Oskari-verkosto Kokouskutsu

Transkriptio

1 Oskari-verkoston ohjausryhmän kokous Kokousaika: tiistai klo 13:00 Paikka: Pasilan virastokeskus, kokoushuone Toimitus, Opastinsilta 12C, Helsinki Läsnä Matti Pesu (pj), Liikennevirasto Outi Hermans, Helsingin kaupunki (videolla 13:00-14:30) Sanna Jokela, Varsinais-Suomen liitto Marko Kauppi, Tampereen kaupunki (videolla) Rina Tammisto, Tilastokeskus Riikka Kivekäs (siht.), MML Jani Kylmäaho (siht.), MML Mikko Tallgren, MML Antti Rainio (kutsuttu asiantuntija), Navinova Oy Poissa Katariina Hilke, Turun kaupunki Muistio 1. Kokouksen avaus Pesu avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. 2. Kokouksen asialistan tarkistaminen Päätettiin lisätä asialistalle kohdaksi 9 Toimintamalli. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ilman muutoksia. 4. Jäsenyystilanne (Kylmäaho) Jäsenet Kylmäaho esitteli verkoston jäsenyystilanteen. Verkostossa on tällä hetkellä 23 jäsentä. Uusimpia jäseniä ovat Cybercom Oy, Väestörekisterikeskus, Kilosoft Oy, Spatineo Oy, Gofore Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kontaktit Kylmäaho ja Pesu ovat käyneet Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla keskustelemassa Oskarin käytöstä ja koulutusmateriaaleista. Jokela on yhteydessä Turun yliopistoon. Opetushallituksen ja Turun yliopiston yhteisessä Paikkaoppihankkeessa ollaan mahdollisesti siirtymässä Paikkatietoikkunan tai Oskarin käyttöön. Kylmäaho on lisäksi yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen ja Museovirastoon.

2 5. Hankkeiden tilanne - Käynnissä olevat hankkeet - Suunnitteilla olevat hankkeet Käynnissä olevat hankkeet Käytiin läpi käynnissä olevien hankkeiden tilanne: Case Tampere - Oskari-ohjelmiston lähdekoodin kehittämistyö (Kauppi) SAML-tunnistautuminen: toteutus loppusuoralla, testaus käynnistymässä Leijukkeiden parametriohjauksen parantaminen: karttaliittymää voidaan säätää parametreilla web-sivulta, jolle leijuke on upotettuna; lisää Oskarin hyödynnettävyyttä Työkalu WFS-tasojen lisäämiseen Oskariin Roolien ja tunnuksien hallintavälineet Leijukkeiden osoitteiden salaus Työt on tehty Maanmittauslaitoksen kehitystiimissä. Rahoitus on käytetty, tehdään viimeisteleviä töitä Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroad2 (Pesu) Toiminnallisuus tehty enimmäkseen Oskarin ulkopuolella. Digitointi-ominaisuus mukaan Oskariin? Pesu haastattelee aiheesta Liikennevirastolla asiasta vastaavia henkilöitä. Livimap (Pesu) Tiedostolatauspalvelu julkaistu. Koodi ei vielä saatavilla. Kauppi, Dimenteq, Pesu ja mahdollisesti Kylmäaho pitävät palaverin koodin jakamisesta. Voisiko tätä hyödyntää myös 6Aika-hankkeessa? Jokela selvittää asiaa Hallinnon karttapalvelu (Kylmäaho) Ollaan ottamassa käyttöön omien aineistojen latausta yms. Hyödynnetään Oskarin ominaisuuksia Tarpeita Oskarin kehittämiseen saatu projektilta Tahtotilana on että Hallinnon karttapalvelusta julkaistu upotettu kartta tulisi karttakäyttöliittymäksi Kansalaiseen palvelunäkymään, mikä vaatii mobiilituen rakentamisen Oskariin JulkICTLab - Tietojohtamisen karttapalvelun pilotointi (Rainio) Käyttäjäkysely menossa, tulokset tämän vuoden aikana Ei kehitetä, vaan kerätään käyttäjäkokemuksia Kiinteistötietopalvelun karttaosion uudistaminen (Tallgren) Käyttöönotto maaliskuun alussa Osia voidaan hyödyntää Oskarissa Lounais-Suomen Aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys (Jokela) Pystytetty palvelimia, ei vielä Oskari-kehitystä Etenee marraskuun aikana

3 Jatkunee ensi vuonna 6aika-hankkeessa 6aika-hankkeessa kehitetään yhteistyössä Oskaria: olennaisena osana tiedostolatauspalvelun kehittäminen Spatial Statistics on Web (Tammisto) Analyysivaiheen käytettävyystyöpaja projektiryhmälle tulossa EFGS-konferenssi: Eurooppalaiset tilastovirastot kiinnostuneita Oskarista Suunnitteilla olevia hankkeita Kuntien paikkatietopalvelu: Oskarin hyödyntämistä tutkitaan Aluetietopalvelu: Oskarin hyödyntämistä tutkitaan Tampereen seutu: kiinnostuneita yhteistyöstä, ainakin Paikkatietoikkunan hyödyntäjiksi Paikkatiedot palveluväylässä: Oskari mukana tutkimushankkeen suunnitelmassa Suomen kartasto: verkkoversioon mahdollisesti mukaan julkaistuja karttaikkunoita Turun kaupunki: asentanut Oskarin koemielessä 6. Tukipalvelumaksut Laskutus- ja käyttötilanne Tukipalvelumaksut lähetetty ja maksettu yhteensä : Oskari-challenge 1000 : Paikkatietomarkkinat 2000 : Uutiskirjeiden toimitustyö ~ : Uutiskirjeen pohjan tekeminen Ensi vuoden tukipalvelumaksusta päättäminen Päätettiin että tukipalvelumaksu vuonna 2015 on 3000 euroa. Jokela ehdotti että tukipalvelumaksuja voisi käyttää Oskari-perustoiminnallisuuksien kehittämiseen. Käyttötarkoituksiin kuitenkin palataan osana laajempaa pohdintaa verkoston toimintamallista. Viestintään ja tapahtumien suunnitteluun menee rahaa. 7. Viestintä Oskari-verkoston rollup Paikkatietomarkkinoille tarvitaan rollup. Päätettiin laittaa rolluppiin seuraavat tekstit: OSKARI (logo) Avoin Oskari.org -ohjelmisto Räätälöi oma karttapalvelusi Ota paikkatiedon rajapinnat hyötykäyttöön Tee ja julkaise karttoja Avoin Oskari-verkosto Tule mukaan kasvavaan verkostoon Tutustu verkoston hankkeisiin Yhteistyöllä tehokkaammin tuloksiin

4 Oskari-haaste Oskari-haastetta on edistettävä. Päätettiin tehdä seuraavat toimenpiteet: Tehdään erillinen Oskari-haastetta koskeva uutiskirje. Koordinaattori valmistelee uutiskirjeen. Lähetetään uutiskirje mahdollisimman pian. Mainostetaan Oskari-haastetta Paikkatietomarkkinoilla Pesun, Kylmäahon ja Jokelan pitämissä tietoiskuissa. Jaetaan Paikkatietomarkkinoilla Oskari-haastetta mainostavaa A4-esitettä. Koordinaattori valmistelee esitteen, mikäli aika riittää Järjestetään hackathon-kilpailu iltapäivällä. Koordinaattori valmistelee hackathonin yhdessä ohjausryhmän kanssa. Järjestelyissä ollaan yhteydessä aiemmin hackathon-kilpailuja järjestäneisiin tahoihin (mm. Helsingin kaupungilta Jaakko Rajaniemi, Hanna Hugaerts-Niemi, Tanja Lahti). Paikkatietomarkkinoiden osastopäivystys Oskari-verkoston näyttelyosastolla Paikkatietomarkkinoilla päivystää pääasiallisesti Kylmäaho. Pesu päivystää tiistaina kello ja Kauppi keskiviikkona kello 11: Kaikki ohjausryhmäläiset ovat tervetulleita näyttelyosastolle esittelemään Oskari-verkostoa. Seuraava uutiskirje Mahdollisimman pian lähetetään Oskari-haastetta koskeva uutiskirje. Joulukuussa lähetetään varsinainen uutiskirje, jossa käsitellään seuraavia aiheita: Mitä verkostossa on tähän mennessä tehty ja mitä hyötyä verkoston jäsenyydestä on? Pesu miettii tähän lähestymistapaa Haastatellaan Tammistoa jäsenyydestä ohjausryhmässä ja Oskarin hyödyntämisestä Tilastokeskuksessa. Katri Isotalo tekee haastattelun Kerrotaan Paikkatietomarkkinoiden kuulumiset. Koordinaattori valmistelee tämän yhdessä muun ohjausryhmän kanssa Haastatellaan esimerkiksi Dimenteqin edustajia Oskarin käyttämisestä ja odotuksista verkoston suhteen yrityksen näkökulmasta. Pesu ottaa yhteyttä Dimenteqiin. Katri Isotalo tekee haastattelun. Jatkossa esillä vähintään yksi verkoston yritys per uutiskirje Mainostetaan Oskari-haastetta. Koordinaattori valmistelee mainoksen Teknisesti uutiskirjeeseen tehdään nämä päivitykset: Uutiskirje lähetetään upotettuna sähköpostiin. Innoctus Oy (uutiskirjeen tuottava yritys) tekee tämän. Koordinaattori lähettää sähköpostiosoitteet Innoctukselle Tilataan Innoctus Oy:lta Tilaa/Peru uutiskirje -lomake. Ensimmäisessä uutiskirjeessä oli tämän tilalla koordinaattori tuottama webropol-kysely. Koordinaattori tekee tilauksen Seuraava kehittäjätapaaminen Seuraava kehittäjätapaaminen järjestetään joulukuun alussa. Koordinaattori tekee ajankohdasta Oskari-kehittäjille Doodle-kyselyn ja kysyy samalla heiltä, mitä asioita tapaamisessa haluttaisiin käsitellä. Yhtenä aiheena on viestintävälineiden konkreettinen esittely. Lisäksi käsitellään Oskarin arkkitehtuuria erityisesti rajapintaistamisen näkökulmasta. Kohderyhmäanalyysin tilanne

5 Rainio esitteli valmistelemansa luonnoksen kohderyhmäanalyysista, joka löytyy Basecampista. Nykyään Oskari-verkostossa on 23 jäsentä, joista ohjausryhmässä on seitsemän jäsentä. Muut jäsenet edustavat yrityksiä (mm. Karttakeskus, Reaktor, Spatineo ), opetus- ja tutkimusorganisaatioita (Unelmakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä hyödyntäjiä ja potentiaalisia hankkeiden omistajia (aluehallintovirastot, Väestörekisterikeskus, Varsinais-Suomen liitto). Kohderyhmiä ulkoisessa viestinnässä viestintäsuunnitelman mukaan ovat: Valtionhallinnon organisaatiot Kunnat Oskari.org-ohjelmiston kehittämisestä ja hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöt Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Muut paikkatietoalan verkostot mm. ProGIS, Fiuginet, Facebookin ryhmät Pääviestejä viestintäsuunnitelman mukaan ovat: Oskari-ohjelmiston avulla saat paikkatiedot hyötykäyttöön nopeasti ja tehokkaasti. Kaikki Oskari-lähdekoodi on avointa. Ota käyttöösi ja tee ihan oma palvelusi! Oskari-ohjelmistoa kehitetään Oskari-verkostossa. Yhteistyöllä tehostat resurssiesi käyttöä. Tervetuloa mukaan! Oskari-ohjelmisto kehittyy koko ajan. Nämä hankkeet ovat menossa juuri nyt. Tutustu verkoston hankkeisiin! Eri Oskari-ohjelmistoon kytkeytyviä osapuolia ovat: Karttanäkymien käyttäjät Karttanäkymien julkaisijat Paikkatiedon rajapintapalvelujen tarjoajat Vuorovaikutteisten palvelujen tarjoajat Palvelualustojen ylläpitäjät Karttaliittymän räätälöijät Palvelualustan kehittäjät Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäjät Seuraavaksi on mietittävä mitkä näistä käyttäjäryhmistä olisivat verkoston kannalta tärkeimmät. Rainion esityksen mukaan Oskari-viestinnässä tulisi keskittyä erityisesti seuraaviin ryhmiin: Vuorovaikutteisten palvelujen tarjoajat Palvelualustojen ylläpitäjät Karttaliittymän räätälöijät Palvelualustan kehittäjät Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäjät Olisi mietittävä, mitkä organisaatiot tulisi vielä saada mukaan ja toisaalta mihin verkostoihin Oskariverkoston tulisi liittyä. Lisäksi tulisi miettiä, pitäisikö Oskari-verkoston olla jatkossa juridinen osapuoli, kuten yhdistys. Tärkeimpiä kohderyhmiä mietittäessä olisi pohdittava, halutaanko saada syntymään mahdollisimman monta palvelualustaa vai halutaanko Oskarista kehittää mahdollisimman monipuolinen ohjelmisto paikkatietojen hyödyntämiseen.

6 Kohderyhmien kohdalla tulisi miettiä myös verkoston jäsenorganisaatioiden sisäistä viestintää: mitkä ovat pääviestit organisaatioiden sisällä ja missä projekteissa ja miten Oskaria on hyödynnetty eri organisaatioissa. Eri organisaatioilla on eri intressit: Viranomaiset tarvitsevat ohjelmistoa ja sen kehittämistä palvelujen tarjoamiseen. Avoimen koodin yhteistyöllä halutaan säästää ja välttää yhden toimittajan loukku. Yritykset tavoittelevat ohjelmistokehitykseen ja palveluliiketoimintaan perustuvaa tuottoa ja kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti. Oppilaitokset kouluttavat ohjelmistokehittäjiä ja sovellusasiantuntijoita ja voivat hyödyntää ohjelmistoa ja palvelualustaa opetuksessa. Eri paikkatietoalan toimijat myös katsovat Oskaria eri näkökulmista: Tiedontuottajat: Levitetään omaa tietoa mahdollisimman laajalle joukolle Yritykset: Hyödynnetään ohjelmistoa omassa liiketoiminnassa Inspire-sihteeristö: Edistetään kansallista paikkatietoinfrastruktuuria Oskari-verkosto: Kehitetään ohjelmistoa eteenpäin ja laajennetaan sitä hyödyntävää verkostoa Koska Oskari-verkosto on jo melko laajapohjainen, verkoston laajentaminen ei ole enää sen päätehtävä. Nyt tulisi priorisoida eri kohderyhmät sen mukaan, mitkä organisaatiot ja kohderyhmät hyötyisivät Oskarin käytöstä eniten ja tulisi siksi saada mukaan verkostoon. Jos verkosto laajenee paljon, tavoitteiden määrittely ja sitä kautta viestintä muuttuvat yhä haastavammiksi. Kun jokaisella organisaatiolla on omat tavoitteensa, on määriteltävä tarkasti, miten saavutetaan yhteinen hyöty. Tässä viestinnän merkitys korostuu. Yhteydenotot kontakteihin vievät paljon aikaa. Kun laajentaminen ei ole enää päätehtävä, tästä myös vapautuu resursseja muuhun verkoston toimintaan. Laajentamisen sijaan tulisi syventää työskentelyä eri jäsenorganisaatioiden välillä ja kuvata jäsenille eri käyttötapauksissa. Näin leviäisi tieto Oskarin todellisista mahdollisuuksista ja toisaalta haasteista. Hallinnollisella tasolla on mietittävä, halutaanko Oskarista osa avoimen lähdekoodin yhteisöä. Tällä hetkellä julkisella hallinnolla on vahva rooli; miten muut kehittäjät voisivat helpommin osallistua? Halutaanko säilyttää ydinsovellus, jota ylläpidetään keskitetysti? Vai voiko käydä niin, että Oskarista erkanee muita versioita, joita muut tahot kehittävät ydinsovelluksesta riippumatta? Kannattaisiko perustaa yhteinen ydinsovelluksen kehittämishanke, jonka kautta eri organisaatiot sitoutuisivat tiiviimmin Oskarin kehittämiseen? Pidemmällä aikavälillä on päätettävä, onko tavoitteena pyrkiä kansainväliseksi verkostoksi, jolle kansallinen verkosto on pohjana. Jos halutaan kansainväliseksi verkostoksi, tämä tulee huomioida viestinnässä. Arkkitehtuuritasolla täytyy selvittää, voisiko Oskarissa olla yhtä helppokäyttöinen rajapinta kehittäjille kuin Googlen karttapalvelussa? Esteenä rajapintapohjaiselle hyödyntämiselle voi olla yhteisen palvelualustan puute. Oskarin käyttöönottamiseksi vaaditaan oma palvelualusta, muutoin toiminnallisuus rajoittuu upotettujen karttojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tarvittaisiin avoimet rajapinnat, joiden kautta Oskarin saisi helposti käyttöön. Analyysin tekeminen jatkuu edelleen. On mietittävä, mitkä ovat viestit eri kohderyhmille ja mihin suuntaan Oskari on menossa seuraavien vuosien aikana. Päätettiin, että Rainio jatkaa analyysin tekemistä ja keskustelu jatkuu seuraavassa kokouksessa. Oskari-sovellusten hankintaohjeen valmistelu Rainio on valmistellut ohjetta, jossa kuvataan ainakin yksi mahdollinen malli hankkia Oskari-pohjaista sovelluskehitystä. Hankintaohjeen pohjana on Maanmittauslaitoksen julkaisema tarjouspyyntö, jossa

7 haetaan resursseja Oskarin jatkokehittämiseen. Keskeinen osio on kompetenssitaulu. Päätettiin, että seuraavassa Oskari-kehittäjätapaamisessa käydään läpi, onko kompetenssitaulussa oikeat vaatimukset. Koordinaattori lisää tämän kehittäjätapaamisen asialistalle. Hankintaohjeessa on kuvattu myös Oskarin tarjouspyynnön hankintajakso-dokumentti, jonka avulla yritykset voivat määritellä eri jaksoille eri kehittäjät. Näin kehittäjät voivat vaihtua eri hankintajaksojen välillä ja voidaan hyödyntää tarvittaessa osalla hankintajaksoista kehittäjiä, jotka eivät ole koko aikaa saatavilla. Rainio jatkaa hankintaohjeen valmistelua. 8. Kustannus-hyötyanalyysi Siirrettiin käsittely seuraavaan kokoukseen. 9. Toimintamalli Kauppi esitteli valmistelemansa esityksen Oskari-ytimen tulevaisuudesta. Kalvot ovat ohjausryhmän saatavilla Basecampin kautta. Esityksen mukaan lyhyen aikavälin tavoitteita Oskari-ytimelle ovat: Oskari-ydinsovelluksen kehittämishanke ja sovelluksen jatkuvuuden varmistaminen Vastuiden määrittäminen (mm. integraatiot, katselmoinnit, kehitystoiveet) Hankkeiden tarpeiden koostaminen (mm. käyttötapausten katselmointi erillään teknisestä katselmoinnista) Tekniset katselmoinnit koordinaattorin toimesta Esityksen mukaan pitkän aikavälin tavoitteita Oskari-ytimelle ovat: Koordinaattorin ja muiden avainhenkilöiden vaihdosten suunnittelu Keskeisimpien koordinaattoritehtävien määrittely Oskarin elinkaaren määrittely rahoituksen näkökulmasta Hankkeiden sitouttaminen koodin integraatioon Teknisen valmiuden ja saatavuuden parantaminen Riskienhallinnan kehittäminen Oskarin tekniselle toteutukselle on olemassa kolme eri mallia: Oskari-kirjasto: Luodaan palvelunäkymiä käytönaikaisesti lataamalla kirjaston eri osia tarpeen mukaan Oskari-server: Karttakomponentit julkaistaan rajapinnan kautta suoraan palvelimelta palveluntarjoajan omana palveluna Oskari-ohjelmisto: Karttakomponentit julkaistaan rajapinnan kautta suoraan palvelimelta joko kansallisen palveluväylän palveluna tai palveluntarjoajan omana palveluna On mietittävä, tulisiko Oskari-ydintä kehittää jatkossa yhdessä yhteisessä hankkeessa vai useissa eri organisaatioiden omissa hankkeissa. MML ei todennäköisesti vuoden 2015 aikana kehitä Oskariprojektissa substanssiominaisuuksia muiden organisaatioiden tarpeisiin, vaan siinä keskitytään MML:n omien sitoumusten täyttämiseen, Oskari-ytimen ylläpitoon sekä MML:n omien projektien tarpeisiin. Ydinsovellukseen liittyvät tavoitteet ja julkaisusuunnitelma tulisi käsitellä verkoston puitteissa. Kauppi, Pesu ja Kylmäaho jatkavat toimintamallin suunnittelua.

8 10. Ohjausryhmän seuraavat kokoukset Seuraava kokous pidetään tiistaina kello 9-12 Maanmittauslaitoksella (kokoushuone Toimitus). Vuoden 2015 ensimmäinen kokous pidetään torstaina kello 9-12 Maanmittauslaitoksella (kokoushuone Toimitus). Kokouksiin järjestetään WebEx-osallistumismahdollisuus. 11. Muut asiat Ei muita asioita.