KIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö SISTUSLAMPI MANNILA 8,5470

Transkriptio

1

2

3 KIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö SISTUSLAMPI Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: SISTUSLAMPI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Saarijärvi (729) Arkistoviite: 10:1080- Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 9,267 ha Maapinta-ala: 8,547 ha Vesipinta-ala: 0,7200 ha Palstojen lukumäärä: 1 Muodostumistiedot Kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös: Lohkominen Rekisteröintipvm: Rekisteriyksiköt ja määräalat, joista tämä rekisteriyksikkö on muodostunut: Rekisteriyksiköstä: Maapinta-ala (ha) MANNILA 8,5470 Muodostumishetken pinta-ala yhteensä (ha): 8,5470 Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet Kaavat ja rakennuskiellot 1) Asemakaava (ohjeellinen tonttijako) Kaavan arkistotunnus: R1:5 Vahvistamispvm: ) Asemakaava (ohjeellinen tonttijako) Kaavan arkistotunnus: R1:9 Vahvistamispvm: Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset 1) Tieoikeus VENEVALKAMALLE Oikeutetut: (X) MANNILA Rasitettu: SISTUSLAMPI 2) Venevalkama ( K429) Oikeutetut: MANNILA Rasitetut: SISTUSLAMPI (X) = lakannut rekisteriyksikkö Rekisteröintipvm: Voimaantulopvm: Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin Kiinteistöllä ei ole osuuksia: 1) Yhteiset maa- ja vesialueet Ei osuutta Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset 1) Rajankäynti Rekisteröintipvm: Arkistoviite: 10:1317 2) Kartoitus osittain Rekisteröintipvm: Arkistoviite: 729:2001:112 Vesipinta-alan muutos: +0,7200 ha

4 KIINTEISTÖREKISTERIOTE Rekisteriyksikkö SISTUSLAMPI Sivu2(2) Muita tietoja Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

5 Mannilan kartano /mt Kaavallinen tilanne Nykyisen päiväkodin alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ote ajantasa-asemakaavasta

6 Saarijärven keskustan yleiskaavaehdotus Yleiskaavamerkinnät:

7

8 Keski-Suomen museo kohderaportti 1 / :04 laaja kohderaportti Keski-Suomen museo Saarijärven keskustan reuna-alueiden ja Pylkönmäen kirkonkylän tarkistusinventointi SAARIJÄRVI SAARIJÄRVI MANNILAN PÄIVÄKOTI Päiväkoti pihalta (Nina Könönen ) Aittarivi pihalta (Nina Könönen ) pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08 id: kunta: Saarijärvi kylä: Saarijärvi sijainti: Mannilantie Saarijärvi tyyppi: maa- ja metsätalous ajoitus:

9 Keski-Suomen museo kohderaportti 2 / :04 ajoitusselite: luokitus: arvotus: inventoija: 1880-luku ei määritelty ei määritelty Nina Könönen inventointipvm: kuvaus: Mannilan päiväkodin pihapiiri sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Mannilan asutusalueen kaakkoisosassa. Lähellä Saarijärven rantaa sijaitsevan entisen maalaistalon pihapiirin läheisyydessä on Sistuslampi ja Tervalampi. Pihan ympärillä on metsikköä. Metsikössä ja säleaidalla aidatun pihamaan reunamilla on jäljellä vanhaa August Mannilan aikaista puustoa. Myös osa pihan pensasistutuksista lienee ajalta ennen päiväkotikäyttöä. Kertaustyylien aikakaudella rakennettu pitkä päärakennus on suoraan vastassa sisääntulotietä. Pihaa rajaa idästä pitkä aittarakennus. Lohkokiville perustettu aitta on satulakattoinen ja punamullattu. Aittarakennuksen eteläpäässä on neljä hirsipintaista aittaosaa, joiden edessä on katettu käytävä lehtisahauskoristeisella käytävällä. Aittaosien yläosissa ja päädyssä on peiterimalaudoitus viistetyillä riippuvilla päillä. Hirsiseinien yläosissa on aukot aittatiloihin. Eteläpäädyssä on tikapuurakenteinen keilakattoinen ruokakellon torni ilman kelloa. Aittarakennuksen pohjoispäässä on syvempirunkoinen liiteriosa, jossa laitimmaisena on ulos työntyvä poikkipääty. Valkoisten vuorilautojen päät ovat veistetyt ja ristikkäiset. Ovet ovat ruskeat ja räystäiden aluset tumman vihreät. historia: Mannilan tila on syntynyt kun Kantalan kantatila halottiin kahtia vuonna Tila on siten yksi vanhimpia Saarijärven kantatiloista. Tilaa hallitsi 1700-luvun alussa kirkkoherra Sireliuksen leski Katrina Alopauks ja vuodesta 1748 korpraali Logrénin suku luvulta 1850-luvulle tila oli maanmittari Matias Hackzellin suvulla ja 1860-luvulla Mannilassa asui hovioikeuden auskultantti Paul Roschier. Myös maanmittari Hackzellin leski Juliana asui Mannilassa seuranaan Wilhelmiina Rochier vuoteen 1875 asti, jolloin Juliana Hackzell kuoli ja Wilhelmina Roschier muutti Kolkanniemessä asuneen sisarensa Augusta kanssa Palvansalmen rannalle Koivurantaan. Mannila siirtyi Matti Malbergin omistukseen. Vuodesta 1887 lähtien Mannilan taloa omistivat August ja Selma Mannila. August Mannila toimi lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä ja Mannilan tila oli maatalouden alalla edelläkävijä Saarijärvellä. August Mannilalla oli maanviljelyksen ohella jonkin aikaa 1900-luun vaihteessa Saarijärven rannassa saha ja mylly. Hänellä oli myös Saarijärven ensimmäinen auto vuonna 1906 ja ensimmäinen moottoripyörä. Mannilan tilasta oli erotettu 1930-luvulle mennessä 12 torppaa. Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Päärakennusta vastapäätä on muistitiedon mukaan ollut toinen asuinrakennus, jossa asuivat mm. Elien Waren Saarijärvelle tultuaan. Rakennus paloi 1890-luvulla. Päärakennuksen itäpuolella oli punainen L-muotoinen rakennus, jonka toisessa päässä oli vuokrattavia asuntoja. Niissä ovat asuneet mm. tuomarit Tähkäpää, Sulamaa ja Mäkinen. Rakennuksen toisessa päädyssä toimi kestikievari 1930-luvun puoliväliin asti. Aittarivin länsipuolella oli 30-lehmän 1930-luvulla uusittu navetta sekä vuonna 1926 rakennettu 10 hevosen talli. Pihapiirin läheisyydessä oli lisäksi riihi ja kaksi työväen asuntoa, Niukkala ja Nokkala. Karjanhoito loppui Mannilassa viime sotien jälkeen. August Mannilan kuoleman jälkeen (1934) tilaa omisti perikunta ja tilan rakennukset rapistuivat ja maa jäi hoitamatta. Tilaa hoiti Almar Mannila 1960-luvulle saakka ja se jäi lopulta hänen pojalleen Matti Mannilalle, joka myi tilan rakennuksineen Saarijärven kaupungille. Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla alueelle, joka alkoi Lossin seudulta. Aluksi Mannilan asuntoalueelle sijoitettiin 40 tonttia, joiden taloista osa oli rakenteilla vuonna Saarijärven männikköinen rinne rantaan jäi pääasiassa virkistyskäyttöön. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava varastokäytössä oleva pitkä aittarakennus. arviointi: Mannilan tila on yksi Saarijärven vanhimmista kantatiloista. August Mannila oli monipuolinen toimija Saarijärven kunnalliselämässä ja suunnannäyttäjä maataloudessa. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Maisemallisesti kauniilla ja herkällä paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitsevat Mannilan hyvin säilyneet päärakennus ja aitta antavat Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan. lähteet:

10 Keski-Suomen museo kohderaportti 3 / :04 Heikki Junnila, Saarijärven historia , Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 1995 Kallio Reino, Vanhan Saarijärven historia, Saarijärven Offset Ky, Saarijärvi 1987 Paavon portilta Palavansalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Saija Silén, Anna Naukka-rinen, Mervi Koskinen, Nina Äijälä, Potku-hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007 Saarijärven rakennusinventointi , Päivi Andersson ja Eija-Lisa Lahnala, Keski-Suomen seutukaavaliitto, Keski-Suomen maakuntaliitto, Keski-Suomen museo, Saarijärvi MANNILAN PÄIVÄKODIN PÄÄRAKENNUS Päiväkoti pihalta (Nina Könönen ) Sisäänkäynti (Nina Könönen ) id: rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: 2 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: asuinrakennukset 011 yhden asunnon talot 231 lasten päiväkodit 1880-luku ei täytetty lohkokivi hirsi vyöhykkeellinen pysty-vaaka-peiterimalaudoitus vaaleanruskea, ikkunat, vuorilaudat, otsat ja kattovasat valkoiset, räystään aluset tumman vihreät satulakatto profiilipelti T-karmi, ullakolle räystään alla valeikkunat Mannilan päiväkodin pitkä rakennus on perustettu lohkokiville. Satulakattoisen rakennuksen molemmin puolin on keskeisesti satulakattoiset frontonit. Pääsivulla on symmetrisesti satulakattoiset umpikuistit joiden välissä on pulpettikatolla katettu avoveranta. Itäpäädyssä on keittiön umpikuisti, jonka pulpettikatossa on satulakattoinen frontoni. Länsipäätyyn on lisätty yläkerran hätäpoistumistieksi poistumistaso ja metalliset kierreportaat. Rakennuksen julkisivu on jaettu horisontaalivyöhykkeisiin pystyvaaka-peiterimalaudoituksella ja niitä erottavilla listoilla. Kenttien yläosa porrastuu päädyissä. T-karmisten ikkunoiden ja ovien vuorilaudoissa on runsas leikkaus- ja sorvikoristelu. Avoverannan kaiteessa on lehtisahauskoristelu ja kattokannattajien päät on muotoiltu koristeellisesti. Räystään alla on maalatut valeikkunat ullakolle. historia: Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Hänen aikanaan rakennuksen toinen puoli oli nk. herrainpuoli, jossa oli isännänhuoneen lisäksi sali ja avara eteinen. Talon keskellä olivat makuuhuone, lastenhuone sekä kolme kamaria. Toisessa päädyssä olivat keittiö ja palvelusväen ruokailuhuone. Yläkerrassa oli avovintti. Rakennuksessa toimii nykyisin Mannilan päiväkoti. Rakennusta on peruskorjattu vuosina Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ilmeisesti ulkomaalausta lukuun ottamatta alkuperäisessä asussaan, mutta sisätiloja on muutettu käyttötarkoitusta

11 Keski-Suomen museo kohderaportti 4 / :04 muutettaessa. arviointi: Mannilan tila on yksi Saarijärven vanhimmista kantatiloista. August Mannila oli monipuolinen toimija Saarijärven kunnalliselämässä ja suunnannäyttäjä maataloudessa. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Maisemallisesti kauniilla paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitseva Mannilan hyvin säilynyt päärakennus ja antaa Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan. lähteet: Heikki Junnila, Saarijärven historia , Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 1995 Saarijärven rakennusinventointi , Päivi Andersson ja Eija-Lisa Lahnala, Keski-Suomen seutukaavaliitto, Keski-Suomen maakuntaliitto, Keski-Suomen museo, Saarijärvi Keski-Suomen museon Kioski-sovellus -sovellusvuokrauspalvelu

12

13 KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö SISTUSLAMPI Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: Nimi: SISTUSLAMPI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Saarijärvi (729) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on asemakaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin K m Kartta on tulostettu ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Taustakartta on viitteellinen. Mittakaava 1: Kartat MML, kunnat (ei kopiointilupaa)