KOUVOLAN ILTALUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOUVOLAN ILTALUKION OPETUSSUUNNITELMA

2 2 Sisällysluettelo Kouvolan iltalukion opetussuunnitelma... 4 Koulun tehtävä... 4 Koulun arvomaailma... 4 Toimintakulttuuri... 4 Kieliohjelma... 5 Tietostrategia... 5 Etäopetus... 5 Itsenäinen opiskelu... 6 Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit... 6 Kesälukio... 6 OHJAUS- JA TUKIPALVELUT ILTALUKIOSSA... 6 Ohjauksen tavoitteet... 6 Ohjauksen toteuttaminen... 6 OPISKELUN ERITYINEN TUKI... 7 Erityisen tuen tavoitteet... 7 Erityisen tuen toteuttaminen... 7 Opiskelijahuolto... 7 Kouvolan seudun ammattiopiston yhdistelmäopinnot... 7 Opiskeluaika... 7 Kurssin opiskelun aloittaminen... 7 Kurssin arvostelu... 8 Oppiaineen oppimäärän arvostelu... 8 Lukiodiplomit... 8 Todistukset... 8 Päättötodistus... 8 Erotodistus... 9 Todistus oppimäärän suorittamisesta... 9 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 9 Maahanmuuttajaopetus... 9 Perusasteen koulutus maahanmuuttajille... 9 Lukion tuntijako Lukion kurssien laajuus ja suoritusjärjestys Perusasteen kurssien laajuus ja suoritusjärjestys Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt oppiaineittain LUKIO Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Arviointi Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Ruotsi Englanti Saksa Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Matematiikka Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä Biologia... 25

3 3 Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Yrittäjyys Tietojenkäsittelytaito Opinto-ohjaus Koulukohtaiset oppiaineet Erityisopetus Kansainvälisyys Kirjallisuusdiplomi Äidinkieli-historia Lukioon valmentava äidinkieli ja kirjallisuus Lukioon valmentava ruotsi Lukioon valmentava englanti Lukioon valmentava matematiikka PERUSASTE Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli ruotsi B1-oppimäärä Vieras kieli englanti A1-oppimäärä Valinnaiset kielet Saksa B 2 -oppimäärä Matematiikka Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Perusasteen koulutus maahanmuuttajille Maahanmuuttajien perusasteen opinnot TUNTIJAKO Suomen kieli ja yhteiskuntatietous Englanti Matematiikka... 64

4 4 Elämänkatsomus Uskonto Uskonto (ortodoksi) Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Historia Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Tietojenkäsittelytaito Liite1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite2. Kurssien vastaavuudet Kouvolan iltalukion opetussuunnitelma Tämä koulukohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opetushallituksen hyväksymään Aikuisten Perusopetuksen ja Lukiokoulutuksen Opetussuunnitelman Perusteet asiakirjaan sekä Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Koulun tehtävä Kouvolan iltalukio perustettiin 1971 vastaamaan alueen koulutustarpeisiin. Yhteiskunnan koulutustarpeiden muuttuessa on koulu pyrkinyt reagoimaan muutoksiin. Alusta lähtien Kouvolan iltalukio on ottanut huomioon oppilaidensa erilaisen taustan, ikäjakauman ja tavoitteet. Kouvolan iltalukion tehtävä on tarjota kaikenikäisille mahdollisuus perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen hankkimiseen. Koulu mahdollistaa jatkuvan kouluttautumisen niin, että koulutus palvelee sekä opiskelijoiden työelämässä menestymistä että opiskelijoiden persoonallisuuden kehittymistä. Koulu tarjoaa lukio- ja perusopetusta koulunsa keskeyttäneille, arvosanojaan korottaville sekä maahanmuuttajille. Koulu on myös vaihtoehto opiskelijoille, joille perinteinen päiväopiskelu ei sovi. Tehtävien painopiste on tutkintotavoitteisessa sekä yleissivistävässä opetuksessa. Koulun arvomaailma Kouvolan iltalukio on aina pyrkinyt olemaan avoin, joustava, myönteinen ja opiskelijaa arvostava oppilaitos. Yhteistyötaidot, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen kuuluvat koulun arvomaailmaan. Koulu pyrkii vahvistamaan toiminnallaan opiskelijoiden itsetuntoa ja vastuuntuntoa. Koulun arvopohjana on pohjoismainen demokratia ja hyvinvointivaltion arvostus. Toimintakulttuuri Kouvolan iltalukio on dynaaminen, innovatiivinen ja kehityksen kärkijoukossa kulkeva aikuisoppilaitos. Sen toimintakulttuurin keskeisenä tavoitteena on valmentaa opiskelijat selviytymään tulevaisuuden alati muuttuvassa ja yhä uusia taitoja vaativassa yhteiskunnassa. Yhä tärkeämmäksi tulevat tiimi- ja projektityöskentelyn taidot, medialukutaito, tiedon luotettavuuden arviointi sekä itsearvioinnin taito.

5 5 Aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus on haaste, mutta heidän kokemuksensa ja kykynsä arvioida omaa oppimistaan ovat myös opetuksen voimavara. Työskentelyssä käytetään hyväksi yhteistoiminnallisuutta, ongelmalähtöisyyttä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta sekä tieto- ja muissa verkoissa toimimista. Opiskelijat otetaan mukaan opetustarjonnan ja -sisällön suunnitteluun. Heidän toiveensa ovat tärkeitä erityisesti esim. kesä- ja abikurssien suunnittelussa. Opiskelijoilla on tilaisuus arvioida paitsi omaa oppimistaan myös koulun toimintaa. Aikuisoppilaitoksen työtavat ja opetusmuodot ovat monipuolisia ja joustavia. Sekä ammatti- että varsinaisen iltalukion opiskelijat ovat usein varsin sitoutuneita ja päämäärätietoisia. Toisaalta joukossa on paljon niitä, joille opiskelu on lähinnä harrastus eikä tähtää jatko-opintoihin. Jotkut opiskelijoista tarvitsevat erityistä tukea ja joustavia opetusjärjestelyjä. Erilaisin valmiuksin koulunsa aloittavat otetaan huomioon. Oppimista tukee avoin ja kannustava työyhteisö, ja tavoitteena on iloinen, ennakkoluuloton ja vapautunut mutta samalla kypsän aikuismainen ja vastuullinen opiskeluilmapiiri. Kouvolan iltalukio on kokonaisuudessaan oppiva organisaatio. Se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja arvioi omaa toimintakulttuuriaan luontevasti ja jatkuvasti. Koko työyhteisöä pyritään kannustamaan elinikäiseen oppimiseen. Kieliohjelma Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään Kouvolan lukioiden kieliohjelma, jota Kouvolan iltalukio noudattaa. Koulukohtaiset syventävät kurssit on määritelty kohdassa Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt oppiaineittain. Liitteenä on myös Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Tietostrategia Erillisessä asiakirjassa Kouvolan iltalukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia määritellään Kouvolan iltalukiolle tavoitetila niin laitteistoille, ohjelmistolle kuin opetushenkilöstön ja opiskelijoiden osaamiselle. Asiakirja sisältää mm. käsitteet toimenpiteet opiskelijoiden osaamistavoitteet teknisen toimintaympäristön laitteineen ja ohjelmistoineen tvt-strategian arvioinnin ja jatkosuunnitelmat. Etäopetus Etäopetuksen tarkoituksena on antaa opetusta erityisesti sellaisille aikuisryhmille, joille muu opiskelutapa ei sovi, kuten vuorotyöläisille ja haja-asutusalueella asuville. Etäopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa, ja opiskelijat voivat valita vapaasti eri opetusmuotoja tarjolla olevista vaihtoehdoista. Etäopetuksen opetustavoitteet ovat samat kuin lähiopetuksessakin. Vuosittaisessa työsuunnitelmassa päätetään tarkemmin etäopetuksen järjestelyistä.

6 6 Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi halutessaan suorittaa osan tai kaikki kurssinsa itsenäisesti etäopetuksen kautta. Muuta erillistä tenttimiskäytäntöä ei ole. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Oppilaan opinto-ohjelmaan voi kuulua muissa oppilaitoksissa suoritettuja tai suoritettavia kursseja, mikäli ne vastaavat aikuislukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Tällaiset suoritukset voidaan ottaa arvostelussa huomioon. Kesälukio Kesäkuussa järjestetään lukiokursseja kysynnän mukaan. OHJAUS- JA TUKIPALVELUT ILTALUKIOSSA Ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja noudattamaan sitä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää opinto-ohjelman, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, etäopiskeluna suoritettavat kurssit, opintojen ajoituksen ja ylioppilastutkinnon. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota ja sähköisiä hakujärjestelmiä itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa ohjataan käyttämään myös yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Aihekokonaisuuksista ovat mukana erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. Opinto-ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidot kehittyvät. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa valmiuksia ammatilliseen suuntautumiseen liittyvässä päätöksenteossa. Ohjauksen toteuttaminen Kaikki oppilaitoksen opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat ohjaustoimintaan. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijat saavat henkilökohtaista, pienryhmä- ja ryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijaa ohjataan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, seuraamaan sen toteutumista ja päivittämään sitä siten, että suunnitelmassa tapahtuvia muutoksia on mahdollista seurata. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ja hyväksiluetaan opiskelijan aikaisemmat korvaavat opinnot.

7 7 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tavoitteet Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat maahanmuuttajat sekä opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen toteuttaminen Kouvolan iltalukiossa aloittavien opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet kartoitetaan perehdyttämisviikon aikana. Jos myöhemminkin havaitaan erityisopetuksen ja / tai strategiaopetuksen tai muun tuen tarvetta, tukitoimien suunnitteleminen aloitetaan heti. Opiskelu järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman lisäksi erityisen tuen suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Suunnitelmaa toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat opiskelijan erityistarpeiden edellyttämällä tavalla. Tukitoimet aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun ongelma on havaittu. Erityisjärjestelyt astuvat voimaan lausuntojen perusteella tehtyjen päätösten jälkeen. Erityisenä tukena opiskelija voi saada erityisopetusta, psykososiaalisen opiskelijahuollon palveluita, erityisjärjestelyjä lukioaikana ja ylioppilaskirjoituksissa sekä mahdollisesti ulkopuolisia hoitopalveluita. Lukioiden laaja-alainen erityisopetus toteutuu yksilö- ja pienryhmäopetuksena sekä kurssimuotoisesti. Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoryhmä on koulun opiskelijahuoltotyötä koordinoiva moniammatillinen ryhmä. Siihen voivat kuulua rehtorin lisäksi myös opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa koulupsykologi, koulukuraattori, aineenopettaja ja laajennetussa opiskelijahuoltoryhmässä muut opiskelijoiden hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Opiskelijahuoltoryhmä suunnittelee, määrittelee ja koordinoi opiskelijalle tarjottavan erityisen tuen ja ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisen opiskelijahuollon ja terveydenhuollon palvelut ja toteuttaa nivelvaihekäytännöt. Opiskelijahuoltoryhmä päivittää koulun toimintasuunnitelmat onnettomuus- ja kriisitilanteita varten sekä väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi ja seuraa suunnitelmien toteutumista. Kouvolan seudun ammattiopiston yhdistelmäopinnot Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoilla on mahdollisuus valita ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät valinnaiset opintoviikot lukion kurssitarjottimesta. Lukiokursseja valinneiden opiskelijoiden lukio-opinnot toteutetaan Kouvolan iltalukion vastuulla ja sen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskeluaika Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Aineopiskelulle ei ole asetettu suoritusaikarajaa. Kurssin opiskelun aloittaminen Kaikilla kursseilla opiskelijan on aloitettava kurssin opiskelu ilmoittautumalla kurssin opettajalle kurssin ensimmäisen opetusviikon aikana.

8 8 Kurssin arvostelu Kurssin arvostelu pohjautuu kurssin tavoitteisiin. Arvosteluperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa. Kaikki kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Kurssi arvostellaan pääsääntöisesti numeroin Arvosana muodostuu loppukokeen ja muiden kurssiin mahdollisesti liittyvien tehtävien ja näyttöjen perusteella. Opetukseen osallistuminen on osa kurssin suorittamista. Kurssin hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa kerran seuraavassa rästi- ja korostustentissä. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa vain käymällä kurssin uudelleen. Opiskelija voi seurata opintojensa etenemistä koulun hallinto-ohjelman verkkoversion kautta. Oppiaineen oppimäärän arvostelu Kun opiskelija on suorittanut oppiaineessa oman opinto-ohjelmansa mukaiset kurssit, hänen suorituksensa arvostellaan. Arvostelussa lähtökohtana on opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssiarvosanojen keskiarvo. Arvosanan antamisesta vastaa aineen opettaja, ja se annetaan opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien pakollisten ja valinnaisten kurssien perusteella. Oppiaineen arvosanan lisäksi todistuksessa näkyy arvosanaan vaikuttavien kurssien lukumäärä. Edellä määriteltyä arvosanaa on mahdollista korottaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen koulukohtaisten kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä tai opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja oppiaineessa enintään seuraavasti: Valtakunnallisia kursseja Hylättyjä enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Lukiodiplomit Ylioppilastutkintoon kuulumattomissa oppiaineissa on mahdollista suorittaa ns. lukiodiplomi. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan, ja niihin liittyy aina tietty määrä pohjakursseja. Kouvolan lukioissa on mahdollista suorittaa mm. kirjallisuuden, kuvataiteen, liikunnan, mediakasvatuksen ja musiikin lukiodiplomit. Opinto-ohjaajat antavat lisätietoa lukiodiplomien suorittamismahdollisuuksista. Todistukset Päättötodistus Opiskelijalle annetaan perusopetuksen tai lukion päättötodistus, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja suoritettujen kurssien lukumäärä on vähintään 44. Opiskelijalla on oikeus opintojen kuluessa muuttaa omaa opinto-ohjelmaansa. Hänellä on mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista korottaa oppiaineen arvosanaa korotuskuulustelussa.

9 9 Erotodistus Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Erotodistukseen merkitään kaikki suoritetut kurssit arvosanoineen. Todistus oppimäärän suorittamisesta Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Oppiaineen arvosana määräytyy oppiaineen mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisen keskiarvon perusteella. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan saamenkielisiä, romanikielisiä, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Jos lukioon aikovan opiskelijan suomen kielen taso ja opiskeluvalmiudet riittävät, hän voi siirtyä perusopetuksesta suoraan lukioon. (Päivälukioihin yhteisvalinnan kautta.) Mikäli suomen kielen taso ja opiskeluvalmiudet eivät ole riittävät, opiskelija voi osallistua suomi toisena kielenä -opetukseen. Tavoitteena on antaa opiskelijalle sekä kielelliset että tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatti- tai lukio-opintoihin siirtymistä varten. Suomen kielessä on tavoitteena saavuttaa vähintään riittävät kielelliset valmiudet. Maahanmuuttajaopetus Opetuksen tavoitteena on edistää suomalaiseen yhteiskuntaan sijoittumista lisäämällä suomen kielen taitoa sekä muita tietoja ja taitoja, jotka helpottavat pääsyä koulutukseen ja työelämään. Pääpaino on suomen kielen opiskelussa. Opiskelu on kurssimuotoista ja tavoitteellista. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Perusasteen koulutus maahanmuuttajille Katso sivu 59

10 10 Lukion tuntijako valtakunnalliset koulukohtaiset pakolliset syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Englanti A1-oppimäärä Ruotsi B1-oppimäärä Saksa/ranskavenäjä/espanja B oppimäärä Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Reaaliaineet Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia 1 3 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Biologia Maantiede 1 3 Psykologia 5 2 *Terveystieto 3 *Liikunta 1 *Kuvataide 2 *Musiikki 2 Yrittäjyys 5 Opinto-ohjaus 1 Tietojenkäsittelytaito 6 Muut koulukohtaiset aineet (ei lasketa kokonaiskurssimäärään) Lukioon valmentava äidinkieli ja kirjallisuus 2 Lukioon valmentava ruotsi 2 Lukioon valmentava englanti 2 Lukioon valmentava matematiikka 2 Muista aikuislukion tehtäviin kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista päätetään erikseen vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Pakollisten kurssien lisäksi on suoritettava syventäviä kursseja siten, että kokonaiskurssimääräksi tulee vähintään 44. * Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi opiskella kaksi kurssia liikuntaa ja terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia taikka yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Lukion kurssien laajuus ja suoritusjärjestys Oppiaineesta riippumatta kurssin laajuus on noin yksi opintoviikko, joka koostuu keskimäärin 28 oppitunnista (oppitunnin kesto on 40 min) ja 12 kotityötunnista. Tarpeen vaatiessa koulu voi tarjota myös laajempia tai suppeampia kursseja. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Poikkeamista ilmoitetaan aine- ja kurssikohtaisesti.

11 11 Perusasteen tuntijako Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavasti: valtakunnalliset koulukohtaiset pakolliset syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1 Kielet Englanti A1-oppimäärä 8 2 Ruotsi B1-oppimäärä 6 2 Saksa B2-oppimäärä 4 Matematiikka 8 1 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Historia 3 Yhteiskuntaoppi 2 Fysiikka 3 Kemia 3 Biologia 3 Maantieto 3 Oppilaanohjaus 1 Tietojenkäsittelytaito 6 Yhteensä vähintään 44 Oppilaan tulee valita edellä säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä. Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Perusasteen kurssien laajuus ja suoritusjärjestys Oppiaineesta riippumatta kurssin laajuus on noin yksi opintoviikko, joka koostuu keskimäärin 28 oppitunnista (oppitunnin kesto on 40 min) ja 12 kotityötunnista. Tarpeen vaatiessa koulu voi tarjota myös laajempia tai suppeampia kursseja. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Poikkeamista ilmoitetaan aine- ja kurssikohtaisesti.

12 12 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt oppiaineittain Aihekokonaisuudet Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet on kuvattu Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit Kurssien sisällöt on kuvattu Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. LUKIO Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen ja näin mahdollistaa myös kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittymisen. Äidinkieli ja kirjallisuus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja -kielisyyden ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen. Tavoitteena ovat myös sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, joita jatko-opinnot, työelämä ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät. Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Aihekokonaisuudet Lukio-opetusta ohjaavista aihekokonaisuuksista etenkin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat. Monipuolisuutensa ansiosta oppiaine tukee kuitenkin kaikkia aihekokonaisuuksia. Kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää viisi pakollista (kurssit 1-5) ja neljä syventävää (kurssit 6-9) valtakunnallista kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävälle kurssille ÄI8 kannattaa osallistua jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Syventäville kursseille ÄI6 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Koulukohtaiselle ylioppilaskirjoituksiin valmentavalle kurssille ÄI10 kannattaa osallistua pakollisten kurssien suorittamisen jälkeen, juuri ennen ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Työmenetelmät Kursseilla sovelletaan erilaisia työmenetelmiä ryhmän ja tavoitteiden mukaan valikoiden. Mahdollisia työmenetelmiä ovat esimerkiksi itsenäinen ja ryhmätyöskentely kirjalliset ja suulliset harjoitukset. Arviointi Kurssin arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuus, suulliset ja kirjalliset tehtävät ja mahdollinen kurssikoe tai muu vastaava näyttö. Opiskelijoita ohjataan myös itsearviointiin.

13 13 Pakolliset kurssit (1-5) 1. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI1 - vastaa päivälukion kurssia ÄI2) 2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI2 - vastaa päivälukion kurssia ÄI3) 3. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI3 - vastaa päivälukion kurssia ÄI4) 4. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI4 - vastaa päivälukion kurssia ÄI5) 5. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI5 - vastaa päivälukion kurssia ÄI6) Syventävät kurssit (6-9) 6. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI6 - vastaa päivälukion kurssia ÄI8) 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7 - vastaa päivälukion kurssia ÄI7) 8. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI8 - vastaa päivälukion kurssia ÄI1) 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9 - vastaa päivälukion kurssia ÄI9) Koulukohtaiset kurssit (10-15) 10. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (ÄI10) Kurssilla valmentaudutaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa pakollisilla ja syventävillä kursseilla oppimiaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja perehtyy yo-kokeen eri tehtävätyyppeihin, erilaisten tekstien laatimisen vaiheisiin ja suoritusten arviointiin syventää ja viimeistelee omia teksti- ja ilmaisutaitojaan ennen päättökoetta. erilaisten pohja-aineistojen erittely ja tulkinta kirjoitusprosessin vaiheet kirjoitelman rakenne, sisältö, tyyli ja kieli keskeisten kielenhuoltoasioiden kertaus kirjoitustehtävien yhteydessä eritasoisten mallisuoritusten tarkastelu Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty). 11. Kielioppikurssi (ÄI11) Kurssi sopii erityisesti niille, joilla on aikaa kielten opiskelusta tai jotka muusta syystä tarvitsevat tietoa suomen kielen rakentumisesta, esim. maahanmuuttajat. Sisällöissä on esillä myös kielenhuollon näkökulma. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kieliopin keskeiset käsitteet oppii hyödyntämään käsitteitä oman tekstin tarkastelussa ja vieraiden kielten opiskelussa. sanaluokat sijamuodot verbinmuodot: persoona- ja nominaalimuodot

14 14 lauseenjäsenet virke ja lauseet lauseenvastikkeet Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty). 12. Kielenhuollon kurssi (ÄI12) Opiskelija parantaa oikeinkirjoituksen ja kielenhuollon taitojaan. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hiomaan tekstien oikeinkirjoitusta ja tyyliä tottuu etsimään vastauksia kielenhuoltokysymyksiin. Kurssilla keskitytään opiskelijoiden omiin kirjoittamisen ongelma-alueisiin, esim. yhteen ja erikseen kirjoittaminen pronominien käyttö alkukirjaimen valinta kongruenssi lause ja virke välimerkit sidoksisuus tyylin napakoittaminen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty). 13. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI13) Opiskelija kehittyy kirjoittajana. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kokeilee erilaisia tekstilajeja tutustuu monenlaisiin tekstin ideointi- ja elävöittämistapoihin etsii kirjoittamisen iloa saa ja antaa palautetta teksteistä tutustuu kirjoittamisen teoriaan. Opiskelijoiden toiveet ja tavoitteet vaikuttavat sisältöjen valintaan, joita voivat olla esimerkiksi kirjoittamisprosessi julkaiseminen yhdessä kirjoittaminen dialogi aistihavainnot kuvallisuus näkökulma

15 15 eri tekstilajit, kuten runo, laulun sanoitus, satu, novelli, pakina, kolumni, arvostelu, essee. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty). 14. Lehtikurssi (ÄI14) Opiskelijoiden käsitys erilaisista tekstilajeista syvenee. Kurssilla kirjoitetuista teksteistä kootaan koulun Iltalypsy-lehti. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii etsimään luotettavia pohjatietoa oppii kirjoittamaan erilaisia tekstejä tiedostaa tyylilajien ja näkökulmien merkityksen perehtyy sanoma- ja aikakauslehtien ominaispiirteisiin. journalismin periaatteet ja lehtityön perusteet haastattelu mielipideteksti ja arvostelu artikkeli kaunokirjalliset tekstit Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty). 15. Media-analyysin kurssi (ÄI15) Media-analyysin kurssin aikana tutustutaan av-median analysoinnin perusteisiin. Kurssi sisältää sekä teoriaa ja käytännön harjoituksia. Lopputyönä tehdään laajempi media-analyysi joko elokuvasta, musiikkivideosta, jostakin televisio-ohjelmasta tai televisiomainoksesta. Mahdollisesti harjoitellaan myös www-sivu- ja tietokonepelianalyysia. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Pakolliset kurssit (1-5) 1. Perusteet hallintaan (S21) 2. Kieli käyttöön (S22) 3. Kielellä vaikutetaan (S23) 4. Tekstitaidot kuntoon (S24) 5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25) Syventävät kurssit (6-9) 6. Syvempi tekstin ymmärtäminen (S26) 7. Puhekieli tarkasteluun (S27) 8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28) 9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (S29)

16 16 Ruotsi Perusopetuksessa alkanut B1-oppimäärä Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun saattamalla heidät ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Aihekokonaisuudet Kaikilla kursseilla keskeinen aihekokonaisuus on kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Muut aihekokonaisuudet on mainittu niiden kurssien kuvauksissa, joissa ne korostuvat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita ottaen huomioon aikuisopiskelijoiden elämänkokemus, työelämä ja harrastuneisuus ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimukset. Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Työmenetelmät Kursseilla kuunnellaan, luetaan, puhutaan ja kirjoitetaan. Työskentely tapahtuu erilaisia työmenetelmiä hyödyntäen opettajajohtoisesti, itsenäisesti, pareittain ja pienissä ryhmissä. Työmenetelmien valinnassa otetaan huomioon mm. kurssin painotukset, opiskelijoiden valmiudet ja ryhmän koko. Opiskelijoita ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Arviointi Kaikki kurssit arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet. Kurssin arvosana muodostuu seuraavien elementtien yhdistelemisestä kurssikuvausten painotusten mukaisesti:

17 17 kurssin tavoitteiden mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen opiskelijan itsearviointi ja oppimisprosessin seuraaminen itsenäinen työskentely kurssilla kurssin loppukoe taitotasoasteikon käyttäminen kriteeripohjaiseen arviointiin. Pakolliset kurssit (1-5) 1. Opiskelu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan arkisia viestintätilanteita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan jokapäiväisen elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan kirjallista ilmaisua ja ymmärtävää lukemista. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssilla harjoitellaan kirjallista tuottamista kurssiin liittyvistä aiheista. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihekokonaisuudet kestävä kehitys ja hyvinvointi, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Kurssilla harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit (6-7) Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. Kursseilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. 6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Koulukohtaiset syventävät kurssit (8-12) 8. Abikurssi (RUB8)

18 18 Kurssilla valmistaudutaan päättökokeeseen harjoittelemalla yo-kokeen tehtävätyyppejä ja kertaamalla kielioppia. Lisäksi käydään läpi kokeeseen liittyviä muita asioita kuten esim. pisteytystä ja vastauspapereita. 9. Kirjoituskurssi (RUB9) Kurssilla keskitytään monipuoliseen kirjalliseen ilmaisuun harjoittelemalla erilaisten kirjoitustehtävien laatimista. Virikkeenä voidaan käyttää myös kuunteluita, tekstejä tai sanastoa. Opiskelija saa yksityiskohtaista palautetta kirjoitustyöstään, ja tarvittaessa palautetaan mieliin joitakin kielioppirakenteita. 10. Kommunikointikurssi (RUB10) Kurssilla harjoitellaan kuullun ymmärtämistä sekä keskustelutaitoja. 11. Kertaus I (RUB11) Tavoitteena on vahvistaa kurssien 1-2 keskeisiä kielioppirakenteita ja sanastoa. Opiskelijat voivat esittää toivomuksia kurssin sisällöstä. 12. Kertaus II (RUB12) Tavoitteena on vahvistaa kurssien 3-4 keskeisiä kielioppirakenteita ja sanastoa. Opiskelijat voivat esittää toivomuksia kurssin sisällöstä. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin (1-5) ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 6-7). Kurssien suorittamisjärjestys Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun saattamalla heidät ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 - B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 - B1.2 Muut kielet B3 A2.1 - A2.2 A2.1 A2.1 - A2.2 A1.3 A2.1 Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla

19 19 osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Aihekokonaisuudet Kaikilla kursseilla keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Muut aihekokonaisuudet on mainittu niiden kurssien kuvauksissa, joissa ne korostuvat. Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Työmenetelmät Kurssilla kuunnellaan, luetaan, puhutaan ja kirjoitetaan. Työskentely tapahtuu vaihdellen opettajajohtoisesti, itsenäisesti, pareittain ja pienissä ryhmissä. Työmenetelmien valinnassa otetaan huomioon mm. kurssin painotukset, opiskelijoiden valmiudet ja ryhmän koko. Arviointi Kaikki kurssit arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet. Kurssin arvosana muodostuu seuraavien elementtien yhdistelemisestä kurssikuvausten painotusten mukaisesti: kurssin tavoitteiden mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen opiskelijan itsearviointi ja oppimisprosessin seuraaminen itsenäinen työskentely kurssilla tai kurssin itsenäinen suorittaminen portfolio kurssin loppukoe taitotasoasteikon käyttäminen kriteeripohjaiseen arviointiin. Englanti Pakolliset kurssit (1-6) 1. Minä ja muut (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Harjoitellaan ymmärtävää lukemista ja kerrataan perustiedot tekstien opiskelusta. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuus viestintä ja mediaosaaminen korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (ENA3)

20 20 Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä, esim. työpaikanhakukirjeen laatimista ja työhaastattelua. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja kehitetään kirjallista ilmaisua. 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta, ja opiskelijoita kannustetaan monipuoliseen kirjalliseen ilmaisuun. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Tavoitteena on myös oppia mediakriittisyyttä. Jatketaan lukemisstrategioiden ja kirjallisen ilmaisun harjoittelua. Syventävät kurssit (7-8) Kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen syventämiseen ja kielen rakenteiden täydentävään kertaamiseen. Kurssit harjoittavat erityisesti lukion päättövaiheessa vaadittavia taitoja. 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää vaativaakin kieltä. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Kurssi antaa opiskelijalle kielellisiä valmiuksia ymmärtää ja käsitellä yleismaailmallisia kehityslinjoja, ajankohtaisia tapahtumia ja erilaisiin maailmankuviin liittyviä aiheita. Koulukohtaiset syventävät kurssit (9-14) 9. Ready, Steady, Go! (ENA9) Tehovalmennuskurssi ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. 10. Can You Hear Me? (ENA10) Kurssi hioo kaikkia kommunikoinnille tärkeitä osa-alueita. 11. Speak Up! (ENA11) Kurssi keskittyy suulliseen viestintään. Sen kuluessa järjestetään halukkaille mahdollisuus suorittaa lukion suullisen kielitaidon päättökoe, joka arvostellaan opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan arvosanoin Write It Down (ENA12) Ainekirjoitusta ja tiivistelmiä.

21 Going Places (ENA13) Kurssilla harjoitellaan matkustamiseen liittyviä kielenkäyttötilanteita, opitaan matkailusanastoa ja tutustutaan vieraisiin kulttuureihin matkailijan näkökulmasta. Kurssilla voidaan käyttää Internet-pohjaista oppimisalustaa lähiopetuksen tukena. 14. Tailor-Made (ENA14) Englantia erikoistarpeisiin mittatilaustyönä. 15. Kertaus I (ENA15) Englannin kurssien 1-3 kertaus. Keskeisintä sanastoa ja kielioppia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 16. Kertaus II (ENA16) Englannin kurssien 1-3 kertaus. Keskeisintä sanastoa ja kielioppia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HUOM! Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin (1-6) ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Saksa Pakolliset kurssit (1-6) 1. Minä ja muut (SAA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) 3. Opiskelu ja työ (SAA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) 5. Kulttuuri (SAA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Syventävät kurssit (7-8) 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) 8. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA8) HUOM! Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin (1-6) ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Seuraavassa korvataan merkintä B3 kirjaimella D Ranska (RAD) Saksa (SAD) Venäjä (VED) SYVENTÄVÄT KURSSIT (1-8)

22 22 Aihekokonaisuudet Kaikilla kursseilla keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Muut aihekokonaisuudet on mainittu niiden kurssien kuvauksissa, joissa ne korostuvat. Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Työmenetelmät Kurssilla kuunnellaan, luetaan, puhutaan ja kirjoitetaan. Työskentely tapahtuu vaihdellen opettajajohtoisesti, itsenäisesti, pareittain ja pienissä ryhmissä. Työmenetelmien valinnassa otetaan huomioon mm. kurssin painotukset, opiskelijoiden valmiudet ja ryhmän koko. Arviointi Kaikki kurssit arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet. Kurssin arvosana muodostuu seuraavien elementtien yhdistelemisestä kurssikuvausten painotusten mukaisesti: kurssin tavoitteiden mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen opiskelijan itsearviointi ja oppimisprosessin seuraaminen itsenäinen työskentely kurssilla tai kurssin itsenäinen suorittaminen portfolio kurssin loppukoe taitotasoasteikon käyttäminen kriteeripohjaiseen arviointiin. Syventävät kurssit (1-10) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAD1, SAD1, VED1) 2. Näin asiat hoituvat (RAD2, SAD2, VED2) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAD3, SAD3, VED3) 4. Meillä ja muualla (RAD4, SAD4, VED4) 5. Ennen ja nyt (RAD5, SAD5, VED5) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAD6, SAD6, VED6) 7. Kulttuuri (RAD7, SAD7, VED7) 8. Yhteinen maapallomme (RAD8, SAD8, VED8) 9. Tiede ja tekniikka (RAD9, SAD9, VED9) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. 10. Luonto ja kestävä kehitys (RAD10, SAD10, VED10) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Koulukohtaiset syventävät kurssit (11-12) 11. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAD11, SAD11, VED11) Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskirjoituksissa mahdollisia tehtävätyyppejä, erityisesti kuullun- ja luetunymmärtämistä, rakennetestejä ja ainekirjoitusta. 12. Kommunikointikurssi (RAD12, SAD12, VED12) Kurssi keskittyy kertaamaan ja vahvistamaan sekä suullisen että kirjallisen viestinnän keskeisimpiä rakenteita ja ilmauksia.

23 23 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa aikuisopiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: MAA1, MAA4, MAA7, MAB1, MAB7 Hyvinvointi ja turvallisuus: MAA1, MAA6, MAB5, MAB6 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: MAA2, MAA3, MAA5, MAA6, MAA10, MAB1,MAB2, MAB5 Kestävä kehitys: MAA1, MAA8, MAA9, MAB3, MAB5, MAB6 Teknologia ja yhteiskunta: MAA3, MAA5 - MAA7, MAA9 - MAA11, MAB3 - MAB6, MAB8 Viestintä- ja mediaosaaminen: MAA6, MAB5 Työmenetelmät, kurssien suoritusjärjestys ja arviointi Työmenetelminä käytetään luentoa, laskuharjoituksia tunneilla ja kotona, keskustelua sekä pari- tai ryhmätyöskentelyä. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeamat mainitaan kunkin kurssin kohdalla erikseen. Arviointi perustuu pääosin kurssikokeeseen, lisäksi huomioidaan tuntiaktiivisuus ja kotitehtävien hoitaminen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 - MAB1, MAA3 - MAB2, MAA6 - MAB5, MAA7 - MAB4 ja MAA8 - MAB3. Tällöin voidaan määrätä myös lisänäyttöjä, etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Pitkä oppimäärä Pakolliset kurssit (1-10) 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 3. Geometria (MAA3) 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 5. Vektorit (MAA5) 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 7. Derivaatta (MAA7) 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 10. Integraalilaskenta (MAA10) Syventävät kurssit (11-13) 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kurssi suositellaan suoritettavaksi kurssin MAA10 jälkeen.

24 24 Koulukohtaiset kurssit (14-17) 14. Kertaus I (MAA14) Pohjatiedot: MAA1 - MAA5 Sisältö: Pitkän matematiikan kurssien MAA1 - MAA5 kertaus. 15. Talousmatematiikka (MAA15 =MAB7) Ei rajoituksia suoritusjärjestyksessä. 16. Rationaalilausekkeiden perusteet/ Pohjatietoja kertaava täydennys Pohjatiedot: Peruskoulun oppimäärä. Kurssi on suunniteltu korjaamaan pohjatiedoissa olevia aukkoja ja se on tarkoitettu sekä lyhyen että pitkän oppimäärän valinneille. Sisältö: Rationaalilukujen peruslaskutoimitukset. Potenssisäännöt. Polynomien ja rationaalilausekkeiden peruslaskutoimitukset. 17. Kertaus II Pohjatiedot: MAA6 - MAA10 Sisältö: Pitkän matematiikan kurssien MAA6 - MAA10 kertaus. Lyhyt oppimäärä Pakolliset kurssit (1-6) 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) 2. Geometria (MAB2) 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Syventävät kurssit (7-8) 7. Talousmatematiikka (MAB7) 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) Koulukohtaiset syventävät kurssit (9-10) 9. Kertauskurssi (MAB9) Kurssi valmentaa ylioppilaskokeeseen ja jatko-opintoihin. Kurssilla annetaan ohjeet matematiikan koetta varten ja kerrataan pakollisten kurssien keskeisiä asioita: prosenttilaskut, yhtälöt, epäyhtälöt, geometria, funktiot, derivaatta, lineaarinen ja eksponentiaalinen malli, verrannollisuus, lukujonot ja summat, tilastot ja todennäköisyyslaskenta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/ hylätty). Arvosana hyväksytty edellyttää aktiivista läsnäoloa ja laskuharjoitusten tekoa. 10. Lukuteoria ja logiikka (MAB10=MAA11) Ei rajoituksia suoritusjärjestyksessä. 11. Rationaalilausekkeiden perusteet/ Pohjatietoja kertaava täydennys (MAB11=MAA16) Pohjatiedot: Peruskoulun oppimäärä. Kurssi on suunniteltu korjaamaan pohjatiedoissa olevia aukkoja ja se on tarkoitettu sekä lyhyen että pitkän oppimäärän valinneille. Sisältö: Rationaalilukujen peruslaskutoimitukset. Potenssisäännöt. Polynomien ja rationaalilausekkeiden peruslaskutoimitukset

25 25 Biologia Biologiassa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä sekä edellytyksiä. Biologia antaa hoito-, ravitsemus-, luonnontieteellisillä ja liikunta-aloilla välttämätöntä tietoa sekä perehdyttää opiskelijat oman elimistön ja ympäröivän luonnon keskeisiin tapahtumiin. Biologiassa tärkeimpiä aihekokonaisuuksia ovat kestävä kehitys ja yhteiskunta, teknologia ja yhteiskunta (luonnontieteellisen tiedon merkityksen ymmärtäminen ja eettinen arviointi) sekä viestintä- ja mediaosaaminen (luonnontieteellisen tiedon välittämisen eettiset kysymykset). Työmenetelmät Työmenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi luennointia, harjoitustehtäviä, keskustelua ja itsenäistä opiskelua. Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, josta kuitenkin voi tarvittaessa poiketa. Kurssin BI2 (Solu ja perinnöllisyys) on oltava suoritettuna ennen kurssia BI5 (Bioteknologia). Biologian syventävä kertauskurssi BI6 on hyvä valita viimeisenä. Biologian ainereaalia varten suositellaan suoritettavaksi vähintään kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit. Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä yksityiskohtien ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Yleensä kurssikoe on perustana arvioinnille, johon voivat lisäksi vaikuttaa opiskelijan osallistuminen tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien tekeminen. Biologian syventävä kertauskurssi BI6 arvioidaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty), muut kurssit numeroin Valtakunnalliset pakolliset kurssit (1-2) 1. Eliömaailma (BI1) 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Valtakunnalliset syventävät kurssit (3-5) 3. Ympäristöekologia (BI3) 4. Ihmisen biologia (BI4) 5. Bioteknologia (BI5) Koulukohtainen syventävä kurssi (6) 6. Biologian syventävä kertauskurssi (BI6) lukiobiologian tärkeimpien ja vaikeimpien aihepiirien kertaaminen lukiobiologian tärkeimpien aihepiirien syventäminen erityyppisiin reaalikoetehtäviin tutustuminen ohjeita reaalikoetta varten