Ekopassi ja Kyläpassi Jyri Nieminen, VTT Appu Haapio, VTT Kimmo Lylykangas, Aalto-yliopisto

Transkriptio

1 Ekopassi ja Kyläpassi Jyri Nieminen, VTT Appu Haapio, VTT Kimmo Lylykangas, Aalto-yliopisto

2 2 sisältö Loma-asumisen ekotehokkuus Ekopassi Kyläpassi

3 Lähde: Vapet-tutkimus Vapaa-ajan ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus noin 100 km Pisimmät matkat pääkaupunkiseudulta Vapaa-ajan ajan asumisessa liikenteen osuus suurempi kuin vakituisessa asumisessa Mökkiliikenteen energiankulutus vähintään saman suuruinen kuin mökkien sähkönkäyttö Vapaa-ajan ajan asuntojen energiankulutus kasvaa: varustelu, ympärivuotinen käyttö, lämmitys Ympärivuotinen käyttö lisää mökkiliikennettä Mökkiteiden talvikunnossapito, vesihuolto ja muiden verkostojen toimintakyky varmistettava pakkasella

4 4 Kesämökkien sähkönkäyttö Kesämökin keskimääräinen sähkölasku 337 vuonna 2006 Suurin sähkölasku 5000 Keskimääräinen sähkönkulutus kwh Sähkön kulutuksen keskimääräinen ominaispäästö 220 kgco 2 /MWh Vaihtelu kgco 2 /MWh Lähde: Berghäll, E. ym. VATT 455, 2008 Lähde: VATT Tutkimukset 145, 2009

5 5 Rakennusten energiankulutus Muu energian loppukäyttö 170 TWh Rakennukset ja rakentaminen 140 TWH Loma-asuntojen sähkönkulutus 1,2 TWh (VAPET) 55 % 45 % 5 6 m 3 Loma-asuntojen puuenergian kulutus 2-6 TWh (arvio: Pekka Lahti) 1-2 m 3

6 6 Ekotehokkuus Ekotehokkuus = Elämän laatu ympäristöhaitat * luonnonvarojen käyttö * kustannukset = VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN PIENEMMILLÄ HAITOILLA Yhdyskuntarakenne Energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalien kulutus ja materiaalivalinnat Kestävyys ja käyttöikä Paikalliset materiaalit, energialähteet ja palvelut Jätteiden synty, lajittelu ja kierrätys Toimiva julkinen liikenne

7 7 Ekotehokkuus, Energiatehokkuus ja Kestävä rakentaminen LÄHDE: Rakennetun omaisuuden tila 2011 raportti.

8 8 Ekopassi Lomatalon ekotehokkuuden arviointiin 5-portainen arviointiasteikko Parhaan arvioinnin saaminen edellyttää lomatalon ominaisuuksien harkintaa ja omien loma-asumistottumusten itsearviointia Työkalu lomataloa suunnittelevalle Käyttö ennen hankintoja Rakennuttajan valintoja helpottava työkalu

9 9 Ekopassi

10 10 EKO+++ EKO++ EKO+ EKO EKO- Sijainti ja saavutettavuus Mökille/loma-asuntoalueelle asuntoalueelle on toimivat julkiset liikenneyhteydet tai järjestetyt kuljetuspalvelut. Alueen palvelutarjonta kattaa peruspalvelut. Omaa autoa ei tarvita. Mökille/loma-asuntoalueelle asuntoalueelle on toimivat julkiset liikenneyhteydet. Päivittäiset palvelut ovat pyöräilyetäisyydellä. Oma auto ei ole välttämätön. Mökille/loma-asuntoalueelle asuntoalueelle on toimivat julkiset liikenneyhteydet tai muut kuljetuspalvelut. Päivittäisiin peruspalveluihin on julkisen liikenteen yhteys. Oma auto ei ole välttämätön. Mökille/loma-asuntoalueelle asuntoalueelle on rajoitetut julkiset ja muut järjestetyt liikenneyhteydet. Päivittäispalvelut ovat automatkan päässä. Mökille/loma-asuntoalueelle asuntoalueelle on puutteelliset julkiset liikenneyhteydet eikä muita kuljetuspalveluita tarjolla. Oma auto on välttämätön.

11 11 Materiaalitehokkuus - hiilijalanjälki Rakennuksen rakentamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen yhteisvaikutusta kuvaava ilmastonlämpenemispotentiaali CO 2 -ekvivalentti (CO 2 + CH 4 + N 2 O), kg/nettolattia-ala (m 2 ) Sisältää rakennusmateriaalien valmistuksen, materiaalien kuljetuksen rakennuspaikalle sekä rakentamisessa syntyvän materiaalihukan Sisältää kantavat rakenteet ja muut olennaiset rakennusosat Ei sisällä rakennuksen elinkaaren aikaista huoltoa ja korjausta eikä elinkaaren aikaista energiankulutusta

12 12 Energiankulutus Rakennuksen kokonaisenergiankulutus, kwh/nettolattia-ala (m 2 ) Lämmitys, sähkö, käyttöveden lämmitys (jos lämpimälle vedelle lämmityslaitteet ja vesijohtovesi)

13 13 Uusiutuvan energian käyttö Uusiutuvan energian osuus käytettävästä energiasta Aurinkösähkö, tuulienergia, aurinkolämpö, maalämpö, puupolttoaineet,... Ei-ympärivuotisessa vapaa-ajan ajan asumisessa uusiutuvien energianlähteiden suuri osuus on helppo saavuttaa Ympärivuotisessa käytössä oleva täysin varusteltu lomatalo kuluttaa lähes saman verran energiaa kuin tavallinen pientalo

14 14 Vesihuolto Rakennus voidaan tarvittaessa jättää kokonaan kylmilleen. Vesijärjestelmä on tyhjennettävissä, ja sen tyhjentäminen ja käyttöönotto on kohtuullisen helppoa. Kodinkoneiden energiatehokkuusluokka on A. Varustelutaso ja laitteet ovat sellaisia, että laskennallinen vedenkulutus on enintään 100 l/asukas/vrk. Jos rakennuksen nettolattiapinta-ala ala on suurempi kuin 50 m2, rakennus ja sen vesijärjestelmä on suunniteltava siten, että vesijärjestelmän käyttö on mahdollista talvellakin, vaikka vähintään 50% huoneistoalasta pidetään lämmittämättömänä. (Vesijärjestelmiä sisältävät tilat sijaitsevat keskitetysti ja ovat muusta tilasta eristettävissä.) Lämmitetyn osan peruslämpö on max 10 astetta. Kodinkoneiden energiatehokkuusluokka on A. Varustelutaso ja laitteet ovat sellaisia, että laskennallinen vedenkulutus on enintään 100 l/asukas/vrk. WC-tilat ovat sellaisia ja sijoitettu siten, että siihen voidaan sijoittaa kuivakäymälä, tai huuhtelukäymälä on vähävetinen (enintään 0,5 litran huuhtelulla). Kodinkoneiden energiatehokkuusluokka on A. Varustelutaso ja laitteet ovat sellaisia, että laskennallinen vedenkulutus on enintään 100 l/asukas/vrk. Saunan vesijärjestelmä on suunniteltu siten, että siinä voitaisiin käyttää järvivettä. Kodinkoneiden energiatehokkuusluokka on A. Varustelutaso ja laitteet ovat sellaisia, että laskennallinen vedenkulutus on enintään 100 l/asukas/vrk. Rakennuksen vesijärjestelmä ei toteuta mitään ylemmistä vaihtoehdoista.

15 15 Jätehuolto < 6 Erikseen lajiteltavia jätejakeita vähintään 9 Erikseen lajiteltavia jätejakeita 8 Erikseen lajiteltavia jätejakeita 7 Erikseen lajiteltavia jätejakeita 6 Erikseen lajiteltavia jätejakeita vähemmän kuin 6 Perustuu oletukseen 10 mahdollisesta eriteltävästä jätejakeesta: keräyspaperi kierrätettävä muovi kartonkipakkaukset energiajäte lasi sekajäte metalli sähkö- ja elektroniikkaromu biojäte ongelmajäte

16 16 Ekopassityökalun toimintaperiaate Käyttäjältä kysytään käyttöliittymässä perustiedot vapaa-ajan asunnosta Rakennuksen rakenteet ja tekniset järjestelmät Valitaan annetuista vaihtoehdoista Annetuilla tiedoilla työkalu laskee tarvittavat tulokset ja määrittää ekotehokkuusluokan kussakin kategoriassa Vesi-, jätevesi- ja jätehuollolle omat kokonaisuutensa Käyttöliittymä neuvoo käyttäjäänsä, käyttöohjetta ei tarvita

17 17 Mökkityyppi, toivottu lattiapinta-ala, ikkunaratkaisu (maisemaikkuna, ikkunapinta-ala)

18 18 Käyttötapa Ympärivuotinen käyttö Rakenteet ja energiankulutus lasketaan pientalon rakennusmääräysten mukaan tai matalaenergiatasolla Energia lasketaan kuin olisi käytössä joka päivä Lähinnä kesäkäyttöön tarkoitettu lomatalo Rakenteet ja energiankulutus lasketaan puolilämpimän tilan määräysten mukaan Energiankulutus oletetun käyttöasteen perusteella Kesäkäyttö, talvella peruslämpö +5 o C Kesäkäyttö, talvella kylmillään Mahdollinen vain ratkaisuilla, jotka kestävät kylmäksi jättämisen

19 19 Mökin rakenteet - Perustustapa Perustustapa ja alapohjan pinta-ala Perusmuuri ja maanvarainen betonilaatta Perusmuuri ja tuulettuva puualapohja Peruspilarit ja tuulettuva puualapohja

20 20 Ulkoseinät Massiivihirsiseinä Eristetty hirsiseinä ( lämpöhirsi, eristehirsi, hirsielementti, jne) Tolpparunko ja puujulkisivu Tolpparunko ja tiilijulkisivu m 2 Tiilirunko ja tiilijulkisivu Eristetty kevytbetoniharkko Kevytsoralämpöharkko Betoniseinä

21 21 Kattorakenteet Puuristikot Puiset palkit Betonirakenne

22 22 Tekniset järjestelmät Lämmitysmuoto puulämmitys ilmalämpöpumppu maalämpö aurinkolämpö sähkölämmitys Sähkö verkkosähkö aurinkosähkö tuulisähkö Tulisija Ilmanvaihto Painovoimainen Koneellinen, lämmön talteenotolla varustettu Vesihuolto omana kokonaisuutenaan Varusteet

23 23 Valintojen vaikutukset

24 24 Kyläpassi Lomakylien ekotehokkuuden arviointiin tarkoitettu työkalu Päätöksenteon tueksi lomakyliä suunniteltaessa Esittelykäytössä Mäntyharjun Loma-asuntomessuilla 2011 Olennaiset lomakylän ympäristöystävällisyyteen ja ekotehokkuuteen vaikuttavat tekijät ovat: Sijainti ja liikenne Infrastruktuuri Luonnontila Palvelut alueella Energia

25 25

26 26 Esimerkkinä SIJAINTI EKO+++ Täydennysrakentamista. EKO++ Täydennysrakentamista sekä olemassa olevan alueen yhteyteen rakentamista. EKO+ Olemassa olevan alueen yhteyteen rakentamista. EKO EKO- Rakennetaan ennestään rakentamattomalle alueelle, olemassa olevan alueen läheisyyteen (palvelut osittain hyödynnettävissä). Rakennetaan ennestään rakentamattomalle alueelle.

27 27 Esimerkkinä VESI- JA VIEMÄRIVERKKO EKO+++ Rakennukset edellytetään varustettavan kuivakäymälöillä. Alueella on yhteinen vedenottamo tai kaivo, josta rakennetaan vesijohtoverkosto rakennuksiin. Rakennuksista syntyvät harmaat jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alueella toimiva huoltoyhtiö hoitaa käymälöiden tyhjennyksen ja harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmien ylläpidon. EKO++ EKO+ Rakennukset edellytetään varustettavan kuivakäymälöillä ja niille järjestetään tyhjennyspalvelu alueen ulkopuolella toimivalta huoltoyhtiöltä. Alueelle rakennetaan yhteinen vedenottamo tai kaivo ja vesijohtoverkosto rakennuksiin. Rakennuksista syntyville harmaille jätevesille rakennetaan viemäriverkosto ja yhteinen käsittelyjärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa ulkopuolinen huoltoyhtiö. Alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkostot, jotka voidaan liittää olemassa olevan vesihuoltolaitoksen verkostoihin. EKO Alueelle rakennetaan uudet vesi- ja viemäriverkostot sekä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri olemassa olevan vesihuoltolaitoksen verkostoihin. EKO- Alueelle rakennetaan uudet vesi- ja viemäriverkostot sekä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri olemassa olevan vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Vesihuoltolaitoksen vedenottamoa joudutaan laajentamaan tai jätevedenpuhdistamoa tehostamaan.

28 28

29 29

30 30

31 31 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE LISÄTIEDOT