Toimintakertomus Keski-Suomen Liikunta ry

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2000 Keski-Suomen Liikunta ry

2 - 2 -

3 Sisältö 1. JÄRJESTÖ 1.1. Kevätkokous Syyskokous Hallituksen kokoukset Jäsenjärjestöt Henkilöstö Edustukset Toimisto Toimistopalvelut 7 2 EDUNVALVONTA 2.1 Operaatio Liikutus Hippoksen liikuntamarkkinat Koripallon Laatu-projekti Jäsenseuratapaaminen Jyväskylän Nuorisoliikuntaseminaari Keski-Suomen Liikuntatoimen neuvottelupäivät Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki osuuskunta HUOMIOIMISET JA PALKITSEMISET 3.1 Vuoden urheilijoiden palkitsemistilaisuus Keski-Suomen Liikunnan huomioimiset LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA 4.1. Koulut Liikkeellä Kulttuurit Kohtaavat -projekti I-tason ohjaaja- ja valmentajakoulutus Tosi Nuori Suomi -koulutus Koululaisten iltapäiväohjaajien koulutus Koululaisten iltapäivätoiminnan paikallistuki Seuratoiminnan tuki Sinettiseuratoiminta KESKISUOMALAISEN SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN 5.1 Strategiatyö Menestyvä seura -koulutus Lajikohtainen kehittämiskoulutus Havaintoja seuratoiminnan kehittämiseen Muu järjestökoulutus HARRASTE- JA TERVEYSLIIKUNTA 6.1. Länsi-Suomen läänin risteily Terveysliikunnan virikepäivä Terveysliikuntatreffit Valtakunnallinen KKI-katselmus Jyväskylässä Lääkärit liikkeelle hanke KKI-kouluttajakoulutus ja Kunnon Verkko Jyväskylässä Kuntavierailut VIESTINTÄ 7.1. Urlinet verkkopalvelu Liikunnan Tietotaitopörssi Sisäisen viestinnän järjestelyt Ulkoisen viestinnän järjestelyt PROJEKTIT Työtä liikunnasta Keski-Suomessa -projekti TALOUS - 3 -

4 Keski-Suomen Liikunta ry:n toiminnan perusta Keski-Suomen Liikunnan perusarvot Liikunnalla on merkitystä ihmisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Keski-Suomen Liikunta on keskisuomalaista liikuntakulttuuria luova ja kokoava yhdistys. Hyvin hoidetulla liikuntakulttuurilla on tärkeä merkitys Keski-Suomen itsetunnolle, maakunta hengelle ja kehittymiselle. Keski-Suomen Liikunnan toiminta-ajatus Keski-Suomen Liikunta ry:n toiminta-ajatuksena on keskisuomalaisten hyvinvoinnin tukeminen liikunnan ja urheilun avulla 1. tuottamalla lajiliittojen ja niiden alueorganisaatioiden, seurojen ja kuntien haluamia ja tarvitsemia palveluja 2. tukemalla keskisuomalaisen liikunnan ja urheilun edistämiseen tähtääviä kehittämishankkeita 3. kehittämällä erityisesti lasten ja nuorten liikunnan tasapuolisia edellytyksiä ja harrasteliikunnan eri muotojen mahdollisuuksia 4. olemalla jäsenjärjestöjensä ja muiden intressiryhmien yhteistyön verkonkutoja. Keski-Suomen Liikunta ry:n strategiset valinnat vuoteen Edunvalvonta 2. Jäsenpalvelut 3. Lasten ja nuorten liikunta 4. Seuratoiminnan kehittäminen 5. Aikuisten kuntoliikunta 6. Seminaarit 7. Viestintä - 4 -

5 1. JÄRJESTÖ 1.1. Kevätkokous Keski-Suomen Liikunta ry:n kevätkokous pidettiin perjantaina klo Keski-Suomen Talossa, alakerran kokoussalissa. Läsnä oli valtakirjoin edustettuina yhdeksän jäsenjärjestöä. Puheenjohtajana toimi Pauli Sulkula ja sihteerinä Petri Lehtoranta. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 1999 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä valittiin ehdollepanotoimikunta valmistelemaan hallituksen henkilövalintoja vuodelle Ehdollepanotoimikunnan kokoonpano: Leena Yksjärvi pj, Mirja Huovinen, Tapani Paasu, Mauri Pekkarinen ja Petri Lehtoranta Syyskokous Keski-Suomen Liikunta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Keski-Suomen Talon alakerrassa Jyväskylässä Perjantaina klo Läsnä oli valtakirjoin edustettuina yhdeksän jäsenjärjestöä. Puheenjohtajana toimi Matti Harju ja sihteerinä Petri Lehtoranta. Kokouksessa hyväksyttiin v toiminta- ja taloussuunnitelma sekä päätettiin henkilövalinnoista vuodelle Hallituksen kokoukset Keski-Suomen Liikunta ry:n hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen. Varapuheenjohtajat olivat Heikki Mäkinen ja Tarja Mäki-Punto. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä sekä sihteerinä aluejohtaja Petri Lehtoranta. Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin: Mauri Pekkarinen 9/9 Tarja Mäki-Punto 9/9 Heikki Mäkinen 9/9 Ari Karimäki 8/9 varajäsen Marja-Leena Pesonen Leila Lindell 6/9 varajäsen Pentti Jääskeläinen 2/9 Sirkka Kannas 8/9 varajäsen Sirkka-Liisa Korhonen Tapani Paasu 4/9 varajäsen Osmo Mäkelä 3/9 Seppo Virta 4/9 varajäsen Jouni Vatanen 1/9 Kari Yksjärvi 6/9 varajäsen Anneli Puskala 1/9 Tilintarkastajat: Martti Olli HTM ja Kauko Tuupainen, varalla Risto Parviainen ja Seppo Lindholm JHTT, HTM

6 1.4. Keski-Suomen Liikunnan jäsenjärjestöt vuonna 2000 Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry. Suomen Ampujainliitto ry. Suomen Ampumahiihtoliitto ry. Suomen Hiihtoliitto ry. Suomen Invalidien Urheiluliitto ry. Suomen Jääkiekkoliitto ry. Suomen Kuntourheiluliitto ry. Suomen Koripalloliitto ry. Suomen Lentopalloliitto ry. Suomen Pesäpalloliitto ry. Suomen Ratsastajainliitto ry. Suomen Suunnistusliitto ry. Suomen Taitoluisteluliitto ry. Suomen Tennisliitto ry. Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry. Suomen Urheiluliitto ry. Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto ry SPL:n Keski-Suomen piiri ry. TUL:n Keski-Suomen piiri ry. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys ry. Keski-Suomen Sydänpiiri ry. Keuhkovammaliitto ry. Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry. JYP HT Juniorit ry. Äänekosken Huima ry. Palokan Riento ry. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta ry Saarijärven NMKY Palokan Kiekko ry Äänekosken Liikuntaseura ry Jyväskylän Toverit ry Jyväskylän Jigotai ry Jyväskylän Pallokerho ry Jyväskylän Kenttäurheilijat ry FC Vaajakoski Saarijärven Pullistus ry Jyväskylän Taitoluisteluseura ry Tikkakosken Suunnistajat ry KENSU ry Fudokan ry Konneveden Urheilijat ry Jyväskylän Naisvoimistelijat ry Jyväskylän Latu ry Kyyjärven Kyky ry Pylkönmäen Yrittävä ry 1.5. Henkilöstö Petri Lehtoranta, aluejohtaja Tapio Pintamo, kehittämispäällikkö Riitta Virinkoski-Lempinen, koulutussihteeri Hilkka Kaipainen, taloussihteeri Eeva-Liisa Tilkanen, projektipäällikkö Laura Viitanen, työnsuunnittelija Kaisa Saarentola, työnsuunnittelija Kielo Kinnunen, toimistosihteeri Leena Rintala, toimistosihteeri Työharjoittelijat: Signe Jauhiainen Tuija Tuormaa

7 1.6. Edustukset Keski-Suomen Liikuntaneuvosto Petri Lehtoranta Unicef-kaupunki -projekti Petri Lehtoranta Liito-järjestelmän kehittämistyöryhmä Riitta Virinkoski-Lempinen, Petri Lehtoranta Savuton verkosto Petri Lehtoranta Uusi Työ Laura Viitanen, Eeva-Liisa Tilkanen Jyvässeudun Jälkkärin ohjausryhmä Eeva-Liisa Tilkanen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -osuuskunta Petri Lehtoranta 1.7. Toimisto Keski-Suomen Liikunnan toimisto on sijainnut Keski-Suomen Liiton talossa, osoitteessa Sepänkatu 4 B Keski-Suomen Osuuspankin vuokratiloissa. Samoissa tiloissa ovat Jyväskylän Naisvoimistelijat ry:n, SPL:n Keski- Suomen piiri ry:n, Keski-Suomen Pesis ry:n ja Suomen Koripalloliitto ry:n Keskisen alueen toimistot. Toimistojen siivouspalvelut on ostettu Engeliltä. Henkilökuntaa on kannustettu koulutuksiin oman osaamisen lisäämiseksi. Yhteystiedot: Sepänkatu 4 B, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) sähköposti: kesli@jiop.fi internet: Toimistopalvelut Jäsenpalvelut Vuosisopimukset on tehty Suomen Koripalloliitto ry:n keskisen alueen, Keski-Suomen Hiihto ry:n, Keski- Suomen Suunnistus ry:n ja Keski-Suomen Yleisurheilu ry:n kanssa. Sopimus on sisältänyt lähinnä laskutuksen, laskujen maksamisen, kirjanpidon ja tilinpäätöksen ja toimistopalveluina puhelinliikenteen, mitali- ja tarvikevälityksen sekä lajipostitukset. Näiden lisäksi on tehty SPL:n Keski-Suomen piirin, Keski-Suomen Pesiksen, Jyväskylän Lohen, Jyvässeudun Painiässien, Palokan Pyryn ja Pohjois-Päijänteen Pursiseuran kirjanpito ja tilinpäätös. Muut toimistopalvelut Keski-Suomen Liikunta välittää seuroille lajiliittojen kilpailu- ym. materiaaleja, sääntöjä, lisenssejä jne. Toimistolta saa apua myös mm. yhdistysrekisteriin ja ansiomerkkeihin liittyvissä asioissa. Keski-Suomen Liikunnan toimittama palsta julkaistiin edelleen Keskisuomalaisessa viikoittain. Palstalla julkaistiin mm. jäsenjärjestöjen tiedotteita, kilpailukutsuja jne. Keski-Suomen Liikunnan kopiokonetta ja postituskonetta ovat käyttäneet yhteisissä vuokratiloissa sijaitsevat SPL:n Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Keski- Suomen Pesis, Koripalloliiton keskinen alue ja ne lajit, joiden kanssa on tehty vuosisopimus

8 2. EDUNVALVONTA 2.1. Operaatio Liikutus Läheltä Liikkeelle -taskukirjat lähetettiin syksyn kunnallisvaaliehdokkaille postitse. Jyväskylän seudun ehdokkaat kutsuttiin yhteiseen jumppaan graniittiin, jossa jaettiin myös Liikutus-materiaalia. Liikutus -tapahtuma oli myös esillä Jyväskylän liikuntamarkkinoilla 2.9., jossa järjestettiin ns. Liikutusparlamentti. Materiaalia jaettiin myös syksyllä kuntatapaamisen yhteydessä. Keski-Suomen Liikunta lähetti myös kirjeen kuntien valtuustoryhmille liikunnan osaamisen säilyttämisen puolesta vapaaaikalautakunnissa Hippoksen Liikuntamarkkinat Syksyn toimintoja käynnistettiin 2.9. urheiluseurojen yhteisillä Hippoksen liikuntamarkkinoilla 30 urheiluseuran ja 50 eri lajin voimin. Ensimmäistä kertaa järjestetyt liikuntamarkkinat keräsivät perheitä ja urheiluseuratoiminnasta kiinnostuneita joukkoja paikalle. Kävijöitä päivän mittaan oli n Hippoksen markkinoista on tarkoitus tehdä jokavuotinen startti syksyyn, jolloin seurat käynnistävät toimintansa ja ottavat ilmoittautumisia vastaan. Liikuntamarkkinoiden perusidea seurojen laaja vapaaehtoistoiminta ja lajit olivat näyttävästi esillä. Valtakunnallinen liikunnan ja urheilun edunvalvontahanke Operaatio Liikutus käynnistyi 2.9. Jyväskylässä teemalla Läheltä liikkeelle. Operaation avasi kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Jyväskylän tulevaa liikuntapolitiikkaa käsiteltiin liikuntaparlamentissa kunnallisvaaliehdokkaille. Liikuntapolitiikan nykyiset linjat liittyivät eri puolueiden puheenvuoroissa erityisesti uusien nurmikenttien saamiseksi Jyväskylään sekä taksapolitiikan muutoksiin. Parlamentissa oli esillä myös Hippoksen alueen visio hyvinvointiteknologiayrityksineen. Kimmo Suomi esitteli Jyväskylän tulevien vuosien liikuntapaikkasuunnitelmaa, jossa nousi esille Hippoksen alueen merkitys tulevaisuuden hyvinvointiteknologian keskuksena. Liikuntatilojen taksapolitiikkaan otettiin myös kantaa. Tulevan valtuustokauden aikana ei liene kuitenkaan mahdollisuuksia samanaikaisiin suuriin kehittämis- ja rakennushankkeisiin sekä maksuttomiin liikuntavuoroihin. Yhtä mieltä oltiin siitä, että lasten ja nuorten liikuntatilojen hinnoittelu pitäisi olla mahdollisimman edullista ja ajallisesti lasten vuorojen tulisi sijoittua järkevään aikaan. Tässä keskusteltiin myös seurojen vastuusta vuorojaossa omassa toiminnassaan

9 2.3. Koripalloliiton Laatu -projekti Keski-Suomen Liikunta ja Suomen Koripalloliiton Keskinen alue käynnistivät keväällä 2000 Laatu projektin, johon Suomen Koripalloliitto sai vuodelle tukea Opetusministeriöstä. Projektin tavoitteena oli Koripalloliiton keskisen alueen koripalloseurojen tarpeiden tunnistaminen, toimintaedellytysten parantaminen sekä yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kehittäminen. Käytännön työn teki Koripalloliiton Keskinen alue ja Keski-Suomen Liikunta. Konkreettisesti projekti näkyi koripalloseuroille kyselynä, jonka perusteella määritellään ne asiat, jotka ovat mahdollisia pullonkauloja seuratoiminnassa. Aluetasolla laaditaan myöhemmin toimintamalleja, joilla tulevaisuudessa varmistetaan tiedon ja osaamisen siirtyminen seuroihin Jäsenseuratapaaminen Jäsenseurojen tapaamisten tavoitteena on keskustella yhteisistä edunvalvontaan ja koulutuksiin liittyvistä asioista. Ensimmäisen jäsentapaamisen tuloksena päätettiin järjestää Jyväskylän kaupungin Nuorisoliikuntaseminaari yhdessä jäsenseurojen kanssa Jyväskylän Nuorisoliikuntaseminaari Keski-Suomen Liikunta ja jyväskyläläiset urheiluseurat järjestivät yhdessä nuorisoliikuntaa käsittelevän seminaarin Seminaari oli yksi käytännön toimenpiteistä, jotka pohjautuvat Jyväskylän kaupungin nuorisotyön strategiaan. Seminaariin oli kutsuttu Jyväskylän kaupunginvaltuusto sekä liikunta- ja opetuslautakunnan jäsenet. Mukana oli myös jyväskyläläisten urheiluseurojen vaikuttajia. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä päätöksentekijöiden tietämystä urheiluseurojen tekemästä vapaaehtoistyöstä sekä heidän kohtaamistaan käytännön ongelmista sekä lisätä urheiluseurojen ja niihin vaikuttavien päätöksentekijöiden vuorovaikutusta. Seminaarissa käsiteltiin seuraavia teemoja: Mitä liikunta maksaa ja miksi, urheiluseuratoiminnan merkitys ja laajuus, liikuntatilojen välineet ja niiden käyttö sekä liikuntatilat ja niiden käyttö

10 2.6. Keski-Suomen Liikuntatoimen neuvottelupäivät Keski-Suomen Liikuntatoimen neuvottelupäivät järjestettiin yhdessä Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa Asioina olivat lähiliikuntapaikka-asiat ja Keski-Suomen Liikunnan terveysliikuntahanke. Vierailijana oli toimitusjohtaja Jorma Savola Suomen Kuntourheiluliitosta Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki - osuuskunta Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Osuuskunta perustettiin ja merkittiin kaupparekisteriin Osuuskunnan perustivat yhdeksän keskisuomalaista kolmannen sektorin toimijaa. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää voittoa tavoittelematta kolmannen sektorin toimijoiden toiminta-edellytyksiä ja taloutta sekä tuottaa toimijoille tilitoimistopalveluja. Osuuskunnan perustajajäseniä ovat Huhtasuo 2000 kehittämisosuuskunta, Jyväskylän Katulähetys ry, Jyvässeudun Työttömät ry, Jämsänkosken Työttömät ry, Keljon Järjestöyhdistys ry, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry, Puustellin Tuki ry sekä YAD Youth Against Drugs ry. Keski-Suomen Syöpäyhdistys on liittynyt osuuskunnan jäseneksi ja Suomen Monikkoperheet ry Osuuskunnan perustava kokous pidettiin Rantakievarissa Jyväskylässä ja sääntömääräinen syyskokous Kumppanuustalossa Jyväskylässä. Osuuskunta aloitti varsinaisen toimintansa ns. Rantakievarin talossa Messukatu 1:ssä. Marraskuun alusta osuuskunnalle vuokrattiin toimitilat Henkivakuutusyhtiö Pohjola Oy:ltä Vapaudenkatu 38:sta. Osuuskunnalla on käytössään kolme työhuonetta sekä yhteiset kokous- ja sosiaalitilat Jyväskylän kaupungin Työllistämisyksikön ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun hallinnoiman Wire -projektin kanssa. Osuuskunnan sosiaalisen tilitoimiston toiminta käynnistyi vireästi, sillä asiakkaiksi saatiin useita osuuskunnan jäsenyhteisöjä. Vuoden 2001 alusta on tiedossa useita asiakkaita lisää. Projektihallinnon, ohjauksen ja neuvonnan osalta ensimmäisen toimintavuoden aikana on panostettu osuuskunnan ja sen toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja toimeksiantojen saannin pohjustamiseen

11 3. Huomioimiset ja palkitsemiset 3.1. Vuoden urheilijoiden palkitsemistilaisuus Vuoden 1999 Keski-Suomen Liikunta ry:n järjestämä palkitsemisgaala pidettiin Peurungassa. Vuoden keskisuomalaiseksi urheilijaksi valittiin uimari Jere Hård. Edelliset vuoden urheilija tittelin kantajat ovat Tommi Mäkinen (-96), Jani Tanskanen (-97) ja Jani Soininen (-98) ja Tuuli Matinsalo (-99). Palkitsemistyöryhmän kokoonpano: Alpo Peltola pj, Anneli Puskala, Pasi Kalmari, Ilkka Kulmala, Markku Möttönen, Leena Yksjärvi sekä sihteerinä Petri Lehtoranta. Gaalan puheenjohtajana toimi Heikki Mäkinen. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu dekaani Pauli Vuolle Jyväskylän yliopistosta. Illan ohjelmassa oli myös Jyväskylän Naisvoimistelijoiden tanssiesitys sekä illan päätteeksi musisoi Pentti Kuparinen Solo Band. Vuoden 2000 palkitut Vuoden urheilija: Jere Hård Perustelut: EM-kultaa 50 metrin perhosessa Helsingissä. 15. sija olympialaisten 100 metrin perhosessa. Kansainvälinen menestyminen lajissa, joka on maailmanlaajuisesti kilpailtu, on erinomainen ja vuoden urheilijaksi mittava saavutus. Palkinnon lahjoitti Keski-Suomen Valo. Vuoden seuratoimihenkilö: Pentti Särkioja Perustelut: Vastannut lasten kesäisestä yleisurheilutapahtumasta Pentin Olympialaisista lähes 30 vuoden ajan. Lapsia osallistunut tapahtumaan yli 10 eri maasta. Pylkön hiihtojen perinteen säilyttäjänä ja ainoan 50 km kansallisen hiihdon toteuttajana Suomessa yli 25 vuoden ajan.palkinnon lahjoitti Osuuskauppa Keskimaa. Nuorisourheilun vetäjä: Tarmo Ahonen Perustelut: Vetänyt Keuruun Kisailijoiden hiihtokoulua 2 kertaa viikossa usean vuoden ajan. Toiminut nuorten hiihtäjien huoltajana kilpailuissa. Opettanut hiihtoa kaikilla Keuruun ala-asteilla ja päiväkodeissa talven 2000 aikana. Palkinnon lahjoitti Sanomalehti Keskisuomalainen. Nuorisourheiluseura: Jyväskylän Kenttäurheilijat Perustelut: JKU tarjoaa jyväskyläläisille lapsille ja nuorille ohjattua, monipuolista yleisurheilukoulu- ja kerhotoimintaa. Harjoituksia on kaikille vähintään kerran viikossa. Aktiivisimmille ja kehittyneimmille nuorille järjestetään lisäksi pienryhmäohjausta 1-4 kertaa viikossa. Urheilukoululaisten määrä pyritään pitämään kaikkina toimintakausina mahdollisimman suurena, harjoitusryhmät riittävän pieninä ja ohjaajat innokkaina ja motivoituneina. Palkinnon lahjoitti Keski-Suomen Osuuspankki

12 Vuoden nuori urheilija: Tuomas Pihlman Perustelut: 18-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruus Sveitsissä. Vakiinnutti B-juniori-ikäisenä (vielä myös B-junioreiden pelejä pelatessaan) kaudella pelipaikan jääkiekon miesten SM-liigassa. Tuomas Pihlman on osoittanut käytöksellään ja muiden joukkueen jäsenten huomioimisella kunnioitettavaa esimerkillisyyttä. Palkinnon lahjoitti Nokka-Tume Oy. Vuoden joukkue: Happeen miesten salibandyjoukkue Perustelut: SM-pronssia. Nouseva laji sekä valtakunnassa että Keski-Suomessa. Happeen pronssimiehistössä pelasi myös maailman parhaaksi salibandyn taitajaksi tituleerattu Mika Korhonen. Palkinnon lahjoitti Kuntoutus- ja liikuntakeskus Peurunka. Vuoden valmentaja: Anu Mattila Perustelut: Valmentanut (ja myös itse voimistelee) Campuksen Koontoa vuodesta -96. Saavutuksia: 3 SMkultaa ja 1 MM-kulta. Valmentaa myös Jyväskylän Naisvoimistelijoiden vuotiaita, joilla 2 SM-hopeaa. SVoLin joukkuevoimistelun pääkouluttaja. Kouluttanut kotimaan lisäksi mm. Japanissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Eestissä. Aktivisti, joka myös ompelee useille joukkueille esiintymisasut mm. Campuksen Koonnolle, JNV:n joukkueelle ja Kotkan Kisailijoille. Palkinnon lahjoitti Lomakouhero Oy. Vuoden vammaisurheilija: Jaana Argillander Perustelut: Erinomainen hiihtäjä! MM kultaa ja hopea viestissä. Jaanan opashiihtäjänä on toiminut Arto Kaukonen vuodesta -98 lähtien. Palkinnon lahjoitti Safematic Oy. Vuoden kuntoliikkujat kunnittain Palkinnon lahjoitti Vapo Oy. 1. Hankasalmen kunta Tenho Markkanen 2. Joutsan kunta Aulis Virtanen 3. Jyväskylän kaupunki Anneli Mörä-Leino 4. Jyväskylän maalaiskunta Teddy Siltanen 5. Jämsän kaupunki Sirkka Lindfors 6. Jämsänkosken kaupunki Seppo Hakala 7. Kannonkosken kunta Paula Tuimala 8. Keuruun kaupunki Juha Aaltonen 9. Kinnulan kunta Hellin Urpilainen 10. Kivijärven kunta Ahti Poikolainen 11. Konneveden kunta Helvi Rossi 12. Korpilahden kunta Yrjö Riihelä 13. Kyyjärven kunta Maire Haaranen 14. Laukaan kunta Aatto Arela 15. Leivonmäen kunta Jaakko Palmunen 16. Luhangan kunta Riitta Salo 17. Multian kunta Eero Hekkala 18. Muuramen kunta Hannu Laine 19. Petäjäveden kunta Pertti Lapinmäki 20. Pihtiputaan kunta Fanni Väyrynen 21. Pylkönmäen kunta Ilkka Kuisma 22. Saarijärven kaupunki Tuula Vuori 23. Sumiaisten kunta Ossi Nieminen 24. Suolahden kaupunki Kerttu Pöyhönen 25. Toivakan kunta Hanna-Kaisa Vartiainen 26. Uuraisten kunta Risto Jussinmäki 27. Viitasaaren kaupunki Raija Hänninen 28. Äänekosken kaupunki Airi Honkonen ja Esko Seppänen

13 3.2. Keski-Suomen Liikunnan huomioimiset Kirsi Perälä nuorten hiihto SM-kulta adressi Vaajakosken Kuohu 70-v. standaari Peter Tallberg läksiäislahja Maija Innanen läksiäislahja Mirja Huovinen 50-v. Metsokukko nro Jere Hård Swimming Jyväskylä, SM-kulta 50 m vu adressi Kuortaneen Urheiluopisto 50-v K-S Ampujat 80-v. muistaminen 7.5. Kauko Tuupainen 60-v. Metsokukko nro Mari ja Pertti Sahlberg aerobicin EM-kulta adressi Franz Pfisterer aluejohtajan työvierailu Saksaan Metsokukko nro Jere Hård Swimming Jyväskylä uinnin EM-kulta adressi Jyväskylän Kiri 70-v. standaari Ari Karimäki nimitys liikuntatoimenjohtajaksi adressi Konneveden Urheilijat 70-v. standaari aluej. Pekka Syrjänen Hämeen Liikunta ja Urheilu eläkkeelle jäänti Metsokukko nro 8, adressi aluej. Pekka Räsänen Pohjois-Pohjanmaan Liikunta 50-v. muistaminen Kari Yksjärvi hallituksesta poisjäänti Metsokukko nro Lontoo liikelahja Metsokukko nro Martti Vainio 50-v. strandaari

14 4. Lasten ja nuorten liikunta Keski-Suomen Liikunnan toiminnallinen kärki on ollut lasten liikunnan tukemisessa ja kehittämisessä. Hyvin onnistunutta vuoteen 2000 asti toteutettavaksi sovittua Koulut liikkeellä - kulttuurit kohtaavat -projektia jatkettiin yhteistyössä mm. eri lajien kanssa. Projekti on suunnattu kaikille Keski-Suomen peruskouluille ja lukioille. Projektin osioina säilyivät koulujen oppilasvastaavakoulutus, monitoimipassi, opettajien koulutuspäivät ja maakunnallinen koululaisten liikunta- ja kulttuuri-tapahtuma. Lisäksi toteutettiin yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa operaatio Liikkuva iltapäivää. Keski-Suomen Liikunta on tukemassa ja kehittämässä seurojen ja ohjaajien toimintaa myös mm. Nuoren Suomen Operaatio pelisääntöjen, koulutusten ja kannusteiden avulla Koulut Liikkeellä -Kulttuurit Kohtaavat -projekti Keski-Suomessa toteutettu laaja eri tahojen välinen yhteistyöhanke Koulut liikkeellä kulttuurit kohtaavat projekti päättyi vuonna Projekti kannusti oppilaita ja kouluja liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen erilailla kuin yleensä on totuttu. Projektipäällikkö Eeva-Liisa Tilkanen kuvaa projekti-ideaa: Oppilaille ei järjestetty mitään valmiiksi vaan heitä koulutettiin tapahtumien ja toimintojen toteuttajiksi. Kuusivuotinen projekti todisti, että nuorilta löytyy potkua, kun he vain saavat mahdollisuuden käyttää energiaansa. Parhaimmillaan kun nuoret pääsivät kokeilemaan siipiään totuttua laajemmin, eri koulujen opettajien kertoman mukaan koulun järjestysongelmat vähenivät, oppimisilmasto parani, alisuoriutujat motivoituivat koulunkäynnistä ja kouluun tuli lisää mielenkiintoista toimintaa ja samalla koulunkäynti innosti kaikkia entistä enemmän. Olemalla itse toiminnan järjestäjänä nuori oppi monenlaisia yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, oman elämän hallintaa ja vastuullisuutta. Kun oppilaita vielä oikealla tavalla tuettiin, tuloksena voi olla melkein mitä tahansa. Viitasaaren yläasteen liikunnanopettaja Harri Helteen sanoin: Projektin vahvuuksia olivat oppilaiden vastuuttaminen. Oppilaat osaavat ja pystyvät, kun heitä evästetään ja heihin luotetaan. Ns. oppilasvastaavakoulutuksissa nuoret saivat oppia, miten tapahtumia ja toimintoja järjestetään omalla koululla. Näihin koulutuksiin osallistui yli 500 oppilasta vuosittain, mikä tarkoitti parhaimmillaan monenlaista säpinää koulutasolla; pelattiin eri

15 pallopelien turnauksia, järjestettiin liikunta-, tanssi- ja muita kulttuuritapahtumia, tehtiin lehtiä, tanssiesityksiä, muotinäytöksiä jne. Oppilaskuntien koulutus osoittautui tuiki tarpeelliseksi. Toimijoina voivat olla jo myös ala-asteiden oppilaat. Projekti sai meidät tiiviisti toimimaan oppilaiden kanssa heidän taitojaan hyödyntäen. Koulussamme alettiin entistä enemmän luottaa oppilaiden yhteistyön taitoihin ja opettajat oppivat tilaamaan oppilasvastaavilta töitä, kertoo Keuruun ala-asteen opettaja Ritva Virkajärvi ja jatkaa: Koko koulu saatiin puhaltamaan yhteen hiileen eri teemojen puitteissa erilaisten toimintapäivien aikana ja siten luokissa toimittiin samojen projektien merkeissä pienempinä ryhminä. Opettajat ja rehtori oppivat arvostamaan ko. toimintaa, sillä oppilaat toivat ehdotelmiaan mielellään esille opettajien kokouksienkin aikana. Lukuvuosien lopulla Jyväskylässä järjestetty Koulut liikkeellä - lopputapahtuma oli todellinen voimannäyttö nuorten osaamisesta. Liikunnan ja kulttuurin iloiseen tapahtumaan kokoontui vuosittain koululaista ympäri Keski-Suomea, viime keväänä koko maasta. Paikalle saapui reilusti yli 100 erilaisia esiintyvää ryhmää. Kevään 2000 tapahtumassa esiintyi peräti 82 tanssiryhmää. Eri palloilulajien peleihin osallistui yli 200 joukkuetta. Erilaisia toiminta-aktiviteetteja oli tarjolla yli 50, joita toteuttamassa oli kymmenet eri yhteistyötahot. Mutta erikoisinta tapahtumassa lienee se, että tapahtuman yleisjärjestelystä vastasi projekti-idean mukaisesti n. 35 nuoren joukko. Nämä yläaste-lukiolaiset valmistelivat tapahtumaa puolen vuoden ajan saaden kokoon todella mallikkaasti tällaisen jättiläistapahtuman. Tapahtuman järjestäjänä monena vuonna toiminut Jyväskylän Normaalikoulun kevään 2000 ylioppilas Signe Jauhiaisen mukaan tapahtuman järjestäminen opettaa ja antaa paljon: Saamamme valmiudet kuten vuorovaikutustaidot ja asioihin tarttuminen ovat elämässä todella tärkeitä, millaisia tehtäviä tai tilanteita sitten tulekaan vastaan. Tapahtumapäivänä järjestäjänuorten määrä kohosi yli sadan. Oppilaiden osaaminen yllätti monet opettajatkin: Nuoret pystyvät näköjään vaikka mihin. Lisäksi liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen kannustettiin monitoimipassin avulla. Se jaettiin kaikille Keski-Suomen n peruskoululaiselle ja lukiolaiselle. Passi tarjosi kaksi erikoisuutta: liikunta ja kulttuuri olivat samanarvoisina mukana ja passi tarjosi etuja, joilla harrastaminen oli entistä helpompaa. Kokonaisuudessaan projekti varmasti vähensi nuorten mielessä ristiriitaa liikunnan ja kulttuurin välillä. Kulttuurit todella kohtasivat, ne täydensivät hienosti toisiaan. Projektin mahdollisti laaja

16 yhteistyöverkosto, joka sitoutui asian taakse todella kiitettävästi. Projektin veturina toimi Keski-Suomen Liikunta. Koulutukset vuonna 2000 Teemavastaavat 189 osallistujaa Liikuntavastaavat 250 osallistujaa Muu koulutus 106 osallistujaa Opettajat 96 osallistujaa Info- ja keskustelutilaisuudet 12 osallistujaa Yhteensä 653 osallistujaa Lopputapahtumaan vuonna 2000 osallistui kaikkiaan oppilasta ja opettajaa I-tason ohjaaja- ja valmentajakoulutus Urheilu- ja liikuntaseuroille tarjottiin yleistä I-tason koulutusta: Lasten urheilun perusteet pidettiin Hankasalmella ja Karstulassa (tilaus), Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet Jyväskylässä, Fyysisen harjoittelun perusteet Jämsänkoskella ja Psyykkisen valmennuksen perusteet Jyväskylässä. Jyväskylään suunnitellut Lasten urheilun perusteet kurssit (2) ja Uuden ohjaajan starttikurssi jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kurssi (kurssien määrä) Osallistujia Lasten urheilun perusteet (3) 33 Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet (1) 29 Fyysisen harjoittelun perusteet (1) 14 Psyykkisen valmennuksen perusteet (1) 8 Yhteensä 84 Operaatio Pelisäännöt Seurojen ohjaajille ja valmentajille järjestettiin syksyllä kolme pelisääntökeskustelutilaisuutta. Pelisääntökoulutus (3)

17 4.3. TOSI NUORI SUOMI koulutus Pienten lasten ohjaajille tarkoitettu Tosi Nuori Suomi koulutusta tarjottiin mm. päivähoidon ammattilaisille ja koululaisten iltapäiväohjaajille täydennys- ja virikekoulutukseksi. Koulutuksia toteutettiin sekä avoimina että tilauskursseina. Vuonna 2000 OPM avusti iltapäiväohjaajien kouluttautumista mk/ kurssi, ja Keski-Suomessa TNS-koulutuksiin osallistuikin 34 ip-ohjaajaa. Jyväskylän kaupunki tilasi esiopetuskoulutuksen ja Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos kaksi nassikkapainikurssia, lisäksi oli muutama pienempi tilaus. Avoimet Pallotellen-kurssit (2) ja Senioritansseja junioreille kurssi jouduttiin peruuttamaan vähäisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Esiopetusta liikunnan keinoin (4) 54 Nassikkapaini (3) 60 Seikkailuliikunta (2) 27 Virikkeitä lasten liikuntaan (2) 38 Virikkeitä liikkuviin leikkeihin (1) 23 Yhteensä Koululaisten iltapäiväohjaajien koulutus Koululaisten iltapäiväkerhoissa toimiville ohjaajille järjestettiin Nuoren Suomen Liikkuva Iltapäivä -ohjaajakoulutusta (9 h) sekä avoimina että tilauskursseina. Kursseja oli yhteensä seitsemän: Jyväskylässä, Karstulassa ja Äänekoskella. Lisäksi heille tarjottiin te toja ja Tosi Nuori Suomi koulutusta. OPM tuki iltapäiväohjaajien koulutusta (LIP-koulutus) 200 mk/henkilö. Liikkuva Iltapäivä koulutus 115 Te lat (1) 11 Yhteensä 125 Kaikki yhteensä Koululaisten iltapäivätoiminnan paikallistuki Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen on tarvetta hyvin laajasti. Liikuntapuolella päävastuun kantaa Nuoren Suomen Liikkuva iltapäivä -hanke, jonka kanssa Keski-Suomen Liikunta tekee tiivistä yhteistyötä. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen paikallistukea jaettiin keväällä ja syksyllä yhdessä lääninhallituksen, Tapiola-yhtiöi

18 den ja Silja Linen kanssa. Tuen tavoitteena on vähentää lasten yksinäisiä iltapäiviä ja lisätä lasten päivittäistä liikuntaa paikallista toimintaa tukemalla. Keski-Suomessa tukea sai keväällä 40 hanketta yhteensä markkaa ja syksyllä 23 hanketta yhteensä markkaa. Lisäksi joillakin keväällä tukea saaneilla hankkeilla oli mahdollisuus saada lisätukea toimintaansa syksyllä, Nuori Suomi myönsi tämän tuen alueen esityksestä (ns. yritysrahaa). Yhteensä tukea saatiin Keski-Suomeen markkaa. Koko Suomen tilastoissa Keski-Suomi sijoittui viidentoista alueen joukossa seitsemänneksi. Keväällä 2000 tukea saivat: Jyväskylän kaupunki Jyvässeudun Jälkkäri-hanke: mk, Konneveden Urheilijat mk, Pihtiputaan Ploki mk, Hipposhallin harjoittelukeskus mk, Jämsänkosken Nuorten työpaja Avitus mk, Laukaan kunta vapaaaikatoimi mk, Jämsän Jokivarren ala-aste mk, Uuraisten Urheilijat mk, Vuonteen seudun kyläyhdistys, Laukaa mk, Karstulan 4H-yhdistys mk, Korpilahden Saukkolan kyläyhdistys mk, Korpilahden Työttömien yhdistys mk, Jyvälän Nuoret mk, Jyväskylän Valo mk, Kankaisten kyläseura, Toivakka mk, Kannonkosken-Kivijärven 4Hyhdistys mk, MLL:n Korpilahden yhdistys 6 000mk, Muuramen Lentopallo mk, Toivakan 4H-yhdistys mk, Jyväskylän kaupunkiseurakunta: mk, Kangasahon kyläyhdistys mk, Keljon Nuorisoseura 5 000mk, Kivijärven Kivekkäät mk, Laajavuoren hiihtokoulu ry/jyväskylä mk, Luhangan kunta mk, Äänekosken Huima mk, Halssilan asukasyhdistys/jyväskylä mk, Kaipolan Naisvoimistelijat ry 4 000mk, Keski-Palokan koulu mk, Oravasaaren Nuorisoseura/JKL mlk mk, Pyhähäkin koulu/saarijärvi mk, Saarijärven kaupunki mk, Saarijärven Pullistus mk, Valkealahden ala-aste/keuruu mk, Äänekosken kaupunki mk, Hankasalmen Hanka mk, Isolahden kylätoimikunta/muurame mk, Jyskän koulun tuki ry/jyväskylän mlk mk, Keski-Palokan koulu mk ja Leppäveden Leppä mk. Syksyllä 2000 tukea saivat: Hankasalmen 4H-yhdistys ry mk, Hankasalmen ala-asteen vanhempainyhdistys ry mk, Invalidiliiton Jyväskylän palvelutalo mk, Jyväskylän Kenttäurheilijat ry mk, Swimming Jyväskylä ry mk, Jyväskylän maalaiskunta mk, Tikkakosken nuorisoseura ry mk, Jämsänkosken kaupunki mk, Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistys mk, Keurusseudun Työpajayhdistys ry mk, Keuruun kaupunki/vapaa-aikatoimi mk, MLL:n Laukaan paikallisyhdistys mk, Leivonmäen kunta sai tukea mk, Tammijärven Tammi ry mk, Multian koulutoimi mk, Petäjäveden kunta/vapaa-aikatoimi mk, Lanneveden kyläyhdistys ry mk, Sumiaisten kunta mk, Suolahden kaupunki mk, Kymönkosken nuorisoseura ry mk, Viitasaaren kaupunki mk, Koskelan Nuoret ry ja Koskelan balettikoulu mk ja T:mi Jukka Romppanen mk Seuratoiminnan tuki Opetusministeriön ja Nuoren Suomen paikallistukea jaettiin nyt toista vuotta peräkkäin. Urheiluseuratukea haki kaikkiaan lähes 900 hanketta. Tukirahaa myönnettiin alle 13-vuotiaiden lasten seuratoiminnan kehittämiseen sekä vuotiaiden harrasteurheilutuotteiden synnyttämiseen. Keski-Suomessa tukea sai pidetyssä julkistamistilaisuudessa 20 hanketta, yhteensä markkaa. Tuen määrä oli mk/seura. Lisäksi viisi seuraa sai Soneran viestintävälineitä. Alle 13-vuotiaiden sarjas

19 sa tukea sai yhteensä 12 hanketta kahdeksasta eri lajista ja yksi monen lajin yhteishanke, yhteensä markkaa. Tuettavat hankkeet liikuttavat yhteensä yli 2 000:ta lasta. Tukirahan saamisen edellytyksenä oli, että seurassa oli sovittu toiminnan pelisäännöistä niin lasten kuin lasten vanhempien kanssa vuotiaiden tukea sai Keski-Suomessa kahdeksan hanketta kuudesta eri lajista ja yksi monen lajin yhteishanke, yhteensä markkaa. Tuettavat hankkeet liikuttavat n. 650 nuorta. Tavoitteena on edistää nuorten liikkumista ilman kilpaurheilutavoitteita. Alle 13-vuotiaat Tuen saajat olivat autourheilu: Kannonkosken Moottorikerho/ UA mk, hiihto: Jyväskylän Hiihtoseura/mäkijaosto mk, jalkapallo: JJK Juniorit mk ja Viitasaaren Jalkapalloklubi mk, jääkiekko: JYP HT Juniorit mk, Jyväskylä Hockey Cats mk, monta lajia: Karstulan Kiva mk, moottoriurheilu: Keski-Suomen Moottorikerho mk, suunnistus: Keuruun Kisailijat mk, urheilusukellus: Jyväskylän Delfiinit mk ja yleisurheilu: Jyväskylän Kenttäurheilijat mk ja Jämsänkosken Ilves mk vuotiaat Tukea saivat hiihto: Huhtasuon Kisa mk, kaukalopallo: Trio-juniorit mk, luistelu: Kensu mk, monta lajia: Karstulan Kiva mk, salibandy: Jyväskylän Salibandyclub Blues mk, taitoluistelu: Jyväskylän Taitoluisteluseura mk, voimistelu: Jyväskylän Voimistelijat mk. Soneran viestintävälinepaketit saivat: JJK Juniorit, Keuruun Kisailijat, Jämsänkosken Ilves, Kensu ja Kannonkosken Moottorikerho/UA Sinettiseuratoiminta Nuori Suomi Sinettiseurat ovat nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Nuori Suomi Sinetin seuralle voi myöntää lajiliitto. Keski-Suomen Sinettiseuroille järjestettiin yhdessä Nuoren Suomen kanssa tapaaminen Jyväskylässä Tilaisuudessa luovutettiin diplomit Sinettiseuroille, jotka olivat ansainneet Sinettiseuran arvonimen v aikana suoritetussa uudelleenarvioinnissa. Keski-Suomeen saatiin vuoden 2000 aikana kaksi uutta Sinettiseuraa: Diskos 93 Juniorit (jääkiekko) ja Jämsän Retki-Veikot (suunnistus). Muut Keski-Suomen Sinettiseurat ovat: Jyväskylän Naisvoimistelijat (SVoLi), JJK Juniorit (jalkapallo), Jyväskylän Jigotai (karate), Jyväskylän Kenttäurheilijat (yleisurheilu), JYP HT Juniorit (jääkiekko), Jyväskylän Tennisseura (tennis), HoNsU (koripallo) ja Keuruun Kisailijat (suunnistus). Sinettiseuroja on nyt yhteensä kymmenen

20 5. Keskisuomalaisen seuratoiminnan kehittäminen Keski-Suomen Liikunta on toteuttanut seuraavat toimenpiteet seuratoiminnan kehittämiseksi. Työ kohdistui 98 seuraan Strategiatyö Jämsän - Jämsänkosken liikunnan ja urheilun strategia Työ on tehty laajempana kuin tavoitteeksi oli asetettu. Mukaan pyydettiin ja saatiin myös Kuorevesi, koska se kuntana liitettiin Jämsään Aikataulu viivästyi (Jämsänkosken kaupunginhallituksen päätöstä odotettiin kuukausi)ja työ tuli valmiiksi Tämän jälkeen se on ollut arviointikierroksella Jämsän ja Jämsänkosken vapaa-aikalautakunnissa, kaupunginhallituksissa ja kaupunginvaltuustoissa. Kaupungit pyysivät työhön liittyvät lausunnot urheiluseuroilta, koulujen johtokunnilta, jäähalliyhtiöltä, vammaisneuvostolta ja Jämsekiltä mennessä. Prosessin tekemisen osallistuivat Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit ja Kuoreveden kunta. Seuroja prosessissa oli mukana 16 kappaletta. Tämän lisäksi kaikki seurat saivat mahdollisuuden antaa lausuntonsa työstä. Kaikkiaan seuroja on 43 kappaletta. Aineiston keräämiseksi tehtiin 40 henkilöhaastattelua. Vastuuhenkilöt: Tapio Pintamo, Katja Mäntynen ja Aimo Mäkinen Seurastrategia KeuPaHT:lle Ylimääräisenä seurastrategiana toteutimme KeuPaHT:n strategian. Asia hyväksyttiin seuran hallituksessa. Aloitus oli ja työ valmistui Vastuuhenkilönä Tapio Pintamo Lentopalloseurojen strategia Lentopalloseurojen strategian taustalla on lentopallon pienryhmätyöskentely. Keski-Lännen aluejaosto pyysi allekirjoittanutta vetämään prosessin, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusia ideoita lentopallon kehittämiseksi Keski-Suomessa. Ryhmään kuului 8 jäsentä ja se työskenteli yhteistyössä keskisuomalaisten lentopalloseurojen kanssa. Työhön osallistui 8 seuraa

21 Ryhmä jätti raporttinsa Yrjö Hakalalle Power Cupin yhteydessä Jyväskylässä Ryhmän esitys oli, että Keski-Suomen lentopallolle pitää laatia strategia. Lentopalloliiton tj. Jorma Vertainen lähti työhön mukaan linjaamalla sen juniorilentopallon strategiaksi Keski-Suomessa. Työ käynnistyi aluejaoston kehittämisseminaarissa tehdyn päätöksen mukaisesti syyskuussa ja se valmistui Vastuuhenkilönä toimi Tapio Pintamo Keski-Suomen Liikunnan ja Urheilun strategia Edellisten lisäksi olemme työstäneet strategiaa keskisuomalaisen liikunnan ja urheilun kehittämiseksi. Työn nimi on Näkökulmia keskisuomalaiseen liikuntaan ja urheiluun. Työn tekemisen osallistuivat seuraavat tahot: - Jyväskylän yliopisto - Länsi-Suomen lääni - LIKES tutkimuskeskus - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Peurungan kuntoutumiskeskus - Piispalan leiri- ja kurssikeskus - Jyväskylän kaupunki - TUL:n Keski-Suomen piiri - Viitasaaren kaupunki - Petäjäveden kunta - Jämsänkosken kaupunki - Äänekosken kaupunki - Leivonmäen kunta - Äänekosken Huima - Jyväskylän Naisvoimistelijat - Kesport Näppi Oy - Rentokunto Oy - Teknosport Oy - Päiväkoti Aarresaari - Keski-Suomen Pesis - Keski-Suomen Yleisurheilu - Jyväskylän Teknologiakeskus - Saarijärven Terveyskeskus - Stamina TC - Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat - Suomen Liikunta ja Urheilu - Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö - Keski-Suomen Liitto Näiden prosessiin osallistuneiden tahojen lisäksi lausunnot pyydettiin 20 keskisuomalaiselta seuralta, 30 Keski-Suomen kunnalta sekä kaikilta Keski-Suomen Liikunnan jäsenjärjestöiltä. Tämän lisäksi strategiaan pyydettiin kommentteja Internetin kautta keskisuomalaisilta liikunnan ja urheilun ystäviltä, siis yksittäisiltä ihmisiltä. Vastuuhenkilönä toimi Tapio Pintamo

22 5.2. Menestyvä Seura koulutus Kivijärvi Käynnistys Toteutui syksyn 2000 aikana. Mukana Kivijärven Kivekkäät johtokunta ja 3 lajijaostoa. Kuluvan vuoden aikana Menestyvä Seura koulutukseen osallistuivat Äänekosken Liikuntaseura ja Vaajakosken Uimaseura. Vastuuhenkilönä toimi Jouni Vatanen 5.3. Lajikohtainen kehittämiskoulutus Olemme toteutettaneet seuraavat lajikohtaiset ohjelmat. Sisältö painottuu seuran taloudellisen aseman kohentamiseen. Lentopalloseurat 6.5. ja Huhtasuon Kisa, Kyyjärven Kyky, Virtain Veikot ja Pihtiputaan Ploki. - Tapio Pintamo ja Harri Tarvainen Koripalloseurat 9.9. ja HoNsu Juniorit, Säyri Juniorit ja Kauhajoen Peli-Karhut - Tapio Pintamo ja Jarmo Lehtonen Jääkiekkoseurat 21.8., 29.8., 6.9., 12.9., ja JYPHT Juniorit, Discos Juniorit, Jämsän Kiekko-Sudet, Keu- PaHt ja Tikkakosken Kiekko. - Tapio Pintamo ja Antti Hänninen Jalkapalloseurat FC Vaajakoski, Huhtasuon Kisa ja Keuruun Pallo - Tapio Pintamo ja Marko Viitanen Saarijärven seurat ja Saarijärven Ampujat, Saarijärven HanMoDo, Saarijärven NMKY, Saarijärven Ratsastusseura, Saarijärven Uimaseura, ja Saarijärven Pullistus - Tapio Pintamo ja Esko Pekkanen Laukaan seurat ja Laukaan Kisa-Veljet, Laukaan Shukokai Karate, Leppäveden Leppä - Tapio Pintamo ja Seppo Virta Itämaisten kamppailulajien kehittämiskoulutus 6.6., ja Koulutukseen osallistuivat Jigotai Jyväskylästä, Jyväskylän Taido. Han Mo Do Saarijärveltä ja Äänekosken Karateseura. Fudokan ilmoittautui mukaan, muttä jäi kuitenkin lopulta pois

23 Äänekosken Karateseuran henkilöhaku Äänekosken Karateseuralle vedettiin vielä oma kehittämisilta Osallistujia ilahduttavan runsaasti eli 30 henkilöä. Seuralle saatiin uusi puheenjohtaja ja sihteeri sekä huvivastaava. Vastuuhenkilöinä Tapio Pintamo ja Tapio Saaristo Havaintoja seuratoiminnan kehittämiseen 1. Seuroissa valitetaan vapaaehtoistyön vaikeutta. Ihmisiä ei tahdota saada mukaan. Näin olen kuulee eri tilaisuuksissa. Toisaalta kun on tehty määrätietoista työtä, niin ihmisiä on lähes aina onnistuttu rekrytoimaan. 2. Menestyvä Seura koulutusta on järjestetty kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Viimeisten kuntien saaminen mukaan on ollut melkoisen työllistävä tehtävä. Koulutus sopii parhaiten hyvin tai melko hyvin toimiville seuroille. Viimeiset seurat ovat pienehköjä ja aika vaatimattomia seuroja mittasi niitä millä tahansa mittarilla. Menestyvä Seura koulutus on ollut erinomainen väline seuran kehittämisessä, mutta nyt lienee tullut tiensä päähän. 3. Keski-Suomen Liikunta on tunnistanut yleisseuroista nousseen tarpeen tukea niiden menestymistä pitkällä aikajänteellä. Tätä tarvetta varten on kehitteillä MS Plus koulutus Keski-Suomen 70 yleisseuralle. 4. Tänä päivänä koulutukseen halutaan käyttää vain minimiaika eli arki-ilta tai iltoja. Sisällön halutaan olevan äärimmäisen käytännönläheistä ja koulutuksella halutaan ratkaista seuran todellisia ongelmia. 5. Seuratoiminta kaipaa tukea ja kannustusta pysyäkseen elinvoimaisena myöskin jatkossa

24 5.5. Muu järjestökoulutus Urheilijakeskeinen valmentaminen Urheilijakeskeinen valmentaminen on kehittämiskoulutus urheilijoille, valmentajille, joukkueenjohtajille sekä seurajohtajille. Koulutuksen sisältönä oli urheilijakeskeinen valmennus ja ihmiskäsitys, urheilijan kasvattaminen itsenäiseksi, urheilijan ja valmentajan vuorovaikutus sekä tunteiden hyväksikäyttö valmennuksessa. Kouluttajana toimi Kyösti Lampinen. Tuotto käytettiin HoNsUn B-poikien joukkueen hyväksi. Osallistujia kurssilla oli 20 henkilöä Järjestyksenvalvojien peruskurssi Uusi laki järjestyksenvalvojista astui voimaan vuonna Suurin muutos aikaisempaan on, että nykyisiltä järjestyksenvalvojilta vaaditaan pääsääntöisesti sisäasiainministeriön hyväksymä koulutus. Koulutus kestää 24 tuntia, josta neljä tuntia on itseopiskelua. Kurssin aikana tutustutaan käytännön esimerkkien kautta järjestyksenvalvojia koskevaan lainsäädäntöön. Koulutusmateriaalina on sisäasiainministeriön hyväksymä koulutusaineisto. Koska kursseja järjestävät myös yritykset, päätettiin Keski-Suomen Liikunnassa anoa oikeutta järjestää itse kyseisiä kursseja, jotta koulutusten hinnat voitaisiin pitää edullisina. Kurssin tavoitteena on että opiskelija sisäistää järjestyksenvalvojan tehtävät sekä oikeudet että velvollisuudet. Kurssin lopussa suoritetaan kypsyyskoe, jonka läpäisseet voivat annetulla todistuksella hakea poliisilta järjestyksenvalvoja-korttia. Kypsyyskokeeseen voi osallistua käymättä kurssia, mikäli on voimassaoleva järjestysmieskortti. Järjestyksenvalvojalle järjestetään lisäkoulutusta myös voimankäytössä. Vuoden 2000 aikana järjestettiin kahdeksan kurssia, joissa oli yhteensä 192 kurssilaista Tietosuoja- ja rekisterikoulutus yhteensä 13 osallistujaa - kouluttajina Rainer Anttila ja Marko Partanen Urheiluseuran verotus -kurssi yhteensä 18 osallistujaa - kouluttajinarainer Anttila

25 6. Harraste- ja terveysliikunta Keski-Suomen Liikunnassa on tehty viime vuosia yrityksiä käynnistää terveysliikuntatoimintaa. Kuitenkin alueelle sopivan toimintamallin löytäminen on ollut vaikeaa, koska Jyväskylässä on jo perinteisesti useita toimijoita terveysliikuntasektorilla ja Keski-Suomen Liikunnan sisältä riittävää asiantuntemusta ei ole löytynyt toiminnan eteenpäin viemiseksi. Vuonna 2000 päätettiin kuitenkin käynnistää alueellinen terveysliikuntahanke, jota KKI-ohjelma lähti tukemaan. Toimintaa lähdettiin kehittämään terveysliikunnan ammattilaisen Kaisa Saarentolan avulla. Ensimmäisen vuoden aikana tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa kuntien tarpeet ja luoda niihin kiinteä yhteys. Lisäksi tavoitteena oli tarjota konsulttiapua terveysliikuntahankkeiden synnyttämisessä ja järjestää kentän tarpeita vastaavaa koulutusta. Toimenpiteitä ja terveysliikuntatilaisuuksia Keväällä perustettiin ns. terveysliikuntatiimi, jossa toimivat Kaisa Saarentola, Marja Äijö, Petri Lehtoranta sekä Virpi Railo (siirtyi keväällä SvoLiin). Tiimi rakensi yhteistyöverkoston terveysliikunnan eri toimijatahojen välille. Verkostossa on asiantuntijoita mm. Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta, LIKESistä, Peurungasta sekä KKI-ohjelmasta. Myös keskisuomalaisten kuntien edustajat ovat olleet kiinteästi verkostossa mukana. KKI-asioista on myös tiedotettu sanomalehti Keskisuomalaisessa, Kesli-infossa sekä Keski-Suomen Liikunnan internetsivuilla. Vuodelle 2000 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Keski- Suomen Liikunta on ollut mukana tai järjestänyt seuraavia tilaisuuksia: 6.1. Länsi-Suomen läänin risteily - infoa KKI-katselmuksesta - tilaisuus Keski-Suomen kuntien liikunnan viranhaltijoiden kanssa

26 6.2. Terveysliikunnan virikepäivä Tapahtuma järjestettiin 8.4. yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tiloissa. Terveysliikuntapäivät loivat uudenlaista liikuntakulttuuria tuomalla kaikki keskisuomalaiset terveysliikuntatahot samalle foorumille. Päivillä tarjoiltiin terveysliikunnan huippuosaamista käytännön työtä tekeville ohjaajille ja terveysliikunnan ammattilaisille konkreettisessa muodossa pallon päällä istuen. Aamupäivällä esittäytyivät uusimmat tutkimustulokset terveysliikunnan alueelta mm. professori Markku Alénin ja tutkija Marja Äijön suulla. Ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen esitteli KKIhankkeen, joka antaa rahallisia resursseja koko terveysliikuntasektorille. Iltapäivä oli konkreettisten kokeilujen ja motivoinnin aikaa. Motivaatiotutkija Timo Jaakkola valotti terveysalan osiossa syitä liikkumattomuuteen ja ohjaaja Anna-Mari Laulumaa kertoi ohjaajille kuinka ryhmä otetaan haltuun. Muita esiintyjiä päivän aikana olivat Pirjo Huovinen (jättipallo), Sylva Mannsten (Donnat), Riitta-Liisa Hasu (itämaisesta tanssista virikkeitä taukoliikuntaan) sekä Ritva Kuha (primitiivinen voimistelu). Terveysresepti ja liikuntavirikkeet antoivat konkreettista kotiin vietävää kaikille seminaariin osallistujille. Päivien yhtenä tavoitteena on muodostaa terveysliikunnan osaajien yhteistyöverkosto Keski-Suomen alueelle ja kehittää terveysalan koulutusta kentän tarpeita vastaavaksi. Virikepäivään osallistui 80 terveysliikunnasta kiinnostunutta keskisuomalaista Terveysliikuntatreffit 27.4., 5.6., ja osallistujia joka tilaisuudessa lähes kaikista Keski-Suomen kunnista Valtakunnallinen KKI-katselmus Jyväskylässä Keski-Suomen Liikunta mukana yhtenä järjestäjätahona

27 6.5. Lääkärit Liikkeellä -hanke Lääkärit Liikkeelle on Keski-Suomen Liikunnan kehittämä ja organisoima terveysliikuntahanke, jonka tarkoitus on innostaa terveyskeskuslääkäreitä suosittelemaan terveysliikuntaa lääkkeeksi asiakkailleen. Lääkärit Liikkeelle hankkeessa olivat aktiivisesti mukana seuraavat tahot ja henkilöt: Tapani Kiminkinen Saarijärven terveyskeskus, Jyrki Komulainen KKI-ohjelma /Likes, Aija Töytäri-Nyrhinen Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Markku Alen ja Marja Äijö Jyväskylän yliopisto, Leila Lindell Kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurunka, Marko Nykänen Suomen MSD Oy, Petri Lehtoranta ja Kaisa Saarentola Keski- Suomen Liikunta. Juhani Saltevo Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksestä on toiminut konsulttina. Lääkärit liikkeelle tapahtumapäivänä lääkärit saivat mm. uusinta tietoa liikunnan merkityksestä eri sairauksien hoidossa ja pääsivät tutustumaan Peurungan kuntoutuspalveluihin, joihin he lähettävät potilaitaan omista kunnistaan. Lisäksi lääkärit pääsivät myös itse liikkumaan ja kokeilemaan terveysliikunnan uusimpia välineitä mm. jättipalloa. Tilaisuudessa oli mukana kaikkiaan n. 50 osallistujaa, joista 30 lääkäriä KKI-kouluttajakoulutus ja Keskisuomalaisten kuntien kanssa yhteistyönä syntynyt KKIkouluttajakoulutus käynnistyi Idea yhteensä neljä koulutuspäivää sisältävästä KKI-kouluttaja koulutuksesta syntyi KKI-treffien yhteydessä. Huutava resurssipula kouluttajapuolella tuntui olevan ongelma useissa kunnissa. Laukaan liikuntatoimi oli saanut 30 innostunutta vetäjiä syrjäkylille KKI-klubimestarikoulutuksella. Päätimme yhdessä kuntien terveysliikuntavastaavien kanssa tarjota samaa mallia myös muillekin kunnille. Ideana on kouluttaa kaikkiin halukkaisiin kuntiin oma laukaan eeva ilmonen - terveysliikunnan kouluttaja ja koordinaattori. Kouluttajille annettiin valmiuksia mmm. projektin johtamisesta, tiedotuksesta, markkinoinnista, motivoinnista ja terveysliikunnan annostelusta ja ohjaamisesta. Kouluttaja saisi myös käyttöönsä kansion joka sisältää valmiita malleja mm. sauvakävelyn, kuntopiirin, venyttelyn jne toteuttamisesta. Koulutuksen aikana tehdään myös kartoitus ja suunnitelma oman kunnan terveysliikunnan toteuttamisesta ja rahoituksesta. Tarkoitus on että jokainen koulutukseen osallistunut kunta voisi hakea maaliskuun 2001 KKI -hanketukea omalle projektilleen. KKI-ohjaajakoulutukseen ilmoittautui 27 koulutettavaa 25:sta Keski-Suomen kunnasta

28 6.7. Kunnon Verkko Jyväskylässä Kunnon Verkon toiminnasta Jyväskylässä vastaavat Likes Työelämäpalvelut sekä Keski-Suomen Liikunta. Kunnon Verkko on valmis tuotepaketti yrityksille ja niiden työntekijöille kuntoilla, liikkua ja rentoutua sisällä ja ulkona. Liikunnan ammattilaisten suunnittelema Kunnon Verkko on paitsi monipuolinen kokonaisuus myös työtehoa ylläpitävä ja tehostava panostus - yritykseltä vain kausimaksun suuruinen. Kunnon Verkossa on valittavana kymmeniä erilaisia lajeja liikkua joko joukkueen voimin tai yksin. Esimerkkeinä mainittakoon kuntonyrkkeily, vesijumppa, seinäkiipeily, keilailu, melonta ja laskettelu. Jokainen voi valita itselleen parhaan ajankohdan liikkua arkiaamuisin, -päivisin, -iltaisin sekä viikonloppuisin. Osallistuminen ei ole sitovaa, eikä käyntikertoja rajoiteta, vaan mukana saa olla vaikka joka päivä eri lajeissa. Fyysisen panostuksen lisäksi Kunnon Verkko tuotepakettiin kuuluvat luennot työkykyyn, jaksamiseen, ravintoon ja liikkumiseen liittyvistä aiheista. Luennot ovat jokaiselle Kunnon Verkossa olevalle yritykselle ilmaisia. Yritys voi ostaa myös edullisin hinnoin työntekijöilleen testauspalveluja, jotka mittaavat esimerkiksi yleis- ja lihaskuntoa Kuntavierailut Näiden lisäksi terveysliikunnan puitteissa tehtiin vuoden 2000 aikana yhteensä 15 kuntavierailua