LUKION OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 LUKION OPINTO-OPAS opintonsa syksyllä 2016 aloittavat

2 YHTEYSTIEDOT Karkun evankelinen opisto Mainiementie SASTAMALA Puh. (03) henkilökunnan sähköposti: Rehtori Marja Koskenniemi Vararehtori Matti Rusama (vuorotteluvapaalla asti) Lukion vastaava opettaja Niina Lehtimäki Lukio 1 ryhmänohjaaja Elina Liuha Lukio 2 ryhmänohjaaja Jenni Kinnanen Lukio 3 ryhmänohjaajat Markku Yli-Erkkilä ja Sinikka Rytkönen (yo-kirjoitukset) Opistokuraattori ja asuntolavastaava Mervi Marku Ilta- ja yöpäivystäjä LUKION OPINTO-OPAS 3

3 TERVETULOA KARKUN EVANKELISEEN OPISTOON OPISTON HISTORIAA Karkun evankelinen opisto on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) omistama kansanopisto. Suomessa on kuusi kansanopistoa, joissa on voinut suorittaa lukiotutkinnon vuodesta 1985 alkaen. Kansanopistolukiot noudattavat aikuislukion opetussuunnitelmaa ja tarjoavat nuorille ja aikuisille mahdollisuuden suorittaa lukion oppimäärän ja kirjoittaa ylioppilaaksi kansanopistoympäristössä. Karkun evankelisen opiston kansanopistolukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos. Lukio-opintojen tiedollisena tavoitteena on laaja yleissivistys sekä lukion oppimäärän ja valtakunnallisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kasvatukselliset tavoitteet ohjaavat opiston arvoperustan mukaisesti siihen, että lukion suorittanut on saanut elämäänsä hyvät eväät ja oppinut sekä kunnioittamaan ja arvostamaan lähimmäistään että kantamaan vastuun omasta elämästään ja työnteostaan. Opetus- ja kasvatustyö nousee pyhään Raamattuun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pohjautuvasta kristillisestä elämänkatsomuksesta. Toiminnassa huomioidaan kansanopiston erityisluonteen mahdollistamat toimintaperiaatteet ja menetelmät. Opiston arvopohjan muodostavat sanomauskollisuus, turvallisuus ja innostavuus. Aikuislukiossa tämä merkitsee vastuullista pyrkimystä turvalliseen ympäristöön, jossa jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus miellyttävään ja rauhalliseen asumiseen sekä työntekoon ja kristillishenkiseen toimintaympäristöön. Opiston tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Oppimisympäristöt ja työtavat tähtäävät siihen, että oppimisesta ja tiedon omaksumisesta tulee vastuullinen, jatkuva ja koko elämän kestävä prosessi. Kriittinen tiedon hankinta edellyttää internaattiympäristössä työrauhan saamista ja antamista muille, mutta myös vastuullista osallistumista oman ryhmän työskentelyyn ja itsenäistä omaa työtä. Vain näin saavutetaan oppilaitoksen tavoite, koko elämän kestävä oppiminen, joka myös ohjaa löytämään omat tehtävät yhteiskunnassa ja työelämässä. Eri oppiaineiden opetuksen, opiskelijoiden ohjaamisen sekä jatkuvan vuorovaikutuksen tarkoituksena on johdattaa vastuun ottamiseen omasta elämästä, lähimmäisestä ja yhteiskunnasta. Opiston arvopohjan mukaisesti aikuislukio pyrkii ohjaamaan opiskelijansa yhteisvastuulliseen, kristilliseen välittämiseen. Tämä sulkee sisälleen suhtautumisen sekä lähimmäiseen että myös omaan työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti sisäoppilaitoselämän arkiseen työhön kuuluu, että jokaisella opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä on oma identiteettinsä, jota muut eivät saa loukata. Näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa ei ole se, että opiston arvopohjan ja arkisen toiminnan kehykset muodostaa perinteinen luterilainen kristillisyys. Tervetuloa opiskelemaan opistoomme! Evankelinen kansanopisto aloitti toimintansa Orpokotiyhdistys Siunauksela ry:n perustamana ja ylläpitämänä Maatialan kartanossa Pirkkalan pitäjässä (nykyistä Nokiaa). Opisto on ensimmäinen evankelinen herätysliiketaustainen kansanopisto. Parin vuoden päästä opiston toiminta siirtyi nykyiselle alueelle: vietettiin aloitusjuhlaa Karkun Mäkipäässä. Vuonna 1925 opiston ylläpito siirtyi perustetulle Karkun evankelisen opiston kannatusyhdistykselle ja opiston nimi samalla muuttui Karkun evankeliseksi kansanopistoksi. Vuonna 1991 kannatusyhdistys luovutti opiston nykyiselle ylläpitäjälle Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) ja opiston nimi lyheni nykyiseen muotoonsa Karkun evankelinen opisto. Opisto on ainoa Sleyn ylläpitämä kansanopisto, muut 10 evankelista kansanopistoa toimivat kannatusyhdistystensä tai säätiöiden ylläpitäminä. Tarkalleen nykyiselle paikalleen Mainiemeen opiston pääasiallinen toiminta siirtyi Silloinen puinen päärakennus tuhoutui tulipalossa laajennustyön yhteydessä joulukuussa Nykyinen päärakennus vihittiin käyttöön helmikuussa Opiston nykyiset koulutuslinjat: - Lukiolinja Lukion päättötodistuksen anto-oikeus myönnettiin opistolle Ensimmäinen opistossa ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija lakitettiin Raamattulinja Kolmen kuukauden mittaiset raamattukurssit alkoivat Erälinja Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmentava linja aloitti toimintansa Nuorisotyölinja Nuorisotyöhön valmentava linja alkoi syksyllä Luva-linja Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille alkoi syksyllä Kansainvälinen linja Kansainvälinen linja aloitti toimintansa syksyllä Maahanmuuttajalinja Maahanmuuttajalinja aloitti toimintansa syksyllä Aikuisten perusopetus (maahanmuuttajille) Aikuisten perusopetus aloittaa toimintansa syksyllä 2016 LUKION OPINTO-OPAS 4 LUKION OPINTO-OPAS 5

4 LUKUVUODEN KALENTERI Jaksot 1. jakso jakso jakso ja jakso jakso Koeviikot Uusintakoepäivät jakso klo 17 jakso klo 17 jakso klo 17 jakso klo 17 jakso klo 12 OPISTON HENKILÖKUNTA Koskenniemi Marja Rusama Matti OPETTAJAT JA OHJAAJAT rehtori vararehtori, opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus Havela Hanna-Leena erälinjan linjanjohtaja Haveri Sami nuorisotyölinjan linjanjohtaja, musiikki Järvensivu Tiina ruotsi Kinnanen Jenni englanti ja saksa Lehtimäki Niina lukion vastaava opettaja, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia Lindberg Marjo erälinjan opettaja Liuha Elina lyhyt matematiikka, tietotekniikka, fysiikka Marku Mervi opistokuraattori, asuntolavastaava Rankinen Jari maahanmuuttajalinjojen linjanjohtaja Ristolainen Merja äidinkieli, kirjasto, luova ilmaisu Rusama Matti opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus (viransijaisena Antero Toikka ) Rytkönen Sinikka pitkä matematiikka ja kemia, yo-kirjoitukset Yli-Erkkilä Markku biologia, maantiede, terveystieto, liikunta, kuvataide, jatko-opinto-ohjaus TOIMISTO Lomat ja etäpäivät syysloma viikko etäpäivä itsenäisyyspäivä joululoma talviloma viikko pääsiäisloma vappu Juhlat Itsenäisyys- ja yo-juhla klo 18 Joulujuhla Marianpäiväjuhla Kevätjuhla Yo-juhla klo 18 Teemapäivät Lukujärjestyksen mukaisen opetuksen lisäksi järjestetään erilaisia teemapäiviä. Ahonen Inka Eklöf Tarja Heinonen Maarit KIINTEISTÖN HOITO Honkamäki Tero Jokinen Mikko KEITTIÖ Mikkola Sanna Haronoja Lea Ketola Mona Lähdekorpi Taina Pirinen Aila Pohjolainen Kristiina Pusa Marita SIIVOUS hallintosihteeri, opintotukiasiat, toimisto opintosihteeri kurssisihteeri kiinteistöpäällikkö kiinteistön huoltaja emäntä keittäjä keittiöapulainen keittäjä keittiöapulainen leipoja keittiöapulainen, tarjoilu Honkamäki Elina Tähtinen Anu LUKION OPINTO-OPAS 6 LUKION OPINTO-OPAS 7

5 OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Aikuislukiolain edellyttämät 44 kurssia Oppiaine tai aineryhmä Syventävät Syventävät Yhteensä valtakunnalliset paikalliset Kieli- ja kommunikaatio-opinnot: Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti A1-kieli Ruotsi B 1 kieli Matematiikka: Matematiikka, lyhyt Matematiikka, pitkä Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet: Uskonto Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Luonnontieteelliset aineet: 5 5 Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Valinnaiset aineet ja kurssit: Saksa 8 8 Psykologia 5 5 Tietotekniikka 2 2 Terveystieto 3 3 Musiikki 2 2 Liikunta Kuvataide 3 3 Luova kirjoitus 1 1 Teemaopinnot 1 1 Alle 18-vuotiaana lukion aloittaneen opiskelijan täytyy valita vähintään 1 kurssi liikuntaa ja 1 kurssi terveystietoa sekä 2 kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai 1 kurssi molempia. Tällöin kurssimäärä on vähintään 48. YLEISTIETOA OPISKELUSTA Karkun evankelisen opiston lukiossa noudatetaan aikuislukioille hyväksyttyjä opetussuunnitelmia ja tuntijakoa. Kurssin pituus on tuntia. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti, jos siitä on erikseen sovittu. Aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Päivärytmi Päivän ensimmäisen tunnin alussa pidetään aamuhartaus. Maanantaisin aamuhartaus pidetään yhteisesti ruokalassa aamupalan yhteydessä. MA TI KE TO PE aamupala 9.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 oppitunnit Toimisto Toimiston aukioloajat ti-to klo 12-13, iltapäivystäjä hoitaa toimiston tehtäviä ma-to klo alkaen. Koeviikkojärjestelmä Koeviikolle, kunkin jakson viimeiselle viikolle, keskitetään pidettäväksi kurssien päättökokeet. Koetunteja edeltää pohjatunti, jossa kerrataan kurssin keskeistä sisältöä. Muu osa jaksosta keskitetään opiskeluun, eikä sinä aikana pääsääntöisesti järjestetä kokeita. Koeviikkojärjestelmän tavoitteena on - rauhoittaa pääosa jaksosta opiskeluun - parantaa oppimista ja edistää kurssin jäsentämistä ja hahmottamista kokonaisuudeksi - kehittää opiskelua pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi ja näin auttaa opiskelijaa saavuttamaan mahdollisimman hyvä ja pysyvä oppimistulos. Hyvään tulokseen pääsemiseksi on tärkeää, että opiskelija tekee säännöllisesti työtä koko jakson ajan. Uusintakokeet Opiskelijan on mahdollista suorittaa erillisessä kuulustelussa eli uusintatentissä kurssi, josta hän on saanut hylätyn arvosanan tai tullut muutoin hylätyksi. Opiskelija voi osallistua uusintatenttiin, jos hän - on saanut hylätyn arvosanan - on estynyt saapumasta kurssikokeeseen sairauden tai muun hyväksytyn syyn tähden ja on selvittänyt syyn ao. opettajalle - suorittaa kurssin itsenäisesti LUKION OPINTO-OPAS 8 LUKION OPINTO-OPAS 9

6 - haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, ks seuraava kohta. Uusintatenttipäivät ovat kunkin jakson päättymisen jälkeen etukäteen opettajainkokouksen määrääminä aikoina, ks. s. 5. Uusintatenttiin ilmoittaudutaan erillisellä ilmoittautumislomakkeella (s. 38) aineenopettajalle ilmoittautumispäivään mennessä. Hyväksytyn kurssin korottaminen Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamista voi yrittää yhden kerran ennen opintojen päättymistä. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Hylätyn kurssin suorittaminen Hylättyä kurssia voi yrittää suorittaa uusintatentissä kaksi kertaa. Tenttiin ilmoittautuminen katsotaan osallistumiseksi. Mikäli tulos on toisellakin korotuskerralla hylätty, opiskelijan on opiskeltava kyseinen kurssi uudelleen lähiopetukseen osallistumalla tai antamalla muu opettajan kanssa sovittu erilainen näyttö. Läsnäolo/poissaolot 1. Etukäteen tiedossa oleva poissaolo Opiskelijan on pyydettävä lupaa, mikäli hän etukäteen tietää poissaolostaan. Anomus tehdään - ryhmänohjaajalle, mikäli poissaolo on 1-2 päivää - rehtorille, mikäli poissaolo kestää enemmän kuin kaksi päivää Yksittäisen oppitunnin osalta hyväksymisen / hyväksymättä jättämisen tekee ko. opettaja. Loma-anomuksen malli on oppaan takana (s. 37). 2. Sairastumisestaan/ yllättävästä poissaolostaan opiskelijan on ilmoitettava ensisijaisesti ryhmänohjaajalle, puhelimitse tai Wilmaan. 3. Vaikutus arviointiin Yleisesti tuntiaktiivisuuden, jossa yhtenä tekijänä on osallistuminen oppitunneille, vaikutus kurssiarvosanaan on ±1 numero. Arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että sen päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi pohjautuu sen tavoitteisiin ja perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, opiskelijan erilaisten tuotosten arviointiin sekä suullisiin ja kirjallisiin kokeisiin. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kunkin kurssin alussa. Kurssin arvioinnin suorittaa kurssin opettaja tai jos kurssilla on useampi opettaja, ao. opettajat yhdessä. Kurssi arvioidaan lukioasetuksessa (819/1998) määritellyin numeroin: arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kurssi voidaan arvioida myös opetussuunnitelmassa määrätyllä muullakin tavalla. Kesken jääneestä kurssista saa merkinnän SK. Kesken jääneet kurssit täytyy suorittaa valmiiksi saman lukuvuoden aikana. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvien aineiden ja aihekokonaisuuksien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja joista voi olla hylättyjä valtakunnallisesti syventäviä kurssiarvosanoja enintään kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan valitsemien muiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa kuin ne esiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa kuitenkin siten, että kurssien kokonaismäärä on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. Opiskelijan kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä muut hyväksytysti suoritetut opetussuunnitelman mukaiset opinnot. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Päättöarviointi ja päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvat pakolliset ja valitsemansa valinnaiset aineet, annetaan päättötodistus. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. LUKION OPINTO-OPAS 10 LUKION OPINTO-OPAS 11

7 Kieliohjelma Karkun evankelisen opiston lukiossa tarjotaan seuraava kieliohjelma: A1-kielenä englannin kieli B1-kielenä ruotsin kieli B3-kielenä saksan kieli A1-kieli tarkoittaa ala-asteelta yhteisenä alkanutta kieltä, B1 tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta yhteistä kieltä ja B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään A1-kielen ja B1-kielen oppimäärää. Itsenäisen opiskelun periaatteet sekä etäopiskeluun liittyvät toimintatavat Karkun evankelisen opiston lukiossa koulutus järjestetään pääosin lähiopetuksena. Itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan ryhmänohjaajan ja aineen opettajan kanssa. Lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen haetaan kirjallisesti Wilmassa olevalla lomakkeella. Anomus on tehtävä ennen kurssin alkua. Pääsääntönä on, että kurssin voi suorittaa itsenäisesti silloin, kun se menee opiskelijan suunnitelmassa päällekkäin jonkun toisen opiskeltavan kurssin kanssa tai jostain muusta perustellusta syystä. Itsenäistä opiskelua suositellaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Itsenäisesti suoritettavien kurssien sisällöt ja niiden työmäärä ovat vaativuudeltaan samat kuin vastaavien lähiopetuskurssien. Itsenäisen opiskelun etenemistä ohjataan ja seurataan. Itsenäinen opiskelu edellyttää erityisesti vastuunottamista omasta toiminnasta ja sen tuloksista. Opettajan tehtävänä on ohjeistaa itsenäinen opiskelu siten, että se on toteutukseltaan ja sisällöltään opetussuunnitelman mukainen. Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen kuuluu loppukokeen lisäksi tai sijasta muita tehtäviä. Kurssi voidaan siis suorittaa 1) opetukseen ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 2) opiskelemalla kurssi itsenäisesti ao. aineen opettajan kanssa sovitulla tavalla ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 3) antamalla opettajan määräämä muu näyttö. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisesti suoritettua kurssia koskevat normaalit uusintakoekäytännöt. Hyväksiluku ja korvaavuudet Lukiokurssin suorituksen voi myös korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Tällaiset opinnot voidaan lukea hyväksi, jos ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opiston lukion opetussuunnitelman mukaisia. Hyväksiluvun valmistelee opiskelijan esityksestä ko. aineen opettajan. Opiskelijan on tehtävä hyväksilukuesityksensä aikaisempiin todistuksiinsa vedoten ensimmäisen lukukautensa aikana. Päätöksen muualla suoritettujen opintojen hyväksiluvusta tekee rehtori. Kolmivuotisen ammattitutkinnon suorittaneiden ammatillisten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu opiskelijakohtaisesti. Muualla suoritettujen opintojen korvaavuus opiskelijan on periaatteessa selvitettävä korvaavan aineen opettajan kanssa etukäteen. Korvaavuudesta tekee päätöksen asianomaisen aineen opettaja. arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko 1-5 Lukioasteikko Asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Lunttaaminen ja plagiointi Lunttaamisesta ja plagioinnista seuraa opettajan arvioinnin mukaan kasvatuskeskustelu, kirjallinen varoitus ja/tai kurssisuorituksen hylkääminen. LUKIOSTA EROAMINEN Jos opiskelija eroaa lukiosta kesken lukion oppimäärän suorittamisen, hänen tulee ensin neuvotella rehtorin kanssa sekä tehdä kirjallinen eroilmoitus saadakseen erotodistuksen, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Opiskelija, joka ei ole säädetyssä ajassa suorittanut lukion oppimäärää, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (LL 24, 2 mom.). YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto. Yo-tutkintotodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas suorittaa ylioppilaskokeet hyväksytysti ja että hän saa myös lukion päättötodistuksen. Opiskelijan on osallistuttava vähintään neljään kokeeseen. Kaikille pakollinen on äidinkieli. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista: Toinen kotimainen kieli (=ruotsi), vieras kieli, matematiikka ja reaali. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason kielikoe tai pitkän matematiikan koe. Tutkinnon pakolliseen osaan voi sisällyttää enintään yhden vieraan kielen kokeen ja reaaliaineen kokeen. Tutkintoon sisältyvien ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen ilmoittautunut. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta, mutta mikäli kokelas hajauttaa tutkintonsa kolmeen peräkkäiseen kertaan, hän voi sisällyttää tutkintoonsa maksimissaan kuusi eri reaaliaineitten koetta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin Toisena koepäivänä ovat vuorossa psykologia ja toisena koepäivänä uskonto LUKION OPINTO-OPAS 12 LUKION OPINTO-OPAS 13

8 filosofia historia fysiikka biologia yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä ja molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttävään arvosanaan. Yo-kokeet järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokeen voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Ennen kokeeseen osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuina kyseisen aineen pakolliset kurssit. Lyhyessä kielessä edellytetään vähintään kolmen lukiokurssin opiskelua ja psykologiassa, jossa ei ole pakollisia lukiokursseja aikuislukiossa, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova ja kokeet maksullisia. Kevään kokeisiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kokeisiin kesäkuun alkuun mennessä. Tarkempia ohjeita annetaan erillisessä ohjeistossa, joka jaetaan vuosittain abiturienteille. YO-KOKEET SYKSYLLÄ 2016 YO-KOKEET KEVÄÄLLÄ ma vieras kieli, pitkä, kuuntelu ma toinen kotimainen ti toinen kotimainen, pitkä ja keskipitkä, kuuntelu ma vieras kieli, pitkä ja keskipitkä, kuuntelu ke vieras kieli, lyhyt, kuuntelu ti vieras kieli, pitkä, kuuntelu pe äidinkieli, tekstitaito ke vieras kieli, lyhyt, kuuntelu ma ue, yh, ke, te, ge (sähk.) pe äidinkieli ke vieras kieli, pitkä ma äidinkieli, esseekoe pe toinen kotimainen kieli ke ps (sähk.), fi (sähk.), hi, fy,bi pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä pe vieras kieli, pitkä ma äidinkieli, essee ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt ke matematiikka, lyhyt ja pitkä pe ps, fi (sähk.), hi, fy, bi pe ue, yh (sähk.), ke, GE (sähk.),te ma vieras kieli, lyhyt ma vieras kieli, lyhyt Opintotuki Opiskelu kansanopistossa on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen. Toimisto hoitaa opintotukeen liittyviä asioita. Verkkokurssimahdollisuus Opisto on mukana Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelmassa (PAOK). Opiskelijamme voivat suorittaa kursseja myös seutukurssitarjottimelta (seututarjotin.fi). Opistolla on myös sopimus verkko-opintojen suorittamisesta. Kurssit nähtävissä osoitteessa opinnot.internetix.fi. Sekä seututarjottimen että Otavan opiston kurssien suorittamisesta sovitaan rehtorin kanssa. KURSSIKUVAUKSET Äidinkieli ja kirjallisuus Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2) Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. Teksti ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. Valtakunnalliset syventävät kurssit Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) Opiskelija syventää osaamistaan kirjoittajana ja lukijana. Vahvistetaan kriittisen lukemisen ja ehyen tekstin tuottamisen taitoja. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia LUKION OPINTO-OPAS 14 LUKION OPINTO-OPAS 15

9 tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen. SUOMI TOISENA KIELENÄ Tekstit ja vuorovaikutus (S21) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22) Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. Tekstit ja vaikuttaminen (S24) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. Teksti ja konteksti (S25) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26) Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin. Lukutaitojen syventäminen (S29) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Ruotsi Minun ruotsini (RUB11) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät opiskelijan kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. Kulttuuri ja mediat (RUB13) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisista ja opiskelijoita kiinnostavista näkökulmista. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14) Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti opiskelijoiden eri elämäntilaisiin liittyvistä näkökulmista. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15) Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatkoopintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Valtakunnalliset syventävät kurssit Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kestävä elämäntapa (RUB17) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. LUKION OPINTO-OPAS 16 LUKION OPINTO-OPAS 17

10 Paikalliset syventävät kurssit Ruotsin nollakurssi (RUB18) Kerrataan keskeisimpiä asioita peruskoulun oppimäärästä kiinnittäen erityistä huomiota kieliopin perusrakenteisiin sekä sanavaraston ylläpitämiseen ja laajentamiseen. Luetaan arkielämän tilanteisiin liittyviä tekstejä sekä harjoitellaan valmiutta puhua ruotsin kieltä. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä. Ruotsin abikurssi (RUB19) Syvennetään kielitaidon eri osa-alueita; luetun- ja kuullunymmärtämistä, erilaisten tekstien tuottamista ja kerrataan kieliopin keskeisiä rakenteita. Valmentaudutaan yo-kokeeseen. Englanti Englannin kieli ja maailmani (ENA1) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. Ihminen verkostoissa (ENA2) Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. Tiede ja tulevaisuus (ENA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. Valtakunnalliset syventävät kurssit Kestävä elämäntapa (ENA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Paikalliset syventävät kurssit Abikurssi (ENA9) Syvennetään kielitaidon eri osa-alueita; luetun- ja kuullunymmärtämistä, erilaisten tekstien tuottamista ja kerrataan kieliopin keskeisiä rakenteita. Valmentaudutaan yo-kokeeseen. English Bible Study Group (ENA10) Luetaan englanninkielistä Raamattua. Käytetään apuna englanninkielisiä raamatunlukuoppaita ja hartauskirjoja. Keskustellaan tekstistä mahdollisimman paljon englanniksi. Saksa Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (SAB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. 3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (SAB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovai- LUKION OPINTO-OPAS 18 LUKION OPINTO-OPAS 19

11 kutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 6. Kulttuuri ja mediat (SAB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisista ja opiskelijoita kiinnostavista näkökulmista. 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37) Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmiin. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Kurssien suoritusjärjestys Kurssi MAY1 Luvut ja lukujonot MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt MAB3 Geometria MAB4 Matemaattisia malleja MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Talousmatematiikka MAB7 Matemaattinen analyysi MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II MAB9 Kertauskurssi abeille MAB10 Tukikurssi lukio-opintojaan aloittaville Suositellut aiemmat kurssit MAY1 MAY1, MAB2 MAY1 MAY1, MAB2 MAY1, MAB2, MAB4 MAY1, MAB2 MAY1, MAB2, MAB5 MAY1, MAB2-6 MAY1 Luvut ja lukujonot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Kurssilla kerrataan peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan periaatteet sekä täydennetään lukualueet. Opiskelija vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä ja osaa määrittää lukujonoja. Kurssilla tutkitaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Kurssilla harjoitellaan myös teknisten apuvälineiden hyödyntämistä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. Matematiikka, lyhyt oppimäärä MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä. Opiskelija ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet. Hän vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Kurssilla harjoitellaan myös teknisten apuvälineiden hyödyntämistä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. MAB3 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista. Opiskelija vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan ja osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Kurssilla harjoitellaan myös teknisten apuvälineiden hyödyntämistä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. MAB4 Matemaattisia malleja Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla sekä tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Opiskelija tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta. Kurssilla harjoitellaan myös teknisten apuvälineiden hyödyntämistä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja ja perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Opiskelija arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla. Kurssilla harjoitellaan myös teknisten apuvälineiden hyödyntämistä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa. MAB6 Talousmatematiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan. Hän ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä ja kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun sekä vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Opiskelija osaa soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn ja käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa. MAB7 Matemaattinen analyysi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Hän ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana ja osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla sekä määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Opiskelija osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä. MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan sekä osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä. Opiskelija osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman LUKION OPINTO-OPAS 20 LUKION OPINTO-OPAS 21

12 odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa. MAB9 Kertauskurssi abeille Kurssin tavoitteena on kerrata lukion lyhyen matematiikan keskeisimpiä osia ja antaa valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin. MAB10 Tukikurssi lukio-opintojaan aloittaville Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan matemaattista osaamista ja antaa valmiuksia lukion lyhyen matematiikan kurssien suorittamiseen. Matematiikka, pitkä oppimäärä Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) - polynomien tulo ja muotoa olevat binomikaavat - 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen - 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin - polynomifunktio - polynomiyhtälöitä - polynomiepäyhtälön ratkaiseminen Geometria (MAA3) - kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus - sini- ja kosinilause - ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria - kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Vektorit (MAA4) - vektoreiden perusominaisuudet - vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla - koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo - yhtälöryhmän ratkaiseminen - suorat ja tasot avaruudessa Analyyttinen geometria (MAA5) - pistejoukon yhtälö - suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt - itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen - pisteen etäisyys suorasta Derivaatta (MAA6) pistejoukon yhtälö - suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt - itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen - pisteen etäisyys suorasta Derivaatta (MAA6) - rationaaliyhtälö ja epäyhtälö - funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta - polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen - polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Trigonometriset funktiot (MAA7) - suunnattu kulma ja radiaani - trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen - trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen - yhdistetyn funktion derivaatta - trigonometristen funktioiden derivaatat - potenssien laskusäännöt - juurifunktiot ja -yhtälöt - eksponenttifunktiot ja -yhtälöt - logaritmifunktiot ja -yhtälöt - juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Integraalilaskenta (MAA9) - integraalifunktio - alkeisfunktioiden integraalifunktiot - määrätty integraali - pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) - diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma - jakauman tunnusluvut - klassinen ja tilastollinen todennäköisyys - kombinatoriikka - todennäköisyyksien laskusäännöt - diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma - diskreetin jakauman odotusarvo - normaalijakauma Valtakunnalliset syventävät kurssit Lukuteoria ja todistaminen (MAA11) - konnektiivit ja totuusarvot - geometrinen todistaminen - suora, käänteinen ja ristiriitatodistus - induktiotodistus - kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö - Eukleideen algoritmi - alkuluvut ja Eratostheneen seula - aritmetiikan peruslause - kokonaislukujen kongruenssi LUKION OPINTO-OPAS 22 LUKION OPINTO-OPAS 23

13 Algoritmit matematiikassa (MAA12) - iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä - polynomien jakoalgoritmi - polynomien jakoyhtälö - Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) - funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen - jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia - käänteisfunktio - kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta - funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä - epäoleelliset integraalit - lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa valmistau- Kertauskurssi (MAA14) Kurssin tavoitteena on kerrata lukion pitkän matematiikan keskeisiä asioita ja tua yo-kirjoituksiin Biologia Elämä ja evoluutio (BI1) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. Ekologia ja ympäristö (BI2) Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti. Valtakunnalliset syventävät kurssit Solu ja perinnöllisyys (BI3) Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan oma tutkimustyö. Ihmisen biologia (BI4) Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan. Maantiede Maailma muutoksessa (GE1) Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset. Sininen planeetta (GE2) Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä. Valtakunnalliset syventävät kurssit Yhteinen maailma (GE3) Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä. Geomedia tutki, osallistu ja vaikuta (GE4) Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa. Fysiikka Pakollinen kurssi Fysiikka luonnontieteenä (FY1) - fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä - tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen - voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt - tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa - tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi Lämpö (FY2) - fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa - lämpö ja lämpötila - kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine LUKION OPINTO-OPAS 24 LUKION OPINTO-OPAS 25