T&K-paneeli. Aineistokuvaus

Transkriptio

1 Aineistokuvaus T&K-paneeli Sisältökuvaus T&K-paneeliaineisto ( ) on tutkimuskäyttöön tarkoitettu aineisto, joka on muodostettu yhdistämällä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kyselyt (pl. vuodet 1986, 1988 ja 1990). Aineisto kuvaa yritysten tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käyttämiä resursseja. Aineisto sisältää tietoja yksikön sisäisistä ja muista tutkimusmenoista (ml. palkkausmenot), tutkimushenkilökunnasta (sukupuolen ja koulutuksen mukaan), tutkimustyövuosista sekä menojen rahoituksesta. Lisäksi joinakin vuosina on kysytty tietoja myös menojen jakautumisesta tuotteisiin ja prosesseihin sekä toimialoittain. Rahamääräiset tiedot ovat euroina. Tiedustelu kattaa Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehittämistyön yrityssektorilla. Tilastoyksikkö on pääsääntöisesti yritys. Joissakin tapauksissa tilastoyksikkö on konserni tai kansainvälisen konsernin Suomessa toimiva osa (KOSKEE-muuttuja). Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Tutkimus- ja tuotekehityshenkilökuntaan kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat tilastovuonna tehneet t&k-työtä tai t&k-hankkeisiin suoranaisesti liittyvää hallintotyötä tai toimisto- yms. rutiinitehtäviä vähintään 10 prosenttia työajasta. Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4-6 viikon loma-aika mukaanlukien). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sisältävät palkkausmenot, ostetut palvelut, muut käyttömenot sekä investointi- ja hankintamenot. Vuodesta 1997 lähtien perusjoukkona on yritysrekisteriin pohjautuvan yritysten rakennetilaston tuotantotietokannan valikoidut toimialat. Osa yrityksistä kuuluu paneeliin, jota seurataan vuosittain. Yrityspaneeli kattaa 99% T&K-toiminnan volyymistä. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ilmoittivat t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä; yritykset, joilla oli merkittäviä t&k-kuluja edellisen vuoden tilinpäätöstilaston kyselyssä; Sitran asiakasyritykset sekä Tekesiltä tuotekehitystukea saaneet yritykset. Vuoden 2013 tilastossa on mukana myös verohelpotusta hakeneita yrityksiä (helmikuun 2014 tilanne) sekä Innovaatiotoiminta kyselyssä t&k:ta ilmoittaneita yrityksiä. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otoksella. Otoksella päivitetään paneelia, eli t&k:ta ilmoittavat yritykset siirtyvät seuraavana vuonna paneeliin. Otoskehikkona ovat perusjoukkoon paneelin muodostamisen jälkeen jääneet yritykset. Otoskehikon kaikki yli 100 työntekijän yritykset sisällytetään kyselyyn. Työntekijämäärältään henkilön yritysten osalta käytetään otantaa. Otanta-asetelma on toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta. Alle 10 työntekijän yrityksistä mukana ovat vain julkista tuotekehitystukea saaneet yritykset. Vuodesta 2010 alkaen tilastoon on otettu mukaan myös aikaisemmin puuttuneet toimialat (esimerkiksi vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta). Koska näillä toimialoilla t&k-toiminta on oletuksena vähäistä, mukaan on otettu vain yli 100 henkilön yritykset. Aiempien vuosien perusjoukko ja otanta: 1985, 1987 ja 1989 ei ollut otantaa, kysely suunnattiin pääosin suurille yrityksille (paneeli) ja 1993 käytettiin samaa otoskehikkoa kuin tilinpäätöstilastossa, jossa mukana olivat kaikki suuret yritykset ja otos pienemmistä. Suuren yrityksen raja oli teollisuudessa ja kaupassa 100 ja rakentamisessa ja kuorma-autoliikenteessä 50 henkilöä ja 1994 toteutettiin vain suppeat välikyselyt kysely suunnattiin suurimmille yrityksille (paneeli). Mukana olivat yritykset, joissa oli vähintään 10 työntekijää ja jotka toimivat tehdasteollisuuden, tietojenkäsittelypalvelun tai teknisen palvelun toimialoilla. Perusjoukkoon sisältyivät myös ilman kokorajoitusta yritykset, jotka aiemmissa kyselyissä olivat ilmoittaneet harjoittaneensa T&K-toimintaa samoin kuin yritykset, joiden toimialana oli tutkimus ja kehittäminen. Perusjoukkoa täydennettiin lisäksi teknologiakeskuksissa ja tietoliikenteen toimialalla toimineilla yrityksillä. Lisäksi perusjoukkoon sisällytettiin eri rekistereistä poimittuja yrityksiä, joiden arvioitiin harjoittavan T&K-toimintaa toteutettiin innovaatiotoimintaa koskeva kysely, jonka yhteydessä kysyttiin myös joitakin T&Ktoiminnan tietoja. Kohdeperusjoukko muodostui kahdesta pääryhmästä, yli 10 hengen yrityksistä teollisuudesta ja joiltakin muilta toimialoilta sekä ns. pienyritysten joukosta. Tämän lisäksi perusjoukkoa laajennettiin tietyillä teollisuuden toimialoilla kattamaan myös alle 10 henkilön yritykset. Alkaen vuodesta 2000 katoon jääneiden paneeliin kuuluneiden yritysten vastaukset on imputoitu edellisen vuoden vastausten perusteella silloin, kun yrityksen t&k-menot ovat olleet vähintään euroa. Yleisin osittaiskadon (eräkadon) tilanne on, että vastaaja on ilmoittanut tutkimustoiminnan 1 (12)

2 Kohdejoukko Lähdeaineisto Tulostusaika / 13:44:36 Muuttujia 81 Muuttujaluettelo syrtun vuosi tol88 tol95 tol02 tol08 tol95_tk tol02_tk tol08_tk ysyht palme yuyht tklv tkhk yreklv yrekhk tilyks tplv tphk tp korklkm akklkm teknlkm yhtlkm nyhtlkm tutlkm ntutlkm korkttv akkttv teknttv yhtttv tutttv tultk prltk tketupr rd01x rd10x rd15x rd17x rd20 rd21 palkkamenoja, mutta ei käyttömenoja, joita palkkamenojen yhteydessä voidaan olettaa olevan. Tällöin puuttuva käyttömenoerä on imputoitu kyseisen toimialan käyttömenoerän summan ja palkkamenojen summan suhteella. Joitakin muita yksittäisiä muuttujia on vastaavasti imputoitu toimialan suhdeluvuilla tai aikaisemman vastauksen perusteella. Joidenkin suuryritysten kohdalla on myös käytetty apuna vuosikertomuksia tai muita vastaavia tietolähteitä. Korotusten ja imputointien vaikutus on noin 9 prosenttia t&k-menojen loppusummasta. Lisätietoja Tilastokeskuksen tutkijapalveluista: tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilasto sisältää yritykset, julkisen sektorin organisaatiot, yliopistot, yliopistolliset keskussairaalat sekä ammattikorkeakoulut. Tilasto kattaa Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehittämistyön. Tilastoyksikkö on pääsääntöisesti yritys. Joissakin tapauksissa tilastoyksikkö on konserni tai kansainvälisen konsernin Suomessa toimiva osa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuosikyselyt Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri Tilinpäätöstilasto Suojattu yritystunnus Vuosi Toimialaluokitus 1988, yritysrekisteri Toimialaluokitus 1995, yritysrekisteri Toimialaluokitus 2002, yritysrekisteri Toimialaluokitus 2008, yritysrekisteri Toimialaluokitus 1995, T&K-tilasto Toimialaluokitus 2002, T&K-tilasto Toimialuokitus 2008, T&K-tilasto Sisäinen T&K yhteensä Palkkamenot Ulkopuolelta tilattu T&K yhteensä Liikevaihto, T&K-kysely Henkilökunta, T&K-kysely Liikevaihto, yritysrekisteri Henkilökunta, yritysrekisteri Yritysrekisterin tilastotieto Liikevaihto, tilinpäätöstilasto Henkilökunta, tilinpäätöstilasto Yritys löytyy tilinpäätöstilastosta Vähintään korkeakoulututkinto, lkm Ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, lkm Opistoinsinöörit ja teknikot, lkm T&K-henkilökunta yhteensä Naistutkijat yhteensä Tutkijoiden lukumäärä Naistutkijoiden lukumäärä Vähintään korkeakoulututkinto, tutkimustyövuodet Ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, työvuodet Opistoinsinöörit ja teknikot, työvuodet Tutkimustyövuodet yhteensä Tutkijoiden tutkimustyövuodet Tuotteisiin liittyvä kehittämistyö Prosesseihin liittyvä kehittämistyö Ei välitöntä tuote- tai prosessisovellusta Toimiala: Maa-, metsä- ja kalatalous Toimiala: Mineraalien kaivu Toimiala: Elintarvikkeet, juomat, tupakka Toimiala: Tekstiili- ja nahkatuotteet, kengät Toimiala: Puutavara ja puutuotteet (pl. kalusteet) Toimiala: Massa, paperi ja paperituotteet 2 (12)

3 rd22 Toimiala: Graafiset tuotteet, kustannustoiminta rd23 Toimiala: Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine rd24x Toimiala: Kemikaalit (pl. lääkkeet) rd244 Toimiala: Lääkkeet rd25 Toimiala: Kumi- ja muovituotteet rd26 Toimiala: Ei-metalliset mineraalituotteet rd271x Toimiala: Rauta, teräs, ferroseokset rd274x Toimiala: Muut metallit rd28 Toimiala: Metallituotteet (pl. koneet ja laitteet) rd29 Toimiala: Koneet ja laitteet rd30 Toimiala: Konttori- ja tietokoneet rd31x Toimiala: Muut sähkökoneet ja -laitteet rd32 Toimiala: Radiot, televisiot, tietoliikennevälineet rd33x Toimiala: Lääkintäkojeet, instrumentit ja kellot rd34 Toimiala: Autot, autonkorit ja autonosat rd351 Toimiala: Laivat ja veneet rd352x Toimiala: Muut kulkuneuvot rd353 Toimiala: Ilma-alukset rd361 Toimiala: Kalusteet rd362x Toimiala: Muut tehdasteollisuustuotteet rd40x Toimiala: Sähkö, kaasu, lämpö ja vesi rd45 Toimiala: Rakentaminen rd60x Toimiala: Kuljetus ja varastointi rd64 Toimiala: Posti- ja teleliikenne rd65x Toimiala: Muut palvelut rd72 Toimiala: Tietojenkäsittelypalvelu orahs Sisäinen T&K oma rahoitus ml. lainat lesyht Ehdolliset lainat, sisäinen T&K orahu Ulk. TK oma rahoitus ml. ehdolliset & ehdottomat lainat leuyht Ehdolliset lainat, ulk. T&K vaste Nollatiedot tiedonantajarekisteristä koskee Yksikön muoto: yritys, konserni, muu tuplaus Tiedot summattu yritystasolle tk96 T&K:n harjoittaminen lvkerr Liikevaihto-osuuden kerroin hkkerr Henkilöstöosuuden kerroin lkmkerr Lukumääräosuuden kerroin type1 T&k-toiminnan tyyppi: perustutkimus (%) type2 T&k-toiminnan tyyppi: soveltava tutkimus (%) type3 T&k-toiminnan tyyppi: kehittämistyö (%) Muuttujat Suojattu yritystunnus syrtun Suojattu yritystunnus Vuosi vuosi Vuosi Toimialaluokitus 1988, yritysrekisteri tol88 Yritysrekisteristä haettu toimialaluokitus Saatavissa vuosille Ei löydy kaikille yrityksille, syynä mm. ajalliset erot tilastoinnissa. Koska yritysrekisterin tiedot puuttuvat vuosilta 1985 ja 1987, vuoden 1985 toimialakoodina on käytetty saman yrityksen vuoden 1986 toimialaa ja vuoden 1987 toimialakoodina vuoden 1988 tai toissijaisesti vuoden 1986 toimialaa. 3 (12)

4 Toimialaluokitus 1995, yritysrekisteri tol95 Yritysrekisteristä haettu toimialaluokitus Saatavissa vuosille Ei löydy kaikille yrityksille, syynä mm. ajalliset erot tilastoinnissa. Toimialaluokitus 2002, yritysrekisteri tol02 Yritysrekisteristä haettu toimialaluokitus Saatavissa vuosille Ei löydy kaikille yrityksille, syynä mm. ajalliset erot tilastoinnissa. Vuoden 2002 toimialaluokitus on täydennetty koko ajanjaksolle luokitustietokannan toimiala-avaimen avulla. Toimialaluokitusten muutoksista johtuen uusi luokitus on vain suuntaa antava vanhempien vuosien kohdalla, mikä vaikuttaa luokkien vertailukelpoisuuteen. Toimialaluokitus 2008, yritysrekisteri tol08 Yritysrekisteristä haettu toimialaluokitus Saatavissa vuosille Ei löydy kaikille yrityksille, syynä mm. ajalliset erot tilastoinnissa. Vuoden 2008 toimialaluokitus on täydennetty vuosille luokitustietokannan toimiala-avaimen avulla ja vuosille yritysrekisterin taaksepäin vietyjen toimialatietojen pohjalta. Toimialaluokitusten muutoksista johtuen uusi luokitus on vain suuntaa-antava vanhempien vuosien kohdalla, mikä vaikuttaa luokkien vertailukelpoisuuteen. Toimialaluokitus 1995, T&K-tilasto tol95_tk T&K-tilastossa käytetty toimialaluokitus. Saatavissa vuosille Erityisesti vuosina 1985 ja 1987 ei täysin luotettava toimialaluokituksen muutoksista johtuen. Toimialaluokitus 2002, T&K-tilasto tol02_tk T&K-tilastossa käytetty toimialaluokitus. Saatavissa vuosille Toimialuokitus 2008, T&K-tilasto tol08_tk T&K-tilastossa käytetty toimialaluokitus. Saatavissa vuosille Sisäinen T&K yhteensä ysyht Yrityksessä tehdyn oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä. Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sisältävät palkkausmenot (palme), aineet, tarvikkeet, rakennusten käyttömenot, muut käyttömenot, ostetut palvelut, koneet, laitteet, rakennukset ja muut käyttöomaisuuden hankintamenot. Menot ilmoitetaan euroina ilman arvonlisäveroa (alv). Niihin sisällytetään vuonna 2012 toiminnasta aiheutuneet kulut sekä taseeseen aktivoidut erät. Poistoja ei lasketa. T&K-tietoja on imputoitu kyselyyn vastaamattomille, joilla on ollut edellisenä vuonna huomattavia T&Kmenoja, vuoden t-1 vastauksen arviotiedoilla vuoden t menoista. Menojen jakaumat pysyvät ennallaan. T&K-työtä tehneiden henkilöiden lukumääriä ja tutkimustyövuosia ei koroteta, ts. suora t-1 vastaus. Imputointi tehdään vain kerran, ts. t-2 tiedoilla ei imputoida. Imputoituja havaintoja on ollut alle 100/ vuosi. Osittaiskadon imputoinnit voidaan tulkita aineiston loogiseksi paikkaamiseksi (esim. jos on T&K-henkilöitä ja palkkoja, pitää olla käyttömenoja). Puuttuvat arvioidut menot t+1 tosin imputoidaan otostoimialan trendillä (k), ts. arvio(t+1)=k*menot(t). Imputoidut havainnot on merkitty (X) alkuperäisiin T&K-vuosiaineistoihin. Paneelia rakennettaessa puuttuvat tiedot sisäisissä ja muissa T&K-menoissa on oletettu nolliksi, jos yrityksellä on positiivinen määrä joko sisäistä tai tilattua T&K:ta. Joitakin havaintoja on jätetty pois, koska ei ole ollut varmuutta ovatko puuttuvat tiedot aidosti nollia. T&K-intensiteettiä laskettaessa tulisi suhteuttaa T&K-menot ensisijaisesti tilinpäätöstilaston liikevaihtoon, koska T&K-kyselyn liikevaihdon luotettavuudesta ei voida olla täysin varmoja. Tilinpäätöstilaston liikevaihdon puuttuessa käytetään yritysrekisterin liikevaihtotietoa. Osa yrityksistä on kuitenkin saattanut vastata kyselyyn muulla kuin yritystasolla, kuten konsernitasolla tai tutkimusyksikön tasolla. KOSKEE kertoo (vuodesta 1998 lähtien), koskeeko vastaus yritystä, konsernia tai muuta osaa 4 (12)

5 yrityksestä (KOSKEE = 1,2,3 vastaavasti). Muina vuosina on pääteltävä, onko kyse konsernitason vastauksesta vertaamalla rd-panostuksen määrää ja kyselyn yhteydessä saatua henkilöstömäärää (TKHK) tilinpäätöstilaston (TPHK) tai yritysrekisterin henkilöstömäärään (YREKHK). Kun epäillään, että kyseessä on konsernitieto, T&K-intensiteetin laskemisessa kannattaisi käyttää jakajana T&Kkyselyn liikevaihtoa mahdollisista tilastointivirheistä (mm. yksikkövirheet) huolimatta. T&Kkyselyn liikevaihtotiedon puuttuessa (mm. 1992, 1999-), konsernivastaukset tulisi suhteuttaa konserniliikevaihtoon (jos saatavilla). Lopuksi on vielä hyvä tarkistaa, ettei T&K-intensiteetti saa epärealistisen suuria arvoja. Muutamilla yrityksillä (lähinnä vuosina 1989 ja 1996) T&K-kyselyn liikevaihtotieto poikkeaa yritysrekisterin ja tilinpäätöstilaston liikevaihtotiedoista huomattavasti. Kyse on ilmeisesti virheellisistä yksiköistä siten, että näissä tapauksissa T&K-kyselyn liikevaihto on ilmoitettu virheellisesti miljoonina markkoina tai konsernitasolla. Palkkamenot palme T&k-toiminnan palkkausmenot, ei vuonna Tutkimushenkilökunnan palkkausmenot saadaan laskemalla tutkimustyövuosien mukainen t&ktoiminnan osuus ko. vuoden palkkausmenoista kunkin kohdassa 1 tutkimustyövuosisarakkeeseen sisällytetyn henkilön osalta. Palkkausmenoihin lasketaan varsinainen rahapalkka, luontaisedut arvioituna todellisiin arvoihin, loma-ajan palkka sekä lomaraha. Palkkausmenoihin lasketaan myös sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut sekä kannatusmaksut avustuskassoihin. Ulkopuolelta tilattu T&K yhteensä yuyht Yrityksen ulkopuolelta tilatun (muun) t&k:n menot yhteensä, huom. ei enää tarkistettu tilastointia varten 1998 lähtien, joten laatu on heikko. Ei kysytty vuosina 1992 ja Sisältää yrityksen kotimaasta tilaaman T&K:n, ulkomailta tilatun T&K:n ja avustukset, tutkimuslaitosten ylläpitomaksut tai vastaavat. Liikevaihto, T&K-kysely tklv Kysytty vuosina ja Henkilökunta, T&K-kysely tkhk Kysytty vuosina 1991 ja Liikevaihto, yritysrekisteri yreklv Saatavissa 1989 lähtien. Henkilökunta, yritysrekisteri yrekhk Saatavissa 1989 lähtien. Yritysrekisterin tilastotieto tilyks TILYKS saa arvon yksi, jos kyseessä on yritysrekisterin tilastotieto, 0 muuten. Jos TILYKS on tyhjä, yritystä ei ole löytynyt yritysrekisteristä. Saatavissa 1989 lähtien. 5 (12)

6 Liikevaihto, tilinpäätöstilasto tplv Saatavissa 1987 lähtien 2011 asti. Henkilökunta, tilinpäätöstilasto tphk Saatavissa 1987 lähtien 2011 asti. Vuodesta 2006 alkaen pohjautuu kokoaikavastaava-tietoon (helkmfte). Yritys löytyy tilinpäätöstilastosta tp Saa arvon 1, jos yritys löytyy tilinpäätöstilastosta. Saatavissa Vähintään korkeakoulututkinto, lkm korklkm T&K-henkilökunnan koulutus vähintään korkeakoulututkinto, lukumäärä vuoden lopussa. Kysytty , 1993, 1995, Ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, lkm akklkm T&K-henkilökunnan koulutus ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, lukumäärä vuoden lopussa. Kysytty Opistoinsinöörit ja teknikot, lkm teknlkm T&K-henkilökunnan koulutus, opistoinsinöörit ja teknikot, lukumäärä vuoden lopussa. Kysytty , 1993, 1995, T&K-henkilökunta yhteensä yhtlkm Tutkimushenkilökunnan lukumäärä yhteensä. Tutkimushenkilökuntaan kuuluvat henkilöt, jotka yrityksessä ovat ko. vuonna tehneet vähintään 0,1 työvuotta (= 10 % työajasta) t&k-työtä tai t&khankkeisiin suoraan liittyviä hallinto-, toimisto- ym. tukitoimintoja. Henkilökuntaan ei lasketa koko yritystä palvelevia yleisiä hallinto- tai toimistotehtäviä tehneitä henkilöitä. Muun koulutuksen saaneiden tutkimushenkilöiden (sis. korkeakouluopiskelijat, muu ammatillinen koulutus ja ei ammatillista koulutusta) lukumäärä saadaan laskettua seuraavasti: MUULKM = SUM(YHTLKM, KORKLKM, AKKLKM, TEKNLKM) Vastaavasti voidaan laskea muun koulutuksen saaneiden tutkimustyövuodet: MUUTTV = SUM(YHTTTV, KORKTTV, AKKTTV, TEKNTTV) On huomattava, että koulutusluokitus on muuttunut vuonna 1998, jonka jälkeen insinöörejä ja teknikoita ei ole enää luokiteltu erikseen eli TEKNLKM ja TEKNTTV puuttuvat vuosilta 1998 ja tilalla ovat AKKLKM ja AKKTTV. Insinöörit sisältyvät AKK-luokkaan ja teknikot muuhun koulutukseen. Naistutkijat yhteensä nyhtlkm Tutkimushenkilökuntaan kuuluvat naiset yhteensä, kysytty , 1993, 1995, Tutkijoiden lukumäärä tutlkm Tuotekehitysinsinöörit, tutkijat tai vastaavissa tehtävissä olevat, lukumäärä vuoden lopussa. Saatavissa 2004 alkaen. Naistutkijoiden lukumäärä 6 (12)

7 ntutlkm Tuotekehitysinsinöörit, tutkijat tai vastaavissa tehtävissä olevat, naisten lukumäärä vuoden lopussa. Saatavissa 2004 alkaen. Vähintään korkeakoulututkinto, tutkimustyövuodet korkttv T&K-henkilökunnan koulutus vähintään korkeakoulututkinto, vuoden aikana tehdyt tutkimustyövuodet. Kysytty , 1993, 1995, Ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, työvuodet akkttv T&K-henkilökunnan koulutus ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava, vuoden aikana tehdyt tutkimustyövuodet. Kysytty Opistoinsinöörit ja teknikot, työvuodet teknttv T&K-henkilökunnan koulutus opistoinsinööri tai teknikko, vuoden aikana tehdyt tutkimustyövuodet. Kysytty , 1993, 1995, Tutkimustyövuodet yhteensä yhtttv Vuoden aikana tehdyt tutkimustyövuodet yhteensä. Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4 6 viikon lomaaika mukaan luettuna). Normaalin työajan ylitykset otetaan huomioon tutkimustyövuosilaskelmissa, mikäli niistä on maksettu korvaus. Muun koulutuksen saaneiden tutkimushenkilöiden (sis. korkeakouluopiskelijat, muu ammatillinen koulutus ja ei ammatillista koulutusta) lukumäärä saadaan laskettua seuraavasti: MUULKM = SUM(YHTLKM, KORKLKM, AKKLKM, TEKNLKM) Vastaavasti voidaan laskea muun koulutuksen saaneiden tutkimustyövuodet: MUUTTV = SUM(YHTTTV, KORKTTV, AKKTTV, TEKNTTV) On huomattava, että koulutusluokitus on muuttunut vuonna 1998, jonka jälkeen insinöörejä ja teknikoita ei ole enää luokiteltu erikseen eli TEKNLKM ja TEKNTTV puuttuvat vuosilta ja tilalla ovat AKKLKM ja AKKTTV. Tutkijoiden tutkimustyövuodet tutttv Tuotekehitysinsinöörit, tutkijat tai vastaavissa tehtävissä olevat, vuoden aikana tehdyt tutkimustyövuodet. Saatavissa 2004 alkaen. Tuotteisiin liittyvä kehittämistyö tultk Kysytty 1991, 1993, 1995, Prosenttia Lyhenne % Prosesseihin liittyvä kehittämistyö prltk Kysytty 1991, 1993, 1995, Prosenttia Lyhenne % Ei välitöntä tuote- tai prosessisovellusta tketupr Kysytty 1991, 1993, 1995, Prosenttia Lyhenne % 7 (12)

8 Toimiala: Maa-, metsä- ja kalatalous rd01x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Tutkimusja kehittämismenojen kohdistumista tuotteisiin ja palveluihin on kysytty vuosina , , , , Muuttujien RD01X-RD72 luokitus pohjautuu vuoden 1995 toimialaluokitukseen, mutta erityisesti vuondesta tietosisältö ei täysin vastaa aiempia vuosia toimialaluokituksen (2008) huomattavan uudistuksen vuoksi. Lisäksi mm. muiden palveluiden erittelyitä on lisätty kyselylomakkeeseen. Toimiala: Mineraalien kaivu rd10x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Toimiala: Elintarvikkeet, juomat, tupakka rd15x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala Toimiala: Tekstiili- ja nahkatuotteet, kengät rd17x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Toimiala: Puutavara ja puutuotteet (pl. kalusteet) rd20 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 20. Toimiala: Massa, paperi ja paperituotteet rd21 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 21. Toimiala: Graafiset tuotteet, kustannustoiminta rd22 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 22. Toimiala: Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine rd23 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 23. Toimiala: Kemikaalit (pl. lääkkeet) rd24x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 24 pl Toimiala: Lääkkeet rd244 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala (12)

9 Toimiala: Kumi- ja muovituotteet rd25 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 25. Toimiala: Ei-metalliset mineraalituotteet rd26 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 26. Toimiala: Rauta, teräs, ferroseokset rd271x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat 271, 272, 273, 2751, Toimiala: Muut metallit rd274x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat 274, 2753, Toimiala: Metallituotteet (pl. koneet ja laitteet) rd28 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 28. Toimiala: Koneet ja laitteet rd29 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 29. Toimiala: Konttori- ja tietokoneet rd30 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 30. Toimiala: Muut sähkökoneet ja -laitteet rd31x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat 31, 333. Toimiala: Radiot, televisiot, tietoliikennevälineet rd32 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 32. Toimiala: Lääkintäkojeet, instrumentit ja kellot rd33x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 33 pl Toimiala: Autot, autonkorit ja autonosat rd34 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala (12)

10 Toimiala: Laivat ja veneet rd351 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 351. Toimiala: Muut kulkuneuvot rd352x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat 352, 354, 355. Toimiala: Ilma-alukset rd353 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 353. Toimiala: Kalusteet rd361 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 361. Toimiala: Muut tehdasteollisuustuotteet rd362x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Toimiala: Sähkö, kaasu, lämpö ja vesi rd40x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Toimiala: Rakentaminen rd45 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 45. Toimiala: Kuljetus ja varastointi rd60x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat Toimiala: Posti- ja teleliikenne rd64 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 64. Toimiala: Muut palvelut rd65x yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimialat pl.72. Poikkeuksellisesti vuoden 2010 tilastoon otettiin mukaan myös aikaisemmin puuttuneet toimialat (vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta). Toimiala: Tietojenkäsittelypalvelu rd72 10 (12)

11 yrityksen lopputuotteen mukaan (vuoden 1995 toimialaluokitus). Toimiala 72. Sisäinen T&K oma rahoitus ml. lainat orahs Sisäisen T&K:n oma rahoitus ml. ehdolliset ja ehdottomat lainat. Saatavissa , 1993, 1995, Ehdolliset lainat, sisäinen T&K lesyht Ehdolliset lainat, sisäinen T&K. Saatavissa 1985, Ulk. TK oma rahoitus ml. ehdolliset & ehdottomat lainat orahu Ulkopuolelta tilatun T&K:n oma rahoitus ml. ehdolliset ja ehdottomat lainat. Saatavissa , 1993, 1995, Ehdolliset lainat, ulk. T&K leuyht Ehdolliset lainat ulkopuolelta tilattu T&K. Saatavissa 1985, Nollatiedot tiedonantajarekisteristä vaste Aiempina vuosina ( , 1997) vastaustiedostojen tietoja on täydennetty hakemalla tiedonantajarekisteristä tiedot myös niistä yrityksistä, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät harjoita T&Ktoimintaa (VASTE=0). Nämä yritykset puuttuvat alkuperäisistä vastaustiedostoista useimpina vuosina. On kuitenkin huomioitava, että ennen vuotta 1997 nollavastauksia on mukana hyvin epäsystemaattisesti, koska kysely ei aiempina vuosina perustunut systemaattiseen otantaan. Jos VASTE=0, sisäiset ja muut T&K-menot ovat nollia. Muutamissa tapauksissa VASTE saattaa kuitenkin olla 0, vaikka yrityksellä on positiivisia T&K-menoja, mikä jätetään tällöin vastaustiedoksi. Myöhempien vuosien vaste-koodit ovat saatavissa erikseen. Yksikön muoto: yritys, konserni, muu koskee Vastaajayksikön muoto: 1=yritys, 2=konserni, 3=muu Osa yrityksistä on saattanut vastata kyselyyn muulla kuin yritystasolla, esimerkiksi konsernitasolla tai tutkimusyksikön tasolla. Vastaustaso huomioitava yhdistettäessä tietoja muihin aineistoihin tai verrattaessa esim. liikevaihtoon. Saatavissa Tiedot summattu yritystasolle tuplaus Erityisesti 1980-luvun vastaustiedoissa sama ly-tunnus saattaa esiintyä useita kertoja, jolloin kyseessä ovat saman yrityksen toimialaryhmittäiset luvut. Tällöin tiedot on summattu yritystasolle, jonka ilmaisee muuttuja TUPLAUS, joka saa tällöin arvon 1. Tilatuissa T&K-menoissa voi tällöin esiintyä kertautumista, mutta sisäisten T&K-menojen pitäisi olla luotettavia. Saatavissa ja T&K:n harjoittaminen (12)

12 tk96 1 = yritys on harjoittanut T&K-toimintaa säännöllisesti , 2 = harjoittanut T&K-toimintaa satunnaisesti vuosina , 3 = ei harjoittanut T&K-toimintaa Vuoden 1996 innovaatiolähtöisessä kyselyssä yrityksen ei tarvitse vastata T&K-toimintaa koskeviin kysymyksiin, jos sillä ei ole innovaatiotoimintaa. Aineistoon on sisällytetty muuttuja TK96, joka kertoo onko yritys ilmoittanut harjoittaneensa T&K-toimintaa vuosina Tämä mahdollistaa vain innovaatiokyselyyn vastanneiden yritysten poisjättämisen harkinnan mukaan. On kuitenkin huomattava, että ko. muuttujan ja ilmoitettujen T&K-menojen ja henkilökunnan välillä on ristiriitoja, jotka voivat johtua innovaatio- ja T&K-toiminnan käsitteiden sekoittumisesta. Tästä syystä vuonna 1996 kaikki puuttuvat tiedot on jätetty sellaisenaan aineistoon, koska niitä ei voi varmuudella päätellä nolliksi. Liikevaihto-osuuden kerroin lvkerr Rakennetilaston tuotantotietokannan liikevaihdosta laskettu kerroin, ositteen kokonaisliikevaihto jaettuna vastanneiden liikevaihdolla. Tällä kertoimella on varsinaisessa tilastossa painotettu määrämuuttujat (t&khenkilöstö, -menot, -rahoitus ym.) lukuunottamatta t&k:ta tekevien yritysten estimaattia, jossa on käytetty lkmkerr-muuttujaa. Saatavissa 1991, 1993, 1994, Henkilöstöosuuden kerroin hkkerr Saatavissa 1991, 1993 ja Lukumääräosuuden kerroin lkmkerr Rakennetilaston tuotantotietokannan yritysten määrästä laskettu kerroin, ositteenyritysten lukumäärä jaettuna vastanneiden lukumäärällä. Tätä kerrointa on käytetty laskettaessa t&k:ta tekevien yritysten lukumäärää varsinaisessa tilastossa. Saatavissa 1991, 1993, 1994, T&k-toiminnan tyyppi: perustutkimus (%) type1 T&k-toiminnan tyyppi: perustutkimus (%), saatavissa Perustutkimukselle on tunnusomaista uuden tiedon tavoittelu ilman välitöntä käytännön sovellusta. Perustutkimusta on esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden, syy- ja seuraussuhteiden analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen, todentaminen ja selittäminen. Prosenttia Lyhenne % T&k-toiminnan tyyppi: soveltava tutkimus (%) type2 T&k-toiminnan tyyppi: soveltava tutkimus (%), saatavissa Soveltava tutkimus, jossa tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus. Pyrkimyksenä voi olla esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Prosenttia Lyhenne % T&k-toiminnan tyyppi: kehittämistyö (%) type3 T&k-toiminnan tyyppi: kehittämistyö (%), saatavissa Kehittämistyö, jolla tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, palvelujen, tuotantoprosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Prosenttia Lyhenne % 12 (12)