Opinto-opas Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 Opinto-opas Eläinlääketieteellinen tiedekunta

2 Eläinlääketieteen koulutusohjelma Helsinki 2007 OPINTO-OPAS Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta

3 Toimitus: Tiedekunnan kanslia, opintoasiat ISSN Helsinki 2007 Yliopistopaino

4 HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA Kädessäsi on tiivis tietopaketti eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta. Painetun oppaan lisäksi myös tiedekunnan kotisivuilla on ajankohtaista ja tarpeellista tietoa perus- ja jatkokoulutuksesta sähköisessä muodossa. Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon että monipuolisen lääketieteellisbiologisen peruskoulutuksen. Eläinlääkärin peruskoulutus valmistaa suoraan työelämään. Eläinlääkäripula Suomessa tarjoaa valmistuville eläinlääketieteen lisensiaateille runsaasti erilaisia mahdollisuuksia työuralle. Perustutkinnon lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona eläinlääketieteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnot. Ammatillisen jatkotutkinnon voi tiedekunnassa suorittaa kuudella eri erikoiseläinlääkärin erikoistumisalalla. Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltu sisältö mahdollistaa valmistumisen kuuden vuoden normiajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee EU:n direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on: syventävät opinnot mukaan lukien yli kymmenen prosenttia opinnoista voi valita kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusohjelma on uudistettu Bolognan hengessä kaksiportaiseksi syksystä 2005 alkaen. Kandidaattitutkinnosta opinnot jatkuvat suoraan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Yhteensä kuusi vuotta kestävät perusopinnot on ryhmitetty laajahkoiksi blokeiksi, ja opintojen ohjaus- ja tukipalveluja tehostettu opintojen sujuvuuden varmistamiseksi. Tiedekunnassa annettava opetus pohjautuu tutkimukseen. Tiedekunta menestyi erinomaisesti viimeksi järjestetyssä Helsingin yliopiston kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa vuonna Myös tutkimustoiminnassa näkyy tieteenalan painottuminen eläinten hyvinvointiin, kliiniseen eläinlääketieteeseen ja elintarviketurvallisuuteen. Tiedekunnan organisaatiota on vastikään uudistettu, tiedekunnassa toimii nykyisin neljä eri laitosta ja yliopistollinen eläinsairaala. Peruseläinlääketieteen, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokset sijaitsevat yhdessä tiedekuntahallinnon kanssa Viikin kampuksella. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos sijaitsee Mäntsälässä Saarella. Viikin kampuksen tilat ovat uudet ja luovat yhdessä Saaren yksikön tilojen kanssa erinomaisen opinto- ja tutkimusympäristön. Jo perusopintojen aikana voi laajentaa maailmankuvaa osallistumalla kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Oman tiedekunnan lisäksi on mahdollisuus hyödyntää Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien sekä maan muiden korkeakoulujen opetustarjontaa. Toivotan tiedekunnan jokaisen opiskelijan ja koko henkilökunnan menestymään ja viihtymään tiedekunnassa. Yhteistyössä rakennamme hyvän tulevaisuuden. Antti Sukura, dekaani

5

6 1 HELSINGIN YLIOPISTO Tehtävä Yksiköt Hallinto ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPISKELU Yliopiston lukuvuosi Ilmoittautuminen yliopistoon Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten rekisteröinti Opiskelijan oikeusturva Opiskelutapaturmien korvaaminen OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPI Opintopsykologit Tiedekunnan kanslian opintoasiat Opiskelijapalvelut Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Tavoite Rakenne ja sisältö Opintojen suoritusjärjestys Tutkinnonuudistus ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Opintojaksokuvaukset (ELK) Perusopinnot Aineopinnot Vaihtoehtoiset aineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Kandidaatin tutkielma Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Opintojaksokuvaukset (ELL) Perusopinnot Aine- ja syventävät opinnot Vaihtoehtoiset aineopinnot Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Harjoittelu Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia Tarkastuseläinlääkärin sijaiskelpoisuus Eläinlääkärin sijaiskelpoisuus Opintojen hyväksilukeminen Korvaaminen Sisällyttäminen YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa...81

7 8.2 Kansainvälinen opiskelijavaihto Kansainvälinen opiskelijavaihto eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET Veterinärmedicine kandidat Studieperioder Grundstudier Ämnestudier Alternativa ämnesstudier Fritt valbara studier Praktik Kandidat studien Veterinärmedicine licentiat Studieperioder Grundstudier Ämnes- och fördjupade studier Alternativa ämnestudier Veterinärmedicine licentiatexamen Praktik AVOIN YLIOPISTO-OPETUS LAILLISTUMISKOULUTUS SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA KIRJASTOPALVELUT Viikin tiedekirjasto Muut kirjastopalvelut OPINTOSOSIAALISET PALVELUT Opintotuki Terveydenhoito Yliopistopastori Nyyti ry TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta yliopisto valmistumisen jälkeen Opinto- ja työelämäpalaute MUITA PALVELUJA Oikeudellista neuvontaa Tietotekniikkapalvelut Liikuntapalvelut Yliopistopaino OPISKELIJAJÄRJESTÖT Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö Pysyväismääräykset: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto OPETTAJAT

8 1 HELSINGIN YLIOPISTO 1.1 Tehtävä Helsingin yliopisto on yksi maamme 20 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty yliopistolaissa: yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Yliopistolain muutos toi mukanaan myös kolmannen tehtävän. Yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten vaikuttavuutta. Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta. 1.2 Yksiköt Helsingin yliopistossa on yksitoista tiedekuntaa sekä erillisiä laitoksia, jotka sijaitsevat neljällä kampuksella. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Viikin kampukseen kuuluvat maatalousmetsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja biotieteellinen tiedekunta. Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Meilahden kampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta Kumpulan kampuksella. Helsingin lisäksi yliopistolla on toimipaikkoja yli 30 paikkakunnalla. Lahdessa ja Kouvolassa on ainelaitos, muut toimipaikat ovat kenttätutkimusasemia, aikuiskoulutuskeskuksen yksiköitä tai maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksia. 1.3 Hallinto Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsistori, rehtori ja vararehtorit, tiedekuntien hallintoa tiedekuntaneuvosto ja dekaani sekä laitosten hallintoa johtoryhmä ja johtaja. Kansleri Kanslerinvirasto, PL 3 (Yliopistonkatu 2), Helsingin yliopisto. Kansleri Kari Raivio, LTT, prof. Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki, OTT. Kansleri on yliopiston ylin päättävä viranomainen. Kansleri tekee esityksiä ja antaa lausuntoja niistä yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu yliopiston omaan päätösvaltaan. Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esityksestä kolmesta yliopiston vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta. Rehtorit PL 33 (Yliopistonkatu 4), Helsingin yliopisto. Rehtori Ilkka Niiniluoto Ensimmäinen vararehtori Hannele Niemi Vararehtori Mauno Kosonen Vararehtori Marja Makarow Vararehtori Thomas Wilhelmsson

9 Yliopistossa on rehtori, ensimmäinen vararehtori sekä kaksi tai kolme muuta vararehtoria. Rehtori on valittu ja vararehtorit määrätty alkaneeksi viiden vuoden toimikaudeksi. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Vararehtorit avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Vararehtoreille voidaan osoittaa opetukseen, tutkimukseen tai muihin yliopiston toimintoihin liittyviä tehtäviä siten kuin yliopiston kollegio vararehtorien valinnan yhteydessä rehtorin esityksestä päättää. Tarkemmasta tehtävien ja päätösvallan jakamisesta rehtorin ja vararehtorien kesken päättää rehtori. Yliopiston kollegio Helsingin yliopiston vaalikollegiona toimii 130 jäseninen yliopiston kollegio. Yliopiston kollegion tehtävänä on asettaa kansleriehdokkaat, valita rehtori, määrätä tehtäviinsä vararehtorit sekä kutsua yliopiston ulkopuolinen konsistorin jäsen. Kollegio kokoontuu yhdessä konsistorin jäsenten, varajäsenten ja vararehtoreiden kanssa vähintään kerran lukukaudessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. Konsistori Konsistori on yliopiston ylin päättävä elin, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Konsistoriin kuuluvat rehtorin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekuntien virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla keskuudestaan viisi jäsentä; yliopiston muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; yliopiston muu henkilöstö kuin opettajat ja tutkijat valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä, joista yhden tulee olla jatko-opiskelija; sekä yliopiston kollegion kutsumana yliopiston ulkopuolinen jäsen. Vararehtoreilla sekä svenska social- och kommunalhögskolan -yksikön rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa konsistorin kokouksissa. Konsistorin tehtävänä on mm. kehittää yliopiston toimintaa; hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset; päättää yliopiston strategiasta; päättää konsistorin kohdennettavien virkojen tai tehtävien alasta, sijoituspaikasta ja täyttämisen periaatteista; päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Konsistorissa päätökset tehdään esittelystä. Hallintovirasto PL 33 (Yliopistonkatu 4), Helsingin yliopisto. Hallintoviraston päällikkönä toimii hallintojohtaja Kari Suokko, OTL. Hallintovirasto vastaa yliopiston kollegion, konsistorin, rehtorin ja vararehtoreiden strategisen johtamisen ja päätöksenteon tuesta, päätösten täytäntöönpanosta sekä yliopiston keskitettyjen palvelujen ja kampuspalvelujen järjestämisestä. Hallintoviraston johtosäännössä määrätään tarkemmin rehtorin hallintovirastolle siirtämistä toimivaltaansa kuuluvista asioista. Hallintoviraston palveluita on hajautettu kaikille neljälle yliopiston kampukselle. Kampukset Helsingin yliopisto toimii neljällä kampuksella: keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä. Yliopiston kampuspalvelukeskusten toiminta on käynnistynyt asteittain lähtien (rehtorin päätös ). Keskukset muodostuvat käynnistysvaiheessa pääosin nykyisten kampuspalveluyksiköiden henkilöstöstä ja toiminnoista. Keskustassa opintohallinto- ja opiskelijapalveluiden palvelupäällikkönä toimii Marjut Ekroos ja Viikissä Outi Lassi. Meilahdessa 2

10 ja Kumpulassa vastaavat palvelut tuottaa tiedekunta yhteistyössä kehittämisosaston kanssa. Lisätietoja kampuspalveluista löydät Almasta. Tiedekunnat Yliopistossa on biotieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, matemaattisluonnontieteellinen, oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 18 tai 26 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Konsistori päättää tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten määrästä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekunnan virkaan nimitetyt professorit valitsevat keskuudestaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä; muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit sekä muu henkilöstö valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä; ja opiskelijat valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lisäksi jäseniksi voidaan kutsua tiedekuntaneuvoston koko toimikaudeksi alle neljännes neuvoston jäsenten kokonaismäärästä yliopistoon tai tiedekuntaan kuulumattomia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen tiedekuntaan valittavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista. Tiedekuntaneuvostossa päätökset tehdään esittelystä. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin tiedekunnan vakinaisten professoreiden joukosta. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Laitos Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia. Yliopistossa voi olla myös useampaan tiedekuntaan kuuluvia laitoksia. Laitoksen johtoryhmään valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla kolme, kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmän jäsenistä laitoksen professorin virkaan ja virkasuhteeseen nimitetyt valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö kolmanneksen ja opiskelijat ryhmästään kolmanneksen. Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmään voidaan kutsua sen koko toimikaudeksi alle neljännes jäsenten kokonaismäärästä laitokseen kuulumattomia henkilöitä. Johtoryhmän tehtävänä on mm. arvioida ja kehittää laitoksen opetusta ja tutkimusta, tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tutkintovaatimuksiksi ja tutkintoon liittyviksi pysyväismääräyksiksi. Johtoryhmä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen laitoksen uusien opiskelijoiden määrästä, esityksen toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviksi suunnitelmiksi. Johtoryhmä edistää laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien yhteistoimintaa ja tiedonkulkua sekä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimen muuttamisesta. 3

11 2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Dekaani prof. Antti Sukura, puh. (09) Varadekaanit prof. Johanna Björkroth (tutkimus ja tutkijakoulutus), puh. (09) prof. Timo Soveri (perusopetus), puh. (019) prof. Outi Vainio (ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), puh. (09) Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) Tiedekunnan kanslian opintoasiat Opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) (huone B227) Suunnittelija Päivi Ala-Poikela, puh. (09) (huone B224) Suunnittelija Riitta Kaitajärvi, puh. (09) (huone B228) Suunnittelija Kristian Lindqvist, puh. (09) (huone B217) Opintoasiainsihteeri Anu Aunela, puh. (09) (huone B229) Pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi, puh. (09) (huone B216) Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talon 2. krs., huone B229 Postiosoite: Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, Helsingin yliopisto Puhelin (09) Telefax (09) Verkko-osoite Suomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana valtakunnallisena yksikkönä Helsingin yliopistoon kuuluva eläinlääketieteellinen tiedekunta. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta huolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 550, joista noin 400 suorittaa perustutkintoa. Henkilökuntaa tiedekunnassa työskentelee noin 280. Tiedekunnan perustehtävänä on strategian mukaan tutkimuksen ja opetuksen ohella turvata eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi. Tiedekunnan tavoitteena on tämän tehtävän saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista eläinlääketieteen opetusta ja tutkimusta ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset muutokset. Tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella ja Saarella Mäntsälässä. Viikissä Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa (EE-talo) sijaitsevat elintarvike- ja ympäristöhygienian ja peruseläinlääketieteen laitokset sekä tiedekunnan kanslia. Lyhyen matkan päässä EE-talosta Viikintien varressa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala. Suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Mäntsälässä sijaitsee kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos. Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat laitokset ja yksiköt: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia ja toksikologia Laitoksen johtaja prof. Hannu Korkeala Toimistosihteeri (opintoasiat) Tytti Saira, puh. (09)

12 Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos oppiaineet: eläinlääketieteellinen sisätautioppi, eläinlääketieteellinen kirurgia, diagnostinen kuvantaminen, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kliininen kemia Laitoksen johtaja prof. Riitta-Mari Tulamo Opintoasiainsihteeri Susanna Killström puh. (09) Käyntiosoite: Viikin kampus, Viikintie 49 Laitokseen kuuluu lisäksi keskuslaboratorio Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos oppiaineet: kotieläinhygienia, kotieläinten lisääntymistiede, tuotantoeläinlääketieteen teorian ja käytännön opetus Laitoksen johtaja prof. Terttu Katila Osastosihteeri Maarit Mäki, puh. (019) Osoite: Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus (kotieläinhygienian oppiaine: Viikin kampus, Koetilantie 7) Laitokseen kuuluu myös Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Peruseläinlääketieteen laitos oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieellinen patologia, eläinlääketieteellinen parasitologia Laitoksen johtaja prof. Airi Palva Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 Yliopistollinen eläinsairaala maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä opetussairaala, jossa eläinlääketieteen opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärin taitoja jatkokoulutuspaikka erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikka pieneläinhoitajiksi opiskeleville hoitajille sairaalassa hoidetaan vuosittain noin pieneläinpotilasta ja hevospotilasta Eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila puh. (09) Osoite: Viikintie 49 5

13 3 OPISKELU 3.1 Yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy Yliopiston avajaiset ovat Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy Ilmoittautuminen yliopistoon Ilmoittautumisaika läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuodelle on Ilmoittautumisaika koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita. Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Läsnäolevaksi ilmoittautuvan perustutkinto-opiskelijan on maksettava Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäsenmaksu. Maksu muodostuu varsinaisesta jäsenmaksusta sekä terveydenhoitomaksusta, jolla HYY ostaa terveydenhoitopalveluita Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS). Vapaaehtoisia maksuja ovat osakunnan jäsenmaksu, HYYn kehyprojekti, HYYn sukukansaohjelma ja SYL:n kehyprojekti. Lisätietoja ilmoittautumiskäytännöstä Almasta (Helsingin yliopiston Intranet-sivusto) opiskelijoiden palvelukanavalta Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat sekä HYYn kotisivulta Jatkotutkinto-opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodeksi viimeistään tai kevätlukukaudeksi 2008 viimeistään Mikäli opiskelijalla on sekä jatko- että perustutkinnon suoritusoikeus, on jäsenyys pakollinen ja jäsenmaksu on perustutkinto-opiskelijan maksu. Jatko-opiskelijajäsen on oikeutettu YTHS:n palveluihin tietyin rajauksin ja HYY:n ateriatukeen UniCafe-ravintoloissa. Jatkotutkinto-opiskelijat eivät saa matka-alennuksia. Huom! Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi kuitenkin ajalla Uusi opintoaikoja rajaava laki Lain soveltaminen tulee ensimmäistä kertaa ajankohtaiseksi kesällä 2009, kun elokuun alussa 2005 maisterikoulutukseen opinto-oikeuden saaneet ovat käyttäneet lain salliman opiskelun enimmäisajan 4 vuotta. Laki ei koske ennen opinto-oikeuden saaneita eikä näin ollen niitä opiskelijoita, jotka ovat siirtyneet maisterivaiheessa uudenmuotoiseen tutkintojärjestelmään lukuvuoden alussa. Lisätietoja: alma.helsinki.fi: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Uusi tutkintorakenne. Rajoituksia läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiseen Opiskelijan, jonka kirjoittautumisesta yliopistoon on kulunut 10 vuotta (kirjoittautunut ennen ) ja joka ei ole suorittanut alempaa tai ylempää tutkintoa Helsingin yliopistossa, on ennen ilmoittautumista laadittava opintosuunnitelma tiedekuntansa määräämällä tavalla (konsistorin päätös , 10 ). Lisätietoja saa opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteistä ja oman tiedekunnan opintotoimistosta. Opiskelija, joka ilmoittautuu edelleen poissaolevaksi kolmen peräkkäisen poissaololukuvuoden jälkeen, siirretään passiivirekisteriin. Passiivirekisteristä opiskelija voi ilmoittautua läsnäolevaksi esitettyään opintosuunnitelman, joka on käsitelty henkilökohtaisessa keskustelussa opettajan ja/tai 6

14 muun asiantuntijan kanssa. Opintosuunnitelman toteutumista seurataan yhteisesti sovitulla tavalla. Tiedekunta voi päättää myös muista opintojen jatkamisen edellytyksistä (esim. opintosuoritusten vanheneminen). Opiskelijaa ei kuitenkaan voida velvoittaa osallistumaan uudelleen pääsykokeeseen (konsistorin päätös opintojen etenemisestä ja ohjauksesta ). Lisätietoja alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Lukuvuosi-ilmoittautuminen. Etappi eli tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä muodostuu viidestä tarkistuspisteestä. Tarkistuspisteissä otetaan yhteyttä niihin opiskelijoihin, joilla ei ole kertynyt opiskelijarekisteriin edistymistavoitteiden mukaista määrää opintopisteitä tai jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan tavoiteajassa. Etappi-järjestelmä otettiin käyttöön ja se koskee uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevia. Jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannassa poimitaan opiskelijarekisteristä sellaiset kirjoilla olevat jatko-opiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeutensa seitsemän vuotta aikaisemmin eivätkä ole suorittaneet tutkintoaan seuranta-ajankohtaan mennessä. Seurantaan joutuneet jatko-opiskelijat eivät voi ilmoittautua läsnäolevaksi seuraavana lukuvuonna ilman tiedekunnan hyväksymää tutkimussuunnitelmaa. Automaattinen ilmoittautuminen Helpoin ja vaivattomin tapa ilmoittautua on tehdä se WebOodin kautta: Jos sinulla on yliopiston myöntämä käyttäjätunnus ja Nordean, OKOn, Sampon tai Aktian verkkopankkisopimus, voit ilmoittautua ja maksaa jäsenmaksun WebOodin kautta. WebOodin löydät osoitteesta tai yliopiston sivulta Seuraa tarkoin weboodin sivuilla annettuja ohjeita. Jos valitset tämän vaihtoehdon, kirjautuu ilmoittautumisesi yliopistoon välittömästi. Verkkopankin kautta: Jos sinulla on verkkopankkisopimus ja opiskelijanumero, mutta ei yliopiston myöntämää käyttäjätunnusta, voit ilmoittautua ja maksaa HYY:n maksusivun kautta. Käytä viitteenä opiskelijanumeroa. Tällä vaihtoehdolla ilmoittautumisesi kirjautuu noin kahden pankkipäivän kuluttua. Pankissa tai maksuautomaatilla: Jos maksat jäsenmaksusi maksuautomaatilla tai pankin tiskillä ja käytät viitteenä omaa opiskelijanumeroasi, ilmoittautumisesi rekisteröityy automaattisesti noin kahden pankkipäivän kuluttua. HUOM! Kun käytät viitteenä opiskelijanumeroasi, jätä siitä ensimmäinen nolla pois. Opiskelijanumerosi on 01-alkuinen numerosarja, joka näkyy opiskelijakortissa, läsnäolotodistuksessa sekä opintosuoritusotteessa. Henkilökohtainen ilmoittautuminen Jos maksat yleisviitteellä pankkiin tai käteisellä Lyyra-palvelupisteeseen (Mannerheimintie 5 A, 2.krs; aukioloajat ks. sinun on käytävä erikseen ilmoittautumassa läsnäolevaksi johonkin opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteeseen tai johonkin muuhun ilmoittautumisten vastaanottopisteeseen (ks. osoitteet ja aukioloajat tai Alman palvelukanavilta) viimeistään Ota mukaasi tosite suoritetusta jäsenmaksusta. Ilmoittautuminen poissaolevaksi Myös poissaoloilmoitus on tehtävä ajalla Poissaolevaksi voi ilmoittautua WebOodin kautta (ks. Automaattinen ilmoittautuminen), sähköpostiosoitteella [email protected] (nimi, 7

15 opiskelijanumero tai henkilötunnus ehdottomasti mainittava), puhelimitse (p , ), käymällä jossakin opiskelijaneuvonnan palvelupisteessä tai muussa ilmoittautumisten vastaanottopisteessä (lisätietoja Almassa) tai postitse. Uudelleenkirjoittautuminen Opiskelija (koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita), joka ei ilmoittaudu mennessä menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistoasetus A115/98 ja Rehtorin päätös 69/1998). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (35 ). Kysy lisätietoja opiskelijaneuvonnasta, p , tai oman tiedekuntasi opintotoimistosta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun palautuksesta Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi ja valmistut syyslukukauden aikana, saat kevätlukukauden jäsenmaksun takaisin. Valmistumisen jälkeen voit pyytää kevätlukukauden ilmoittautumisen mitätöintiä opiskelijaneuvonnasta. Mitätöintiä on haettava viimeistään ja jäsenmaksun palautusta viimeistään Jäsenmaksun saat takaisin Lyyraasiakaspalvelusta (Mannerheimintie 5 A, 2 krs, puh ) esittämällä opiskelijakortin ja alkuperäisen kuitin. 3.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Tiedekunnassa on otettu vaiheittain käyttöön sähköinen ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin. Lukuvuodesta kaikille kursseille ja tentteihin tulee ilmoittautua WebOodin ( kautta. Kurssi-ilmoittautuminen alkaa noin kuukausi ennen kurssin alkua, maanantaisin klo 12. Tentti-ilmoittautuminen alkaa 30 päivää ennen tenttiä ja pääättyy 7 päivää ennen tenttiä. Vaihtoehtoisille kursseille, joilla on rajoitettu osallistujamäärä, ilmoittautumisesta tiedotetaan erikseen Almassa syksyllä Lisätietoa ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan opintosivuilta Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot. 3.4 Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä toimitettava opintosuoritustiedot ao. laitoksen toimistoon rekisteröintiä varten. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty). Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma arvostellaan kahdeksanportaisella asteikolla (improbatur, approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur). Opintokokonaisuuksista annetaan pääsääntöisesti loppuarvosana (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty), jonka muodostuminen on selostettu tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä. 3.5 Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI). Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laitoksen toimisto: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos: toimistosihteeri Tytti Saira Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: opintoasiainsihteeri Susanna Killström Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: osastosihteeri Maarit Mäki 8

16 Peruseläinlääketieteen laitos: toimistosihteeri Ritva Katsuno Eläinlääketieteellinen tiedekunta: opintoasiainsihteeri Anu Aunela Tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri huolehtii rekisteröinnistä opintojen hyväksilukemisten, yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun, kypsyysnäytteen, seminaarityöskentelyn ja perusopintojen osalta lukuun ottamatta kieliopintoja. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri Anu Aunelaan, puh. (09) Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa. Läsnäoleva opiskelija saa yhden maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa. Opintosuoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostain opiskelijaneuvonnan palvelupisteestä. Lisäkappaleet 2,50 /kpl voi maksaa keskustassa Unicafe päärakennuksen kahvila, Fabianinkatu 33, Kumpulassa Unicafe Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2 ja Viikissä Unicafe Biokeskus 1:n kahvila, Viikinkaari 9. Postitse lähetettävät opintosuoritusotteiden tilaukset maksullisesta puhelinnumerosta (1,83 /min. + pvm). Maksuttoman, epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata yliopiston sähköpostiosoitteeseen Almasta: Alma > etusivu > weboodi tai Opiskelijan oikeusturva Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa seuraavaa: (kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon Helsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 7 luvusta: (kuulustelun) arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa tiedekuntaneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta Opintosuoritusten tutkintolautakunta Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä muutoksenhakuasteena yliopistoasetuksen 17 :n 3 momentin ja 18 :n 3 momentin mukaisia oikaisupyyntöjä ja muistutuksia sekä tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä. Opintosuoritusten tutkintolautakunnasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta määrätään tarkemmin johtosäännössä, jonka kansleri vahvisti 23. maaliskuuta Konsistori nimeää 9

17 lautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoja: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Oikeusturva. 10

18 3.7 Opiskelutapaturmien korvaaminen Opiskelutapaturmia koskevat asiat käsitellään valtiokonttorin vahingonkorvausyksikössä. Opiskelijoilla, jotka ovat suorittamassa opiskeluun kuuluvaa pakollista harjoittelua on vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa tulee vahingoittuneella olla lääkäriin mennessään mukanaan vakuutustodistus sattuneesta tapaturmasta. Loukkaantuneen tulee lisäksi täyttää tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. Myös läheltä piti tilanteissa lomake tulee täyttää. Yliopistollisessa eläinsairaalassa vakavan työtapaturman sattuessa opiskelija ohjataan Töölön sairaalan tapaturma-asemalle, Töölönkatu 40, puh. (09) Kuljetus sairaankuljetusautolla tai taksilla tapauksesta riippuen. Eläinsairaalasta lähtee saattaja tarvittaessa mukaan. Taksimatkasta on syytä ottaa kuitti. Sairaankuljetusauto: kiireelliset sairaustapaukset puh. 112 ja kiireettömät puh. (09) Työtapaturmatapauksissa opiskelijalla ei tarvitse olla rahaa lääkäriin mennessään. Vakuutustodistuksia saa yksikön eläinlääkäriltä tai päivystävältä eläinlääkäriltä. Lomakkeita on pieneläinsairaalan toimenpidehuoneissa sekä hevossairaalan potilastoimistossa. Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus ei ole välttämätön, vaan se voidaan lähettää myöhemmin. Opiskelijalle sattuneet vähemmän kiireelliset työtapaturmatapaukset hoidetaan virka-aikana YTHS:n vastaanotolla: maanantaista perjantaihin Viikissä (Latokartanonkaari 9 A klo puh (09) ) ja Töölössä (Töölönkatu 37 A, tiedustelut puh. (09) , klo päivystys, muuna aikana ajanvarauksen kautta puh ). Hoitoa voi myös hakea lähimmältä yksityiseltä lääkäriasemalta, tällainen on esimerkiksi Mehiläinen 24 h, Runeberginkatu 47 A, puhelin (010) Kaikista opiskelutapaturmista tai läheltä piti tilanteista tulee lisäksi täyttää tapaturma/ammattitautiilmoituslomake. Lomakkeita on pieneläinsairaalan toimenpidehuoneissa, hevossairaalan potilastoimistossa, sekä kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen toimistossa. Täytetty lomake palautetaan joko opintoasiainsihteeri Susanna Killströmille ([email protected]) tai toimistopäällikkö Anne Nevalle, joka toimittaa lomakkeen edelleen Viikin kampuksen tapaturma-asiamiehelle. Lomakkeet löytyvät myös Valtiokonttorin verkkosivuilta: -> vakuutuksen lomakkeet -> vahingonkorvausten hakemuslomakkeet -> vakuutustodistus ja tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. 11

19 4 OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPI Eläinlääketieteellinen tiedekunta järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena on toivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia ja opintojen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan. Uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopisto-opiskeluun syyslukukauden alussa järjestettävällä opintojaksolla Opiskeluun valmentava opetus. Uudelle opiskelijalle on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija. Tuutorryhmätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, tiedekuntaan opiskeluympäristönä ja auttaa alkuvaiheen kysymyksissä. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden antaman opintojen ohjauksen, sekä opettajien tuen avulla pyritään takaamaan opintojen sujuva eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöön sitoutuminen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli hops on otettu käyttöön alkaen Helsingin yliopiston siirryttyä uuteen tutkintojärjestelmään. Hopsin tavoitteena on helpottaa opintojen suunnittelua ja sen laatimisesta tulee kaikilla opiskelijoilla osa opintoja. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelija laatii niin sanotun avoimen hopsin (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio). Etappi on Helsingin yliopiston opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. Opintojen etenemistä seurataan viidessä tarkistuspisteessä opintopistekertymän avulla ja tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Etapin tarkistuspisteet ovat seuraavat: 1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (opiskelijalla tulisi olla 25 opintopistettä suoritettuna) 2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (opiskelijalla tulisi olla 120 opintopistettä suoritettuna) 3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3, 5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla kandidaatin tutkinto valmis) 4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi 50 opintopistettä suoritettuna, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot) 5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla lisensiaatin tutkinto valmis) Etapin tarkistuspisteissä tehdään poiminta opintosuoritusrekisteristä ja poimintaan jäänyt opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväkyy 1. etapissa terve kotieläin kokonaisuuden opettaja, 2. etapissa eläinlääketieteellisen mikrobiologian tai patologian opettaja, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö. Opintosuunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle. Tällöin opintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksytty opintosuunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle. Opintoneuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse, sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat ongelmat voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman opinto-oppaaseen sekä yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Tiedekunnan opintosivut löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot. 12

20 Opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa saa kyseisen opintojakson vastuuopettajalta tiedekunnan kanslian opintoasioista ja laitosten toimistoista opintoasioita hoitavilta henkilöiltä elintarvike- ja ympäristöhygienian opintoihin liittyen yliopistonlehtori Riikka Laukkaselta, tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta Mirja Ruohoniemeltä, Pedagoginen yliopistonlehtori ohjaa poikkeuksellista opintosuunnitelmaa noudattavia opiskelijoita, sekä niitä, joiden opinnot ovat viivästyneet tai uhkaavat viivästyä. Pedagoginen yliopistonlehtori antaa myös Hops- ja Etappi-ohjausta. 4.1 Opintopsykologit Opintopsykologit tarjoavat ohjausta Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka kaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen tai tutkielmien tekoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta annetaan ryhmissä tai yksilöllisesti. Lisätiedot: tai sähköpostitse 4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat Kanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa huoneessa B229. Opintoasiainsihteeri Anu Aunela, puh on varmimmin tavattavissa klo Kanslian opintoasioiden puoleen voi kääntyä mm. seuraavissa asioissa: yleinen opintoneuvonta kypsyyskokeen sopiminen valmistumiseen liittyvät kysymykset yliopisto-opiskelijoiden harjoittelu väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet opintojen korvaavuuskysymykset Opintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Opintoasiainsihteerin lisäksi muilta kanslian opintoasioissa työskenteleviltä henkilöiltä saa opintoneuvontaa seuraavasti: eläinlääketieteen koulutusohjelman opintoihin liittyvät kysymykset, opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (ks. yhteystiedot kohdasta 2) kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja laillistumiskoulutukseen liittyvät kysymykset suunnittelija Riitta Kaitajärvi (ks. yhteystiedot kohdasta 2) tieteelliseen jatkotutkintoon, erikoistumiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvät asiat suunnittelija Päivi Ala-Poikela (ks. yhteystiedot kohdasta 2) 4.3 Opiskelijapalvelut 13

21 Opiskelijapalveluiden uusi organisaatiorakenne tuli voimaan Uuteen rakenteeseen siirrytään asteittain vuoden 2007 aikana. Opiskelijapalvelut muodostuu nyt neljästä palveluyksiköstä: hakijapalvelut, opiskelijaneuvonta- ja opintotukipalvelut, kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut sekä ura- ja rekrytointipalvelut. Hakijapalveluihin on koottu kaikki sekä kotimaisten että kansainvälisten hakijoiden palveluun ja opiskelijarekrytoinnin tukeen liittyvät toiminnot. Uudistuksen yhteydessä luotiin myös ruotsinkielisten palveluiden tiimi, jonka työtä koordinoi ruotsinkielisten asioiden yksikkö. Opiskelijaneuvonta- ja opintotukipalvelut Keskustan palvelupiste: Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, Helsingin yliopisto, puh Avoinna ma , ti ja to , ke ja pe , alkaen ma, ke , ti, to ja pe Muutokset aukioloaikoihin ilmoitetaan Almassa: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut Viikin palvelupiste: Biokeskus 1, Impact Factory (Viikinkaari 9), postiosoite: PL 56, Helsingin yliopisto, puh Avoinna ma, ke, pe , ti ja to Aukioloaika alkaen ma-pe Muutokset aukioloaikoihin ilmoitetaan Almassa: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut Sähköposti: Internet: Intranet: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut. Kumpulan palvelupiste: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto (Jyrängöntie 2), postiosoite: PL 44, Helsingin yliopisto, puh ja Avoinna ma pe tai sopimuksen mukaan. Sähköposti: Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella ja Viikissä sekä Kumpulan kampuksen palvelupiste Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa palvelevat kaikkien tiedekuntien opiskelijoita. Otamme vastaan lukuvuosi-ilmoittautumiset, annamme läsnäolo-, poissaolo- ja opintojen keskeyttämistodistuksia, opintosuoritusotteita ja erilaisia opiskelijalippujen ostotodistuksia. Täältä saat myös opintotukineuvontaa, otamme vastaan opintotukihakemuksia sekä niihin liittyviä lisäys- ja muutosilmoituksia. Nähtävillä on apurahojen hakuoppaita sekä saatavilla rajoitetusti erilaisia apurahojen hakulomakkeita. Huolehdimme opinto-oppaiden, lukuvuositarrojen ja ylioppilaskunnan kalentereiden keskitetystä jakelusta. Lisäksi jaamme yleistietoa opiskeluaikaan liittyvistä rajoituksista (rajauslaki, Etappi). Vammaisten opiskelijoiden neuvonta. Jos vamman tai sairauden vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä eri opiskelutilanteissa sekä tietoja käytettävissä olevista palveluista, ota yhteyttä opintoneuvoja Juha Alasentie, puh Sähköposti: Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut Fabianinkatu 33 (PL 3), Helsingin yliopisto. Kv-opiskelijaliikkuvuuden palveluista saat tietoa Helsingin yliopiston perustutkintoopiskelijoiden opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Toimistomme palvelee myös Helsingin yliopistossa tutkintoa suorittavia ja vaihdossa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita. 14

22 Vaihto-ohjelmien koordinointi ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden neuvonta: Kvopiskelijaliikkuvuuden palvelut -yksikkö koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voit kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissamme on Opiskelu ulkomailla -kirjasto, jossa voit tutustua partneriyliopistojemme toimittamiin oppaisiin sekä löydät maakohtaista yleisinfoa. Kirjaston tietokoneella voit lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen www-sivuja. Alma -intranetin Opiskelu ulkomailla -palveluikkuna auttaa sinua silloin, kun suunnittelet vaihtoon hakeutumista tai valmistelet vaihtoon lähtöä (alma.helsinki.fi -> Opiskelu, tuet ja palvelut -> Opintopalvelut ja kansainväliset asiat -> Opiskelu ulkomailla). Mikäli et löydä kysymykseesi vastausta palveluikkunasta, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoitat vastaanottoaikoina ma to klo Puhelimitse voit sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän vaihtomahdollisuuksista ja ohjelmien apurahoista voit tiedustella puhelimella numerosta (09) Erasmus -neuvontaa saat paitsi laitokseltasi, myös numerosta (09) ISEP-, AEN-, MAUI - ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista, vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa sekä Free Mover -apurahasta voit tiedustella puhelimella numerosta (09) Pohjoismaihin kohdentuvista Nordplus- ja Nordlys - vaihtomahdollisuuksista saat tietoa (09) tai sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden neuvonta (International Student Adviser): Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, Helsingin yliopisto, p. (09) , vastaanotto ma-pe klo 12-14, s-posti: [email protected], (in English) 4.4 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta Helsingin yliopiston kielikeskus Fabianinkatu 26. Postiosoite: PL 4, Helsingin yliopisto. Opintotoimiston puh. (09) ja (09) sähköposti: [email protected]. Lisätietoja opintotoimiston aukioloajoista ja palveluista Almasta. Itseopiskelu Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh , sähköposti: [email protected]. Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden, tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla. Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön kysymyksissä. Lisätietoja Almasta tai itseopiskelun verkkosivuilta 15

23 5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO 5.1 Tavoite Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet: monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana virallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla. 5.2 Rakenne ja sisältö Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu yleisopinnoista (7 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti. Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon ja elintarviketuotannon hygieniaan. 16

24 5.2.1 Opintojen suoritusjärjestys Yksittäisten oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien sisäiset suoritusjärjestystä koskevat asiat löytyvät kyseisen opintojaksokuvauksen kohdalta. Kolmas lukuvuosi Terve kotieläin kokonaisuus tulee olla suoritettuna ennen kolmannen lukuvuoden aloittamista. Neljäs lukuvuosi Terve kotieläin kokonaisuuden ja eläinlääketieteellisen mikrobiologian tulee olla suoritettu ennen neljännen lukuvuoden aloittamista. Viides lukuvuosi Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kliinisten aineiden opintojaksojen kuulustelut tulee suorittaa viimeistään viidennen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Klinikkatyöskentelyn jatkaminen kevätlukukaudella edellyttää, että kliinisten aineiden opintojaksot (ei kuitenkaan lopputentit), lääkkeiden käyttö ja määrääminen opintojakso (ent. reseptioppi) ja farmakologian ja toksikologian perusjakso on suoritettu. Klinikkaharjoittelun (=amanuenssuuri) suorittamiseen ei tenttisuorituksilla ole merkitystä. Kliinisten aineiden uudistuvien opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Muutos tulee voimaan lukuvuonna ja koskee uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevia sekä niitä vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevia, jotka suorittavat lukuvuodesta lähtien neljännen lukuvuoden kliinisten aineiden opintokokonaisuudet. Kuudes lukuvuosi Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Elintarvike- ja ympäristöhygienian opintojen jatkamisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellinen patologia, mikrobiologia ja immunologia, lihantarkastustekniikka ja lihantarkastus on suoritettu. Uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kandidaatin tutkinnon tulee olla suoritettu. Poikkeaminen opinto-oppaassa kuvatusta suoritusjärjestyksestä edellyttää opintoasiainpäällikön ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää suunnitelmaa (HOPS). Väliaikaiset praktiikkaoikeudet ja kliinisten aineiden tenttejä koskeva siirtymäkausi Blokkiopetukseen siirryttäessä vanhamuotoisten kliinisten aineiden välitenttien siirtymäkausi on vuoden 2008 loppuun saakka ja loppukuulustelujen osalta saakka. Praktiikkaoikeuksien saavuttamiseksi tulee olla suoritettuna diagnostisen kuvantamisen, anestesiologian ja tehohoidon, lisääntymistieteen, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon, sisätautiopin ja kirurgian kokonaisuudet sekä farmakologian kliininen jakso. Voimaantulo toukokuun lopussa Koskee uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevia, sekä lukuvuodesta lähtien neljännen lukuvuoden kliinisten aineiden kokonaisuudet suorittaneita. 17

25 5.2.2 Tutkinnonuudistus Yliopistot siirtyivät Bolognan prosessin etenemisen myötä kaksiportaiseen perustutkintojärjestelmään alkaen. Samalla siirryttiin opintoviikoista opintopistemitoitukseen ja opintosuoritusten arvostelussa arvosteluasteikkoon 0-5. Yliopistossa ennen aloittaneet opiskelijat siirtyvät uuden tutkintojärjestelmän opintoihin mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä uuteen tutkintoon. Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ennen tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet opiskelijat voivat valintansa mukaan toteuttaa opintonsa joko vanhan tai uudistuneen tutkintorakenteen pohjalta. Ennen opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat siirtyä uuden asetuksen mukaisiin opintoihin milloin tahansa jälkeen, kuitenkin viimeistään Tämän jälkeen ei vanhan tutkintorakenteen mukainen opiskelu ja valmistuminen ole enää mahdollista. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistussivut löytyvät Almasta > Tiedekunta > Perusopinnot > Tutkinnonuudistus. Tiedekunnan kanslian opintoasioissa lisätietoja antavat opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (09) ja opintoasiainsihteeri Anu Aunela (09)

26 6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA 6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. lkv. 20 Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. lkv. 20 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Tvt-ajokortti 3 op 1. lkv 20 Integroidut tvt-opinnot (ks. alla) 2 op 3. lkv Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. lkv 21 Englannin (saksan) kieli 3 op 1. ja 2. lkv 21 Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. lkv 22 Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. lkv 22 Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. lkv 23 Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. lkv 23 Aineopinnot Laajuus Ajankohta Terve kotieläin kokonaisuus 50 op 1. lkv 24 Kotieläinhygienia 13.5 op 2. lkv 31 Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja 11.5 op 2. lkv 33 immunologia Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. lkv 36 Elintarvikehygienia Lihantarkastustekniikka Lihantarkastus 1.5 op 6 op 2. lkv 3. lkv Eläinlääketieteellinen patologia 17 op 2. ja 3. lkv 37 Eläinlääketieteellinen epidemiologia 10 op 3. lkv 40 Integroituja tvt-opintoja Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia Integroituja tvt-opintoja (1 op) 7 op 3. lkv 42 (1 op) Johdanto kliiniseen työhön 7.5 op 3. lkv 44 Vaihtoehtoiset aineopinnot 1-7 op 1., 2. ja 3. lkv 44 Vapaasti valittavat opinnot 0-6 op 1., 2. ja 3. lkv 47 Harjoittelu Maatilaharjoittelu 6 op 2. lkv 47 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op 3. lkv 48 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma Kypsyysnäyte Yhteensä 6 op 2. ja 3. lkv op 19

27 6.2 Opintojaksokuvaukset (ELK) Perusopinnot OPISKELUUN VALMENTAVA OPETUS Laajuus: 2 op Tavoite: Opiskelija perehtyy Helsingin yliopistoon, Viikin kampukseen ja erityisesti eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja sen eri laitoksiin opinto- ja käytännön toimintaympäristönä. Sisältö: luentoja, pienryhmätyöskentelyä, vierailukäyntejä Toteutus ja työtavat: Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja tutustumiskäyntejä sekä atk-harjoituksia. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi, orientoiva viikko Kohderyhmä: 1. lukuvuoden opiskelijat Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja palautelomakkeen täyttäminen WebOodissa ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN PORTFOLIO Laajuus: 2 op Tavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostaa eläinlääkärin ammatin monipuolisuuden jo opintojen alusta lähtien. Opiskelija oppii pohtimaan omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman osaamisensa arviointiin ja dokumentointiin. Sisältö: Sisältö painottuu opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Toteutus ja työtavat: Ennakkotehtävä ja palautekyselyitä (pakollisia), palautetilaisuuksia ja luentoopetusta, portfoliotyöskentelyä Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opinto-opas , Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto; Ryti K & Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino Muu jakson aikana osoitettava materiaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa opetuksesta yhdistetty Opiskeluun valmentavaan opetukseen (90027). Antaa valmiuksia Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio -opintojaksoon (90190). Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opintojakson osasuoritukset ovat: Ennakkotehtävä HOPS-työskentely Näyteportfolio Suoritustavat: näyteportfolio kandidaatin opintojen loppuvaiheessa TVT-AJOKORTTI Laajuus: 3 op. Tavoite: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa toimia HY:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän tiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä esiintulevia 20

28 ongelmia. Sisältö: Opintojakso muodostuu seuraavista viidestä osiosta: HY:n tietotekninen ympäristö, tietokoneen käytön perusteet, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhankinta sekä tiedon muokkaaminen ja esittäminen. Toteutus ja työtavat: Kurssi suoritetaan yliopiston Blackboard -verkko-oppimisympäristössä. Kurssiin sisältyvä lähtötasotesti tehdään opiskelijoiden orientoivalla viikolla. Varsinaisen opintojakson voi suorittaa joko opiskelemalla itsenäisesti verkossa sijaitsevan opiskelumateriaalin avulla tai osallistumalla myös lähiopetukseen sekä menemällä loppukuulusteluun. Mikäli opiskelija läpäisee lähtötasotestin, hän voi osallistua suoraan verkossa tehtävään loppukuulusteluun. Lähiopetukseen sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa osoitteessa Kuhunkin lähiopetusjaksoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla osoitteessa Arviointi: hyväksytty/hylätty. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70% oikein jokaisen viiden osion tenttikysymyksistä. Vastuuhenkilö: Kristian Lindqvist Ajoitus: Opintojakso suoritetaan 1. lukuvuoden syyslukukauden aikana. Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viiden opintopisteen laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Opintojaksoa koskevaa yleistietoa on osoitteessa Suoritustavat: Verkossa tehtävä loppukuulustelu ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINNOT Laajuus: 3 op Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin kohderyhmän mukaisesti. Sisältö: 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna Terve kotieläin opintokokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen tekstin tuottamiseen integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen ja 3. vuosikurssilla opetus painottuu kriisiviestintään integroituna integroituna eläinlääkäri virkamiehenä opintojaksoon. Toteutus ja työtavat: Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä integroituna eläinlääketieteen aineopintoihin Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Reeta Pösö/peruseläinlääketieteen laitos, Suvi Taponen/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos ja Päivi Lahti/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kielikeskuksen viestinnän opettajat Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opintojuonteen osasuoritukset ovat Eläinlääketieteen kieli (1 op), Kirjoitusviestintä (1 op) ja Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä (1 op). Suoritustavat: Luentojen yhteydessä annettavat tehtävät. ENGLANNIN KIELI (English Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication) Laajuus: 3 op 21

29 Tavoite: Opiskelija saavuttaa hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon ja kyvyn käyttää tätä taitoa eri tilanteissa. Sisältö: Opintojakso jakautuu kahteen osaan: Reading and Discussion (1 op) ja Reading, Writing and Discussion (2 op) Tasokokeet: Ennen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon osuuksia järjestetään tasokoe. Hyväksytyllä tasokokeella opiskelija saa suoritettua suoraan tutkintoon vaadittavan osuuden opintojaksosta. Toteutus ja työtavat: kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä, yhteensä noin 80 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: jakson aikana osoitettava materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Tuula Lehtonen; tekstin ymmärtäminen, Roy Siddall; englannin kielen suullinen taito/kielikeskus Ajoitus: 1. ja 2. lukuvuosi Lisätiedot: Opetusta antaa Helsingin yliopiston kielikeskus. Englannin kielen sijasta voidaan suorittaa vaaditut opinnot saksan kielessä tai jossain muussa tiedekunnan hyväksymässä kielessä, jossa HY:n kielikeskus järjestää opetusta. Suoritustavat: tasokoe tai opintojakson suorittaminen TOINEN KOTIMAINEN KIELI (ruotsi/suomi) Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 4 op Tavoite: Opiskelija oppii käyttämään oman alansa ruotsinkielistä sanastoa kirjallisesti ja suullisesti sekä hallitsemaan ruotsin kielen peruskieliopin ja ääntämisen. Sisältö: Kurssilla käydään läpi eläinten anatomiaa, sairauksia, hoitoa, potilaskeskusteluja ja muuta alaan liittyvää. Toteutus ja työtavat: kontaktiopetus 56 h, johon sisältyy ryhmä- ja parityöskentelyä sekä muita työmuotoja tarpeen mukaan Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintomoniste Svenska för veterinärer sekä oheismateriaalia. Arviointi: hyvät tiedot/tyydyttävät tiedot/hylätty. Kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan erikseen. Vastuuhenkilö: Taru Hentola, Kirsi Wallinheimo/Kielikeskus Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa osallistumalla kurssille tai suorittamalla 1. lukuvuoden kevätlukukaudella järjestettävän kolmiosaisen tasotestin, joka koostuu eläinlääketieteen sanaston ja kieliopin hallinnan testauksesta, kirjoituskokeesta ja suullisesta kokeesta. Ennen tasotestiä opiskelijan tulisi tutustua alan sanastoon joko muuten tai kurssilla käytettävän opintomonisteen avulla. Opintomonisteita saa opintojakson vastuuopettajilta. Suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito 4op ELÄINLÄÄKÄRIN ETIIKKA JA ELÄINSUOJELU Laajuus: 3 op Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin kasvamista. Sisältö: Juonteen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: Tuotanto-, harraste- ja lemmikkieläinten 22

30 sekä koe-eläinten ja eläintarhan eläinten pitoon, tutkimukseen ja hyödyntämiseen liittyvät kysymykset, suhtautuminen villieläimiin, tuotantoeläinten kohtelu koko tuotantoketjun aikana, eettinen tuotanto, eläinjalostuksen ja geenien muuntelun näkökohdat, eläinten lääkehoidon eettisyys, eläinsuojeluviranomaisen vastuu, eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet sekä tutkimusetiikan perusteet. Toteutus ja työtavat: luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt ja verkkopohjainen työskentely Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Outi Vainio Yhteydet muihin opintojaksoihin: Juonneopetusta, joka liittyy useisiin opintojaksoihin Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: 3. lukuvuoden keväällä kirjoitetaan oppimispäiväkirjasta n. 1 liuskan mittainen yhteenveto siitä, miten oma ajattelu on muuttunut kolmen opiskeluvuoden kuluessa. Yhteenveto palautetaan huhtikuun tai marraskuun loppuun mennessä tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteerille (EE-talon 2. krs, huone B229). Tarkemmat ohjeet löytyvät BSCW-alustalta. Suoritustavat: Oppimispäiväkirja. ELÄINLÄÄKÄRI VIRKAMIEHENÄ Laajuus: 2 op Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion-, läänin-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella edellyttää virkamiesvastuun ja -vallan sekä virkamiesetiikan tuntemusta. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu keskeisiin käsitteisiin ja saa valmiuksia toimia myös teurastamoiden ja kuntien esimies- ja johtotehtävissä. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään virkamiehen vastuuseen ja valtaan, virkamiesetiikkaan sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Johto- ja esimiestehtäviä käsitellään luennoilla. Lisäksi jaksolla tehdään harjoituksia työpsykologiassa ja -suojelussa sekä strategisessa johtamisessa. Viestinnässä keskitytään erityisesti kriisiviestintään ja viestintäsuunnitelmiin. Opetus on osa integroituja äidinkielen viestintäopintoja. Toteutus ja työtavat: Luentoja 18 h (70 % pakollisia) sekä työpsykologian ja viestinnän harjoituksia 30 h (pakolliset). Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Päivi Lahti Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että lihantarkastustekniikan opintojakso on suoritettu hyväksytysti, sekä sitä, että on osallistunut kotieläinhygienian ja epidemiologian opetukseen. Opintojaksoon on integroitu 1 op äidinkielen viestintäopintoja. Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi OPISKELIJAN KASVU TIEDEYHTEISÖN JÄSENEKSI Laajuus: 2 op Tavoite: Opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimustyön peruslähtökohtiin sekä tiedeyhteisön käyttämiin toimintatapoihin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitä tiedeyhteisö tarkoittaa ja miten se toimii uuden tutkimustiedon tuottamisessa ja arvioinnissa. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa kriittisesti tarkastella tietoa ja tutkimustulosten luotettavuutta, kykenee tunnistamaan tieteellisen tutkimuksen toimintatavat sekä ymmärtää tieteellisen ajattelun ja päättelyn periaatteet. Käytännön 23

31 tavoitteena on, että opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan ohjaajansa avustuksella asettaa omalle opinnäytetutkielmalleen tutkimuksen hypoteesit ja testata niitä kokeellisesti sekä kirjoittaa tuloksista tieteellisen opinnäytejulkaisun. Opiskelija sisäistää tutkimustyön yhtenä osana eläinlääkärin ammattia. Sisältö: Opintojuonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä, tieteen ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Jaksolla käsitellään myös tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä, tutkimuseettisiä kysymyksiä ja tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteitä. Farmakologian ja toksikologian oppiaineen peruskurssin yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen (EBM) opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneiden artikkeleiden vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Laitokset vastaavat opetuksensa yhteydessä annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä, mikä muodostaa puolet juonteen sisällöstä. Toteutus ja työtavat: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30 tuntia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta & Niiniluoto. HY filosofian laitoksen julkaisuja Nro Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Johanna Björkroth Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on erittäin merkittävä kandidaatin ja lisensiaatin tutkielmien kannalta. Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lukuvuoden opiskelijat Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja seminaareihin Aineopinnot Aineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Terve kotieläin 50op Tavoite: Terve kotieläin -opintokokonaisuuden tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta, aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista. Opiskelija saa hyvät valmiudet jäsentää ja hankkia lisää eläinlääketieteellistä tietoa vieraskielisistä oppikirjoista. Hän hallitsee lääketieteellisen ammattisanaston periaatteet sekä keskeisen sisällön anatomisen, biokemiallisen ja fysiologian termistön osalta. Hän kykenee hahmottamaan elintoimintoja kuvaavien parametrien taustalla olevat teoreettiset mallit ja lainalaisuudet. Opintokokonaisuus antaa vankan perustan kliinisille opinnoille. Sisältö: Peruseläinlääketieteen laitoksen oppiaineista eläinlääketieteellinen anatomia, biokemia ja fysiologia muodostavat keskenään opintokokonaisuuden Terve kotieläin. Kokonaisuuden laajuus on 50 opintopistettä ja se sisältää myös koe-eläimiin liittyvän perusopetuksen. Terve kotieläin - kokonaisuuteen sisältyy 12 anatomian, biokemian ja fysiologian opintojaksoa, joiden suoritusmenestys määrää koko Terve kotieläin -kokonaisuuden arvosanan. Koska jaksot ovat osittain integroituja, ei opintomenestystä arvioida oppiainekohtaisesti. Terve kotieläin - opintokokonaisuuteen on integroitu äidinkielen viestintäopintoja (90088). Opintokokonaisuuteen kuuluvat seuraavat opintojaksot: Solut ja kudokset (90181), 5 op Luuoppi (90182), 2 op Solun aineenvaihdunta ((90183), 5,5 op Lihakset, jänteet ja nivelet (90184), 6 op Neurobiologia (90185), 1,5 op Verenkierto ja hengitys (90186), 6 op 24

32 Kehitysbiologia (90187), 2 op Solu- ja molekyylibiologia (90188), 4 op Ruoansulatus (90189), 4 op Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi (90177), 6 op Histologisten preparaattien mikroskopointi (90178), 2 op Soveltava eläinlääketieteellinen anatomia sekä vertaileva anatomia ja fysiologia (90179), 6 op Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Reeta Pösö Ajoitus: 1. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Laajuus 50 op (33,3 ov) Tenttejä koskevia periaatteita Jokaisesta kuulustelusta järjestetään kaksi varsinaista uusintakuulustelua mennessä Lukuvuoden ohjelman mukaiset tentit on suoritettava viimeistään kesäkuussa 2009 Siirtymäsäännökset ennen lukuvuotta aloittaneille opiskelijoille: Viimeiset lukuvuoden tenttien uusintakuulustelut järjestetään tammikuussa 2008 ja touko-kesäkuussa alkaen kuulustelut ja muut osasuoritukset arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ilman oppiainekohtaista erittelyä Suoritustavat: Kirjalliset ja suulliset kuulustelut, oppimispäiväkirja, piirrostehtävät, preparaattitentti, pienryhmä- ja harjoitustöihin liittyvät selostukset Solut ja kudokset 5op Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää solun, pääkudostyyppien (epiteeli, tukikudos, hermokudos, lihaskudos) sekä yksinkertaisten biomolekyylien rakenteen ja toiminnan pääpiirteet. Hän on myös tutustunut keskeisiin solujen ja kudosten tutkimusmenetelmiin sekä yleisiin kemiallisiin laboratoriomenetelmiin. Sisältö: Jaksolla käsitellään kudosten histologiaa, biokemian kannalta keskeisten molekyylien rakenteet ja niiden toiminta. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 39 h Pakolliset laboratorio- ja mikroskopointiharjoitukset 18 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross: Histology, a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Champe ym: Biochemistry, 3. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2005 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti Luuoppi 2op Tavoite: Opiskelija oppii tunnistamaan ja nimeämään kotieläinten luut ja niiden tärkeimmät rakenteet. Sisältö: Luiden ja niiden osien systemaattinen nimeäminen; kotieläinten kallon, vartalon sekä raajojen luiden makroskooppinen rakenne. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 16 h Pakollinen ryhmäopetus 16 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Muu kurssilla osoitettu kirjallinen ja sähköinen 25

33 opiskelumateriaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anatomian professori Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti Solun aineenvaihdunta 5.5op Tavoite: Eläinsolun aineenvaihdunnan ja sen solutason säätelyn ymmärtäminen Sisältö: Keskitytään solun energian tuotannon kannalta merkittävimpien solun metaboliareittien ja niihin liittyvien keskeisten tapahtumien käsittelyyn. Jakso käynnistyy entsyymien rakenteisiin ja entsyymireaktioiden periaatteisiin tutustumalla. Opetuksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin solun glukoosin ja sen johdannaisten metabolia, rasva-aineenvaihdunta, ketoaineaineenvaihdunta, typpiaineenvaihdunta, aminohappojen hiilirunkojen metabolia sekä niiden johdannaisten metabolia ja ATP:n tuotto. Jakson aikana tutustutaan lisäksi nukleotidien rakenteisiin ja niiden aineenvaihduntaan solutasolla. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 42 h Pakollinen ryhmäopetus 6 h Pakollinen pienryhmäopetus 21 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Champe ym. Biochemistry, 3.painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2005 Alberts ym. Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004 Luennoilla,ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti sekä hyväksytyt kirjalliset pienryhmä- ja laboratorioharjoitustöihin liittyvät selostukset Lihakset, jänteet ja nivelet 6op Tavoite: Opiskelija oppii tunnistamaan ja systemaattisesti nimeämään kotieläinten tuki- ja liikuntaelinten luuttomat rakenteet. Opiskelija ymmärtää yksittäisten luurankolihasten sekä -lihasryhmien, jänteiden ja nivelten toiminnalliset yhteydet. Sisältö: Kotieläinten luurankolihasten, nivelten ja jänteiden makroskooppinen rakenne, systemaattinen nimeäminen, luokittelu sekä toiminta ja toiminnan kannalta tärkeiden anatomisten rakenteiden tunnistaminen. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 25 h Pakollinen ryhmäopetus 81 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: König & Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Muu kurssilla osoitettu kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Anatomian professori Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 kpl suullisia kuulusteluja 26

34 Neurobiologia 1.5op Tavoite: Opiskelija ymmärtää hermosolun ja keskushermoston rakenteen, aivohermot ja selkäydinhermot, impulssin syntymekanismit, impulssin johtumisen ja välittymisen toiseen soluun, hahmottaa keskushermoston toiminnallisen jaon sekä aistien toimintaperiaatteet. Sisältö: Neurobiologian kurssilla käsitellään hermosolujen, hermoston ja aistinelimien rakenteet ja toimintaperiaatteet. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 22 h Pakollinen ryhmäopetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Sjaastad, Hove ja Sand: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Mati Reeben Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti, 4 kpl suullisia kuulusteluja Verenkierto ja hengitys 6op Tavoite: Opiskelija tunnistaa veren solut sekä ymmärtää niiden ja veren plasman tehtävät. Opiskelija tuntee sydämen makroskooppisen ja histologisen rakenteen sekä tietää verisuonten nimet ja niiden sijainnin. Opiskelija ymmärtää miten sydän toimii, veri virtaa verisuonissa sekä perehtyy sydämen toiminnan, veren virtauksen ja verenpaineen säätelyyn. Imukudoksen ja imuteiden tuntemisen lisäksi opiskelija hallitsee immunologian perusteet. Opiskelija tuntee keuhkojen ja hengitysteiden rakenteen sekä ymmärtää keuhkojen toiminnan ja säätelyn periaatteet mukaanlukien kaasujen vaihtoon ja kuljetukseen liittyvät tekijät. Sisältö: Jaksolla käsitellään sydämen, verenkiertoelimistön, imukudoksen ja hengityselimistön makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne ja toiminta. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 42 h Pakollinen ryhmäopetus 38 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross: Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Reeta Pösö Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti. Kehitysbiologia 2op Tavoite: Opiskelija ymmärtää selkärankaisten yksilönkehityksen pääperiaatteet ja sitä ohjaavat mekanismit, tuntea elimistön kehitysvaiheet, sekä tutustua moderniin kehitysbiologiaan tieteenä. 27

35 Sisältö: Kurssilla perehdytään yksilönkehitykseen: kuinka yhdestä solusta kehittyy kokonainen eläin. Hedelmöityksestä ja varhaisesta alkionkehityksestä edetään eri elinjärjestelmien kehitykseen. Kotieläinten erilaisiin istukkarakenteisiin tutustutaan. Lopuksi tarkastellaan ympäristön vaikutuksia yksilönkehitykseen sekä yksilönkehityksen ja evoluution suhdetta. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia kehitysbiologiaan liittyviä aiheita, kuten kantasolututkimusta sekä karjataloudessa käytettäviä alkioteknologioita. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 26 h Pakollinen ryhmäopetus 2 h Ryhmätyöskentely 4 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali jaetaan; ei pakollista kirjallisuutta. Hyödyllistä vapaaehtoista kirjallisuutta: Sariola, Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003 Gilbert, Developmental biology, 8. painos, Sinauer, 2006 Noden ym., The embryology of domestic animals : developmental mechanisms and malformations, Williams & Wilkins, 1985 Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Tiina Pessa-Morikawa Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Harjoitustyö (ryhmätyö: tieteellisen artikkelin esittely Powerpoint/Wikipedia) Oppimispäiväkirja Solu- ja molekyylibiologia 4op Tavoite: Tuntea pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisista ominaisuuksista ja ymmärtää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen biologiset tehtävät. Ymmärtää geenien ja solun proteiinisynteesin yhteys, sekä tuntea geenien ekspression eri vaiheet ja sen säätely. Tutustua keskeisiin tutkimuskäytössä oleviin molekyylibiologisiin menetelmiin. Sisältö: Jakson aikana käsitellään DNA:n, kromatiinin ja kromosomien rakenne, DNA:n kahdentuminen, DNA-mutaatiot ja niiden korjaaminen, rekombinaatioiden muodostuminen, transkriptio ja RNA:n muokkausreaktiot, ribosomit ja proteiinisynteesi, transkription säätely, proteiinien glykosylaatio, glykoproteiinien ja glykolipidien muodostuminen sekä subsellulaarinen vesikkeliliikenne ja proteiinien solunsisäinen kohdentaminen. Lisäksi tutustutaan bioinformatiikkaan, molekylaariseen evoluutioon ja yleisimpiin molekyylibiologisiin menetelmiin. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 24 h Pakollinen ryhmäopetus 6 h Pakollinen pienryhmäopetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Alberts ym.: Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti sekä hyväksytyt kirjalliset pienryhmä- ja laboratorioharjoitustöihin liittyvät selostukset Ruoansulatus 4op Tavoite: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavan rakenteen ja toiminnan 28

36 Sisältö: Jaksossa käsitellään ruoansulatuskanavan histologinen ja makroskooppinen rakenne sekä ruoan hajoaminen ja ravinteiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi käsitellään ruoansulatuksen säätelytekijöitä, eksokriinisen haiman ja maksan rakenne ja toiminta. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 27 h Pakollinen ryhmäopetus 21 h Pakollinen pienryhmäopetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Ross: Histology: A Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Reeta Pösö Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Pienryhmätyöskentelyyn on integroitu tiedonhaun opetusta. Suoritustavat: Kirjallinen tentti. Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi 6op Tavoite: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää keskeisten endokriinisten rauhasten rakenteen sekä hormonien kautta tapahtuvan elimistön toiminnan säätelyn, lisääntymiselinten rakenteen ja perusasiat lisääntymisestä, virtsateiden rakenteen ja toiminnan sekä virtsanerityksen, käsitteen homeostaasi ja siihen liittyen veritilavuuden, veren osmolaalisuuden, happo-emästasapainon ja lämmönsäätelyn sekä eri kudosten aineenvaihdunnan erityispiirteet ja aineenvaihdunnan kokonaissäätelyn. Sisältö: Jaksolla käsitellään endokriinisten rauhasten, lisääntymiselinten ja virtsateiden makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne, elintoimintojen, homeostaasin ja aineenvaihdunnan hormonaalinen säätely sekä aineenvaihdunnan kudoskohtaiset erityispiirteet. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 48 h Pakollinen ryhmäopetus 18 h Pakollinen pienryhmäopetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Alberts ym.: Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004 Champe ym.: Biochemistry, 3. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2005 Ross ym.: Histology: A Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003 Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Reeta Pösö Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Pienryhmäopetukseen on integroitu tiedonhaun opetusta. Opintojakso pohjautuu TKE-opintojaksoihin solut ja kudokset, solun aineenvaihdunta ja ruoansulatus. Näiden jaksojen suorittaminen ennen opintojakson alkua on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä. 29

37 Suoritustavat: Kirjallinen tentti. Elinhistologian mikroskopoinnit 2op Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija kykenee tunnistamaan terveen eläimen elimet niiden histologisen rakenteen perusteella, tuntee kunkin kudostyypin tärkeimmät valomikroskooppitasolla erottuvat rakenteelliset piirteet ja niiden nimitykset sekä on perehtynyt merkittävimpiin kudosrakenteiden eroihin kotieläinlajien välillä. Sisältö: Kotieläinten elinten rakenne kudostasolla: tärkeimmät rakenteet ja nimitykset. Toteutus ja työtavat: Ohjatut mikroskopointiharjoitukset 13 h Mikroskopointien yhteydessä piirretään keskeisten kudosten ja elinten histologisia rakenteita. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross ym.: Histology: A Text and Atlas, 5 painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Elinhistologian mikroskopointiohje ja preparaattiluettelo Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Tiina Pessa-Morikawa Yhteydet muihin opintojaksoihin: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Kurssin hyväksytty suorittaminen on edellytys 2. vuosikurssin histopatologian opintojakson suorittamiselle Suoritustavat: Piirrostehtävät ja preparaattitentti, jossa tunnistetaan kudosleikkeitä mikroskopoimalla. Soveltava eläinlääketieteellinen anatomia sekä vertaileva anatomia ja fysiologia 6op Tavoite: Opiskelija tutustuu kotieläinten anatomiaan soveltavasta näkökulmasta. Opiskelija hallitsee kotieläinten elinten ja rakenteiden väliset avaruudelliset suhteet pääpiirteissään, tavallisemmat rakenteiden ja toiminnan väliset yhteydet sekä kliinisen työn kannalta keskeisimmät anatomiset erityispiirteet. Opiskelija saa yleiskuvan eri eläinryhmien rakenteiden ja elintoimintojen erityispiirteistä. Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä sisäelinten makroskooppiseen rakenteeseen ja sijaintiin, elinten välisiin avaruudellisiin suhteisiin sekä kliinisesti tärkeisiin anatomisiin yksityiskohtiin. Vertailevan anatomian ja fysiologian osiossa tutustutaan lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen erikoispiirteisiin. Opiskelijoille pyritään antamaan yleiskäsitys eri eläinryhmien rakenteellisista erityispiirteistä. Fysiologiassa keskitytään eläinten terveyden kannalta keskeisiin toimintoihin, kuten hengitykseen, ruoansulatukseen ja kuonaneritykseen. Harjoitustöissä opetellaan lintujen ja matelijoiden oikeaa käsittelyä ja tarkastellaan niiden hoitoon liittyviä erikoiskysymyksiä. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 43 h Pakollinen pienryhmäopetus 41 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, Schattauer, 2004 Muu kurssilla osoitettu kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, Enke, 1992 Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Anatomian professori Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Opintojakso pohjautuu TKE-jaksoihin luuoppi, lihakset, jänteet ja nivelet, 30

38 neurobiologia, ruoansulatus, sisäelimet ja homeostaasi. Näiden jaksojen suorittaminen ennen opintojaksoa on suositeltavaa mutta ei välttämätöntä. Suoritustavat: Kirjallinen tentti Käytännön työt (2-5 kpl) Kotieläinhygienia 13.5op Tavoite: Opiskelijalle muodostuu eläinlääkäriammatissa tarvittava kokonaiskäsitys suomalaisesta kotieläintuotannosta ja kotieläintemme hyvinvoinnin määrittelemisestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Opiskelija ymmärtää kotieläinten käyttäytymisen fysiologiset ja evolutiopohjaiset perusteet sekä käyttäytymisen, tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien merkityksen eläinten hyvinvoinnille. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee genetiikan perusteet, ymmärtää perintötekijöiden merkityksen sairauksien syntyyn sekä tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Hän ymmärtää tavallisimpien kotieläintemme ruokinnan perusteet, tuntee käytetyt rehut ja niiden laatuun liittyvät terveysvaarat sekä ymmärtää ruokinnan suunnittelun periaatteet ja osaa arvioida ruokinnan vaikutuksia eläinten terveyteen. Sisältö: Kotieläinhygienian kokonaisuus sisältää opintojaksot 90132, 90133, sekä Toteutus ja työtavat: Kotieläinhygienian opetus annetaan pääosin intensiivisenä blokkiopetuksena. Blokkiopetuksen aikana opiskellaan vain yhtä oppiainetta kerrallaan. Tentti on välittömästi opintojakson päätteeksi. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia yliopiston navetoissa sekä ohjattua omaehtoista opiskelua. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratorioissa ja maatiloilla. Maatilaharjoittelun suorittaminen on edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Kotieläinhygienian opetuksen pääosa on toisen vuoden syksynä. Opetusohjelmassa on varattu aikaa maatilaharjoitteluun perioditaukoihin liittyen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessä Arviointi: Kotieläinhygienian loppuarvosana (0-5) lasketaan opintojaksojen 90132, ja kuulustelujen pistemääristä opintopistemäärällä painotettuna (25 %, 42%, 33%). Vastuuhenkilö: Hannu Saloniemi Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5op Tavoite: Tutustuttaa opiskelija suomalaiseen maatalouteen ja rehuntuotantoon sekä erityisesti kotieläintuotantoon. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on käsitys maataloudesta ja erityisesti kotieläintuotannosta ja sen laajuudesta Suomessa. Hän tuntee kotieläinten käyttäytymisen perusteet ja osaa soveltaa tietojaan eläinten hyvinvoinnin ja eläimen suotuisan tuotantoympäristön arviointiin, neuvontaan ja eläinsuojelutyöhön. Kurssi kuuluu Kotieläinhygienian (90161) kokonaisuuteen Sisältö: Opintojaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien vaikutukseen eläinten terveyteen etologisia näkökohtia painottaen. Kurssilla opetetaan etologian perusteita ja soveltavaa kotieläinetologiaa sekä eläinsuojelun periaatteita ja eläinsuojelulainsäädäntöä. Tuotantoympäristön arviointia ja eläinten käsittelyä sekä eläimen ante mortem terveydentilan tarkastusta harjoitellaan käytännössä. Lypsyhygienia ja lypsykoneet sekä muut utaresairauksien syntyyn vaikuttavat tuotantoympäristö- ja hoitotekijät sisältyvät tähän opintojaksoon. Kurssin alussa käsitellään myös Suomen maatalouden, erityisesti kotieläintuotannon ja rehuntuotannon, toiminnallisia perusteita, laajuutta ja laatua. Toteutus ja työtavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. 31

39 Opintojaksoon sisältyy 48 tunnin luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua blokkiopiskelua n. 10 tuntia, käytännön käsittelyharjoituksia sekä lypsyharjoittelua yht. n. 10 tuntia/opiskelija ja tilaretkeilyt 10 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Käytännön harjoitukset ja demonstraatiot sekä tilaretkeily ovat pakollisia. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijat pääsevät seuraamaan poikimisia yliopiston eläintiloissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, Nauta- ja sikatilan olosuhdeopas. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005 Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, Maitohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa: Vasikoiden hoito-opas Valio (useita kirjoittajia), verkosta osoitteessa: Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan 42 %. Vastuuhenkilö: Laura Hänninen Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ja erikseen sovittaessa myös muiden tiedekuntien opiskelijat. Suoritustavat: kuulustelu Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5op Tavoite: Opiskelija saa käsityksen tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnasta, käytetyistä rehuista ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta, ruokinnan suunnittelusta sekä sairauksista ja terveyteen liittyvistä ongelmista, joita virheellinen ruokinta voi aiheuttaa. Opiskelija tuntee tärkeimmät rehun pilaantumistapahtumat ja niiden merkityksen eläinten terveydelle. Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti, ja naudan, sian, lampaan, vuohen, kanan, hevosen sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin rehuhygienian perusteet sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen. Opetus antaa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa tarvittavat perustiedot kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä rehuista sekä ruokinnan ja rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen. Toteutus ja työtavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Luentoja 38 tuntia, ohjattua omatoimista opiskelua 16 tuntia, laboratoriotöitä rehuhygieniakurssilla 10 tuntia ja yritysvierailu 4 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hevosen ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki Koiran ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten liitto, Helsinki, Lampaan ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Small Animal Clinical Nutrition. M.S. Hand, C.D. Thatcher, R.L. Remillard, P. Roudebush (toim.), 4. painos, 2000, Mark Morris Institute, Walsworth Publishing Company, Missouri, USA (Tämän kirjan lahjoittaa opiskelijoille Berner-yhtiö). Rehutaulukot ja ruokintasuositukset ( Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. 32

40 Arviointi: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan 33 %. Vastuuhenkilö: Suvi Taponen Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Opintojaksoon on integroitu äidinkielen viestintäopintoja (90088). Suoritustavat: kirjallinen kuulustelu Eläinlääketieteellinen genetiikka 3op Tavoite: Opiskelija hallitsee genetiikan perusteet. Hän ymmärtää perintötekijöiden vaikutukset erilaisten sairaustilojen syntyyn, immunologisiin reaktioihin ja lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi hän tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Sisältö: Kurssilla käydään läpi molekyyligenetiikan, sytogenetiikan ja populaatiogenetiikan perusteet. Lisäksi esitellään eri kotieläinlajien jalostustoimintaa. Kurssilla painotetaan sairauksien periytymiseen liittyviä kysymyksiä. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 40 h, omaehtoinen kirjallisuuden lukeminen Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nicholas, F. W.: Introduction to Veterinary Genetics. Toinen painos. Blackwell Publishing Ltd Arviointi: Hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan 25 %. Vastuuhenkilö: Hannu Saloniemi, Helena Rautala Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 11.5op Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijan tulee hallita teoriassa ja käytännössä kunkin tieteenalan perusteet, eläinlääketieteellisesti tärkeät infektiotautien aiheuttajat ja niiden diagnostiikka, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät sekä ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät mukaan lukien isännän epäspesifit ja spesifit puolustusjärjestelmät. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja mykologiasta. Toteutus ja työtavat: Luentoja 103 tuntia, laboratoriotyöskentelyä 48 tuntia/opiskelija ja 4 kirjallista kuulustelua. Opintosuoritusten arviointia voidaan myös tehdä oppimispäiväkirjojen, laboratoriopäiväkirjojen sekä harjoitustöiden perusteella. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Airi Palva Ajoitus: 2. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Tenttien, oppimis- ja laboratoriopäiväkirjojen yhteispisteet muodostavat eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian loppuarvosanan. Yleinen bakteriologia 2.5op Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisen bakteriologian perusteet, jotka luovat teoreettisen pohjan eläintautispesifin bakteriologian sekä immunologian opinnoille. Lisäksi 33

41 opiskelija tuntee mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät. Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteerisolun rakenteeseen, toimintaan, kasvuun, kasvun kontrolliin ja metabolian säätelyyn sekä bakteerien taksonomiaan, diagnostiikkaan ja bakteerigenetiikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään isäntä-mikrobi vuorovaikutussuhteisiin, infektiotaudin peruskäsitteisiin mikrobin kannalta, infektion syntymisen ja leviämisen peruskäsitteisiin, bakteerien patogeenisuusmekanismeihin sekä bakteerilääkkeisiin ja antibioottiresistenssin muodostumiseen. Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 25 tuntia, mahdollinen itsenäisesti tehtävä kirjallinen ryhmätyö Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssikirja: Huovinen ym.,mikrobiologia ja infektiosairaudet, Kustannus Oy Duodecim, 2003 Syventävä kirjallisuus: Madigan ja Martinko, Brock Biology of Microorganisms, Pearson Education, 2006 Arviointi: Opintojakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5. Vastuuhenkilö: Airi Palva Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE-opinnot toimivat pohjana yleisen bakteriologian kurssin opintojaksolle. Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti, luento-/ oppimispäiväkirja Immunologia 3op Tavoite: Opiskelija hallitsee immunologian perusteet ja ymmärtää isäntämikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät kuten isännän epäspesifit ja spesifit puolustusjärjestelmät ja eri eläinlajien immunologiset erityispiirteet pääpiirtein. Lisäksi opiskelija tuntee immunologisen diagnostiikan perusteet. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisimmunologiaan, eläinspesifiseen immunologiaan sekä immunologisiin laboratoriomenetelmiin. Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 30 tuntia, laboratorio-opetusta 6 tuntia Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssikirja: Tizard, Veterinary Immunology, 7. painos, Elsevier, 2004 Lisäksi kurssin aikana mainittu / jaettu materiaali. Syventävä kirjallisuus: Janeway ym,. Immunobiology the immunesystem in health and disease, 6. painos, Garland Science, 2005 Arviointi: Opintojakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5 Vastuuhenkilö: Tanja Lähteinen Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE ja yleisen bakteriologian opinnot toimivat pohjana opintojaksolle. Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle suorittamiselle. Suoritustavat: Kirjallinen tentti, harjoitustyö, luento-/oppimispäiväkirja, laboratoriopäiväkirja. 34

42 Spesifinen bakteriologia ja mykologia 4op Tavoite: Opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit ja sienet, sekä näiden virulenssitekijät ja patogeneesin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelija hallitsee bakteriologisen ja mykologisen laboratoriotyöskentelyn sekä diagnostiikan perusteet myös käytännössä. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään eläimille tautia aiheuttaviin bakteereihin ja sieniin, näiden diagnostiikkaan ja tunnistamiseen laboratoriossa. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 28 h, laboratorio-opetus 36 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Quinn ym., Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science, 2002 TAI Hirsh ym., Veterinary microbiology, 2. painos, Blackwell Publishing, 2004 Kurssin aikana mainittu/jaettu materiaali. Arviointi: Opintojakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5. Vastuuhenkilö: Joanna Koort Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE ja yleisen bakteriologian opinnot toimivat pohjana opintojaksolle. Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle suorittamiselle. Suoritustavat: Kirjallinen tentti, harjoitustyö, luento-/ oppimispäiväkirja, laboratoriopäiväkirja. Virologia 2op Tavoite: Opiskelija ymmärtää, mitä virukset ja prionit ovat, miten ne rakentuvat, lisääntyvät, muuntuvat, säilyvät, tarttuvat ja aiheuttavat taudin sekä miten virustartuntoja diagnosoidaan ja ehkäistään. Lisäksi opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät virus- ja prionitaudit ja niiden diagnostiikan perusteet sekä hallitsee pikatestien suorittaminen, peruslaboratoriotyöskentely ja soluviljelmien käytön perusteet myös käytännön tasolla. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisvirologiaan, eläimille tautia aiheuttaviin ja zoonoottisiin viruksiin sekä näiden diagnostiikkaan. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 20 h, laboratorio-opetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssikirja: Quinn ym., Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science, 2002 TAI Hirsh ym., Veterinary microbiology, 2. painos, Blackwell Publishing, 2004 Lisäksi kurssin aikana mainittu / jaettu materiaali. Syventävä kirjallisuus: Murphy ym., Veterinary Virology, Academic Press, 1999 Arviointi: Opintojakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5 Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE:n, patologian, immunologian ja bakteriologian opinnot laboratoriotöineen toimivat pohjana virologian opintojaksolle. Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi 35

43 Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle suorittamiselle. Suoritustavat: Kirjallinen tentti, harjoitustyö, luento-/ oppimispäiväkirja, laboratoriopäiväkirja. Eläinlääketieteellinen parasitologia 5op Tavoite: Opiskelija tutustuu eläinlääketieteellisen parasitologian käsitteisiin ja tärkeimpiin koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä tavattaviin loislajeihin ja niiden aiheuttamiin sairauksiin. Eläinlääkärin tulee olla perehtynyt erityisesti parasiittitartuntojen diagnostiikkaan, patogeneesiin, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ja tuntea eläinten parasiittisairauksiin liittyvät terveysriskit ihmiselle. Sisältö: Luentokokonaisuudessa tutustutaan suureen määrään eläinlääketieteellisesti merkittäviä parasiittilajeja. Luentojen painopiste on Suomessa esiintyvissä loisissa. Laboratorioharjoitusten tarkoituksena on soveltaa luennoilla ja itsenäisen opiskelun kautta hankittua parasitologista tietämystä erityisesti loisten tunnistamisen ja parasiittitautien diagnostiikan osalta. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 51 h, pienryhmäopetus 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Bowman, Georgi s Parasitology for Veterinarians. 8 painos, Saunders, Saari & Nikander, Elinympäristönä hevonen - Hevosen loiset ja loissairaudet, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimismateriaalia 8 (kirja tai verkkoversio) Arviointi: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen sekä laboratoriotöiden hyväksyttävään suorittamiseen. Vastuuhenkilö: Seppo Saari Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti. Osa opintojaksosta jätetään kirjallisen lopputentin ulkopuolelle. Tämän osan suorittaminen perustuu esseetehtävän palauttamiseen ja hyväksymiseen. Lihantarkastustekniikka 1.5op Tavoite: Opiskelija tutustuu käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen teurastamoissa sekä hankkii valmiudet lihantarkastusapulaisen työhön. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään lihantarkastuanatomiaa, -patologiaa ja -parasitologiaa sekä punaisen lihan että siipikarjalihan käytännön lihantarkastusta. Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastuslinjaan ja tarkastusapulaisen työhön käytännössä. Toteutus ja työtavat: Luentoja 16 h, ekskursio 6 h (pakollinen), kirjallinen tentti Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla erikseen jaettava materiaali. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Janne Lundén Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti, ekskursio Lihantarkastus 6op Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan. Sisältö: Laboratorioharjoitukset koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä ja lihantarkastusmikrobiologiasta. Opintojaksossa opiskellaan lihantarkastusarvostelua ja lihantarkastuspäätösten tekoa kuvamateriaalin avulla sekä seminaaritöissä laitosvalvontaa, 36

44 laitoshygieniaa, eläinsuojelua ja lainsäädännön soveltamista. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 38 h, laboratorioharjoituksia ja seminaareja 49 h/opiskelija (laboratorioharjoitukset ja seminaarit ovat pakollisia), kirjallinen tentti Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I ja III. Gracey, Collins ja Huey. Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, Houhala ym. Uusi pintahygieniaopas. Elintarvike ja Terveys -lehti. Vammalan kirjapaino Oy, 4. painos, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet. Luennoilla erikseen jaettava materiaali. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Janne Lundén Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lihantarkastusopintojaksoon voi osallistua, kun opiskelija on osallistunut toisen vuosikurssin lihantarkastustekniikan, patologian ja parasitologian opetukseen sekä mikrobiologian ja immunologian opetukseen. Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön harjoitukset ja laboratoriotyöt. Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opiskelija saa valmiuden opintojakson ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelun suoritettuaan toimia tarkastuseläinlääkärin sijaisena teurastamossa sekä jatkaa laillistumisen jälkeen opintoja, tarkastuseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseksi Suoritustavat: Kirjallinen tentti (90054), laboratorioharjoitukset, seminaarit (90053) Eläinlääketieteellinen patologia 17op Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ymmärtämään tautien yleisiä syntymekanismeja ja tunnistamaan yleisimpiä eläinsairauksien aiheuttamia makro- ja mikroskooppisia elinmuutoksia. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan tavallisimpien kotieläinten obduktio sekä tunnistamaan tyypillisiä tautien aiheuttamia rakennemuutoksia. Sisältö: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista muutoksista ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana perustieteiden ja kliinisten aineiden välillä. Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista: Yleinen patologia 2,5 op (1,3 ov) Elinpatologia 4,5 op (3 ov) Histopatologia 1,5 op (1 ov) Obduktiotekniikka 3 op (2 ov) Obduktiokurssi 5,5 op (3,7 ov) Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Antti Sukura Ajoitus: 2. ja 3. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallisia ja suullisia tenttejä Yleinen patologia 2.5op Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään tautien yleisiä syntymekanismeja ja niiden aiheuttamia elinmuutoksia. Sisältö: Yleisessä patologiassa perehdytään tautien yleisiin syntymekanismeihin. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 34h Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Vaihtoehtoinen kirjallisuus: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja 37

45 Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Prof. Antti Sukura Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumiselle on suositeltavaa, että Terve kotieläin -kokonaisuus on suoritettu. Ajoitus: 2. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti Elinpatologia 4.5op Tavoite: Opiskelija tunnistaa eläinten yleisimpien sairauksien syntymekanismeja ja niiden aiheuttamia elinmuutoksia. Sisältö: Elinpatologiassa perehdytään yleisimpiin eläinten sairauksiin. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 58 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Vaihtoehtoinen kirjallisuus: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Antti Sukura Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumiselle on suositeltavaa, että yleinen patologia on suoritettu. Ajoitus: 2. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 osatenttiä) Histopatologia 1.5op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijan pystyy tunnistamaan tavallisimpien tautien aiheuttamia mikroskooppisia muutoksia eri kudoksissa. Sisältö: Jaksolla käsitellään tautien yleisiä syntymekanismeja ja eläinten yleisimpien sairauksien aiheuttamia mikroskooppisia elinmuutoksia. Toteutus ja työtavat: Mikroskopointiopetusta 25 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Histopatologian preparaattiaineisto Ross ym., Histology: A Text and Atlas. 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Vaihtoehtoisesti: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general 38

46 pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Antti Sukura Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumiselle on suositeltavaa, että Terve kotieläin -kokonaisuus on suoritettu. Ajoitus: 2. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Tenttejä järjestetään vain kevätlukukaudella. Suoritustavat: Kolme kirjallista mikroskopoiden suoritettavaa osatenttiä Obduktiotekniikka 3op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy suorittamaan tavallisimpien kotieläinten obduktio sekä tunnistaa tavallisimpien tautien aiheuttamia muutoksia elimistössä. Sisältö: Obduktioharjoituksia Toteutus ja työtavat: Pienryhmäopetusta 40h, demonstraatioita (Evira) 6h, ryhmätöitä 3h, itsenäistä kuva-aineisto-opiskelua Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Vaihtoehtoinen kirjallisuus: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Antti Sukura Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumiselle on suositeltavaa, että histopatologia, parasitologia, yleinen patologia ja elinpatologia on suoritettu. Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Tämän kurssin hyväksytty suorittaminen on edellytys obduktiokurssille osallistumiselle. Suoritustavat: Obduktioharjoituksiin osallistuminen, suullinen kuva-aineistotentti sekä suullinen obduktiotekniikkatentti. Obduktiokurssi 5.5op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy suorittamaan tavallisimpien kotieläinten obduktio sekä tunnistaa tavallisimpien tautien aiheuttamia muutoksia elimistössä. Sisältö: Kotieläinten obduktioharjoituksia ja vertailevaa elinpatologiaa Toteutus ja työtavat: Pienryhmäopetusta 44 h, demonstraatioita (Evira) 6 h, ryhmätöitä 3 h, seminaareja Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Vaihtoehtoinen kirjallisuus: McGavin, Carlton ja 39

47 Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Antti Sukura Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumiselle edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu obduktiotekniikkakurssi. Opintojakson suulliseen lopputenttiin osallistumisen edellytyksenä on histopatologian, yleisen patologian ja elinpatologian hyväksytty suorittaminen. Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Obduktiotekniikka- ja obduktiokurssin aikana opiskelija osallistuu 21 obduktioon. Tämän kurssin hyväksytty suoritus on edellytyksenä klinikkaopetukseen osallistumiselle. Suoritustavat: suullinen tentti Eläinlääketieteellinen epidemiologia 10op Tavoite: Opiskelija ymmärtää perusasiat tautien syistä ja niiden tutkimisesta populaatiotasolla, infektiotautien kohdalla myös tarttumisesta ja leviämisestä. Hän osaa toimia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin ja hänellä on valmiuksia selvittää tilaongelmia. Opiskelija ymmärtää epidemiologisten ja tilastollisten menetelmien käyttämisen merkityksen tautien tai taudinpurkausten syiden selvittämisessä ja vastustamisessa ja ymmärtää diagnostisten testien käyttämiseen liittyvät haasteet. Opiskelijalla on valmiudet tulkita ja ymmärtää sellaisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa on käytetty epidemiologisia menetelmiä, ja hänellä on perustiedot suunnitella ja tehdä hyvän etiikan mukaisia epidemiologisia tutkimuksia. Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot: Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Tilastotieteen perusteet Kvantitatiivinen epidemiologia Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta, taudinpurkausharjoituksia, tautivalmiusharjoitukset, tietokoneharjoituksia, kirjallisuuden arviointia, oman tutkimusprojektin suunnittelua, oppimispäiväkirja ja opetetaan integroidusti otsikon Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentaatio (APEA) alla, mutta molemmista saa oman suoritusmerkintänsä. Kurssimateriaali (paitsi lainsäädäntö) on BSCW-alustalla. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Arviointi: hyväksytty/hylätty (90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia: 0-5, Tilastotieteen perusteet: hyväksytty/hylätty, Kvantitatiivinen epidemiologia: hyväksytty/hylätty) Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki) Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia: tautivalmiusharjoitukset ja oppimispäiväkirja Tilastotieteen perusteet: tietokoneharjoitukset Kvantitatiivinen epidemiologia: oman tutkimusprojektin suunnittelu ja artikkelin arvionti Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5op

48 Tavoite: Opiskelija ymmärtää perusasiat infektiotautien ja zoonoosien tarttumisesta, leviämisestä ja vastustamisesta sekä hallitsee tärkeimmät vastustettavat eläintaudit. Hän osaa toimia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin. Hänellä on valmiudet toimia tautivalmiusasioissa vuorovaikutuksessa erilaisten asiantuntijoiden kanssa aktiivisena ryhmän jäsenenä. Lisäksi hänellä on valmiudet tehdä rakentavasti oma- ja vertaisarvioita. Sisältö: Johdanto infektiotautien epidemiologiaan, eläinlääkintölainsäädännössä mainitut lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio sekä ETT:n ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa, tilatason desinfektio, eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset, ajankohtaisia asiantuntijaluentoja. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus ja luentoharjoitukset 39 h Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen aktivoivien kysymysten pohjalta 30 h Valmiusharjoitusten valmistaminen ryhmä- ja yksilötyöskentelynä 30 h Valmiusharjoitusten purkaminen asiantuntijakommentaattoreille 8 h Oma ja vertaisarvionti 3 h Kurssin kooste- ja palautetilaisuus 2 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomonisteet ja eläinlääkintölainsäädännön osa D - Eläintaudit, Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtion painatuskeskus, Helsinki, uusin painos. ( Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki) Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, tarttuviin eläintauteihin erikoistuvat eläinlääkärit Suoritustavat: Oppimispäiväkirja (aktivoivin kysymyksin) ja projektityö (tautivalmiusharjoitukset). Tilastotieteen perusteet 2.5op Tavoite: Opiskelijan ymmärrys tieteellisen tutkimuksen perusteisiin on lisääntynyt ja hän osaa suhtautua kriittisesti aineistoperusteisiin päätelmiin ja tutkimustuloksiin sekä käyttää tilastotieteen (ja epidemiologian) menetelmiä suojautuakseen vääriltä johtopäätöksiltä tuloksia tulkitessaan. Hän tuntee tavallisimmat tilastolliset testit sekä niiden mahdollistamat aineiston sisältötulkinnat. Sisältö: Aineistojen kuvailun perusteet (perusjakaumat ja -tunnusluvut), riippuvuutta kuvaavat tunnusluvut (korrelaatiot, regressio ja assosiaatiomitat), tunnuslukujen tilastollinen testaus (parametriset ja ei-parametriset perustestit), tilastollisen merkitsevyyden ja biologinen merkittävyyden erottaminen. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 10 h, tietokoneharjoitukset 20 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ranta ym., Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. 5. painos, Yliopistopaino, 1994 Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali ja kvantitatiivisen epidemiologian luentomoniste. Lisämateriaalia: Petrie & Watson. Statistics for Veterinary and Animal Science, Blackwell Publishing, 1999 Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala, Hannu Rita Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki) Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Tietokoneharjoitukset (parityö) Kvantitatiivinen epidemiologia 2.5op 41

49 90038 Tavoite: Opiskelija ymmärtää epidemiologisten menetelmien käyttämisen merkityksen tautien tai taudinpurkausten syiden selvittämisessä ja vastustamisessa. Hänellä on valmiuksia selvittää tilaongelmia ja hän ymmärtää diagnostisten testien käyttämiseen liittyvät haasteet. Opiskelijalla on valmiudet tulkita ja ymmärtää sellaisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa on käytetty epidemiologisia menetelmiä, ja hänellä on perustiedot suunnitella ja tehdä hyvän etiikan mukaisia epidemiologisia tutkimuksia. Sisältö: Havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, taudin esiintymisen ja siihen liittyvien riskitekijöiden sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, otoskoko ja otanta, diagnostisten testien arviointi ja tulkinta, tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet, aineistojen analysointi, taudinpurkauksen selvittäminen, tutkimusetiikka. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus ja niihin sisältyvät luentoharjoitukset 20 h Ryhmätyöskentely (taudinpurkausharjoitukset) 8 h Ryhmätyöskentely (epidemiologisen artikkelin arviointi) 6 h Projektityöskentely (oman epidemiologisen tutkimussuunnitelman laatiminen kurssin aikana) 6 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomoniste. Houe ym., Introduction to Veterinary Epidemiology, Biofolia, 2004 Lisämateriaali: Thrusfield, Veterinary epidemiology, 3. painos, Blackwell Publishing, 2005 Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki) Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, tarttuviin eläintauteihin erikoistuvat eläinlääkärit Suoritustavat: Harjoitustyö: epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö). Projektityö: epidemiologisen tutkimussuunnitelman laatiminen (parityö). Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 7op Tavoite: Opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin sekä eläinten lääkintää ohjaaviin säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin. Tarkemmat oppimistavoitteet on kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Sisältö: Sisältää farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakson (90072), sekä lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssin (90074). Tarkemmat sisällöt on kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Toteutus ja työtavat: Kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy perusjakson välikuulustelujen (1/3 + 1/3) sekä lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kuulustelun (1/3) pisteiden perusteella. Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Perusjaksosta on kaksi kirjallista välikuulustelua. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssi: kirjallinen tentti Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6op Tavoite: Opiskelija ymmärtää farmakokinetiikan ja -dynamiikan pääperiaatteet, tuntee tärkeimpien eläinlääkinnässä käytettävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset, osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa 42

50 yksittäisistä lääkeaineista ja niiden käytöstä eläimille ja tietää myrkytyksen hoidon yleiset pääperiaatteet. Sisältö: Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 48 h harjoitukset 42 h verkko-opetus 12 h vierailu teollisuuslaitokseen 8 h välikuulustelut 4 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8. painos, Iowa State University Press, 2001 tai uudempi painos. Koulu ja Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 6. painos, Medicina, 2001 tai uudempi painos tai open access verkkoversio Giguere, Prescott, Baggot, Walker ja Dowling Antimicrobial Therapy in Veterinary Medicine. 4. painos, Iowa State University Press, Attila ja Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos, Gummerus, 1998 tai open access verkkoversio Attila, Kuusela, Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 4, 2003 tai open access verkkoversio Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 tai open access verkkoversio BSCW-alustalla jaettava materiaali. Arviointi: Kumpikin välikuulustelu läpäistävä hyväksytysti. Välikuulustelujen pistemäärät lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian arvosanaan (0-5). Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Kaksi välikuulustelua, osallistuminen harjoituksiin, tehtävien tekeminen. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1op Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinten lääkintään liittyvään lainsäädäntöön, määräyksiin ja ohjeisiin sekä oppii kirjoittamaan lääkemääräyksen. Sisältö: Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden käyttöä eläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden käyttö eläintapahtumissa, reseptioppi. Toteutus ja työtavat: luennot 7 h harjoitukset 2 h verkkotyöskentely 2 h omatoiminen opiskelu (sisältäen kotitehtävät) 14 h tentti 2 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö, osa B: lääkkeet Suomen Eläinlääkkeet 2008 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 tai open access verkkoversio BSCW-alustalla jaettava materiaali. 43

51 Arviointi: Kirjallinen tentti läpäistävä hyväksytysti. Tentin pistemäärä lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian arvosanaan (0-5). Vastuuhenkilö: Marja Raekallio Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Kirjallinen tentti Johdanto kliiniseen työhön 7.5 op Tavoite: Opiskelija oppii käytännön tietoja ja taitoja mm. asiakaspalvelusta, pieneläin- ja hevospotilaan kliinisestä tutkimisesta ja arvioimisesta, kliinisistä laboratorioanalyyseistä, aseptiikasta, kirurgian yleisistä periaatteista ja kirurgisista instrumenteista sekä säteilyturvallisuudesta ja radiologian perusteista. Sisältö: Pieneläin- ja hevospotilaan käsittely, tutkiminen ja tilanteen arviointi sekä injektiotekniikat. Tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset, niiden tulokset ja tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet, kirurgisten välineiden esittely, aseptiikan yleiset periaatteet, potilaan valmistelu leikkausta varten, ompeleet ja ommelaineet. Säteilyn käytön perusteet, säteilyturvallisuus, röntgenkuvien ottamisen ja niiden tulkinnan perusteet, muiden diagnostisten kuvantamismenetelmien esittely. Toteutus ja työtavat: luennot 66 h harjoitukset 33 h kirjalliset tentit 4 h itsenäinen opiskelu 99 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Karoliina Autio Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opintokokonaisuus sisältää soveltuvin osin aiempiin Eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Yleinen radiologia, Johdatus klinikkatyöskentelyyn I ja II sekä Yleiskirurgia - opintojaksoihin kuuluneet opinnot. Opiskelija voi samalla suorittaa säteilyturvakeskuksen eläinröntgentoiminnasta vastaavan johtajan kuulustelun läpäisemällä Säteilyturvallisuus ja radiologian perusteet -tentin vähintään 75%:lla maksimipistemäärästä. (Muutoin hyväksymisrajana on 60 %.) Suoritustavat: Jakso Kliininen kemia: kirjallinen tentti tai vaihtoehtoinen suoritusmuoto Jakso Säteilyturvallisuus ja radiologian perusteet: kirjallinen tentti. Muiden jaksojen luentojen sekä kaikkien harjoitusten ja demonstraatioiden suoritusmuotona on osallistuminen annettuun opetukseen Vaihtoehtoiset aineopinnot Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon kuuluu 1-7 opintopisteen laajuiset vaihtoehtoiset aineopinnot. Kandidaatin tutkintoon soveltuvia vaihtoehtoisia opintoja ovat esimerkiksi: Harjoittelu 2op Tavoite: Alan työkokemuksen saaminen opintojen aikana. Sisältö: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on yleensä 1-3 kk (väh. 1 kk) ja siitä voidaan hyväksilukea 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat 44

52 Lisätiedot: Haettavana olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa 2008 tiedekunnan opintosivuilla Almassa: Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelussa. Lisätietoja saa myös tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeriltä, joka on tiedekunnan harjoittelun yhdyshenkilö. Keinosiemennys II 3op Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta sekä perehdyttää kummankin lajin keinosiemennystekniikkaan. Opintojakson suorittaminen antaa pätevyyden toimia seminologin sijaisena. Toteutus ja työtavat: Luentoja 22 tuntia, käytännön harjoituksia noin 35 tuntia Saarella sekä Kuopion teurastamossa (tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet saadaan suoritetuksi), kuulustelu 2 tuntia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Juhani Taponen, Magnus Andersson Ajoitus: Luennot ja harjoitukset loppukeväällä, teurastamoharjoittelu toukokuussa Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Opintojaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten seminologilomittajapaikkoja on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan ulkopuolella. Opintojakson toteutuminen varmistuu syksyn 2007 aikana. Koiranruokinnan haasteita II 1.5op Tavoite: Kurssin tavoite on antaa perustiedot koiran ruokinnasta ja ruokinnan suunnittelusta. Lisäksi kurssilla saadaan perustietoa ihon terveyden ja ruokinnan välisestä yhteydestä. Sisältö: Kurssilla käydään läpi koiranruokinnan perusteita kuten eri ravintoaineiden tarpeita ja ruokinnan toteutustapoja käytännössä. Lisäksi perehdytään siihen, millä tekijöillä ravinnossa on vaikutusta ihon kuntoon ja terveyteen. Toteutus ja työtavat: Luennot ja kotitehtävä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali, Tieto tuottamaan -sarjan kirja nro 111: Koiran ruokinta ja hoito, tai muu vastaava kirja. Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Suvi Taponen Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltäviä opintoja ei vaadita. Ajoitus: ajankohta ilmoitetaan myöhemmin Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijat Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla sekä kotitehtävän tekeminen ja palautus. Kotieläintuotannon etologia ja hyvinvointi 3op Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitys kotieläinten etologian merkityksestä eläintuotannolle sekä hyvinvoinnin määrittelemisestä ja mittauksesta. Opiskelijalla on kuva etologian ja hyvinvoinnin alan uusimmasta tutkimuksista. Opiskelijalla on myös ymmärrystä tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten kriittisestä tarkastelusta. Sisältö: Kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja erilaisten ryhmätöiden avulla kotieläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiota ja evoluutioa, hyvinvoinnin määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi pohditaan, kuinka käyttäytymistä voi käyttää avuksi hyvinvoinnin käytännön arvioinnissa. Kurssilla tustutaan hyvinvoinnin tieteelliseen mittaamiseen ja sekä kerrotaan uusimmista kotimaisista alan tutkimustuloksista. Toteutus ja työtavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4t luentoja 45

53 ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 tuntia. Kurssin päätteeksi aihetta käsitellään roolileikissä. Kurssiin kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettu ja etukäteen lähetetty materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna Valros Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua sellaiset ELTDK:n perusopiskelijat, joilla on Kotieläinhygienian, etologian ja eläinsuojelun kurssi suoritettu. Ajoitus: Kurssi pidetään tavallisesti kevätlulukauden alkupuoliskolla Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat sekä muut alasta kiinnostuneet opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot. Kurssille otetaan 25 hlöä Suoritustavat: osallistuminen opetuspäiviin ja etätehtävän hyväksytty palautus Opiskelijatuutorointi 2op Tavoite: Tuutortoiminnan avulla uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja Helsingin yliopistoon opiskelu- ja käytännön toimintaympäristönä. Tuutor auttaa uusia opiskelijoita ajankohtaisissa käytännön kysymyksissä sekä ennen kaikkea auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Tuutorina toimiva opiskelija syventää tietojaan Helsingin yliopistosta, Viikin kampuksesta ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sekä soveltaa niitä auttaessaan uutta opiskelijaa integroitumaan yliopistoyhteisöön. Tuutor saa myös kokemusta pienryhmän ohjaamisesta ja toimimisesta vertaistukena. Sisältö: Tiedekunnan järjestämä tuutorkoulutus (6 tuntia), tuutorointisuunnitelman sekä kirjeen laatiminen omalle tuutorryhmälle, pienryhmäohjaajana toimiminen syyslukukaudella Toteutus ja työtavat: Tuutorkoulutukseen osallistuminen, pienryhmäohjaajana toimiminen Oppimateriaali ja kirjallisuus: Lähteinen-Kyykkä, Merja: Uudien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan opas (2004). Helsinki: YTHS. Nyytin www-sivuilta löytyvä Tuutoriopas Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Maija Tiippana Ajoitus: huhtikuu-elokuu 2007 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Vapaasti valittava opintojakso. Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (130 eur). Suoritustavat: Tuutorkoulutukseen osallistuminen, tuutorointisuunnitelman tekeminen, pienryhmäohjaajana toimiminen ja itsearviointiraportti tuutoroinnista. The ABC of Animal Experiments 6op Tavoite: The course leads to C-category (scientist) competence to work with laboratory animals according to European (Convention 1986/ETS 123; Directive 86/609/EEC) and Finnish legislation (62/2006). Sisältö: 1. Biology and husbandry of laboratory animals, 2. Microbiology and disease, 3. Genetics, 4. Health hazards and safe practices, 5. Design and conduct of animal experiments, 6. Anaesthesia, analgesia and experimental procedures, 7. Alternatives to animal use, 8. Ethical aspects and legislation, 9. Analysis of scientific literature. Toteutus ja työtavat: Lectures (70 %), group works (20 %) and practicals (10 %). The course includes an examination. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Handbook of Laboratory Animal Science (2nd edition), Vol 1, 46

54 Essential Principles and Practices. Jann Hau and Gerald L. Van Hoosier, Jr. (eds). CRC Press, Arviointi: Pass - fail Vastuuhenkilö: Timo Nevalainen Yhteydet muihin opintojaksoihin: Voluntary course at the Veterinary Faculty Ajoitus: First half of January Kohderyhmä: Students of Veterinary Faculty and of other biomedical disciplines Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 1op Tavoite: Kurssi valmentaa opiskelijoita eläimen normaalin käyttäytymisen sekä sen poikkeavuuksien tunnistamiseen. Kurssi lisää opiskelijan käytännön valmiuksia eläinten käsittelyssä ja hoitamisessa. Opiskelija saa tuntuman elävän eläimen kanssa työskentelyyn jo opintojen alkuvaiheessa. Sisältö: Tamman tiineys ja synnytys, vastasyntynyt varsa, sen ominaispiirteet, normaali varsan käyttäytyminen, varsan ongelmien tunnistaminen (heikko varsa, hengityselinten, raajojen, ruoansulatuskanavan, navan ongelmat), varsan keinoruokinta, orpovarsa ja sen erityispiirteet. Toteutus ja työtavat: luennot 3 tuntia, opetusvideot 1 tunti, joka toinen viikko SOVITTAVINA AIKOINA iltapäivädiskussio ja palaute (yht. 3 tuntia) = 6 tuntia. Käytännön harjoittelu opastuksineen 21 tuntia eli 3 x 7 tuntia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettu monistemateriaali Arviointi: Hyväksytty / vaatimuksena osallistuminen teoriaosaan, opastuksiin ja käytännön toimintaan ja iltapäivä-diskussioihin Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo Yhteydet muihin opintojaksoihin: eläinlääketieteellinen fysiologia (normaalit elintoiminnot, normaali varsa), obstetriikka (tamman riskitiineydet, synnytys ja sen ongelmat), neonatologia (vastasyntyneen sairaudet) Ajoitus: Luennot helmikuun loppu 2008, käytännön harjoittelu maalis-toukokuu 2008 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: hyväksyttävä läsnäolo, tuntiseuranta (Flexim) Vapaasti valittavat opinnot Sisältö. Opiskelija voi hyväksilukea eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon muualla suoritettuja yliopistotasoisia opintoja 0-6 opintopistettä (laajuus riippuu vaihtoehtoisten opintojen määrästä). Opinnot rekisteröidään tiedekunnan kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen (esim. opintosuoritusote) opintojen suorittamisesta Harjoittelu Sisältö: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina maatilaharjoittelun ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelun. Vaihtoehtoisena jaksona opiskelija voi lisäksi suorittaa 1-3 kk:n mittaisen yliopiston tukeman harjoittelun, josta hyväksiluetaan 1 opintopiste eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin. Maatilaharjoittelu 6op Tavoite: Opintojakson tavoite on, että opiskelija oppii ymmärtämään suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä ja eläinten hoitotyötä perehtymällä käytännössä lypsykarja- ja porsastuotantotilan toimintaan. Sisältö: Opiskelija asuu tarkoitukseen hyväksytyllä harjoittelutilalla ja osallistuu kaikkiin töihin 47

55 navetassa (12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy eläinten ruokintaan ja hoitoon. Toteutus ja työtavat: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt ( pv), harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen kotieläinhygienian kurssikirjallisuuden, alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojen avulla. Oppimateriaali ja kirjallisuus: kotieläinhygienian kurssikirjallisuus Arviointi: hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai hoitajan antama todistus sekä hyväksytyt harjoitteluselostukset. Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Suvi Taponen Ajoitus: 2. lukuvuoden aikana tai viimeistään 3. lukuvuotta edeltävänä kesänä Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Harjoittelu on edellytys Kotieläinhygienian opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Suoritustavat: Harjoitteluselostuksen täyttäminen ja palautus. Tilanomistajan tai hoitajan antama todistus harjoittelun suorittamisesta. Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6op Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan käytännössä Sisältö: Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti lihan arvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin laboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija perehtyy myös laitos- ja teurastushygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan, eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin. Toteutus ja työtavat: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamolla yhteensä neljä viikkoa, joista vähintään kaksi viikkoa suoritetaan teurastamolla, jossa teurastetaan sikoja ja/tai nautoja. Harjoittelusta voi suorittaa korkeintaan kaksi viikkoa siipikarja- tai poroteurastamossa. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Janne Lundén Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön harjoitukset ja laboratoriotyöt. Ajoitus: 3. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Lisätiedot: Harjoittelua ei saa suorittaa ilman elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa jaksoissa. Jos opiskelija on työskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikan opintojakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 4 viikon työjakso, enintään hyvitystä voi saada 3 viikkoa. Suoritustavat: työharjoittelu, harjoitteluselostus Kandidaatin tutkielma Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma 6op Tavoite: Osoittaa opiskelijan valmiuden hankkia ja käsitellä tieteellistä tietoa, tuottaa tieteellistä tekstiä ja esittää työstämänsä kokonaisuus tiedeyhteisössä käytettävällä tavalla. Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen oppikirjaan perustuva 4-5 sivun laajuinen kirjallinen työ. Oman työn esittäminen seminaarissa ohjaavan opettajan kanssa sovittavana ajankohtana suullisena esityksenä havaintomateriaalia käyttäen. Toteutus ja työtavat: Esitetty pelisäännöissä, jotka löytyvät ALMA:sta tiedekunnan opintosivuilta: 48

56 Perusopinnot -> Kandidaatin tutkielma Oppimateriaali ja kirjallisuus: Suomen Eläinlääkärilehden kirjoitusohjeet. Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen opas. Muun kirjallisuuden osalta Viikin tiedekirjaston antama tiedonhankinnan opetus. Arviointi: 0-5. Tutkielman ohjaaja käyttää arvioinnin apuna arviointimatriisia, joka löytyy ALMA:sta tiedekunnan opintosivuilta Perusopinnot -> Lomakkeet (Kandidaatin tutkielman arvostelu ja hyväksyminen) Vastuuhenkilö: Reeta Pösö. Tutkielman ohjauksesta vastaa lukuvuoden opettajista koostuva opettajapooli. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sisältää kypsyysnäytteen (90202) Ajoitus: lukuvuosi, syyslukukauden seminaari järjestetään ja kevätlukukauden seminaari Kohderyhmä: lukuvuoden opiskelijat Lisätiedot: Sisältää kypsyysnäytteen (90202), joka kirjoitetaan seminaaritilaisuuden yhteydessä. Aiheet, tarkemmat ohjeet ja lisätietoja ALMAsta tiedekunnan opintosivuilta: Eläinlääketieteellinen tiedekunta -> Perusopinnot -> Kandidaatin tutkielma ja tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeriltä, puh Suoritustavat: kirjallinen työ, esitys seminaarissa ja kypsyysnäyte (90202) Kypsyysnäyte (ELK) Tavoite: Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys kandidaatin tutkielman kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Asiallisen sisällön lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä ja kieliasultaan moitteeton. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Sisältö: Kypsyysnäyte tehdään tutkielman aiheeseen liittyvästä kysymyksestä, jonka antaa kandidaatin tutkielman ohjaaja. Arviointi: hyväksytty/hylätty. Asiasisällön tarkastaa tutkielman ohjaaja ja kieliasun kielentarkastaja. Vastuuhenkilö: Kandidaatin tutkielman ohjaaja. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sisältyy kandidaatin tutkielma -opintojaksoon (90500). Ajoitus: lukuvuosi. Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaatin tutkielmaseminaarin yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa. Syyslukukauden seminaari järjestetään ja kevätlukukauden seminaari Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. 49

57 6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja ) 6. lkv 51 Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. lkv 51 Eläinlääkintähuolto ja kunnallishallinto 5 op 5. ja 6. lkv 51 Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta Farmakologian kliininen jakso (opetus integroitu 58 muihin aineopintoihin) Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 58 (opetus integroitu muihin aineopintoihin ja klinikkaharjoitteluun) Eläinlääketieteellinen sisätautioppi 13.5 op 4. lkv 53 (Pieneläimet, hevonen) Eläinlääketieteellinen anestesiologia ja tehohoito 3 op 4. lkv 53 Eläinlääketieteellinen kirurgia 9 op 4. lkv 54 (Pieneläimet, hevonen) Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. lkv 56 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op 4. lkv 57 Klinikkaopetus 52 op 5. lkv 59 Elintarvikehygienia Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18.5 op 6. lkv 61 Ympäristöhygienia ja toksikologia 9.5 op 6. lkv 62 Vaihtoehtoiset opinnot 6 tai 11 op 4. ja 6. lkv 63 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentely Kypsyysnäyte 20 tai 25 op 4., 5. ja 6. lkv 72 Harjoittelu Laajuus Ajankohta Klinikkaharjoittelu 8 op 4. ja 5. lkv 74 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. lkv 74 Yhteensä 180 op 50

58 6.4 Opintojaksokuvaukset (ELL) Perusopinnot Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1op Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa suuntautumisvaihtoehdot eläinlääketieteen opintojen loppuvaiheessa ja pystyy suunnittelemaan opintonsa niiden mukaisesti. Sisältö: Opiskelija esittää dokumentoidusti keskeisen osaamisensa ja tarkastelee oppimaansa kokonaisuutena. Toteutus ja työtavat: Ohjattua itsenäistä työskentelyä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Voimassa oleva opinto-opas, muu jakson aikana osoitettava materiaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Riikka Laukkanen Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Lisensiaatin opintojen aikana oman osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin merkitys korostuu opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen myötä. Suoritustavat: Kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävien tehtävien palauttaminen. Palautteiden, tehtävien, klinikkaharjoitteluun liittyvien dokumenttien ja syventävien opintojen suunnitelman tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 6. lukuvuoden kevätlukukaudella. Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3op Tavoite: Opiskelija saa perustiedot yritystoiminnasta ja yrityksen perustamisesta. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita, yritystoimintaan liittyviä talousasioita, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja eettisiä kysymyksiä sekä esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnista eläinlääkärin näkökulmasta. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 30 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomonisteet jaetaan luentojen yhteydessä. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Jussi Anttila Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat Suoritustavat: osallistuminen luennoille Eläinlääkintöhuolto ja kunnallishallinto 5op Tavoite: Opiskelija tutustuu eläinlääkintähuollon toimintakenttään ja sitä ohjaavaan lainsäädäntöön sekä kunnaneläinlääkärin tehtävien kannalta keskeisiin hallintomenettelyihin ja lainsäädäntöön. Vastuuhenkilö: Päivi Lahti Lisätiedot: Kunnallishallinto I ja eläinlääkintähuolto I muodostavat yhdessä ns. praktiikkakurssin, joka järjestetään 5. lukuvuoden kevätlukukaudella. Kunnallishallinto II järjestetään 6. lukuvuoden syyslukukaudella ja eläinlääkintähuolto II eli ns. laillistumiskurssi järjestetään 6. lukuvuoden kevätlukukaudella. Eläinlääkintähuolto I Sisältö: Opiskelija perehtyy mm. maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja 51

59 terveysosaston ja Elintarviketurvallisuusviraston rooliin sekä läänineläinlääkärin toimintaan. Lisäksi selvitetään kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviä menettelytapoja ja lainsäädäntöä. Toteutus ja työtavat: pakolliset luennot 14 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Päivi Lahti Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausi Lisätiedot: Kunnallishallinto I ja eläinlääkintähuolto I muodostavat yhdessä ns. praktiikkakurssin, joka järjestetään 5. lukuvuoden keväällä. Kunnallishallinto I Sisältö: Toiminta kunnan organisaatiossa, hyvän hallinnon perusteet, hallintopäätöksen tekeminen. Toteutus ja työtavat: Pakolliset luennot 2 h Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Päivi Lahti Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausi. Lisätiedot: Kunnallishallinto I ja Eläinlääkintähuolto I muodostavat ns. praktiikkakurssin, joka järjestetään 5. lukuvuoden kevätlukukaudella. Eläinlääkintähuolto II 3op Sisältö: Opiskelija perehtyy maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston ja Elintarviketurvallisuusviraston rooliin sekä läänineläinlääkärin toimintaan. Lisäksi selvitetään eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviä menettelytapoja ja lainsäädäntöä Toteutus ja työtavat: Luennot 16 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali. Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Päivi Lahti/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Ajoitus: 6. vuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Luentojakson päätteeksi pidetään kirjallinen kuulustelu. Kunnallishallinto II 2op Sisältö: Kunnan hallinto-organisaatioon, kunnalliseen päätöksentekoon sekä keskeiseen lainsäädäntöön tutustuminen, hallintopäätöksen tekeminen. Toteutus ja työtavat: Pakolliset luennot 6 h sekä pakollinen ympäristöterveydenhuollon seminaarityö (tehdään ryhmissä). Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Päivi Lahti/elintarvike- ja ympäristöhygienian 52

60 laitos Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja seminaarityö Aine- ja syventävät opinnot Sisätautioppi 13.5op Tavoite: Sisätautiopin jakson tavoitteena on että opiskelija - tuntee tärkeimmät sisätauteihin ja infektiivisiin sairauksiin kuuluvat taudit koiralla, kissalla, fretillä, jyrsijöillä, kilpikonnilla, liskoilla ja käärmeillä ja hevosella - pystyy ongelmalähtöiseen diagnoosin tekoon -tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat, niiden indikaatiot ja merkityksen diagnoosin teossa -pystyy arvioimaan sairauden kulun, vakavuuden ja ennusteen -tuntee yleiset hoitoperiaatteet -osaa toteuttaa hevosen perusterveydenhuollon tehtäviä tallilla -kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja internettiä tiedonhaussa Sisältö: Sisältöön kuuluu pieneläinsisätautiopin alueet: kardiovaskulaariset sairaudet, hengitystie sairaudet, ihotautioppi, endokrinologia, mahasuolikanavan sairaudet sisältäen maksan ja haiman sairaudet, hematologia/immunologia, onkologia, polysysteemiset infektiiviset ja ei-infektiiviset sairaudet, virtsaelinten sairaudet, happo-emästasapainon häiriöt, kliininen bakteriologia, kliininen farmakologia sekä eksoottisten ja pienten seuraeläinten sairaudet Hevosten osalta sisältöön kuuluu perusterveydenhuolto tallilla ja tavallisimmat hevosten hengitysteiden, sydämen, ruoansulatuskanavan, ihon, virtsateiden ja endokriiniset sairaudet. Toteutus ja työtavat: Pieneläinsisätautioppi: Luento-opetus 128 h Pienryhmäopetus 17 h / opiskelija Jakso sisältää lukuvuoden aikana 62 tuntia päivystystä pieneläinsairaalassa. Hevosten sisätautioppi: Luento-opetus 20 h Potilastapausten parissa työskentely: sisältäen 1h ohjauksen ja 10 h tehtävien purkua. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 24 tuntia päivystystä hevossairaalassa. Päivystys on kuvattu tarkemmin klinikkaopetuksen yhteydessä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Mosby, 3. painos, 2003 ISBN X Harvey RG, Mc Keever PJ. A Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson Publishing ISBN X Lassila. Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, ohjeita omistajille. Oppimateriaalia 2, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, 2001 BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali. Radostis, Gay, Blood ja Hinchcliff. Veterinary Medicine. A Textbook of Disease of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses, 9. painos, WB Saunders, ISBN Arviointi: 0-5. Lopullinen arvosana muodostuu eri tenttien tuloksista seuraavasti: Pieneläinten sisätaudit osa 1: 50 % Pieneläinten sisätaudit osa 2: 25 % Hevosten sisätaudit: 25% Opiskelijan on lisäksi suoritettava hyväksytysti käytännön koe pieneläinten ja hevosen yleistutkimuksesta ennen varsinaisen klinikkaopetuksen (5. lukuvuosi) alkamista. Vastuuhenkilö: Pieneläinsisätautioppi: Thomas Spillmann (yleisvasstuu), Minna Rajamäki (hengitysteiden sairaudet, virtsaelinten sairaudet), Marika Melamies (sydänsairaudet), Karoliina Autio (onkologia, hematologia) Hevosten sisätautioppi: Catherine McGowan Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Pieneläinten sisätaudit: Osa 1: tentti, teoreettinen osuus: monivalinta tentti (100 kysymystä / 4 tuntia) Osa 2: tentti, käytännön koe: suullinen ja kirjallinen tapausseloste klinikkakierron toisen osan lopussa Hevosten sisätautiosion lopussa kirjallinen kuulustelu. Anestesiologia ja tehohoito 3op 53

61 90078 Tavoite: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset periaatteet. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä seuraeläinten ja hevosten rauhoituksen, nukutuksen, kivunlievityksen ja tehohoidon perusteet. Märehtijöiden ja sikojen anestesia ja kivunhoito käsitellään ja tentitään tuotantoeläinblokin yhteydessä. Toteutus ja työtavat: Luentoja 34 h, harjoituksia 5 h, vapaaehtoisia tenttiin valmistavia harjoituksia BSCW-alustalla, tentti. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 10 tuntia päivystystä pieneläinsairaalassa. Päivystys on kuvattu tarkemmin klinikkaopetuksen yhteydessä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinanestesiologia 2003 sekä luennoilla ja BSCW-alustalla jaettava materiaali Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Erja Kuusela Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: tentti Kirurgia 9op Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää pehmytosakirurgian, ortopedian, neurologian ja oftalmologian jaksot, jotka on kuvattu erillisinä opintojaksoina. Toteutus ja työtavat: Esitehtäviä, luentoja, harjoituksia, opiskelijoiden pitämiä esityksiä sekä tentit. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessä Arviointi: 0-5. Loppuarvosana määräytyy kirurgian tentin (pehmytosakirurgia + ortopedia) (60 %), neurologian (20 %) ja oftalmologian (20 %) tenttien tuloksista. Opiskelijan on lisäksi suoritettava hyväksytysti käytännön koe pieneläinten ja hevosen yleistutkimuksesta ennen varsinaisen klinikkaopetuksen (5. lukuvuosi) alkamista. Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori (pehmytosakirurgia), Riitta-Mari Tulamo (ortopedia), Tarja Jokinen (neurologia), Elina Rusanen (oftalmologia) Ajoitus: 4. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Pehmytosakirurgian ja ortopedian kurssit perustuvat tehtävien suorittamiseen hyväksytysti, harjoituksissa läsnäoloon sekä tenttiin. Oftalmologiasta ja neurologiasta on kummastakin oma tenttinsä. Pehmytosakirurgia 2.5 op Tavoite: Opiskelija oppii pehmytosakirurgian yleisimpien sairauksien etiologian, diagnostiikan ja hoidon pieneläimillä ja hevosilla sekä perusleikkausten suorittamisen pieneläimillä. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään pieneläinten ja hevosten ihokirurgiaa ja haavahoitoa, vatsaontelon ja ruoansulatuskanavan kirurgiaa sekä hevosten kastraatiota. Toteutus ja työtavat: Esitehtäviä, luentoja (10h), leikkausharjoituksia kadavereilla (20h), opiskelijoiden esitelmiä (8h) sekä omatoimista opiskelua (48h) sisältäen toimenpidevihon tekemisen sekä opiskelijaesitelmän valmistelun. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Small Animal Surgery, Fossum T.W., Third Edition, Mosby, Elsevier ISBN-13: ISBN-10: sekä luennoilla käsitellyt asiat. 54

62 Arviointi: hyväksytty/hylätty; tentin pistemäärä lasketaan mukaan kirurgian loppuarvosanaan. Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelija oppii kliiniseen työhön johdattavan blokin harjoituksissa keväällä 2007 instrumenttien käsittelyn ja perusompelutekniikat, jotka ovat edellytys tehokkaalle oppimiselle pehmytosakirurgian harjoituksissa. Kyseisissä harjoituksissa käytetään DASIE (Dog Abdominal Surrogate for Instructional Excercises) harjoitusmallia. Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Pehmytosakirurgian harjoituksissa opiskelijalla on oltava mukana omat perusinstrumentit (neulankuljettaja, neulat, atulat, kudos- ja lankasakset sekä suonipuristimet). Suoritustavat: Luento-osallistuminen, toimenpidevihon tekeminen harjoituksiin mennessä sekä harjoituksiin osallistuminen hyväksytysti (=aktiivisesti) sekä tentti. Ortopedia 3.5op Tavoite: Tavoitteena on oppia diagnostisoimaan ja hoitamaan tavanomaisimmat pieneläinten ja hevosten ortopediset sairaudet, antamaan murtuma- ym. traumatapauksissa eläimelle riittävä ensiapu sekä tunnistamaan erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaustilat. Ortopedian jaksolla perehdytään pieneläinten ja hevosen keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, niiden etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen. Opiskelija oppii ontumatutkimuksen käytännön suorituksen pieneläimillä (lähinnä koiralla) ja hevosilla. Sisältö: Yleisluennot luu- ja rustokudoksen patofysiologiasta sekä nivelten ja luunmurtumien patofysiologisista tiloista ja niiden hoito- ja korjaamismenetelmistä. Pieneläinten, lähinnä koiran, yleisimmät ortopediset sairaudet jaoteltuna ikäryhmien ja anatomian mukaisesti. Hevosen yleisimmät ontumaa aiheuttavat sairaudet. Toteutus ja työtavat: Esitehtävä, luennot, harjoitukset sekä tentti jakson loputtua. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Fossum: Small Animal Surgery, 3.painos 2007 Dyson ja Ross: Diagnosis and management of lameness in the horse Anatomian ja fysiologian oppikirjat kertauksena esitehtävän osalta. Arviointi: hyväksytty/hylätty; tentin pistemäärä lasketaan mukaan kirurgian loppuarvosanaan Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo Yhteydet muihin opintojaksoihin: anatomia ja fysiologia, diagnostinen kuvantaminen, farmakologia ja toksikologia Ajoitus: 4. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat päivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Suoritustavat: Esitehtävä, luennot, harjoitukset sekä tentti jakson loputtua. Oftalmologia 1.5op Tavoite: Opiskelija oppii tekemään perusteellisen silmätutkimuksen ja lokalisoimaan ongelman sen perusteella. Hän oppii myös tunnistamaan ja hoitamaan tavanomaisia silmäsairauksia pieneläimillä ja hevosilla sekä tunnistamaan näkökykyä ja/tai silmämunaa uhkaavat tilat jotka vaativat erikoiseläinlääkärin arvioita ja hoitoa. 55

63 Sisältö: Silmän anatomia ja fysiologia, silmän eri osien sairaudet, niiden etiologia, diagnostiikka ja hoito, farmakologia (integroitu) Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 15 h Integroitua farmakologian opetusta 1 h 3 h harjoituksia (silmätutkimus koira ja hevonen) Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sheila Crispin: Notes on Veterinary Ophtahlmology (ensisijainen) TAI K.N. Gelatt: Essentials of Veterinary Ophthalmology Luennoilla jaettava materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty; tentin pistemäärä lasketaan mukaan kirurgian loppuarvosanaan Vastuuhenkilö: Elina Rusanen Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin, tentti Neurologia 1.5op Tavoite: Opiskelija oppii tekemään neurologisen tutkimuksen pieneläimillä ja hevosella ja paikallistamaan vaurion sen perusteella, laatimaan differentiaalidiagnoosilistan ko. lokalisaatiolle sekä suunnittelemaan tarvittavat tutkimukset. Lisäksi opiskelija oppii tavallisimpien neurologisten sairauksien hoidon. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään neurologisen tutkimuksen tekeminen pieneläimellä ja hevosella sekä vaurion paikallistaminen sen perusteella. Lisäksi käsitellään eri lokalisaatioiden tavallisimmat neurologiset sairaudet. Toteutus ja työtavat: luennot (17h) harjoitukset pieneläin (1h) harjoitukset hevonen (1h) omatoiminen opiskelu (16h) Oppimateriaali ja kirjallisuus: Lorenz MD & Kornegay JN. Handbook of Veterinary Neurology. 4th ed. ISBN Arviointi: hyväksytty/hylätty; tentin pistemäärä lasketaan mukaan kirurgian loppuarvosanaan Vastuuhenkilö: Tarja Jokinen Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Luentoihin ja harjoituksiin osallistuminen, tentin suorittaminen hyväksytysti. Lisääntymistiede 12op Tavoite: Opiskelija hallitsee lisääntymisen endokrinologian ja fysiologian, mikä on edellytyksenä lisääntymisen biotekniikoiden ja lisääntymishäiriöiden ymmärtämiselle. Opiskelija ymmärtää säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun hoidon taloudellisen merkityksen kotieläintuotannossa. Hänellä on valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tuotantoympäristössä ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin, tunnistaa niiden kliiniset oireet ja osaa käyttää diagnostisia menetelmiä sekä hallitsee sairauksien hoitomenetelmät. Sisältö: Andrologiaan kuuluu uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen, spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisen tekniikat. Opiskelija tuntee teoriassa keinollisen lisääntymisen tekniikat ja osaa käytännössä keinosiemennyksen. Gynekologiaan kuuluu naaraiden lisääntymisfysiologia, rektalisointi-, ultraääni- ja muut tutkimustekniikat sekä lisääntymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Opiskelija hallitsee käytännössä märehtijöiden ja sikojen tutkimuksen hyvin ja hevosten ja pieneläinten 56

64 tutkimuksen tyydyttävästi. Obstetriikkaan kuuluu tiineyden ja synnytyksen fysiologia, tiineysdiagnostiikka, synnytysapu sekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan häiriöiden diagnostiikka ja hoito. Neonataalisairaudet sisältävät alle viikon ikäisille vasikoille, varsoille, porsaille sekä koiranja kissanpennuille tyypilliset fysiologiset erityispiirteet, vastasyntyneen elvytyksen sekä tavallisimmat sairaudet, niiden etiologian, diagnostiikan ja hoidon. Lisäksi opintojaksoon kuuluvat utare- ja vedinsairaudet. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 128 tuntia, pienryhmäopetus 15 tuntia, ryhmätyöskentely 28 tuntia, itsenäinen työskentely 55 tuntia. 5-kurssilla Saarella pakollista pienryhmäopetusta 48 tuntia. Lopputenttiin valmistautumisessa 5-kurssin keväällä itsenäistä työskentelyä 40 tuntia. Tentit 8 tuntia + palaute ja ohjeet 2 tuntia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintojakson aikana jaettava materiaali. Pyörälä E: Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK, Oppimateriaalia 3, 2003 Senger: Pathways to pregnancy and parturition. Current conceptions, 2. painos, 2003 Opettajat esittelevät jakson aikana myös eri eläinlajien erikoisteoksia. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Terttu Katila (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti naaraista ja hevosista), Magnus Andersson (keinollinen lisääntyminen, andrologia) Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi. Pienryhmäopetus on integroitu klinikkakiertoon. Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Välitentit: Yleinen lisääntymisfysiologia Kliininen lisääntymistiede Suoritustavat: Monivalintatentti yleisestä lisääntymisfysiologiasta (90239) 2 viikon kuluttua opintojakson alkamisesta (vaikutus loppuarvosanaan 20%). Opiskelijat tekevät ryhmätyönä kysymykset esseetenttiin eri eläinlajien lisääntymisestä (90244 Kliininen lisääntymistiede), joka on opintojakson lopussa (vaikutus loppuarvosanaan 20%). Lopputentti loppukeväästä 5-kurssilla, mukaan saa ottaa tarvitsemansa aineiston (vaikutus loppuarvosanaan 60%); lopputenttiin osallistuminen edellyttää hyväksytysti suoritettuja edellä mainittuja välitenttejä. Välitenteistä järjestetään 2 kirjallista uusintaa: lisääntymisfysiologiasta (90239) molemmat opintojakson aikana, eri eläinlajien lisääntymisestä (90244) 1. uusinta on samana keväänä ja 2. seuraavana syksynä. Mahdollisesti tarvittavat lisäuusinnat ovat oppiaineesta vastaavan professorin kanssa käytäviä suullisia kuulusteluja. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5op Tavoite: Opiskelija saa perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta, patogeneesistä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset tekijät. Opiskelija oppii ymmärtämään alkutuotannon aseman ja merkityksen elintarvikkeiden laatuketjussa. Hän ymmärtää tuotantoeläinten tärkeimpien sairauksien etiologian ja patogeneesin, tietää ja osaa teoriassa tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee tärkeimmät diagnostiset menetelmät. Hän hallitsee tuotantoeläinlääkintään liittyvän asiakaspalvelun perusteet. Opiskelijalla on valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen hyvinvointia vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Hän tuntee tuotantoeläimiin liittyvät eläinsuojelumääräykset ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. Opiskelija tuntee tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien hoidot ja osaa soveltaa aikaisempaa tietämystään farmakologiasta kliinisessä farmakologiassa. Hän hallitsee tuotantoeläinkirurgian perusteet ja osaa teoriassa suorittaa tavallisimmat kirurgiset toimenpiteet. Opiskelija tuntee tärkeimpien sairauksien ennaltaehkäisymenetelmät ja on perehtynyt ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon mukaan lukien tuotantoympäristön ja -rakenteet. Hän osaa käyttää hyväkseen käytettävissä olevia tietolähteitä ja tiedonhallintamenetelmiä käytännön terveydenhuoltotyössä. Sisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon: sisätaudit, kirurgia, 57

65 infektiotautien kliininen osuus ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 122 h, pienryhmäopetus 8 h, ryhmätyöskentely 37 h, verkkoopetus 5 h, tentit 8 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff. Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and horses. 9. tai uudempi painos, W. B. Saunders, ISBN Radostits, Leslie ja Fetrow. Herd health - food animal production medicine. 3. painos, W. B. Saunders, 2001 Pyörälä ja Tiihonen. Nautojen sairaudet CD- ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 6. Jordan, Pattison ja Alexander. Poultry diseases, 5. painos, Saunders, ISBN Rahkonen, Vennerström, Rintamäki-Kinnunen ja Kannel. Terve kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arviointi: 0-5 ja hyväksytty/hylätty. Ks. suoritustavat. Vastuuhenkilö: Timo Soveri (märehtijät, siipikarja, kalat, riista, turkiseläimet, mehiläiset), Mari Heinonen (siat), Kristiina Hakkarainen (terveydenhuolto) Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Suoritustavat: Märehtijöiden sairaudet ja Sikojen sairaudet : kirjalliset kuulustelut (arvostelu 0-5): 1. märehtijöiden sairaudet 25 %, 2. sikojen sairaudet 25 %, 3. loppukuulustelu (märehtijöiden ja sikojen sairaudet, terveydenhuolto) 50 % loppuarvosanasta Terveydenhuolto: läsnäolo luennoilla ja hyväksytysti suoritettu ryhmätyö, sekä erikseen määritelty aktiivisuus verkko-opetuksessa Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet: läsnäolo luennolla tai kuulustelu (arvostelu hyväksytty/hylätty) Farmakologian kliininen jakso Tavoite: Oppia keskeisten lääkeaineiden käyttöaiheet ja vasta-aiheet eläinten sairauksien hoidossa. Oppia lääkitsemään eläimiä ottaen huomioon niiden yksilölliset ominaisuudet, lääkityksen käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat sekä lääkkeiden käyttämiseen liittyvät säädökset ja määräykset. Sisältö: Eri elinten tai elinjärjestelmien sairauksissa käytettyjen lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit, esimerkkejä tärkeimmistä eläinten lääkinnässä käytetyistä lääkeaineista ja niiden hyötyjen ja haittojen vertailua. Toteutus ja työtavat: Opetus annetaan integroituna Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen sekä Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksien opetuskokonaisuuksiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Marja Raekallio Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja kliinikkaopetukseen, ja se sisältyy niiden opintopisteisiin. Suoritustavat: Kirjallinen tentti tai sen vaihtoehtona kolmen farmakologisen potilasraportin (pieneläin, hevonen ja tuotantoeläin) kirjoittaminen annetun ohjeistuksen mukaisesti. Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen Tavoite: Röntgen- ja ultaäänitutkimuksen käytännön suorittamisen ja diagnostiikan perusasioiden hallinta ja kyky soveltaa niitä potilastyössä. Valmius osata kirjoittaa perustapauksista lausuntoja. Säteilysuojamääräysten soveltaminen potilastyössä. Alan kirjallisuuteen tutustuminen yksikössä. 58

66 Sisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat. Kummankin menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä. Toteutus ja työtavat: Aktiivinen osallistuminen potilaskuvauksiin ja diagnostiikan opetteluun. Annettujen omien potilastapausten analysointi ja esittäminen ryhmässä ohjaavalle eläinlääkärille. Osallistuminen hevosradiologian diagnostiikan opetukseen. Ultraäänitutkimusharjoitukset ja tehtävät eläinlääkärin johdolla. Osallistuminen röntgendemonstraatioihin. Opetus annetaan integroituna kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen sekä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksien opetuskokonaisuuksiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Marjatta Snellman Ajoitus: 5. lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja kliinikkaopetukseen ja se sisältyy niiden opintopisteisiin. Suoritustavat: Lukukauden lopussa diagnostisen kuvantamisen kirjallinen lopputentti aidoista potilastapauksista. Klinikkaopetus 52 op Tavoite: Käytännön kliinisen opetuksen päämäärä on eri opintojaksoissa annetun teoreettisen opetuksen ohjattu soveltaminen käytännön eläinlääkintään. Sisältö: Opiskelijat osallistuvat kliiniseen työskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan sekä päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren yksiköissä kurssikohtaisen viikkoohjelman mukaisesti. Helsingin yksikössä sijaitsee pieneläin- ja hevossairaala. Saaren yksikössä sijaitsevat ambulatorinen klinikka ja tuotantoeläinsairaala, jotka antavat tuotantoeläinten kliinisen opetuksen sairauksien hoidon ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osalta. Saaren klinikkajaksoon on integroitu myös lisääntymistieteen käytännön harjoituksia. Toteutus ja työtavat: Käytännön kliininen potilastyö (esitiedot, diagnoosivaihtoehdot ja niiden poissulkeminen, hoito), terveydenhuoltokäynnit, diskussiot, seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat Arviointi: hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Helena Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kliinisten aineiden välitentit on oltava suoritettuina ennen kevätlukukauden alkua. Lukuvuodesta alkaen kliinisten aineiden tentit on suoritteuna viimeistään Ajoitus: 5. lukuvuosi Päivystys myös 4. lukuvuoden ajan osana kliinisten aineiden opintokokonaisuuksia Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Kliininen opetus ja päivystys: Kliininen käytännön harjoittelu, joka tapahtuu eläinsairaalan eri yksiköissä ja osastoilla, alkaa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä ja päättyy lukuvuoden viimeisenä päivänä. Viidennen lukuvuoden aikana opiskelijat ovat pääsääntöisesti 3 viikkoa kerrallaan yhdellä osastolla. Opiskelijoiden ryhmäjaon ja päivystyslistan tekee laitosten opintoasiainsihteerit, jotka esittelevät sen laitosten johtajille jo edellisenä lukukautena. Kliininen työskentely ja päivystykseen osallistuminen on pakollista laitosten johtajien erikseen vahvistamien ns. klinikkapisteiden määrän verran. Poissaolot on korvattava erikseen sovittavalla tavalla. Saaren yksikössä opiskelija osallistuu ambulatorisen klinikan sairasmatkoihin, terveydenhuoltokäynteihin ja tuotantoeläinklinikan potilaiden hoitoon sekä kotieläinten lisääntymistieteen harjoituksiin. 59

67 Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettävät hevosgynekologian käytännön harjoitukset kuuluvat myös opetukseen. Kliininen harjoittelu käytännössä (klinikkakierto), opiskelijat työskentelevät osastoilla seuraavasti: - pieneläinsisätaudit 6 viikkoa - pieneläinkirurgia 6 viikkoa (sisältää anestesiarotaation) - päivystyspoliklinikka 1 viikko - hevossairaala 6 viikkoa - diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa - Saaren yksikkö 9 viikkoa (sisältää myös lisääntymistieteen oppiaineen käytännön harjoituksia) - vaihtoehtoinen jakso 3 viikkoa Pakolliseen klinikkakiertoon sisältyy vaihtoehtoinen 3 viikon jakso Helsingin tai Saaren yksikössä. Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen johtaja voi hakemuksesta (joka on tehtävä marraskuun loppuun mennessä) hyväksyä tämän osan osittain tai kokonaan suoritettavaksi koti- tai ulkomaisella eläinklinikalla. Jos opiskelija suorittaa vaihtoehtoisen jakson Saaren yksikössä, hän voi suorittaa siitä viikon kunnaneläinlääkäriharjoitteluna. Em. harjoittelupaikan ja ajankohdan hyväksyy hakemuksesta Helena Rautala ennen klinikkajakson alkamista. Päivystys: Jokainen 4. ja 5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan eläinsairaalan jatkuvaan päivystykseen. Päivystys kuuluu kliiniseen opetukseen. Helsingin eläinsairaalan ilta- ja yöpäivystysten pituudet ovat alla olevan taulukon mukaiset. Viikonloppupäivystykset jaetaan vuoroihin kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen johtajan hyväksymän vuorolistan mukaisesti. Pieneläinsairaala Syys- ja kevätlukukausi: 5. vuosikurssi - arkipäivystys: 2 opiskelijaa päivystysryhmästä (MA-PE klo 16-08); - viikonloppupäivystys: 2 opiskelijaa (LA vuorot klo ja klo 20-08; SU vuoro klo ja SU klo 16-08, uuden päivystysryhmän opiskelijat); 4. vuosikurssi - arkipäivystys: 2 opiskelijaa (MA-PE klo 16-22); - viikonloppupäivystys: 2 opiskelijaa (LA ja SU vuorot klo ja 15-22); Hevossairaala Syys- ja kevätlukukausi: 5. vuosikurssi - arkipäivystys: 1 opiskelija (MA-PE klo 16-24), yö päivystävän ELL ohjeiden mukaan - viikonloppupäivystys: 1 opiskelija (LA ja SU klo 8-16 ja 16-24) yö päivystävän ELL ohjeiden mukaan 4. vuosikurssi - arkipäivystys: 1 opiskelija (MA-PE klo 16-22) - viikonloppupäivystys: 1 opiskelija (LA ja SU klo 16-22) Saaren yksikkö Syys- ja kevätlukukausi: - ilta- ja yöpäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) - viikonloppupäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa). Jokaisen opiskelijan on päivystettävä vähintään yksi viikonloppu. 4. kurssin päivystys suoritetaan integroituna sisätautien, anestesia ja tehohoidon sekä kirurgian blokkeihin ja se sisältyy niiden opintopisteisiin. Suoritustavat: Läsnäolo: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen vuosittain erikseen 60

68 vahvistettavalla määrällä ns. klinikkapisteitä (1 piste / jokainen arkipäivä). Poissaolot korvataan erikseen sovittavalla tavalla. Saaren yksikössä opiskelijan läsnäolo rekisteröidään erikseen. Vaadittava pisteiden määrä on Saarella arkipäivien lukumäärä. Yksittäisiä poissaoloja voi korvata päivystyspisteillä sovitulla tavalla. Osa lisääntymistieteen harjoituksista on pakollisia. Opiskelijan suorittamat perustoimenpiteet erillisen listan mukaisesti (arviointi: hyväksytty/hylätty) Käytännön potilastaidot: Oman potilaan tutkiminen, jatkotutkimusten ehdottaminen, diagnoosiin päätyminen differentiaalidiagnooseineen, hoitosuunnitelman ja jatko-ohjeiden laatiminen sekä potilastietojen kirjaaminen. 1 potilas / 3 viikon jakso pieneläinsisätaudeilla, pieneläinkirurgialla, hevossairaalassa ja Saaren yksikössä (arviointi: hyväksytty/hylätty). Saarella myös oppimispäiväkirja. Opiskelijan tuottama kirjallinen materiaali ja suulliset esitykset: Ilmoitetaan syksyllä jaettavassa ohjeistuksessa. Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18.5op Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää elintarvikehygienian ja elintarvikevalvonnan tieteellisen perustan ja kykenee soveltamaan tietämystään käytännön elintarvikevalvonnassa. Opintojakson aikana opiskelija hankkii lisäksi perusvalmiudet ymmärtää elintarvikevalvontaa sekä hallinnollisella tasolla että käytännön laboratoriotyötasolla. Sisältö: Eläinlääkärillä on keskeinen tehtävä elintarvikkeiden alkutuotannon, jalostuksen ja jakelun valvonnassa. Tämä valvonta on eläinlääkäreiden tekemää kansanterveystyötä, jonka tarkoituksena on estää elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvien mikrobien aiheuttamia sairauksia. Valvonnan alaan kuuluvat myös elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä hygieeniset tuotantotavat ja niiden arviointi. Opintojakson aikana opiskelija perehdytetään elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten mikrobien merkitykseen ja diagnostiikkaan, eri elintarvikeryhmien hygieenisen laadun arviointiin, elintarvikeprosessoinnin keskeisten riskitekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä elintarvikevalvonnan hallintoon ja lainsäädäntöön. Riskien tunnistamisen lisäksi opetus painottaa ennaltaehkäiseviä toimia riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun alueella. Käytännön mikrobidiagnostiikassa opetetaan sekä uusien molekyylibiologisten tekniikoiden että perinteisten mikrobiviljelytekniikoiden käyttöä. Toteutus ja työtavat: luento-opetus 108 h, laboratorio-opetus ja muita harjoituksia 135 h (pakolliset), ekskursioita 20 h (pakolliset) Oppimateriaali ja kirjallisuus: Elintarvikelainsäädäntö. Elintarviketurvallisuusvirasto. Edita, Helsinki (uusimman päivityksen mukainen). Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I IV. Hatakka, Korkeala, Niemi, Pakkala, Rahkio ja Siitonen Ruokamyrkytysepidemioiden selvitysopas. Pori, Korkeala (toim.) ELINTARVIKEHYGIENIA ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, ISBN: Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä. Utareen sairaudet. 2. painos, 1993 tai vastaava englanninkielinen kirja The Bovine Mastitis and Udder, Tuorila ja Appelbye (toim.) Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet. Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali. Arviointi: 0-5 (kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5, ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa) Vastuuhenkilö: Hannu Korkeala Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia (90116), eläinlääketieteellisen patologia (90155), lihantarkastustekniikka (90140) sekä lihantarkastus (90138) on suoritettu. Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat 61

69 Lisätiedot: Sanna Hellström, puh Suoritustavat: Neljä välikuulustelua: Elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta Elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia Teollinen hygienia Elintarvikkeiden hygieeninen laatu Loppukuulustelu: Elintarvikehygienian loppukuulustelu Ympäristöhygienia ja -toksikologia 9.5op Sisältö: Ympäristöhygienia ja -toksikologia- opintokokonaisuus sisältää opintojaksot: Ympäristö- ja elintarviketoksikologia (3 op) ja Ympäristöhygienia (6,5 op). Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen, Raimo Pohjanvirta Suoritustavat: Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen kuulusteluista saaduista pistemääristä. Ympäristö- ja elintarviketoksikologia 3op Tavoite: Opiskelija tutustuu toksikologiaan tieteenä ja Suomen oloissa tärkeimpiin ympäristö- ja elintarvikeperäisiin toksikantteihin. Sisältö: Opetus koostuu perustoksikologia- ja ympäristöosista. Perustoksikologian opetuksessa käsitellään toksikologian peruskäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikan perusteita, karsinogeneesia, mutageneesia ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuuden systemaattista tutkimista. Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnon tärkeimmät kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja terveysvaikutukset. Toteutus ja työtavat: luento-opetusta 32 h, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä 8 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Korkeala (toim.) ELINTARVIKEHYGIENIA ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, ISBN: sovetuvin osin sekä verkosta löytyvät luentodiat. Muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin. Arviointi: 0-5 (kirjallinen loppukuulustelu, joka arvioidaan pisteillä 0-5, on osa Ympäristöhygienian ja -toksikologian loppuarvosanaa (90141). Vastuuhenkilö: Raimo Pohjanvirta, Jere Lindén Ajoitus: Vuosikurssista C60 alkaen opintojakso järjestetään 6. lukuvuonna (seuraavan kerran lukuvuonna ). Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: kirjallinen loppukuulustelu Ympäristöhygienia 6.5op Tavoite: Opiskelija hankkii valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välistä vuorovaikutusta, siihen liittyviä biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia riskitekijöitä ja näiden säätelyä hallinnollisin keinoin paikallisessa ja valtakunnallisessa ympäristöterveydenhuollossa Sisältö: Opintojaksossa käsitellään mm. ympäristönsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja ympäristöterveyteen liittyviä käsitteitä, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon hallintoa, ulkoilman, maaperän, sisäilman ihmisen terveyteen liittyviä laatutekijöitä, elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia, sekä talousveden ja uimaveden kemiallista ja mikrobiologista laatua. Toteutus ja työtavat: luentoja 56 h, laboratoriotöitä 20 h (pakolliset), ekskursioita 6 h(pakolliset), kaksi kirjallista kuulustelua (ympäristöhygienian kuulustelu 2 tuntia 62

70 sekä vesihygienia ja sisäilman laatu kuulustelu 2 tuntia), seminaarityöskentelyä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I IV (soveltuvin osin) Ympäristölainsäädäntö (soveltuvin osin). Korkeala (toim.) ELINTARVIKEHYGIENIA ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, ISBN: (soveltuvin osin) Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. SFS-käsikirja. 3. painos, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Edita, Helsinki, STM:n kotisivulla on myös sähköinen versio Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto, Helsinki, Guidelines for Drinking-Water Quality, 2004, 3. p. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet (ympäristöhygienia) Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali. Arviointi: Kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0 5 ovat osa ympäristöhygienian ja - toksikologian loppuarvosanaa (90141). Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia (90116), eläinlääketieteellisen patologia (90155), lihantarkastustekniikka (90140) sekä lihantarkastus (90138) on suoritettu. Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: Kaksi välikuulustelua: Vesi- ja ympäristöhygienia Ympäristöhygienia ja elintarvike- ja ympäristövirologia Vaihtoehtoiset aineopinnot Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkielman laajuudesta riippuen 6 tai 11 opintopistettä vaihtoehtoisia opintoja. Laitosten järjestämiin opintoihin on tyypillisesti rajoitettu osallistujamäärä ja niiden tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Opintojaksokuvausten yhteydessä on kerrottu myös mahdollisista esitietovaatimuksista. Ilmoittautumisesta kursseille tiedotetaan tarkemmin syyslukukauden aikana Almassa tiedekunnan opintosivuilla: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelussa. Equine Anaesthesia 3op Tavoite: Oppia ymmärtämään hevosen anestesian erityispiirteitä, erityisesti sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa yleisanestesian aikana. Oppia tunnistamaan tärkeimpiä hevosen anestesian riskitekijöitä sekä tietämään niiden ennaltaehkäisyn ja hoidon pääperiaatteet. Tutustuminen hevosen kivun hoitoon. Opintojaksolla saa myös käytännön kokemusta verkko-opiskelusta. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan hevosen rauhoitukseen, kivun hoitoon sekä anestesian seurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa. Toteutus ja työtavat: ennakkotehtävä 5 h itsenäinen opiskelu 38 h verkkotyöskentely 38 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali 63

71 Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Marja Raekallio/Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että anestesiologian peruskurssi ja vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu. Ajoitus: Kevätlukukausi 2008 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: osallistujamäärä rajoitettu, opintojaksoon sisältyy ennakkotehtävä, kurssille voidaan ottaa myös hevossairauksien erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä. Suoritustavat: Annettujen tehtävien tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn Elintarvike- ja ympäristöhygienian tutkimus; kysymyksenasettelusta raportointiin 3op Tavoite: Opiskelija tuntee elintarvike- ja ympäristöhygieenisen tutkimuksen keskeiset teemat ja hallitsee siinä käytettävät menetelmät ja niiden periaatteet. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja viitteidenhallinnan perusteet ja pystyy soveltamaan oppimaansa lisensiaatin tutkielman kirjoittamisessa. Opiskelijalla on valmius esitellä tutkimustuloksia tieteellisen esitelmän muodossa. Sisältö: Opiskelija perehtyy kurssin aikana tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin. Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, kirjalliset tehtävät, ekskursiot, seminaarit, tieteellisen posterin laatiminen, muut mahdolliset työtavat. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin oppimateriaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Miia Lindström/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla hyväksytty kesäkouluun. Ajoitus: huhtikuu elokuu Kohderyhmä: Tarkoitettu elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kesäkouluun osallistuville eläinlääketieteen opiskelijoille, rajoitettu opiskelijamäärä. Kesäkouluopiskelijat valitaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella. Lisätiedot: Hakuaika helmi-maaliskuussa Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolot korvataan kirjallisin tehtävin. Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinen detektio 3op Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa detektiossa yleisesti käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet, pystyy käyttämään PCR-menetelmiä itsenäisesti sekä tietää miten PCR-menetelmiä voi soveltaa omiin tarpeisiin. Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisiin detektiomenetelmiin (PCR-, hybridisaatio- ja mikrosirumenetelmät). Kurssin pääpaino on PCR-menetelmillä. Toteutus ja työtavat: uennot, harjoitukset, demonstraatio ja kirjallinen tehtävä Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettava materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Annukka Markkula/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen biokemian opinnot. Ajoitus: kevätlukukausi 2008 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat ja eläinlääkärit. 64

72 Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen. Eläinakupunktion peruskurssi 2op Tavoite: Antaa valmiudet diagnostisoida ja hoitaa koiria akupunktiolla. Myös muut eläinlajit käsitellään lyhyesti Sisältö: Akupunktion historiasta, vaikutusmekanismeista, menetelmistä, pisteistä, käyttöindikaatioista, hoidoista sekä akupunktiotutkimuksesta. Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta sekä käytännön harjoituksia koiralla. Harjoitukset toteutetaan 2:ssa ryhmässä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moniste jaetaan ensimmäisellä tunnilla. Ei pakollinen mutta hyvä oppikirja on Allen Schoenin editoima Veterinary acupuncture- Ascient art to modern medicine. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman/Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Yliopistollinen eläinsairaala Ajoitus: Syksyllä 2007, mahdollisesti (kurssi), sekä (harj.) Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä (45 opiskelijaa ja 5 valmista eläinlääkäriä). Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2op Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelijalle muodostuu käsitys eläintarhaeläinlääkärin työstä ja tehtäväkuvasta. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: eläinlääkäri Eeva Rudbäck/Korkeasaari ([email protected]), Reeta Pösö/Peruseläinlääketieteen laitos Ajoitus: kevätlukukausi 2008 (ti 4.3.-to 6.3.) Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa (4.-6. lkv.) suorittavat opiskelijat Lisätiedot: opiskelijamäärä on rajoitettu (20 opiskelijaa) Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo, monivalintatehtävätentti Julkaisu 3op Sisältö: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä julkaistavaksi hyväksytty artikkeli. Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaaja tai valvoja. Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. Kotieläintuotannon etologia ja hyvinvointi 3op/2ov Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitys kotieläinten etologian merkityksestä eläintuotannolle sekä hyvinvoinnin määrittelemisestä ja mittauksesta. Opiskelijalla on kuva etologian ja hyvinvoinnin alan uusimmasta tutkimuksista. Opiskelijalla on myös ymmärrystä tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten kriittisestä tarkastelusta. Sisältö: Kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja erilaisten ryhmätöiden avulla kotieläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiota ja evoluutioa, hyvinvoinnin määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi pohditaan, kuinka käyttäytymistä voi käyttää avuksi hyvinvoinnin käytännön arvioinnissa. Kurssilla tustutaan hyvinvoinnin 65

73 tieteelliseen mittaamiseen ja sekä kerrotaan uusimmista kotimaisista alan tutkimustuloksista. Toteutus ja työtavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4t luentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 tuntia. Kurssin päätteeksi aihetta käsitellään roolileikissä. Kurssiin kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettu ja etukäteen lähetetty materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna Valros/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua sellaiset ELTDK:n perusopiskelijat, joilla on Kotieläinhygienian, etologian ja eläinsuojelun kurssi suoritettu. Ajoitus: Kurssi pidetään tavallisesti kevätlulukauden alkupuoliskolla Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat sekä muut alasta kiinnostuneet opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot. Kurssille otetaan 25 hlöä Suoritustavat: osallistuminen opetuspäiviin ja etätehtävän hyväksytty palautus Näyttöön perustuva eläinlääketiede - mitä se on ja onko sitä? 3op Tavoite: Tutustua eläinlääketutkimusten tekemiseen, oppia lukemaan kriittisesti raportteja kliinisistä ja kokellisista eläinlääketutkimuksista, arvioimaan tieteellisen näytön tasoa ja pohtimaan tutkimuksen tulosten soveltamista omaan työhön. Sisältö: Luento kliinisen lääketutkimuksen käsitteistä ja tulosten tulkinnasta, tehtävä näytön asteen arvioinnista julkaistujen tutkimusten perusteella, verkkokeskustelu esimerkkitapauksista Toteutus ja työtavat: Lähitapaaminen 3 h itsenäinen opiskelu 40 h verkkotyöskentely 38 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava ja itse tietokannoista etsittävä materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Marja Raekallio/Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua sellaiset opiskelijat, joilla on farmakologian perusjakso (välitentit) sekä tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteet -kurssi suoritettuna. Ajoitus: tammi-helmikuu 2008 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa, kurssille otetaan myös erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä. Suoritustavat: Annetun tehtävän tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn Siipikarja pellolta pöytään 2op Tavoite: Opiskelija perehtyy siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan. Toteutus ja työtavat: Luennot ja essee Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali tai ilmoitetaan myöhemmin Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Timo Soveri/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos ja Elina Vihavainen/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Ajoitus: tammikuu 2008 Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jatko-opiskelijat ja valmiit eläinlääkärit. 66

74 Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja essee Siittolaeläinlääkärikurssi 3op Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan oriiden keinosiemennysaseman (ks) vastaavana eläinlääkärinä. Opiskelija hallitsee oriin lisääntymisfysiologian niin hyvin, että hän ymmärtää sen vaikutukset spermatuotantoon, seksuaalikäyttäytymiseen ja lisääntymishäiriöihin. Opiskelija tuntee lisääntymishäiriöiden etiologian, patogeneesin, tutkimuksen ja hoidon. Hän osaa käytännön spermanoton tekniikat, osaa tutkia sperman ja pakata sen lähetystä varten. Hän osaa myös siementää tamman oikeaan aikaan ja hallitsee siemennystekniikat. Hän tuntee ks-toimintaa koskevan lainsäädännön ja siittolaeläinlääkärin tehtävät ks-asemalla. Sisältö: Oriin lisääntymisfysiologia, seksuaalikäyttäytyminen ja sen poikkeavuudet sekä siitosoriin hoito. Sperman tutkimus, käsittely, pakastus ja jäähdytys, siemennysannosten laskeminen sekä siirtosperman käyttö. Spermanottotekniikat ja spermanoton ongelmat. Oriin tutkimus ja patologisten tilojen diagnosointi ja hoito. Ks-hygienia, tammojen tutkiminen ja siementäminen. Siittolan tarttuvat taudit ja management. Toteutus ja työtavat: Luentoja 20 tuntia, pienryhmäopetusta 10 tuntia, omatoimista opiskelua 40 tuntia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään oriin lisääntymistä ja ks:tä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta. Arviointi: Opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen tehtävä, jonka vastuuopettaja hyväksyy. Vastuuhenkilö: Terttu Katila/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: isääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina. Lopputentin suorittaminen katsotaan ansioksi. Ajoitus: Kohderyhmä: 6. ja ylempien vuosien opiskelijat, joita otetaan 8-14 kpl kurssille vastuuopettajalle osoitettujen kirjallisten hakemusten perusteella. Hakemuksesta on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista, hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi kurssille otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä. Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa, majoituksensa ja ruokailunsa. Kurssi antaa pätevyyden toimia hevosten ks-luvassa mainittuna toiminnasta vastaavana eläinlääkärinä. Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen. Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3op Tavoite: Antaa valmiudet analysoida ja ratkaista tilatason terveys- ja hedelmällisyysongelmia sianlihatuotannossa. Kurssin konkreettinen tavoite on antaa valmiudet tilan hedelmällisyyteen liittyvän tilaraportin ja terveydenhoitosuunnitelman tekoon. Sisältö: Yksilö- ja tilatason hedelmällisyysongelmiin, tautisaneerauksiin, hännänpurentaan, niveltulehduksiin, ruokintaan, sikojen hyvinvointiin ja sianlihatuotannon etiikkaan liittyvät kysymykset. Kurssin sisältöä räätälöidään vuosittain siten, että uudet ja ajankohtaiset, sikataloutta puhuttavat teemat sekä kurssilaisten itsensä tärkeänä pitämät teemat tulevat käsitellyiksi. Kurssi sisältää keskeisiä terveydenhuollon työkaluja. Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, keskustelut, ryhmätyöt ja tilakäynnit ja niiden työstäminen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sikalan eläinlääkäri-kirja (SKJO 99) Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Olli Peltoniemi/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinblokki on oltava suoritettuna. 67

75 Ajoitus: Kohderyhmä: Kuudennen lukuvuoden opiskelijat. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, eläinlääkärit Lisätiedot: Kurssi järjestetään Saaren yksikössä Mäntsälässä. Rajoitettu osallistujamäärä 20 opiskelijaa. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoitustyö. Talad svenska för veterinärer 2op Sisältö: Anförande, att producera en liten text t.ex. patientutlåtande, vårdsituation på svenska Toteutus ja työtavat: Grupparbete, diskussioner, rollspel Oppimateriaali ja kirjallisuus: Inget förhandsmaterial Ajoitus: januari 2008 Kohderyhmä: 3-6 års studenter Teollinen hygienia ja elintarvikeprosessien riskinhallinta 2op Tavoite: Opiskelija perehtyy laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseen tuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastukseen. Sisältö: Opintojakson sisältö muodostuu teollisesta hygieniasta sekä riskinhallinnasta yrityksen ja/tai viranomaisten näkökulmasta. Opintojaksoon sisältyvät laitostarkastuksen suorittaminen ja tarkastuskertomuksen laadinta. Toteutus ja työtavat: luento-opetus ja ekskursio Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Janne Lundén/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat osallistuneet lihantarkastuskurssille. Ajoitus: Kevätlukukausi 2008 Kohderyhmä: Valtion tarkastuseläinlääkärit, kunnan tarkastuseläinlääkärit, eläinlääketieteen opiskelijat Suoritustavat: Harjoitustyö (tarkastusraportin laadinta) The ABC of Animal Experiments 6op (ks. tämän oppaan kohta ) Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 2op Tavoite: Kurssin suorittanut henkilö osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioida löytämänsä tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhankinnan ja -haun merkityksen oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia. Sisältö: Viikin tiedekirjaston koostama Vivo-kurssi tarjoaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden opiskella tiedonhankintaa verkossa. Kurssi opastaa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää Vivo-sivustolta löytyvään materiaaliin ja sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun oppimistehtävän hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä BSCW-ryhmätyöalue. Toteutus ja työtavat: Verkkokurssi (suositellaan ennen seminaarin aloitusta ja ennen syventävien opintojen aloitusta). Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Raisa Iivonen/Viikin tiedekirjasto Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. 68

76 Tuotantoeläinten hyvinvointi ja luomukotieläintuotannon erityiskysymykset 8 op Tavoite: Tavoitteena on käsitellä tuotantoeläinten hyvinvointia monella eri tasolla, eettisestä pohdinnasta käytännön terveydehuoltotyöhön. Kurssin jälkeen opiskelijat ymmärtävät tuotantoeläinten hyvinvointiin ja luomukotieläintuotantoon liittyvää keskustelua laaja-alaisesti, osaavat käyttää eettistä argumentaatiota ja hahmottavat eläinten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia toimijoita. Lisäksi opiskelijat ovat saaneet kuvan siitä, mitä hyvinvoinnin arviointi on käytännössä ja miten eläinten terveydenhuoltoa voidaan toteuttaa luomukotieläintilalla. Sisältö: Kurssilla käsitellään tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä laaja-alaisesti keskittyen erityisesti luonnonmukaiseen tuotantoon. Kurssi syventää perusopinnoissa hankittuja tietoja. Kurssin aloittavassa yhteiskunnallisessa osuudessa käsitellään eläinpolitiikkaa, eläinetiikkaa ja eläinsuojelua. Hyvinvointikysymyksiin paneudutaan etologian perusteiden ja hyvinvoinnin arviointimenetelmien kautta. Kurssilla käsitellään myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa luomutiloilla. Kurssin aikana suunnitellaan ja suoritetaan pienimuotoinen hyvinvointiin liittyvä tutkimus. Toteutus ja työtavat: Kurssi järjestetään yhteistyönä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön kanssa. Kurssi sisältää intensiivijaksolla luento-opetusta, keskustelua ja verkkopohjaisen opetusmateriaalin käyttöä (n. 50 h) sekä ryhmätyötä (n. 10 h). Lisäksi suuri osa (n. 154 h) on itsenäistä opiskelua (opiskelijoille annetaan ennakkotehtäviä ja -lukemista ja heidän tulee suorittaa pienimuotoinen hyvinvoinnin arviointitutkimus, jonka tulokset raportoidaan kurssin loppuseminaarissa). Kurssi järjestetään osaksi Helsingissä ja osaksi Mikkelissä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anna Valros/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksena perustiedot eläinten hyvinvoinnista. Sopivia opintosuorituksia ovat Ruralia-instituutin järjestämä LUOMU1.3 tai Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen Kotieläinhygienia, etologia ja eläinsuojelu. Ajoitus: syyslukukausi 2007, lähijaksot viikolla 44 (Helsinki) ja viikolla 48 (Mikkeli) Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet Lisätiedot: Lisätietoja ohjelmakoordinaattori Aija Taskiselta ([email protected], ) tai Anna Valrosilta ([email protected]) Suoritustavat: Projektityö, jatkuva arviointi, itsenäiset etätehtävät. Utareterveyskurssi 3op Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan utaretulehduksen ja vedinsairauksia patogeneesistä, diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä, sekä saa valmiudet karjan utaretulehdusongelman kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksen patogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietoja syvennetään. Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten tutkimustekniikoita harjoitellaan käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen diagnostiikkaan ja herkkyysmääritykseen. Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä karjakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman teko. Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 16 h Pienryhmäopetus 8 h Yksilöopetus 1 h Ryhmätyöskentely 12 h Itsenäinen työskentely 32 h Verkkotyöskentelyn osuus 7 h Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Arviointi: hyväksytty/hylätty 69

77 Vastuuhenkilö: Satu Pyörälä/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinblokki on oltava suoritettuna. Ajoitus: Kohderyhmä: Kuudennen lukuvuoden opiskelijoille. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, eläinlääkärit. Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 30 opiskelijaa. Suoritustavat: Osallistuminen kurssille, harjoitustyö, utareterveyssuunnitelman teko Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen diagnostiikka 3op Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa tyypittämisessä yleisesti käytettyjen menetelmien perusperiaatteet sekä tietää miten menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi esim. epidemiologisissa tutkimuksissa, kontaminaatioreittien selvityksessä elintarvikkeiden tuotantoketjussa sekä bakteerilajien tunnistamisessa. Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologiseen tyypittämiseen. Toteutus ja työtavat: Luennot ja kirjallinen tehtävä Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin oppimateriaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Hannu Korkeala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opinnot. Ajoitus: Kevätlukukausi 2009 Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijat ja jatko-opiskelijat Lisätiedot: Kurssi järjestetään Viikissä (tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin) Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 3op Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen kalatuotteiden elintarvikehygieenisten riskien synnyssä ja torjunnassa. Sisältö: Kurssilla perehdytään kalatuotantoon ja kalavalmisteisiin liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin. Opetus käsittää kalanviljelyn ja jatkojalostuksen sekä perehtymisen kuhunkin tuotantovaiheeseen liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin, riskien torjuntaan ja kala-alan laitosten valvontaan. Toteutus ja työtavat: Luennot, ekskursio, kirjallinen tehtävä ja harjoitukset (vapaaehtoiset) Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Annukka Markkula/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen patologian opinnot. Ajoitus: Kevätlukukausi 2009 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat ja eläinlääkärit Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ekskursiolle sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen (2 op). Osallistuminen harjoituksiin (vapaaehtoiset) (+1 op). 70

78 Lihakarja pellolta pöytään 2op Tavoite: Opiskelija perehtyy naudanlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan. Toteutus ja työtavat: Luennot Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Anu Tulokas/Elintarike- ja ympäristöhygienian laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut lihantarkastustekniikkakurssi (90140) ja kotieläinhygienia (90161). Ajoitus: Kevätlukukausi 2009 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat Suoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla. Maidontuotanto pellolta pöytään 2op Tavoite: Opiskelija perehtyy maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan. Toteutus ja työtavat: Luennot Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettu materiaali Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Seppo Sivelä/Elintarike- ja ympäristöhygienian laitos ja Satu Pyörälä/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut kotieläinhygienia (90161). Ajoitus: Kevätlukukausi 2010 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat Suoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla. Sianlihan tuotanto pellolta pöytään 2op Tavoite: Opiskelija perehtyy sianlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan elintarvikeketjun näkökulmasta. Opiskelija hahmottaa elintarviketuotannon alkutuotannosta lähtevänä ketjuna ja kykenee arvioimaan eri vaiheiden merkitystä elintarvikehygienian kannalta. Sisältö: Kurssilla käsitellään alkutuotannon tekijöitä ja niiden vaikutusta lihan laatuun, sikoihin liittyviä elintarvikepatogeeneja elintarvikeketjun näkökulmasta ja sianlihan tuotantoa ja kulutusta meillä ja maailmalla. Toteutus ja työtavat: Luennot ja ryhmätyöt. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Riikka Laukkanen/Elintarike- ja ympäristöhygienian laitos ja Mari Heinonen/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut lihantarkastustekniikkakurssi (90140). Ajoitus: Kevätlukukausi 2011 Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat Suoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla ja ryhmätöiden tekeminen. 71

79 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 20 tai 25 op Tavoite: 1) Valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia myös uusissa tilanteissa 2) Syventävää tietoa opintojen kohteena olevan ongelmakokonaisuuden kannalta keskeisistä tieteellisistä teorioista sekä tutkimusja ongelmanratkaisumenetelmistä 3) Perusteelliset tiedot opintojen kohteena olevasta ongelmakokonaisuudesta Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Sisältö: Opiskelija keskittyy johonkin eläinlääkärin tehtävien kannalta keskeiseen tieteellisesti tai ammatillisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkimussuunnitelman tekeminen, mahdollinen kokeellinen osa, tutkielman kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kirjallinen kypsyysnäyte. Toteutus ja työtavat: Tutkielmatyöskentely Opiskelija voi aloittaa tutkielman tekemisen missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Tutkielman aiheesta voi keskustella sen oppiaineen professorin kanssa, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisi tehdä tutkielman. Tarjolla olevia aiheita on nähtävillä myös Almassa: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Opinnot -> Syventävät opinnot -> Tutkielman aiheita. Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä valvovan professorin/dosentin tai ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelmassa sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta, ohjauksesta ja kielestä. Samalla opiskelijalle nimetään työn johtaja ja ohjaaja. Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtävä yhdessä ohjaajan tai johtajan kanssa. Opiskelija voi syventävien opintojen johtajan suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Laitokset ylläpitävät luetteloa tekeillä olevista tutkielmista. Tätä varten opiskelija toimittaa kopion suunnitelmasta sen laitoksen toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman. Tutkimussuunnitelmalomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Seminaarityöskentely: Opiskelijan tulee pitää esitelmä omasta tutkielmastaan, toimia opponenttina ja osallistua lisäksi kahdeksaan muuhun tutkielmaseminaariin, tutkimusmenetelmien opintopiiriin tai laitosten tutkimusseminaareihin. Opiskelija hankkii itselleen opponentin ja toimittaa oman kappaleen tutkielmastaan noin viikkoa ennen seminaariesitelmää. Opponentti perehtyy tutkielmaan ja esittää seminaaritilaisuudessa kysymyksiä tutkielman tekijälle. Myös yleisö esittää kysymyksiä työn tekijälle ja osallistuu keskusteluun. Kypsyysnäyte (90016) Tutkielman valmistuttua opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte on syytä suorittaa mahdollisimman pian tutkielman valmistuttua, ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte tehdään tutkielman aiheeseen liittyvästä kysymyksestä, jonka antaa syventävien opintojen tutkielman johtaja tai ohjaaja. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys syventävien opintojen tutkielman kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Asiallisen sisällön lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä ja kieliasultaan moitteeton. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan oikeudesta kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin suomen 72

80 tai ruotsin kielellä päättää dekaani. Tiedekunnan kanslian opintoasiat järjestää kypsyysnäytettä varten tenttitilaisuuden. Sovi kypsyysnäytteen suorittamisesta opintoasiansihteerin kanssa. Asiasisällön tarkastaa ohjaaja tai johtaja ja kieliasun kielentarkastaja. Tutkielman tiivistelmä Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille selkeä kuva sen sisällöstä. Tiivistelmä laaditaan Almasta löytyvälle lomakkeelle: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet ja se liitetään tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmä on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Tiivistelmän on oltava itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu tiivistelmäsivulle. Lisäksi tiivistelmä suositellaan kirjoitettavaksi myös englanniksi. Viikin tiedekirjasto julkaisee tutkielman tiivistelmän kotisivullaan. Tutkielman arvostelee sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty. Esitelmä omasta tutkielmasta on pidettävä ennen tutkielman arvostelemista johtoryhmässä. Arvostelua varten jätetään lisensiaatin tutkielman arviointilomake, kuusi kansitettua kappaletta tutkielmasta (ohjaajalle, johtajalle, toiselle tarkastajalle ja kolme kappaletta Viikin tiedekirjastolle) sekä tutkielman sähköinen versio sisältäen tiivistelmän ao. laitoksen toimistoon viimeistään viikkoa ennen laitoksen johtoryhmän kokousta. Lisensiaatin tutkielman arviointilomake löytyy Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet. Arviointi: Tutkielma arvostellaan 8-portaisella asteikolla improbatur (i), approbatur (A), lubenter approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laude approbatur (C), magna cum laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) tai laudatur (L). Tutkielman arviointilomake löytyy ALMA:sta tiedekunnan opintosivuilta: Perusopinnot -> Lomakkeet Vastuuhenkilö: Syventävien opintojen tutkielman johtaja on professori tai dosentti, joka on työ- tai virkasuhteessa tiedekuntaan. Johtaja voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana. Ohjaaja on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tutkielman aloittamista suositellaan Tiedonlähteet verkossa -opintojakson (Vivo -verkkokurssi) suorittamista. Ajoitus: lukuvuosi Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Jos tutkielma ei sisällä kokeellista osaa, sen laajuus on 20 op. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla tutkielman laajuus on 15 ov. Tutkielman julkaiseminen Tutkielman voi julkaista myös kokonaisuudessaan verkossa Helsingin yliopiston E-thesis palvelussa. Ohjeet sähköiseen julkaisemiseen löytyvät palvelun verkkosivuilta osoitteesta: ethesis.helsinki.fi/. Suoritustavat: tutkielma, seminaarityöskentely (90095), kypsyysnäyte (90016) Harjoittelu

81 Klinikkaharjoittelu 8op Tavoite: Opiskelija oppii soveltamaan aineopinnoissa ja klinikkakierroilla saatuja teoriatietoja ja valmiuksia käytäntöön sekä oppii eläinlääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja. Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kliiniseen työhön. Hän työskentelee Yliopistollisen eläinsairaalan eri osastoilla (pieneläin- hevos- ja tuotantoeläinlääketieteen osastot). Harjoitteluun kuuluu myös päivystys ja osallistuminen aamukierroille klinikan ohjelman ja järjestelyjen mukaan. Opiskelija on toisaalta harjoittelija, sairaalan työntekijä ja toisaalta opiskelija, joka on saamassa käytännön opetusta ja harjoitusta teoriatiedon soveltamisessa. Amanuenssi suorittaa valvotusti eläinlääkärin perustaitoihin kuuluvia toimenpiteitä itse. Toteutus ja työtavat: Harjoittelu on kliinistä potilastyötä Yliopistollisen eläinsairaalan osastoilla eläinlääkäreiden valvonnassa. Opiskelija esittää toivomuksensa suorituspaikoista ja -ajoista kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen opintoasiainsihteerille. Opiskelijalla on oikeus päästä ainakin yhdeksi viikoksi kaikille niille osastoille, joita hän on toivonut. Amanuenssin työaika on virastotyöajan mittainen 36 t 15 min. Työaika jakautuu päivä- ja päivystystyöhön osastojen antamien työaikalistojen mukaan. Oppimateriaali ja kirjallisuus: kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat Arviointi: hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo/Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos ja Helena Rautala/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Ajoitus: Harjoittelu suoritetaan loma-aikoina (joululoma, kesäloma) erillisen ohjelman mukaisesti. Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Lisätiedot: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen opintoasiainsihteeri tekee amanuenssuurin suorittajien ryhmäjaon. Yliopistollinen eläinsairaala laatii työaikalistat. Harjoittelusta maksetaan korvaus. Suoritustavat: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään harjoittelujaksoon kuuluvat työtunnit. Läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussa opintoasiainsihteerille. Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3op Tavoite: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännön suorittamiseen sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön. Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan perehtyy kunnalliseen päätöksentekoon ja valvontalomakkeiden asianmukaiseen täyttämiseen, elintarvikehuoneistojen viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, ensisaapumispaikkavalvontaan, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan merkintäjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon ja laboratoriomäärityksiin. Toteutus ja työtavat: Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai kuntainliitossa hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta pidetään päiväkirjaa. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Päivi Lahti/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat Suoritustavat: harjoittelu ja oppimispäiväkirja 6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen 74

82 Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot mukaan lukien syventävät opinnot (tutkielma, seminaarityöskentely, kypsyysnäyte) opiskelija voi pyytää tutkintotodistuksen. Opiskelijan tulee tarkastaa, että opintosuoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista. Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Publiikkien ajankohdat sekä todistuspyyntölomakkeen jättöpäivät ovat nähtävillä Almassa Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa -> Publiikkien ajankohdat. Kahdesti vuodessa järjestetään juhlallinen publiikki, johon ovat tervetulleita kaikki ko. lukukauden aikana valmistuneet lisensiaatit ja tohtorit sekä heidän sukulaisensa ja ystävänsä. Tutkintotodistuksen liitteenä annetaan suomen/ruotsin- ja englanninkielinen opintorekisteriote ja Diploma Supplement. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Tutkintotodistuspyyntölomake sekä laillistamista varten tarvittavat lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Ne palautetaan tiedekunnan kanslian opintoasioihin Anu Aunelalle. Eläinlääkäriksi laillistamisessa annetaan eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle oikeus toimia eläinlääkärinä Suomessa. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira publiikin yhteydessä. Lisätietoja > eläimet ja terveys > eläinlääkäritoimi. Lisätietoja laillistamisesta antaa osastosihteeri Anita Venäläinen, puh Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7 :n mukaan eläinlääketieteen opiskelija, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja metsätalousministeriön säätämät opintojaksot, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Kolmen vuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta ja opetusohjelman mukaisesti opiskeltuna se saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukaudella. Sijaisuuskelpoisuus alkaa automaattisesti, kun kaikki kelpoisuuteen vaaditut opinnot on suoritettu ja on voimassa kolme vuotta riippumatta siitä, toimiiko opiskelija eläinlääkärin sijaisena. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toimittaa todistuksen saavutetusta oikeudesta opiskelijalle opiskelijarekisterin tietojen perusteella. Eviran yhteyshenkilö on osastosihteeri Anita Venäläinen, [email protected], puh Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Anu Aunelalta, puh. (09) Tarkastuseläinlääkärin sijaiskelpoisuus Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nro 12/EEO/95 mukaisesti eläinlääketieteen opiskelija voi toimia tarkastuseläinlääkärin määräaikaisena sijaisena, jos hän on suorittanut hyväksytysti seuraavat opintojaksot: Aineopinnot: Eläinlääketieteellinen anatomia Eläinlääketieteellinen biokemia Eläinlääketieteellinen fysiologia Eläinlääketieteellinen patologia 75

83 90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia) Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Eläinlääketieteellinen parasitologia Eläinlääketieteellinen genetiikka (ent. Kotieläingenetiikka) Kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu Eläinten kliininen ravitsemustiede (ent. Ruokintaoppi ja rehuhygienia) Farmakologian ja toksikologian perusjakso Lihantarkastus Lihantarkastustekniikka Harjoittelut: Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu) Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu Oikeus alkaa automaattisesti viimeisestä tarkastuseläinlääkärin sijaisuuskelpoisuuteen tarvittavasta suorituspäivämäärästä (opintosuorituksen rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä kolmen vuoden määräaikaa Eläinlääkärin sijaiskelpoisuus Opiskelijalla, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja metsätalous ministeriön säätämät opintosuoritukset, on oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia. Opetusohjelman mukaisesti opiskeltuna sijaiskelpoisuus saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukaudella. Opiskelija voi harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin tai sellaisen eläinlääkärin, joka tarjoaa väliaikaisesti eläinlääkäripalveluja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 8 :n mukaisesti, sijaisena. Itsenäisenä ammatinharjoittajana opiskelija ei voi toimia. Väliaikaiset praktiikkaoikeudet ovat voimassa enintään kolme vuotta. Oikeudet alkavat viimeisestä väliaikaisiin praktiikkaoikeuksiin tarvittavasta suorituspäivämäärästä (opintosuorituksen rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä kolmen vuoden määräaikaa. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut viimeisen vaaditun suorituksen , niin hänellä on oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia enintään asti. Opiskelijan on hyvä aina ennen kuin ryhtyy väliaikaisesti harjoittamaan eläinlääkärinammattia varmistaa tiedekunnalta, että hänellä on vaaditut opintosuoritukset hyväksyttävällä tavalla suoritettu. Tämä on opiskelijan edun mukaista, sillä luvaton eläinlääkärinammatin harjoittaminen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi. Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee olla suoritettuna seuraavat opintojaksot: Yleisopinnot: Opiskeluun valmentava opetus 99270/ Englannin tekstin ymmärtäminen 99280/ Englannin suullinen taito *99291 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi tai *99292 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, suomi Tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteet *myös vanhat koodit käyvät Yleisopinnot, elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos: Eläinlääkintähuolto I 76

84 90081 Kunnallishallinto I Aineopinnot, peruseläinlääketieteen laitos: Eläinlääketieteellinen anatomia Eläinlääketieteellinen biokemia Eläinlääketieteellinen fysiologia Eläinlääketieteellinen patologia Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia) Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Eläinlääketieteellinen parasitologia Aineopinnot, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: Eläinlääketieteellinen kliininen kemia Kotieläinhygienia Terveydenhuolto kotieläintuotannossa Farmakologian ja toksikologian perusjakso Lääkkeiden käyttö ja määrääminen (ent. Reseptioppi) Anestesiologia ja tehohoito (ent. Anestesiologia) Hematologiset sairaudet (ent. Hematologia) Iho- ja korvasairaudet Neurologia (ent. Keskushermostotaudit) Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet Ruoansulatuskanavan sairaudet Siipikarjan, riista- ja turkiseläinten, kalojen ja mehiläisten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Virtsatiesairaudet Oftalmologia Johdatus klinikkatyöskentelyyn I Klinikkaopetus Endokrinologiset sairaudet (ent. Endokrinologia) Johdatus klinikkatyöskentelyyn II Yleiskirurgia Aineenvaihduntasairaudet Eksoottisten eläinten sairaudet Yleinen radiologia (ent. Säteilyfysiikka ja yleinen radiologia) Gynekologia Andrologia ja keinollinen lisääntyminen (ent. Andrologia) Obstetriikka Harjoittelut Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu) 3/4 Klinikkaharjoittelusta (=amanuenssuuri) ministeriön vaatima viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen kunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön Tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri tarkistaa tarvittavat opinnot opintosuoritusrekisteristä ja lähettää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan listan opiskelijoista osoitetietoineen. Evira lähettää opiskelijalle joko kotiosoitteeseen tai tarvittaessa suoraan työosoitteeseen tiedon siitä, mihin asti opiskelijalla on enintään oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia, sekä opiskelijan tunnusnumeron (ns. eläinlääkärinumero). Tämän vuoksi on tärkeätä tarkistaa WebOodista osoitetiedot, ja ilmoittaa tarvittaessa opintoasiainsihteeri Anu Aunelalle työosoite (työpaikan nimi, osoite, faksinumero). 77

85 Opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen kunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona. Kun opiskelija on suorittanut viiden työpäivän pituisen yhtäjaksoisen tutustumisen kunnaneläinlääkärin työoloihin ja -ympäristöön säännöllisesti praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona, hän palauttaa todistuksen harjoittelusta kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen opintoasioista vastaavalle sihteerille Susanna Killströmille, josta todistukset lähetetään edelleen tiedekunnan kansliaan. Viiden päivän harjoittelu saa sisältää arkipäivien lisäksi yhden lauantain tai muulle päivälle kuin sunnuntaille sattuvan pyhäpäivän. Tästä harjoittelusta saa tarvittaessa klinikkapisteitä (1 viikko). 6.7 Opintojen hyväksilukeminen Pääsääntöisesti hyväksilukemisen edellytyksenä on, etteivät muualla suoritetut opinnot sisälly toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Poikkeuksena ovat tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot. Opintojen hyväksilukemista tulee anoa kirjallisesti. Lomake tätä varten löytyy tiedekunnan opintosivuita Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Anu Aunelalta, puh. (09) ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, puh. (09) Korvaaminen Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineen professorilta (oppiaineen esimies) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista (esim. opintosuoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja suoritettujen opintojen sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.). Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen on syytä varmistaa etukäteen laatimalla opintosuunnitelma ja hyväksyttämällä se ko. oppiaineen esimiehellä. Tutkintoon kuuluvien pakollisten kieliopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla tulee ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasioihin. Jos opiskelija haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan muualla suoritetuilla opinnoille, korvaavuutta tulee anoa kirjallisesti voimaan tulleen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla näitä opintoja on eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnossa 1-7 opintopistettä ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnossa syventävien opintojen tutkielman laajuudesta riippuen.6 tai 11 opintopistettä. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevilla vaihtoehtoisia aineopintoja on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnossa yhteensä 11 opintoviikkoa. Opintojen tulee olla sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä tiedekunnan jotain oppiainetta. Hakemukseen tulee liittää asianmukainen todistus opintosuorituksista tai opintosuunnitelma. Korvaavuudesta päättää koulutussuunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Sisällyttäminen 78

86 Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina opintoina. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon enintään 6 opintopistettä vapaasti valittavia muualla suoritettuja yliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevilla vapaasti valittavien opintojen laajuus on enintään 4 opintoviikkoa. Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa tiedekunnan kansliaan asianmukaiset todistukset näistä opintosuorituksista. 79

87 7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada alansa työkokemusta jo opintojen aikana, siksi yliopisto tukee rahallisesti vuosittain yli 800 yliopisto-opiskelijan harjoittelua. Yliopiston tukea voidaan myöntää 1-3 kk:n ajaksi, mutta harjoitella voi pidempäänkin ilman yliopiston tukea harjoitella voi ympäri vuoden, myös lukukausien aikana harjoittelijan saama palkka tässä järjestelmässä on 930 / kk (vuoden 2007 tieto) tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittavien pääaineopiskelijoiden harjoitteluun, käytännössä etusijan ovat saaneet loppuvaiheen opiskelijat tuen myöntää opiskelijan oma ainelaitos/tiedekunta, ja se maksetaan työnantajalle, ei harjoittelijalle harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaansa (työ- tai virkasuhde), joka maksaa harjoittelijalle palkan Ainelaitokset solmivat harjoittelupaikan tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset. Ota aina yhteyttä oman laitoksesi/tiedekuntasi harjoittelun yhdyshenkilöön ja selvitä oman ainelaitoksesi harjoittelukäytäntö jo suunniteltua harjoitteluajankohtaa edeltävänä syksynä. Käytännöt vaihtelevat ainelaitoksittain. Harjoittelupaikat ovat yleensä haussa vuodenvaihteen jälkeen. Harjoittelupaikka voi sijaita valtiolla, kunnalla, järjestössä tai yksityisessä yrityksessä, myös ulkomaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla. Joillakin laitoksilla opiskelijat voivat myös itse ehdottaa harjoittelupaikkaa, johon haluaisivat yliopiston tukea. Määräraha ei riitä kaikille. Yliopisto suosittelee käytäntöä, jossa työnantaja maksaa osan harjoittelijan palkasta, vähintään puolet. On myös erittäin suositeltavaa, että opiskelijat etsivät itselleen harjoittelupaikkoja, joissa työnantajat maksavat kaikki harjoittelusta aiheutuvat kulut kokonaan itse. Harjoittelua koskevaa yleisneuvontaa antaa suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi, ura- ja rekrytointipalvelut, PL 3 (Yliopistonkatu 2 F) Helsingin yliopisto, p , sähköp. [email protected]. Lisätietoja harjoittelusta: Alma > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Opinnot ja työelämä. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsihteeri Anu Aunela. Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille. Haettavana olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa 2008 ALMAssa: Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa. Opiskelija voi hyväksilukea harjoittelusta 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. myös tämän oppaan kohta Vaihtoehtoiset aineopinnot). 80

88 8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA Helsingin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoasi myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin opintoihin myönnetään, mikäli ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Muista kuitenkin, että erillisopinto-oikeuden nojalla et kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun. Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista sinun kannattaa keskustella opintosuunnitelmista tiedekuntasi opintoasiainpäällikön tai oman opettajan kanssa. Opinto-oikeutta haetaan lomakkeella, jonka saat tiedekunnan kanslian opintoasiaioista tai yliopiston opiskelijaneuvonnasta. Hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin. 8.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa opintoja toisessa yliopistossa. Joustavalla opinto-oikeudella pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta sekä hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja. Lisätietoa: Kansainvälinen opiskelijavaihto Vaihto-ohjelmien koordinointi ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden neuvonta Keskushallinnon Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut -yksikkö koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voit kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissamme on Opiskelu ulkomailla -kirjasto, jossa voit tutustua monien partneriyliopistojen toimittamiin oppaisiin. Kirjastosta löydät maakohtaista yleisinfoa vaihtokohteistamme ja voit selailla ulkomaisten yliopistojen www-sivuja. Tietoa intranetissä: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Opiskelu ulkomailla > Opiskelijavaihto-ohjelmat Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoitat vastaanottoaikoina ma to klo Puhelimitse voit sopia tapaamisen myös vastaanottoajan ulkopuolelle. Postiosoite: Kv-opiskelijaliikkuvuuden palvelut, PL 3 (Fabianinkatu 33, 1. krs), Helsingin yliopisto Yleistietoa opiskelijavaihdosta saat sähköpostitse: [email protected] ERASMUS -opiskelijavaihto Erasmus -vaihtoon haetaan oman laitoksen/tiedekunnan kautta. EU:n opiskelijavaihto-ohjelma, joka koskee kaikkien alojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita. Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojaksojen täysimääräinen hyväksilukeminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Erasmus -vaihdon puitteissa vastaanottava korkeakoulu ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Vaihto-opiskelu voi kestää 3-12 kuukautta. Erasmus -vaihto-opiskelupaikat julistetaan haettavaksi kevätlukukauden alussa. Ko. laitos/ tiedekunta päättää hakuajan ja -menettelyn sekä valintakriteerit ja hoitaa valinnan. Laitokset valitsevat yleensä vaihtoon pää- tai 81

89 sivuaineopiskelijoitaan. Lisätietoa ja hakuohjeita vaihtopaikkojen hakuajoista saat laitoksilta sekä tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta. Luettelon laitosten ja tiedekuntien Erasmus -yhdyshenkilöistä löydät intranetistä. Koordinaattori Maarit Haukka Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo NORDPLUS -opiskelijavaihto ja NORDLYS -stipendit NORDPLUS (Nordiskt program för studenter, lärare och administratörer inom högre utbildning) on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä opetusalan pohjoismaisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Varoja myönnetään tieteenalakohtaisille verkostoille opiskelija- ja opettaja-liikkuvuuteen sekä yhteisiä intensiivikursseja, opinto-ohjelmia ja verkostokokouksia varten. Ohjelman periaatteet edellyttävät, että opiskelijan stipendiaattina suorittamat opinnot luetaan hyväksi omassa tutkinnossa. Nordplus -stipendivaroja haetaan kerran vuodessa, pääsääntöisesti alkukeväällä. Verkostojen ulkopuolisten free mover- eli Nordlys -stipendien hakuaika päättyy Lisätietoja Nordplus -opiskelumahdollisuuksista saat verkostojen yhdyshenkilöiltä, tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta sekä intranetistä, josta löytyy myös luettelo laitosten ja tiedekuntien Nordplus -yhdyshenkilöistä. Koordinaattori Ninni Ojanen Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo Sähköposti: Yliopiston kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva vaihto Helsingin yliopisto on solminut useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen alueella. Kaikkiin kahdenvälisiin opiskelijavaihtoihin kuuluu stipendi/apuraha, jonka suuruus riippuu vaihto-ohjelmasta, kohdemaasta ja vaihdon kestosta. Kahdenvälisiin sopimuksiin perustuviin vaihtopaikkoihin haetaan Kv-opiskelija-liikkuvuuden palveluiden kautta. Hakuajat vaihtelevat kohteittain ja ohjelmittain. Hakuajat koskevat sekä syys- että kevätlukukausiksi opiskelemaan hakeutuvia. Muutokset vaihtokohteissa ja -maissa ovat mahdollisia, tarkista ajankohtaiset tiedot intranetistä! Kahdenväliset: Aasia, Afrikka, Eurooppa, Venäjä Koordinaattori Laura Hirvonen Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo hakuaika päättyy : Etelä-Korea, Hong Kong, Japani, Kiina, Singapore, Taiwan, Thaimaa hakuaika päättyy : Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Kroatia, Saksa, Tansania, Venäjä, Viro Muiden Afrikan kohteiden (Etelä-Afrikka, Madagaskar) hakuaika päättyy mahdollisesti huhtikuussa Seuraa tiedotusta Almassa. Kahdenväliset: Latinalainen Amerikka, Kanada, Meksiko, Yhdysvallat Koordinaattori Tuula Hellstedt 82

90 Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo hakuaika päättyy : Brasilia, Chile, Costa Rica, Peru Australia University of Melbourne hakuaika päättyy : Kanada, Meksiko, Yhdysvallat Uuden Seelannin vaihdon (University of Otago) mahdollinen hakuaika ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa Alman tiedostusta. AEN ja MAUI -opiskelijavaihto Koordinaattori Tuula Hellstedt Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo AEN -vaihtoon Australiaan (Utrecht/Australian European Network) voivat hakea kaikki perustutkintoa opiskelevat. Ohjelman kautta voi lähteä yhdeksi lukukaudeksi joko syksyllä 2008 tai keväällä MAUI -vaihtoon Yhdysvaltoihin (Mid-America Universities International) voivat hakea kaikki perustutkintoa opiskelevat. Ohjelman kautta voi lähteä joko yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. AEN- ja MAUI -vaihtoihin haetaan Kv-opiskelijaliikkuvuuden palveluiden kautta. Hakuaika päättyy molempien ohjelmien osalta ISEP ja ISEP DIRECT -opiskelijavaihto Koordinaattori Tuula Hellstedt Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo ISEP -ohjelma on tarkoitettu perustutkintoa opiskeleville, paitsi kliinisen lääketieteen ja kliinisen eläinlääketieteen opiskelijoille. Opiskelija maksaa vaihdosta osallistumismaksun (maksu kattaa eri asioita tavallisessa ISEP -ohjelmassa ja ISEP Direct -ohjelmassa). ISEP ja ISEP Direct -vaihtoihin haetaan Kv-opiskelijaliikkuvuuden palveluiden kautta. Hakuaika päättyy : ISEP (Japani, Kanada, Korea, Latinalainen Amerikka, Yhdysvallat) ISEP Direct (Australia, Thaimaa, Uusi Seelanti) LIIKKUVUUSAPURAHA (Free Mover -apuraha) Koordinaattori Tuula Hellstedt Puh. (09) , käynti Fabianinkatu 33, 1. krs ma to klo Free Mover -liikkuvuusapurahaa haetaan Kv-opiskelijaliikkuvuuden palveluiden kautta. Free Mover - apuraha on Helsingin yliopiston oma liikkuvuusapuraha perustutkinto-opiskelijoille, jotka ovat itsenäisesti hankkineet opiskelupaikan. 83

91 TIEDOTUSTILAISUUDET klo 14:00 16:00 Vaihdot: Latinalainen Amerikka Paikka vielä avoin klo 14:00 16:00 Vaihdot: Australia, Kanada, Meksiko, Paikka vielä avoin USA. Ohjelmat ISEP, AEN, MAUI klo 14:00 16:00 Vaihdot: Aasia, Afrikka Paikka vielä avoin klo 14:00 16:00 Vaihdot: Eurooppa, Venäjä. Paikka vielä avoin Erasmus. Nordplus klo 14:00 16:00 Tietoa opiskelijavaihtomahdollisuuksista Kumpula, tarkempi paikka vielä avoin klo 14:00 16:00 Tietoa opiskelijavaihtomahdollisuuksista Viikki, tarkempi paikka vielä avoin klo 14:00 16:00 Hakeminen ISEP ohjelmaan ja Aasia - vaihtoihin Paikka vielä avoin klo 14:00-16:30 Hakeminen Afrikka-, Eurooppa-, Kanada-, Meksiko-, USA- ja Venäjä vaihtoihin. Hakeminen AEN- ja MAUI ohjelmiin. Paikka vielä avoin Edellytykset: HY:n perustutkinto-opiskelija, opintojen kesto 3-12 kk, opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi tutkintoon ja opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut vaihto-opiskelijana ao. yliopistossa. Lisätietoja Kv-opiskelijaliikkuvuuden palveluista tai intranetistä. Tiedekuntien ja laitosten omat vaihto-ohjelmat Edellä lueteltujen opiskelijavaihtomahdollisuuksien lisäksi Helsingin yliopiston tiedekunnilla ja laitoksilla voi olla myös omia sopimuksia, joihin sisältyy opiskelijavaihtoa. Tietoa tiedekuntien omista vaihtomahdollisuuksista saat ko. tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalta. Laitoksen vaihtosopimuksista tiedottaa oma laitoksesi. Lisätietoja Kv-opiskelijaliikkuvuuden palvelut julkaisee oppaan opiskelijavaihtoon aikovalle (ilmestyy yleensä syyskuussa). Oppaan löydät Opiskelijapalveluista tai tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoiden toimistoista. Ajankohtaisimmat tiedot vaihtohauista yms. löydät Almasta. 8.3 Kansainvälinen opiskelijavaihto eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomailla järjestetään alkuvuodesta tiedostustilaisuus, josta tiedotetaan opiskelijoille erikseen. Sokrates/Erasmus Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Sokrates/Erasmus -vaihto-opiskelupaikat julistetaan haettavaksi kevätlukukauden alussa. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on solminut opiskelijavaihtoa koskevia sopimuksia 16 eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Suurin osa tiedekunnan sopimuksista käsittää kolmen kuukauden pituiset opinnot partneriyliopistossa. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sinun pitää sopia kyseisen aineen opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Tiedekunnan pedagoginen lehtori Mirja Ruohoniemi on lupautunut tarvittaessa auttamaan 84

92 opiskelijavaihtoon lähteviä ulkomailla suoritettavien opintojen opintosuunnitelman laatimisessa. Helsingin yliopisto järjestää tiedotustilaisuuksia ja lähtöorientaatioita, joissa saat selviytymisvinkkejä ja kuulet aikaisemmin vaihdossa olleiden kokemuksista. Tarkempia tietoja eläinlääketieteellisen tiedekunnan Sokrates-sopimuksista ja hakumenettelystä saat suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , tai tiedekunnan sivuilta Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto. Nordplus-NOVA Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut muodostavat verkostoja opetusyhteistyötä varten. Eläinlääketieteellinen tiedekunta kuuluu NOVA-verkostoon, jonka jäseniä ovat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekä eläinlääketieteelliset yliopistot ja tiedekunnat. NOVA-verkosto järjestetään opiskelija- ja opettajanvaihtoa sekä eripituisia kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille. NOVA-verkoston sisällä toimii NOVA-Vet-verkosto, jonka tavoite on edistää eläinlääketieteen pohjoismaista koulutusyhteistyötä, mm. suunnittelemalla ja tuottamalla kurssimuotoista koulutusta, johon kaikki pohjoismaiset eläinlääketieteen opiskelijat voivat osallistua Voit hakea Nordplus-stipendiä 1-12 kuukauden opintoja varten toisessa pohjoismaisessa yliopistossa. Stipendin suuruus on 180 euroa kuukaudessa. Stipendin lisäksi saat matka-avustuksen, joka vaihtelee määränpään mukaan. Voit hakea stipendiä ja matkarahaa myös alle neljän viikon pituiseen opiskelujaksoon. Edellytyksenä stipendien saamiselle on, että vaihdossa suoritetut opintosi voidaan hyväksilukea tutkintoosi, ja että olet jo suorittanut vähintään yhden vuoden opinnot kotiyliopistossa vaihtoon lähtiessäsi. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sinun tulee sopia kyseisen aineen opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Tiedekunnan. pedagoginen lehtori Mirja Ruohoniemi on lupautunut tarvittaessa auttamaan opiskelijavaihtoon lähteviä ulkomailla suoritettavien opintojen opintosuunnitelman laatimisessa. Nordplus-stipendi voidaan myöntää toistuvasti samalle hakijalle. Lisätietoa Nordplus-ohjelmasta saat suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , Hakuajat ja -lomakkeet löydät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto. Lisätietoja NOVA-verkostosta saat NOVAn www-sivuilta osoitteesta: Kahdenväliset sopimukset Eläinlääketieteellisen tiedekunnalla on kahdenväliset opiskelijavaihtosopimukset Viron, Latvian ja Liettuan eläinlääketieteellisten yliopistojen/ tiedekuntien kanssa. Tietoa sopimuksista saat tiedekunnan kansliasta suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , 85

93 9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET 9.1 Veterinärmedicine kandidat Grundstudier Omfattning Tidpunkt På sidan Studievägledning 2 sp 1. lå 87 Veterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. lå 87 IKT-körkort 3 sp 1. lå 87 Integredare IKT-studier 2 sp 3. lå Kommunikationsstudier av modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. lå 88 Engelska (eller tyska) 3 sp 1. och 2. lå 88 Andra inhemska språket (finska/svenska) 4 sp 2. lå 89 Veterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. lå 89 Veterinär som tjänsteman 2 sp 3. lå 89 Studerandens utveckling som medlem av det 2 sp 2. och 3. lå 90 vetenskapliga samfundet Ämnestudier Omfattning Tidpunkt På sidan Det friska husdjuret 50 sp 1. lå 90 Husdjurshygien 13.5 sp 2. lå 97 Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 11.5 sp 2. lå 99 Veterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. lå 102 Livsmedelshygien: Köttbesiktningsteknik Köttbesiktning 1.5 sp 6 sp 2. lå 3. lå Veterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. lå 103 Veterinärmedicinsk epidemiologi 10 sp 3. lå 107 Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi 7 sp 3. lå 109 Inledning till kliniskt arbete 7.5 sp 3. lå 111 Alternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. lå 111 Fritt valbara studier 0-6 sp 1., 2. och 3. lå 112 Praktik Lantgårdspraktik 6 sp 2. lå 112 Besiktningsveterinärpraktik 6 sp 3. lå 113 Kandidat studien Mognadsprov Totalt 6 sp 2. och 3. lå sp 86

94 9.2 Studieperioder Grundstudier Studievägledning 2sp Mål: Den nya studeranden får bekanta sig med Helsingfors universitet som studiemiljö, speciellt med den veterinärmedicinska fakulteten och dess olika institutioner, användning av biblioteket samt informationssökning och informationshantering. Studeranden skall även sätta sig in i adb-program som är centrala för studierna samt IT-miljön vid Helsingfors universitet. Innehål: Föreläsningar, smågruppsarbete Realisering och arbetssätt: Undervisningen består av föreläsningar, smågruppsarbete och besök samt adb-övningar. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Sanna Ryhänen Timing: 1:a läsårets hösttermin, orienterande veckan Målgrupp: 1:a läsårets studerande Prestationssätt: Deltagande i undervisning och inlämning av responsblankett Veterinärmedicine kandidat portfolio 2sp Mål: Studeranden ser de veterinärmedicinska studierna som helhet och får en uppfattning om veterinäryrkets mångsidighet redan från början av studierna. Studeranden lär sig resonera över sin inlärning och faktorer som har en inverkan på denna samt får färdigheter i dokumentation och utvärdering av sitt eget kunnande. Innehål: Tyngdpunkten i innehållet ligger vid utvecklande av färdigheter för studier och arbetslivet. Realisering och arbetssätt: Förhandsuppgifter och responsenkäter (obligatoriska), responstillfällen och föreläsningar, portfolioarbete Studiematerial och litteratur: Studiehandbok , veterinärmedicinska fakulteten, Helsingfors universitet; Ryti K & Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino Övrigt material som anvisas under perioden. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Mirja Ruohoniemi Förbindelser med andra studieperioder: En del av undervisningen är integrerad i Undervisning som förbereder för studierna (90027). Den ger färdigheter för studieperioden Veterinärmedicine licentiat portfolio (90190). Timing: 1:a-3:e läsåret Målgrupp: Studeranden som avlägger veterinärmedicine kandidatexamen Övrig information: Delprestationer: Förhandsuppgift ISP-arbete Visningsportfolio Prestationssätt: Visningsportfolio i slutet av studierna för kandidatexamen IKT-körkort 3sp Mål: Med studieavsnittet vill man försäkra sig om att studeranden vid universitetet har tillräckliga grundkunskaper i informations- och kommunikationsteknik (IKT) för att avlägga sina studier. Innehål: IKT körkortet består av fem moduler: IT-miljön vid HU, praktiska kunskaper om arbetsstationen, Internet och nätkommunikation, bearbetning och presentation av information, informationssökning och datasäkerhet. 87

95 Realisering och arbetssätt: Studieavsnittet använder sig av Blackboard -lärmiljön samt fristående nätmaterial. I körkortet ingår ett nivåprov som äger rum under orienterande veckan och som kan ge befrielse från deltagande i närundervisningen. Anmälan till närundervisningen och slutförhöret sker i WebOodi: Till varje närundervisningsperiod tas högst 26 studerande enligt anmälningsordningen. Studiematerial och litteratur: På nätet: Värdering: Godkänd/ underkänd, med minst 70% rätt i vart av de fem provavsnitten för godkänt resultat Ansvarig person: Kristian Lindqvist Timing: 1:a läsårets hösttermin Målgrupp: Studeranden vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: IKT-körkortet (3 studiepoäng) är ett gemensamt studieavsnitt för alla studerande vid Helsingfors universitets fakulteter. Prestationssätt: Nätbaserad sluttentamen Kommunikationsstudier av modersmålet 3sp Mål: Målet är att studeranden lär sig välja skriftlig och verbal stilart enligt mottagargruppen. Innehål: Under 1:a årskursen behandlas veterinärmedicinsk terminologi integrerad i studiehelheten Det friska husdjuret. Under 2:a årskursen tas upp normalprosa integrerat i klinisk näringslära. Under 3:e årskursen ingår kommunikationsstudierna i studieavsnittet veterinären som tjänsteman. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och smågruppsarbete integrerat i ämnesstudierna i veterinärmedicin Studiematerial och litteratur: Material som anvisas på föreläsningar Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Reeta Pösö/Institutionen för basveterinärmedicin, Suvi Taponen/Institutionen för klinisk häst- och smådjursmedicin och Päivi Lahti/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och lärarna i kommunikation vid Språkcentret Timing: 1:a-3:e läsåret Målgrupp: 1:a-3:e årskursens studerande Övrig information: Delprestationerna i studieavsnittet är Veterinärmedicinska språket (1 sp), Skriftlig kommunikation (1 sp) ja Kommunikationsstudier för veterinären som tjänsteman (1 sp). Prestationssätt: Uppgifter i samband med föreläsningar. ENGELSKA sp och sp Omfattning: 3 sp Studieperioden är indelad i två avsnitt: a) textförståelse av engelska (99270) b) muntlig framställningsförmåga på engelska (99280) Nivåprov: Innan de två avsnitten anordnas ett nivåprov. Ett godkänt nivåprov ersätter deltagande i kursens respektive avsnitt. Tidpunkt: 1:a och 2:a läsåret Undervisningen ges av Helsingfors universitets språkcenter. Istället för engelska kan man utföra de fodrade studierna i det tyska språket eller ett annat av fakulteten godkänt språk, i vilket HU arrangerar undervisning. Tentlitteratur: Undervisningsduplikat Ansvarig för studieperioden: Tuula Lehtonen; textförståelse, Roy Siddall; det engelska språkets muntliga framställning/ språkcentret 88

96 ANDRA INHEMSKA SPRÅKET (99291 finska, svenska språkets muntliga framställning, svenska språkets skriftliga framställning) Omfattning: 4 sp (56 t.) Syfte och innehåll: I kursen ingår övningar för förståelse av det skrivna och talade språket samt diskussions- och skrivövningar i smågrupper. Kursen avslutas med ett muntligt och ett skriftligt prov som bedöms enskilt. Om studeranden blir underkänd i endera provet har han eller hon möjlighet att omtentera en gång. Därefter bör kursen gås om eller utföras i form av självstudier under ledning av lärare. Studerande bör uppnå sådan kunskapsnivå som med stöd av lagen motsvarar den språkkunskap som fodras av statstjänsteman inom tvåspråkigt ämbetsdistrikt, vilken avlagt högskoleexamen. Tidpunkt: 2:a läsårets hösttermin Övrigt: De som blivit godkända i nivåproven den 3. och behöver inte delta i kursen. Ansvarig för studieperioden: Taru Hentola och Kirsi Wallinheimo/språkcentret Veterinäretik och djurskydd 3sp Mål: Studieavsnittet omfattar grunderna i etiskt beslutsfattande som utgör en del av veterinäryrket. Innehål: Kursen tar upp frågor angående produktions-, sällskaps- och försöksdjur, djurparksdjur och vilda djur, djurförädling, produktionsdjurens behandling under hela produktionskedjan, djurskyddsmyndighetens ansvar och veterinäryrkeskårens etiska principer samt forskningsetikens grunder. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar, seminariearbete, självständig informationssökning, grupparbeten och nätbaserat arbete. Studiematerial och litteratur: Meddelas senare Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Outi Vainio Förbindelser med andra studieperioder: Temaundervisning som anknyter till flera studieavsnitt Timing: Läsår 1 3 Målgrupp: Studeranden vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Under 3:e läsårets vårtermin skrivs en ca. 1 sida lång sammanfattning utgående från inlärningsdagboken, som beskriver hur ens egna etiska tänkande har ändrats under de tre studieårena. Sammanfattningen inlämnas vid slutet av april eller november till studiesekreteraren vid fakultetens kansli (EE-byggnaden 2:a vån., rum B229). Närmare instruktioner finns i kursens BSCW-mapp. Prestationssätt: Inlärningsdagbok Veterinär som tjänsteman 2sp Mål: Veterinären kan verka som tjänsteman inom stats-, läns-, kommunal- eller EU-förvaltningen. Syftet är att göra studeranden bekant med centrala begrepp och ge honom/henne färdigheter att även tjänstgöra som föreståndare för slakterier eller ha ledande ställning i kommuner. Innehål: Under studieperioden blir studeranden informerad om tjänstemannaansvar och befogenheter, tjänstemannaetik samt lagstiftning som reglerar arbetet. Föreläsningar ges och övningar görs i arbetspsykologi och arbetarskydd samt strategiskt ledande i samband med ledaruppgifter. Kommunikationen koncentreras speciellt på kriskommunikation och kommunikationsplanering. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 18 timmar (70 % obligatoriska) och uppgifter i arbetspsykologi och kommunikation 30 timmar (obligatoriska). 89

97 Studiematerial och litteratur: Meddelas senare Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: För att kunna delta i kursen måste studieavsnittet köttbesiktningsteknik vara avlagt. Studeranden måste ha deltagit i undervisning i husdjurshygien och epidemiologi. Timing: 3:e årskursens hösttermin Studerandens utveckling som medlem i vetenskaplig samfund 2sp Mål: Målet för studieperioden är att göra studeranden bekant med den vetenskapliga forskningens utgångspunkter och tillvägagångssätt. Studeranden lär sig vad ett vetensskapssamfund innebär och hur det fungerar när det gäller att producera och utvärdera forskningsrön. Efter studieavsnittet kan studeranden kritiskt granska vetenskaplig forskning, avgöra om forskningsresultat är pålitliga, han/hon känner till tillvägagångssätten inom vetenskaplig forskning och förstår principerna för vetenskapligt tänkande och vetenskaplig slutledning. Målet i praktiken är att studeranden efter avlagd studieperiod med hjälp av sin handledare kan ställa upp forskninghypoteser för sitt eget lärdomsprov, testa dem experimentellt och skriva en vetenskaplig avhandling på basis av resultaten. Under perioden behandlas även utvärderingsmetoder som används av det vetenskapliga samfundet, forskningsetiska frågor och särdrag i den forskningsbaserade undervisningen. Efter kursen kan studeranden internalisera forskningsarbetet som en del av veterinäryrket. Innehål: Studieavsnittet innehåller presentation av forskningen inom den veterinärmedicinska fakulteten, undervisning i teori om vetenskap och forskning samt undervisning i vetenskapligt skrivande. I samband med grundkurserna i farmakologi och toxikologi anordnad undervisning i EBM (3:e årskursen) med 2 föreläsningstimmar och uppgift i kunskapssökning (handledd kunskapssökning, jämförelse av funna artiklar och möjlighet till diskussion) ingår som en del av studieavsnittet. Institutionerna ansvarar för presentationen av forskningsverksamheten som ges i samband med undervisningen och utgör hälften av innehållet. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och seminarieundervisning samt uppgifter i kunskapssökning sammanlagt 30 timmar. Studiematerial och litteratur: Material som delas ut ; Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta & Niiniluoto. HY filosofian laitoksen julkaisuja Nro Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Johanna Björkroth/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Studieperioden är mycket viktig inför kandidat- och licentiatuppsatsen. Timing: 2:a 3:e läsåret Målgrupp: 2:a 3:e årskursens veterinärmedicinstuderande Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar och seminarier Ämnestudier Det friska husdjuret 50sp Mål: Det viktigaste målet för studiehelheten Det friska husdjuret är att ge studeranden en helhetsuppfattning av husdjurens anatomi, ämnesomsättning och livsfunktioner. Studeranden får god färdighet i att disponera och skaffa ytterligare veterinärmedicinsk kunskap från läroböcker på främmande språk. Han/hon behärskar principerna för den medicinska fackterminologin och det centrala innehållet av terminologin i anatomi, biokemi och fysiologi. Studeranden kan förstå de teoretiska modellerna och lagbundenheterna bakom parametrarna som utmärker livsfunktioner. 90

98 Studiehelheten utgör en stark bas för de kliniska studierna. Innehål: Veterinärmedicinsk anatomi, biokemi och fysiologi vid institutionen för basveterinärmedicin utgör tillsammans en delvis integrerad helhet Det friska husdjuret. Helheten omfattar sammanlagt 50 studiepoäng och innehåller också grundundervisning i försöksdjursverksamhet. Helheten Det friska husdjuret består av 12 studieperioder i anatomi, biokemi och fysiologi där studieframgången bestämmer vitsordet för hela helheten. Eftersom perioderna delvis är integrerade bedöms inte studieframgången ämnesvis. I studiehelheten Det friska husdjuret har integrerats kommunikationsstudier i modersmålet (90088). Hösttermin 2007 Omfattning (sp) Celler och vävnader 5,0 Benlära 2,0 Cellens ämnesomsättning 5,5 Muskellära, nervlära och ledlära 6,0 Neurobiologi 1,5 Hösten sammanlagt 20,0 Vårtermin 2008 Blodomlopp och andning 6,0 Utvecklingsbiologi 2,0 Cell- och molekylbiologi 4,0 Matsmältning 4,0 Endokrinologi, reproduktion och homeostas 6,0 Mikroskopi av histologiska preparat 2,0 Tillämpad veterinärmedicinsk anatomi samt komparativ anatomi och fysiologi 6,0 Våren sammanlagt 30,0 Det friska husdjuret sammanlagt: 50,0 Värdering: 0-5 Ansvarig person: Reeta Pösö Timing: 1:a läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Principer för tentamina För varje tentamen ordnas två ordinarie omtentamina före Tentamina enligt programmet för läsåret skall vara avlagda senast juni 2009 Övergångsbestämmelser för studerande som inlett sina studier före läsåret : De sista omtentamina för läsåret ordnas i januari 2008 och maj-juni Fr.o.m bedöms tentamina och delprov som en helhet utan läroämnesvis differentiering Prestationssätt: Skriftliga och muntliga förhör, inlärningsdagbok, rituppgifter, preparattentamen, rapporter i samband med smågrupps- och övningsarbeten. Celler och vävnader 5sp Mål: Efter studieperioden förstår studeranden huvuddragen i cellers, huvudvävnadstypers (epitel, stödvävnad, nervvävnad, muskelvävnad) och enkla biomolekylers struktur och funktion. Han/hon har också bekantat sig med centrala forskningsmetoder för celler och vävnader och vanliga kemiska laboratoriemetoder. Innehål: Inom perioden behandlar man vävnaders histologi, i fråga om biokemi strukturerna och funktionen för centrala molekyler. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 39 h Obligatoriska laboratorie- och mikroskopiövningar 18 h Självständigt arbete 78 h Studiematerial och litteratur: Ross: Histology, a Text and Atlas (5:e upplagan) Champe et al: Lippincott s Illustrated Reviews: Biochemistry (3:e upplagan). 91

99 Material som delat ut på föreläsningar, vid grupparbeten och övningsarbeten Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Jyrki Kukkonen Timing: 1:a årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 5,0 sp (3,3 sv) Prestationssätt: Skriftlig tentamen Benlära 2sp Mål: Studeranden lär sig att känna igen och namnge husdjurens ben och deras viktigaste strukturer. Innehål: Systematisk namngivning av ben och deras delar; den makroskopiska strukturen av benen i husdjurens skalle, kropp och ben. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 16 h Obligatorisk gruppundervisning 16 h Självständigt arbete 20 h Studiematerial och litteratur: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Övrigt skriftligt och elektroniskt material som nämnts på kursen Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Professor i anatomi Timing: 1:a läsårets hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 2 sp (1,3 sv) Prestationssätt: Skriftligt förhör Cellens metabolism 5.5sp Mål: Förståelse av djurcellens metabolism och reglering av dess cellnivå Innehål: Undervisningen koncentreras kring behandlingen av de för cellens energiproduktion betydelsefullaste metabolismrutter och centrala skeenden med anknytning till dessa. Perioden inleds med att studerandena lär känna enzymernas strukturer och principerna för enzymreaktioner. I undervisningen behandlas mer detaljerat metabolismen för cellens glukos och dess derivat, fettmetabolism, ketonmetabolism, nitrogenmetabolism, metabolismen hos aminosyrors kolring samt och deras derivat samt produktionen hos ATP. Under perioden bekantar man sig även med nukleotiders strukturer och deras metabolism på cellnivå. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 42 h Obligatorisk gruppundervisning 6 h Obligatorisk smågruppsundervisning 21 h Självständigt arbete 80 h Studiematerial och litteratur: Champe et al. Biochemistry, 3:e upplagan, 2005 Alberts et al. Essential Cell Biology, 2:a upplagan, 2004 Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten och övningsarbeten Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Jyrki Kukkonen Timing: 1:a läsårets hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 5,5 sp (3,7 sv) Prestationssätt: Skriftlig tentamen och godkända skriftliga journaler i anslutning till arbete i små grupper och i laboratoriet. 92

100 Muskellära, nervlära och ledlära 6sp Mål: Studeranden lär sig känna igen och systematiskt ange de benlösa strukturerna i husdjurens stöd- och rörelseorgan. Studeranden förstår de funktionella sambanden mellan enskilda skelettmuskler samt muskelgrupper, nerver och leder. Innehål: Den makroskopiska strukturen hos husdjurens skelettmuskulatur, nerver och leder, systematisk namngivning, klassificering och funktion samt identifiering av anatomiska strukturer som är viktiga för funktionen. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 25 h Obligatorisk gruppundervisning 81 h Självständigt arbete 52 h Studiematerial och litteratur: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Övrigt skriftligt och elektroniskt studiematerial som nämnts Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Professor i anatomi Timing: 1:a läsårets hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 6,0 sp (4 sv). Prestationssätt: Skriftlig tentamen 4 st. muntliga tentamina Neurobiologi 1.5sp Mål: Efter avlagd studieperiod i neurobiologi förstår studeranden nervcellens och det centrala nervsystemets struktur, hjärnnerver och ryggmärgsnerver, impulsens uppkomstmekanismer, impulsens ledning oh förmedling till en annan cell och uppfattar det centrala nervsystemets funktionella indelning och principerna för sinnesfunktionerna. Innehål: Inom kursen i neurobiologi behandlas nervcellernas, nervsystemets och sinnesorganens strukturer och funktionsprinciper. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 22 h Obligatorisk gruppundervisning 6 h Självständigt arbete 13 h Studiematerial och litteratur: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Sjaastad, Hove & Sand: Physiology of Domestic Animals, 1:a eller senare upplaga Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten eller övningsarbeten Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Mati Reeben Timing: 1:a läsårets hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 1,5 sp (1 sv) Prestationssätt: Skriftlig tentamen Blodomlopp och andning 6sp Mål: Studeranden känner till blodcellerna och förstår deras och blodplasmans uppgifter. Studeranden känner hjärtats makroskopiska och histologiska struktur och känner till namn på blodådrar och deras läge. Studeranden förstår hur hjärtat fungerar och hur blodet flödar i blodådrarna och han/hon sätter sig in i reglering av hjärtfunktion, blodomlopp och blodtryck. Förutom att känna till lymfatisk vävnad och lymfvägar behärskar studeranden även immunologins grunder. Studeranden känner till 93

101 lungornas och andningsvägarnas struktur och förstår principerna för lungornas funktion och reglering inklusive faktorer med anknytning till växling och transport av gaser. Innehål: Under perioden behandlas den makroskopiska och mikroskopiska strukturen och funktionen för hjärtat, blodomloppssystemet, den lymfatiska vävnaden och andningsorganen. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 42 h Obligatorisk gruppundervisning 38 h Självständigt arbete 82 h Studiematerial och litteratur: Ross: Histology, a Text and Atlas, 5:e upplagan König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Sjaastad, Hove, Sand: Physiology of Domestic Animals, 1:a eller senare upplaga Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten och övningsarbeten Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Professor Reeta Pösö Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 6 sp (4 sv) Prestationssätt: Skriftligt förhör. Utvecklingsbiologi 2sp Mål: Kursen syftar till att studeranden skall förstå huvudprinciperna för den individuella utrvecklingen hos ryggradsdjur och de mekanismer som styr denna, känna till organens utvecklingsstadier samt lära känna modern utvecklingsbiologi som vetenskap. Innehål: På kursen sätter sig studeranden in i individutvecklingen: hur en enda cell utvecklas till ett helt djur. Från befruktning och tidig embryoutveckling avancerar man till utvecklingen av olika organsystem. Deltagarna lär känna olika strukturer av moderkakan hos husdjur. Slutligen granskas miljöns inverkan på individutvecklingen samt förhållandet mellan individutvecklingen och evolutionen. Under kursen behandlas även aktuella teman med anknytning till utvecklingsbiologi såsom stamcellsforskning och embryoteknologier inom boskapsskötsel. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 26 h Obligatorisk gruppundervisning 2 h Grupparbete 4 h Självständigt arbete 22 h Studiematerial och litteratur: Föreläsningsmaterial delas ut; ingen obligatorisk litteratur. Nyttig frivillig litteratur: Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi. Toim. Hannu Sariola. Duodecim Developmental biology. Scott F. Gilbert. Sinauer Associates, The embryology of domestic animals : developmental mechanisms and malformations. Drew M. Noden, Alexander de Lahunta. Williams & Wilkins, Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Tiina Pessa-Morikawa Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 2 sp (1,3 sv) Prestationssätt: Övningsarbete (grupparbete: presentation av en vetenskaplig artikel Powerpoint/Wikipedia) Inlärningsdagbok Cell- och molekylärbiologi 4sp

102 Mål: Känna till huvuddragen i nukleinsyrornas struktur och biokemiska egenskaper och förstå hur dessa möjliggör nukleinsyrornas biologiska uppgifter. Förstå sambandet mellan genernas och cellens proteinsyntes och känna till de olika stadierna i genernas expression och dess reglering. Lära känna molekylbiologiska metoder inom forskningen. Innehål: Under perioden behandlas strukturen hos DNA, kromatinet och kromosomer, DNA:s fördubbling, DNA-mutationer och deras reparation, bildning av rekombinationer, transkription och RNA:s omvandlingsreaktioner, ribosomer och proteinsyntes, reglering av transkription, proteiners glykosylation, bildning av glykoproteiner och glykolipider samt subcellulär vesikeltrafik och proteiners cellinterna allokering. Dessutom bekantar man sig med bioinformatik, molekylär evolution och de vanligaste molekylbiologiska metoderna. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 24 h Obligatorisk gruppundervisning 6 h Obligatorisk smågruppsundervisning 6 h Självständigt arbete 72 h Studiematerial och litteratur: Alberts et al. Essential Cell Biology, 2:a upplagan, Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten och övningsarbeten. Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Professor i cell- och molekylärbiologi Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 4 sp (2,7 sv) Prestationssätt: Skriftlig tentamen samt godkända skriftliga journaler i anslutning till övningsarbeten i smågrupper och i laboratoriet. Matspjälkning 4sp Mål: Efter avlagd studieperiod behärskar och förstår studeranden matspjälkningskanalens struktur och funktion hos enmagad idisslare. Innehål: Under perioden behandlas matspjälkningskanalens histologiska och makroskopiska struktur samt matens sönderdelning och näringsämnenas upptagning från matspjälkningskanalen. Dessutom behandlas matspjälkningens regleringsfaktorer samt struktur och funktion hos den exokrina bukspottkörteln och levern. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 27 h Obligatorisk gruppundervisning 21 h Obligatorisk smågruppsundervisning 6 h Självständigt arbete 54 h Studiematerial och litteratur: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Ross: Histology, a Text and Atlas, 5:e upplagan Sjaastad, Hove, Sand: Physiology of Domestic Animals, 1:a eller senare upplaga Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten och övningsarbeten Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Professor Reeta Pösö Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 4 sp (2.7 sv). Undervisning i informationssökning har integrerats i arbetet i små grupper. Prestationssätt: Skriftligt förhör Endokrinologi, reproduktion och homeostas 6sp Mål: Efter avlagd studieperiod behärskar och förstår den studerande strukturen hos 95

103 centrala endokrina körtlar och reglering av organens funktion som sker via hormoner, fortplantningsorganens byggnad och har grundläggande kunskaper om fortplantning, urinvägarnas byggnad och funktion samt urinutsöndring, begreppet homeostas och med anknytning till detta blodvolym, blodets osmolalitet, balansen mellan surt och basiskt och värmereglering samt särskilda karakteristika hos olika vävnaders ämnesomsättning och metabolismens totalreglering. Innehål: Under perioden behandlas den makroskopiska och mikroskopiska byggnaden hos endokrina körtlar, fortplantningsorganen och urinvägarna, hormonell reglering av livsfunktioner, homeostas och metabolism samt vävnadsspecifika karakteristika i fråga om metabolism. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 48 h Obligatorisk gruppundervisning 18 h Obligatorisk undervisning i smågrupper 6 h Självständigt arbete 77 h Studiematerial och litteratur: Alberts et al: Essential Cell Biology Champe et al.: Biochemistry Ross: Histology, a Text and Atlas, 5:e upplagan König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Sjaastad, Hove, Sand: Physiology of Domestic Animals, 1:a eller senare upplaga. Material som delas ut på föreläsningar, vid grupparbeten eller i samband med övningsuppgifter Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: Vitsord 1 5 Ansvarig person: Professor Reeta Pösö Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 6 sp (4 sv). Föreläsningar i informationssökning har integrerats i smågruppsundervisningen. Studieperioden baseras på TKEstudieperioderna celler och vävnader, cellens ämnesomsättning och matsmältning. Det är att rekommendera att dessa perioder avläggs innan studieperioden börjar, men det är inte nödvändigt. Prestationssätt: Skriftligt förhör. Mikroskopi av organhistologi 2sp Mål: Studeranden som avlagt kursen har förmåga att identifiera organ hos ett friskt djur utifrån deras histologiska struktur, känner till de viktigaste strukturella drag som kan urskiljas på ljusmikroskopnivå för varje vävnadstyp och deras benämningar samt har satt sig in i de viktigaste skillnaderna i vävnadsstruktur mellan husdjursarter. Innehål: Husdjurens organstruktur på vävnadsnivå: viktigaste strukturer och benämningar. Realisering och arbetssätt: Handledda mikroskopiövningar 13 h Självständigt arbete 41 h I samband med mikroskopi ritas histologiska strukturer för centrala vävnader och organ. Studiematerial och litteratur: Ross, Histology, a text and atlas 5 uppl. Anvisning för mikroskopi av organhistologi och katalog över preparat Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Tiina Pessa-Morikawa Förbindelser med andra studieperioder: 1. lukuvuoden kevätlukukausi Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 2 sp (1,3 sv). Avläggande av kursen med godkänt resultat är en förutsättning för avläggande av studieperioden i histopatologi under årskurs 2. 96

104 Prestationssätt: Rituppgifter och preparattentamen varvid man identifierar vävnadsprov genom mikroskopi. Tillämpad veterinärmedicinsk anatomi samt komparativ anatomi och fysiologi 6sp Mål: Studeranden bekantar sig med husdjurens anatomi ur ett tillämpat perspektiv. Studeranden behärskar de rumsliga relationerna mellan husdjurens organ och strukturer i huvuddrag, de vanligaste sambanden mellan strukturer och funktioner samt de viktigaste anatomiska karakteristika ur det kliniska arbetets perspektiv. Studeranden får en allmänbild av karakteristika i fråga om olika djurgruppers strukturer och livsfunktioner. Innehål: Syftet med studieperioden är att göra studerandena bekanta med de inre organens makroskopiska struktur och läge, rumsliga relationer mellan organ samt kiniskt viktiga anatomiska detaljer. I delen jämförande anatomi och fysiologi lär man känna karakteristika i fråga om fåglar, kräldjur, groddjur och fiskar. Man eftersträvar att ge studerandena en allmän uppfattning om den strukturella karakteristika för olika grupper av djur. Inom fysiologin koncentrerar man sig på centrala funktioner när det gäller djurens hälsa såsom andning, matsmältning och slaggutsöndring. I övningsarbeten övar de studerande rätt skötsel av fåglar och kräldjur och diskuterar speciella frågor med anknytning till deras skötsel. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 43 h Obligatorisk smågruppsundervisning 41 h Självständigt arbete 74 h Studiematerial och litteratur: König, Liebich: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals Övrigt skriftligt och elektroniskt studiematerial som angivits Rekommenderas: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature Värdering: 0-5 Ansvarig person: Professor i anatomi Timing: 1:a läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 6 sp (4 sv). Studieperioden baserar sig på TKEperioderna benlära, muskler, senor leder, neurobiologi, matsmältning, inre organ och homeostas. Avläggande av dessa perioder rekommenderas men det är inte nödvändigt. Prestationssätt: Skriftlig tentamen Praktiska arbeten (2 5 st.) Husdjurshygien 13.5sp Mål: Studeranden får en helhetsbild av den för veterinäryrket relevanta inhemska husdjursproduktionen och hur husdjurens välfärd definieras samt vilka faktorer som påverkar välfärden. Studeranden förstår de fysiologiska och evolutionära grunderna för husdjurens beteende samt beteendets, produktionsmiljöns och vårdmetodernas betydelse fär djurens välfärd. Efter att ha avlagt studiehelheten behärskar studeranden grunderna i genetik, de ärftliga orsakerna bakom sjukdomarnas uppkomst och förstår husdjurens avelsverksamhet samt dess påverkan på djurens hälsa och välfärd. Han/hon har en uppfattning om grunderna i våra allmännaste husdjurs utfodring, känner till de vanligaste fodren och hälsoriskerna i samband med foderkvaliteten samt förstår principerna i planeringen av utfodring och kan bedöma matandets inverkan på djurens hälsa. Innehål: Helheten i husdjurshygien omfattar studieperioderna 90132, 90133, och Realisering och arbetssätt: Undervisningen inom husdjurshygien ges främst som intensiv blockundervisning. Under blockundervisningen studeras endast ett ämne åt gången. Tentamen sker omedelbart efter studieperiodens slut. Blockundervisningen innehåller praktiska övningar i 97

105 universitetets ladugårdar samt handledda självständiga studier. Utöver detta besöks forskningslaboratorier och lantgårdar. Lantbrukspraktiken är en förutsättning för slutförd studieperiod. Huvuddelen av undervisningen i husdjurshygien sker under det andra årets höst. I undervisningsplanen har tid reserverats för lantbrukspraktik med anknytning till periodpauserna. Studiematerial och litteratur: Meddelas vid beskrivningarna av delprestationerna. Värdering: Slutvitsordet i husdjurshygien (0 5) räknas på basis av vitsorden från studieavsnitten 90132, och viktat med antalet studieveckor (25 %, 42%, 33%). Ansvarig person: Hannu Saloniemi Timing: 2:a årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Husdjurshygienens grunder, etologi och djurskydd 5sp Mål: Studieperiodens syfte är att ge studeranden en inblick i lantbruket, foderproduktionen och framför allt husdjursproduktionen i Finland. Efter avslutad kurs har studeranden en uppfattning om lantbruket och särskilt husdjursproduktionen och dess omfattning i Finland. Han/hon känner till grunderna för husdjurens beteende och kan tillämpa sina kunskaper i evaluering av och informering om djurens välmående och gynnsamma produktionsomgivningar samt i djurskyddsarbete. Kursen ingår i helheten i Husdjurshygien (90161). Innehål: Inom studieperioden fördjupar man sig i hur husdjurens produktionsmiljö och vårdmetoder inverkar på djurens hälsa med betoning på etologiska aspekter. På kursen undervisas etologins grunder och tillämpad husdjursetologi samt principerna för djurskyddet och djurskyddslagstiftning. Evaluering av produktionsmiljö och behandling av djur och granskning av djurens hälsotillstånd ante mortem övas i praktiken. Mjölkningshygien och mjölkningsmaskiner samt andra faktorer i produktionsmiljön och vården som påverkar uppkomsten av juversjukdomar ingår i denna studieperiod. I början av kursen behandlas även de funktionella grunderna, omfattningen och kvaliteten av det finska lantbruket, framför allt i foderproduktionen och husdjursproduktionen. Realisering och arbetssätt: Studieperioden ordnas som intensiv blockundervisning. I studieperioden ingår förutom 48 timmar föreläsningar även självständiga handledda blockstudier ca 10 timmar, praktiska behandlingsövningar samt mjölkningsövningar sammanlagt ca 10 timmar/studerande och gårdsbesök 10 timmar, skriftligt förhör 2 timmar. De praktiska övningarna och demonstrationerna samt gårdsbesöken är obligatoriska. Efter möjligheter kan de studerande få följa kalvning i universitetets djurlokaler. Studiematerial och litteratur: Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, Nauta- ja sikatilan olosuhdeopas. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005 Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, M. Sandholm, T. Honkanen-Buzalski, L. Kaartinen och S. Pyörälä (toim.) The bovine udder and mastitis. University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Gummerus, Jyväskylä, Matiohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa: Vasikoiden hoitoopas Valio (flera författare), Internet: Övrigt angivet material under studieperioden Värdering: Godkänd/underkänd, poängtalet i förhöret inverkar på slutvitsordet i husdjurshygien. 98

106 Ansvarig person: Laura Hänninen Timing: 2:a årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten och efter särskild överenskommelse även studerande vid andra fakulteter Prestationssätt: Förhör Klinisk näringslära för djur 5.5sp Ansvarig person: Suvi Taponen Timing: : 2:a årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftligt förhör Husdjursgenetik 3sp Mål: Studeranden behärskar genetikens grunder. Han/hon förstår ärftliga faktorers inverkan på uppkomsten av olika sjukdomstillstånd, immunologiska reaktioner och läkemedels mtabolism. Dessutom känner han/hon till husdjursförädling och dess inverkan på djurens hälsa och välmående. Innehål: På kursen går man igenom grunderna i molekylgenetik, sytogenetik och populationsgenetik. Dessutom presenteras husdjursförädling av olika husdjursarter. På kursen betonas frågor med anknytning till sjukdomsarv. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar (40 h), självständig läsning av litteratur Studiematerial och litteratur: Nicholas, F. W.: Introduction to Veterinary Genetics. 2:a upplagan. Blackwell Publishing Ltd Värdering: Godkänd/underkänd, poängtalet i förhöret inverkar på slutvitsordet i husdjurshygien. Ansvarig person: Hannu Saloniemi, Helena Rautala Timing: 2:a årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftligt förhör Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 11.5sp Mål: Efter studieavsnittet i mikrobiologi och immunologi borde studeranden i teori och praktik behärska grunderna i respektive disciplin, veterinärmedicinskt viktiga infektionssjukdomars förorsakare och diagnostik, mikrobmediciner och orsaker till antibiotikaresistens. Utöver detta borde studeranden förstå de faktorer som verkar i värd mikrobinteraktionsförhållande, inklusive värdens ospecifika och specifika försvarssystem. Innehål: Studieavsnittet omfattar allmän, klinisk och molekylär mikrobiologi samt immunologi. Undervisningen i mikrobiologi består av bakteriologi, virologi och mykologi. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 103 timmar, laboratoriearbete 48 timmar/studerande och 4 skriftliga förhör. Studieprestationerna kan också bedömas utifrån inlärningsdagböcker, laboratoriejournaler och övningsarbeten. Värdering: 0-5 Ansvarig person: Airi Palva Timing: 2:a läsårets höst- och vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Den sammanlagda poängen från förhör, inlärningsdagböcker och laboratoriejournaler utgör slutvitsordet i veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 99

107 Allmän bakteriologi 2.5sp Mål: Efter fullgjord studieperiod skall studeranden behärska den allmänna bakteriologins grunder, vilka i sin tur ger teoretiska färdigheter för studier i djurspecifik bakteriologi och immunologi. Studeranden skall dessutom ha kunskap om mikrobläkemedel och faktorer som påverkar antibiotikaresistensen. Innehål: På kursen behandlas bakteriecellens uppbyggnad, funktion, tillväxt, tillväxtkontroll och metabolismreglering samt bakteriernas taxonomi, diagnostik och grunderna i bakteriegenetik. Dessutom behandlas interaktionen mellan värd och bakterie, grundbegreppen i infektionssjukdomar och deras uppkomst och spridning, mekanismerna i bakteriernas patogenisitet samt bakterieläkemedel och uppkomst av antibiotikaresistens. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 25 timmar, möjligen ett självständigt skriftligt grupparbete. Studiematerial och litteratur: Kurslitteratur: Huovinen ym Mikrobiologia ja infektiosairaudet, Kustannus Oy Duodecim. ISBN Fördjupande litteratur: Madigan och Martinko 2006 Brock Biology of Microorganisms (11th edition), Pearson Education. ISBN Värdering: Studieperiodens poäng läggs till studiepoängen förvärvade från de andra studieperioderna som ingår i studiehelheten i mikrobiologi och immunologi. Periodernas sammanräknade poäng ligger till grund för studiehelhetens vitsord som anges med skalan 0 5. Ansvarig person: Airi Palva Förbindelser med andra studieperioder: TKE-kurserna ligger till grund för studieperioden i allmän bakteriologi. Timing: Kursen hålls årligen under höstterminens andra kvartal. Rekommenderad tidpunkt är andra läsåret. Målgrupp: Studerande vid den veterinärmedicinska fakulteten. Prestationssätt: Skriftligt förhör, föreläsnings-/inlärningsdagbok Immunologi 3sp Mål: Efter fullgjord studieperiod skall studeranden behärska immunologins grunder och förstå vilka faktorer som hänför sig till växelverkan mellan värden och mikroben såsom värdens specifika och icke-specifika försvarssystem samt olika djurarters immunologiska särdrag generellt. Studeranden skall dessutom känna till den immunologiska diagnostikens grunder. Innehål: På kursen behandlas allmän immunologi, djurspecifik immunologi samt immunologiska laboratoriemetoder. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 30 timmar, laboratorieövningar 6 timmar. Studiematerial och litteratur: Kurslitteratur: Tizard, I.R Veterinary Immunology (7th edition), Elsevier. ISBN Dessutom material som nämnts / utdelats under kursen. Fördjupande litteratur: Janeway mm Immunobiology the immunesystem in health and disease (6th edition), Garland Science. ISBN Värdering: Studieperiodens poäng läggs till studiepoängen förvärvade från de andra studieperioderna som tillhör studiehelheten i mikrobiologi och immunologi. Periodernas sammanräknade poäng ligger till grund för studiehelhetens vitsord som anges med skalan

108 Ansvarig person: Tanja Lähteinen Förbindelser med andra studieperioder: Kurserna i TKE och allmän bakteriologi ligger till grund för studieperioden i immunologi. Timing: Kursen hålls årligen under vårterminens första kvartal. Rekommenderad tidpunkt är andra läsåret. Målgrupp: Studerande vid den veterinärmedicinska fakulteten. Övrig information: Deltagande i laboratorieövningarna är obligatoriskt för godkänt genomförande av kursen. Prestationssätt: Skriftligt förhör, övningsarbeten, föreläsnings-/inlärningsdagbok, laboratoriejournal. Specifik bakteriologi och mykologi 4sp Mål: Efter fullgjord studieperiod borde den studerande känna till veterinärmedicinskt viktiga infektionsorsakande bakterier och svampar samt deras virulensfaktorer och patogenes i huvuddrag. Dessutom borde den studerande också praktiskt behärska laboratoriearbete med bakterier och svampar samt diagnostikens grunder. Innehål: På kursen bekantar vi oss med bakterier och svampar som orsakar sjukdomar hos djur samt deras diagnostik och identifiering i laboratoriet. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 28 timmar, laboratorieövningar 36 timmar. Studiematerial och litteratur: Quinn, P.J. et.al Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Ltd. ISBN och material som nämnts / utdelats under kursen. Värdering: Studieperiodens poäng läggs till studiepoängen förvärvade från de andra studieperioderna som ingår i studiehelheten i mikrobiologi och immunologi. Periodernas sammanräknade poäng ligger till grund för studiehelhetens vitsord som anges med skalan 0 5. Ansvarig person: Joanna Koort Förbindelser med andra studieperioder: Kurserna i TKE och allmän bakteriologi ligger till grund för studieperioden i specifik bakteriologi och mykologi. Timing: Kursen hålls årligen under vårterminens första och andra kvartal. Rekommenderad tidpunkt är andra läsåret. Målgrupp: Studerande vid den veterinärmedicinska fakulteten. Övrig information: Deltagande i laboratorieövningarna är obligatoriskt för godkänt genomförande av kursen. Prestationssätt: Skriftligt förhör, övningsarbeten, föreläsnings-/inlärningsdagbok, laboratoriejournal. Virologi 2sp Mål: Efter fullgjord studieperiod borde den studerande känna till virus och prioner, hur de är uppbyggda, förökas, omvandlas, fortbestår, smittar och orsakar sjukdom samt hur man diagnostiserar och förebygger virussmitta. Dessutom borde den studerande känna till veterinärmedicinskt viktiga virus- och prionsjukdomar och grunderna i deras diagnostisering samt behärska snabbtest, laboratoriearbetet och cellodlingens grunder också i praktiken. Innehål: På kursen bekantar vi oss med den allmänna virologin, zoonotiska virus som orsakar sjukdomar hos djur samt deras diagnostik. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 20 timmar, laboratorieövningar 6 timmar. Självständiga studier 24 timmar 101

109 Studiematerial och litteratur: Quinn, P.J. et.al Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Ltd. ISBN , och material som nämnts / utdelats under kursen. Fördjupande litteratur: Murphy, F.A. & al Veterinary Virology, Academic Press. Värdering: Studieperiodens poäng läggs till studiepoängen förvärvade från de andra studieperioderna som ingår i studiehelheten i mikrobiologi och immunologi. Periodernas sammanräknade poäng ligger till grund för studiehelhetens vitsord som anges med skalan 0 5. Ansvarig person: Olli Vapalahti Förbindelser med andra studieperioder: Kurserna i biokemi, patologi, immunologi och bakteriologi med tillhörande laboratorieövningar ligger som grund för studieperioden i virologi. Timing: Kursen hålls årligen under vårterminens andra kvartal. Rekommenderad tidpunkt är andra läsåret. Målgrupp: Studerande vid den veterinärmedicinska fakulteten. Övrig information: Deltagande i laboratorieövningarna är obligatoriskt för godkänt genomförande av kursen. Prestationssätt: Skriftligt förhör, övningsarbeten, föreläsnings-/inlärningsdagbok, laboratoriejournal. Veterinärmedicinsk parasitologi 5sp Mål: Målet är att under studiehelheten bekanta sig med begrepp inom den veterinärmedicinska parasitologin och de viktigaste parasiterna som förekommer hos husdjur och vilda djur och de sjukdomar som parasiterna förorsakar. Veterinären skall vara särskilt insatt i diagnostik av parasitsjukdomar, patogenes, vård och förebyggande och känna till de hälsorisker för människan som är förknippade med parasitsjukdomar hos djur. Innehål: Inom föreläsningshelheten lär deltagarna känna ett antal i veterinärmedicinskt avseende viktiga parasiter. Tyngdpunkten i helheten ligger vid parasiter som finns i Finland. Syftet med laboratorieövningarna är att tillämpa den parasitologiska kunskap som studeranden förvärvat på föreläsningar och genom självständiga studier, särskilt när det gäller identifiering och diagnostik av parasitsjukdomar. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 51 h Smågruppsundervisning 6 h Självständiga studier Studiematerial och litteratur: Bowman, D.D. Georgi s Parasitology for Veterinarians. 8:e upplagan, W.B. Saunders, Philadelphia, Saari, S. & Nikander S. Elinympäristönä hevonen - Hevosen loiset ja loissairaudet, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimismateriaalia 8 (bok eller nätversion) Värdering: Bedömning: 0-5. Vitsordet baserar sig på resultatet i det skriftliga förhöret och godkänt avläggande av laboratoriearbetena. Ansvarig person: Seppo Saari Timing: Föreläsningar och laboratoriearbetena under andra årskursens hösttermin. Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen. En del av studieperioden lämnas utanför den skriftliga sluttentamen. Avläggande av denna del baseras på inlämning och godkännande av essäuppgiften. Essäuppgiften bedöms ej. Köttbesiktningsteknik 1.5sp Mål: Studeranden bekantar sig med hur köttbesiktning i praktiken genomförs på slakterier och skaffar sig färdigheter för att arbeta som köttbesikningsassistent. 102

110 Innehål: Kursen behandlar köttbesiktningsanatomi, -patologi och -parasitologi samt praktisk köttbesiktning av rött kött och kött av fjäderfä. Under slakteriexkursionen bekantar sig studeranden i praktiken med slakterilinjen och besiktningsassistentens arbete. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 16 timmer, exkursion 6 timmar (obligatorisk), skriftlig tentamen. Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på föreläsningar. Värdering: Skriftlig tentamen, som värderas från 0 5, utgör en del av slutvitsordet i livsmedelshygien. Ansvarig person: Janne Lundén/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 2:a årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen, exkursion Köttbesiktning 6sp Mål: Studeranden blir insatt i köttbesiktning och besiktningsveterinärens arbete. Innehål: Kursens laboratorieövningar omfattar lagstadgade köttbesiktningsmetoder och köttbesiktningsmikrobiologi. Studeranden lär sig att evaluera kött och fatta köttbesiktningsbeslut med hjälp av bildmaterial. Seminariearbeten omfattar anläggningsövervakning, hygienövervakning, djurskydd och tillämpande av lagstiftning. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 38 timmar, laboratorieövningar och seminariearbete 49 timmar/studerande (laboratorieövningarna och seminarierna är obligatoriska), skriftlig tentamen. Studiematerial och litteratur: Jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning. Delarna I och III. Gracey, Colling och Huey. Meat Hygiene. 10:e upplagan, W.B. Saunders Co, Houhala ym. Uusi pintahygienia opas. Elintarvike ja Terveys. Vammalan kirjapaino Oy, 4:e upplagan, Institutionens läromaterial. Övrigt material som delas ut på föreläsningar. Värdering: Skriftlig tentamen, som värderas enligt skalan 0 5, utgör en del av slutvitsordet i livsmedelshygien. Ansvarig person: Janne Lundén/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden kan delta i kursen i köttbesiktning när han /hon deltagit i 2:a årskursens föreläsningar i köttbesiktningsteknik, patologi och parasitologi samt föreläsningarna i mikrobiologi och immunologi. Före besiktningsveterinärpraktiken skall studeranden utföra köttbesiktningsteknik samt övningarna i lagstiftning och laboratorieövningar i köttbesiktning. Timing: 3:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Studeranden kan efter genomförandet av kursen och besiktningsveterinärpraktiken vikariera som besiktningsveterinär och efter legitimering fortsätta studier med inriktning på besiktningsveterinärexamen. Prestationssätt: Skriftlig tentamen, laboratorieövningar, seminariearbeten Veterinärmedicinsk patologi 17sp Mål: Syftet med studieperioden är att lära studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identifiera de makro- och mikroskopiska förändringarna som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Efter avlagd studieperiod skall studeranden kunna utföra obduktion av de vanligaste husdjuren samt identifiera de mest typiska strukturförändringarna förorsakade av sjukdomar. Innehål: Patologi är läran om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna 103

111 förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Studieperioden är indelad i följande delar: Allmän patologi 2,5 sp (1,5 sv) (34 h, föreläsningar och förhör) Organpatologi 4,5 sp (3 sv) (58 h, föreläsningar och förhör) Histopatologi 1,5 sp (1 sv) (25 h, mikroskopiövningar) Obduktionsteknik 3 sp (2 sv) (övningar) Obduktionskurs 5,5 sp (3,5 sv) (övningar, demonstrationer (Evira), seminarier, jämförande organpatologi och grupparbeten, under obduktionsteknik och obduktionskursen deltar 21 studerande i obduktion) Realisering och arbetssätt: Se föregående Värdering: 0-5 Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Timing: 2:a och 3:e läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Avläggs i delar Prestationssätt: Skriftliga & muntliga tentamina Allmän patologi 2.5sp Mål: Målet är att lära studerande att förstå allmänna uppkomstmekanismer för sjukdomar och de organförändringar som sjukdomarna förorsakar. Innehål: Patologi är en lära om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Inom allmän patologi fördjupar man sig i sjukdomarnas allmänna uppkomstmekanismer. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 34h Studiematerial och litteratur: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Alternativt: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Värdering: 0-5 Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studieperioden rekommenderas att helheten Det friska husdjuret har avlagts. Timing: 2:a läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen Speciell organpatologi 4.5sp Mål: Målet är att lära studerande att identifiera uppkomstmekanismerna för de vanligaste sjukdomarna hos djur och de organförändringar som dessa förorsakar. Innehål: Patologi är en lära om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Inom organpatologin fördjupar man sig i de vanligaste djursjukdomarna. 104

112 Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 58h Studiematerial och litteratur: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Alternativt: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Värdering: 0-5 Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studieperioden rekommenderas att kursen i allmän patologi avlagts. Timing: 2.a läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen (2 deltentamina) Patologisk histologi 1.5sp Mål: Studeranden skall efter avlagd studieperiod kunna identifiera de vanligaste mikroskopiska förändringarna förorsakade av sjukdomar i olika vävnader. Innehål: Patologi är läran om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Syftet med studieperioden är att lära studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identifiera de mikroskopiska förändringar som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Realisering och arbetssätt: Undervisning i mikroskopi 25h Studiematerial och litteratur: Histopatologins preparatmaterial Ross. Histology: A text and atlas. Baltimore, MD: Lippincott Williams & Wilkins, :e upplagan. Alternativt: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Alternativt: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studieperioden rekommenderas att helheten Det friska husdjuret har avlagts. Timing: 2:a läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Tentamina ordnas endast under vårterminen Prestationssätt: 3 skriftliga deltentamina som görs genom mikroskopi Obduktionsteknik 3sp

113 Mål: Studeranden skall efter avlagd studieperiod kunna utföra obduktion av de vanligaste husdjuren samt identifiera de vanligaste strukturförändringarna som sjukdomar förorsakar i organen. Innehål: Patologi är en lära om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Syftet med studieperioden är att med hjälp av obduktionsövningar på as lära studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identifiera de makro- och mikroskopiska strukturförändringar som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Realisering och arbetssätt: Smågruppsundervisning 40h, demonstrationer (Evira) 6h, grupparbeten 3h, självständiga bildmaterialstudier Studiematerial och litteratur: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Alternativt: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studieperioden rekommenderas att kurserna i histopatologi, parasitologi, allmän patologi och organpatologi har avlagts. Timing: 3:e läsårets hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Avläggande av denna kurs med godkänt resultat är en förutsättning för att få delta i obduktionskursen. Prestationssätt: Deltagande i obduktionsövningar på as, muntlig tentamen i bildmaterial och muntlig tentamen i obduktionsteknik. Obduktionskurs 5.5sp Mål: Studeranden skall efter avlagd studieperiod kunna utföra obduktion av de vanligaste husdjuren samt identifiera de vanligaste strukturförändringarna i organen som sjukdomar förorsakar i organen. Innehål: Patologi är en lära om sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Syftet med studieperioden är att med hjälp av obduktionsövningar på as lära studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identifiera de makro- och mikroskopiska strukturförändringarna som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Realisering och arbetssätt: Smågruppsundervisning 44h, demonstrationer (Evira) 6h, grupparbeten 3h Studiematerial och litteratur: McGavin, Zachary: Pathological Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Elsevier, 2007 Alternativt: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, Robbins ja Cotran. 106

114 Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Jubb, Kennedy and Palmer s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, Värdering: 0-5 Ansvarig person: Prof. Antti Sukura Förbindelser med andra studieperioder: Avläggande av obduktionsteknikkursen med godkänt resultat är en förutsättning för att få delta i studieperioden. Avläggande av histopatologi, allmän patologi och organpatologi med godkänt resultat är en förutsättning för att få delta i studieperiodens muntliga sluttentamen. Timing: 3:e läsårets vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska faklteten Övrig information: Avläggande av denna kurs med godkänt resultat är en förutsättning för att få delta i klinikundervisningen. Prestationssätt: Muntlig tentamen Veterinärmedicinsk epidemiologi 10sp Ansvarig person: Anna-Maija Virtala Timing: tredje årskursens hösttermin: epidemiologiblocket Veterinärmedicinsk infektionsepidemiologi 5sp Mål: Studeranden förstår grundläggande frågor när det gäller smitta, spridning och bekämpning av infektionssjukdomar och zonooser samt behärskar de viktigaste djursjukdomar som skall bekämpas. Dessutom vet han/hon hur man skall agera när man möter en djursjukdom som skall bekämpas. Han/hon kan arbeta med sjukdomsberedskapsärenden i växelverkan med olika experter som en aktiv gruppmedlem samt ge självutvärderingar och inbördes utvärderingar om både grupparbete och hur man tillägnat sig kursens innehåll. Innehål: Inledning till infektionssjukdomars epidemiologi, i veterinärlagstiftningen nämnda lagstadgade sjukdomar som skall bekämpas och zonooser, organisation för sjukdomsbekämpning samt Livsmedelssäkerhetsverkets och gränsbevakningens roll vid bekämpning av sjukdomar, desinfektion på gårdsnivå, djurvaccinationer vid bekämpning av sjukdomar, beredskapsövningar, aktuella expertföreläsningar. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och föreläsningsövningar 39 h Skriva inlärningsdagbok utifrån aktiverande frågor h Bereda beredskapsövningar i form av grupparbete och individuellt h Redogöra för beredskapsövningarna till expertkommentatorer 8 h Självutvärdering och inbördes värdering 2 4 h Sammanfattning och respons av kursen 2 h Kursmaterialet (med undantag för lagstiftningen) finns i BSCW-plattformen. Studiematerial och litteratur: Föreläsningsstenciler och veterinärlagstiftning del D - Djursjukdomar, Jord- och skogsbruksministeriet, Avdelningen för livsmedel och hälsa, Valtion painatuskeskus, Helsinki, senaste upplagan. ( Värdering: Kunnandet bedöms utifrån beredskapsövningarna med poängen 0-5. Ansvarig person: Anna-Maija Virtala Förbindelser med andra studieperioder: Mikrobiologi, patologins grunder, 107

115 husdjurshygien. Timing: Första perioden under tredje årskursens hösttermin: epidemiologiblocket. Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten, veterinärer som specialiserar sig på smittsamma djursjukdomar Övrig information: 5 sp Prestationssätt: Inlärningsdagbok (med aktiverande frågor) och projektarbete (beredskapsövningar). Grunder för biostatistik 2.5sp Mål: Studeranden förstår grunderna för vetenskaplig forskning, och kan förhålla sig kritiskt till slutsatser och forskningsresultat som baserar sig på materialet och använda statistiska och epidemiologiska metoder. Studeranden är bekant med de vanligaste parametriska och icke-parametriska statistiska testerna och de tolkningar av materialet som dessa möjliggör. Innehål: Grunderna i materialbeskrivning (grundfördelningar och grundnyckeltal), nyckeltal som beskriver beroende (korrelationer, regression ja associationsmått), statistisk testning av nyckeltal (parametriska och icke-parametriska grundläggande statistiska tester), urskiljande mellan statistisk signifikans och biologisk betydelse. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 10 h Datorövningar (pararbete) 20 h Kursmaterial finns på BSCW-inlärningsplattformen Studiematerial och litteratur: Ranta, Rita ja Kouki. Biometria, Tilastotiedettä ekologeille. 5. painos, 1994 Övrigt material som anvisas under studieperioden och föreläsningsstencil om kvantitativ epidemiologi. Extra material: Petrie ja Watson. Statistics for Veterinary and Animal Science. Blackwell Publishing Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Anna-Maija Virtala och Hannu Rita Förbindelser med andra studieperioder: I samband med kvantitativ epidemiologi i epidemiblocket eftersom de stöder varandra. Timing: Första perioden under 3:e årskursens hösttermin: blocket i epidemiologi. Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Datorövningar (pararbete). Kvantitativ epidemiologi 2.5sp Mål: Studeranden behärskar användning av epidemiologiska metoder vid bekämpning av sjukdomar och utredning av sjukdomsutbrott och han/hon förstår de utmaningar som användandet av diagnostiska tester innebär. Han/hon har färdigheter att tolka och förstå sådana vetenskapliga undersökningar där man använt sig av epidemiologiska metoder samt har grundläggande kunskaper för att planera och göra epidemiologiska undersökningar i enlighet med god etik. Innehål: Observationsundersökningar och kliniska prover, mätning av sjukdomens förekomst, riskafaktorer med anknytning till denna samt sjukdomens konsekvenser, sampelstorlek och sampling, evaluering och tolkning av diagnostiska tester, villfarelser som inverkar på undersökningarna, enkäter, analys av material, utredning av sjukdomsutbrott, forskningsetik. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar inklusive föreläsningsövningar 20 h Grupparbete (övningar i sjukdomsutbrott) 8 h Grupparbete (utvärdering av en epidemiologisk artikel) 6 h Projektarbete (utarbetande av en egen epidemiologisk forskningsplan under kursen) 6 h Kursmaterialet i BSCW-plattformen 108

116 Studiematerial och litteratur: Föreläsningsstencil. Houe, Ersbøll ja Toft. Introduction to Veterinary Epidemiology. Biofolia, Denmark, Extra material: Thrusfield. Veterinary epidemiology. Third edition. Blackwell Publishing, Oxford, Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Anna-Maija Virtala Förbindelser med andra studieperioder: I samband med infektionsepidemiologi i epidemiblocket eftersom dessa stöder varandra. Timing: Första perioden under tredje årskursens hösttermin: epidemiologiblocket. Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten, veterinärer som specialiserar sig på smittsamma djursjukdomar Prestationssätt: Övningsarbete i form av utvärdering av en epidemiologisk artikel (smågruppsarbete). Projektarbete i form av utarbetande av en epidemiologisk forskningsplan (pararbete). Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi 7sp Mål: Studeranden förstår huvudprinciperna för farmakokinetik och farmakodynamik, känner till verkningsmekanismerna och skade- och biverkningarna för de viktigaste läkemedelsgrupper som används inom veterinärmedicin, kan inhämta information baserad på prov om enskilda läkemedel och deras användning på djur och känner till de allmänna huvudprinciperna för vård av förgiftning. Innehål: Grundprinciperna för läkemedlens dosering, upptagning, spridning och avlägsning ur organismen samt läkemedlens verkningsmekanismer. Studeranden lär även känna läkemedlens indikationer, kontraindikationer samt skade- och biverkningar. Därtill stiftas bekantskap med till ämnet hörande elektroniska databaser och informationssökning. Realisering och arbetssätt: föreläsningar 48 h övningar 42 h nätbaserad undervisning 12 h besök vid en industrianläggning 8 h självständigt arbete 48 h delförhör 4 h Studiematerial och litteratur: Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8:e upplagan, Iowa State University Press, 2001 (ISBN ) eller senare upplaga. Koulu ja Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 6:e upplagan, Medicina, 2001 (ISBN X) eller senare upplaga eller open access nätversion ( Giguere, Prescott, Baggot, Walker ja Dowling Antimicrobial Therapy in Veterinary Medicine. 4:e upplagan, Iowa State University Press, 2006 (ISBN ). Attila ja Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2:e upplagan, Gummerus, 1998 (ISBN ) eller open access nätversion ( Attila, Kuusela, Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia. 3:e upplagan, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 4, 2003 (ISBN ) eller open access nätversion ( Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 eller open access nätversion ( Material som delas ut i BSCW-plattformen. Värdering: Godkänd/underkänd; poängtalet i delförhören inkluderas i slutvitsordet i farmakologi. Ansvarig person: Outi Vainio, Marja Raekallio Timing: 3:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Deltagande i övningarna, två delförhör. Grunderna i farmakologi och toksikologi 6sp

117 Mål: Studeranden förstår huvudprinciperna för farmakokinetik och farmakodynamik, känner till verkningsmekanismerna och skade- och biverkningarna för de viktigaste läkemedelsgrupper som används inom veterinärmedicin, kan inhämta information baserad på prov om enskilda läkemedel och deras användning på djur och känner till de allmänna huvudprinciperna för vård av förgiftning. Innehål: Grundprinciperna för läkemedlens dosering, upptagning, spridning och avlägsning ur organismen samt läkemedlens verkningsmekanismer. Studeranden lär även känna läkemedlens indikationer, kontraindikationer samt skade- och biverkningar. Därtill stiftas bekantskap med till ämnet hörande elektroniska databaser och informationssökning. Realisering och arbetssätt: föreläsningar 48 h övningar 42 h nätbaserad undervisning 12 h besök vid en industrianläggning 8 h självständigt arbete 48 h delförhör 4 h Studiematerial och litteratur: Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8:e upplagan, Iowa State University Press, 2001 (ISBN ) eller senare upplaga. Koulu ja Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 6:e upplagan, Medicina, 2001 (ISBN X) eller senare upplaga eller open access nätversion ( Giguere, Prescott, Baggot, Walker ja Dowling Antimicrobial Therapy in Veterinary Medicine. 4:e upplagan, Iowa State University Press, 2006 (ISBN ). Attila ja Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2:e upplagan, Gummerus, 1998 (ISBN ) eller open access nätversion ( Attila, Kuusela, Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia. 3:e upplagan, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 4, 2003 (ISBN ) eller open access nätversion ( Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 eller open access nätversion ( Material som delas ut i BSCW-plattformen. Värdering: Godkänd/underkänd; poängtalet i delförhören inkluderas i slutvitsordet i farmakologi. Ansvarig person: Outi Vainio, Marja Raekallio Timing: 3:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Deltagande i övningarna, två delförhör. Läkemedelsanvändning och -ordination 1sp Mål: Studeranden fördjupar sig i lagstiftning, bestämmelser och anvisningar som anknyter till medicinering av djur och lär sig skriva ut en läkemedelsordination. Innehål: Veterinärmedicinlagstiftning avseende läkemedelsanvändning, andra bestämmelser och anvisningar av myndigheter avseende läkemedelsanvändning hos djur, antidopingarbete och läkemedelsanvändning vid djurtillställningar, receptlära. Realisering och arbetssätt: föreläsningar 7 h övningar 2 h arbete på nätet 2 h självständiga studier (inklusive hemuppgifter) 14 h tentamen 2 h Studiematerial och litteratur: Veterinärlagstiftning, del B: läkemedel 110

118 ( Suomen Eläinlääkkeet 2008 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 eller open access nätversion ( Material som delas ut i BSCW-plattformen. Värdering: Godkänd/underkänd; poängtalet i tentamen inkluderas i slutvitsordet i farmakologi. Ansvarig person: Marja Raekallio Timing: 3:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen Inledning till kliniskt arbete 7.5sp Mål: Studeranden lär sig praktisk kunskap och praktiska färdigheter i t.ex. kundbetjäning, klinisk undersökning och utvärdering av smådjurs- och hästpatienter, kliniska laboratorieanalyser, aseptik, allmänna principer och kirurgiska instrument inom kirurgi, strålskyddssäkerhet och radiologins grunder. Innehål: Behandling, undersökning och situationsbedömning av smådjurs- och hästpatienter samt injektionstekniker. De viktigaste kliniska laboratoriometoderna, deras resultat och tolkning av resultaten. Grunder i allmän kirurgi, presentation av kirurgiska instrument, allmänna principer för aseptik, förberedelse av patient inför operation, suturer och suturering, radiologins grunder, strålskyddssäkerhet, tagande av röntgenbilder och grunderna i tolkning av dessa, presentation av andra diagnostiska bildanalysmetoder. Realisering och arbetssätt: föreläsningar 66 h övningar 33 h skriftliga tentamina 4 h självständiga studier 99 h Studiematerial och litteratur: Material i BSCW-plattformen och material som anvisas och delas ut på föreläsningar Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Karoliina Autio Timing: 3:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Studiehelheten innehåller i tillämpliga delar studier som tidigare ingått i studiehelheterna Veterinärmedicinsk klinisk kemi, Allmän radiologi, Inledning till kliniskt arbete I och II samt Allmän kirurgi. Studeranden kan samtidigt avlägga förhöret för chefen med ansvar för djurröntgen vid Strålsäkerhetsverket genom att avlägga tentamen i Strålskyddssäkerhet och radiologins grunder med minst 75 % av det maximala poängantalet. (Annars är gränsen för godkänd 60 %.) Prestationssätt: Kurs Klinisk kemi: skriftlig tentamen eller alternativ form för avläggande Kurs Strålskyddssäkerhet och radiologins grunder: skriftlig tentamen. Formen för avläggande av övriga kurser samt samtliga övningar och demonstrationer är deltagande i undervisning Alternativa ämnesstudier 1-7 sp Artificiell insemination II 3sp Ansvarig person: Juhani Taponen, Magnus Andersson 111

119 Nyfödd föl, dess normal/onormal beteende, vård och behandling 1sp Ansvarig person: Riitta-Mari Tulamo Husdjurens etologi och välfärd 3sp Mål: Efter kursen har studeranden en uppfattning om betydelsen av djurens etologi för djurproduktionen samt om definition och mätning av välmående. Studeranden har en uppfattning om den senaste forskningen inom området etologi och välmående. Studeranden har även färdigheter i planering av forskning och kritisk granskning av resultat. Innehål: Via husdjurens beteendedrag behandlas på kursen bl.a. domestikation och evolution, definitioner av välmående samt faktorer som inverkar på uppkomsten av störande beteende med hjälp av föreläsningar, pardiskussioner och olika grupparbeten. Dessutom diskuteras hur man kan dra nytta av beteendet för att utvärdera välmående i praktiken. Under kursen bekantar man sig med vetenskaplig mätning av välmående och redogör för de nyaste inhemska rönen inom området. Realisering och arbetssätt: Kursen är en intensivkurs på fem dagar som består av 4h föreläsningar och handledda par- och gruppdiskussioner 2 3 timmar. Som avslutning på kursen behandlas ämnet i ett rollspel. I kursen ingår distansuppgifter som sänds till studerande. Studiematerial och litteratur: Både material som utdelas under kursen och material som sänts i förväg Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Laura Hänninen och Anna Valros Förbindelser med andra studieperioder: Grundexamensstuderande inom veterinärmedicinska fakulteten som avlagt kurserna i husdjurshygien, etologi och djurskydd kan delta i studieperioden. Timing: Kursen hålls normalt under första halvan av vårterminen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten och andra studerande som är intresserade av området samt utexaminerade yrkesutbildade som arbetar med djur. Övrig information: För andra än veterinärmedicinstuderande rekommenderas som förhandslitteratur boken Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 eller motsvarande kunskaper. Till kursen antas 25 personer. Prestationssätt: Deltagande i undervisningen och inlämnad distansuppgift med godkänt resultat Tutor för studeranden 2sp Ansvarig person: Maija Tiippana Valbar praktik 2sp Ansvarig person: Sanna Ryhänen Fritt valbara studier 0-6 sp Praktik Lantgårdspraktik 6sp Mål: Studieperiodens syfte är att studeranden skall förstå det finska lantbrukets verksamhetsförutsättning-ar och skötseln av djur genom att i praktiken bekanta sig med driften av en gård med mjölkboskaps- och grisproduktion. 112

120 Innehål: Under praktiken deltar studeranden på en för detta ändamål godkänd lantgård i alla arbeten i ladugården (12 arbetsdagar) och på svingården (12 arbetsdagar) samt bekantar sig med djurens utfodring och skötsel. Realisering och arbetssätt: Praktiska arbetsuppgifter med anknytning till djurhållning i lantbruket ( dagar), Studeranden skall utföra frågorna i praktikjournalen med hjälp av kurslitteratur i husdjurshygien, webbsidor inom området samt råd av värdfolket på praktiklantgården. Studiematerial och litteratur: Kurslitteratur i husdjurshygien. Värdering: Godkänd/underkänd. Baserar sig på intyg av gårdsägaren eller gårdsskötare samt godkänd praktikjournal. Ansvarig person: Laura Hänninen, Suvi Taponen Timing: Under 2:a årskursen eller senast sommaren före den 3:e årskursen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Praktiken är en förutsättning för avläggande av helheten i husdjurshygien. Prestationssätt: Ifyllande och inlämning av praktikjournal. Intyg av gårdsägare eller gårdsskötare över fullgjord praktik. Besiktningsveterinärpraktik 6sp Mål: Studeranden bekantar sig med det praktiska utförandet av köttbesiktning och med besiktningsveterinärens arbete i allmänhet. Innehål: Studeranden bekantar sig med det praktiska utförandet av köttbesiktning. Praktiken innehåller i synnerhet evaluering av kött, beslutstagande i köttbesiktningen, laboratorieundersökningar angående köttbesiktning och tillämpning av köttbesiktningslagstiftning. Målet är också att studeranden bekantar sig med anläggnings- och slakthygien, köttbehandlingsoch produktionshygien, tillsyn, djurskydd samt andra frågor i anslutning till slakteriverksamhet. Realisering och arbetssätt: Studeranden praktiserar på ett slakteri under besiktningsveterinärens handledning fyra veckor varav minst två veckor utförs i slakteri med svin och/eller nötslakt. Högst två veckor kan utföras i slakteri med fjäderfä eller ren. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Janne Lundén /institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Före besiktningsveterinärpraktiken skall studeranden utföra köttbesiktningsteknik samt seminariearbete och laboratorieövningar i köttbesiktning. Timing: 3:e årskursen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Praktiken får inte utföras utan godkännande av institutionen för livsmedelsoch miljöhygien i perioder som är kortare än 1 arbetsvecka. Om studeranden har arbetat som besiktningsassistent efter utförande av kursen i köttbesiktningsteknik, får han/hon ersättning 1 vecka per 4 veckors arbetsperiod. Man kan ersätta högst 3 veckor. Prestationssätt: Praktik, rapport Kandidat studien 6sp Mål: Studeranden visar sin färdighet att förvärva och behandla vetenskaplig information, skapa vetenskaplig text och framställa en helhet som han/hon bearbetat i enlighet med det vetenskapliga samfundets praxis. Innehål: Ett skriftligt arbete på 4-5 sidor på basis av en lärobok samt 4-6 artiklar som handlar om ett givet ämne och som studeranden valt själv. Muntlig presentation av det egna arbetet på ett seminarium med hjälp av åskådliggörande material vid en tidpunkt som studeranden kommer överens om med den handledande läraren. 113

121 Realisering och arbetssätt: Mera anvisningar i Alma (på finska): Studiematerial och litteratur: Finska Veterinärtidskrifts skrivanvisningar. Fritt vald handbok i vetenskapligt skrivande. I fråga om övrig litteratur undervisning i informationsanskaffning av Vetenskapliga biblioteket i Vik. Värdering: 0-5 (5=utmärkt, 4=berömlig, 3=god, 2=nöjaktig, 1=försvarlig, 0=underkänd) Matrisen som används vid bedömningen finns i Alma: Ansvarig person: Reeta Pösö. För handledning av studien ansvarar en lärarpool bestående av lärare från årskurs 1-3. Förbindelser med andra studieperioder: Mognadsprovet (90202) ingår Timing: 2:a-3:e årskursen, höstterminens seminarium ordnas och vårterminens seminarium Målgrupp: 2:a-3:e årskursens studerande Prestationssätt: Skriftligt arbete, seminariepresentation samt mognadsprov (90202). Mognadsprov Mål: Genom mognadsprovet visar studeranden sin förtrogenhet med den problemhelhet som utgör hans/hennes avhandlingsämne i fördjupade studier samt sina kunskaper i finska eller svenska. Förutom sakinnehållet fäster man avseende vid att texten är logisk och klar samt språkligt klanderfri. Med mognadsprovet visar studeranden att han/hon har formellt den fullständiga språkkunskap som krävs för statliga tjänster, eftersom mognadsprovet skrivs på det språk som varit studerandens skolutbildningsspråk. Innehål: Mognadsprovet skrivs om en fråga med anknytning till avhandlingsämnet som ges av handledaren för kandidatavhandlingen. Realisering och arbetssätt: Studeranden avlägger mognadsprov då avhandlingen färdigställts. Det är skäl att avlägga mognadsprovet så snabbt som möjligt efter att avhandlingen blivit klar, innan den lämnas in för granskning. Dekanen besluter om en studerandes rätt att skriva mognadsprovet på annat språk än finska eller svenska. Fakultetets kansli ordnar ett tentamenstillfälle för utförandet av mognadsprovet. Avtala med sekreteraren för studieärenden vid kansliet om avläggande av mognadsprovet. Värdering: Godkänd/underkänd. Sakinnehållet granskas av handledaren och språkinnehållet av en språkgranskare. Ansvarig person: Handledaren för avhandlingen. Förbindelser med andra studieperioder: Ingår i kandidatavhandlingen (90500). Timing: Studeranden avlägger mognadsprov då avhandlingen färdigställts, i samband med kandidatseminariet. Det är skäl att avlägga mognadsprovet så snabbt som möjligt efter att avhandlingen blivit klar, innan den lämnas in för granskning. Under höstterminen ordnas seminarium och under vårterminen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten (de som avlägger kandidatexamen) 114

122 9.3 Veterinärmedicine licentiat Grundstudier Omfattning Tidpunkt På sidan Veterinärmedicine licentiate portfolio 1 sp (4., 5. och ) 6. lå 116 Veterinären som företagare och foreståndare 3 sp 6. lå 116 Veterinärhälsovård och kommunalförvaltning 5 sp 5. och 6. lå 116 Ämnes- och fördjupade studier Omfattning Tidpunkt På sidan Kliinisk famakologi (integrerad med andra 123 ämnesstudier) Veterinärmedicinsk diagnostisk bildanalys 124 (integrerad med andra ämnesstudier och klinikundervisning) Veterinärmedicinsk inre medicin 13.5 sp 4. lå 118 (Smådjur, häst) Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. lå 119 Veterinärmedicinsk kirurgi 9 sp 4 lå 119 (Smådjur, häst) Husdjurens fortplantningslära 12 sp 4 lå 121 Hälsovård och sjukdomar inom 11.5 sp 4. lå 122 husdjursproduktionen Klinik undervisning 52 sp 5. lå 124 Livsmedelshygien Livsmedelshygien och livsmedelskontroll 18.5 sp 6. lå 124 Miljöhygien och -toxikologi 9.5 op 6. lå 125 Alternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4. och 6. lå 126 Veterinärmedicine licentiatexamen Seminararbete Mognadsprov 20 eller 25 sp 4., 5. och 6. lå 131 Praktik Omfattning Tidpunkt På sidan Klinikpraktik 8 sp 4. och 5. lå 133 Miljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. lå 133 Totalt 180 sp 115

123 9.4 Studieperioder Grundstudier Veterinärmedicine licentiate portfolio 1sp Mål: Målet är att hjälpa studeranden att gestalta inriktningsalternativen i slutet av de veterinärmedicinska studierna samt att planera studierna därefter. Under licentiatstudierna ökar betydelsen av evaluering och dokumentering av det egna kunnandet i takt med att studerandens yrkesidentitet utvecklas. Innehål: Studeranden dokumenterar sitt centrala kunnande och granskar det han/hon lärt sig som en helhet. Realisering och arbetssätt: Handlett självständigt arbete. Studiematerial och litteratur: Gällande studiehandbok, övrigt material som anvisas under studieperioden. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Riikka Laukkanen/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 4:e 6:e årskursen Målgrupp: Studerande för licentiatexamen vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Under licentiatstudierna betonas betydelsen av utvärderingen och dokumenteringen av det egna kunnandet då stunderandes yrkesidentitet utvecklas. Prestationssätt: Inlämning av helårsrespons och övriga uppgifter som redogörs senare. Sparande av respons, uppgifter, dokument med anknytning till klinikpraktik och planen för fördjupade studier i grundportfolion. Visningsportfolio under 6:e årskursens vårtermin. Veterinären som företagare och foreståndare 3sp Mål: Kursens mål är att ge grundkunskaper i företagsverksamhet och företagsgrundande. Innehål: Under studieperioden behandlas bl.a. arbetsgivarens och arbetstagarens skyldigheter, ekonomiska frågor med anknytning till företagsverksamheten, upprättande av en affärsverksamhetsplan och etiska frågor samt presenteras praktiska erfarenheter av att grunda och driva företag ur veterinärens perspektiv. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 30h. Studiematerial och litteratur: Föreläsningsstenciler delas ut i samband med föreläsningarna. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Direktör för universitetets djursjukhus EM Jussi Anttila Timing: Vårterminen under 6:e årskursen Målgrupp: Veterinärmedicinestuderande Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar Veterinärhälsovård och kommunalförvaltning 5sp Mål: Studeranden bekantar sig med verksamhetsfältet inom veterinärhälsovården och lagstiftning som reglerar denna, centrala administrativa förfaranden och lagstiftning för den kommunala veterinären. Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Övrig information: Kommunalförvaltning I och veterinärhälsovård I utgör tillsammans den s.k. praktikkursen som ordnas under 5:e årskursens vårtermin. Kommunalförvaltning II ordnas under 6:e årskursens hösttermin och veterinärhälsovård II (den s.k. legitimeringskursen) under 6:e årskursens vårtermin. 116

124 Veterinär hälsovård I Innehål: Under undervisningen behandlas bl.a. rollen av jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning och Livsmedelssäkerhetsverket samt länsveterinärens arbete. Förutom detta redogörs proceduren och lagstiftningen inom bokföring, taxering, djurskydd, djursjukdomar, veterinärväsendet och receptskrivning. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 14 timmar (obligatoriska) Studiematerial och litteratur: Veterinärlagstiftning (Jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning) Övrigt material som delas ut på föreläsningarna. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 5:e årskursens vårtermin Övrig information: Kommunalförvaltning I och veterinärhälsovård I utgör tillsammans den s.k. praktikkursen som ordnas under 5:e årskursens vårtermin. Kommunalförvaltning I Innehål: Kommunens organisation, grunderna för god förvaltning, förvaltningsbeslut. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 2 timmar (obligatoriska) Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 5:e årskursens vårtermin Övrig information: Kommunalförvaltning I och veterinärhälsovård I utgör tillsammans den s.k. praktikkursen som ordnas under 5:e årskursens vårtermin. Veterinär hälsovård II 3sp Innehål: Under undervisningen behandlas rollen av jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning och Livsmedelssäkerhetsverket samt länsveterinärens arbete. Förutom detta redogörs proceduren och lagstiftningen inom djurskydd, djursjukdomar, veterinärväsendet och receptskrivning. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 16 timmar. En skriftlig tentamen ordnas i slutet av kursen. Studiematerial och litteratur: Veterinärlagstiftning (Jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning) Övrigt material som delas ut på föreläsningarna. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 6:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftlig tentamen Kommunalförvaltning II 2sp

125 Innehål: Studeranden bekantar sig med kommunens förvaltning, kommunalt beslutsfattande,fattande av förvaltningsbeslut och central lagstiftning. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 6 timmar (obligatoriska) och seminariearbete (obligatoriskt). För att avlägga studieperioden måste studeranden delta i föreläsningarna och göra seminariearbetet. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Universitetslektor Päivi Lahti/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Timing: 6:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Föreläsningarna och seminariearbetet Ämnes- och fördjupade studier Veterinärmedicinsk inre medicin 13.5sp Mål: Målet för studieperioden inre medicin är att studeranden - känner till de viktigaste sjukdomar som hör till inre medicinska sjukdomar och infektiösa sjukdomar hos hund, katt, frett, gnagare, sköldpaddor, ödlor, ormar och häst - klarar av att göra en problembaserad diagnos -känner till laboratorie- och bildanalystekniker, deras indikationer och betydelse vid framställning av diagnos - kan utvärdera sjukdomens gång, allvar och prognos -känner till de allmänna vårdprinciperna -kan genomföra grundhälsovård av häst vid stallet -har förmåga att använda litteratur, artiklar och internet vid informationssökning Innehål: Studieavsnittet omfattar följande områden inom smådjurs inre medicin: kardiovaskulära sjukdomar, andningsorganens sjukdomar, hudsjukdomslära, endokrinologi, sjukdomar i magtarmskanalen inklusive lever- och bukspottkörtelsjukdomar, hematologi/immunologi, onkologi, polysystemiska infektiösa och icke-infektiösa sjukdomar, urinorgansjukdomar, störningar i balansen mellan surt och basiskt, klinisk bakteriologi, klinisk farmakologi samt exotiska och små sällskapsdjurs sjukdomar. I fråga om hästar omfattar studieperioden grundhälsovård vid stallet och de vanligaste sjukdomarna i andningsvägar, hjärta, matsmältningskanal, hud, urinvägar och endokrina sjukdomar hos häst. Realisering och arbetssätt: Smådjurs inre medicin: Föreläsningar 132 h Smågruppsundervisning 15 h/studerande Självständigt arbete 30 h/studerande Hästars inre medicin: Föreläsningar 20 h Arbete med patientfall: omfattar om 1h handledning, 18 h självständiga studier och 10 h lösning av uppgifter. Studiematerial och litteratur: Nelson och Couto (red.) Small Animal Internal Medcine. Mosby, 3:e upplagan, 2003 ISBN X Harvey RG, Mc Keever PJ. A Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson Publishing ISBN X Lassila. Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, Ohjeita omistajille. Oppimateriaalia 2, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Material i BSCW-plattformen och material som anges och delas ut på föreläsningar Radostis, Gay, Blood och Hinchcliff. Veterinary Medicine. A Textbook of Disease of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses, 9:e upplagan, WB Saunders, ISBN Värdering: Skriftligt förhör i slutet av perioden (0-5) Ansvarig person: Smådjurs inre medicin: Prof. Thomas Spillmann (generellt ansvar), VMD Minna Rajamäki (andningsorganens sjukdomar, sjukdomar i urinorgan), VML Marika Melamies (hjärtsjukdomar ), VML Karoliina Autio (onkologi, hematologi) Hästars inre medicin: Dr. Catherine McGowan Timing: 4:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten 118

126 Prestationssätt: Smådjurs inre sjukdomar: Del 1: sluttentamen, teoretisk del: flervalstentamen (100 frågor/4 timmar) Del 2: sluttentamen, praktiskt prov: muntlig och skriftlig fallbeskrivning i slutet av klinikrundans andra del Slutligt vitsord: medelvärde av delarna 1 och 2 Skriftligt förhör i slutet av delen Hästars inre sjukdomar Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3sp Mål: Studeranden lär sig grundprinciperna i nedsövning, smärtlindring och intensivvård av djur. Innehål: Under studieperioden behandlas allmän anestesiologi samt grunderna i sedation, nedsövning, smärtlindring och intensivvård av smådjur och hästar. Anestesi och smärtbehandling av idisslare och svin behandlas och tenteras i samband med blockundervisningen i produktionsdjur. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 34h, övningar 5h, frivilliga övningar inför tentamen i BSCW-plattformen, tentamen Studiematerial och litteratur: Djuranestesiologi 2003 och material som delas ut på föreläsningar och material i BSCW-plattformen Värdering: 0-5 Ansvarig person: Erja Kuusela Förbindelser med andra studieperioder: Farmakologi Timing: 4:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Tentamen Veterinärmedicinsk kirurgi 9sp Innehål: Studiehelheten innehåller mjukvävnadskirurgi, ortopedi, neurologi och oftalmologi. Mjukvävnadskirurgi: Målet är att bekanta studeranden med de för mjukvävnadskirurgin viktigaste sjukdomarnas etiologi, diagnostik och vård både hos smådjur och häst. Under de praktiska övningarna lär sig studeranden de vanligaste kirurgiska åtgärderna hos smådjur. Ortopedi: Under ortopediavsnittet fördjupar man sig i centrala sjukdomar i smådjurens och hästens stöd- och rörelseorgan, deras etiologi, diagnostik, vård och prognoser. Studeranden lär sig utföra hältundersökning i praktiken på smådjur (närmast hund) och häst. Neurologi: Syftet är att lära sig känna igen ifall patienten har ett neurologiskt problem och lära sig att utföra en neurologisk undersökning för att lokalisera problemet. Dessutom är målet att lära sig göra en lista över differentialdiagnoser på basis av förhandsinformation och lokalisering av problemet samt att känna igen tillstånd som kräver vård av specialistveterinär. Under neurologiavsnittet sätter man sig in i den neurologiska undersökningen och lokaliseringen av skada hos smådjur och häst. Dessutom behandlas diagnostiseringsmetoder och vårdprinciperna för de viktigaste neurologiska sjukdomarna och faktorer som inverkar på prognosen för de vanligaste sjukdomarna. Oftalmologi: Oftalmologiavsnittet innefattar smådjurens och hästens vanligaste ögonsjukdomar, deras etiologi, diagnostik och vård. Syftet är att lära sig att diagnostisera och behandla de vanligaste ögonsjukdomarna samt att känna igen tillstånd som kräver tillsyn av specialistveterinär. Realisering och arbetssätt: Förhandsuppgifter, föreläsningar, övningar, presentationer av studerande. Formerna för avläggande av de olika avsnitten meddelas senare. Studiematerial och litteratur: Se beskrivningarna för de enskilda studieavsnitten Värdering: 0-5. Alternativt sätt för avläggande: godkänd/underkänd. Ansvarig person: Outi Laitinen-Vapaavuori (mjukvävnadskirurgi), Riitta-Mari Tulamo (ortopedi, neurologi), Tarja Jokinen (neurologi), Elina Rusanen (oftalmologi) Timing: 4:e årskursens höst- och vårtermin Målgrupp: Licentiatexamensstuderande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Under studieperioden deltar studerandena i dejoureringen på Universitetets 119

127 djursjukhus. Prestationssätt: Kurserna i mjukdelskirurgi och ortopedi baserar sig på godkänt genomförda uppgifter, tentamen samt deltagande i övningar och föreläsningar. Oftalmologi och neurologi har vardera skilda tentamen. Mjukdelskirurgi 2.5sp Mål: Studeranden lär sig etiologi, diagnostik och vård av vanliga mjukdelskirurgiska sjukdomar hos smådjur och häst samt vanliga kirurgiska ingrepp på smådjur. Innehål: Under kursen behandlas hudkirurgi och skötsel av sår på smådjur och häst, samt bukhåle- och gastroenterologisk kirurgi på dessa djurslag och även kastration av häst. Realisering och arbetssätt: Förberedande uppgifter, föreläsningar (10h), operationsövningar på kadaver (20h) studentpresentationer (8h) samt självständiga studier (48h) inklusive framställning av övningshäfte för eget bruk vid operationsövningarna och framställning av föredrag till övningarna. Studiematerial och litteratur: Small Animal Surgery, Fossum T.W., Third Edition, Mosby, Elsevier ISBN-13: , ISBN-10: samt innehållet i föreläsningarna. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Outi Laitinen-Vapaavuori Förbindelser med andra studieperioder: Eleven lär sig instrumentbehandling och grundläggande sutureringsteknik under vårterminen 07 i samband med kursen som förbereder för kliniskt arbete. Vid dessa övningar används en s.k. DASIE övningsattrapp (Dog Abdominal Surrogate for Instructional Excercises). Grundläggande färdigheter i suturering är en förutsättning för effektiv inlärning vid mjukdelskirurgiska övningar. Timing: Målgrupp: Fjärde årskursens studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Vid mjukdelskirurgiska övningar förutsätts att den studerande har med sig egna basinstrument (nålförare, nålar, pincetter, vävnads- samt trådsaxar och peanger). Prestationssätt: Närvaro vid föreläsningarna, framställning av övningshäfte till övningarna samt godkänt (=aktivt) deltagande i övningarna. Alternativt godkänt förhör och praktiskt prov. Ortopedi 3.5sp Ansvarig person: Riitta-Mari Tulamo Målgrupp: Fjärde årskursens studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Oftalmologi 1.5sp Mål: Studeranden lär sig att göra en grundlig ögonundersökning och lokalisera problemet utifrån undersökningen. Han/hon lär sig diagnostisera och behandla de vanligaste ögonsjukdomarna hos smådjur och hästar samt känna igen tillstånd som hotar synförmågan och/eller ögongloben som kräver tillsyn av specialistveterinär. Innehål: Ögats anatomi och fysiologi, sjukdomar i ögats olika delar, deras etiologi, diagnostik och vård, farmakologi (integrerad). Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 15 h Integrerad undervisning i farmakologi 120

128 1 h Övningar 3 h (ögonundersökning på hund och häst) Studiematerial och litteratur: Sheila Crispin: Notes on Veterinary Ophtahlmology (i första hand) ELLER K.N. Gelatt: Essentials of Veterinary Ophthalmology Material som delas ut på föreläsningarna Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Elina Rusanen Timing: 4:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar och övningar, tentamen Neurologi 1.5sp Mål: Studeranden lär sig att utföra en neurologisk undersökning på smådjur och hästar för att lokalisera skadan utifrån undersökningen, göra en lista över differentialdiagnoser för lokaliseringen i fråga och planera nödvändiga undersökningar. Dessutom lär sig studeranden vården av de vanligaste neurologiska sjukdomarna. Innehål: Under studieperioden går man igenom hur en neurologisk undersökning utförs på smådjur och hästar för att lokalisera skadan utifrån undersökningen. Dessutom går man igenom de vanligaste neurologiska sjukdomarna i olika lokalisationer. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar (17h) Övningar smådjur (1h) Övningar häst (1h) Självständiga studier (16h) Studiematerial och litteratur: Lorenz MD & Kornegay JN. Handbook of Veterinary Neurology. 4th ed. ISBN Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Tarja Jokinen Timing: 4. årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar och övningar, avläggande av tentamen med godkänt resultat. Husdjurens fortplantningslära 12sp Mål: Studeranden behärskar endokrinologi och fysiologi inom fortplantningsläran, vilket är en förutsättning för att förstå biotekniker och fortplantningsstörningar inom fortplantningsläran. Studeranden lär sig att förstå den ekonomiska betydelsen av regelbunden fortplantning och vård vid rätt tidpunkt i husdjursproduktionen. Han/hon har färdigheter att känna igen de viktigaste faktorerna som äventyrar fertiliteten i produktionsmiljön och att handla i enlighet med situationen. Studeranden förstår fortplantningsstörningarnas etiologi och patogenes, känner igen de kliniska symptomen och kan använda diagnostiska metoder och behärskar behandlingsmetoderna för sjukdomarna. Innehål: Andrologi omfattar hannars fortplantningsfysiologi och undersökning av handjur, spermaundersökning, fortplantningsstörningar, ärftliga sjukdomar och tekniker för artificiell fortplantning. Studeranden känner i teorin till teknikerna för artificiell fortplantning och kan i praktiken utföra artificiell insemination. Gynekologi omfattar honors fortplantningsfysiologi, tekniker för rektalisering, ultraljud och övriga undersökningstekniker samt diagnostik och vård av fortplantningsstörningar. Studeranden behärskar i praktiken undersökning av idisslare och svin väl och undersökning av hästar och smådjur tillfredsställande. Obstetrik omfattar dräktighetens och förlossningens fysiologi, dräktighetsdiagnostik, förlossningshjälp samt diagnostik och vård av 121

129 störningar under förlossningen och tiden därefter. Neonatala sjukdomar omfattar fysiologiska särdrag som är typiska för kalvar, föl, svin samt hundvalpar och kattungar, återupplivning av nyfödd samt de vanligaste sjukdomarna, deras etiologi, diagnostik och behandling. Dessutom ingår juver- och spensjukdomar i studieperioden. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 128 timmar, smågruppsundervisning 15 timmar, grupparbete 28 timmar, självständigt arbete 55 timmar. På 5-kursen vid Saari-enheten ingår obligatorisk smågruppsundervisning 48 timmar. Förberedelser inför sluttentamen på vårterminen av 5:e kursen självständigt arbete 40 timmar. Tentamina 8 timmar + respons och anvisningar 2 timmar. Värdering: Flervalstentamen om allmän reproduktionsfysiologi 2 veckor efter att studieperioden inletts (inverkan på slutvitsordet 20 %). Studerandena framställer frågorna om olika djurarters fortplantning till essätentamen i form av grupparbete i slutet av studieperioden (inverkan på slutvitsordet 20 %). Sluttentamen på 5:e kursen under senvåren, man får medföra det material som man anser sig behöva (inverkan på slutvitsordet 60 %); deltagande i sluttentamen förutsätter att ovan nämnda deltentamina avlagts med godkänt resultat Bedömning på skalan 0 5, gränsen för godkänd i regel 60 %. För deltentamina ordnas 2 skriftliga omtentamen: om reproduktionsfysiologi båda under studieperioden, om olika djurarters fortplantning 1:a omtentamen under samma vår och 2:a hösten därpå. Eventuella ytterligare omtentamen är muntliga förhör som genomförs med ansvarig professor för ämnet. Ansvarig person: Professor Terttu Katila (med ansvar för hela läroämnet men särskilt för honor och hästar) Professor Magnus Andersson (artificiell fortplantning, andrologi) Timing: Föreläsningar kl mån-fre, smågruppsundervisning kl måntors. Smågruppsundervisningen vid Saari-enheten är integrerad i klinikrundan. Målgrupp: 4:e årets studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Studiematerial och litteratur: Material som delas ut under studieperioden. Pyörälä E: Kotieläinten synnytysoppi. HU, Veterinärmedicinska fakulteten, Oppimateriaalia 3, 2003 Senger: Pathways to pregnancy and parturition. Current conceptions, 2:a upplagan, 2003 Lärarna presenterar även specialverk över olika djurarter under perioden. Värdering: Flervalstentamen om allmän reproduktionsfysiologi 2 veckor efter att studieperioden inletts (inverkan på slutvitsordet 20 %). Studerandena framställer frågorna om olika djurarters fortplantning till essätentamen i form av grupparbete i slutet av studieperioden (inverkan på slutvitsordet 20 %). Sluttentamen på 5:e kursen under senvåren, man får medföra det material som man anser sig behöva (inverkan på slutvitsordet 60 %); deltagande i sluttentamen förutsätter att ovan nämnda deltentamina avlagts med godkänt resultat Bedömning på skalan 0 5, gränsen för godkänd i regel 60 %. För deltentamina ordnas 2 skriftliga omtentamen: om reproduktionsfysiologi båda under studieperioden, om olika djurarters fortplantning 1:a omtentamen under samma vår och 2:a hösten därpå. Eventuella ytterligare omtentamen är muntliga förhör som genomförs med ansvarig professor för ämnet. Hälsovård och sjukdomar inom husdjursproduktionen 11.5sp Mål: Målet för avsnittet är att ge grundkunskaper i de viktigaste produktionsdjurssjukdomarnas etiologi, patogenes och förebyggande samt i produktionsdjurens hälsovård. Målet är även att studeranden förstår de etiska faktorer och faktorer som påverkar djurens välmående, samt de ekonomiska faktorerna. Studeranden lär sig förstå primärproduktionens ställning och betydelse i livsmedelskedjans kvalitetskedja. Han/hon förstår produktionsdjurens viktigaste sjukdomars etiologi och patogenes, vet och kan i teorin känna igen de kliniska symptomen och känner till de viktigaste diagnostiska metoderna. Han/hon behärskar kundbetjäningens grunder angående veterinärvård av produktionsdjur. Studeranden har färdigheter att känna igen de viktigaste faktorerna som äventyrar produktionsdjurens välmående och handla efter situationen. Han/hon känner till djurskyddslagstiftningen och kan tillämpa den i praktiken. Studeranden kan behandla de 122

130 viktigaste produktionsdjurssjukdomarna och tillämpa tidigare inhämtad kunskap i farmakologi i den kliniska farmakologin. Han/hon behärskar produktionsdjurskirurgins grunder och kan i teorin utföra de vanligaste kirurgiska ingreppen. Studeranden känner till metoderna för förebyggande av de vanligaste sjukdomarna och är bekant med den förebyggande hälsovården inklusive produktionsomgivningen och produktionsbyggnaderna. Han/hon kan uttnyttja tillgängliga informationskällor och informationshanteringsmetoder i det praktiska hälsovårdsarbetet. Innehål: Kursen omfattar produktionsdjurens sjukdomar och hälsovård: inre medicin, kirurgi, infektionssjukdomar, infektionssjukdomarnas kliniska del och förebyggande hälsovård. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 122 h Smågruppsundervisning 8 h Grupparbete 37 h Nätbaserad undervisning 5 h Självständigt arbete 45 h Studiematerial och litteratur: Radostits, Gay, Blood och Hinchcliff. Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and horses. 9:e upplagan, W. B. Saunders, ISBN Radostits, Leslie ja Fetrow. Herd health - food animal production medicine. 3: e upplagan, W. B. Saunders, 2001 Pyörälä ja Tiihonen. Nautojen sairaudet CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 6. Jordan, Pattison ja Alexander. Poultry diseases, 5:e upplagan, Saunders, ISBN Rahkonen, Vennerström, Rintamäki-Kinnunen ja Kannel. Terve kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ISBN Övrigt material som anvisas under studieperioden. Värdering: 0-5 och godkänd/underkänd. Se former för avläggande. Ansvarig person: Timo Soveri (idisslare, fjäderfä, fiskar, vilt, pälsdjur, bin), Mari Heinonen (svin), Kristiina Hakkarainen (hälsovård) Timing: 4:e årskursens vårtermin Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Sjukdomar hos idisslare och svin: skriftliga förhör (bedömning 0-5): 1. sjukdomar hos idisslare 25 %, 2. sjukdomar hos svin 25 %, 3. slutförhör (sjukdomar hos idisslare och svin, hälsovård) 50 % av slutvitsordet. Hälsovård: närvaro på föreläsningar och grupparbete avlagt med godkänt resultat samt särskilt fastställd aktivitet i den nätbaserade undervisningen. Sjukdomar hos fjäderfä, fiskar, vilt, pälsdjur och bin: närvaro på föreläsningen eller tentamen (bedömning godkänd/underkänd) Klinisk farmakologi Mål: Studeranden lär sig användning och indikation av centrala läkemedel i samband med vård av djursjukdomar. Innehål: Verkningsmekanismerna för läkemedelsgrupper som används vid sjukdomar i olika organ eller organsystem, exempel på de viktigaste läkemedel som använts vid medicinering av djur och jämförelse av deras för- och nackdelar. Realisering och arbetssätt: Undervisningen är integrerad med studiehelheter vid institutionen för klinisk häst- och smådjursveterinärmedicin. Studiematerial och litteratur: Material i BSCW-plattformen och material som anvisas och delas ut på föreläsningar Värdering: Se helheten Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi. Ansvarig person: Marja Raekallio Timing: 4:e och 5:e årskursen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Undervisningen är integrerad med de kliniska ämnenas block- och klinikundervisning, och ingår i deras studiepoäng. Prestationssätt: Skriftlig tentamen som avläggs integrerad med studiehelheter vid institutionen för klinisk häst- och smådjursveterinärmedicin. 123

131 Veterinärmedicinsk diagnostisk bildanalys Värdering: 0-5 Ansvarig person: Marjatta Snellman Övrig information: integrerad med andra ämnesstudier och klinikundervisning Klinik undervisning 52sp Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Riitta-Mari Tulamo, Helena Rautala Livsmedelshygien och livsmedelskontroll 18.5sp Mål: Efter studieperioden förstår studeranden den vetenskapliga bakgrunden till livsmedelshygien och livsmedelskontroll och har förmågan att tillämpa sin teoretiska kunskap i livsmedelskontroll. Studieperioden ger studeranden dessutom basfärdigheter att förstå livsmedelskontroll både på en administrativ nivå och på nivån för det praktiska laboratoriearbetet. Innehål: En central uppgift för veterinären är att övervaka primärproduktion, förädling och distribution av livsmedel. Denna övervakning är veterinärernas folkhälsoarbete, som strävar till att förhindra uppkomsten av sjukdomar orsakade av mikrober som via livsmedel smittar människor. Kontrollen täcker även kvaliteten av livsmedelhygien samt hygieniska produktionsmetoder och deras evaluering. Under kursen lär sig studeranden de patogena livsmedelsmikrobernas betydelse och diagnostik, evaluering av den hygieniska kvaliteten av olika livsmedelsgrupper, identifiering och evaluering av centrala riskfaktorer i livsmedelsprocesser samt förvaltningen och lagstiftningen inom livsmedelskontroll. Utöver identifiering av risker riktar man uppmärksamhet på den preventiva verksamheten i riskhantering inom hela livsmedelsproduktionskedjan. Inom den praktiska mikrobdiagnostiken lär sig studeranden att använda både nya molekylbiologiska tekniker och traditionella mikrobodlingstekniker. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 108 timmar Laboratorieövningar och övriga övningar 135 timmar (obligatorisk närvaro) Exkursion 20 timmar (obligatorisk närvaro) Studiematerial och litteratur: Livsmedelslagstiftning. Livsmedelssäkerhetsverket. Edita, Helsingfors (enligt senaste uppdatering). Veterinärlagstiftning. Jord- och skogsbruksministeriet, avdelningen för livsmedel och hälsa. Delarna I IV. ( Hatakka, Korkeala, Niemi, Pakkala, Rahkio ja Siitonen. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitysopas. Björneborg, Korkeala (red.). Elintarvike- ja ympäristöhygienia (under tryckning) Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä. Utareen sairaudet. 2:a upplagan, 1993 eller motsvarande bok på engelska The Bovine Mastitis and Udder, Tuorila och Appelbye (red.). Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Institutionens läromaterial. Material som delas ut på föreläsningar och laboratoriearbete. Värdering: Förhören bedöms enligt skalan 0-5 poäng och utgör en del av slutvitsordet i livsmedelshygien. Ansvarig person: Hannu Korkeala Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studieavsnittet förutsätts att veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi (90116), veterinärmedicinsk patologi (90155), köttbesiktningsteknik (90140) och köttbesiktning (90138) har avlagts Timing: 6:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studeranden vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Sanna Hellström, [email protected], tel Prestationssätt: Fyra delförhör: Livsmedelslagstiftning och -övervakning

132 Livsmedelsmikrobiologi och -toxikologi Industriell hygien Hygienisk kvalitet av livsmedel Sluttentamen: Sluttentamen i livsmedelshygien Miljöhygien och -toxikologi 9.5sp Innehål: Studiehelheten Miljöhygien och -toxikologi innehåller följande studieperioder: Miljö- och livsmedelstoxikologi (3 sp) och Miljöhygien (6,5 sp). Värdering: 0-5 Ansvarig person: Prof. Marja-Liisa Hänninen och prof. Raimo Pohjanvirta Prestationssätt: Slutvitsordet utgörs av poängtalen i förhören av studieperioderna. Miljö- och livsmedelstoxikologi 3sp Mål: Kursens syfte är att studeranden bekantar sig med toxikologin som vetenskap och de viktigaste miljö- och livsmedelsrelaterade gifterna i finländska förhållanden. Innehål: Undervisningen består av en grundtoxikologi- och en miljödel. I grundtoxikologidelen behandlas toxikologins basterminologi, gifternas uppkomst och former, toxikologisk riskanalys, grunderna i toxikokinetik, carcinogenes, mutagenes och utvecklingstoxikologi samt systematisk undersökning av toxicitet. I den tillämpade delen behandlas levnadsmiljöns och näringens (dricksvattnet medräknat) viktigaste kemiska och fysikaliska faror, deras exponeringskällor, påverkningsmekanismer och hälsoeffekter. Realisering och arbetssätt: 32 timmar föreläsningar, laboratoriearbete och 8 timmar individuell informationssökning, skriftlig tentamen Studiematerial och litteratur: Delar ur den finska läroboken i livsmedelshygien samt kursmaterial i WebCT- nätsstudiemiljö. Övrig litteratur anmäls senare. Värdering: Skriftligt förhör, som värderas från 0 5 (0 ges vid underkänd prestation), utgör en del av slutvitsordet i miljöhygien och toxikologi. Ansvarig person: Raimo Pohjanvirta och Jere Lindén Förbindelser med andra studieperioder: Studiehelheten miljöhygien och miljötoxikologi omfattar studiekurserna miljö- och livsmedelstoxikologi (3 sp) och miljöhygien (6,5 sp). Timing: Från och med kursen C60 ges föreläsningarna under 6:e årskursen (kursen ges nästa gång läsåret ). Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Skriftligt förhör Miljöhygien 6.5sp Mål: Studeranden skaffar sig färdigheter att förstå samverkan mellan miljö och hälsa inom miljö- och hälsoskydd. Biologiska, fysikaliska och kemiska riskfaktorer som anknyter till denna samverkan, och hur man kan administrativt reglera dessa inom lokal och riksomfattande miljö- och hälsoskydd. Innehål: Under studieperioden behandlas bl.a. terminologin inom miljöskyddet, miljöhygien och miljöhälsa, administrationen av miljöskyddet samt miljö- och hälsoskyddet, kvalitetsfaktorer i uteluft, jordmån, inomhusluft med anknytning till människans hälsa, livsmedelsproduktionens påverkningar på miljön samt hushållsvattnets och badvattnets kemiska och mikrobiologiska kvalitet. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar 56 h, laboratoriearbete 20h (obligatoriska), exkursioner 6 h/studerande (obligatoriska), två skriftliga förhör (miljöhygien 2h samt 125

133 vattenhygien och inomhusluft, förhör, 2h), seminariearbete. Studiematerial och litteratur: Veterinärlagstiftning. Jord- och skogsbruksministeriet, avdelningen för livsmedel och hälsa. Delarna I IV (i tillämpliga delar) ( Miljölagstiftning (i tillämpliga delar). Korkeala (utgivare). Elintarvike- ja ympäristöhygienia (under tryckning) (i tillämpliga delar) Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. SFS-käsikirja. 3. painos, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Edita, Helsinki, På SHM:s webbplats finns även en elektronisk version ( Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto, Helsinki, Guidelines for Drinking-Water Quality, 2004, 3:e uppl. Undervisningsstenciler av institutionen för livsmedels- och miljöhygien (miljöhygien) Material som delas ut separat vid föreläsningar och laboratoriearbeten Värdering: Skriftliga förhör, som värderas med poäng 0 5 utgör en del av slutvitsordet i miljöhygien och -toxikologi (90141). Ansvarig person: Professor Marja-Liisa Hänninen Förbindelser med andra studieperioder: För att man skall kunna delta i studiekursen förutsätts att kurserna i veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi (90116), veterinärmedicinsk patologi (90155), köttbesiktningsteknik (90140) och köttbesiktning (90138) har slutförts. Timing: 6:e årskursens hösttermin Målgrupp: Studerande på 6:e årskursen Prestationssätt: Två deltentamen: Vatten- och inomhusluftshygien Miljöhygien och livsmedels- och miljövirologi Alternativa ämnestudier 6 eller 11 sp Equine Anaesthesia 3sp Omfattning: 3 sp Innehål: Under studieperioden bekantar sig studeranden med uppföljningen av hästars anestesi och karakteristika. Studieform: Nätkurs (BSCW) Ansvarig för studieperioden: Marja Raekallio/veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi Forskning i livsmedels- och miljöhygien; från frågeställning till rapportering 3sp Mål: Studeranden känner till centrala temana inom livsmedels- och miljöhygieniska forskning och behärskar använda metoder och dess principer. Studeranden behärskar vetenskaplig skrift och principer hur behandla referenser och kan tillämpa sina kunskaper i licentiatens avhandling. Studeranden har beredskap att presentera forskningsresultat i ett form av vetenskapligt föredrag. Innehål: Studeranden blir insatt i forskning, dess etik och rapportering. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar, övningar, skriftliga uppsatser, excursion, seminarier, sammansättning av en vetenskaplig poster och övriga möijliga arbetssätt Studiematerial och litteratur: Kursens studiematerial Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Miia Lindström 126

134 Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden måste vara accepterad till sommarskolan. Timing: April-augusti 2008 Målgrupp: Kursen är för studerande i veterinärmedicin som deltar i livsmedels- och miljöhygien sommarskolan, begränsat elevantal. Sommarskolans studerandena väljs pä grund av fri ansökan och intervjuer. Övrig information: Ansökningstid i februari-mars Prestationssätt: Deltagning i udervisning. Frånvaro ersätts med skriftliga uppgifter. Molekylbiologisk detektion av patogeniska livsmedelsmikrober 3sp Mål: Studeranden upfattar sig verksamhetsprinsiper av de vanligaste molekylbiologiska metoder anvend för detection av patogeniska livsmedelsmikrober, kan använda PCR-metoder självständigt och vet hur PCR-metoder kan adapteras for sina egna behover. Innehål: I kurssen ska studeranden bli förtrogen med de vanligaste molekylbiologisk metoder använd for detection av patogeniska livsmedelsmikrober (PCR-, hybridisation och microchip). Tyngdpunkten ska vara i PCR metoder. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar, övningar, demonstration och essä Studiematerial och litteratur: Däromedel av kurssen Värdering: godkänd / underkänd Ansvarig person: Annukka Markkula / Institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: I kurssen kan delta studerande som har avlagt veterinärmedicinsk biokemi. Timing: Vårterminen 2008 Målgrupp: Studerande av veterinärmedicin och veterinärer Övrig information: Till övningar antas 15 studeranden Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar, övningar och demonstration, och återlämning av essä Introduktionskurs i djurakupunktur 2sp Ansvarig person: Anna Hielm-Björkman Värdering: godkänd / underkänd Grundkurs i vård av vilda djur 2sp Ansvarig person: Eeva Rudbäck ([email protected]), Reeta Pösö Timing: Mars 2008 Värdering: godkänd / underkänd Publikation 3sp Värdering: godkänd / underkänd Husdjurens etologi och välfärd 3sp Mål: Efter kursen har studeranden en uppfattning om betydelsen av djurens etologi för djurproduktionen samt om definition och mätning av välmående. Studeranden har en uppfattning om den senaste forskningen inom området etologi och välmående. Studeranden har även färdigheter i planering av forskning och kritisk granskning av resultat. Innehål: Via husdjurens beteendedrag behandlas på kursen bl.a. domestikation och evolution, definitioner av välmående samt faktorer som inverkar på uppkomsten av störande beteende med 127

135 hjälp av föreläsningar, pardiskussioner och olika grupparbeten. Dessutom diskuteras hur man kan dra nytta av beteendet för att utvärdera välmående i praktiken. Under kursen bekantar man sig med vetenskaplig mätning av välmående och redogör för de nyaste inhemska rönen inom området. Realisering och arbetssätt: Kursen är en intensivkurs på fem dagar som består av 4h föreläsningar och handledda par- och gruppdiskussioner 2 3 timmar. Som avslutning på kursen behandlas ämnet i ett rollspel. I kursen ingår distansuppgifter som sänds till studerande. Studiematerial och litteratur: Både material som utdelas under kursen och material som sänts i förväg Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Laura Hänninen och Anna Valros Förbindelser med andra studieperioder: Grundexamensstuderande inom veterinärmedicinska fakulteten som avlagt kurserna i husdjurshygien, etologi och djurskydd kan delta i studieperioden. Timing: Kursen hålls normalt under första halvan av vårterminen Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten och andra studerande som är intresserade av området samt utexaminerade yrkesutbildade som arbetar med djur. Övrig information: För andra än veterinärmedicinstuderande rekommenderas som förhandslitteratur boken Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 eller motsvarande kunskaper. Till kursen antas 25 personer. Prestationssätt: Deltagande i undervisningen och inlämnad distansuppgift med godkänt resultat Veterinärmedicin baserad på bevis - vad är det och finns det? 3sp Mål: Att bekanta sig med att utföra veterinärmedicinsk forskning, lära sig läsa rapporterade kliniska veterinärmedicinska forskningar kritiskt samt värdera deras vetenskapliga hållbarhet. Realisering och arbetssätt: Närträff 3 h, självständiga studier 40 h, nätbaserat arbete 38 h Studiematerial och litteratur: Material på kursens BSCW-område samt egenhändigt insamlad material från databaser. Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Marja Raekallio Förbindelser med andra studieperioder: I kursen kan tidigast 4:e årskursens studerande delta, vilka har utfört grundperioden i farmakologi (deltentamina) samt grunderna i statistik och vetenskaplig forskning Timing: Januari och februari 2008 Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Begränsat deltagarantal (15 kursister), även veterinärer som specialiserar sig kan delta i kursen. Prestationssätt: Utförd angiven uppgift, aktivt deltagande i nätbaserat arbete Fjäderfä från jord till bord 2sp Mål: Studeranden blir insatt i primärproduktion av fjäderfä och dess produktions- och livsmedelshygien. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och essä Studiematerial och litteratur: Ges i samband med kursen, eller meddelas senare Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Professor Timo Soveri (Institutionen för klinisk produktionsdjursmedicin) och forskare Elina Vihavainen (Institutionen för livsmedels- och miljöhygien ) Timing: Vårterminen 2008 Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Aktivt deltagande och essä 128

136 Stuteriveterinärkurs 3sp Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Terttu Katila Svinens hälsa och välfärd 3sp Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Olli Peltoniemi Talad svenska för veterinärer 2sp Innehål: Anförande, att producera en liten text t.ex. patientutlåtande, vårdsituation på svenska Realisering och arbetssätt: Grupparbete, diskussioner, rollspel Studiematerial och litteratur: Inget förhandsmaterial Timing: januari 2008 Målgrupp: 3-6 års studenter Industriell hygien och riskhantering av livsmedelsprocesser 2sp Mål: Studeranden bekantar sig med anläggings- och produktionshygien samt riskhantering av livsmedelsprocesser. Studeranden bekantar sig också med inspektion av anläggningar. Innehål: Innehållet består av industriell hygien och riskhantering ur företagets och/eller myndighetens synpunkt. I kursen ingår en inspektion av en anläggning och utarbetandet av en inspektionsrapport. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och exkursion Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på färeläsningar och övningar Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Janne Lundén/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden som har deltagit i köttbesiktnings-kurssen kan delta. Timing: Vårterminen 2008 Målgrupp: Statens besiktningsveterinärer, kommunens besiktingsveterinärer, veterinärmedicine studeranden Övrig information: Till övningar antas 15 studeranden Prestationssätt: Övning (utarbetandet av en inspektionsrapport) Informationskällor på nätet (Vivo-kurs) 2sp Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Raisa Iivonen Husdjursvälfärd och specialfrågor inom ekologisk produktion (LUOMU11) 8sp Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Anna Valros Kurs i juverhälsa 3sp

137 Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Satu Pyörälä Timing: Valbara studier som anordnas senare: Molekylbiologisk diagnostik av betydelsefulla livsmedelsmikrober 3sp Mål: Efter kursen har studeranden en uppfattning om grunderna av metoderna som används i molekylbiologisk diagnostik av livsmedelsmikrober. Studeranden har också färdigheten att använda dessa metoder t.ex. i epidemiologisk undersökning eller identifiering av bakterarter. Innehål: Studeranden bekantar sig med molekylbiologisk diagnostik av betydande livsmedelsmikrober och speciellt med olika genotypiska metoder. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar, skriftlig övning Studiematerial och litteratur: Kursens läromedel Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Hannu Korkeala/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi måste vara avlagd. Timing: Vårterminen 2009 Målgrupp: Studerande av veterinärmedicin och studerande inom fortbildningen Övrig information: Kursen ordnas i Vik Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar och återlämnad skriftlig uppgift. Fiskproduktionens livsmedelshygien 3sp Mål: Studeranden upfattar sig hur skilda productionsleder inverkar i hygieniskt kvalitet av fiskproducter, hur olika hygieniska risker kan undvikas och vad är övervakares roll i fiskproductionen. Innehål: I kurssen studeranden bekantar sig med fiskodling, tillverkningen av fiskproducter, livsmedelshygieniske risker som fiskproducter kan ådragas och övervakningen av fisk production. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar, ekskursion, essä och övningar (frivilliga) Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på färeläsningar och övningar Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Annukka Markkula/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: I kurssen kan delta studerande som har avläggat veterinärmedicinsk patologi. Timing: Vårterminen 2009 Målgrupp: Studeranden av veterinärmedicin och veterinärer Övrig information: Till övningar antas 15 studeranden Prestationssätt: Deltagande i föreläsningar och ekskursion, och återlämning av essä (2 sp). Deltagande i övningar (frivilliga) (+ 1 sp). Köttboskap från jord till bord 2sp Mål: Studeranden blir insatt i köttboskapsproduktionen samt köttboskapsproduktionens livsmedelshygien. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på kursen 130

138 Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Anu Tulokas/institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden bör ha avlagt kursen i köttbesiktningsteknik (90138) och husdjurshygien (90161). Timing: Vårterminen 2009 Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Aktivt deltagande i kursen Mjölkproduktion från jord till bord 2sp Mål: Studeranden blir insatt i mjölkproduktionen samt mjölkproduktionens livsmedelshygien. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på kursen Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Satu Pyörälä institutionen för klinisk productionsdjursmedicin och Seppo Sivelä institutionen för livsmedels- och miljöhygien Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden bör ha avlagt kursen i husdjurshygien (90161). Timing: Vårterminen 2010 Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Aktivt deltagande i kursen. Svinkött från jord till bord 2sp Mål: Studeranden fördjupar sig i svinköttsproduktionen och tillhörande livsmedelshygien från livsmedelskedjans synpunkt. Studeranden inser livsmedelsproduktionen som en kedja med början i primärproduktionen och kan värdera olika skeden från livsmedelshygienisk synpunkt. Innehål: Kursen behandlar primärproduktion och dess inverkan på köttets kvalitet, svinens zoonooser från livsmedelssynpunkt och svinköttsproduktion och -konsumption hos oss och i världen. Realisering och arbetssätt: Föreläsningar och grupparbete Studiematerial och litteratur: Material som delas ut på kursen Värdering: Godkänd/underkänd Ansvarig person: Riikka Laukkanen/institutionen för livsmedels- och miljöhygien & Mari Heinonen/institutionen för klinisk produktionsdjursmedicin Förbindelser med andra studieperioder: Studeranden bör ha avlagt kurserna i köttbesiktningsteknik (90138) och husdjurshygien (90161). Timing: Vårterminen 2011 Målgrupp: Studeranden vid veterinärmedicinska fakulteten Prestationssätt: Aktivt deltagande i kursen och genomförda grupparbeten Veterinärmedicine licentiatexamen 20 eller 25 sp Mål: 1) färdighet att självständigt skaffa vetenskaplig information och att identifiera, analysera och lösa vetenskapliga och professionella problem, även i nya situationer 2) fördjupad kunskap i de vetenskapliga teorierna samt forsknings- och problemlösningsmetoderna, som är centrala för den problemhelhet som studeras 131

139 3) ingående kunskaper om den problemhelhet som studeras Avhandlingen bör påvisa förtrogenhet med vetenskapligt tänkande, behärskning av nödvändiga forskningsmetoder, kännedom av avhandlingens ämnesområde samt förmåga för vetenskaplig kommunikation. Innehål: I de fördjupade studierna skall studeranden koncentrera sig på en vetenskaplig eller professionellt betydelsefull problemhelhet, som är central för veterinärens arbetsuppgifter. Realisering och arbetssätt: En studerande kan påbörja arbetet med avhandlingen under vilket skede som helst under studierna, med förutsättning att han/hon har tillräckliga grundkunskaper om ämnet. Studeranden skall ta kontakt med professorn i det ämne vars ämnesområde avhandlingen berör. Avhandlingsämnen finns också i Alma : Tiedekunta -> Perusopinnot -> Opinnot -> Syventävät opinnot -> Tutkielman aiheita. Forskningsplanen görs tillsammans med den ledande professorn/docenten eller handledaren. I forskningsplanen kommer man överens om avhandlingens ämne, genomföring, tidtabell, handledning och språk. Samtidigt utnämns ledaren och handledaren för studerandens arbete. Möjliga förändringar i tidtabellen vid ett senare skede måste göras tillsammans med handledaren eller ledaren. Studeranden kan skriva avhandlingen på ett annat språk än finska eller svenska ifall ledaren för de fördjupade studierna samtycker. Institutionerna upprätthåller en lista över de avhandlingar som är på gång. För detta ändamål skall studeranden leverera en kopia av forskningsplanen till den institution vars ämnesområde avhandlingen berör. Blanketten för forskningsplanen finns i Alma: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Seminariearbete: Studerande bör hålla ett föredrag om sin egen avhandling, verka som opponent och förutom detta delta i åtta andra seminarier för fördjupade studier, forskningsmetoders studiecirklar eller institutionernas forskningsseminarier. Som seminariets ordförande fungerar arbetets handledare, ledare eller en annan lärare. Studeranden kommer överens med handledaren eller ledaren om föredraget. Cirka en vecka före föredraget skall avhandlingen levereras till opponenten, som bekantar sig med den och presenterar sin värdering av avhandlingen under seminarietillfället. Under föredraget har även publiken möjlighet att ställa frågor till författaren av arbetet och delta i diskussionen. Seminarier kan även ordnas i samband med institutionernas forskningsseminarier. Mognadsprov (90016): Studeranden avlägger mognadsprov, då avhandlingen färdigställts. Mognadsprovet görs om en fråga relaterad till avhandlingens ämne, vilken ges av ledaren eller handledaren för de fördjupade studierna. Med mognadsprovet påvisar den studeranden förtrogenhet med sin problemhelhet och kunskaper i det finska eller svenska språket. Förutom sakligt innehåll fäster man avseende vid att texten är logisk och klar samt språkligt klanderfri. Med mognadsprovet påvisar studeranden formellt den fullständiga språkkunskapen, som krävs till statsliga tjänster, då mogandsprovet skrivs på samma språk som studerandes skolbildning. Dekanen besluter om en studerandes rätt att skriva mognadsprovet på annat språk än finska eller svenska. Fakultetets kansli ordnar ett tentamenstillfälle för utförandet av mognadsprovet. Sakinnehållet granskas av ledaren eller handledaren och språkinnehållet av en språkgranskare. Sammanfattning av avhandlingen Studeranden skall utarbeta en sammanfattning av avhandlingen, som strävar till att ge en klar bild av avhandlingens innehåll för de som intresserar sig för den. Sammanfattningen skrivs på en blankett som finns i Alma: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet och den bifogas som andra sidan i avhandlingen efter titelbladet. Sammanfattningen skall skrivas med kompletta meningar, inte som en lista. Sedvanliga termer bör användas i texten. I sammanfattningen får inte förekomma hänvisningar eller citat, inte heller information eller påståenden som inte förekommer i själva avhandlingen. Sammanfattningen skall utgöra en självständig helhet som ryms på sammanfattningssidan. Det rekommenderas att sammanfattningen 132

140 skrivs även på engelska. Vetenskapliga biblioteket i Vik publicerar avhandlingens sammanfattning på sin hemsida. Avhandlingen betygsätts av ledningsgruppen för institutionen, vars läroämne ämnet för avhandlingen berör. Föredraget om den egna avhandlingen bör hållas innan avhandlingen granskas i ledningsgruppen. Granskarna av avhandlingen föreslår ett vitsord för avhandlingen åt ledningsgruppen. Inför bedömningen skall bedömningsblanketten för licentiatavhandlingen, sex exemplar av avhandlingen med pärmar (till handledaren, ledaren, den andra granskaren och tre exemplar till det vetenskapliga biblioteket Vik) samt en elektronisk version av avhandlingen inklusive sammanfattningen inlämnas till den ifrågavarande institutionens byrå senast en vecka före mötet för institutionens ledningsgrupp. Värdering: Avhandlingen bedöms på en skala med 8 nivåer: improbatur (i), approbatur (A), lubenter approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laude approbatur (C), magna cum laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) eller laudatur (L). Bedömningsblanketten för licentiatavhandlingen finns i Alma: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet. Timing: läsåret Målgrupp: Studerande vid veterinärmedicinska fakulteten Övrig information: Omfattning 15 sv. För studeranden som studerar enligt examenssystemet i två steg omfattar de fördjupade studierna 20 sp eller 25 sp. Om studierna innehåller en experimentell del är omfattningen 25 sp. Publicering av avhandlingen En avhandling kan också publiceras i sin helhet på nätet i Helsingfors universitets E-thesis-service. Instruktioner för elektronisk publicering finns på E-thesis www-sida: ethesis.helsinki.fi/ Praktik 11-13sp Klinikpraktik 8sp Mål: Praktikperiodens syfte är att utveckla studerandens kliniska färdigheter i praktiken. Realisering och arbetssätt: Kliniskt patientarbete fid Universitets djursjukhus. Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Riitta-Mari Tulamo och Helena Rautala Timing: Praktiken genomförs under semestertider enligt ett särskilt program. Miljöhälsovårdspraktik 3sp/2sv Mål: Studeranden blir insatt i det praktiska genomförandet av centrala uppgifter inom miljöhälsovården och i lagstiftning som berör denna. Innehåll: Under praktiken skall studeranden sätta sig in i det kommunala beslutsfattandet och den korrekta ifyllningen av övervakningsblanketter, i myndigheternas övervakning av livsmedelslokalerna och deras självövervakning, i lagstiftningen som berör livsmedlens förpackningsanmärkningar och nötköttets märkningssystem, i lagstiftningen som berör hushållsvatten, inomhusluft och badvatten samt provtagning och laboratoriebestämningar. Realisering och arbetssätt: Praktiken utförs under ledning av en hygienveterinär som arbetar heltid inom stad eller kommun. Praktiken är två veckor lång och dagbok över praktiken skall föras. Värdering: godkänd/underkänd Ansvarig person: Päivi Lahti/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien 133

141 10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston opiskelijarekisteriin. Opetusta järjestävät Avoimen yliopiston toimipisteet sekä useat yhteistyöoppilaitokset eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot). Tarkat tiedot syksyllä 2007 alkavasta opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa Avoimen yliopiston verkkopalvelussa, josta löytyy kattavasti tietoa Avoimen yliopiston toiminnasta. Helsingin yliopiston läsnä oleville perustutkinto-opiskelijoille myönnetään Avoimen yliopiston toimipisteiden järjestämän lähiopetuksen opintomaksuista 50 %:n alennus. Avoin yliopisto järjestää myös kesäopetusta, joka on Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille maksutonta. Tiedot kesäopetuksesta julkaistaan huhtikuussa. Lisätietoja: Avoin yliopisto/ Helsingin toimipiste, Bulevardi 18, p. (09) Vantaan toimipiste, Lummetie 2b A, p. (09) Lahden toimipiste, Kirkkokatu 16, p. (09)

142 11 LAILLISTUMISKOULUTUS Laillistamisen jälkeen eläinlääkärillä on oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia Suomessa. Ennen laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanut eläinlääketieteellisen tutkinnon. Laillistamisen suorittaa hakemuksesta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka antaa siitä todistuksen laillistetulle. Laillistamisen perusteella eläinlääkärit merkitään viraston pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonka avulla virasto valvoo eläinlääkärinammatin harjoittajia. Eläinlääkärin ammatinharjoittamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Muutokset koskevat ensinnäkin sellaisia eläinlääkäritutkintoja, jotka on suoritettu Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa mutta joita ei voida tunnustaa automaattisen tunnustamisjärjestelmän mukaisesti. Lisäksi muutoksia on tiedossa joihinkin kolmannessa maassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen silloin, kun kyseessä on Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen suorittama tutkinto. Tämän opinto-oppaan laillistumista koskevat ohjeet ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uusi asetus astuu voimaan. Eläinlääketieteellinen tiedekunta järjestää laillistumiseen tähtäävää koulutusta muussa kuin ETAvaltiossa eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneille. Myös uusista EU-maista, kuten Virosta ja Unkarista valmistuneet joutuvat suorittamaan laillistumiskoulutuksen, jos he ovat aloittaneet opintonsa ennen EU-jäsenyyden alkamista. Laillistumiskoulutuksen voi korvata opiskelumaassaan valmistumisensa jälkeen hankkimalla 3 5 vuoden mittaisen työkokemuksen. Virossa opiskelleilta edellytetään työkokemusta 5 vuotta laillistumishakemusta edeltävien 7 vuoden ajalta ja muissa uusissa jäsenvaltioissa opiskelleilta 3 vuotta edeltävien viiden vuoden ajalta. Saadakseen kelpoisuuden kunnaneläinlääkäriksi täytyy lisäksi suorittaa erillinen lakitentti elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella. Tiedekunnassa tulee suorittaa kliininen harjoittelu, elintarvikehygienian harjoittelu sekä kliinisten aineiden, elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulustelut. Elintarviketurvallisuusvirasto päättää tiedekunnassa suoritettavien harjoitteluiden pituuden. Päätöstä harjoittelujen pituudesta haetaan virastolta kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät Eviran wwwsivuilta: > Eläimet ja terveys > Eläinlääkärintoimi. Elintarviketurvallisuusviraston päätöksen saatuaan haetaan tiedekunnalta opinto-oikeutta tutkintoa täydentävien erillisten opintojen suorittamiseen. Hakemus tiedekunnan järjestämään laillistumiskoulutukseen löytyy osoitteesta Hakemus palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemukseen liitetään Eviran päätös vaadittavan harjoittelun pituudesta. Hakemuksessa voi esittää toivomuksensa harjoitteluiden ajankohdista. Harjoittelut ja kuulustelut voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, lukuun ottamatta lääkkeiden käyttö ja määrääminen tenttiä sekä farmakologian ja toksikologian kuulusteluja, jotka tulee suorittaa ennen kliinisen harjoittelun aloittamista. Lihantarkastuslainsäädäntö tulee tenttiä ennen teurastamoharjoittelun aloittamista. Kliinisen harjoittelun ajankohta sovitaan tapauskohtaisesti. Ennen kliinisen harjoittelun aloittamista tiedekuntaan toimitetaan todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Suomen kielen taidon tulee vastata yleisten kielitutkintojen taitotasoa 4. Elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluajankohdat ovat kurssikohtaisia. 135

143 Opintovaatimukset lukuvuonna kliinisten aineiden loppukuulustelut: Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 4 op Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op Eläinlääketieteellinen kirurgia 5 op Eläinlääketieteellinen sisätautioppi 8 op Diagnostinen kuvantaminen 3 op Kotieläinten lisääntymistiede 5 op -elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelut: Elintarvikehygienia 3,5 op Ympäristöhygienia 3,5 op -lainsäädännön kuulustelut: Lihantarkastuslainsäädäntö 1op Elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta 1,5 op Eläinlääkintähuolto II 3 op -kliininen harjoittelu 2-6 kk: Klinikkaopetus 6 kk = 39 op -elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoittelut: Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 2 vkoa = 3 op Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 vkoa = 3 op Kunnallishallinto II 2 op Laboratorioharjoittelu 3 vkoa = 2,5 op Tarkemmat tiedot kuulusteluvaatimuksista löytyvät ao. opintojaksojen kohdalta tästä opintooppaasta. Kliinisten aineiden loppukuulusteluvaatimuksista, niihin liittyvistä luentomateriaaleista sekä kuulusteluajankohdista voi tiedustella myös kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitokselta osastosihteeri Johanna Haapalaiselta, [email protected], puh. (09) Kliiniseen harjoitteluun liittyvistä muista vaadittavista suorituksista kerrotaan harjoittelun alkaessa. Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulusteluvaatimuksista sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluista voi tiedustella toimistosihteeri Tytti Sairalta, [email protected], puh. (09) Lukuvuosi-ilmoittautuminen Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi yliopistoon. Ilmoittautumisaika laillistumiskoulutusta jo suorittavien osalta on Ilmoittautuminen tapahtuu helpoiten WebOodin ( kautta, mikäli sinulla on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Opiskelijaneuvontaan voi ilmoittautua myös esimerkiksi sähköpostitse: [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä voi halutessaan liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) maksamalla jäsenmaksun. HYYn jäsenenä laillistuja saa samat edut kuin muutkin jatko-opiskelijat, eli on mm. oikeutettu käyttämään tietyin rajauksin ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluita. Atk-käyttäjätunnuksen hankkiminen Osa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla sekä intranetissä. Oppimateriaalia pääsee käyttämään vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Atkkäyttäjätunnuksen saa ottamalla yhteyttä tietotekniikkapäällikkö Harri Kainulaiseen, [email protected], puh Todistuksen saaminen ja laillistaminen 136

144 Suoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija saa tiedekunnalta todistuksen, jonka jälkeen hän voi anoa laillistamista Elintarviketurvallisuusvirastolta. Lisätietoja tiedekunnassa suoritettavista täydennysopinnoista antaa suunnittelija Riitta Kaitajärvi, puh. (09) Lisätietoja laillistamisesta antaa Elintarviketurvallisuusviraston osastosihteeri Anita Venäläinen, puh , fax

145 12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Hakuajat: - syyslukukaudella järjestettäviin opintoihin huhtikuun loppuun mennessä - kevätlukukaudella järjestettäviin opintoihin lokakuun loppuun mennessä Opinto-oikeuden myöntää opiskelijavalintatoimikunta. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen sallimissa rajoissa kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan tai oppiaineen esimiehen puollosta. Opinto-oikeuden voimassaolo on 2 vuotta opinto-oikeuden myöntämispäivästä lukien. Myönnettävien sivuaine- ja erillisopintojen laajuus voi olla pääsääntöisesti enintään 30 opintopistettä (20 opintoviikkoa). Sivuaine- ja erillisten opintojen suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. 1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville: Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskelevia suorittamaan sivuaineopintoja. Opinto-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian opintoasioista saatavalla lomakkeella. Hyväksymiskriteerit: -opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon -haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa -kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita -hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä (20 opintoviikkoa) oman tiedekunnan opintoja 2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella Hakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: Hakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta Hyväksymiskriteerit: -opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon -haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa -kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita -hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä (20 opintoviikkoa) oman tiedekunnan/kotiyliopiston opintoja 3) erilliset opinnot Tiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä opintoja suorittamaan henkilöitä, jotka haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttään liite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksesta opiskelevat ulkomailla ja anovat erillisopinto-oikeutta vaihtosopimuksen ulkopuolella liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta, virallinen todistus englanninkielentaidosta opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivat liittää eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksi tutkintoaan liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta Hyväksymiskriteerit: kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon, kohdat b ja c haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, kohdat b ja c 138

146 hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 30 opintopistettä (20 opintoviikkoa), kohdat b ja Sivuaine- tai erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Lisätietoa saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Anu Aunelalta, [email protected], puh. (09) tai opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, [email protected], puh. (09)

147 13 KIRJASTOPALVELUT 13.1 Viikin tiedekirjasto Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto. Se on julkinen tieteellinen kirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella Infokeskuksessa. Kirjastolla on yhdeksän toimialaa: biotieteet ja biotekniikka; ekologia, systematiikka ja ympäristöala; elintarvikeala; eläinlääketiede; farmasia; kotitalous- ja kuluttaja-ala; maatalousala; metsä- ja puuala; talous- ja yhteiskuntatieteet. Kirjasto palvelee kampuksen opiskelijoita ja tutkijoita sekä valtakunnallisesti toimialojensa kaikkia tiedontarvitsijoita. Käyntiosoite: Viikinkaari 11 A Postisoite: PL 62, Helsingin yliopisto Avoinna: lukukausien aikana ma-pe klo 8-20 (lainauspalvelut klo 9-20), la klo 10-16, su suljettu. Katso poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta. Puhelin: lainaus (09) Sähköposti: [email protected] Kotisivu: Käyttöoikeus: kaikille avoin kirjasto Kokoelmat: Eläinlääketieteen ja elintarvikehygienian painetut aikakauslehdet ja kirjat ovat muiden alojen kirjallisuuden joukossa. Kurssikirjojen laina- ja lukusalikappaleet löytyvät erillisestä kurssikirjakokoelmasta. Kaikista perustutkinnon kurssivaatimuksissa olevista kirjoista on sekä laina- että lukusalikappaleet. Kirjaston kurssikirjat ja muut aineistot näkyvät HELKAsta, Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta. Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla on käyttöoikeus laajoihin elektronisiin aineistoihin (lehdet, kirjat, tietokannat), joita voi käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolelta etäkäyttöpalvelun avulla. Lainaus: Helsingin yliopiston kirjastoissa on käytössä atk-lainaus, joten jokainen lainaaja tarvitsee HELKA-lainaajakortin. HYY:n yhdistetty opiskelija- ja toimikortti UniCard toimii myös kirjastokorttina. Se on aktivoitava kirjastokortiksi kirjaston lainauksessa. Laina-ajat: kirjat ja sarjojen osat 28 vuorokautta, osa kurssikirjoista 2 viikkoa, lehdet 7 vuorokautta (kuluvan ja edellisen vuoden lehtiä ei lainata), kurssikirjojen lukusalikappaleet: yö- ja viikonloppulaina (myönnetään ma-pe klo 15 jälkeen) Lukupaikat, ryhmätyötilat ja tietokoneet: - Viikin tiedekirjaston tiloissa on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemia asiakaskäyttöön. Infokeskuksessa on atk-luokkia ja ympärivuorokautinen lukusali. - Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa on oppimiskeskus Veterinarium. Tiloissa on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissä tiloissa käytettävää painettua oppimateriaalia. Osoite: Agnes Sjöberginkatu 2. - Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yliopistollisen eläinsairaalan tiloissa on kliinisiä aineita opiskeleville käsikirjasto Clinicum, jossa on tietokoneita, muutama lukupaikka ja ainoastaan näissä tiloissa käytettävää painettua oppimateriaalia. Osoite: Viikintie 49. Tiedonhankintataitojen opetus: Kirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus sisältyvät opetusohjelmaan ja kirjasto vastaa niiden sisällöstä. Kirjasto järjestää tilauksesta oppiaineiden ryhmille (opiskelijat, henkilökunta) tiedonhankinnan opetusta tiedekirjastossa ja oppimiskeskuksessa. Edellä mainittujen kurssien lisäksi kirjasto järjestää säännöllisesti toistuvia kursseja, joista on tietoa kirjaston sivulla 140

148 13.2 Muut kirjastopalvelut Opinnoissa tarvittavaa kirjallisuutta voi saada useista eri kirjastoista. Viikin tiedekirjaston lisäksi kirjastopalveluja tarjoavat Helsingin yliopistossa mm. Opiskelijakirjasto, Oppimiskeskus Aleksandria ja Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko. Lisätietoa: Opiskelijakirjasto Käyntiosoite: Vuorikatu 7 ja Fabianinkatu 26 Postiosoite: PL 53, Helsingin yliopisto Avoinna: lukukausien aikana ma-pe 9-20, la 10-16, su kiinni, katso poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta. Puhelin: (09) Kotisivu: Käyttöoikeus: kaikille avoin kirjasto. Kokoelmat: pääasiassa humanistis-yhteiskunnallisten tieteenalojen kirjallisuutta. HUOM! Ei eläinlääketieteellisen, lääketieteellisen, maatalous-metsätieteellisen eikä matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kirjoja, elleivät ne samalla ole jonkun muun tiedekunnan tutkintovaatimuksissa. Yleisin laina-aika 4 viikkoa, lyhin 2 vrk. Oppimiskeskus Aleksandria Helsingin yliopiston oppimiskeskus Aleksandria on opiskelun ja opetuksen palvelutalo, missä opetuksen, tietopalvelun ja tietotekniikan ammattilaiset tarjoavat korkealaatuista ja asiantuntevaa palvelua. Kotisivu: Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4 Postiosoite: PL 61, Helsingin yliopisto Avoinna: Lukukausien aikana ma-pe , la 10-16, katso poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta. Puhelin: asiakaspalvelu (09) Kotisivu: Sähköposti: [email protected] Käyttöoikeus: Kaikille avoin kirjasto. Kokoelmat: Lääketieteen ja hoitotieteen kirjallisuutta ja kausijulkaisuja yhteensä noin nidettä. Monografioita n nidettä, joista lääketieteen kurssikirjoja 5000 nidettä (Huom: ei eläinlääketieteen alalta). Pääosa kokoelmista on lääketieteellisiä ja hoitotieteellisiä kausijulkaisuja ( vuosikertaa). Kokoelmien tiedot löytyvät HELKAsta. 141

149 14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT 14.1 Opintotuki Opintotuki PL 3, Yliopistonkatu 2 F, Helsingin yliopisto Tietoa opintotuesta löytyy alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi ja >opiskelijalle. Opintotukineuvontaa on saatavilla Keskustan ja Viikin kampuksilla opiskelijaneuvonnassa sekä Kumpulan kampuksen Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa. Opintotuen sähköinen neuvontapalvelu löytyy Almasta sekä yliopiston www-sivuilta. Palvelusta saa vastauksen omaan sähköpostiin. Opintotukitoimistossa tehdään Helsingin yliopiston opiskelijoiden opintotukipäätökset, tulovalvonta ja opintojen edistymisen seuranta yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Opintotukitoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9-10 p Asiakaskäynnit hoidetaan keskustan, Viikin ja Kumpulan opiskelijaneuvonnan palvelupisteissä, aukioloajat ks. Alma Terveydenhoito Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita. Viikin toimipiste: Latokartanonkaari 9 A, Helsinki. Avoinna ma-pe p Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto ajanvarauksella ensisijaisesti klo 8-9 ja p Terveydenhoitajan puhelinneuvonta ma-pe klo p Suun terveydenhuolto: Töölön toimipisteessä ajanvaraus p Mielenterveyspalvelut: Töölön toimipisteessä ajanvaraus ma-pe 9-11 p Töölönkatu 37 A Katso lisätietoja osoitteesta Yliopistopastori Helsingin seurakuntayhtymän yliopistotyö, Kolmas linja 22, Helsinki, korkeakoulupastori Leena Huovinen, [email protected], puh. (09) ja (050) Lukukausien aikana päivystys ke keskustan kampuksella, Unioninkatu 34, puh ja to Viikissä, Infokeskus huone 327. Voit sopia tapaamisesta myös päivystysaikojen ulkopuolella. Ota yhteyttä, kun tarvitset luottamuksellista keskusteluapua tai kirkollisia toimituksia Nyyti ry Halu puhua on riittävä syy ottaa yhteyttä! Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti tarjoaa luottamuksellista keskusteluapua, tukea ja ulkopuolista näkökulmaa erilaisiin elämäntilanteisiin, kun on neuvoton olo tai kun ei jaksa yksin. Virtuaaliolkapää päivystää aina (ks. ohjeet Puhelinpäivystys lukukausien aikana arkisin klo 10-11, puh (pvm). Nyytin nettiryhmät toimivat lukukausien aikana ( Keskiviikon te tojen, ryhmien sekä Elämäntaitokurssin ohjelma löytyy nettisivuiltamme. Sieltä löydät myös muuta hyödyllistä opiskeluun ja elämään liittyvää tietoa. 142

150 15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT 15.1 Ura- ja rekrytointipalvelut Asiakaspalvelu: Fabianinkatu 33, 1. krs., muut toiminnot: Yliopistonkatu 2 F Helsinki (yliopiston päärakennus). Posti: PL 3, Helsingin yliopisto Puh. (09) , faksi (09) , sähköposti: [email protected], Alma: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut > Ura- ja rekrytointipalvelut, Internet: Aukioloajat löytyvät verkkosivuilta. Ura- ja rekrytointipalveluista saat tukea työllistymiseen ja urasuunnitteluun aina ensimmäisestä opiskeluvuodestasi lähtien. Käänny puoleemme, kun työnhaku tai tulevaisuuden urasuunnitelmasi kaipaavat sparrausta. Opastamme, kun haluat tehdä gradusi toimeksiantona, lähteä töihin ulkomaille tai kaipaat tukea harjoittelupaikan hankkimisessa. Seuraamme myös opiskelijoiden sijoittumista työelämään ja järjestämme työllistymistä edistävää koulutusta. Ura- ja rekrytointipalvelut tukee työelämäorientaatio-opintojen toteuttamista. RekryForumilta löydät avoimet työpaikat ja voit tilata uutiskirjeemme. Internet: > RekryForum Alumnitoiminta yliopisto valmistumisen jälkeen Oletko valmistumassa? Haluatko ylläpitää yhteyttä yliopistoon ja opiskelukavereihin myös valmistumisen jälkeen? Yliopiston alumnitoiminnan kautta voit pitää yhteyttä opiskeluaikaisiin ystäviisi ja verkostoitua maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen asiantuntijaverkostoon. Samalla pysyt ajan tasalla yliopiston muutoksista, uudesta tutkimuksesta sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Yhteyttä voit pitää kaikille valmistuneille tarkoitetun maksuttoman verkkopalvelun, Alumniverkoston avulla. Voit myös liittyä kaikkien tiedekuntien alumneille yhteisen Helsingin yliopiston alumni ry:n jäseneksi. Liity Alumniverkostoon jäseneksi ja tutustu alumnitoimintaan osoitteessa Opinto- ja työelämäpalaute Anna palautetta opinnoistasi ja valmistumishetken työllisyystilanteestasi. Kyselyn voit täyttää heti, kun olet suorittanut tutkintosi. Kyselyn täyttäminen vie vain minuuttia. Palautteesi on yliopistolle arvokasta opintojen ja opetuksen kehittämiseksi. Myös opiskelijat sinun jälkeesi saavat tietoa erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Kyselyn voit täyttää Internetissä osoitteessa: Lisätietoja saat ura- ja rekrytointipalveluista, p. (09) , [email protected]. 143

151 16 MUITA PALVELUJA 16.1 Oikeudellista neuvontaa Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa opiskelijoille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti. Neuvonta on maksutonta. Päivystysvastaanotot lukukausien aikana Pykälä ry:n toimistolla ma ja ke klo 17-19, os. Mannerheimintie 3 B (5.krs), HELSINKI, puh Sähköposti: [email protected] Tietotekniikkapalvelut Tietotekniikkaosasto tarjoaa tietotekniikkapalveluita yliopiston yksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tietotekniikkapalveluiden käyttö edellyttää käyttäjätunnusta, ohjeet tunnuksen saamiseksi saat yliopistosta lähetettävän hyväksymiskirjeen mukana. Lisätietoja alma.helsinki.fi/tab/2898, tai [email protected] Käyttölupapisteet Tietotekniikkaosaston käyttölupapisteet palvelevat kaikilla kampuksilla käyttölupiin, salasanoihin ja yökäyttöavaimiin liittyvissä asioissa. Käyttölupapisteessä asioidessasi muista ottaa mukaan virallinen henkilöllisyystodistus. Lisätietoja: alma.helsinki.fi/doclink/2913, tai [email protected] Atk-tilat Keskustassa, Kumpulassa ja Viikissä on tietotekniikkaosaston ylläpitämiä atk-tiloja, joista osaa on mahdollista käyttää ympäri vuorokauden. Käytettävissä on laaja valikoima ohjelmistoja sekä tulostimia ja erikoislaitteita. Lisätietoja: alma.helsinki.fi/doclink/2911, Atk-neuvonta Tietotekniikkaosasto tarjoaa atk-neuvontaa opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä atkongelmissa puhelimitse, sähköpostitse sekä atk-tilojen neuvontapisteissä. Kannettavien tietokoneiden tukipiste auttaa erityisesti kannettavien ja niihin asennettujen ohjelmistojen toimivuuteen liittyvissä ongelmissa. Tietotekniikkaosasto julkaisee syksyisin ohjelehden, johon on koottu neuvoja ja ohjeita osaston tarjoamista palveluista. Ohjelehden voi noutaa tietotekniikkaosaston neuvonta- ja käyttölupapisteistä. Ohjeet yleisimpien ongelmien ratkaisuun löytyy ohjehakemistosta: alma.helsinki.fi/doclink/2905 tai Puhelinneuvonta: [email protected] [email protected] Ohjelmistojakelu Tietotekniikkaosaston ohjelmistojakelusta on ladattavissa kotikoneelle ilmaiseksi joitain yliopiston lisensoimia ohjelmistoja. Ohjelmavalikoimassa on mm. virustorjunta- ja palomuuriohjelmistoja sekä elektronisten aineistojen etäkäytön mahdollistava OpenVPN-ohjelma. Lisätietoja: ohjelmistojakelu.helsinki.fi 144

152 HUPnet - vierailijaverkko Useimmissa yliopiston tiloissa on käytettävissä HUPnet eli Helsingin yliopiston vierailijaverkko. Jokainen yliopiston käyttäjätunnuksen omaava voi käyttää verkkoa omalla kannettavalla tietokoneellaan. Verkon käyttöön ei tarvita mitään erityisiä ohjelmistoja, kirjautumissivu avautuu www-selaimeen automaattisesti. Lisätietoja: alma.helsinki.fi/doclink/7011, Liikuntapalvelut Liikuntatilat ja asiakaspalvelupisteet Hallintorakennuksen ja Kumpulan liikuntakeskukset sekä Viikin monitoimitalo avoinna joka päivä. Muissa pisteissä asiakaspalvelu arki-iltaisin. sähköposti: [email protected]. puh: (09) Keskustakampus: Hallintorakennus, Fabianinkatu 20 C; Porthania, Yliopistonkatu 3; Siltavuorenpenger 20 G, sisäpiha Kumpulan kampus: Kumpulan liikuntakeskus, Väinö Auerin katu 11; Nilsiänkatu 3 Viikin kampus: Viikin monitoimitalo, Talonpojantie 8; Viikin normaalikoulu, Kevätkatu 2 Meilahden kampus: Meilahden yläaste, Kuusitie 12 (ei asiakaspalvelupistettä) Liikuntatarjonta: ryhmäliikunta (mm. aerobic, jooga, salsa, kuntonyrkkeily) kuntosalit palloilu ja mailapelit seinäkiipeily kamppailulajit ulkoliikunta (mm. hiihtopäivät) yksilö- ja tilauspalvelut (mm. hieronta, kuntotestit, team training) uintikurssit ja alennukset uimahalleista Liikuntamaksun maksettuasi pääset kaikille ohjatuille tunneille, kuntosalille ja palloilemaan. Erikseen maksat yksilö- ja ryhmäpalveluista, vakiovuoroista (peliporukat, squash- ja sulkapallo), kursseista sekä palloilusarjoista ja -turnauksista. Liikuntamaksun voit maksaa Yliopistoliikunnan verkkosivuilla sekä liikuntatilojen asiakaspalvelupisteissä. Ota opiskelijakortti tai -todistus mukaan! Lisätietoja Yliopistopaino Yliopistopaino palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissa sekä kirjakustannus- ja myyntiasioissa. Jokaisella kampuksella toimii pikapaino. Lisätiedot puh (vaihde) 145

153 17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT 17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) HYYn keskustoimisto, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) Keskustoimiston yhteydessä toimii palvelutoimisto, jossa hoidetaan Lyyra- ja vippilaina-asiat sekä tilojen ja laitteiden vuokraus. Samassa tilassa palvelee myös asunnonvälitys. Palvelutoimiston ja asunnonvälityksen aukioloajat selviävät HYYn wwwsivuilta osoitteesta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on perustettu vuonna Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Tällä hetkellä HYYllä on yli jäsentä. HYY toimii opiskelijoiden etujärjestönä ja tarjoaa jäsenilleen monia palveluja. Lisäksi HYY palvelee piirissään toimivia järjestöjä, joita on n Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaminen on edellytys yliopistoon ilmoittautumiselle. Jäsenmaksun maksaminen oikeuttaa käyttämään YTHS:n terveydenhoitopalveluita. Läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija saa opiskelijakorttiinsa lukuvuositarran, jolla voi osoittaa olevansa oikeutettu erilaisiin opiskelija-alennuksiin esim. julkisessa liikenteessä, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä monissa liikkeissä. Vanhat opiskelijat saavat lukuvuositarransa noutaessaan Ylioppilaskalenterinsa ja opinto-oppaansa. Uusien opiskelijoiden on ensin haettava itselleen opiskelijakortti, jonka saa HYY:n palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Lyyra toimii mm. maksu- ja alennuskorttina esim. UniCafe-ravintoloissa. Lisätietoja Lyyrasta sekä hakemuslomake osoitteessa Ylioppilaskunnan tarjoamia jäsenetuja ovat mm. maksuton oikeusapu, vippilainat, Ylioppilaslehti tai Studentbladet kotiin kannettuna sekä Ylioppilaskalenteri. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toimintaja projektiavustuksia, kokous- ja juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Academicalta sekä maksutonta palstatilaa Ylioppilaslehdessä. HYYn toiminnassa on mukana sekä palkattua henkilökuntaa että innostuneita vapaaehtoisia. HYYn jäsenet pääsevät mukaan toimintaan esimerkiksi valiokunnissa. Lisätietoja ylioppilaskunnasta saat mm. www-sivuilta ( Ylioppilaskalenterista, Ylioppilaslehdestä ja Studentbladetista. Tutustu ylioppilaskuntaasi! 17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden aine- ja etujärjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen opinto-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja sekä edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia. EKY toimii jäsentensä taloudellisten ja ammatillisten etujen puolesta sekä kaikilla muillakin jäsenistöänsä ja eläinlääketiedettä koskevilla alueilla. EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston, sen tiedekuntien ja ylioppilaskunnan kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliiton sekä sen jäsenistön kanssa ja ylläpitää yhteyksiä valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin sekä kansainvälisiin vastaaviin järjestöihin. EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsingin yliopiston 146

154 eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opinto-oikeuden saaneet eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai eläinlääketieteen jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt. Jäseneksi haluava suorittaa yhdistyksen jäsenmaksun eräpäivään mennessä EKY:n pankkitilille, jonka jälkeen hänet rekisteröidään jäseneksi. Jäsen menettää jäsenyytensä joko valmistuttuaan tiedekunnasta tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat olla syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n jäseniä. Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle. Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua ei tällöin palauteta. Yhdistys voi vuosikokouksen niin päättäessä nimittää yksityishenkilön tai yhteisön kunniajäsenekseen. Yhdistys voi myös hallituksen päätöksellä ottaa erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityisjäseniä, yrityksiä tai yhteisöjä. Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenet yhdistyksen kokouksissa. Sääntömääräisiä kokouksia on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja kevätkokous. Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä niin vaatii. EKY valitsee vuosittain jäsenistönsä keskuudesta hallituksen, joka muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sihteeristä, taloudenhoitajasta ja lisäksi vähintään seitsemästä ja enintään yhdeksästä muusta jäsenestä. Uusi hallitus astuu virkaan vuoden vaihteessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa, kokoukset ovat kaikille avoimia. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on nähtävillä Viikin kerhotilan ilmoitustaululla. EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa. EKY:n toiminnan keskipiste on tähän asti ollut EKY-talo tiedekunnan tontilla Hämeentiellä. Tiedekunnan muuttaessa Hämeentieltä Viikin kampukselle myös EKY:n toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin Agnes Sjöberginkadulle. EKY:n uusissa tiloissa on jäsenistön käytettävissä mm. biljardipöytä, kahvinkeitin, rummut ja piano. Siellä myös pidetään hallituksen ja yhdistyksen kokoukset sekä yhdistyksen te toja ja muita tapahtumia. Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2 Postiosoite: ELTDK, PL 66, Helsingin yliopisto [email protected] Kotisivu: 147

155 18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ 18.1 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Linkki voimaan tulleeseen asetukseen yliopistojen tutkinnoista löytyy tiedekunnan wwwsivuilta: Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö Kanslerin 23 päivänä maaliskuuta 1999 vahvistama 1 luku Johtosäännön soveltaminen 1 Johtosäännön soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan opintosuoritusten arvosteluun, opintosuoritusten arvostelun oikaisemiseen ja kuulustelujen järjestämiseen mukaan lukien soveltuvin osin valintakokeen järjestäminen. Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, tutkielmaa, esitelmää ja muuta kirjallista työtä, suoritusnäytettä, kirjallista ja suullista kuulustelua, opintosuorituksen hyväksilukemista ja muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin. Tätä johtosääntöä ei sovelleta opiskelijavalinnan oikaisumenettelyyn, josta on säädetty yliopistolain :ssä, yliopistoasetuksen 13 :ssä ja hallintojohtosäännön 56 :ssä. 2 Soveltamisohjeet Tiedekunnat ja erillislaitokset voivat antaa tämän johtosäännön soveltamista koskevia ohjeita, jotka on saatettava opintosuoritusten tutkintolautakunnan tietoon. 2 luku Kuulustelukieli 3 Suomen kieli ja ruotsin kieli kuulustelukielenä Kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa opiskelijalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä, ellei kuulusteltavan aineen laatu edellytä muuta. Kirjallisten kuulustelujen tehtävät on aina annettava opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Suullisissa kuulusteluissa kuulustelijan tulee käyttää opiskelijan ilmoittamaa kieltä. Jos kuulustelija ei riittävästi hallitse tätä kieltä, hänen tulee huolehtia siitä, että tehtävät kuitenkin esitetään opiskelijalle hänen valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, voidaan kuulustelukielenä käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä. 4 Opiskelijan oikeus käyttää vierasta kieltä kuulustelukielenä Opiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi päättää asianomainen kuulustelija tai laitoksen esimies sen mukaan kuin tiedekuntaneuvosto määrää. Opiskelija voi aineen professorin suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa kypsyysnäytteessä päättää dekaani, ellei tiedekuntaneuvosto toisin määrää. 5 Väitöstilaisuuden kieli Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen, kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä 148

156 tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan. 3 luku Kuulusteltava kirjallisuus 6 Kirjallisuudesta tiedottaminen Kuulusteltava kirjallisuus ilmoitetaan kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa, tiedekunnan ilmoitustaululla tai muutoin julkisesti riittävin tunnistetiedoin, jotta opiskelija löytää tarvitsemansa julkaisut. Kesken lukuvuoden voidaan kuulusteltavaan kirjallisuuteen tehdä vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä, jos siihen on painavia syitä. Niissä tiedekunnissa, jotka julkaisevat kaksi tai useampia lukuvuosia kerrallaan voimassa olevia opinto-oppaita, kuulusteltavaan kirjallisuuteen saadaan tehdä laajempia muutoksia vain sellaisina vuosina, jolloin uusi opinto-opas julkaistaan. Oheislukemiston luonteinen tai yksittäisen opiskelijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus voidaan jättää ilmoittamatta tiedekunnan opinto-oppaassa. Ne kirjallisuutta koskevat tiedot, joita ei mainita opinto-oppaassa, on muulla tavoin hyvissä ajoin saatettava sekä opiskelijoiden että kirjallisuushankintoja hoitavien yksiköiden tietoon. 7 Loppuunmyydyt teokset Esittäessään kuulusteltavan kirjallisuuden vahvistettavaksi tiedekuntaneuvostolle laitoksen johtoryhmän on varmistauduttava siitä, että vaadittavat teokset ovat opiskelijan saatavissa. Loppuunmyytyjä teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Tällöin laitoksen johtoryhmän on varmistettava teoksen riittävä saatavuus, ja tiedotettava opiskelijoille miten kyseiset teokset ovat saatavissa käyttöön. 8 Uusien vaatimusten voimaantulo Vaadittavaa kirjallisuutta muutettaessa tiedekuntaneuvoston on annettava täsmälliset määräykset siirtymävaiheesta. Mikäli opiskelija on aloittanut tietyn, useasta kuulustelusta koostuvan kurssi-, opintojakso- tai muun opintokokonaisuuden suorittamisen, hänellä on oikeus suorittaa se loppuun tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa vanhojen vaatimusten mukaisesti. 4 luku Kuulustelujen järjestäminen 9 Kuulustelujen järjestäminen ja uusiminen Annettavasta opetuksesta riippumattomia kuulusteluja on järjestettävä niin usein, ettei kuulustelukertojen harvalukuisuus hidasta opiskelua. Kuulusteluun tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Uusintakuulustelujen ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon toisaalta opiskelijan mahdollisuus valmistautua kuulusteluun ja toisaalta opiskelijan oikeus keskeytymättä harjoittaa opintojaan. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin. Jos kuulusteltava on vammainen tai jos hänellä on muu hyväksyttävä terveydellinen este, jonka vuoksi hän ei pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, kuulustelu tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää hänen kannaltaan mahdollisimman suotuisalla tavalla. 10 Kuulusteluista tiedottaminen Kuulustelun järjestäjän on tiedotettava kuulustelun ajankohdasta ja paikasta hyvissä ajoin ennen kuulustelua. Tiedot annettavasta opetuksesta riippumattomien kuulustelujen ajankohdista ja paikoista on ilmoitettava koko lukuvuoden osalta asianomaisen tiedekunnan opinto-oppaassa tai muutoin julkisesti. 149

157 Kuulustelun järjestäjän on etukäteen tiedotettava opiskelijoille, millä tavoin kuulusteluun ilmoittaudutaan ja millä tavoin ilmoittautuminen voidaan peruuttaa. Opiskelijoille on myös tiedotettava niistä seurauksista, joihin virheellinen tai puutteellinen ilmoittautuminen voi johtaa. 11 Kuulusteluun osallistumisen epääminen Kuulusteluun saa osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on kuulustelun edellyttämä opiskeluoikeus. Osallistumiskertoja annettavasta opetuksesta riippumattomiin kuulusteluihin ei saa rajoittaa. Jos opiskelija on hylätty kahdessa edellisessä saman opintosuorituksen kuulustelussa tai jos hän on jäänyt niistä pois ilman pätevää syytä, kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että opiskelija ei saa osallistua uuteen kuulusteluun ennen enintään kuuden viikon pituisen määräajan kulumista edellisestä kuulustelusta. 12 Kuulustelusalista poistuminen väliaikaisesti Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä niin, että kuulusteltava voi pakottavista syistä olla valvottuna lyhyen aikaa poissa kuulustelusalista. 13 Kuulustelun valvonta ja kuulustelusta poistuminen Valvojien on huolehdittava siitä, että kaikki samassa salissa olevat kuulusteltavat saavat tehtävät tietoonsa samanaikaisesti. Kuulusteluaika lasketaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavilla on ollut tilaisuus saada tehtävät tietoonsa. Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan kuulustelun järjestäjän ilmoittamana ajankohtana. Poistumisajankohdasta on tiedotettava opiskelijoille etukäteen. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle on annettava mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu siihen ennen määrättyä poistumisajankohtaa. Kuulustelun päättymisajankohta on ilmoitettava etukäteen. 14 Kuulustelutilaisuuden uusiminen Jos kuulustelua ei kuulusteltavasta riippumattomasta syystä voida suorittaa kyseisessä tilaisuudessa, on asianomaiselle opiskelijalle viivytyksettä järjestettävä mahdollisuus uusintakuulusteluun. 15 Henkilöllisyyden tarkistaminen Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Jos opiskelija ei voi todistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, kuulustelu voidaan hylätä. 16 Kuulustelutilaisuudessa sallitut apuvälineet Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan vain kirjoitusvälineet. Jos muita välineitä sallitaan tai edellytetään, on siitä tiedotettava opiskelijoille ja valvojille etukäteen. Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan välttämättömät lääkkeet ja vähäinen määrä eväitä. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussapitäminen kuulustelutilaisuudessa on kielletty. 5 luku Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi 17 Kuulusteluvilppi Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava syyllistyy vilppiin, hän keskeyttää asianomaisen opiskelijan kuulustelun. 18 Kuulustelun häiritseminen 150

158 Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos kuulustelun häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun. Jos kuulustelun häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla. 19 Kuulusteluvilpistä ja kuulustelun häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen Opiskelijalle, jonka epäillään syyllistyneen kuulusteluvilppiin tai kuulustelun häiritsemiseen, on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn, sekä sen kiistääkö tai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. Vastauspaperit toimitetaan tämän jälkeen kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan. 20 Seuraamukset Vilppiin syyllistyneen opiskelijan kuulustelu hylätään. Ennen kuulustelun hylkäämistä opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille. Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen kuulustelun hylkäämiseen, voi saattaa asian kirjallisesti tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä. 21 Kurinpitomenettely Kun opiskelijan syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa kuulusteluvilpin rehtorille yliopistolain 19 :n ja yliopistoasetuksen 20 :n mukaista kurinpitomenettelyä varten. 6 luku Opintosuorituksen arvostelu ja tulosten julkistaminen 22 Opintosuorituksen arvostelu Jokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen tarvittava asiantuntemus. Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintoviikkomääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintoviikkomäärältään laajin suoritus tai jos opintoviikkomäärät ovat samoja, arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus. Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11 :ssä säädetään. 23 Kuulustelun arvostelu Saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vähintään kahta arvostelijaa. 24 Kuulustelun tulosten julkistaminen Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana 151

159 järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön ilmoitustaululla ja niiden tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa. Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet, hylättyjen määrät sekä harkinnan mukaan hyväksyttyjen arvostelu. Julkistamisen yhteydessä ei saa ilmoittaa opiskelijoiden henkilötunnuksia. Kuulustelija varmentaa allekirjoituksellaan kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa. 25 Kuulusteluvastausten tallentaminen ja arvosteluperusteiden julkistaminen Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi yliopistoasetuksen 16 :n mukaisesti nähdä oman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan. Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien opintojen loppuarvosanan määräytymismisperusteet on julkistettava aina etukäteen opinto-oppaassa, ilmoitustaululla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman asianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista. 26 Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto, jollei tiedekuntaneuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt tätä tehtävää laitoksen johtoryhmälle. Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosana-asteikosta. Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastamisesta ja arvostelusta määrää tiedekuntaneuvosto. 27 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset tutkimuksen arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. 28 Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tai johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. 29 Väitöskirjan esitarkastaminen Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia 152

160 esitarkastajana ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Esitarkastajan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä kolmea kuukautta pidempi. Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää. Konsistori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjan kappaleita yliopistolle. 30 Väitöskirjan julkinen tarkastaminen Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia vastaväittäjänä ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin viran haltijoista tai hoitajista. Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. 31 Väitöskirjan arvostelu Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta. Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta. Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. 7 luku Opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettely 32 Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely 153

161 Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin tiedekuntaneuvosto tai laitoksen johtoryhmä on suorittanut opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää on 14 päivää siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen. Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen. Tiedekuntaneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 33 Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. 8 luku Opintosuoritusten tutkintolautakunta 34 Opintosuoritusten tutkintolautakunnan kokoonpano Opintosuoritusten tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja vähintään kaksi opiskelijaa. Lautakunnan jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla oikeustieteen kandidaatti. Opintosuoritusten tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Konsistori nimeää opintosuoritusten tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet, lisäjäsenet sekä varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Konsistori määrää lautakunnan sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Sihteeri toimii opintosuoritusten tutkintolautakunnan esittelijänä. 35 Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävät Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on 1) käsitellä :n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt, 2) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteen oikaisua, 3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi, 4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä sekä 5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain, yliopistoasetuksen tai hallintojohtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä. 36 Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko 154

162 Opintosuoritusten tutkintolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat ansiot. Opintosuoritusten tutkintolautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee :n nojalla tehdyn oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksilukemista koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai tiedekuntaneuvostolle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Opintosuoritusten tutkintolautakunta tekee päätöksensä esittelystä. 37 Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätökset Opintosuoritusten tutkintolautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu. Mikäli opintosuoritusten tutkintolautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan. 38 Muutoksenhaku Yliopistolain 35 :n 2 momentin mukaan opintosuoritusten tutkintolautakunnan opintosuorituksen arvostelua koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 9 luku Opintosuoritusten rekisteröinti 39 Merkintä opiskelijarekisteriin Opintosuorituksen arvostelijan on viipymättä toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. Ulkomailla suoritetut, hyväksiluetut opinnot merkitään suoritusyliopiston ilmaisevalla lisämerkinnällä. Opintosuoritustiedot on säilytettävä arvostelun suorittaneen yksikön arkistossa vähintään 10 vuotta. Opiskelijarekisteritietojen arkistoinnista määrätään yliopiston arkistosäännössä. 40 Opintosuoritusote ja opintokirja Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa. Tiedekuntaneuvosto voi antaa pysyväismääräykset opiskelijalle annettavasta opintokirjasta tai opintokortista sekä siihen tehtävistä opintosuoritusmerkinnöistä. 41 Opiskelijarekisteritietojen oikaiseminen Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti hallintoviraston määräämällä tavalla. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisua on haettava 10 vuoden kuluessa opintosuorituksen arvostelussa. 155

163 Oikaisupäätöksen tekeminen voidaan antaa tiedekunnan tai laitoksen henkilökuntaan kuuluvan tehtäväksi opintosuorituksen arvostelijan varmentaman tuloslistan tai opiskelijan opintokirjassa tai - kortissa olevan merkinnän perusteella, siten kuin tiedekunnassa dekaani tai laitoksessa esimies erikseen määrää. Hallintoviraston opiskelijarekisteriyksikön henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä oikaisupäätös, mikäli päätös voidaan tehdä yksikön arkistossa olevan varmennetun tuloslistan, opiskelijan opintokirjassa tai -kortissa olevan yksikäsitteisen suoritusmerkinnän tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta. 10 luku Erinäisiä säännöksiä 42 Opintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuus ja salassapito Opintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä laissa on säädetty. 43 Opintosuoritusten hyväksilukeminen Hallintojohtosäännön 55 :n mukaan tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa. 44 Määritelmä Mitä tässä johtosäännössä sanotaan kuulustelusta koskee soveltuvin osin myös muita opintosuorituksia. Yliopistolailla tarkoitetaan tässä johtosäännössä yliopistosta 27 päivänä kesäkuuta 1997 annettua lakia (645/97) yliopistoasetuksella 6 päivänä helmikuuta 1998 annettua asetusta (115/98) ja hallintojohtosäännöllä kanslerin 2 päivänä maaliskuuta 1998 vahvistamaa Helsingin yliopiston hallintojohtosääntöä. 45 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan sen vahvistamispäivästä lukien ja sillä kumotaan kanslerin vahvistama Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä oikeusturvalautakuntaa koskeva johtosääntö. Kansleri Risto Ihamuotila Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki 18.3 Pysyväismääräykset: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto Tavoitteet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen 156

164 valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana virallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla. Tutkintojen laajuus ja rakenne Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat alkaen eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Tutkielman laajuus on 25 opintopistettä, jos siihen kuuluu kokeellinen osuus. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opetuksen järjestäminen Helsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella on periodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodi on lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuoden opetusta. Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) tai hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Arvosteluasteikko 0-5 on otettu käyttöön Helsingin yliopistossa Arvosanaan 1 vaaditaan noin 60 % kuulustelun kokonaispistemäärästä. Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatin tutkielman arvostelee työn ohjaaja. Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetään tutkimussuunnitelmassa valvoja ja ohjaaja(t). Valvoja on tiedekunnan professori tai dosentti. Työlle nimetään aina vastuullinen ohjaaja, joka voi olla myös työn valvoja. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman arvioi työn vastuullinen ohjaaja ja 157

165 toinen tarkastaja. Toisen tarkastajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Tutkielman arvosanasta päättää sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty. Lisensiaatin tutkielman arvosteluasteikko ja toisen tarkastajan nimeäminen tulevat voimaan Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ennen suoritetuista opintokokonaisuuksista annetut laatuarvosanat approbatur - laudatur on muutettu asteikolle 0-5. Opiskelija voi pyytää korjaamaan mahdolliset muunnoksessa tapahtuneet virheet ottamalla yhteyttä tiedekunnan kansliaan opintoasiainsihteeriin. Tutkintotodistuksissa käytetään muunnettuja arvosanoja. Kieliopinnot Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista, toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito. Vieraan kielen opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on sellainen vieraan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä osallistumalla kielikeskuksen järjestämään opetukseen tai kokeeseen. Kypsyysnäyte Osoittaakseen suomen tai ruotsin kielitaidon opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Opinnäytteen aiheen hallintaa mittavaa kypsyyskoe suoritetaan sekä kandidaatin että lisensiaatin tutkinnossa. Kumpikin kypsyysnäyte kirjoitetaan kyseisen tutkielman aihealueelta tiedekunnan kanslian järjestämässä tenttitilaisuudessa. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet määrittelee opiskelijakohtaisesti tutkielman ohjaaja tai johtaja. Kandidaatin tutkielmaan kuuluvan kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa työn ohjaaja ja kieliasun kielentarkastaja. Lisensiaatin tutkielmaan kuuluvan kypsyysnäytteen tarkastaa työn johtaja tai ohjaaja. Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan tai ohjaajan kanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavan opintojakson sijasta tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrä muita suomen tai ruotsin kielen perusopintoja. Opintojen vanheneminen jälkeen suoritetut opintosuoritukset ja -kokonaisuudet vanhenevat 10 vuoden kuluessa niiden suorittamisesta. Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää asianomaisen oppiaineen professori. Vanhentunut suoritus tulee suorittaa uudelleen tai osoittaa hallitsevansa 158

166 tiedot oppiaineen määräämällä tavalla. Opintokokonaisuuden suorituspäivämäärä on viimeiseksi suoritetun opintojakson tai tentin suorituspäivämäärä. Vanhenemissääntö ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevilla yleisopintoihin kuuluvia opiskeluun orientoivia jaksoja, kieliopintoja eikä tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteita. Uuden asetuksen mukaisesti opiskelevilla vanhenemissääntö ei koske kandidaatin tutkinnon perusopintoja (ml. kieliopinnot). Suoritettu eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan varadekaanin ratkaistaviksi. Opintojen suoritusjärjestys Tutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan opintojen suoritusjärjestys. Opintojaksojen suorittamisen edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Tutkinnonuudistuksen siirtymäkauden aikana voi olla tarpeen hyväksyä uuden rakenteen mukaisesti opiskelemaan siirtyneelle opiskelijalle opintojen suoritusjärjestyksestä poikkeavia ratkaisuja, jottei opiskelijan opintojen etenemiselle muodostu kohtuuttomia esteitä. Poikkeavan opintojen suoritusjärjestyksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelijalla on hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) voimaan tulleen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien opintoihin kuuluu pakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio). Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden tulee siirtyessään tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma uuteen rakenteeseen kuuluvien opintojen suorittamisesta ja/tai korvaamisesta. Etappi - Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä Etappi-järjestelmään kuuluvat kaikki voimaan tulleen asetuksen mukaisesti opiskelevat perusopiskelijat. Etappi ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevia. Tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua ja tutkintojen valmistumista. Etapin avulla seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän perusteella ja opintojen etenemistä tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaan opintopistekertymään. Etapin tarkistuspisteet ovat 1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (25 opintopistettä) 2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (120 opintopistettä) 3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis) 4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (50 opintopistettä, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot) 5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis) Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy 1. etapissa terve kotieläin -kokonaisuuden opettaja, 2. etapissa eläinlääketieteellisen mikrobiologian tai patologian opettaja, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö. Opintosuunnitelman 159

167 hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle. Tällöin opintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksytty opintosuunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosiilmoittautumiselle. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan varadekaanin ratkaistaviksi. Opintojen hyväksilukeminen Pakollisten ja vaihtoehtoisten opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson vastuuopettaja tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aineopintojen korvaamisesta kokonaan muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani. Äidinkielen viestintäopintojen korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muiden juonteina järjestettävien opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminen Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaan tutkintotodistuksen liitteenä annettavassa opintosuoritusotteessa. Tutkintotodistuksen yhteydessä annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement liite. Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot opiskelija voi pyytää tiedekunnan kanslian opintoasioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa tiedekunnan dekaani. Eläinlääkärin ammatin harjoittaminen edellyttää, että tutkinto laillistetaan. Laillistamisen suorittaa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto ( alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto). Todistusten jakotilaisuuksia järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti vuodessa järjestetään juhlallinen publiikki, jonka yhteydessä valmistuvat eläinlääketieteen lisensiaatit voivat antaa eläinlääkärivakuutuksen (laillistaa tutkintonsa). Tutkinnonuudistuksen siirtymäkausi Eläinlääketieteen koulutusalalla on siirrytty kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa. Alempi kandidaatin tutkinto ja ylempi lisensiaatin tutkinto ovat molemmat kolmivuotisia. Vanha tutkintoasetus on voimassa asti. Jokaisella ennen opintonsa aloittaneella perusopiskelijalla on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus jatkaa opintojaan vanhan asetuksen mukaan tai siirtyä opiskelemaan uuden järjestelmän mukaan. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvän opiskelijan tulee toimittaa siirtymistä koskeva sitova ilmoitus tiedekunnan kansliaan. Vanhat, ennen suoritetut opintoviikot on muutettu opintopisteiksi yliopiston päättämällä laskennallisella kertoimella 2. Siirtymäkauden ajan opintojaksojen laajuus ilmoitetaan sekä opintoviikkoina että opintopisteinä. Jos opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi viimeistään , hän voi halutessaan suorittaa vanhan rakenteen mukaisen 220 opintoviikon laajuisen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Jos vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleva ei saa tutkintoaan valmiiksi ennen , hänen on suoritettava kandidaatin tutkinto. Jokainen jälkeen opiskeluoikeuden tiedekuntaan saanut perustutkinto-opiskelija suorittaa opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi päättyy Tiedekuntaneuvoston päätös Kohtaa opintosuoritusten arvostelu muutettu tiedekuntaneuvoston kokouksessa

168 19 OPETTAJAT Professorit Andersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus, puh. (019) , Björkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Hänninen, Marja-Liisa, ELT, ympäristöhygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Katila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus, puh. (019) , Korkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Kukkonen, Jyrki, FT, eläinlääketieteellinen solu- ja molekyylibiologia, Peruseläinlääketieteen laitos Palva, Airi, MMT, mikrobiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 12-13, puh. (09) , Pyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus, puh. (019) , , Pösö, Reeta, FT, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 13-14, puh. (09) , Raussi, Satu, FT, kotieläinten hyvinvoinnin tutkimus (mvs.), Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Saloniemi, Hannu, ELT, Dip ECVPH, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, tavattavissa ma 8-9, puh. (09) , Sivelä, Seppo, FT, maidon teollinen hygienia, määräaikainen professori, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Snellman, Marjatta, Dr.med.vet., (Hannover), ELT, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, tavattavissa ti 9-10, puh. (09) , Soveri, Timo, ELT, sisätautioppi, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus, tavattavissa ti puh. (019) , 161

169 Spillmann, Thomas, PD Dr.Med.Vet., eläinlääketieteellinen sisätautioppi, Kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen laitos, (09) , Sukura, Antti, ELT, Dip ECVP, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 9-10, puh. (09) , Tulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS., kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 9-10, puh. (09) , Vainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh. (09) , Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointi, määräaikainen professori, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, puh (09) , Vapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) tai (09) , Dosentit Ali-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia Fredriksson-Ahomaa, Maria, ELT, elintarvikehygienia Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologia Happonen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppi Heinonen, Mari, ELT, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, sikasairaudet, ks. kliiniset opettajat Hielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia, sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto, puh. (09) , Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygienia, Evira, puh , , Honkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi, Huovilainen, Anita, FT, virologia Huhtanen, Pekka, MMT, märehtijäin ruokinta Hyytiä-Trees, Eija, ELT, elintarvikehygienia, Centers for Disease Control and Prevention CDC, Atlanta, USA, puh , fax , Iivanainen, Antti, ELT, solu- ja molekyylibiologia 162

170 Juokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit. puh. (09) Järveläinen, Harri, ELT, toksikologia Kaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia Kipari, Anja, PD, Dr. med vet, eläinlääketieteellinen patologia Kommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia, ks. yliassistentit Korpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia, Keskussotilassairaala, Sotilaslääketieteen laitos, puh. (09) , Laitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, kirurgia, ks. kliiniset opettajat Lindberg, Lars-Axel, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia Lindström, Miia, ELT, elintarvikehygienia Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, elintarvikehygienia Mattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia, Maunula, Leena, FT, elintarvike- ja ympäristövirologia, Nevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiede Niskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia Oksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, ks. kliiniset opettajat Pohjanvirta, Raimo, ELT, ympäristötoksikologia Raekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia, ks. yliopistonlehtorit Rajala-Schultz, Päivi Johanna, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologia Rizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologia, Evira, puh , Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, ks. yliopistonlehtorit Räihä, Jan, ELT, kirurgia, Espoon Eläinsairaala, Finnoontie 31, Espoo, puh. (09) Saijonmaa-Koulumies, Leena, PhD, Dermatologia Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, ks. kliiniset opettajat 163

171 Sihvonen, Liisa, ELT, eläinten virustautien epidemiologia Soback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia Vuorilehto, Ilkka, TkT, biokemia Yliopistonlehtorit Hellström, Sanna, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh (09) , Kaikkonen, Matti, ELL, FM, biokemia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) , Laukkanen, Riikka, ELL, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, (09) , Lindström, Miia, ELT, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Lundén, Janne, ELT, lihantarkastus, elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, (09) , Nevas, Mari, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Pessa-Morikawa, Tiina, FT, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) , Raekallio, Marja, ELT, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Reeben, Mati, FT, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, pedogoginen yliopistonlehtori, tiedekunnan kanslia, puh. (09) , Saari, Seppo, ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteellinen parasitologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Virtala, Anna-Maija, ELL, MSc, PhD (eläinlääketiede), Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, infektioepidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , 164

172 Kliiniset opettajat Hakkarainen, Kristiina, ELL, erikoiseläinlääkäri, nautaterveydenhuolto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Heinonen, Mari ELT, sikataudit ja -tutkimus, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (019) , ks. dosentit Jokinen, Tarja, ELL, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, neurologia ja neurokirurgia Kilpinen, Susanne, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Keränen, Pauli, ELL, erikoiseläinlääkäri, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) Kuusela, Erja, ELT, eläinten anestesiologia ja tehohoito, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Laitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Melamies, Marika, ELL, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (019) , Rajamäki, Minna, ELL, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sisätautioppi, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Rautala, Helena, ELT, märehtijöiden sairaudet, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Rinkinen, Minna, ELT, pieneläinten sisätautioppi, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Sankari, Satu, ELT, keskuslaboratorio, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Seppänen, Johanna, ELL, terveydenhoito, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (019) , Simojoki, Heli, ELL, erikoiseläinlääkäri, märehtijöiden sisätaudit, kirurgia ja terveydenhoito, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (019) , Syrjä Pernilla, TÄ, Hannover, eläinlääkäri, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , 165

173 Taponen, Juhani, ELT, nautojen lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (019) , Yliassistentit Gerhards, Christoph, Dr.med.vet., eläinlääkäri (Saksa), anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) Kommonen, Bertel, ELT, kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) Sulonen, Johanna, ELL, ympäristöhygienia, Elintarvike- ja ympäristohygienian laitos, Assistentit Airas, Niina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Honkavaara, Juhana, ELL, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Hänninen, Laura, ELL, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Kareskoski, Maria, ELL, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh (019) , Koho, Ninna, FM, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) , Lindén Jere ELL, toksikologia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Markkula, Annukka, ELL, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, Niku, Mikael, FM, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh (09) , Taponen, Suvi, ELL, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, puh. (09) , Tolvanen, Riina, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) , Turunen, Pauli, FM, biokemia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09)

174 ISSN Helsinki 2007 Yliopistopaino