KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 411 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus FI FI

2 1. JOHDANTO Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimuksen) pöytäkirjassa 15 määrätään henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevista siirtymäkausista. Sen mukaan Liechtensteinilla oli oikeus pitää voimassa 1 päivään tammikuuta 1998 asti määrällisiä rajoituksia sellaisten uusien asukkaiden osalta, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai muiden EFTA-maiden kansalaisia. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen voimaantulosta Liechtensteinin ruhtinaskunnan osalta 10 päivänä maaliskuuta 1995 tehtyyn ETA:n neuvoston päätökseen N:o 1/95 1 sisältyi erityinen ETA:n neuvoston julistus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Julistuksen mukaan ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 15 määrätyn siirtymäkauden lopussa suoritetaan tarkastus, jonka yhteydessä otetaan aiheellisella tavalla huomioon Liechtensteinin erityinen maantieteellinen sijainti. Julistuksessa annetaan myös ohjeita siitä, mitä tämä erityistilanne tarkoittaa: ETA:n neuvosto tunnustaa, että Liechtensteinilla on hyvin pieni maaseutumainen asutettava alue, jossa on epätavallisen suuri prosenttiosuus muiden valtioiden asukkaita ja työntekijöitä Lisäksi se tunnustaa kansallisen identiteetin säilyttämisen suuren merkityksen Liechtensteinille. Sen jälkeen kun henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan ETA-sopimuksen pöytäkirjan 15 voimassaolo päättyi, Liechtenstein ja Euroopan unioni sopivat vuonna 1999 asiaa koskevasta erityisjärjestelystä. Tämä Alakohtaisina mukautuksina tunnettu järjestely vahvistettiin alun perin ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 191/ ja sisällytettiin sitten ETA-sopimuksen liitteeseen V (Työntekijöiden vapaa liikkuvuus) ja liitteeseen VIII (Sijoittautumisoikeus). Alakohtaisten mukautusten nojalla henkilöiden vapaa liikkuvuus koskee myös Liechtensteinia. Jos ETA-valtioiden kansalaiset haluavat asettua asumaan Liechtensteiniin pysyvästi, heidän on saatava tätä varten oleskelulupa. Mukautuksissa vahvistetaan ETA-maiden kansalaisille vuosittain myönnettävien oleskelulupien vähimmäismäärä, jonka perusteella Liechtensteinissa asuvien näiden maiden kansalaisten määrän vuotuinen nettolisäys on 1,75 prosenttia (työvoimaan kuuluvien osalta) ja 0,5 prosenttia (työvoimaan kuulumattomien osalta) heidän lukumäärästään 1 päivänä tammikuuta Oleskeluluvan saaminen ei kuitenkaan ole edellytys Liechtensteinissa työskentelemiselle. 1 EYVL L 86, , s ETA:n sekakomitean päätös N:o 191/1999, tehty 17 päivänä joulukuuta 1999, ETA-sopimuksen liitteiden VIII (Sijoittautumisoikeus) ja V (Työntekijöiden vapaa liikkuvuus) muuttamisesta 3 Liite VIII (Sijoittautumisoikeus): II 1. Liechtensteinissä taloudellista toimintaa harjoittavien Islannin, Norjan tai EU:n jäsenvaltion kansalaisten vuosittain käytettävissä olevien oleskelulupien lukumäärä määritellään niin, että Liechtensteinissä asuvien kyseisten maiden työssäkäyvien kansalaisten lukumäärän vuotuinen nettolisäys edellisestä vuodesta on vähintään 1,75 prosenttia heidän lukumäärästään 1 päivänä tammikuuta Liechtensteinin viranomaiset myöntävät oleskelulupia tavalla, joka ei syrji eikä vääristä kilpailua. Puolet käytettävissä olevien lupien nettolisäyksestä myönnetään sellaisen menettelyn mukaisesti, joka antaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille hakijoille. 3. Asukkaat, joilla on lyhytaikainen lupa ja jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, on sisällytettävä kiintiöön. Taloudellisen toiminnan harjoittamista varten käytettävissä olevien lyhytaikaisten lupien määrä ei saa poiketa yli 10:tä prosenttia siitä, mikä se oli vuonna III Islannin, Norjan ja EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten Liechtensteinissä laillisesti oleskelevilla perheenjäsenillä on oikeus saada yhtä pätevä lupa kuin heitä huoltavalla henkilöllä on. Heillä on oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa; tässä tapauksessa heidät sisällytetään työssäkäyville myönnettävien lupien määrään. 2

3 Vuoden 2004 laajentumisen yhteydessä näitä alun perin viideksi vuodeksi sovittuja järjestelyjä jatkettiin sillä edellytyksellä, että niitä tarkistetaan viiden vuoden välein. Ensimmäinen tarkistus tehtiin vuonna 2009 ja toinen käynnistettiin vuonna Tämä tiedonanto liittyy jälkimmäiseen tarkistukseen. Siinä selvitetään, olisiko Liechtensteinin voitava edelleen soveltaa rajoituksia, jotka koskevat myönnettävien oleskelulupien määrää. 2. ALAKOHTAISET MUKAUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ Liechtenstein esittää vuosittain raportin mukautusten soveltamisesta. Raportti toimitetaan EUosapuolille ja Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valvontaviranomaiselle. Jäljempänä esitetyt tiedot perustuvat Liechtensteinin vuonna 2014 esittämään raporttiin. Liechtensteinin viranomaiset voivat myöntää ETA-valtioiden kansalaisille, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa Liechtensteinissa, vuosittain vähintään 56 uutta oleskelulupaa ja noin 300 uutta väliaikaista lupaa (voimassaolo enintään 12 kuukautta). Liechtenstein täyttää joka vuosi uusia lupia koskevat kiintiövelvoitteensa. Lyhytaikaisia lupia myönnetään yleensä alle 300. Henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa mutta jotka haluavat asettua asumaan Liechtensteiniin, on saatavilla lisäkiintiö. Sen perusteella myönnetään noin 20 lupaa vuodessa. Oleskeluluvan haltijan perheenjäsenet voivat rajoituksetta asettua asumaan puolisonsa/perheensä luo Liechtensteiniin. Heillä on myös oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa. vuosi Työvoimaan kuuluvien esittämät hakemukset Työvoimaan kuulumattomien esittämät hakemukset V Ylimääräinen 0,5 prosentin vuotuinen kiintiö on kohdassa II mainitulla perusteella niiden henkilöiden käytettävissä, jotka haluavat asettua asumaan. 3

4 Vuoden 2009 tarkistuksen perusteella erityisjärjestelyt pidettiin ennallaan. 3. VUODEN 2014 TARKISTUS Meneillään oleva tarkistus alkoi vuonna Liechtensteinin toimittamat tuoreimmat luvut (ks. taulukko edellä) osoittavat, että oleskelulupahakemusten lukumäärä on supistunut vuoden 2008 huippulukemien jälkeen merkittävästi sekä työvoimaan kuuluvien että työvoimaan kuulumattomien hakijoiden osalta. Hakemusten määrä on silti edelleen kertaa suurempi kuin myönnettävien lupien vähimmäismäärä etenkin työvoimaan kuuluvien hakijoiden osalta. Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja Liechtenstein ovat neuvotelleet nykyisten sääntöjen mahdollisesta muuttamisesta. Liechtensteinin mukaan sen vastaanottokyky on kuitenkin edelleen varsin rajoittunut eikä se ole tarkastelujaksolla muuttunut. Liechtenstein myös totesi, että Liechtensteinin alakohtaista mukautusta koskevassa yhteisessä julistuksessa, joka on liitetty vuonna 2014 tehtyyn sopimukseen Kroatian osallistumisesta Euroopan talousalueeseen, periaatteessa vahvistettiin jälleen, että Liechtensteinin vastaanottokyky ei ole muuttunut. 4 Liechtenstein ehdotti tämän vuoksi, että sitä koskevaa erityisjärjestelyä ei muutettaisi ja että seuraava tarkistus tehtäisiin ennen toukokuuta Tarkistuksen yhteydessä komissio arvioi, oliko Liechtensteinin erityinen maantieteellinen asema muuttunut tai olivatko ETA:n neuvoston päätöksessä N:o 1/95 kuvatut olosuhteet muuttuneet eli se, että a) Liechtensteinilla on hyvin pieni maaseutumainen asutettava alue, ja b) Liechtensteinissa on epätavallisen suuri prosenttiosuus muiden valtioiden asukkaita ja työntekijöitä, minkä lisäksi kansallisen identiteetin säilyttämisellä on sille suuri merkitys. Arvioinnin tulos on seuraava: a) Liechtensteinin pinta-ala on 160 km 2, eikä se ole muuttunut; b) Liechtensteinin väkiluku on Asukkaita on enemmän kuin vuonna 1998 (32 227), joka on mukautusten viitevuosi, ja noin enemmän kuin vuonna 2009 (35 851), jolloin edellinen tarkistus tehtiin. Absoluuttiset luvut eivät kenties vaikuta suurilta, mutta suhteellinen väestönlisäys on 14 prosenttia (vuodesta 1998) ja 3 prosenttia (vuodesta 2009). Myös ulkomaalaisten osuus on kasvanut 33,5 prosenttiin vuonna 2012 (edellisvuonna 33,3 prosenttia), ja puolet näistä on ETA- 4 Nykyiset sopimuspuolet ja uusi sopimuspuoli, jotka - toteavat, että EU- ja EFTA-maiden kansalaisilla on jatkuvasti suurta kiinnostusta oleskella Liechtensteinissa, jolloin edellä mainittujen alakohtaisten mukautusten mukainen maahanmuuton nettomäärä ylittyy, - katsovat, että Kroatian osallistuminen Euroopan talousalueeseen johtaa suurempaan määrään kansalaisia, joilla on oikeus vedota ETA-sopimuksen mukaiseen henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, sopivat ottavansa huomioon tämän tosiasiallisen tilanteen ja sen, ettei Liechtensteinin vastaanottokyky ole muuttunut, tarkastellessaan ETA-sopimuksen liitteissä V ja VIII vahvistettuja alakohtaisia mukautuksia. 4

5 maiden kansalaisia. Työntekijöitä on lähes yhtä paljon kuin asukkaita ( henkeä), sillä 52 prosenttia heistä asuu naapurimaissa. Nämä luvut näyttäisivät vahvistavan, että Liechtensteinin maantieteellinen tilanne on erityinen ja vastaanottokyky rajallinen. Vaikka oleskeluluvan saaminen on vaikeaa, niiden kysyntä on suuri. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Liechtensteinin asukkaisiin sovelletaan eri verosääntöjä kuin muihin. Niin kauan kuin nämä eroavuudet ovat voimassa, on odotettavissa, että monet haluavat asua virallisesti Liechtensteinissa ja hakevat tätä varten oleskelulupaa varsin suurin joukoin, minkä vuoksi on tarpeen pitää voimassa tiettyjä rajoituksia vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrän suhteen. Neuvoston EFTA-työryhmä on saanut asiasta selvitykset 5. syyskuuta 2014 ja 30. huhtikuuta Yksikään jäsenvaltio ei ole vastustanut nykyisen järjestelyn jatkamista. 4. PÄÄTELMÄT Edellä esitetyn perusteella komissio ei katso tarpeelliseksi tehdä mitään muutoksia nykyisiin sääntöihin, vaan katsoo, että alakohtaisten mukautusten määräykset voidaan pitää ennallaan. Näitä määräyksiä olisi tarkistettava ennen toukokuuta