YTK300 YLEISEN TEOLOGIAN PERUS- JA AINEOPINNOT, KATOLINEN OPINTO- KOKONAISUUS (60 op) 10706

Transkriptio

1 YTK300 YLEISEN TEOLOGIAN PERUS- JA AINEOPINNOT, KATOLINEN OPINTO- KOKONAISUUS (60 op) YTK100 YLEISEN TEOLOGIAN PERUSOPINNOT, KATOLINEN OPINTOKOKONAISUUS (25 op) Yleisen teologian katolisen opintokokonaisuuden perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija Raamatun synnyn ja sen olennaisen sisällön problematiikkaan, kristillisen kirkon vaiheisiin sekä kristillistä uskoa ja etiikkaa koskevien käsitysten tutkimukseen. Opinnoissa tarkastellaan myös maailman muita uskontoja - erityisesti korkeauskontoja ja nykyajan uusia uskontoja - sekä niiden tieteellistä tutkimusta. Tavoitteena on lisäksi katolisen seurakunnan toiminnan ja jumalanpalveluksen tunteminen sekä kirkon kasvatustoimintaan ja koulun katoliseen uskontokasvatukseen perehtyminen. Sisältö Yleisen teologian katolisten perusopintojen opintokokonaisuus YTK100 (25 op) koostuu opintojaksoista YTK101-YTK105. Opiskelija suorittaa jokaisesta viidestä oppiaineesta viiden opintopisteen jakson, johon sisältyvät luennot sekä luentoihin liittyvä kirjallisuus. Yleisen teologian perusopintojen opinto-oikeuden hakuajat ks. Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen perusopintoihin. Moodle-kurssialue Yleisen teologian perusopintojaksot sisältävät sekä lähiopetuksena annettavia luentoja että tentittävää kirjallisuutta. Luennoille, joille opiskelijoiden on osallistuttava, ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa. Luentosarjojen läsnäolosta on linjattu, että kuuden luentokerran kurssista voi olla kerran (4 tuntia) poissa. Toisen poissaolokerran voi korvata luennoitsijan kanssa sovittavalla korvaavalla tehtävällä. Kolmannen poissaolokerran jälkeen opiskelija voidaan poistaa luentokurssilta, jolloin opintojakson suoritus keskeytyy. Opintojaksot tentitään tenttiakvaariossa (Examinarium) Porthaniassa (huone 224, 2. kerros). Kutakin opintojaksoa voi tenttiä luentosarjan päätyttyä neljän kuukauden ajan. Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä haluamanaan ajankohtana tentin, jonka opettaja on etukäteen käynyt tallentamassa tenttijärjestelmään. Tenttiakvaariotilassa on tietokone, jolla tentti tehdään, ja tallentava tenttivalvonta. Tenttiakvaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin haluamaan ajankohtana. Ohjeet kurssi- ja tentti-ilmoittautumiseen Ilmoittaudu luentokursseille WebOodissa vähintään 10 päivää ennen kunkin luentokurssin alkamista. Opettaja luo tentin järjestelmään ja aktivoi sen luentokurssin päätyttyä. Varaa paikka tenttiakvaariosta. Onnistuneesta paikan varauksesta tulee sähköpostikuittaus sekä opiskelijalle että tentaattorille. Mene tenttiakvaariotilaan; Opiskelija käy tenttimässä tentin tenttiakvaariossa, huomaa tilakohtaiset ohjeet, ja tee tentti. Tutustu myös ohjeisiin ongelmatilanteiden varalta. Tentin päätyttyä opettajalle lähtee sähköposti, että tentti on arvioitavissa. Opettaja arvioi tentin tenttijärjestelmässä. Kun opettaja on arvioinut tentin, opiskelija saattaa saada automaattiviestinä palautetta ja alustavan arvosanan sähköpostiin (opettajan valinnan mukaan). Lopullinen arvosana kirjautuu Oodiin. Arviointi Kukin opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen painotetun keskiarvon mukaan. Kokonaisuuden arvosanaksi annetaan erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) tai välttävä (1). 1

2 Suoritusten rekisteröinti Saadakseen rekisteröityä koko 25 op:n opintokokonaisuuden opiskelijan tulee itse varmistaa, että opiskelijarekisterissä on tiedot kaikista suoritetuista opintojaksoista. Opintokokonaisuuden rekisteröi amanuenssi Timo Åvist. YTK101 EKSEGETIIKAN PERUSTEET (5 op) Niko Huttunen Luentokurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Raamatun kirjojen sisältöä ja niiden muotoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Hän pystyy lukemaan yleistajuista eksegeettistä kirjallisuutta, hänellä on tuntuma raamatuntulkinnan ja -tutkimuksen kysymyksiin ja hän osaa erottaa eksegeettisen tutkimuksen muunlaisesta Raamatun käytöstä. R. Sollamo (toim.), Paimentolaisten uskonnosta kirkkolaitokseksi (133 s.; kirjallisuuden lukeminen kannattaa aloittaa tästä teoksesta). K. Kuula - M. Nissinen - W. Riekkinen, Johdatus Raamattuun (1. tai 2. painos; 281 tai 341 s.). H. Räisänen, Mitä varhaiset kristityt uskoivat (377 s.). Luennot ja kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Niko Huttuselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Luennot (24 t) pitää yliopistonlehtori Niko Huttunen ma ja ke F24 Sali 532 sekä ti F24 Sali 531. Luennoille osallistuminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Luentoihin valmistaudutaan lukemalla eksegetiikkaa koskeva artikkeli teoksesta A. Raunio - P. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutkimukseen (4. p.), s YTK102 KIRKKOHISTORIAN PERUSTEET (5 op) Marjo-Riitta Antikainen Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kirkon historian eri aikajaksot ja osaa selittää niiden keskeiset sisällöt ja tärkeimmät vaikuttajat. Hän tunnistaa oman aikansa kristinuskon ilmenemismuotojen historialliset juuret ja osaa verrata toisiinsa Suomen ja muun maailman kirkkojen kehitystä. K. Vuorela: Finlandia catholica (s ). Joseph Ratzinger-Angelo Amato SDB, Letter to the Bishops of the Cathcolic Church on the Collaboration of Men and Women in the Church and in the World, 2004 (36 s.). S. Heininen - M. Heikkilä, Suomen kirkkohistoria (285 s.). K. Arffman, Kristinuskon historia (269 s.). 2

3 Luennot ja kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikaiselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Luennot (24 t) pitää yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikainen ma ja ke F24 Sali 532 sekä ti F24 Sali 531. Luennoille osallistuminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Luentoihin valmistaudutaan lukemalla kirkkohistorian artikkeli teoksesta A. Raunio - P. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutkimukseen (4. p.), s YTK103 SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN PERUSTEET (5 op) Jaakko Rusama Luentokurssin suoritettuaan opiskelija tuntee systemaattisen teologian ja kristillisen opinmuodostuksen keskeisiä käsitteitä ja ajattelutapoja. Hän on saanut yleiskuvan kristillisen teologian sisällöllisistä kehitysvaiheista ja systemaattisen teologian eri oppiaineiden erityiskysymyksistä. E. McGrath, Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan, s (5. p., Katsaus teologian historiaan patristiikasta 1900-luvun lopulle). Katolisen kirkon katekismus KATT, s , Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen asiakirjat: Kirkosta, Kirkko nykymaailmassa, Katolinen kirkko ja kristittyjen ykseys. Yht. 240 s. (painettuina erillisniteinä kirjastoissa, osa löytyy myös internetissä: J. Aarts (toim.), Paavi (171 s.). Benedictus XVI, Deus caritas est eli Jumala on rakkaus (76 s.). Dogmaattinen opetus, Katolisen kirkon opetus uskosta, paavista ja Neitsyt Mariasta , Katolinen näkökulma 5 (75 s.). J. Hallamaa (toim.), Rahan teologia ja Euroopan kirkot, s Luennot ja kirjallisuus tentitään dosentti Jaakko Rusamalle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Luennot (24 t) pitää dosentti Jaakko Rusama ma F24 Sali 532, ma P667, ti F24 Sali 531 sekä ke P722. Luennoille osallistuminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Luentoihin valmistaudutaan lukemalla systemaattista teologiaa koskeva artikkeli teoksesta A. Raunio - P. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutkimukseen (4. p.), s

4 YTK104 KÄYTÄNNÖLLISEN TEOLOGIAN PERUSTEET (5 op) Johanna Lumijärvi Luentokurssin suoritettuaan opiskelija tuntee käytännöllisen teologian peruskäsitteitä sekä osaa tarkastella uskonnollista elämää ja toimintaa käytännöllisen teologian viitekehyksestä käsin. Hän tuntee liturgiikkaan, kirkkososiologiaan ja uskonnonpedagogiikkaan liittyvää tutkimusta ja lähteitä sekä osaa etsiä käyttöönsä uskonnollisten yhteisöjen toimintaan liittyviä perusteoksia. H. Kotila, Liturgian lähteillä (3. p.; 279 s.). Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen asiakirjat: Pyhästä liturgiasta, Idän katoliset kirkot, Uskonnonvapaudesta, Kirkon lähetystoiminnasta, Kirkon suhteesta ei-kristillisiin uskontoihin, Kristillisestä kasvatuksesta, Maallikkojen apostolaatti, Sääntökuntaelämän uusiin olosuhteisiin mukautumisesta ja uudistamisesta, Tiedotuksen välineet. n. 200 s. (painettuina erillisniteinä kirjastoissa, osa löytyy myös internetissä: Roomalaisen messukirjan yleinen johdanto. Yleiskalenteri. Katolinen näkökulma 2. K. Aalto & M. Esko & M.-P. Virtaniemi (toim.), Sielunhoidon käsikirja, s , K. Inkala (toim.), Hoivatkaa toinen toistanne: diakonian teologian käsikirja, s Luennot ja kirjallisuus tentitään yliopisto-opettaja Johanna Lumijärvelle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Luennot (24 t) pitää yliopisto-opettaja Johanna Lumijärvi ja professori Antti Räsänen ma ja ke P722 sekä ti F24 Sali 532. Luennoille osallistuminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Luentoihin valmistaudutaan lukemalla käytännöllistä teologiaa koskeva artikkeli teoksesta A. Raunio - P. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutkimukseen (4. p.), s YTK105 USKONTOTIETEEN PERUSTEET (5 op) Mira Karjalainen Luentokurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimpien maailmanuskontojen pääpiirteet ja uskonnon käsitteen määrittelemiseen liittyvät ongelmat. Hän ymmärtää uskontotieteen aseman tieteiden kentässä, sen peruskäsitteet, ymmärtävän ja selittävän uskontotieteen eron sekä uskontotieteen tärkeimmät lähestymistavat ja niiden klassikot. Perusopintojakson kirjallisuus antaa perustiedot tärkeimmistä maailmanuskonnoista. Luennot antavat metodisia valmiuksia kirjan ymmärtämiseen. N. Smart, Uskontojen maailma (624 s.). 4

5 Luennot ja kirjallisuus tentitään dosentti Mira Karjalaiselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Luennot (24 t) pitää dosentti Mira Karjalainen ma ja ke P722 sekä ti ja to F24 Sh 531. Luennoille osallistuminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Luentoihin valmistaudutaan lukemalla uskontotiedettä koskeva artikkeli teoksesta A. Raunio - P. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutkimukseen (4. p.), s YTK200 YLEISEN TEOLOGIAN AINEOPINNOT, KATOLINEN OPINTOKOKONAISUUS (35 op) Yleisen teologian katolinen aineopintokokonaisuus (YTK200) 35 op koostuu perinteisistä teologisista oppiaineista. Aineopinnot syventävät perusopinnoissa (YTK100) saatua teologista tietämystä. Yleisen teologian katolisen opintokokonaisuuden aineopinnot yhdessä perusopintojen kanssa (yht. 60 op) tuottaa opiskelijoille, joilla on aineenopettajan pätevyys, kelpoisuuden opettaa katolista uskontoa peruskoulussa ja toisena opetettavana aineena lukiossa (opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 10 :n sekä tämän asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (865/2005) 10 :n mukaan). Yleisen teologian aineopintojen katoliseen opintokokonaisuuteen haetaan opinto-oikeutta tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella, jota saa teologisen tiedekunnan opintotoimistosta ja internetsivuilta. Myös muut kuin aineenopettajaksi opiskelevat voivat suorittaa 35 op:n opintokokonaisuuden anomalla suoritusoikeuden. Yleisen teologian aineopintojen opinto-oikeuden hakuajat ks. Opinto-oikeuden saamisen edellytyksenä on yleisen teologian katolisen opintokokonaisuuden perusopintojen suorittaminen vähintään arvosanalla hyvä (opintokokonaisuuden kokonaisarvosana vähintään 3/5). Sisältö Yleisen teologian katolinen aineopintokokonaisuus koostuu viidestä 5 op:n laajuisesta aineopintojaksosta (YTK201-YTK205). Näiden lisäksi opintoihin kuuluu osallistuminen yleisen teologian seminaariin sekä seminaarityön laatiminen jonkin teologisen oppiaineen alalta. Seminaarin (YTK206) laajuus on yhteensä kymmenen (10) opintopistettä. Moodle-kurssialue Aineopintojaksot tentitään kunkin opintojakson yhteydessä mainitulle tentaattorille. Opintojaksot tentitään tenttiakvaariossa (Examinarium) Porthaniassa (huone 224, 2. kerros). Kutakin opintojaksoa voi tenttiä Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä haluamanaan ajankohtana tentin, jonka opettaja on etukäteen käynyt tallentamassa tenttijärjestelmään. Tenttiakvaariotilassa on tietokone, jolla tentti tehdään, ja tallentava tenttivalvonta. Tenttiakvaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin haluamaan ajankohtana. Opintojaksossa YTK201 on vaihtoehtoisia suoritustapoja. Muissa aineopintojaksoissa on ainoastaan kirjatenttimahdollisuus. Arviointi Kukin opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen painotetun keskiarvon mukaan. Kokonaisuuden arvosanaksi annetaan erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) tai välttävä (1). 5

6 Suoritusten rekisteröinti Opiskelijan vastuulla on huolehtia, että kukin opintokokonaisuuteen liittyvä suoritus on yliopiston opiskelijarekisterissä. Saadakseen rekisteröityä 35 op:n opintokokonaisuuden opiskelijan tulee ottaa yhteyttä amanuenssi Timo Åvistiin. Erillinen vastaavuustodistus, jossa osoitetaan suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus opettaa katolista uskontoa, on maksullinen (126 ). YTK201 EKSEGETIIKKA (5 op) Niko Huttunen Opiskelija syventää peruskurssilla oppimiaan eksegetiikan tietojaan ja taitojaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieteellisen raamatuntutkimuksen perusteita ja Raamatun tekstien monivaiheisen synty- ja tulkintahistorian. Hän osaa vertailla toisiinsa Vanhan ja Uuden testamentin sekä apokryfikirjojen sisältöjä, niiden taustoja, synty- ja ajanhistoriaa. Hän osaa eritellä kristinuskon syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Hän ymmärtää myös katolisen kirkon Raamatun tulkintatraditiota sekä sen suhdetta Raamatun teksteihin. M. Nissinen, Historiallinen raamatuntutkimus ja kriittinen historiantutkimus. TA 6/2009, (10 s.) P. Merenlahti, Kuka onkaan terapian tarpeessa? Psykologisesta eksegeesistä ja sen tutkimuskohteesta. TA 5/2005, (20 s.) M. Salmi, Matteuksen seurakunnan sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä: Eksegeettisen tiedon käyttö bibliodraamassa. TA 2/2007, (12 s.) N. Huttunen, Raamattu historiassa: Reseptio- ja vaikutushistoriallinen eksegetiikka. TA 3/2008, (21 s.). C. Seppänen H. von Weissenberg, Raamattu ennen kaanonia: Kirjoitusten arvovaltaisuus Qumranin teksteissä (14 s.). P. Luomanen J. Jokiranta O. Lehtipuu (toim.), Johdatus sosiaalitieteelliseen raamatuntutkimukseen (466 s.). R. Hakola - J. Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (224 s.). R. Uro O. Lehtipuu (toim.), Nasaretilaisen historia (262 s.). Teologisen Aikakauskirjan (TA) artikkelit kootusti. Kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Niko Huttuselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin Kirjallisuuden voi halutessaan suorittaa osittain tai kokonaan lukupäiväkirjalla tai esseellä. Korvaavat tehtävät palautetaan opintotoimistoon tentti-ilmoittautumisen umpeutumiseen mennessä maininnalla opintojakson YTK201 suoritus. 6

7 YTK202 KIRKKOHISTORIA (5 op) Marjo-Riitta Antikainen Opintojakso syventää ja laajentaa kirkkohistorian perusopintoja. P. Salo, Suomi ja Pyhä istuin (331 s.) tai M. Bergström, Pyhä istuin, Puola ja Itä- Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet (357 s.). M. Hiekkanen, Suomen kivikirkot keskiajalla (s ). Kirjaa ei tentitä, vaan siitä kirjoitetaan 5-7 sivua pitkä referaatti. C. J. Gardberg, Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko (s ). C. J. Gardberg, Veritas - Totuus! Suomen dominikaanit keskiajalla (83 s.). Seuraavista valitaan joko kohta a tai b: a) J. Hanska, Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Pietarista Johannes Paavali toiseen (342 s.). b) S. Heininen, Ihmistä suurempi. Paaviuden historia (191 s.) JA Tridentinum. Trenton kirkolliskokouksen reformi- ja opidekreetit sekä kaanonit (206 s.). Kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikaiselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin YTK203 SYSTEMAATTINEN TEOLOGIA (5 op) Pekka Kärkkäinen Aineopintojakson tavoitteena on syventää ja laajentaa perusopinnoissa saatua tietämystä kaikissa systemaattisteologisissa oppiaineissa, erityisesti ekumeniikan ja uskonnonfilosofian osalta. J. Pihkala, Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan (280 s.). Paavien yhteiskunnallinen opetus, Katoliset sosiaaliensyklikat Leo XIII:sta Johannes Paavali II:een. KATT (353 s.) Benedictus XVI, Jeesus Nasaretilainen. Ensimmäinen osa. (372 s.) 7

8 T. Helenius, T. Koistinen & S. Pihlström (toim.), Uskonnonfilosofia. s , , , Kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Pekka Kärkkäiselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin YTK204 KÄYTÄNNÖLLINEN TEOLOGIA (5 op) Johan Bastubacka Aineopintojakson tavoitteena on syventää ja laajentaa perusopinnoissa saatua tietämystä käytännöllisen teologian oppiaineissa, erityisesti uskonnonpedagogiikan ja katolisen uskonnon opetuksen osalta. Kallioniemi & J. Luodeslampi (toim.), Uskonnonopetus uudella vuosituhannella, s M. Pyysiäinen ja J. Seppälä (toim.): Uskonnonopetuksen käsikirja. Luvut 1-2 ja 5 (yht. 278 s.). Katolisen kirkon katekismus. KATT s , S. Havukainen: Katekeesi kirkosta kouluun. Katolisen vähemmistöuskonnon järjestäminen Suomessa vuosina , internetissä: M. Aaltonen (suom.), Kristuksen morsiamen rukous. Yleinen johdatus hetkipalvelukseen (64 s.). 2-3 artikkelia seuraavasta aikakauskirjasta opiskelijan kiinnostuksen mukaan: Catholic education. Kirjallisuus tentitään yliopistonlehtori Tapani Innaselle (sl) ja Johan Bastubackalle (kl) tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin YTK205 USKONTOTIEDE (5 op) Mira Karjalainen Aineopintojakson tavoitteena on täydentää perusopinnoissa saatua tietämystä erityisesti nykyajan uskonnollisuuden osalta ja syventää opittua varsinkin uskontopsykologian ja tieteenfilosofisten kysymysten osalta. 8

9 T. Utriainen & P. Salmesvuori (toim.), Finnish Women Making Religion: Between Ancestors and Angels (304 s.). T. Taira, Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys (357 s.). T. Martikainen & M. Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus (283 s.). Kirjallisuus tentitään dosentti Mira Karjalaiselle tenttiakvaariossa Porthanian aukioloaikoina Ilmoittautuminen tenttiin YTK206 YLEISEN TEOLOGIAN SEMINAARI (10 op) Johan Bastubacka Seminaarissa opiskelija: 1. oppii laatimaan määrämittaisen (20 25 s.) työn yhdestä rajatusta aihealueesta 2. tutustuu akateemiseen keskustelukulttuuriin 3. saa näkökulmia teologiseen tutkimukseen 4. oppii hahmottamaan tieteellisen kirjoittamisen periaatteita 5. saa syventävää näkökulmaa yhteen valitsemaansa teemaan 6. tutustuu johonkin teologiseen metodiin ja sen soveltamiseen. Yleisen teologian seminaari (24 t) järjestetään keväällä. Kokoontumiset pidetään keskitetysti. Seminaari edellyttää intensiivistä työskentelyä. Seminaarin info ja järjestäytymiskokoontuminen on to klo P518. Muut tapaamiset (20 t) sovitaan tuolloin. Opiskelijan tulee miettiä etukäteen seminaarityön aihe. On suositeltavaa suorittaa seminaarityöhön lähinnä liittyvä YTK200-jakso ennen seminaariin osallistumista. Lisätietoja seminaarin pitäjältä yoleht. Bastubackalta p ). Seminaariin on ilmoittauduttava WebOodissa (10536). Ilmoittautuminen alkaa klo ja päättyy klo Seminaariin otetaan 12 opiskelijaa. Lisätiedot Yleisen teologian seminaari järjestetään kesällä 2017 myös verkkoseminaarina yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa. TYÖSKENTELY TAPAHTUU ADOBE CONNECT -VERKKOKOKOUSYMPÄRISTÖSSÄ, JOKA MAHDOLLISTAA REAALIAIKAISEN VUOROVAIKUTUKSEN OPETTAJAN JA OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ. Opiskelijalla tulee olla käytössään laajakaistayhteys sekä kuulokemikrofoni. Seminaarin kurssisivusto avautuu Moodlessa , aloitusistunto on Adobe Connect verkkokokousympäristössä klo Verkkotyöskentely jatkuu lokakuulle 2017 asti. Seminaarin tarkempi kuvaus löytyy sivustolta: Seminaariin ilmoittautuminen yleisen teologian yhdyshenkilölle 9