ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 3/2016 Kunnanvaltuusto Sivu 24

Transkriptio

1 ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 3/2016 Kunnanvaltuusto Sivu 24 KOKOUSAIKA maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Koulukeskus (Kyrööntie 15), ruokasali Heinilä Miko Antila Ari Sivula Tony Alanen Ulla Hahtola Sami Kallio Terttu Karhu Timo Killinen Esa Kujala Ossi Kuusikko Erkki Laine Tommi Loukola Eeva Myllyniemi Hanna Mäkynen Jouni Nikula Sami Leskelä Juhani, varavalt. Pirkko Viljanmaa, varavalt. Veli-Matti Hauta, varavalt. Khall:n jäsenet (pl. valtuutetut): Kauppinen Pentti Nyrhinen Antti Rajamäki Sirkku Rinta-Korkeamäki Paula Viljanmaa Pirkko puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Perttilä Johanna Pollari Väinö Pukkinen Jaakko Rinta Jaakko Saari Raija Saikkonen Ville Takala Tiina-Maria Talso Johanna Tuuri-Tammela Helena Vaismaa Marko Varo Raili Yliviitala Johanna Beata Taijala, varavalt. Paula Rinta-Korkeamäki, varavalt. Tarkastuslautakunnan jäsenet: Knuuttila Lea Komsi Armi LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Toivola Eino Järvi-Laturi Jaana Försti Juha Latvala Merja Pietikäinen Susanna Todettiin. ASIAT PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Puheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja, ptk:n pitäjä tekninen johtaja perusturvajohtaja johtava rehtori Pöytäkirjanpitäjä Miko Heinilä Jaana Järvi-Laturi Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Isonkyrön kunnanvirastossa Allekirjoitus PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Tiina-Maria Takala Johanna Talso Aika ja paikka Isonkyrön kunnanvirastossa keskiviikkona kello Allekirjoitus Todistaa Toimistosihteeri Tarja Perkiö

2 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvalt 14 Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt 15 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tiina-Maria Takala ja Johanna Talso.

3 Kunnanvaltuusto TERVEYSASEMAN LAAJENNUS JA MUUTOSTYÖT Khall , 99 Kunnan talousarvioon 2016 on varattu terveysaseman laajennukseen euroa ja taloussuunnitelmaan euroa vuodelle 2017 eli yhteensä euroa. Hanketta on suunniteltu yhteistyössä terveysaseman henkilökunnan kanssa. Hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Jorma Keskikiikonen Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:stä. Hankkeen keskeiset perustelut: Terveysaseman nykyiset tilat ovat puutteelliset, mm. hätäpoistumisteiden, henkilökunnan tauko/kokoontumis/koulutus/ryhmätyöskentelytilojen sekä tekstinkäsittelyn, sairaanhoitajan vastaanottotilojen osalta. Erikoissairaanhoidon ja kunnan psykiatrian sairaanhoitajat sekä terveyskeskuspsykologi työskentelevät tällä hetkellä virastotalon 1. kerroksessa erillisessä toistotilassa 1 3 työntekijää kerrallaan. Terveysaseman laajennuksella mahdollistetaan erikoissairaanhoidon sekä kunnan psykiatrian sairaanhoitajien ja terveyskeskuksen psykologin sijoittuminen samaan kiinteistöön vastaanoton terveyskeskuslääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa, joka edesauttaa huomattavasti asiakasyhteistyötä, nopeaa hoitoonohjausta ja konsultointia. Nykyisiin tiloihin on sijoitettu vastaanottohuone myös neljännelle terveyskeskuslääkärille, jota henkilökunta on esittänyt. Laajennukseen on sijoitettu vastaanottotilat psykologille, kahdelle psykiatrian sairaanhoitajalle, yhdelle terveysaseman sairaanhoitajalle sekä työterveyshoitajalle. Lisäksi laajennukseen on sijoitettu kokous/tauko/ryhmäterapiatila, kuulontutkimushuone, atk-varasto, hoitotarvikevarasto ja IVK-huone sekä tarvittavat odotus ja WC-tilat. Mikäli tuleva maakunta pitemmällä aikavälillä päättää vähentää terveydenhuollon henkilökuntaa Isonkyrön terveysasemalta, tiloihin on mahdollista siirtää sosiaalitoimen henkilökuntaa tai tiloja on mahdollista vuokrata kunnan toimesta muille sotepalveluntuottajille, jolla osaltaan turvataan palveluja Isossakyrössä. Hankkeella turvataan Isoonkyröön asianmukaiset ja kilpailukykyiset puitteet monialaisen terveysaseman/hyvinvointikeskuksen palveluille ja työntekijöille myös pitemmällä aikavälillä. Suunnittelussa on varauduttu myös tilojen laajennusmahdollisuuteen. Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset: Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016) on voimassa Laki rajoittaa yli viiden miljoonan euron investointeja. Luonnos maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaan panosta 4 luku omaisuusjärjestelyt mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen omaisuus ja velat siirretään uusille maakunnille Kuntien omistamat kiinteistöt jäävät kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien

4 Kunnanvaltuusto omistama maakunnille siirtyvien toimialojen hallinnassa oleva irtain omaisuus siirtyy maakunnille ilman korvausta. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen tilat vuokrattaisiin maakunnalle alkaen vähintään saakka. Vuokran tulee kattaa kohtuulliset pääomakustannukset ja ylläpitokustannukset. Tämän jälkeen maakunta ja kunnat sopivat, mitkä tilat maakunta vuokraa käyttöönsä. Tilat, joita maakunta ei vuokraa jälkeen, kunta voi ottaa omaan käyttöönsä tai vuokrata kolmannelle osapuolelle. Asian tähänastinen käsittely kunnassa: Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa ja käsitellyt päivätyt suunnitelmat alustavasti sekä pyytänyt niistä perusturvalautakunnan lausunnon. Perusturvalautakunta on lausunnossaan päättänyt hyväksyä terveysaseman päivätyn suunnitelman ja lisäksi todennut, että rakennuksen ulkonäköön kiinnitetään huomiota. Alustavat suunnitelmat : leikkaus, julkisivut, pohjapiirustus ja asemapiirustus. Hyväksyessään vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen kunnanhallitus edellytti, että vuosille suunniteltu terveysaseman laajennusinvestointi on tuotava kunnanhallituksen käsittelyyn ennen sen aloittamista. Hankkeen kerrosala on 222 k-m 2, joka on 27 k-m 2 enemmän kuin tilatarpeeksi oli alun perin arvioitu ja kustannusarvio laadittu. Lisätilan tarve perustuu suunnittelun edetessä esiin tulleisiin toiminnallisiin syihin sekä tarpeesta rakentaa terveysaseman siipeen oma tekniikkatila. Lisäksi kustannuksia aiheuttaa laajennusosan maamassojen vaihto noin kahden metrin syvyydeltä. Rakennushankkeen täsmentynyt kustannusarvio on euroa, joka sisältää kiinteät kalusteet. Lopulliset kustannukset riippuvat tarjoushintoihin vaikuttavasta urakoitsijoiden työtilanteesta, jolloin kokonaishinta voi vaihdella +/- 10 %. Hanke on mahdollista toteuttaa osittain myös kunnan omana työnä, mikäli kohtuuhintaisia urakkatarjouksia ei saada. Irtaimen kalustuksen kustannusarvio on euroa, joka tulee huomioida vuoden 2017 talousarviossa. Hallintosäännön 16 :n mukaan teknisen lautakunnan tulee päättää talousarvioon varatuilla määrärahoilla toteutettavien talonrakennushankkeiden suunnittelusta, kustannusarviosta, suoritustavasta ja töiden aloittamisesta sekä urakka- ja hankintasopimuksista kohteissa, joiden kustannusarvio tai talousarvioon varattu määräraha on alle euroa ja ellei se ole viranhaltijan tehtävänä. Yli euron kohteista päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman perusteella, joka käsittää alustavan huonetilaohjelman, luonnospiirustukset sekä alustavan kustannusarvion. Hankkeen lopulliset suunnitelmat valmistuvat mennessä ja urakkakilpailutus on mahdollista toteuttaa lokakuun 2016 loppuun mennessä. Hanke aikataulutettaisiin siten, että se on valmis syksyllä 2017, joten rakentaminen tapahtuisi pääosin vuoden 2017 aikana.

5 Kunnanvaltuusto Hanketta esittelevät kunnanhallitukselle apulaisylilääkäri Marjo Ulvinen, perusturvajohtaja Merja Latvala ja tekninen johtaja Juha Försti. Lisätietoja antavat tekninen johtaja Juha Försti, perusturvajohtaja Merja Latvala ja kunnanjohtaja Eino Toivola puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - terveysaseman laajennus- ja muutostöiden kustannusarvioksi hyväksytään euroa, joka sisältää ensikertaisen kalustamisen ja rakennuttamiskustannukset - hankkeen toteutus aloitetaan vuoden 2016 aikana Merkittiin, että apulaisylilääkäri Marjo Ulvinen, perusturvajohtaja Merja Latvala sekä tekninen johtaja Juha Försti olivat kutsuttuina asiantuntijoina kokouksessa läsnä tämän asian esittelyn ajan klo Kvalt , 16

6 Kunnanvaltuusto LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2015 Kuntalain (410/2015) 121 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävänä mm. on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla sekä arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle arviointikertomuksessaan , 20 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Arviointikertomus on liitteenä. Khall , 71 KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus - saattaa arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan valmistelun mukaisesti - pyytää lautakunnilta mennessä lausunnot toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Kvalt , 9 Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Esa Killinen esitteli arviointikertomuksen ja esitti, että arviointikertomus merkitään tiedoksi. Kunnanvaltuusto päätti merkitä arviointikertomuksen tiedoksi.

7 Kunnanvaltuusto Khall Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa ottanut kantaa talousarvion 2015 sitovien tavoitteiden toteutumiseen. Lautakunnilta on pyydetty lausunnot toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Liitteenä on lausunto, joka sisältää myös lautakuntien lausunnot. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus - hyväksyy liitteen mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä ja - ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto merkitsee kunnanhallituksen lausunnon arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä tiedoksi. Merkittiin, että kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn jälkeen klo Merkittiin, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja saapui kokoukseen tauon aikana klo Kvalt , 17

8 Kunnanvaltuusto EHDOTUS VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MUUTOKSISTA Tekn.ltk , 25 Kunnanvaltuusto on talousarviossa 2016 edellyttänyt, että viemärilaitoksen toimintaalueen tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset toteuttamisedellytykset arvioidaan alkuvuonna 2016 siten, että ehdotus toiminta-alueen ja vesihuollon kehittämissuunnitelman muutoksista valmistuu asianosaisten kuulemista varten huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Isonkyrön kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt viemärilaitoksen toiminta-alueiden laajennusalueet sekä vesihuollon kehittämissuunnitelman. Hyväksytyistä viemäröinnin toiminta-alueista on rakentamatta Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä - Vöyrinniemen ja Perttilänmäen alueet. Rakentamattomista alueista on teetetty päivitetty kustannusarvio Päivitettyjen kustannusarvioiden perusteella on laadittu laskelmia (liitteenä) vesihuoltolaitokselle kohdistuvista kiinteistökohtaisista nettokustannuksista nykyisillä liittymistaksoilla. Lisäksi laskelmiin on päivitetty rakennettujen alueitten toteutuneet kustannukset sekä laskettu verkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä alueittain. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen johdosta, joten hankkeista ei enää saada taloudellisesti kannattavia ilman kiinteistönomistajille velvoitettavia kohtuuttomia kustannuksia. Vesihuoltolain 18 mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja -kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kiinteistönomistajalle kertyy kustannuksia viemäriliittymissopimuksen (vuonna euroa, joka on palautuskelpoinen eikä siihen lisätä arvonlisäveroa) lisäksi kiinteistönomistajalle velvoitetusta omavastuuosuudesta (max. 100 m), jonka kustannusten suuruudeksi on arvioitu euroa / kiinteistö (sis. alv). Omavastuuosuuden kustannuksia arvioitaessa on maaperäolosuhteet arvioitu tavanomaisiksi, joten kallion tai kivien räjäytystä ei kustannusarviossa ole huomioitu. Vaikeat maaperäolosuhteet saattavat nostaa omavastuuosuuden kustannuksia jopa 2 3 kertaiseksi. Vesihuoltolaitoksen taksa on kokonaisuutena liitteenä. Viime vuosina rakennetuilla alueilla viemäriverkoston piiriin liittyneiden kiinteistöjen liittymisaste on melko alhainen. Alhaiseen liittymisasteeseen vaikuttaa useiden vapautusten myöntäminen verkostoon liittymisestä. Ympäristölautakunnan myöntämiä vapautuksia kunnalliseen viemäriverkostoon liittymisestä on myönnetty mm. kiinteistöille jotka ovat asumattomia tai vedenkulutus

9 Kunnanvaltuusto TJ:N EHDOTUS: on vähäistä. Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen on määritetty vesihuoltolain 11 :ssä. Vuosina valmistuneet viemäröintihankkeet ovat mahdollistaneet 224 kiinteistön liittämisen kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Samana ajanjaksona vapautusta liittämisvelvollisuudesta ko. alueille on hakenut noin 60 kiinteistönomistajaa. Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Juha Försti, puh Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että hyväksyttyä viemärilaitoksen toiminta-aluetta muutetaan siten, että Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueet poistetaan viemärilaitoksen toiminta-alueesta, koska alueitten potentiaaliset liittyjät ovat vähentyneet ja koska alueitten kiinteistökohtaiset kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi valtionosuuden poistumisen myötä. Alueet on esitetty liitteenä olevassa hyväksytyssä toiminta-aluekartassa. Yryselän alue poistetaan vuoden 2016 investointiohjelmasta Khall , 64 Vesihuoltolain 8 :n ( /681) mukaan: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja

10 Kunnanvaltuusto ) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toimintaalueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. Vesihuoltolain 8 a :n ( /681) mukaan: Vesihuollon turvaaminen toiminta-aluetta supistettaessa Tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että teknisen lautakunnan ehdotus Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueiden poistamisesta viemärilaitoksen toiminta-alueesta laitetaan nähtäväksi ja ehdotuksesta pyydetään valvontaviranomaisten lausunnot. Alueet on esitetty hyväksytyssä toiminta-aluekartassa, liite. Khall ,107 Merkittiin, että tekninen johtaja Juha Försti oli kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa tämän asian esittelyn ajan. Ehdotus Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueiden poistamisesta viemärilaitoksen toiminta-alueesta on ollut nähtävillä ja ehdotuksesta on pyydetty ELY-keskuksen, Seinäjoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon sekä Isonkyrön kunnan ympäristölautakuntavalvontaviranomaisten lausunnot mennessä. Lausuntojen antamiselle myönnettiin jatkoaikaa saakka. Ympäristölautakunta päätti jättää pöydälle lisäselvitysten hankkimiseksi, jolloin sen lausunnolle annettiin jatkoaikaa vielä elokuun kokoukseen saakka.

11 Kunnanvaltuusto Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on päivätyllä kirjeellään antanut seuraavan lausunnon: Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto katsoo, että lausuntopyynnön mukainen viemärilaitoksen supistaminen Yryselän, Tuuralan, Loukonkylä- Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueella ei aiheuta terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, koska supistettavat alueet eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella ja supistaminen koskee vain yksittäisiä vaikeasti viemäröitäviä kiinteistöjä. Viemärilaitoksen alueesta supistaminen ei saa vaarantaa ko. alueilla sijaitsevien kiinteistöjen mahdollisuutta saada terveydellisesti moitteetonta talousvettä kunnan vesihuoltolaitoksen verkostosta. Viemärilaitoksen toiminta-alueesta supistettavien kiinteistöjen kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely tulee toteuttaa terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on liitteenä. Ympäristölautakunta on kokouksessaan käsitellyt seuraavat liitteet - laskelma vesihuoltolaitokselle kohdistuvista kiinteistökohtaisista nettokustannuksista nykyisillä taksoilla. - vesihuoltolaitoksen taksa - toiminta-aluekartta ja päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunta on tiedostanut sen, että liittyminen viemäriverkostoon ei ole lähtenyt etenemään, kuten toiminta-alueen vahvistamisen aikaan yleinen ilmapiiri olisi antanut ymmärtää. Ympäristöministeriöllä on ollut lausunnolla saakka ehdotus jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta. Lain ja asetuksen muutokset on tarkoitus saattaa voimaan Ehdotuksen sisältö on tiivistetysti se, että alle 100 m etäisyydellä rannasta tulee jätevesijärjestelmä saattaa mennessä lainsäädännössä jo aiemmin määrätylle tasolle, kun taas etäämmällä olevat voivat saneerata järjestelmänsä rakennuslupaa edellyttävän projektin yhteydessä. Liitteenä ympäristöministeriön ehdotus jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta Mikäli ehdotus menee läpi, esim. Tuuralassa jätevesiin liittyvät velvoitteet poistuvat usealta kiinteistöltä pitkäksi aikaa. Ehdotetun lainsäädännön mukaan toimittaessa jokivarren jätevesijärjestelmät, jotka ovat vaikutuksiltaan ehkä suurimmat, tulevat kuitenkin saneeratuiksi lähiaikana, joten laajemmin ajateltuna jokiveden laadun kokonaisvaikutukset jäänevät vähäisiksi.

12 Kunnanvaltuusto Kiinteistökohtaisesti tarkasteltuna pienillä tonteilla, joissa talo jätevesikaivoineen sijaitsee lähellä jokirantatöyrästä, tulee olemaan haasteita jätevesijärjestelmän sijoittamisen suhteen. Ympäristönsuojelumääräyksessä on esitetty etäisyysvaatimuksia jätevesijärjestelmien eri osista, mutta niitä ei voida noudattaa em. kohteissa kaikilta osin. Myös maaperäkäsittelyn mahduttaminen rantaan on useissa kohteissa vaikeaa. Näissä kohteissa vaihtoehtona nähdään olevan esim. pienpuhdistamo, joka toimii sähkön ja kemikaalien avustamana. Toinen varteenotettava vaihtoehto on siirtää repijäpumpulla jätevesi etäämmäksi jokitöyräästä, jonne voidaan maaperäpuhdistamokin paremmin saada sopimaan. Rantapenkereen vakavuus on myös seikka, johon kaikki kaivutyöt vaikuttavat riskiä lisäten. Viemäriverkoston supistamisella ei kokonaisuutta ajatellen nähdä edellä mainitun perusteella olevan suurta vaikutusta ympäristölle. Hannu Lehtiö esitti, että annetaan lausunto, jonka mukaan Loukonkylä- Vöyrinniemen alueita ei tule poistaa viemärilaitoksen toiminta-alueesta, muut esitetyt alueet voi poistaa toiminta-alueesta. Lehtiön ehdotus raukesi kannattamattomana, mutta hän jätti asiassa kirjallisen eriävän mielipiteen (liitteenä). Kunta on alun perin ryhtynyt laajentamaan jätevesiviemäriverkoston toiminta-aluetta auttaakseen kiinteistöjen jätevesijärjestelyjä tilanteessa, jossa toisena vaihtoehtona on ollut toteuttaa kiinteistön jätevesien puhdistus kiinteistökohtaisella järjestelmällä haja-asutusta koskevan jätevesiasetuksen mukaisesti. Liittymishalukkuus kunnalliseen jätevesijärjestelmään on kuitenkin ollut heikkoa ja vapautushakemuksia on tullut runsaasti. Jätevesiviemäriverkoston laajentaminen haja-asutusalueelle suunnittelussa laajuudessa on osoittautunut vesihuoltolaitoksen näkökulmasta taloudellisesti raskaaksi investoinniksi. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen määräyksiä ollaan lieventämässä. 1. Vesihuoltolain (8 1 mom.) mukaan kunta voi tarvittaessa muuttaa ja siten myös supistaa hyväksyttyä vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, että - vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja - vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. 2. Vesihuoltolain (18 ) mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että niillä pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korvausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. 3. Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan varoista (18 3 mom.) Tähän laki ei kuitenkaan velvoita. 4. Päättäessään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä verkostoon liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle.

13 Kunnanvaltuusto Laaditut taloudelliset selvitykset osoittavat, että Isonkyrön kunnan vesihuoltolaitos ei kykene huolehtimaan hyväksytyn toiminta-alueen vielä toteuttamattomatta olevien alueiden jätevesiviemäröinnistä vesihuoltolain 8 1 momentin ja 18 :n edellyttämällä tavalla riittävän taloudellisesti tai siten, että vesihuollon maksut muodostuisivat kohtuullisiksi ja maksuilla voitaisiin kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korvausinvestoinnit ja kustannukset vesihuoltolain 18 :n mukaisesti. Toiminta-alueesta poistettavaksi esitetyille alueille ei ole vielä rakennettu jätevesiviemäriä, jonka vuoksi viemäriin jo liitettyjä kiinteistöjä ei ole jäämässä toimintaalueen ulkopuolelle. Toiminta-alueesta poistettavilla alueilla olevilla kiinteistöillä noudatetaan hajajätevesiasetusta ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Osa näiden alueiden kiinteistöistä sijoittuu jokien rantavyöhykkeille, joita koskevat muita alueita tiukemmat jätevesien puhdistusvaatimukset ja sitä myöten myös korkeammat investointi- ja käyttökustannukset. Kustannuseroja oman järjestelmän ja vesihuoltolaitoksen viemäriin liittämisen osalta ei kunta voi luonnollisestikaan kiinteistöittäin tarkasti arvioida. Hallitus on esittänyt (HE 128/2016) ympäristönsuojelulain 154 b :ksi talousvesien perustason puhdistusvaatimuksiksi, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Hallituksen esityksen (HE 128/2016) mukaan alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai pohjavesialueella olevissa kiinteistöissä muutokset on tehtävä mennessä. Näille alueille tullaan edelleen antamaan asetuksella suositus tiukemmasta puhdistustasosta, joka määritellään tarkemmin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Muilla haja-asutusalueille järjestelmä tulee uusia mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä. Lakimuutosta esitetään tulevaksi voimaan Voimassa olevan jätevesiasetuksen 4 :n ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojelumääräysten 6 :n mukaan pilaantumiselle herkillä/vaativamman puhdistustason alueilla tulisi kuormituksen vähentyä orgaanisten aineiden osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Lisätietoja antaa tekninen johtaja Juha Försti, puh. (06) KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - Kunnanvaltuuston hyväksymää viemärilaitoksen toiminta-aluetta muutetaan siten, että Yryselän, Tuuralan, Loukonkylän-Vöyrinniemen sekä Perttilänmäen alueet poistetaan viemärilaitoksen toiminta-alueesta, koska vesihuoltolain 8 mukaan vesihuoltolaitoksen tulee kyetä huolehtimaan vastuullaan ole-

14 Kunnanvaltuusto vasta vesihuollosta taloudellisesti ja vesihuollosta perittävien maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi sekä, että vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että niillä pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset. Ennen asian varsinaista käsittelyä kunnanjohtaja poistui kokouksesta klo ja kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan ja teknisen johtajan esteellisyyttä. Kunnanhallitus päätti hallintojohtajan esityksestä, että kunnanjohtaja ja tekninen johtaja eivät ole esteellisiä valmistelemaan ja esittelemään asiaa, koska heille ei ole asian ratkaisusta hallintolain 28 :n mukaista erityistä hyötyä tai vahinkoa. Merkittiin, että kokous keskeytettiin asian käsittelyn aikana klo Kvalt , 18

15 Kunnanvaltuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pykälät: 16, 17, 18 Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Viranomainen, jolle valitusosoitus tehdään: Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43, Vaasa / PL 204, Vaasa faksi: , sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitusaika 30 päivää, alkaa päätöksen tiedoksisaannista Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 14, 15