Vuoden 2012 KHT-tutkinto järjestettiin syyskuuta ja HTM-tutkinto 1. syyskuuta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Pasilan yksikössä.

Transkriptio

1 TILINTARKASTUSTIEDOTE 4/

2 SISÄLTÖ KHT- ja HTM-tutkinnot järjestettiin Palautekysely KHT- JA HTM-tutkintoon osallistuneille... 1 IFIAR:n kokous Lontoossa EGAOB:n kokousten viimeaikaisia aiheita... 3 Selvitykset tilintarkastajan erottamisesta tai eroamisesta kesken toimikauden... 4 Henkilöstöuutisia... 6 Tutkinta-asioiden ratkaisuja... 6 Yhteystietojen muutoksesta ilmoitettava TILAlle... 7

3 KHT- JA HTM-TUTKINNOT JÄRJESTETTIIN Vuoden 2012 KHT-tutkinto järjestettiin syyskuuta ja HTM-tutkinto 1. syyskuuta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Pasilan yksikössä. KHT-tutkintoon osallistui 143 kokelasta ja HTM-tutkintoon osallistui 68 kokelasta. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) vahvistaa tutkintojen tulokset ja hyväksyy uudet KHT-tilintarkastajat. Kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat päättävät toiminta-alueensa HTM-tilintarkastajien hyväksymisestä HTM-tutkinnon tulosten perusteella. Taustatietoja vuoden 2012 KHT- ja HTM-tutkintoihin osallistuneista: KHT-tutkinto HTM-tutkinto Miehiä 55 % 60 % Naisia 45 % 40 % Keski-ikä 33 v 42 v Mediaani-ikä 31 v 39 v Osasuorittajia 1 38 % 25 % Ylempi korkeakoulututkinto 96 % 49 % Ylempi AMK-tutkinto 1 % - Alempi korkeakoulututkinto 2 % 16 % AMK-tutkinto 1 % 31 % Muu tutkinto - 4 % PALAUTEKYSELY KHT- JA HTM-TUTKINTOON OSALLISTUNEILLE TILA teki vuoden 2012 KHT- ja HTM-tutkintoihin osallistuneille palautekyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää kokelaiden näkemyksiä tutkinnosta ja sen sisällöstä. Vastaava kysely on tehty vuosina Tutkintoihin osallistujat vastasivat kyselyyn ahkerasti. Vuoden 2012 sähköisesti tehtyyn kyselyyn vastasi 57 KHT-tutkintoon osallistunutta kokelasta (vastausprosentti 40) ja 48 HTMtutkintoon osallistunutta kokelasta (vastausprosentti 72). Vastausprosentit ovat viime aikoina olleet samalla tasolla. Vastaajat ovat voineet vastata seuraaviin väittämiin Täysin eri mieltä = 1 Jokseenkin eri mieltä = 2 Jokseenkin samaa mieltä = 3 Täysin samaa mieltä = 4 Kyselyn tulosten perusteella kokonaistyytyväisyys KHT-tutkintoon vuonna 2012 on kyselyn historian korkein. HTM-tutkinnon kokonaistyytyväisyys oli hieman keskiarvoa korkeampi. Kokelailla oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mahdollisuus käyttää vastaamisessa apuna internetiä. Kyselyyn vastanneista KHT-kokelaista 46 % ja HTM-kokelaista 62 % kertoi käyttäneensä tutkintojen aikana internetiä. 1 Jos kokelaan suoritus hyväksytään vain tutkinnon yhdessä osassa, hän saa yrittää hylätyn osan suorittamista seuraavan viiden vuoden ajan, jos hän täyttää muut tutkintoon hyväksymisen edellytykset. 1

4 Tarkempia tietoja kyselyn tuloksista on liitteessä 1. TILINTARKASTUSMAKSUASETUKSEN MUUTOS Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut asetuksen (525/2012) Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan (TILAn) ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan maksullisista suoritteista annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetus tuli voimaan ja sitä sovelletaan perittäessä tilintarkastajamaksuja vuodelta Muutokset liittyvät KHT-tilintarkastajien, KHT-yhteisöjen, HTM-tilintarkastajien ja HTM-yhteisöjen laadunvarmistuksen valvontamaksuun. Valvontamaksu koskee vain niitä tilintarkastajia ja yhteisöjä, joilla on tilintarkastusasiakkaina yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. Liitteenä maksuluettelo (LIITE 2). Lisätietoja: IFIAR:N KOKOUS LONTOOSSA IFIAR (International Forum of Independent Audit Regulators) piti kahdennentoista kokoukseensa Lontoossa, Iso-Britanniassa IFIAR on kansainvälinen tilintarkastusalan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestö, jonka tärkein tehtävä on mahdollistaa tietojen ja kokemusten vaihto tilintarkastusalan valvontaviranomaisten kesken kansainvälisesti. Painopisteenä ovat tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen laaduntarkastukset. Lontoon kokoukseen osallistui edustajia 39 jäsenorganisaatiosta. Kokouksen isäntänä toimi Iso-Britannian valvontaviranomainen FRC (Financial Reporting Council). TILA on ollut IFIAR:n jäsen vuodesta Tällä hetkellä IFIAR:ssa on 44 jäsenorganisaatiota, jotka edustavat tilintarkastusalan valvontaviranomaisia kaikista maanosista. IFIAR:n viimeisin uusi jäsen on Liechtensteinin valvontaviranomainen. IFIAR:n kokouksessa TILAa edustivat TILAn jäsen Tiina Visakorpi sekä TILAn sihteereistä Kari Vainio ja Pasi Horsmanheimo. Tärkeä aihe kokouksessa oli IFIAR:n tekemä laaja selvitys IFIAR:n jäsenten suorittamista laaduntarkastushavainnoista. Selvityksen tuottamaa havaintoaineistoa muokataan edelleen työryhmässä. Laajan selvityksen keskeisiä havaintoja pyritään tiivistämään myös julkaisemista varten. IFIAR:n jäsenorganisaatiot esittivät myös omia keskeisiä havaintojaan viimeaikaisista laaduntarkastuksista. Useat institutionaalisia sijoittajia edustavat tahot pitivät ajankohtaiskatsauksia. Kokouksessa keskusteltiin tilintarkastajien raportointiin ja tilintarkastusalan valvontaan liittyvistä sijoittajayhteisön odotuksista ja tilintarkastukseen liittyvistä kehittämiskohteista. Keskusteltiin myös tilintarkastuksen laadusta ja corporate governanceen liittyvistä aiheista. Kuuden suurimman kansainvälisen tilintarkastusketjun toimitusjohtajien kanssa keskusteltiin ajankohtaisista aiheista kuten tilintarkastusriskeistä, jotka liittyvät valtion velkakirjojen tilinpäätöskäsittelyyn ja tilintarkastajin raportointimalliin. Tilintarkastusketjujen toimitusjohtajien huomiota kiinnitettiin useisiin tilintarkastusalan valvojien kannalta keskeisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Näitä ovat tilintarkastajan rooli luottamuksen ylläpitämisessä rahoitusmarkkinoiden toimintaan, tilintarkastusraportoinnin sisällön kehittäminen vastaamaan paremmin sidosryhmien tiedontarpeita, tilintarkastajan riippumattomuuden, objektiivisuuden ja ammatillisen harkinnan kehittäminen, tilintarkastajien pakolliseen rotaatioon liittyvät hyvät ja huonot puolet, tarkastusvaliokuntien rooli ja raportointi sekä ympäristöraportoinnin ja sosiaalisen vastuun raportoinnin yhdistäminen tilinpäätösraportointiin. 2

5 Tilintarkastuksen laadun yhdenmukaisuus askarruttaa tilintarkastusalan valvojia myös tilintarkastuskustannusten ja tilintarkastusalan kilpailun vaikutusten seuraamisen kannalta. IFIAR pyrkii jatkamaan keskusteluja tilintarkastajien ja sijoittajien kanssa edellä mainituista aiheista. IFIAR myös edellyttää kansainvälisiltä tilintarkastusketjuilta näyttöjä aikaisemmin esillä olleiden laaduntarkastushavaintojen huomioon ottamisesta etenkin tilintarkastajan ammatillisesta harkinnasta, konsernien tilintarkastuksista, myynnin tuloutuksista ja toimeksiantokohtaisista laaduntarkastuksista. Kokouksessa keskusteltiin viimeaikaisista tilintarkastussääntelyn muutoksista ja kehittämishankkeita. IAASB:n (International Auditing and Assurance Standards Board) edustajan kanssa vaihdettiin näkemyksiä kansainvälistä tilintarkastusstandardeista (ISA), tilintarkastajan raportoinnista, ammatillisesta harkinnasta, sisäisen tarkastajan työn huomioon ottamisesta tilintarkastuksessa sekä IAASB:n tilintarkastuksen laatua koskevasta projektista. Tarkkailijana IFIAR:n kokoukseen osallistuneet Euroopan yhteisöjen komission, Baselin komitean, FSB:n (Financial Stability Board), IOSCO:n (International Organization of Securities Commission) ja PIOB:n (Public Interest Oversight Board) edustajat pitivät kukin katsauksen ajankohtaisista aiheista. Lisäksi kokouksessa saatiin ajankohtaiskatsaukset IFIAR:n omien työryhmien työskentelystä. IFIAR:n työryhmiä on asetettu seuraavista aiheista: GPPC keskustelut eli vuoropuhelu suurten kansainvälisten tilintarkastusketjujen kanssa (GPPC = Global Public Policy Committee), Inspection Workshops, Investor Working Group, Standards Coordination Group, Information Exchange, Audit Quality ja Current Issues Task Force. IFIAR siirtyy Lontoon kokouksen jälkeen yhden kokouksen vuosirytmiin. Seuraava IFIAR:n kokous pidetään Alankomaissa huhtikuussa Lisätietoja: EGAOB:N KOKOUSTEN VIIMEAIKAISIA AIHEITA Euroopan yhteisön komission asettama tilintarkastusalan valvontaviranomaisten yhteistyöelin EGAOB (European Group of Auditors Oversight Bodies) on pitänyt kokouksia , ja Suomesta TILA:n sihteeri Pasi Horsmanheimo on osallistunut EGAOB:n kokouksiin. Viimeaikaisissa kokouksissa on käsitelty eurooppalaisten valvontaviranomaisten suhteista kolmansien maiden valvontaviranomaisiin ja näistä etenkin USA:n tilintarkastusalan valvontaviranomaiseen PCAOB:hen (Public Company Accounting Oversight Board). Keskeinen ja ajankohtainen kysymys on tilintarkastusdirektiivin artiklojen soveltamisesta kolmansista maista tuleviin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin. Direktiivin vaatimusten täyttymisestä riippuu, minkälaista valvontayhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset voivat harjoittaa kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa. Komissio antoi päätöksen, jolla kymmenen maan 2 valvontajärjestelmien todettiin täyttävän direktiivin vaatimukset valvontajärjestelmien vastaavuudesta. Lisäksi päätöksellä todettiin 20 2 Australia, Kanada, Kiina, Kroatia, Japani, Singapore, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Sveitsi ja USA 3

6 kolmannen maan 3 valvontajärjestelmän olevan kehittymässä siten, että niistä tulevat tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt voitiin vapauttaa rekisteröinnistä ja valvonnasta määräajaksi. Edellytyksenä on, että kyseisistä maista tulevat tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt antavat kohdemaan valvontaviranomaiselle yksilöintitiedot, tiedot tilintarkastukseen sovellettavista normeista, kuvauksen tilintarkastusyhteisön sisäisestä laadunvalvonnasta sekä eräitä muita tietoja. Ajatuksena on, että komissio seuraa kyseisten kolmansien maiden tilannetta ja päättää vastaavuudesta näissä maissa tapahtuneen kehityksen mukaisesti. Suhteet kolmansiin maihin on ajankohtainen aihe, koska edellä mainitun komission päätöksen mukaan siirtymäaikaa sovelletaan niiden tilinpäätösten tarkastamiseen, jotka alkavat Samoihin aikoihin eli päättyy USA:n valvontaviranomaisia (Securities and Exchange Commission eli SEC ja PCAOB) koskevan vastaavuuspäätöksen (2011/30/EU) määräaika sekä EU:n komission antaman niin sanotun asianmukaisuuspäätöksen määräaika. Asianmukaisuuspäätös mahdollistaa EU-jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja asianmukaiseksi todetun kolmannen maan valvontaviranomaisen yhteistyön siten, että ne voivat työskentelyjärjestelyistä sovittuaan vaihtaa keskenään tilintarkastajien työpapereita ja muita valvonnassa tarvittavia luottamuksellisia asiakirjoja. EGAOB toimii arvioiden tekemiseksi komission asiantuntijaelimenä, jotta komissio voi paremmin arvioida päätöksiä tilintarkastusdirektiivin artiklan soveltamisesta. EGAOB on tehnyt maaraportteja kolmansien maiden valvontajärjestelmistä, jotta komissio voi arvioida niiden tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistuvia valvonta-, laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiä. EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovellettavien valvonta-, laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmien välisen yhteistyön tavoitteena on tilanne, jossa vallitsee keskinäinen luottamus järjestelmien vastaavuuden perusteella. Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä valvoo kunkin kotimaan valvontaviranomainen, eikä tarvita kahden maan valvontaviranomaisen samanaikaista valvontaa. EGAOB:n kokouksissa on viime aikoina keskusteltu myös ISA-standardien soveltamisesta tilintarkastajien valvontaan sekä tilintarkastusalan EU-tason valvonnan järjestämisestä tulevaisuudessa. EU:n komission lainsäädäntöaloitteen 4 mukaan ESMA (European Securities and Market Authority) hoitaisi tulevaisuudessa tilintarkastusalan valvontaa EU:n tasolla ja EGAOB lakkautettaisiin asetuksen tullessa voimaan. Lisätietoja: SELVITYKSET TILINTARKASTAJAN EROTTAMISESTA TAI EROAMISESTA KESKEN TOIMI- KAUDEN TILA on kokouksessaan käsitellyt tilintarkastuslain 10 :ssä tarkoitettuja selvityksiä, joita tilintarkastajat ovat velvollisia antamaan erottuaan kesken toimikauden tilintarkastajan tehtävästä. TILA muistuttaa valvonnassaan olevia KHT-tilintarkastajia ja KHT-yhteisöjä sekä HTMtilintarkastajia ja HTM-yhteisöjä selvityksen antamisvelvollisuudesta 3 Abu Dhabi, Bermuda, Brasilia, Caymansaaret, Dubain kansainvälinen finanssikeskus, Egypti, Guernsey, Hongkong, Intia, Indonesia, Mansaari, Israel, Jersey, Malesia, Mauritius, Uusi-Seelanti, Venäjä, Taiwan, Thaimaa ja Turkki 4 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista (KOM(2011)779 lopullinen 4

7 Säädöstausta Tilintarkastuslain 10 :n 1 momentin mukaan tilintarkastajan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on tilintarkastajan valinnut, määrännyt tai osoittanut tehtävään. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, sen, joka on erottanut tilintarkastajan, on annettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastuslain 10 :n 2 momentin mukaan tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä yhteisölle tai säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle selvitys eroamisesta ja sen syistä. Jos on kysymys HTM-tilintarkastajan tai HTM-yhteisön erottamisesta tai eroamisesta, annetaan tilintarkastuslain 10 :n 3 momentin mukaan edellä tarkoitettu selvitys kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastuslain 10 :n taustalla on EU:n tilintarkastusdirektiivin 2006/43/EY 38 artikla, joka koskee tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön erottamista ja eroamista. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt voidaan erottaa ainoastaan asianmukaisin perustein. Kirjanpitokäsittelyä tai tilintarkastusmenettelyä koskevat mielipide-erot eivät ole asianmukaisia erottamisperusteita. Jäsenvaltioiden on direktiivin mukaan varmistettava, että tarkastettava yhteisö ja lakisääteinen tilintarkastaja ilmoittavat julkisesta valvonnasta vastaavalle viranomaiselle tai vastaavalle viranomaiselle lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön erottamisesta tai eroamisesta toimikauden aikana ja esittävät sille asianmukaiset perusteet. Tilintarkastuslain taustalla olevan hallituksen esityksen (HE 194/2006) perusteluissa viitataan edellä mainittuun tilintarkastusdirektiivin kohtaan esittämättä enempää säädöstä tukevia perusteluja. Selvitysvelvollisuus tilintarkastajan erottamisesta tai eroamisesta kesken toimikauden vahvistaa tilintarkastajan riippumatonta asemaa ja on luotu tilintarkastajan aseman vahvistamiseksi. TILAn soveltamiskäytäntö TILA on ottanut lukien vastaan tilintarkastuslain 10 :ään perustuvia selvityksiä tilintarkastajan erottamisesta tai eroamisesta kesken toimikauden. Selvityksiä on käsitelty alle 100 vuodessa. Selvityksen vähäisestä lukumäärästä voi päätellä, etteivät yritysten edustajat tunne selvityksen antamisvelvollisuutta tai välitä siitä. On perusteltua kiinnittää myös tilintarkastajien huomiota velvoitteen noudattamiseen, koska myös tilintarkastajien antamia selvityksiä on vähän. Soveltamiskäytännöksi TILAssa on muodostunut, että tiivis informaatio ilman laajaa taustaselvitystä riittää selvitykseksi tilintarkastajan erottamisesta kesken toimikauden. TILA on viimeisen vuoden aikana hyväksynyt toimenpiteisiin ryhtymättä muun muassa seuraavat perustelut: - Osakekannan omistuksen muutos. - Uuden omistajan halu käyttää samaa tilintarkastajaa kaikissa Suomen yhtiöissään. - TilintL 4 :n 2 mom. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta tilintarkastajan valitsemiseen. - Tilintarkastajan hinta on liian korkea verrattuna yrityksen saamaan palveluun. - KHT-tilintarkastaja on siirtynyt pois KHT-yhteisöstä ja hänet on haluttu pitää tilintarkastajana. TILA on viimeisen vuoden aikana hyväksynyt tilintarkastajaa koskeviin valvontatoimenpiteisiin ryhtymättä muun muassa seuraavat perustelut tilintarkastajan eroamisesta kesken toimikauden: 5

8 - Kommunikointi asiakkaan kanssa ei ole sillä tasolla kuin luottamuksellinen asiakassuhde edellyttäisi. - Yhtiöstä ei ole toimitettu tilinpäätöksiä tarkastettavaksi. On epäselvää, onko [eronnut tilintarkastaja] edes ollut yhtiön tilintarkastaja. - Luottamuspula yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan välillä - Käräjäoikeus on päättänyt lakkauttaa tilintarkastusasiakkaana olleen säätiön. - Kilpailutus - Luottamuspula - Yritys on lopettanut toimintansa. - ISA 220 mukaiset edellytykset asiakassuhteen jatkamiselle eivät täyty. Jos TILA epäilee, että tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden liittyy epäasianmukaista menettelyä, TILA voi ilmoittaa asiasta toiselle viranomaiselle. Tilintarkastuslain 10 :n voimassaolon aikana joitakin selvityksiä on lähetetty patentti- ja rekisterihallitukselle tiedoksi (epäily siitä, ettei yritys ole laatinut ja rekisteröinyt tilinpäätöstä.) Jos TILA epäilee, että selvityksen antaneen KHT-tilintarkastajaan tai KHT-yhteisön toimintaan liittyy epäasianmukaista menettelyä, TILA voi aloittaa KHT-tilintarkastajan tai KHT-yhteisön toiminnan tutkinnan tilintarkastuslain 40 :n mukaisena asiana. Käytännössä näin ei ole menetelty. HENKILÖSTÖUUTISIA TILAn laadunvarmistusryhmässä on aloittanut kaksi uutta laadunvarmistuksen asiantuntijaa: Riitta Ylipiha alkaen ja Ville Vasama alkaen. Laadunvarmistuksen asiantuntijana työskennellyt Anu Tanner on lopettanut TILAn laadunvarmistusryhmässä siirtyen uusiin haasteisiin KHT-yhdistyksen johtavaksi asiantuntijaksi. Vapautuva laadunvarmistuksen asiantuntijan tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Valinnassa hakijan vahvuuksiksi katsotaan suoritettu tilintarkastajan tutkinto, kokemus isojen tilintarkastusyhteisöjen toimintaympäristöstä ja sisäisestä laadunvalvonnasta sekä asiantuntemus yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen toimintaympäristöstä, tilinpäätösnormistosta sekä tilintarkastuksesta. Lisätietoja antaa laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio. TUTKINTA-ASIOIDEN RATKAISUJA Tilintarkastuslautakunta julkaisee anonymisoituina tutkinta-asioiden ratkaisuja UUSI KHT-YHTEISÖ TILA hyväksyi kokouksessaan DHS Oy Audit Partnersin KHT-yhteisöksi. DHS Oy Audit Partnersin toimitusjohtajana toimii KHT Tapani Vuopala ja hallituksen puheenjohtajana KHT Teppo Rantanen. DHS Oy Audit Partners on Deloitte & Touche Oy:n tytäryhteisö. DHS Oy Audit Partnersin hyväksymisen jälkeen Suomessa on 41 KHT-yhteisöä. 6

9 YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSESTA ILMOITETTAVA TILALLE Tilintarkastuslaissa on säädetty, että TILA pitää rekisteriä tilintarkastajista. Jokaisella on oikeus saada tilintarkastajarekisteriin tehdyistä merkinnöistä tietoja. Tilintarkastajarekisteriin merkittävistä tiedoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Osa tilintarkastajarekisterin tiedoista on nähtävillä internetsivuilla osoitteessa Keskuskauppakamarin asiantuntijahakuun (sivulla oikealla). Tilintarkastusasetuksen nojalla tilintarkastajarekisteriin merkitään muun muassa seuraavat KHT- ja HTM-tilintarkastajaa koskevat tiedot: - postiosoite ja mahdollinen Internet-osoite - tilintarkastusyhteisön nimi, jos tilintarkastaja työskentelee tilintarkastusyhteisössä. Tilintarkastusasetuksen nojalla tilintarkastajarekisteriin merkitään muun muassa seuraavat KHT- ja HTM-yhteisöä koskevat tiedot: - postiosoite ja mahdollinen Internet-osoite - Suomessa sijaitsevien toimipaikkojen postiosoitteet. Rekisteritietoja koskevista muutoksista on ilmoitettava viipymättä TILAlle. Kyse on tilintarkastuslaissa tilintarkastajalle säädetystä velvollisuudesta. Tilintarkastuslain mukaan TILAn tai kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan tulee antaa tilintarkastajalle varoitus, jos tämä on huolimattomuudesta tai varomattomuudesta menetellyt tilintarkastuslain vastaisesti. KHT- ja HTM-tilintarkastajat sekä -yhteisöt voivat ilmoittaa tilintarkastajarekisteriä ja muita yhteystietojaan koskevista muutoksista TILAlle lomakkeella, joka löytyy internetsivuilta osoitteesta Yhteystietojen muuttaminen käy nopeimmin ilmoittamalla muutokset TILAn sähköpostiin: tila@chamber.fi. 7

10 Lisätietoja: Laadunvarmistus Johtaja, TILAn sihteerien esimies Kari Vainio Laadunvarmistuksen asiantuntija, TILAn sihteeri Anja Ilkko-Virtanen Laadunvarmistuksen asiantuntija, TILAn sihteeri Pekka Parviainen Laadunvarmistuksen asiantuntija, TILAn sihteeri Marie Rosenblad Laadunvarmistuksen asiantuntija, TILAn sihteeri Ville Vasama Laadunvarmistuksen asiantuntija, TILAn sihteeri Riitta Ylipiha Laadunvarmistuksen assistentti Anne-Mari Aaltonen Laillisuusvalvonta, kehitys ja kansainväliset asiat Johtava asiantuntija, TILAn sihteeri Pasi Horsmanheimo (09) Tutkinta- ja rekisteriasiat Päällikkö, TILAn sihteeri Risto Ruuska (09) Assistentti Anne Aapro (09) Tilintarkastajien hyväksyminen Päällikkö, TILAn sihteeri Hanna Kattainen (09) Suunnittelija, TILAn sihteeri Heidi Haukkala (09) Suunnittelija, TILAn sihteeri Annika Mäki (09) Sähköpostiosoitteemme ovat: (laadunvarmistusasiat) Postiosoitteemme on TILA Keskuskauppakamari PL 1000 (Aleksanterinkatu 17) HELSINKI 8

11 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 Kokonaistyytyväisyys KHT-tutkintoon Käytettävissä oleva aika KHT-tutkinnossa oli riittävä

12 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 KHT-tutkinnon tehtävät olivat ajankohtaisia ja tärkeiltä aihealueilta KHT-tutkinnon Tehtävät vaativat opitun soveltamista, kirjaviisaus ei riitä

13 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 KHT-tutkinnon tehtävät olivat käytännönläheisiä KHT-tutkinnon tehtävät painottuivat kokonaisuuksien hallintaan

14 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 KHT-tutkinnon tehtävät olivat ymmärrettäviä ja selviä Tyytyväisyys KHT-tutkinnon käytännön järjestelyihin Sallittu varustus Yleiset järjestelyt

15 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 Käytin internetiä KHTtutkintoon vastatessani Internetin käytöstä oli minulle hyötyä kysyttiin niiltä, jotka vastasivat käyttäneensä internetiä 54 % 46 % kyllä ei 35 % kyllä ei 65 % Kokonaistyytyväisyys HTM-tutkintoon

16 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 Käytettävissä oleva aika HTM-tutkinnossa oli riittävä HTM-tutkinnon tehtävät olivat ajankohtaisia ja tärkeiltä aihealueilta

17 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 HTM-tutkinnon tehtävät olivat käytännönläheisiä HTM-tutkinnon tehtävät vaativat opitun soveltamista, kirjaviisaus ei riitä

18 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 HTM-tutkinnon tehtävät painottuivat kokonaisuuksien hallintaan HTM-tutkinnon tehtävät olivat ymmärrettäviä ja selviä

19 Tutkintojen palautekyselyt LIITE 1 Tyytyväisyys HTM-tutkinnon käytännön järjestelyihin Sallittu varustus Yleiset järjestelyt Käytin internetiä HTMtutkintoon vastatessani Internetin käytöstä oli minulle hyötyä kysyttiin niiltä, jotka vastasivat käyttäneensä internetiä 38 % 62 % kyllä ei 17 % kyllä ei 83 %

20 LIITE 2 Maksut Tutkintomaksut KHT-tutkintoon osallistumismaksu 610 euroa HTM-tutkintoon osallistumismaksu 490 euroa Maksut tutkintojen lisätehtävistä: 1-3 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 180 euroa 4-6 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 360 euroa 7-9 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 540 euroa Hyväksymisen hakeminen KHT/HTM-tilintarkastajaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen käsittelymaksu 30 euroa KHT/HTM-yhteisöksi hyväksymistä koskevan hakemuksen käsittelymaksu 30 euroa KHT/HTM-tilintarkastajan hyväksymisen palauttamisen käsittelymaksu 30 euroa KHT/HTM-yhteisön hyväksymisen palauttamisen käsittelymaksu 30 euroa Vuosimaksut KHT-tilintarkastajan vuosimaksu 760 euroa HTM-tilintarkastajan vuosimaksu 530 euroa KHT-yhteisön vuosimaksu euroa Maksun lisäksi peritään KHT-yhteisöltä käsittelymaksuna KHT-yhteisössä työskennelleiden viimeksi päättyneen tilikauden päättyessä olleiden KHT-tilintarkastajien lukumäärän perusteella 240 euroa kutakin tilintarkastajaa kohden kaksi KHT-tilintarkastajaa ylittävältä määrältä. HTM-yhteisön vuosimaksu 830 euroa Maksun lisäksi peritään HTM-yhteisöltä käsittelymaksuna HTM-yhteisössä työskennelleiden viimeksi päättyneen tilikauden päättyessä olleiden KHT- ja HTM-tilintarkastajien lukumäärän perusteella 100 euroa kutakin tilintarkastajaa kohden kaksi tilintarkastajaa ylittävältä määrältä. Hyväksymisen lakkaaminen KHT/HTM-tilintarkastajan hyväksymisen lakkauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu 30 euroa KHT/HTM-yhteisön hyväksymisen lakkauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu 30 euroa KHT/HTM-tilintarkastajan hyväksymisen lakkaamisen lykkäämistä koskevan hakemuksen käsittelymaksu 30 euroa Laaduntarkastus Maksu KHT/HTM-tilintarkastajan ja KHT/HTM-yhteisön laaduntarkastuksesta 130 euroa tunnilta kultakin laaduntarkastajalta ja avustajilta sekä 160 euroa tunnissa kultakin asiantuntijalta Maksu muusta tarkastuksesta 130 euroa tunnilta kultakin tarkastajalta ja avustajalta sekä maksu asiantuntijan käyttämisestä 160 euroa tunnissa kultakin asiantuntijalta.

21 KHT-tilintarkastajan ja -yhteisön laadunvarmistus Perusmaksu KHT-tilintarkastajan ja KHT-yhteisön laadunvarmistuksesta 70 euroa vuodessa; tämän lisäksi KHT-tilintarkastajalta ja KHT-yhteisöltä peritään vuosittain laadunvarmistuksen valvontamaksu, mikäli KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö on valittuna julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tai luotto- tai vakuutuslaitoksen tilintilintarkastajaksi kyseisen vuoden kesäkuun lopussa; laadunvarmistuksen valvontamaksun suuruudesta säädetään asetuksen 252/2012 2a :ssä:. KHT-tilintarkastajan ja KHT-yhteisön laadunvarmistuksen valvontamaksun suuruus laadunvarmistuksen valvontamaksun suuruuden määrittelyperustana käytetään niitä julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä sekä luotto- ja vakuutuslaitoksia, joiden tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö on valittuna kyseisen vuoden kesäkuun lopussa. Valvontamaksu määräytyy suhteessa näiden toimeksiantojen määrään siten, että maksua kertyy jokaiselta toimeksiannolta. Valvontamaksua kertyy seuraavasti, kun tilintarkastusasiakkaan osakkeet tai muut osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena kesäkuun lopussa: 1) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa yli euroa; 2) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa euroa; tai 3) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa alle euroa. Kuitenkin, mikäli 1 momentin mukaisen tilintarkastusasiakkaan osakkeet tai muut osuudet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena kesäkuun lopussa, valvontamaksua kertyy seuraavasti: 1) euroa, jos luotto- tai vakuutuslaitoksen oma pääoma on ollut viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä yli euroa; 2) euroa, jos luotto- tai vakuutuslaitoksen oma pääoma on ollut viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä euroa; 3) euroa, jos yhteisö on kesäkuun lopussa joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija, joka ei ole luottolaitos; tai 4) 400 euroa muiden kuin 1 ja 2 kohtien mukaisten luotto- ja vakuutuslaitosten ja 3 kohdan mukaisten joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijoiden osalta. Mikäli 1 momentin mukaisella tilintarkastusasiakkaalla on kyseisen vuoden kesäkuun lopussa valittuna useampi kuin yksi tilintarkastaja, jaetaan 2 tai 3 momentin mukaan kertyvä valvontamaksu perittäväksi yhtä suurin osuuksin kultakin tilintarkastajalta. HTM-tilintarkastajan ja -yhteisön laadunvarmistus Perusmaksu HTM-tilintarkastajan ja HTM-yhteisön laadunvarmistuksesta 70 euroa vuodessa; tämän lisäksi HTM-tilintarkastajalta ja HTM-yhteisöltä peritään vuosittain laadunvarmistuksen valvontamaksu, mikäli HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö on valittuna julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tai luotto- tai vakuutuslaitoksen tilintilintarkastajaksi kyseisen vuoden kesäkuun lopussa; valvontamaksun suuruudesta säädetään asetuksen 525/2011 3a :ssä: Laadunvarmistuksen valvontamaksun suuruuden määrittelyperustana käytetään niitä julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä sekä luotto- ja vakuutuslaitoksia, joiden tilintarkastajaksi HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö on valittuna kyseisen vuoden kesäkuun lopussa. Valvontamaksu määräytyy suhteessa näiden toimeksiantojen määrään siten, että maksua kertyy jokaiselta toimeksiannolta. Valvontamaksua kertyy seuraavasti, kun tilintarkastusasiakkaan osakkeet tai muut osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena kesäkuun lopussa: 1) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa yli euroa; 2) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa euroa; tai 3) euroa, jos sen markkina-arvo on kesäkuun lopussa alle euroa.

22 Kuitenkin, mikäli 1 momentin mukaisen tilintarkastusasiakkaan osakkeet tai muut osuudet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena kesäkuun lopussa, valvontamaksua kertyy seuraavasti: 1) euroa, jos luotto- tai vakuutuslaitoksen oma pääoma on ollut viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä yli euroa; 2) euroa, jos luotto- tai vakuutuslaitoksen oma pääoma on ollut viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä euroa; 3) euroa, jos yhteisö on kesäkuun lopussa joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija, joka ei ole luottolaitos; tai 4) 400 euroa muiden kuin 1 ja 2 kohtien mukaisten luotto- ja vakuutuslaitosten ja 3 kohdan mukaisten joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijoiden osalta. Mikäli 1 momentin mukaisella tilintarkastusasiakkaalla on kyseisen vuoden kesäkuun lopussa valittuna useampi kuin yksi tilintarkastaja, jaetaan 2 tai 3 momentin mukaan kertyvä valvontamaksu perittäväksi yhtä suurin osuuksin kultakin tilintarkastajalta. Tilintarkastajarekisteri Todistus tilintarkastajarekisteristä 60 euroa Ote tilintarkastajarekisteristä 15 euroa (suppea), 30 euroa (laaja) Kelpoisuuskoe Osallistumismaksu KHT-hakijalta 305 euroa Osallistumismaksu HTM-hakijalta 245 euroa Muut maksulliset suoritteet Ennakkotieto hyväksymisen edellytysten täyttymisestä 60 euroa Suoritteita, jotka Keskuskauppakamari ja kauppakamari hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein, ovat valokopiot ja muut jäljennökset, rekisteri- ja tietokantapalvelut, koulutus- ja konsultointipalvelut sekä muut tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat palvelut ja suoritteet.