Maisterivalintaopas Magisterurvalsguide

Transkriptio

1 Maisterivalintaopas 2014 Magisterurvalsguide

2 Sisältö/Innehåll Hakijalle... 4 Vaasan yliopisto... 4 Koulutusalat ja tutkinnot... 6 Hakijoille yhteiset ohjeet...10 Kuka voi hakea maisterivalinnassa?...10 Hakumenettely...10 Sisäänottomäärät...11 Valinnan tulokset ja opiskelupaikan vastaanottaminen...11 Yhteystiedot...12 Filosofinen tiedekunta Hallintotieteiden maisterin tutkinto...13 Korkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan yliopistotutkinnon suorittaneet Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Suomen kielen taitoiset ulkomaalaiset hakijat, jotka ovat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon ulkomailla Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration...18 Filosofian maisterin tutkinto Korkeakoulututkinnon suorittaneet Ulkomaiset hakijat, joilla on alempi akateeminen korkeakoulututkinto Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration Utländska sökande Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration...29 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden maisterin tutkinto...31 Korkeakoulututkinnon suorittaneet Alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon suorittaneet Tradenomin tutkinnon suorittaneet Master s Degree Programme in Finance Master s Degree Programme in International Business Master s Programme in Strategic Management...37 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteiden maisterin tutkinto...38 Korkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon suorittaneet...41 Kansainvälinen koulutusohjelma Master s Programme in Industrial Management...42 Diplomi-insinöörin tutkinto...44 Korkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon suorittaneet...47 Kansainvälinen koulutusohjelma...47 Master s Programme in Communications and Systems Engineering...47 Maisterivalinnassa hakeneet ja hyväksytyt Vaasan yliopisto 2 Filosofie magisterexamen Studerande som avlagt högskoleexamen...29 Postiosoite: PL 700, Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie 34, Vaasa Puhelinvaihde: uva.fi Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä Käännökset: Britta Klockars Taitto: Mari Ala-Mikkula Valokuvat: Vaasan yliopisto 3

3 Hakijalle Vaasan yliopiston kaikkiin tiedekuntiin voi hakea tutkintoopiskelijaksi maisterivalinnan kautta. Maisterivalinnassa opinto-oikeus myönnetään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan korkeakoulutasoiseen tutkintoon ja opintoihin, valintakoetta ei maisterivalinnassa järjestetä. Tämä opas sisältää yksityiskohtaiset tiedot hakumenettelyistä ja valintaperusteista. Maisterivalintaan haetaan sähköisesti osoitteessa www. yliopistohaku.fi. Hakulomakkeet löytyvät yliopistokohtaisten erillisvalintojen kohdalta ja valinnaksi tulee valita Vaasan yliopiston (VY:n) maisterivalinta. Suurin osa Vaasan yliopiston opiskelijoista valitaan kesäisin päävalinnoissa. Opiskelijoita valitaan myös avoimen yliopiston opintojen perusteella, kilpailumenetyksen perusteella ja IB- tai EB-tutkinnon hyvän menestyksen perusteella. Näistä valinnoista kerrotaan Vaasan yliopiston päävalintojen oppaassa. Vaasan yliopisto Vaasan yliopiston valintaoppaat löytyvät yliopiston verkkosivuilta osoitteesta josta niitä voi myös tilata postissa täyttämällä valintaoppaiden tilauslomakkeen. Valintaoppaita voi tilata myös yliopiston hakijapalveluista puhelimitse puh ja Verkkosivuilla tiedotetaan myös yliopiston muista opiskelijavalintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vaasan yliopiston opinto-oppaisiin voi tutustua osoitteessa Tietoa koulutusaloista löytyy myös koulutusohjelmien sekä opiskelijoille suunnatuilta verkkosivuilta. Lisätietoja maisterivalinnasta saa koulutusalojen opintopäälliköiltä tai hakukoordinaattorilta, katso henkilöiden tiedot kappaleesta Yhteystiedot. Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella arkipäivää. Opiskelijoista yli 300 on kotoisin ulkomailta. Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun. Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja osoitteesta sekä sosiaalisessa mediassa: Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/user/UniversityOfVaasa Pinterest.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä. Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympäri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin Vaasan yliopistosta. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto Åbo Akademi, Vasa Svenska handelshögskolan, Vasa Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät puitteet. Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä, kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 40 vuotta. Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus Opiskelijoita on noin Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita. Vaasa opiskelukaupunkina Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea, 23 % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä. Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen Hyödyllisiä linkkejä

4 Koulutusalat ja tutkinnot Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja. Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai maisterivalinnan kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä (op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 27 tunnin työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen). Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opinnot Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine- ja kieliopintoja sekä esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen etenemistä. Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa koulutusalakohtaisista opinto-oppaista ja opintoneuvonnasta. Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta. Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki 558/2009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään 2 lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. 6 7

5 Tiedekunnat ja oppiaineet 8 Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hallintotieteiden maisteriohjelmat Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Intercultural Studies in Communication and Administration (kansainvälinen maisteriohjelma) Muu oppiaine Filosofia Humanistinen koulutusala Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Pääaineet Ruotsin kieli Finska som det andra inhemska språket Modersmålet svenska Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Pääaineet Saksan kieli ja kirjallisuus Tyska språket och litteraturen Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Pääaineet Viestintätieteet Nykysuomi Englannin kieli Kielikylpykoulutus Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies Pääaineet Englannin kieli Saksan kieli/tyska språket Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa Pääaineet Englannin kieli Ruotsin kieli Saksan kieli/tyska språket Modersmålet svenska Finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma Pääaine/suuntautumisvaihtoehto Viestintätieteiden pääaine Terminologian suuntautumisvaihtoehto Viestinnän monialainen maisterikoulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot Organisaatioiden viestintä Digitaalinen media Intercultural Studies in Communication and Administration (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet ja opintokokonaisuudet Kulttuurienvälinen viestintä Monikielisyys Pohjoismaiset opinnot Ranskan kieli Terminologia ja tekninen viestintä Tulkkaus Venäjän kieli Opiskelijoita: 1772 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaattiohjelmat Pääaineet Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden maisteriohjelmat Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (Seinäjoen yliopistokeskus) Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strateginen talousoikeus (Seinäjoen yliopistokeskus) Talousoikeus Taloustiede International Business (kansainvälinen maisteriohjelma) Finance (kansainvälinen maisteriohjelma) Strategic Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Opiskelijoita: 2341 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteellinen ala, teollisuusekonomikoulutus Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Pääaineet Tuotantotalous Tietotekniikka Kauppatieteiden maisteriohjelmat Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Teknillistieteellinen ala Energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelma Opintosuunnat Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Diplomi-insinööriohjelma, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Opintosuunnat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Ohjelmistotekniikka Sähkötekniikka Communications and Systems Engineering (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet Matematiikka Talousmatematiikka Tilastotiede Fysiikka Opiskelijoita:

6 Hakijoille yhteiset ohjeet Kuka voi hakea maisterivalinnassa? Hakijaryhmät on esitelty kunkin tiedekunnan ja koulutusalan yhteydessä. Maisterivalinta perustuu hakijan aikaisempiin korkeakoulutasoisiin opintoihin ja tutkintoon. Mahdolliset koulutusalakohtaiset rajoitukset hakukohteiden määrässä kerrotaan koulutusaloittain. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin mainitaan yliopistolaissa (559/2009): Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakumenettely MAISTERIVALINNAN HAKUAIKA Hakuaika alkaa ja päättyy klo Kansainvälisten maisteriohjelmien hakuaika alkaa ja päättyy Katso lisätietoja for/prospective/admissions. Maisterivalintaan haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa kohdassa hakulomakkeen täyttäminen > yliopistokohtaiset erillisvalinnat. Valikosta valitaan Vaasan yliopiston (VY:n) maisterivalinta. Sähköinen hakemus on oltava tallennettuna hakuajan päättymispäivänä klo mennessä. Hakulomakkeen täyttämisen lisäksi hakijoiden on toimitettava liitteitä. Liitteet on määritelty tarkemmin tiedekunta-/ koulutusalakohtaisesti. Liitteet tulee toimittaa viimeistään klo Osa liitteistä pyydetään toimittamaan oikeaksi todistettuina, joka tarkoittaa oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön allekirjoituksillaan oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Hallintotieteisiin hakevien aikaisempien tutkintojen ja opintojen on oltava hyväksyttynä ja merkitty opintorekisteriin hakuajan päättymiseen, klo mennessä. Kieliin ja viestintään, kauppatieteisiin tai tekniikkaan voivat hakea myös sellaiset hakijat, joiden tutkinto tai muut opinnot eivät ole valmiita hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee tutkintotodistuksen sijaan toimittaa muita liitteitä, jotka on lueteltu koulutusalakohtaisesti myöhemmin tässä oppaassa. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin määräaikaan mennessä. Hakemusasiakirjat palautetaan Vaasan yliopiston Hakijapalveluihin. Postiosoite Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL Vaasa Käyntiosoite Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, 1.krs p ja Maisterivalinnassa hakenut hakija voi halutessaan hakea myös yliopistojen päävalinnoissa, jotka ovat avoinna kaikille yleisen korkeakoulukelpoisuuden täyttäville hakijoille. Päävalinnoissa valinta perustuu pääsääntöisesti ylioppilastutkintotodistuksesta saataviin pisteisiin ja/tai valintakokeeseen. Päävalintoihin haetaan sähköisen yhteishaun kautta osoitteessa ja hakuaika on klo Sisäänottomäärät Maisterivalinnassa hakukohdekohtaiset sisäänottomäärät mainitaan kunkin tiedekunnan kohdalla. Hyväksyttävien opiskelijoiden sisäänottomääriä ei kuitenkaan ole kiintiöity kaikissa yksittäisissä maisteriohjelmissa. Opinto-oikeutta myönnettäessä otetaan huomioon tiedekunnan ja koulutusalan käytettävissä olevat opetusresurssit. Valinnan tulokset ja opiskelupaikan vastaanottaminen Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksesta kirjallisesti viimeistään kesäkuussa. Hyväksymiskirjeen mukana lähetetään opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus. Huolehdi, että ilmoitus on perillä yliopiston hakijapalveluissa määräaikana, muuten menetät opiskelupaikkasi. Hyväksyttyjen on toimitettava allekirjoitettu vastaanottamisilmoitus viimeistään tiistaina klo siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Opiskelupaikan voi ottaa vastaan myös osoitteessa kirjoittautumalla sähköiseen hakijapalveluun verkkopankkitunnuksilla tai vaihtoehtoisesti mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin avulla. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Palauta vastaanottamisilmoitus vasta kun olet varma asiasta. Muista kuitenkin, että määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei oteta huomioon. Huomaathan, että ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksystä 2014 lähtien korkeakoulujen yhteisessä yhteishaussa. Korkeakoulut voivat syksyn 2014 yhteishausta lähtien halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jonotus Vaasan yliopiston maisterivalinnassa ei sovelleta varasijakäytäntöä, eikä opiskelupaikkoja voi jäädä jonottamaan. Jos et ole varma, voitko jonottaa johonkin muuhun hakemaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä

7 Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala Filosofinen tiedekunta Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Yhteystiedot Kysymykset hakemisesta Vaasan yliopistoon, valintaoppaiden tilaamisesta, hakulomakkeen tilaamisesta, täyttämisestä ja palauttamisesta, opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä opiskelun aloittamisesta: Hakijapalvelut Vaasan yliopisto PL Vaasa Käyntiosoite Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, Vaasa p ja Kysymykset aikaisempien tutkintojen soveltuvuudesta, tiedekuntien opinnoista, opintojaksoista, kursseista ja koulutustarjonnasta Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet opintopäällikkö Marja Vettenranta p opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir p Kauppatieteellinen tiedekunta koordinaattori Miia-Leena Mikkilä p amanuenssi Kaisa Kinnari p Teknillinen tiedekunta amanuenssi Kati Kangasniemi p opintopäällikkö Helena Varmajoki p Kansainväliset maisteriohjelmat ja -opinnot kansainvälisten asioiden opintoneuvoja Paola Zapata Arce, p tai suunnittelija Anne Ahlqvist (International Business- ja Finance-ohjelmat), p tai businessfaculty. suunnittelija Sami Ilomäki (Strategic Management- ja Industrial Management -ohjelmat), p tai suunnittelija Severi Luoto (Communications and Systems Engineering- ja Intercultural Studies in Communication and Administration -ohjelmat), p tai Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen. Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat kieli- ja viestintätaidot. Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin, monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen viestintään. HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Hallintotieteet ovat hallintoa tutkivia tieteitä; niissä tarkastellaan julkista toimintaa koko laajuudessaan. Vaasan yliopistossa hallintotieteiden näkökulmina ovat julkisen toiminnan järjestäminen, palvelut, johtaminen, kehittäminen, oikeus, ympäristö ja talous. Hallintotieteellisen koulutuksen tutkimuksellisena perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa tutkivina yhteiskuntatieteinä. Koulutamme uuden polven hallintoosaajia valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Tieteenalana hallintotieteet lukeutuvat yhteiskuntatieteisiin. Hallintotieteellisen koulutuksen yleistavoitteena on antaa opiskelijalle hallinto-osaamisen vahvat perustaidot, valmiudet tieteellisen tiedon hallintaan ja soveltamiseen, vaativissa hallintotehtävissä tarvittavat kieli- ja viestintätaidot sekä edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. Hallintotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinto sisältää pääaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Pääaineopintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Maisterin tutkinnon rakenne on joustava ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin, viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Opintojen rakenne Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op): Pääaineen syventävät opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot Hallintotieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa pääaineissa: aluetiede julkisjohtaminen julkisoikeus sosiaali- ja terveyshallintotiede. Maisterivalinnassa voivat hakea kotimaassa tai ulkomailla vastaavan koulutusalan tai soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet. Hakuperusteena oleva tutkinto tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä (tutkintotodistus 12 13

8 tulee olla hakemuksen liitteenä). Valinnassa otetaan huomioon vain hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset ja suoritetut tutkinnot. Maisterivalinnassa voi hakea vain yhteen pääaineeseen. Kansainvälinen maisteriohjelma ICS Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration (pääaine julkisjohtaminen) Hakuaika Lisätietoja osoitteesta en/education/master/ics. Pääaineiden esittely Aluetiede Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen painopisteet ovat aluetalous ja aluekehittäminen. Aluetaloudessa korostuvat rakenteet ja toimijat. Aluerakenteita ovat esimerkiksi yhdyskunta- ja liikennejärjestelmät, toimijoita yritykset, organisaatiot ja ihmiset. Aluekehittämisessä perehdytään mm. kuntasuunnitteluun ja Euroopan Unionin aluepolitiikkaan. Aluetiede liikkuu monilla tasoilla alkaen paikallisyhteisöistä ja päätyen globaaleihin ilmiöihin. Aluetieteen jäsenyys valtakunnallisessa Rural Studies -verkostossa ( antaa mahdollisuuden erikoistua myös maaseudun kehityskysymysten asiantuntijaksi. Aluetieteen opetuksen kantavana ideana on teorian ja käytännön vuoropuhelu ja koko opintojen ajan kiinnitetään huomiota työelämävalmiuksien kehittämiseen. Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Aluetieteen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden sovellutusmahdollisuuksiin sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa. Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, matkailuun, elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin. Aluetieteilijät työllistyvät kuntien, maakuntien ja valtion palvelukseen, mutta myös EU:n komissio ja muut kansainväliset organisaatiot ovat mahdollisia työnantajia, samoin kaupan, liikenteen ja matkailualan yritykset. Lisätietoja: Julkisjohtaminen Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden, johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Julkisjohtamisesta valmistuneet sijoittuvat esimiestehtäviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin valtiolla, kunnissa, kansainvälisissä organisaatioissa, järjestöissä ja yrityksissä. Julkisjohtamisen opinnoissa opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Pedagogisen perustan ohjelmille antaa omaksumamme moderni käsitys oppimisesta opiskelijalähtöisenä ja ongelmakeskeisenä tapahtumana. Tutkivan oppimisen menetelmä opetuksessa tukee opiskelijoiden omatoimisuutta ja vastuunottoa omasta opiskelusta. Osa pääaineopiskelijoista tulee muista kulttuureista, joten opiskeluympäristö on aidosti kansainvälinen ja monikulttuurinen. Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön sekä tunnistaa niihin liittyvät haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat. Johtamisosaamisensa profiilin opiskelija rakentaa omien valintojen myötä, esimerkiksi pro gradu -tutkielman aiheen kautta. Julkisjohtamisen maisteriopinnot antavat hyvät valmiudet sijoittua johtamis- ja esimiestehtäviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin ministeriöissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. EU, YK), valtion virastoissa, kunnissa ja myös järjestöjen ja yritysten vastaavissa tehtävissä. Lisätietoja: Julkisoikeus Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Pääaineessa julkisoikeus käsitellään monipuolisesti julkisen hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja kunnallisoikeudessa. Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija erikoistuu joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Maisterin tutkinnossa syvennetään ja laajennetaan julkisoikeuden osaamista sekä perehdytään oppiaineen tutkimusaloihin ja niiden metodeihin. Julkisoikeuden maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on erityisesti perehtynyt eurooppaoikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien asettamiin haasteisiin modernille hallinnolle. Hän osaa analysoida ja ratkaista hallinnollisia kysymyksiä oikeudellisesta näkökulmasta ja tuntee hallinnollisen toiminnan oikeudelliset rajat ja mahdollisuudet. Opiskelija hallitsee oikeustieteen metodit ja voi halutessaan suuntautua monitieteisiin lähestymistapoihin. Julkisoikeuden maisteriopinnot antavat hyvät valmiudet toimia julkisen hallinnon arvostetuissa akateemisissa asiantuntijatehtävissä. Tehtäväkuvia voivat olla esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa. Tehtävät olla yleishallinnollisia, kuten henkilöstöjohtaja ja -päällikkö, kunnanjohtaja, hallintojohtaja/-päällikkö tai johonkin erityisalaan kohdistuvia kuten julkisten hankintojen hankintapäällikkö/- suunnittelija. Lisätietoja: Sosiaali- ja terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveyshallintotiede tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja hallintoa hyvinvointijärjestelmien ja -palvelujen näkökulmasta. Pääaineopinnot koostuvat seuraavista teemoista: hyvinvointiyhteiskunta ja hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi ja johtaminen sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmien kompleksisten ongelmien ymmärtäminen ja hallinta. Hyvinvointiyhteiskunnan ja -palvelujen tarkastelussa perehdytään sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskunnallisiin taustoihin sekä palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen erityiskysymyksiin. Tarkastelunäkökulmana ovat sosiaali- ja terveyshallinto ja -politiikka. Organisoinnin ja johtamisen kysymyksiä avataan sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskysymysten kautta. Näitä ovat tulevaisuuden muutostarpeet, reformipolitiikka, sosiaali- ja terveysjohtamisen ammatilliset erityispiirteet sekä sosiaali- ja terveysyrittäjyyden ja -talouden reunaehdot. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot painottavat opiskelijoiden analyyttisten ja luovien taitojen kehittymistä siten, että he ovat päteviä toimimaan vaativissa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatehtävissä. Oppiaineen maisteriopetuksen punaisena lankana on kompleksisuusajattelu ja kansalaisten osallistumista korostavat teoreettis-käytännölliset tarkastelut. Erityisesti pohditaan asiak