Huolimatta joen kalataloudelliseen kunnostukseen, kalan nousuesteiden poistamiseen sekä kalanpoikasten istutukseen käytetyistä huomattavista rahamääristä veden laatu ja sen määrä jokiuomassa ei mahdollista joen yläjuoksun kalataloudellisen käyttöarvon kohoamista. Laadukkaan lisäveden johtaminen Lallujärven tasalta parantaisi kuivina aikoina vesitilannetta, mahdollistaisi meritaimenen nousun aina latvajärviin ja puroihin asti sekä parantaisi kudun ja poikasten elinmahdollisuuksia. Lisäksi lisäjuoksutus parantaisi Riihimäen jätevesien purkupaikan alapuolista vedenlaatua ja vähentäisi kaloille ja muille vesiekosysteemin osille haitallisia pitoisuuksia. Riihimäen perhokalastajat ry on Vantaanjoen kalastusoikeuden haltijana Riihimäen kaupungin alueella ilmoittanut yhtyvänsä Lopen kalastusalueen ym. asiassa antamaan lausuntoon ja kannattavansa lisäveden johtamista. Lisäveden johtamisella Vantaanjoen latvavesille Lallujärven tasalta olisi suotuisia kalataloudellisia vaikutuksia etenkin kuivina ajanjaksoina. Veden laadun paraneminen ja määrän lisääntyminen lisäisi myös vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja parantaisi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksissa selvitetyn, paikallisesti eriytyneen ja arvokkaan Epranojan taimenkannan lisääntymisja elinolosuhteita. Vantaanjoen kalataloudellisiin kunnostuksiin ja ennaltamistoimiin on käytetty paljon sekä yksityistä että julkista rahoitusta. Riihimäen perhokalastajat ry toivoo, että Vantaanjoki olisi tulevaisuudessa hyvä meritaimen ja lohijoki ja siten myös merkittävä virkistyskalastuskohde. Vastineen pyytäminen Ympäristölupavirasto ei ole pyytänyt selvityksen esittäjältä vastinetta asiassa annettujen lausuntojen johdosta, koska kuulemiseen ei ollut tarvetta.

11 11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto täydentää ympäristölupaviraston antamaa päätöstä nro 62/2004/1 siten, että päätöksen lisäveden johtamista koskevaan lupamääräykseen 22 lisätään seuraava kappale: Luvan saajan on osallistuttava jätevesiensä vaikutuksia Vantaanjoessa vastaavalla osuudella mahdollisesti toteutettavaan, lisäveden johtamista Vantaanjokeen koskevan hankkeen jatkosuunnitteluun, hankkeen toteuttamiseksi tarvittavien sopimusten tekoon, luvanhakuun ja toteuttamiseen. Luvan saajan on osaltaan pyrittävä edistämään lisäveden johtamishankkeen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Saadun selvityksen mukaan lisäveden johtaminen Vantaanjoen latvoille kuivina kausina on tarkoituksenmukaista. Lisävettä johtamalla on mahdollista olennaisesti parantaa joen kalataloudellista ja virkistyskäyttöarvoa. Alivirtaamakausina merkittävä osa joen yläosassa virtaavasta vedestä on jätevettä. Jokivarren maatalous ja haja asutus aiheuttavat kuitenkin myös alivirtaamakausina niin suuren osan Vantaanjokeen kohdistuvasta kuormituksesta, ettei lisäveden johtamista ole kohtuullista määrätä pelkästään jokeen jätevettä johtavien toteutettavaksi ja kustannettavaksi. Ensisijaisena tavoitteena tulee toistaiseksi olla puhdistamoiden tehon ja käyttövarmuuden edelleen parantaminen ja tähän liittyen puhdistamoiden piirissä olevien viemäriverkostojen tehokas saneeraus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksityiskohtaisiin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Tehdyt selvitykset ovat tässä vaiheessa riittäviä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 55

12 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :ään. Maksu on 30 % asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta, yli asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelymaksusta (4 380 ).

13 13 MUUTOKSENHAKU LIITE Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Markku Mäkelä Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä. MM/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.