Kupparinojan sillan uudelleen rakentaminen ja töidenaloittamislupa, Iitti.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 92/05/1 Dnro ISY-2005-Y-48 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kaakkois-Suomen tiepiiri ASIA Kupparinojan sillan uudelleen rakentaminen ja töidenaloittamislupa, Iitti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kupparinojan sillan uudelleen rakentamiseen ja töidenaloittamislupaa. Olemassa oleva vuonna 1938 rakennettu silta on huonokuntoinen ja liian kapea eikä sen kantavuus täytä nykynormeja. Tästä syystä sillan käytölle on jouduttu asettamaan rajoituksia ja silta on asetettu tehostettuun tarkkailuun. Siltapaikka sijaitsee maantiellä 3622 Kupparinojan kohdalla 1,6 kilometrin etäisyydellä Iitin kirkolta. Kupparinoja on noin 700 pitkä luonnollinen vesiväylä, joka yhdistää Kymijoen Pyhäjärveen kuuluvan Honninlahden ja Urajärven Mukulanlahden. Siltapaikalla ei ole merkittyä tai mitoiltaan määritettyä vesiväylää. Vesiliikenne rajoittuu vähäiseen satunnaiseen pienveneilyyn. Alueella ei harjoiteta uittoa. Kupparinojassa on kalastuskielto. Uusi silta ei rajoita kalan liikkumista. Siltatyyppi on yksiaukkoinen teräsbetoninen ulokelaattasilta, jonka jännemitat ovat 2,5 m + 18,0 m + 2,5 m. Silta perustetaan kallioon tukeutuvien teräsputkipaalujen varaan. Sillan vapaa-aukko keskivedellä on 11,4 m (nykyisellä sillalla 7,3 m). Sillan kannen alapinta on korkeudella noin N ,05 m eli vapaa alikulkukorkeus on noin 2,0 m Pyhäjärven uuden säännöstelyn mukaisesta ylivedestä HW=N ,05 m (nykyisellä sillalla noin 0,7 m) ja 2,42 m keskiylivedestä MHW=N ,63 m (nykyisellä sillalla noin 1,12 m). Sillan aiheuttama padotus on ylivirtaamalla 0,012 m, joka on merkityksetön.

2 2 Siltapaikalta on laadittu hakemuksen liitteenä oleva Natura-arviointi. Kupparinojan kaakkoisosa sijaitsee valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan Pyhäjärven Natura 2000-alueen kohteessa Mukulanlahti. Pyhäjärven- Leininselän- Urajärven vesistöalueen osayleiskaavassa se osa Kupparinojan ranta-alueesta, joka ei kuulu Natura 2000-alueeseen, on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilunohjaustarvetta. Välittömästi Kupparinojan sillan länsipuolelle on em. kaavassa esitetty venevalkamavaraus. Kymijoesta Urajärvelle Kupparinojaa myöten on kaavaan merkitty ohjeellinen laiva- ja venereitti. Sillan molemmin puolin joudutaan maantietä pengertämään 2-3 m korkealle penkereelle (nykyisin 1-2 m). Sillan sivuprofiili ei näy kovinkaan kauas tasaisessa maastossa sijaitsevan puuston ja muun kasvillisuuden vuoksi. Kupparinojan suunnassa silta näkyy hieman pidemmälle. Silta suunnitellaan niin, että sillan kannen nostaminen 1,0 metrillä on mahdollista myöhemmin. Sillan rakentamisen aikana sillan kohta suljetaan liikenteeltä ja sillan Pyhäjärven puolelle tehdään kiertotie. Rakentaminen aiheuttaa joitakin rajoituksia mahdolliselle veneliikenteelle päällysrakennetyön aikana. Sillan telineisiin ja kiertotierakenteisiin jätetään tarvittava virtausaukko ja riittävän suuri aukko pienveneilylle. KUULUTUS Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus lausuu seuraavaa: "Urajärven Mukulanlahden ja Kymijoen Pellinginselän Honninlahden välisen Kupparinojan kaakkoisosa sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvan Pyhäjärven (FI ) kohteen Mukulanlahden osa-alueella. Pyhäjärven Natura alueella on tar-

3 koitus suojella alueen linnustoa elinympäristöineen, erityisesti lintudirektiivin liitteen I lintuja sekä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II lajeja elinympäristöineen. Mukulanlahden länsirannalla vallitseva vesikasvi on järvikorte. Pohjois- ja itärantaa hallitsevat rehevät järviruoko- sekä pienempialaiset järvikaisla- ja -kortekasvustot sekä siellä täällä saraikko-, piuru- ja osmankäämiesiintymät. Alueella pesii lintudirektiivin liitteen I lajeista kaulushaikara, laulujoutsen, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, kurki ja kalatiira. Mukulanlahdella on merkitystä myös muutonaikaisena ruokailu- ja levähdysalueena. Mukulanlahden luoteis- ja länsirannalla on luontodirektiivin liitteen I ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin puustoiset suot kuuluva mäntyvaltainen räme. Mukulanlahti on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajin täplälampikorento elinympäristöä. Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven vesistöalueen osayleiskaavassa Natura 2000 alueeseen kuuluva Mukulanlahden rantasuo on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta ja jolla ympäristö säilytetään (MU/s). MU-alueilla on kaavamääräysten mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota mm. rantamaisemien, suoluonnon ja rantakosteikkojen vaalimiseen. Lisäksi /s alueilla ympäristöntilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen maisemallista, kulttuurihistoriallista tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta tai heikennetä. Natura alueeseen kuulumaton osa Kupparinojan ranta-alueesta on em. kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä ympäristö- tai luonnonarvoja omaavaksi alueen osaksi (sl). MRL 43.2 :n nojalla määrätään, että sl-alueella ovat kiellettyjä sellaiset maankamaraan, vesistöön ja kasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. Ympäristöselvityksen mukaan Kupparinoja-Kupparinsuo on kosteikko ja metsälain tarkoittama rantaluhta. Alueella on pystyyn kuolleita koivuja ja sen lajistoon kuuluu mm. uhanalainen pikkutikka ja kuhankeittäjä. Honninlahden puolella pesii mm. härkälintu ja ajoittain ruskosuohaukka. Alue on nuolihaukan säännöllistä saalistusaluetta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Suunnitelmaan on sisällytetty arvio hankkeen vaikutuksia Natura alueeseen ja yleiskaavan sl-alueeseen. Vaikutuksia alueen linnustoon on ilmeisesti arvioitu lähinnä pesimälajiston osalta. Epäselväksi jää, onko vaikutuksia kevätmuuton varhaisessa vaiheessa sulapaikoilla mm. Kupparinojassa ja sen suulla levähtäviin ja ruokaileviin lintuihin arvioitu. Siltatöiden ja erityisesti melua, tärinää sekä veden samentumista aiheuttavien työvaiheiden suunniteltu ajankohta ei selviä asiakirjoista. Natura-arvioinnissa ei ole annettu riittävän tarkkoja ja perusteltuja suosituksia aikatauluista. Ympäristölupaviraston päätökseen tulee sisällyttää ehto, että melua, tärinää ja veden samentumista aiheuttavia työvaiheita ei saa tehdä Lisäksi sillan rakentaminen tulee tehdä niin ja sellaisena aikana, ettei vesialueelle tai sen muulle käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Vanhan sillan purkamisen ja uuden rakentamisen yhteydessä mahdollisesti vesistöön putoavat ja siellä olevat rakennusmateriaalit on poistettava huolellisesti uoman luonnollista pohjaa myöten. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi sekä silta pengereineen on pidettävä kunnossa. Töiden aloittami- 3

4 sesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei hanke loukkaa yleistä etua, joten Kaakkois-Suomen ympäristökeskus puoltaa ympäristölupaviraston luvan myöntämistä hankkeelle näillä huomautuksilla sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista." 4 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on päivätyssä, hakemukseen liitetyssä siltalausunnossa, johon se on yllä viitannut, todennut seuraavaa: "Sillan kannen alapinnan taso on suunnitelmassa N ,05 joka on entisen säännöstelyn HW + 1,5 m. Moottorivenereitin vapaana alikulkukorkeutena käytetään yleensä 4,0 metriä, 3,0 m:n vapaata korkeutta voidaan käyttää poikkeuksellisesti kuten tässä tapauksessa, kun rakentaminen 4,0 m:n korkeuteen tulisi kalliiksi paikalla liikkuvaan venekantaan nähden. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esittää tutkittavaksi vaihtoehtoa, jossa sillan kannen alareunan korkeudeksi tulisi vähintään MHW NN + 65,51 +3,00 m = NN + 68,51 m (N ,63). Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että alustava siltasuunnitelma on muutoin riittävä, mutta alikulkukorkeutta tulee tarkistaa, jos se suinkin on mahdollista mm. Natura-arvoja loukkaamatta." 2) Iitin kunnan ympäristölautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa hankkeesta kuin se, että sillan kantta on nostettava niin, että vapaa väli vesipinnasta on vähintään kolme metriä. Ympäristölautakunta on viitannut em. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen siltalausuntoon ( ), jossa puolletaan korkeampaa vaihtoehtoa. 3) Iitin kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemukseen. 4) Iitin kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunta esittää asiasta seuraavaa: "- työ tulee suorittaa siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa veneliikenteelle (kalastus ja huviveneily) ja että sulan veden aikana kalastajilla on esteetön kulku Kupparinojalla - kaikki kaivuutyöt ja mahdolliset ruoppaukset tulee suorittaa talvella, jotta veden samentumisesta on mahdollisimman vähän haittaa kalastolle - vapaan alikulkukorkeuden tulee olla yliveden aikanakin 3 metriä - suunnitelma-asiakirjoissa mainittu Kupparinojan "vähäinen" veneliikenne ei pidä paikkaansa, vaan veneliikenne on kesäisin vilkasta - lisäksi osakaskunta esittää, että tiepiiri sillan rakentamisen yhteydessä rakentaa nykyisen parkkipaikan viereen veneenlaskupaikan."

5 5 5) Iitti Golf Oy vaatii, että uuden sillan alikulkukorkeuden tulee olla neljä metriä. Toissijaisesti alikulkukorkeuden tulee olla vähintään kolme metriä kuitenkin niin, että silta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen alikulkukorkeus voidaan korottaa myöhemmin tehtävällä muutoksella neljään metriin. Vaatimuksen perustelut ovat seuraavat: "Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöyksikön siltalausunnon mukaan "Moottorivenereitin vapaana alikulkukorkeutena käytetään 4,0 metriä. 3,0 metrin vapaata korkeutta voidaan käyttää poikkeuksellisesti ". Uusi silta olisi Radansuun alueen vapaa-ajan viettoon ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien tarkoitukseen rakennettujen palvelujen kannalta hyvä saada jo alusta pitäen palvelemaan Iitin ja Jaalan kunnan sekä Kuusankoski-Kouvolan alueen veneilijöitä. Iitti Golfin uusi Niskaportin kenttä ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Radansuun Kartanohotelli voisivat siten yhdessä palvella näiden alueiden aktiivisia lomanviettäjiä. Tämä mahdollistaisi mm. vesibussiliikenteen Kartanohotellin laituriin ja sieltä edelleen Niskaportin golfkentälle sekä antaisi siten koko Radansuun alueen elinkeinotoiminnoille paremmat ja monipuolisemmat kehittämismahdollisuudet. Käsityksemme mukaan sillan rakentaminen yhdellä kerralla neljän metrin korkuiseksi säästäisi myös alueen luontoa ja tulisi kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin uuden sillan toteuttaminen kahdessa eri vaiheessa. Kupparinojan sillan 4 metrin alikulkukorkeus palvelisi myös myöhemmin Keitele- Päijänne-Kymijoki vesistön tulevia tarpeita, kun Kimolan kanavan nippunosturi muutetaan avattavaksi kanavasuluksi. Näin Heinolan rautatiesillan alikulkukorkeus olisi se raja, jonka alittavat veneilijät voisivat vapaasti liikkua myös Kupparinojan kautta Urajärvelle. Iitin kunnan ympäristölautakunta on kokouksessaan esittänyt, että silta tulisi rakentaa neljän metrin alikulkukorkeudelle tai ainakin kolme metriseksi, mutta korotusmahdollisuuksin." 6) Kartanohotelli Radansuu Oy:n vaatimus alikulkukorkeudesta on sama kuin Iitti Golf Oy:n vaatimus ja perustelutkin pitkälti samat. Yhtiö viittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöyksikön siltalausuntoon, jonka mukaan ko. tapauksessa voitaisiin poikkeuksellisesti käyttää kolmen metrin vapaata korkeutta ottaen huomioon paikalla liikkuva venekanta. Yhtiö toteaa, ettei Pelinginselän ja Urajärven yhdistävässä kulkukelpoisessa Kupparinojassa ole voinut liikkua kuin aivan matalia veneitä juuri sillan alikulkukorkeuden asettaman rajoituksen vuoksi. Ratkaisevaa on kuitenkin ko. vesistöalueen venekanta kokonaisuutena ja vesibussiyrittäjän tarpeet samoin kuin Keitele-Päijänne-Kymijoki vesistöalueen veneilijöiden tarpeet.

6 6 Yhtiö perustelee vaatimustaan veneilijöiden tarpeiden ohella myös yritys- ja liikeelämän tarpeilla. Yhtiö lisäksi mainitsee olevansa valmis omalta osaltaan rahoittamaan sellaista ratkaisua, jossa sillan vapaa alikulkukorkeus on neljä metriä tai vähintään kolme metriä yhden metrin korotusmahdollisuudella. 7) Pyhäjärven Risteilyt Oy vaatii Kupparinojan sillan vapaaksi alikulkukorkeudeksi vähintään neljää metriä pääosin samoin perustein kuin kaksi edellä mainittua muistuttajaa. Yhtiö toteaa, että kun silta uusitaan, ei hanketta tule toteuttaa lyhytnäköisesti lähinnä vain maantieliikenteen tarpeet tyydyttäen, vaan hanke tulee toteuttaa siten, että se palvelee myös vesitieliikennettä. Järkevän taloudenpidon perusteita on, että kun rakennetaan niin rakennetaan kunnolla, ettei peruskorjauksia ja niihin verrattavia muutostöitä tarvitse tehdä toteutuneen hankkeen kuoletusaikana. Kuoletusaikana ko. sillan osalta on pidettävä vähintään neljääkymmentä vuotta. Yhtiön mukaan sen toimintaedellytysten kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että Kymijoen vesistöalueen Pyhäjärvi-Pelinginselkä-Kirkkojärvi-Leininselkä ja Urajärvi kulkukelpoisuutta parannettaisiin siten, että Kupparinojan uusi silta mahdollistaisi alikulkukorkeuden osalta yhtiön aluksen liikennöimisen myös Urajärvellä. Yhtiö perustelee vaatimustaan myös Urajärven rannalla jo olevan palveluvarustuksen käytöllä ja yritysten toimintamahdollisuuksien parantamisella. 8) Heinola-Kuusankoski-vesiväylän kannatusyhdistys ry:llä ei ole sillan teknisen ratkaisun osalta huomautettavaa, mutta yhdistys pitää suunniteltua vapaata alikulkukorkeutta kaksi metriä, jonka lisäksi on yhden metrin korotusmahdollisuus, liian matalana. Yhdistys katsoo, että hanke tulee toteuttaa tarkoituksenmukaiseen moottorivenereittien yleisenä alikulkukorkeutena pidettävään neljän metrin korkeuteen ja että alempaan tasoon suunniteltua hanketta ei tule aloittaa. Yhdistys perustelee vaatimustaan, kuten kolme edellistäkin muistuttajaa, ympäristökeskuksen lausunnolla, kerralla riittävän korkeaksi rakentamisella myös taloudelliset tekijät ja luonnonarvot huomioon ottaen sekä yritys- ja liike-elämän ja muiden toimijoiden tarpeilla. Yhdistys mainitsee, että Kymijoen vesistöalueella välillä Mankalan voimalaitos-voikkaa (Leininselkä-Kirkkojärvi-Pelinginselkä-Urajärvi-Pyhäjärvi) on kolme siltaa, erittäin korkealla vapaalla alikulkukorkeudella oleva Virran silta, Kimo-

7 7 lan silta (hieman yli 4 m) ja nyt kyseessä oleva Kupparinojan silta. Alueen runsaan moottorivenekannan ja risteilyliikenteessä olevan aluksen ja tulevat tarpeet huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella ja rakentaa uusia Kimolan siltaa matalampia siltoja varsinkaan tilanteessa, jossa Urajärven palveluvarustuksessa on juuri tapahtumassa huomattavia parannuksia. Yhdistys huomauttaa, että vesiväylän Heinola- Kuusankoski perusparantaminen kaksine sulkuineen (Kimola ja Voikkaa) on hankkeena myötätuulessa. Ensimmäisenä vaiheena toteutettavaksi tarkoitettu sulkujen rakentaminen Kimolassa olevien uittokanavan nippunosturien paikalle tekee mahdolliseksi sen, että koko Päijänne-Keitele vesistöalueen veneet ja alukset pääsevät tälle alajuoksun vesistöalueelle. Yhdistys kertoo, että vesistöalueella välillä Mankalan voimalaitos (Iitti) - Voikkaa (Kuusankoski), mukaan lukien Urajärvi ja Pyhäjärven lahti Kimolaan, ollaan tekemässä viitoitusta Järvi-Suomen merenkulkupiirin, Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja kuntien yhteisenä hankkeena tänä ja ensi vuonna. Tämä hanke viitoitettuine väylineen myös Urajärvelle edellyttää, että Kupparinojan sillan vapaan alikulkukorkeuden pitää olla moottorivenereiteissä yleisesti käytetty neljä metriä. 9) AA:t Iitin kunnan Lyöttilän kylässä Kymijoen laajentumien Pyhäjärven ja Pelinginselän rannalla sijaitsevan neljän tilan omistajina vaativat, että Kupparinojan sillan vapaan alikulkukorkeuden tulee olla neljä metriä. Toissijainen vaatimus on, että alikulkukorkeuden tulee olla vähintään kolme metriä toteutettuna hakemuksen mukaisin sellaisin rakenteellisin ratkaisuin, että silta on myöhemmin korotettavissa yhdellä metrillä neljään metriin. Perusteluissa viitataan ensiksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen siltalausuntoon huomauttaen siinä mainitusta kolmen metrin korkeudesta, että matala silta on juuri ollut se tekijä, ettei Kupparinojassa ole voinut kulkea korkeampaa venekantaa. Muistuttajien mielestä ympäristön luonnonarvot ja taloudellisuustekijät puoltavat kerralla riittävän korkealle rakentamista niin, että ratkaisu palvelee nykyisiä ja tulevia tarpeita mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Siltaa ei tule uusia lyhytnäköisesti vain maantieliikenteen tarpeet tyydyttäen, vaan muuttuneet olosuhteet huomioon ottaen myös vesitieliikennettä varten.

8 8 Muistuttajat toteavat, että vesistöalue välillä Mankalan voimalaitos-voikkaa-kimola on sen järvimäiset laajentumat huomioiden huomattava vesialue, jonka kulkukelpoisuutta on ko. hankkeenkin osalta pyrittävä parantamaan. Sillan alikulkukorkeutta on tarkasteltava uudessa valossa aivan viime aikoina ja siltaselvitysten jälkeen yritys- ja liike-elämän puolella tapahtuneiden ja edelleen tapahtuvien muutosten takia, jotka koskevat mm. hotelli- ja ravintolatoimintaa, hotellikartanoalueen kehittämistä, golfkenttää, risteilytoimintaa ja vetouistelua. Muistuttajat korostavat, että myös Iitin kunta on nähnyt tärkeäksi ko. vesistöalueen kulkukelpoisuuden laajentamisen ja kaikinpuolisen kehittämisen. Seudun kunnat ovat lupautuneet rahoitusosuudellaan mukaan viitoitukseen, joka on vireillä Järvi-Suomen merenkulkupiirin toimesta. Iitin kunnan suunnitelmissa Radansuun alueen kehittämiseksi on mm. kunnollisen vierasvenesataman /-laiturin ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Urajärven rantaan. Muistuttajat viittaavat vielä Heinola - Kuusankoskivesiväylän kannatusyhdistyksen perustamiseen ja toimintaan sekä kertovat, että he alueen maanomistajina sitoutuvat jopa yksityisrahoitukseen tämän yhteiskunnan hankkeen toteuttamiseksi osoittaakseen, että ovat tosissaan. 10) BB ja hänen muistuttajakumppaninsa ovat vaatineet uudelleen rakennettavan sillan vapaaksi alikulkukorkeudeksi vähintään neljä metriä ja vastustaneet tätä matalamman sillan rakentamista. Perusteluina on mainittu seuraavaa: "Vireillä olevaa hanketta koskeva kuulutus, jolla varataan osallisille mahdollisuus esittää muistutuksensa, mielipiteensä ja vaatimuksensa jää yleensä "tavallisilta" ihmisiltä huomaamatta. Olemme vakuuttuneita siitä, että jos tässä asiassa olisi muutamat todella aktiiviset henkilöt lähteneet kyselemään tämän Kymijoen vesistöalueen: Mankala-Voikkaa (Leininselkä, Kirkkojärvi, Pelinginselkä, Urajärvi ja Pyhäjärvi) välin rantakiinteistöjen omistajien mielipiteitä, olisi valtakirjoja 4 metrin alikulkukorkeuden puolesta saatu useampi sata. Tiedämme, että asiaa pidetään alueellamme todella tärkeänä. Meidän vaatimuksen esittäjien joukostakin löytyy useampi kiinteistöomistaja, joka on jopa valmis omalta osaltaan merkittäväänkin yksityiseen rahoituspanokseen korkeamman alikulkukorkeuden puolesta, jos tällainen mahdollisuus tarjottaisi. Tarve korkeammalle alikulkukorkeudelle on kiistaton ja olosuhteissa mm. Urajärven rannoilla on aivan viime aikoina tapahtunut oleellisia muutoksia.

9 Nyt ei pidä tehdä virhettä rakentamalla liian matalalla alikulkukorkeudella oleva silta. Nyt tehdään ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia moneen eri asiaan aina huviveneilystä / virkistyskäytöstä elinkeinotoimintojen toimintaedellytysten parantamiseen ja alueen kiinteistöjen arvoon." 9 Muilta osin muistuttajat kertovat yhtyvänsä perusteluissa siihen, mitä Heinola- Kuusankoski- vesiväylän kannatusyhdistys ry sekä AA:t ovat vaatimustensa perusteluissa esittäneet. HAKIJAN SELITYS Hakija toteaa selityksessään perusteluna kahden metrin alikulkukorkeudelle (myöhemmin nostettavissa kolmeen metriin) seuraavaa: " Sillan uusimistarve johtuu nykyisen sillan huonosta kunnosta. Minimitarpeena tiepiirin kannalta voidaan pitää sillan reunapalkkien ja kaiteiden uusimista. Liikenteellisesti saadaan kuitenkin parempi ratkaisu uusimalla silta kokonaan nykyistä siltaa leveämpänä. Ajoneuvoliikenteen kannalta riittäisi, että uusi silta olisi samassa tasossa kuin nykyinen silta, jolloin alikulkukorkeus säilyisi samana. Ulkopuolisen rahoituksen johdosta on kuitenkin mahdollista rakentaa silta nykyistä siltaa korkeammalle. Jos alikulkukorkeutta lisättäisiin vielä yhdellä metrillä, merkitsisi se kustannusten nousua ainakin :lla. Tämä johtuu pääasiassa erittäin huonosti kantavasta maaperästä. Jos rakentamislupaa uudelle sillalle ei saada, nykyinen silta korjataan jolloin tiepiirin toimesta muita toimenpiteitä ei ole luvassa ainakaan 30:een vuoteen." YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaakkois-Suomen tiepiirille luvan Kupparinojan sillan uudelleen rakentamiseen Iitin kunnassa. Sillan sijainti ilmenee hakemusasiakirjojen siltapaikkaselostuksen liitteenä 1 olevasta päivätystä yleiskartasta 1: Silta rakennetaan siltapaikkaselostuksen liitteenä 2 olevan pääpiirustuksen mukaisesti yksiaukkoisena teräsbetonisena ulokelaattasiltana siten, että sillan vapaa-aukko keski-

10 10 vedellä on 11,4 m. Sillan kannen alapinta on vähintään korkeudella N ,05 m, jolloin vapaa alikulkukorkeus on vähintään 2,0 m Pyhäjärven säännöstelyn mukaisesta ylivedestä HW=N ,05 m ja 2,42 m keskiylivedestä MHW=N ,63 m. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Silta on rakennettava siten, että sen alikulkukorkeutta voidaan myöhemmin nostaa vähintään 1,0 m. 2. Rakentaminen ja vanhan sillan purkaminen on suoritettava siten ja sellaisena aikana, ettei vesialueelle tai sen käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Melua, tärinää ja veden samentumista aiheuttavia työvaiheita ei saa tehdä välisenä aikana. Sillan telineisiin ja kiertotierakenteisiin on jätettävä riittävän suuri veneliikenneaukko. Työn yhteydessä uomaan pudonnut materiaali ja vanhan sillan maatuet on poistettava uoman luonnollista pohjaa myöten. 3. Töiden valmistuttua on rakennuspaikka siistittävä ympäristöön sopivaan kuntoon. 4. Silta on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 5. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vesilain mukaan korvattava vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 6. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 11 7. Rakennustyö on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. PERUSTELUT Hankkeen toteuttaminen on tarpeen yleisten maantieyhteyksien parantamiseksi. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Kun silta rakennetaan hakemuksen mukaisesti, vesiliikenteen edellytykset nykyiseen tilanteeseen verrattuna parantuvat huomattavasti. Vaaditun alikulkukorkeudeltaan neljä metriä olevan sillan rakentaminen aiheuttaisi kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin verrattuna. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu lupamääräys 5. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. PERUSTELUT Kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisil-

12 ta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. 12 Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Iitin kirkonkylän yhteisen vesialueen osakaskunnan työtapaa ja työn ajoitusta koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kysymystä veneenlaskupaikan rakentamisesta ei tutkita tämän hakemusasian yhteydessä. Sillan alikulkukorkeutta koskevien vaatimusten osalta viitataan edellä ratkaisun perusteluissa lausuttuun sekä annettuun lupamääräykseen 1. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 700 euroa. Sovellettu lainkohta Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy keskiviikkona Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

14 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 92/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.