Siirtolaisuusinstituuttisäätiö

Transkriptio

1 Siirtolaisuusinstituuttisäätiö Toimintakertomus 2014

2 Yhteenveto Instituutin kuluneen vuoden (2014) toimintaa juhlisti kaksi asiaa. Ensinnäkin instituutti täytti 40 vuotta. Asiaa juhlistettiin pidetyllä seminaarilla, jonne oli puhujiksi kutsuttu ja saatu siirtolaisuuden toimialaan liittyviä ansioituneita esitelmöitsijöitä. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esille erityisesti arkkitehti Benito Casagranden mainio esitelmä Italialaisuus monikansallisessa Turussa. Neljännen polven siirtolaisena hän toi hyvin esille kulttuuriseen kohtaamiseen liittyviä kipupisteitä mutta myös iloja. Tämän toimintakertomuksen kirjoittajan 40-vuoden työuralla tapahtui sekin ihme, että hän näki esitelmän keskeytettävän aplodeilla. Toinen keskeinen tapahtuma liittyy toiminnan laajenemiseen siten, että instituutin yhteyteen perustettiin yksikkö Centret för Svenskfi nland. On tunnettu tosiseikka, että suomenruotsalaisten osuus Suomesta tapahtuneesta siirtolaisuudesta on suuri, jopa nelinkertainen heidän väestöosuuteensa verrattuna. Suomenruotsalaiset asiantuntijat ottivat yhteyttä instituuttiin vuosien vaihteessa kysyäkseen neuvoa oman yksikön perustamisesta. Pian ilmeni, että heidän esittämänsä tavoitteet olivat samansuuntaiset kuin Siirtolaisuusinstituutilla, ts. kehittää arkistoa, kirjastoa, tutkimusta, näyttelytoimintaa jne. Tämä kaikki oli jo valmiina instituutissa, jonne on kerätty materiaalia suomalaisesta siirtolaisuudesta läpäisyperiaatteella, eli myös suomenruotsalainen siirtolaisuus on huomioitu automaattisesti. Niinpä neuvotteluissa päädyttiin nopeasti siihen, että instituutin toimintaan sisällytetään myös suomenruotsalainen yksikkö. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu suoraan johtajan alaisuuteen. Samoin tutkimustoiminnan ja taloushallinnon johtaminen on keskitetty un. Centretin toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin. Yksikön toiminta on turvattu ulkopuolisella rahoituksella vuosille siten, että kullekin vuodelle on saatu suomenruotsalaisilta rahastoilta n /vuosi. Toimivat tilat on saatu ilmaiseksi Kruunupyyn kansanopistolta. Tälle vuodelle palkattu projektinjohtaja (FM Magnus Enlund) jatkaa myös ensi vuonna. Hänen lisäkseen vuodelle 2015 on palkattu keskukseen määräaikainen (6 kk) tutkija, joka tekee perusselvityksen olemassa olevista suomenruotsalaiseen siirtolaisuuteen liittyvistä materiaaleista ja tietotarpeista. Julkaisutoiminta on ollut erittäin aktiivista ja lisääntynyt edelleen (vrt. taulukko 2 s. 10). Painettuja julkaisuja (sis. artikkelit) ilmestyi 50, eli kahdeksan enemmän kuin vuonna Kasvanut julkaisutoiminta näkyi myös julkaisujen myyntituotossa, joka kasvoi yli neljänneksellä (26 %). Talous on edennyt hallitusti, vaikka talousarvio oli tiukka johtuen siitä, että yleisavustuksemme pysyi samana kuin vuonna Tämä on edellyttänyt kuitenkin talouden sopeuttamiseen liittyvien toimenpiteiden jatkamista. Niinpä instituutin vanhempi tutkija on ollut kuluvana vuonna projektirahoituksella. Toimintavuosi oli myös ensimmäinen, jolloin koko kirjanpito palkanmaksua myöten toteutettiin talon omin voimin. Tältä osin säästöä vuositasolla saatiin n Kaikkiaan sopeuttamistoimet ovat merkinneet n kulujen karsimista. Käytännössä säästöjen ja sopeuttamisten tie on käyty loppuun. Tiukan taloudenhoidon ansiosta vuoden 2014 tulokseksi saimme -541,56. Instituutti on aloittanut kuluvan vuoden aikana Etnisen ja muuttoliiketutkimuksen tietokannan (METTI) ylläpidon. Tietokanta helpottaa olennaisesti alan tutkimuksen ja koordinoinnin edistämistä. Samoin instituutti on aktiivisesti jatkanut EU-rahoitteisen European Web Site on Integration (EWSI) -tietokannan ylläpitämistä ( eu/ewsi/en/index.cfm). 1. Vaikuttavuus ja verkostoituminen Siirtolaisuusinstituutti lienee tällä hetkellä maamme suurin muuttoliikekirjallisuuden tuottaja ja julkaisija. Julkaisuista 2/3 on instituutin omaa tuotantoa, ja lopuissa instituutti toimii julkaisijana ja kustantajana. Instituutin aktiivisuus julkaisutoiminnassa on aiheuttanut positiivisen kierteen: instituutti vastaanotaa lisääntyvässä määrin käsikirjoituksia julkaistavaksi. Niistä otetaan vain sellaiset, jotka täyttävät selkeän tietoaukon ja/tai ovat luotettavasti tutkittu ja kirjoitettu (vrt. esimerkkinä tohtori Paula Könnilän tutkimus Aurinkorannikon suomalaisista). Siirtolaisuusinstituutti julkaisee kuukausittain sähköisen uutiskirjeen, mikä jaetaan suoraan noin 2 000:een sähköpostiosoitteeseen. Koska huomattava osa osoitteista on ns. joukkopostituslistoja (esim. ETMU ja SPY/Sosiaalipoliittinen Yhdistys, Suomen Väestötieteen Yhdistys jne.), lopullinen vastaanottajamäärä on moninkertainen. Siirtolaisuusinstituutti julkaisee myös Siirtolaisuus- Migration -lehteä. Lehti julkaistaan 500 kappaleen painoksena. Lehti ilmestyy myös reaaliaikaisesti netissä. Jos ja kun lehden sisällöstä tulee palautetta, se perustuu yleensä nettiversioon. Instituutti toimittaa yhdessä Väestöliiton Väestöntutkimulaitoksen ja Suomen Väestötieteen Yhdistyksen kanssa tieteellistä aikakauskirjaa Finnish Yearbook of Population Research. Siirtolaisuusinstituutti tuottaa myös tieteellisesti toimitettua opetusmateriaalia peruskouluille ja lukioille. Vuonna 2013 valmistui siirtolaisuuteen liittyvä opetuspaketti yläkouluille ja lukioille. Vastaava opetuspaketti varhaiskasvatukseen ja alakouluihin valmistui joulukuussa Tutkimustoimintaa tehdään enenevässä määrin verkostoperiaatteella: Siirtolaisuusinstituutti on mukana eri konsortioissa toteuttamassa keskeisiä tutkimushankkeita. Vuonna 2013 aloitettu uusi projektihanke liittyy nimenomaan verkostotutkimukseen, jossa rahoitus tulee EU:n pakolaisrahastolta. Instituutti on myös mukana pohjoismaisessa NordURM-tutkimus- ja kehittämishankkeessa (the Nordic Network for Research Cooperation on Unaccompanied Refugee Minors), joka on myös verkostohanke. Instituutissa jatkui hanke: Jäädäkkö vai lähteä? Monikulttuuristen perheiden muuttohalukkuus Suomen sisällä ja ulkomailla. Hanketta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö. Siirtolaisuusinstituutti on Suomen partneri Migration Integration Policy Index (MIPEX)-hankkeessa, jota koordinoivat Barcelona Centre for International Affairs, CIDOB ja Migration Policy Group, Bryssel. Instituutti jatkaa aktiivista verkostoitumistaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansallisesta verkostoitumisesta olkoon esimerkkinä läheinen yhteistyö Turun yliopiston yhteyteen syyskuussa 2013 perustetun John Morton -keskuksen kanssa. Kyseinen keskus toimii val-

3 takunnallisena Pohjois-Amerikkaan suuntautuvana tutkimus- ja opetuskeskuksena. Instituutti järjesti Morton-keskuksen kanssa kansainvälisen seminaarin toukokuussa 2014, samoin seminaarijulkaisu toimitetaan yhdessä (julkaistaan keväällä 2015). Osallistumme myös kansainvälisiin tapahtumiin resurssiemme mukaisesti. Tällaisista mainittakoon esiintymisemme ruotsinsuomalaisilla kirjamessuilla Tukholmassa ja amerikansuomalaisten FinnFesteillä Minneapoliksessa (Minnesota, USA). Tukholman yliopiston suomen kielen laitoksen kanssa aloitettiin yhteisen konferenssin suunnittelu joulukuussa Tavoitteena on järjestää syksyllä 2015 Turun kansainvälisten kirjamessujen yhteydessä konferenssi aiheesta Ruotsin suomalaisuus tänään. Tietopalvelu on myös keskeinen verkostoitumis- ja vaikuttamisväline. Instituutilla on mm. netissä laajat kuvaja muuttorekisterit, joita käyttää päivässä keskimäärin kävijää. Nykyisin netistä löytyy myös tuottamamme opetusmateriaali ja instituutin henkilökunnan esitelmät. Kotisivujemme käyttäjissä on ilahduttavan paljon myös tiedotusvälineiden edustajia. Tässä suhteessa käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun instituutin sähköisen tiedotuslehden piiriin on lisätty huomattava määrä alasta kirjoittavia tiedottajia ja median edustajia. Yhteenvetäen voimme todeta, että instituutin näkyvyys ja vaikuttavuus lisääntyvät jatkuvasti. Tämän eteen tehdään työtä nousujohteisesti. Seuraavassa vaiheessa (vuonna 2015) ryhdymme hyödyn-tämään sähköistä METTI-muuttoliiketutkimustietokantaa. Sen avulla pystymme koordinoimaan alan tutkimusta Suomessa. Samoin ryhdymme kotisivuillamme ja Siirtolaisuus-Migration -lehdessämme julkaisemaan muuttoliiketilastoja, joiden käytölle on suuri kysyntä. 2. Hallinto, talous ja toimitilat Siirtolaisuusinstituutin henkilökunta käsittää 12 henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen on yksi eli ruotsinkielisen yksikön Centret för Svenskfi nlandin määräaikainen projektinjohtaja. Kuluvan vuoden aikana toimenkuvissa ja tehtävissä on tapahtunut vain pieniä täsmennyksiä. Taloushallinnon assistentin tehtäviin kuuluu koko taloushallinnon ylläpito (myös palkanmaksu). Informaatikon tehtävät ovat laajentuneet sähköisen viestinnän kehittämisen myötä. Vuodelle 2014 instituutin saama OKM:n vuotuinen avustus oli sama kuin edellisenä vuonna. Käytännössä infl aatio (1,4 %) huomioiden käyttötaloudessa oli tultava toimeen n pienemmällä tulolla. Tästä syystä talouden sopeuttamista jatkettiin hallintopäällikön alaisuudessa. Aikaisempina vuosina taloutta on sopeutettu mm. liittymällä Turun yliopiston serveripalveluun, kilpailuttamista lisäämällä (siivous) ja laskemalla työterveydenhuollon tasoa (nyt samantasoinen kuin Turun yliopistossa). Turun kaupungin vuokratuki on edelleen n suuruinen. Seinäjoen kaupunki ei myönnä vuokratukea aluekeskukselle, mutta ei peri myöskään vuokraa omistamistaan tiloista. Tämä merkitsee noin kustannussäästöä. Seinäjoen tapainen menettely on käytössä myös Centret för Svenskfi nlandin kohdalla Kruunupyyssä. Taulukko 1: Siirtolaisuusinstituutin saama Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus vuosille Myöntö vuodelle Vuodelle 2015 OKM:n vuotuinen tuki pysyi ennallaan, eli infl aatio huomioiden tuki aleni n. 0.5 % (taulukko 1). Instituutin vuoden 2014 toiminta on paljolti noudattanut toimintasuunnitelmaa ja strategiaa. Selkeänä poikkeuksena on se, että tasokorotuksen puuttuessa emme ole pystyneet panostamaan strategiassamme esitetyn erikoistutkijan palkkaamiseen. Käytännössä vajaus on täytetty oman henkilökunnan (tutkimusjohtaja, johtaja, aluepäällikkö) lisääntyneellä tutkimuspanostuksella. Tämä on ollut mahdollista, koska taloushallinnon ja tietopalvelun henkilökunta on pystynyt ottamaan enenevässä määrin vastuuta yleishallinnon toteuttamisessa. Siirtolaisuusinstituutti julkaisi keväällä 2013 laajalti huomiota saaneen muuttoliikkeen opetuspaketin yläkouluille ja lukioille (paketti jaettiin yli tuhannelle koululle). Toimintaa on jatkettu siten, että loppuvuonna 2014 julkaistiin vastaava materiaali esikoululaisille ja alakoululaisille (ikäryhmät vuotiaat). Kalle-vaari Amerikassa -opetuspaketti käsittää n. 30 minuutin audiovisuaalisen esityksen. Opetusmateriaalista tuotettiin myös kaksi painettua julkaisua. Materiaali tilattiin heti Turun kaupungin kaikkiin varhaiskasvatusyksiköihin ja neuvoloihin. Itse-evaluointi Tukipäätös / Elinkus-tannusindeksi (infl aatio) Tukipäätös/ defl atoitu (eli reaalinen kasvu) Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Vuodelle Muutos % % 29.6 % 5.8 % Muutos % % 30.2 % 5.4 % Instituutin vuoden 2014 toiminta noudatti hyvin toimintasuunnitelmaa. Talouden vakauttamistoimien ansiosta pysyimme hyvin myös budjetissa. Strategian tavoitteista jäätiin jälkeen sikäli, että tiukasta taloudesta johtuen ei ollut mahdollista perustaa maahanmuuttoon liittyvää erikoistutkijan tointa.toisaalta johtaja, tutkimusjohtaja ja aluekeskuksen päällikkö ovat omaan toimintaansa lisänneet tutkimustoimintaa, jolla on pyritty jossain määrin korvaamaan erikoistutkijan menetys. Instituutin toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet saavutettiin, jopa ylitettiin. Julkaisujen määrä kavoi kahdeksalla, samoin muu vaikutustyö (sisältää erityisesti hallinnon lausunnot) kasvoi lähes 50 %. Vaikuttavuuteen

4 liittyy sekin, että instituutin uudet kotisivut valmistuivat parahiksi juuri 40-vuotisjuhliemme edellä. Instituutin strategia-asiakirja hyväksyttiin syksyllä Se on selkeästi jäntevöittänyt instituutin toimintaa luomalla toimivan viitekehyksen talossa tehtävälle tutki- mus- ja dokumentaatiotyölle. Samalla se on sitouttanut uudella tavalla henkilökunnan havaitsemaan, että me kaikki toteutamme yhteistä missiotamme suomalaisessa siirtolaisuuskentässä. Henkilökunta on sitoutunut strategian toteuttamiseen erinomaisesti. Siirtolaisuusinstituutin 40-vuotisjuhla-seminaari (yllä) ja iltajuhla Turun kaupungintalolla (alla).

5 3. Organisaatio ja henkilökunta VALTUUSTO HALLITUS JOHTAJA HALLINTOPÄÄLLIKKÖ TIETOPALVELUPÄÄLIKKÖ TUTKIMUSJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ Seinäjoki TALOUS- HALLINTO JULKAISUT ARKISTO TUTKIJAT PROJEKTLEDARE Kruunupyy HARJOITTELIJAT REKISTERI PROJEKTITUTKIJAT KIRJASTO VERKOSTOTUTKIJAT Valtuusto Siirtolaisuusinstituuttisäätiön hallintoeliminä ovat valtuusto ja hallitus. Valtuusto tukee ja valvoo säätiön toimintaa, ja siihen kuuluu vähintään 20 ja enintään 60 jäsentä. Vuonna 2014 valtuustossa oli 32 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimi Turun yliopistosäätiön professori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtajana vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta. Valtuusto kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Hallitus Säätiön asioita hoitaa sikäli, kun ne eivät kuulu valtuustolle, hallitus, johon kuuluu 6 10 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Jäsenet edustavat tasapuolisesti korkeakouluja, julkishallintoa ja muita säätiön toimintaa tukevia yhteisöjä. Siirtolaisuusinstituuttisäätiön hallitus kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Lisäksi oli kolme sähköpostikokousta. Hallituksen puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja varapuheenjohtajana professori Veli-Matti Ritakallio. Johtoryhmä Johtoryhmä tekee operatiiviseen toimintaan liittyviä päätöksiä. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2014 instituutin johtaja (pj.), tutkimusjohtaja, tietopalvelupäällikkö, aluepäällikkö ja hallintopäällikkö. Muita toimihenkilöitä on kut- suttu kokouksiin tarvittaessa. Aluepäällikkö osallistuu kokouksiin pääsääntöisesti skype-yhteyden kautta. Henkilöstö Toimihenkilöitä oli instituutissa vuonna 2014 yhteensä 12, joista yksi Seinäjoella ja yksi Kruunupyyssä. Siirtolaisuusinstituuttiin oli vuoden aikana työsuhteessa 2 projektitutkijaa. Työllistämistuella palkattiin Turussa kaksi henkilöä. Tutkimusharjoittelijoita, työharjoittelijoita, työkokeilijoita, työelämävalmennettavia ja kuntouttavassa työtoiminnassa oli Turussa ja Seinäjoella yhteensä 11 henkilöä. Koulutus- ja sosiaalinen toiminta Siirtolaisuusinstituutin menestyksellisen toiminnan edellytyksenä on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta. Henkilökunta saa jatkuvasti ulkopuolelta paljon positiivista palautetta toiminnastaan (kirjamessut, näyttelytoiminta, julkaisut, Siirtolaisuus-Migration -lehti ja sähköinen uutiskirje). Tämä auttaa kestämään tiukentuneen työtahdin. Yksiköiden vetäjät kävivät alaistensa kanssa myös kehityskeskustelut, joissa kartoitettiin työtilanne, mahdolliset ongelmakohdat ja tarpeet sekä lähdettiin sitten yhdessä niitä purkamaan ja toteuttamaan. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle kehittämis- ja virkistäytymistilaisuuksia mm. päivän kokousristeily Vikingillä, teatteri-ilta ja pesiksen haasteottelu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitosta

6 vastaan (selkeä voitto ja pokaali saatiin takaisin). Toiminnan kohokohtana tietysti oli instituutin 40-vuotisjuhlaseminaari ja sen jälkeinen iltajuhla kaupungintalolla. 4. Tutkimustoiminta Tutkimus Tutkimustoiminta on edelleen aktivoitunut vuoden 2014 aikana. Tämä näkyy nimenomaan lisääntyneinä koti- ja kansainvälisinä konferensseina sekä painettuina julkaisuina. Vuonna 2013 instituutti julkaisi 12 painettua teosta. Toimintavuonna vastaavien julkaisujen määrä on ollut 14 teosta. Tämän lisäksi vielä painossa tai toimitustyön loppusuoralla on viisi julkaisua. Hyvä tulos liittyy omaan aktiiviseen maahanmuuttotutkimukseen sekä verkostotutkijoiden kasvaneeseen panokseen. Julkaisulistaus on tämän toimintakertomuksen kohdassa 6 (Julkaisu- ja näyttelytoiminta). Tutkimustoiminnassa on vuonna 2014 kiinnitetty huomiota laajemmin tutkimustiedon levittämiseen ja markkinoimiseen käyttäen yhtenä keskeisenä lähteenä instituuttiin vuoden aikana perustettua muuttoliikkeiden ja etnisyyden tutkimuksen (METTI) -tutkimustietokantaa. Instituutti kerää kyseistä ajantasaista tietokantaa muuttoliiketutkimuksesta ja -tutkijoista. Huomiota kiinnitetään myös jatkuvaan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukselliseen verkostoitumiseen. Instituuttiin on perustettu vuoden aikana myös Migration Fellow Programme, jonka kautta verkostoitumista tehostetaan. Verkostossa oli vuoden 2014 lopussa 15 tutkijaa sekä koti- että ulkomailta. Instituutin tehtävänä on paitsi tuottaa itse tutkimustietoa, myös edistää muualla tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä näkyy myös julkaisutoiminnassa, joka käsittää muualla tuotettuja korkeatasoisia käsikirjoituksia, joita instituutti on julkaissut tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2014 tutkimustoiminnalle on ollut tunnusomaista strategian mukaisesti maahanmuuttotutkimuksen voimakas näkyminen. Vanhempi tutkija Krister Björklund on tutkinut yksintulleita pakolaislapsia HALATEN-hankkeessa, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Sisäministeriö/Euroopan Pakolaisrahasto. Teemasta on julkaistu hänen tutkimuksensa Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa, Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilän toimittama julkaisu Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Elli Heikkilä et al. ovat toimittaneet Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina -julkaisun. Maastamuuttoon liittyy verkostotutkijamme, KT Paula Könnilän Sisua ja mañanaa -tutkimus Espanjan aurinkorannikon suomalaisista, joka ilmestyi syyskuussa Maahanmuuttoon ja maastamuuttoon liittyy Ph.D. Tiina Lammervon Bicultural competence in the context of remigration -tutkimus, joka valmistui keväällä Hankkeen on rahoittanut Koneen Säätiö. Maahanmuuttoon ja maan sisäiseen muuttoon liittyy Sami Tantarimäen, Manu Rantasen, Sirkka Komulaisen ja Elli Heikkilän toimittama tutkimus Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun, jota on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Julkaisu valmistui joulukuussa. Toimintavuotena julkaistiin myös muuttoliikkeisiin liittyvä Merja Paksuniemen Vahvoiksi kasvaneet. Lapin lapset sodan jaloissa -tutkimus. Kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita European Web Site on Integration -hanke, joka jatkuu, ja hankkeen koordinaattorina toimii Migration Policy Group Brysselissä. Instituutti on hankkeen Suomen partneri, ja informaatikko Lilli Kojo toimii Suomen maakoordinaattorina. Instituutti on Suomen partneri Integration Policies: Who benefi ts? The development and use of indicators in integration debates (MIPEX update and expansion) -hankkeessa, jonka koordinaattoreina ovat Migration Policy Group, Bryssel, ja Barcelona Centre for International Affairs, Spain. Instituutti on mukana NordURM, the Nordic Network for Research Cooperation on Unaccompanied Refugee Minors -hankkeessa, jonka koordinaattorina toimii Norwegian Centre for Violence and Traumatic Stress Studies Oslossa. Tutkimusjohtaja on hankkeen ohjausryhmän jäsen. Seuraavat tutkimukset olivat käynnissä vuonna 2014 ja jatkuivat seuraavalle vuodelle. Instituutin tutkijoiden nimet on vahvennettu. Muut tutkijat ovat instituutin verkostotutkijoita (esimerkiksi instituutti on ollut hakemassa projektirahoitusta ja hakemuksen yhteydessä on päätetty, että tuotos julkaistaan instituutin sarjassa). Kostiainen, Auvo, Ismo Söderling, Elli Heikkilä ja Johanna Leinonen (eds.): Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation -konferenssijulkaisu. Heikkilä, Elli & Daniel Rauhut (eds.): Marriage Migration -kirjahanke. Björklund, Krister: Good practices in integration of unaccompanied refugee minors in Finland and abroad. HALATEN-hanke. Sisäministeriö/Euroopan Pakolaisrahaston rahoitus. Sjöblom-Immala, Heli: Puolisona maahanmuuttaja monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat -tutkimus. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoitus. Mattila, Markku (toim.): Aina liikkeessä. Muuttoliikeantologia. Enlund, Magnus (red.): Finlandsvensk emigration till Sverige, seminarie report. Ojala, Heidi: Muuttoliikebibliografia. Flink, Toivo: Vieraassa veneessä. Inkerinsuomalaisen sivistyneistön nousu ja tuho Neuvostoliitossa luvuilla. Paksuniemi, Merja: Lapsuuden sota-ajan kokemusten vaikutukset aikuisuuteen. Keskitalo, Pigga ja Merja Paksuniemi: Monikulttuurinen lapsuus Lapissa -tutkimus. Sappinen, Eero: Elämää suomalaismetsissä. Vermlannin metsäsuomalaisten agraari-kulttuuri ja sen muuttuminen 1600-luvulta 1900-luvulle. Valmis Lamér, Inkeri: Työssä telakalla suomalaiset laivanrakentajina Göteborgissa. Käsikirjoitus valmistui tammikuussa Aukia, Jukka: Transnationalism and globalisation: Chi-

7 nese immigrant entrepreneurs in Finland and the State Soft Power. Väitöskirjatyö Turun yliopistoon. Vuorinen, Leena: Ulkosuomalaisen miesalkoholistin elämä ja kohtalo Vertaileva kvalitatiivinen tutkimus miehistä, siirtolaisuudesta ja alkoholin ongelmakäytöstä. Toimintavuonna instituutista on haettu ulkopuolista rahoitusta (OKM, Nordforsk, Suomen Akatemia, eri säätiöt) useisiin projekteihin, joista monet ovat ns. post doc -hankkeita. Konferenssit, seminaarit Instituutin 40-vuotisjuhlaseminaari Suomalaiset maailmalla maailma Suomessa pidettiin Åbo Akademin Arkenilla. Instituutti järjesti yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -seminaarin Edelleen instituutti järjesti yhteistyössä Turun yliopiston MCnetin ja John Morton Centren kanssa kansainvälisen Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation -konferenssin, MEV-seminaari, jonka teemana oli Kansainvälisen muuton ilmenemismuotoja, pidettiin instituutissa Halaten-hankkeen puitteissa järjestettiin Perhe nuoren arjessa, lähellä tai kaukana Mitkä ovat perheenyhdistämisen hyvät käytännöt? Miten voidaan tukea ilman huoltajaa tulleen nuoren kotoutumista? -seminaari Turun ammattikorkeakoulussa. Instituutti oli yksi järjestäjistä yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry:n kanssa. Instituutti on perinteiseen tapaan osallistunut Turun Kansainvälisille Kirjamessuille ja järjestänyt Turun yliopiston kanssa (yleinen historia, John Morton -keskus) yhteisen Siirtolaisten identiteetti ja sukupolvikokemukset -seminaarin Toimintavuonna aloitettiin Muuttoliikesymposium suunnittelutyö järjestelytoimikunnassa, johon kuuluvat johtaja Ismo Söderling, dosentti Tuomas Martikainen ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Symposiumin teemana on Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? Näkökulmia Suomen alueelliseen ja väestölliseen tulevaisuuteen, ja se pidetään instituutin toimitiloissa. Asiantuntijuus Instituutissa on ohjattu eritasoisia yliopistollisia opinnäytetöitä. Lisäksi toimintavuotena on ollut muun muassa vastaväitös Lapin yliopistossa. Johtajalla ja tutkimusjohtajalla on ollut jäsenyyksiä eri tahojen ohjausryhmissä ja työryhmissä. Lisäksi instituutissa on toimittu arvioijina kansainvälisille ja kotimaisille julkaisuille. Johtaja ja tutkimusjohtaja ovat olleet myös kansainvälisten julkaisusarjojen toimittajia ja toimituskuntien jäseniä. 5. Tietopalvelu Tietopalvelu jakaantuu arkistoon, kirjastoon ja siirtolaisrekisteriin. Sen tehtäviin kuuluu myös verkkosivuston ja tietoteknisen infrastruktuurin ylläpito sekä näyttelyiden rakentaminen. Lisäksi tietopalveluyksikkö osallistuu mm. julkaisujen ja muiden graafi sten tuotteiden taittoon. Arkisto Arkiston ainoana päätoimisena työntekijänä on arkistonhoitaja, jolla on ollut apunaan harjoittelijoita ja työkokeilijoita. Arkiston perustyö koostuu siirtolaisuuskokoelmiin saatujen lahjoitusten ja muun aineiston vastaanotosta, järjestelystä, luetteloinnista, digitoinnista ja asiakaspalvelusta. Vuoden 2014 lopussa in stituutin arkistoon oli kirjattu lahjoituksena tai muuten saatua aineistokartuntaa. Lisäystä vuoden alusta oli 42 kpl. Eniten arkisto karttui tv-ohjelma- ja haastattelutallenteilla (n. 500 tuntia) sekä valokuvilla (n kpl). Huomattavimpia yksittäisiä lahjoituksia olivat: Antti Välikankaan ulkosuomalaisarkisto (yli tuntia videomateriaalia ja valokuvaa sekä täydellinen videoiden editointilaitteisto) Professori Jorma Pohjanpalon yksityisarkisto (n. yksi hyllymetri) Saksan Suomi-koulujen arkistot (deponointi, neljä hyllymetriä) Emeritusprofessori Olli Kultalahden tekemät amerikansuomalaisten haastattelut (40 tuntia) Arkistoaineistojen säilyvyyden ja käytettävyyden parantamiseksi on kuluneen vuoden aikana panostettu edelleen digitointiin. Valokuvien ja postikorttien (1 343 kpl) sekä haastattelunauhojen (yli 30 tuntia) lisäksi on skannattu mm. siirtolaiskirjeitä (2 132 kpl) sekä leikkeitä vanhoista amerikan- ja kanadansuomalaisista lehdistä (3 838 kpl). Kirjaston historiallisten julkaisujen kokoelmasta digitoitiin 40 kirjaa, jotka ovat luettavissa ja ladattavissa verkkosivustolla. Yksittäisistä skannauskokonaisuuksista voidaan mainita esimerkkinä Aaro Ala-Outisen keräämä liki 200 kortin upea kokoelma siirtolaisten lähettämiä vanhoja postikortteja. Kirjasto Kirjaston käytännön toiminnasta vastaa informaatikko. Yhä suurempi osuus hänen työstään on ollut viestintään ja julkaisujen markkinointiin liittyviä tehtäviä. Omien tutkijoiden ohella kirjaston asiakaskunta koostuu pääasiassa alan tutkijoista, opiskelijoista, sukututkijoista ja toimittajista sekä yksityishenkilöistä. Kuluvan vuoden aikana kirjastossa on tehty mm. seuraavaa: Tärkeänä kirjaston kehittämisen tavoitteena on ollut yhdistää kirjastotietokanta Turun yliopiston Volter-tietokantaan. Yhteistyö yliopistokirjaston kanssa asiassa jatkui syksyn aikana mm. vertailemalla luettelointitietoja ja asiasanastoja. Liityttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Kyseessä on kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu, jossa kysymykset ohjataan vastaajakirjastoihin näiden erityisalueiden mukaan. Jatkettiin osallistumista ARTIVA-projektiin ja luetteloitiin Siirtolaisuus-Migration -lehden artikkeleita ARTO -artikkelitietokantaan.

8 Tietopalvelupyyntöjä tuli informaatikolle kuukaudessa. Suurin osa niistä tuli sähköisesti, myös ulkomailta. Kirjastossa kävi myös opinnäytetyön tekijöitä etsimässä ja lainaamassa materiaalia. Kirjaston kokoelmia kartutettiin sekä ostamalla että vaihtosuhteilla. Kaikkiaan instituutin kirjastossa on noin nimikettä, joista suurin osa on luetteloitu atk-tietokantaan, ja ne ovat etsittävissä verkkosivuston onlinetietokannan kautta. Siirtolaisrekisteri Rekisterin ainoana päätoimisena henkilönä on sukututkija, jonka työstä suurin osa on ollut asiakkaiden neuvontaa ja tiedustelupyyntöihin vastaamista. Myös Pohjanmaan aluekeskukselle tulevat tiedustelut on hoidettu Turun yksikön kautta. Lisäksi sukututkija on tietopalvelupäällikön ohella pitänyt esitelmiä useissa tilaisuuksissa ja osallistunut näyttelyiden rakentamiseen. Hän siirtyi syksyllä 2013 osa-aikaeläkkeelle, mikä vähensi jossain määrin rekisterin palvelumahdollisuuksia. Osaan kyselyistä on vastannut tietopalvelupäällikkö. Sukututkijalle tuli vuoden aikana noin 300 kirjattua yhteydenottoa, joiden lisäksi hän vastasi puhelintiedusteluihin ja etsi tietoja instituutissa vierailijoille. Rekisterin hakupalvelua tarjottiin myös ulkopuolisissa tapahtumissa, kuten Turun kansainvälisillä kirjamessuilla ja sukututkijoiden paikallisissa tapahtumissa sekä FinnFest USA -tapahtumassa (Minneapolis ), johon tänä vuonna osallistuivat tietopalvelupäällikkö ja informaatikko. Kumpikin piti siellä myös esitelmän ja lisäksi tietopalvelupäällikkö osallistui oheistapahtuman järjestettyyn sukututkimusseminaariin. Tapahtumissa palveltuja asiakkaita ei ole erikseen kirjattu. Siirtolaisrekisterin eri tietokantoihin tallennettiin lähes yli uutta tietuetta (nimeä). Osa työstä on tehty aluekeskuksen hankkimalla rahoituksella. Siirtolaisrekisterin online-asiakasrekisterissä oli henkilöä, joista 444 vuonna 2014 rekisteröitynyttä (edellisenä vuonna 508). Asiakkaista noin joka 5. asui ulkomailla, etupäässä Pohjois-Amerikassa. Verkkosivusto, Facebook ja sähköinen uutiskirje Verkkosivusto on instituutin keskeisin tiedotuskanava ja näyteikkuna ulospäin. Suuritöinen uusi verkkosivusto avattiin elokuun alussa. Vuonna 2014 sivustolla vieraili päivittäin keskimäärin eri kävijää (eri ip-osoitteista), eli kuukausittain kävijöitä oli keskimäärin yli Edellisinä vuosina päivittäisiä kävijöitä oli (2013) ja (2012). Kävijämäärä on siis ilahduttavasti kasvanut. Instituutti on tiedottanut toiminnastaan ja toimialaansa liittyvistä ajankohtaisista asioista myös Facebookissa ja loppuvuodesta lähtien Twitterissä. Merkittävä tiedostuskanava on ollut myös kuukausittain lähetetty sähköinen uutiskirje. Verkkokaupan tavoin senkin tekninen alusta on ostettu ulkoisena palveluna. Lisäksi tiedotusta on tehty perinteisenä joukkopostituksena. 6. Julkaisu- ja näyttelytoiminta Kuluvan vuoden aikana instituutissa ovat valmistuneet seuraavat tutkimukset ja julkaisut, ei sis. artikkeleita (vahvennettuna instituutin henkilökunta. Muut julkaisut ovat instituutin julkaisemia): 1. Merja Paksuniemi: Vahvoiksi kasvaneet. Lapin lapset sodan jaloissa. 2. Leena Kelly: Suomen rintamalta Kanadan länsirannikolle. 3. Tiina Lammervo: Bicultural competence in the context of remigration. 4. Tyyne Martikainen: Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon. Että ketään heistä ei unohdettaisi. 5. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter ja Minna Säävälä (toim.): Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. 6. Leena Kelly: From the Front to the West Coast. The Recollections of the Finnish War Veterans in Vancouver. 7. Paula Könnilä: Sisua ja mañanaa. Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla. 8. Krister Björklund: Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. 9. Elli Heikkilä (toim.): Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. 10. Riitta Niemi: Kirkkokahvit on ollu aina. 50 vuotta suomalaista seurakuntatyötä Sydneyssä. 11. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola, Merja Paksuniemi (toim): Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. 12. Sami Tantarimäki, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen ja Elli Heikkilä: Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun. 13. Olavi Hartonen, Mika Rantanen: Kalle-vaari Amerikassa. On sitä ennenkin matkustettu. Varhaiskasvatuksen oppimateriaali siirtolaisuudesta, 56 s. 14. Olavi Hartonen: Kalle-vaari Amerikassa. On sitä ennenkin matkustettu. Ohjaajan opasvihko, 7 s. Lisäpainokset: 1. Jarno Linnolahti ja Elisabeth Uschanov: The Finns on Board the Titanic (1. painos ilmestyi 2012). 2. Elisabeth Uschanov, Krister Björklund ja Jouni Korkiasaari: How to Trace your Roots in Finland. Erikoisjulkaisu Instituutin Web Reports -verkkosarjassa sähköisenä versiona on ilmestynyt seuraava julkaisu. Julkaisut löytyvät osoitteesta: htm Kirsti Melin: Yrittäjyys virolaisten maahanmuuttajien integroitumisen keinona Pohjanmaalla. Web Report 80.

9 Kaikkiaan vuonna 2014 on siten julkaistu instituutin henkilökunnan toimesta 50 julkaisua sisältäen artikkelit (vrt. taulukkoa 2). Lisäystä edelliseen vuoteen on kahdeksan julkaisua. Esitelmiä pidettiin 52 eli 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti kohta muu vaikutustyö on kasvanut huomattavasti. Tähän kategoriaan kuuluvat mm. Valtioneuvoston kanslialle ja Turun kaupungille tehdyt selvitykset maahanmuuton ja väestönmuutosten tulevaisuudesta. Näyttelyt Taulukko 2: Instituutin henkilökunnan julkaisu- ja esitelmätoiminta vuosina Tuotos Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 5 2 Vertaisarvioimattomat tiet. artikkelit 6 8 Tieteelliset kirjat (+ Web-Reports) 6 3 Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut 4 3 Yleisjulkaisut (liittyy tutkimustyöhön) Painetut julkaisut yhteensä AV-aineistot, opetusmateriaalit 2 2 Tieteelliset esitelmät 8 11 Ei-tieteelliset esitelmät Konferenssiosall. ilman esitelmää Esitelmät yhteensä Tieteelliset asiantuntijuudet Näyttelytoiminta oli vilkasta. Toukokuussa avattiin Hullissa Englannissa instituutin 40-vuosijuhlavuoden merkeissä tehty kiertonäyttely Transmigration of Finns through Great Britain to North America (10 roll up -paneelia). Tietopalvelupäällikkö piti avajaisissa näyttelyn aiheeseen liittyvän esitelmän sekä esitteli valmistamansa näyttelyn. Hull History Centeristä näyttely siirtyi kesällä Hullin yliopiston tiloihin ja lokakuussa Lontooseen, jossa näyttely avattiin Suomen Merimieskirkon tiloissa marraskuussa. Sieltä näyttely siirtyy vuonna 2015 Liverpooliin. Toinen instituutissa tehty näyttely Finlandsvensk emigration till Sverige (5 roll up -paneelia) avattiin Vaasan kirjastossa samasta aiheesta pidetyn seminaarin yhteydessä. Vaasan jälkeen näyttely siirtyi Kokkolan kirjastoon ja sieltä edelleen Pohjanmaan ruotsinkielisiin kuntiin. Elokuussa Minneapolisissa pidettyyn FinnFest-tapahtumaan tehtiin lisäksi englanninkielinen versio amerikansiirtolaisuuden historiaa käsittelevästä seinälakanasta, joka on kooltaan 423 x 180 cm. Hangon kaupungista 1900-luvun taitteen suuren siirtolaisuuden kauttakulkukeskuksena kertova Hangon museon kiertonäyttely oli esillä toukokuun loppuun asti. Amerikan- ja kanadansuomalaisista kertova valokuvaaja Vesa Ojan valokuvanäyttely Finglish vaihtui syyskuun alussa inkeriläisen taiteilijan Nikolai Pakin (s. 1939) maalauksia esittelevää näyttelyyn, jonka aiheet liittyvät inkerinsuomalaisten historiaan. Vuoden lopulla rakennettiin vielä Siirtolaisen Joulu -niminen näyttely, joka koostui instituutin arkiston ja kirjaston jouluaiheisista julkaisuista ja postikorteista. Näyttely oli esillä

10 7. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskus Kuluvaa toimintavuotta on leimannut suomenruotsalaisen yksikön perustamisen ja käynnistämisen mukanaan tuoma työ. Yksikön perustaminen oli hanke, jota vielä vuonna 2013 ei osattu ennalta nähdä. Siihen tarjoutui otollinen tilaisuus, johon Siirtolaisuusinstituutti vuodenvaihteen jälkeen tarttui. Syksyn mittaan suomenruotsalainen yksikkö on päässyt senlaatuisen rutiinitoiminnan alkuun, että aluepäällikön työpanosta ei enää ole tarvittu. Tutkimuksellinen päähuomio on ollut rahoitushakemusten teossa. Vuoden 2013 lopussa päättyneen tutkimusprojektin jälkeen ei uudelle tutkimusprojektille ole vielä saatu rahoitusta. Aluepäällikkö on valmistanut kolme eri projektihakemusta. Yhteensä ne ovat toimintavuonna olleet kahdeksan eri rahoittajan arvioinnissa. Kahden arvioijan arvion tulokset ovat vielä saamatta. Hakemusten teko vie työaikaa, koska eri instansseilla on erilaisia painotuksia ja ohjeistuksia, joiden mukaan hanke on suunnattava, rahoitus järjesteltävä ja hakemus teknisesti laadittava. Hankkeet käsittelevät seuraavia teemoja: Ruotsinkielisten pohjanmaalaisten opiskelijoiden halukkuutta jäädä paikkakunnalle ja keinoja juurruttaa heitä Pohjanmaan työelämään Härmässä sijaitsevaa, runsaasti vakituista ulkomaista työvoimaa käyttävää yritystä, sen työvoiman hankintaa, sopeutumista ja sopeuttamista niin yrityksen, sen henkilökunnan (sekä kotimaisen että ulkomaisen) kuin uuden asuinkunnankin kannalta Vieraskielisten lasten elämänhallintaa ja sopeutumista paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan eteläisellä Pohjanmaalla. Esimerkkinä onnistuneemmasta rahanhankinnasta voidaan mainita Vaasassa pidetyn seminaarin ja näyttelyn Finlandssvensk emigration till Sverige rahoitus. Aluepäällikkö laati yhdessä suomenruotsalaisen yksikön projektijohtajan kanssa kaikkiaan kahdeksan apurahahakemusta ruotsinkielisille rahoittajatahoille. Tuloksena oli neljä myöntöä, yhteensä Myös peräseinäjokiselta John G. Annalan säätiöltä saatiin edelleen hakemuksesta avustusta Vaasan läänin passiluetteloiden digitointihankkeeseen. Myöntö oli ja hanke on edelleen käynnissä. Aluepäällikön virkatyönä toteuttamat projektit (Aina liikkeessä -artikkelikokoelma ja tutkimus Sundsvallin alueen saharannikon pohjalaisesta työvoimasta 1800-luvun toisella puoliskolla) ovat edenneet. Saharannikkotutkimuksen tuloksia esiteltiin Siirtolaisuusinstituutin ruotsinkielisen yksikön seminaarissa Vaasassa lokakuun 11. päivänä. Aluepäällikön esitelmä julkaistaan tapahtuman seminaarijulkaisussa. Saharannikon pohjalaisesta työvoimasta laadittu artikkelikäsikirjoitus valmistui vuoden 2014 lopussa. Se julkaistaan aluepäällikön toimittamassa Aina liikkeessä -antologiassa keväällä Tieteellisiä artikkeleita on julkaistu kaksi, toinen niistä yhteistyössä aluekeskuksen tutkijan Joonas Sotaniemen kanssa. Ammattiyhteisölle suunnattuja kirjoituksia on julkaistu yksi. Yleistajuisia kirjoituksia, joilla on yhteys tutkimustyöhön, on julkaistu yksi, mutta se julkaistiin kaksi kertaa: toisella kerralla Australiassa. Esitelmiä aluepäällikkö on pitänyt kolme, joista yksi tieteellinen esitelmä. Ilman esitelmää aluepäällikkö on osallistunut yhteen kansainvälisiä hankerahoitusmahdollisuuksia käsitelleeseen seminaariin. Tieteellisiä lausuntoja on kirjoitettu kolme, joista yksi refereelausunto artikkelikäsikirjoituksesta. Muuta vaikutustyötä aluepäällikkö on harjoittanut esimerkiksi alustamalla Vaasan kaupunginvaltuustolle ja osallistumalla kutsuttuna panelistina yhteen paneelikeskusteluun ja osallistunut kutsuttuna Tampereen yliopiston koordinoiman INCO-hankkeen keskustelutilaisuuteen. Aluepäällikkö on myös isännöinyt useaa aluekeskuksessa vieraillutta ryhmää, joille on esitelty aluekeskusta ja sen toimintaa. Syksyllä 2014 aluekeskuksen tiloissa työskenteli Heidi Ojala valmistamassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman lopputyötään (Seinäjoen AMK). Työn aihe oli Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa Sen tuloksena syntyi tutkimuskartoitus, bibliografia sekä hanke- ja tilastokatsaus. Työn tutkimusyhteisölle ja suurelle yleisölle hyödylliset ja mielenkiintoiset osiot (tutkimuskartoitus, bibliografia ja hankekartoitus) julkaistaan aluekeskuksen toimesta vuonna Medianäkyvyyttä aluepäälliköllä ja aluekeskuksella on ollut radiossa ja sanomalehdissä (aiheena esim. suomenruotsalaisen yksikön perustaminen ja Seinäjokea ja Vaasaa koskenut tutkimusraportti). Syyskuussa aluekeskus osallistui omalla osastollaan Seinäjoen yliopistokeskuksen jo perinteiseen Tietoprovinssi -tiedemessutapahtumaan. Lisäksi mainittakoon, että aluekeskuksen viimeisimmät tutkimukset (Närpiön maahanmuuttokokemus sekä Seinäjoki ja Vaasa muuttoalueina) ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä ja huomiota vielä vuonna Muu toiminta on ollut pääosin palvelutoimintaa. Sen puitteissa on esimerkiksi annettu tieteellistä ohjausta sekä vastattu aluekeskukselle kohdistettuihin tietopalvelupyyntöihin (esim. ulkomaisten sukututkijoiden henkilökohtaiset vierailut, Seinäjoen asuntomessujen tiedotuksen tiedontarpeet). Suomenruotsalaisen yksikön projektijohtajan kanssa on työstetty useita asioita. Suomenruotsalaisen yksikön tulevaa toimintaa ja rahoitusta on suunniteltu ja valmisteltu. On hankittu rahoitus ja valmisteltu Vaasassa pidettyä tapahtumaa Finlandssvensk emigration till Sverige, joka koostui Siirtolaisuusinstituutin tapahtumaa varten valmistaman näyttelyn avajaisista ja seuraavan päivän tieteellisestä seminaarista, joka oli avoinna myös suurelle yleisölle. Projektijohtajan valmisteleman, ruotsinkieliseen koululaitokseen suunnatun ja muuttoliikettä koskevan opetuspaketin suunnitteluun on osallistuttu. Henkilökuntaa aluekeskuksessa on vuoden aikana työskennellyt aluepäällikön lisäksi kaikkiaan kolme henkeä erilaisilla tuetuilla muodoilla sekä kaksi harjoittelijaa (AMK). Tuetun muodon työntekijät tekevät joko lyhennettyä työviikko tai lyhennettyä työaikaa. Heitä on parhaimmillaan samaan aikaan ollut työssä kaksi. Toinen AMKharjoittelija lopetti harjoittelujaksonsa tammikuussa Toinen aloitti harjoittelujaksonsa saman vuoden elokuussa. Hänen harjoittelujaksonsa päättyi vuoden 2015 tammikuulla. Lisäksi aluekeskuksen tiloissa on työskennellyt KT Jaana Anglé.

11 8. Centret för Svenskfinland Tanken på att grunda en svenskspråkig enhet för migrationsforskning väcktes under hösten De första inoffi ciella förhandlingarna inleddes i januari Efter några möten grundade styrelsen för Migrationsinstitutet Centret för Svenskfi nland. Beslutet är daterat den 26. mars Centret har fått sin fi nansiering från fi nlandssvenska fonder och stiftelser, närmare bestämt Svenska Kulturfonden, Svensk-Österbottniska samfundet, Svenska folkskolans vänner och William Thurings stiftelse. Fonderna fi nansierar verksamheten högst under en tre års period. Den första programpunkten i Centrets verksamhet var seminariet Finlandssvensk emigration till Sverige som ordnades i Vasa landskapsbibliotek den 11 oktober Bland föreläsarna och kommentatorerna kan nämnas minister Ole Norrback och professor Henrik Meinander. Under första kvartalet år 2015 utkommer en seminarierapport med föredragen från seminariet. Vidare gjordes en utställning med samma tema, som turnerar som bäst runtom i biblioteken i Svenskfi nland. Under hösten 2014 påbörjades planeringen av Centrets invigning som kommer att gå av stapeln den 9 februari Vidare planerades projekt i samarbete med potentiella forskare för kommande år. Vid samma tidpunkt, hösten 2014, ansökte Centret om bidrag för att ge ut en publikation om migration, riktade till skolor i Svenskfi nland. Centret beviljades också anslag från Utbildningsstyrelsen för projektet. Vidare deltog projektledaren i ett seminarium i Rautalampi i november 2014 angående projektet OMSKOGEN, där Institutet/Centret är en samarbetspartner. En del av projektledarens arbetstid under år 2014 gick till att bygga nätverk för Centrets framtida verksamhet. Responsen gällande Centrets grundande har varit god, både från den breda allmänheten men också från beslutsfattarhåll. Därmed upplevs Centrets verksamhet som ytterst viktig. Centret har mycket att tillföra forskningen inom temat migration, men har också en viktig allmänbildande funktion. Under perioden arbetade projektledare doktorand fi l. mag. Magnus Enlund två dagar i veckan. Enlund fortsätter som projektledare år Nu på heltid. Förutom Enlund kommer även sociologen PL Kjell Herberts att arbeta som forskare inom Centret på våren Under år 2015 planeras fl era programpunkter. Bland dem kan nämnas ett undervisningspaket som riktar sig till svenskspråkiga skolor, ett forskningsprojekt om återfl yttningen samt ett projekt om kulturell diffusion i Svenskfi n- land. I maj 2015 utkommer en rapport om forsknings- och källäget inom temat migration i Svenskfi nland. Delegaation jäsenet Centretin avajaisissa Kruunupyyssä

12 Liite 1. ORGANISAATIO Valtuusto vuonna 2014: Taustayhteisö Ulkoasiainministeriö Kirkon ulkoasiain osasto Seinäjoen kaupunki Suomen Kuntaliitto Turun kaupunki Maahanmuuttovirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Varsinais-Suomen liitto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pohjola-Norden r.y. Samfundet Folkhälsan Suomalaisuuden Liitto Suomen Nuorisoseurojen Liitto r.y. Suomen Väestötieteen Yhdistys r.y. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto r.y. Suomi-Australia Yhdistysten Liitto r.y. Suomi-Seura r.y. Svenska Finlands Folkting Svenska Litteratursällskapet i Finland Turun yliopistosäätiö Väestöliitto Immigrant-Institutet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Jäsen EU-aluetiedottaja Juhana Tuomola Kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä Kunnallisneuvos Aaro Harjunpää Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen FM Rebecca Frilund Dosentti Arno Tanner VTT, neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Professori Inga Jasinskaja-Lahti Professori Pekka Suutari Professori Jari Ojala YTM, tutkija Saara Koikkalainen Professori Jarmo Rusanen Professori Ilari Karppi Vararehtori Riitta Pyykkö Professori Seija Virkkala Professor Holger Weiss Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo Toimittaja Jussi Nurmi Verksamhetsledare Samuel Reuter Tradenomi Teemu Lahtinen Varatuomari Risto Villa VTT Tiina Pensola Oik.kand. Taru Luukkala-Viitanen DI Juha Ollikainen Suurlähettiläs Ilkka Ristimäki Professor emer. Tom Sandlund Professor Nils-Erik Villstrand Professori Keijo Virtanen Toimitusjohtaja Helena Hiila-O Brien Bibliotekarie Merja Höijer Toimittaja Raija Kärkkäinen Eriksson Hallitus vuonna 2014: Taustayhteisö Turun Kaupunki Turun yliopisto Åbo Akademi Helsingin yliopisto Varsinais-Suomen liitto Ruskon seurakunta Maahanmuuttovirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Väestöliitto Seinäjoen kaupunki Jäsen Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Professori Veli-Matti Ritakallio FT, dosentti Tuomas Martikainen Yliopiston lehtori Magdolna Kovács Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen Kirkkoherra Pasi Salminen Ylijohtaja Jaana Vuorio Ylitarkastaja Paula Karjalainen Dosentti Anna Rotkirch Toimialapäällikkö Jouni Pekkala

13 Johtoryhmä Johtaja Tutkimusjohtaja Tietopalvelupäällikkö Aluepäällikkö/Seinäjoki Hallintopäällikkö Ismo Söderling Elli Heikkilä Jouni Korkiasaari Markku Mattila Kirsi Sainio Henkilöstö Nimi Tehtävä Toimipaikka Björklund Krister Vanhempi tutkija Enlund Magnus Projektinjohtaja Kruunupyy Heikkilä Elli Tutkimusjohtaja Heinilä Jarno Arkistonhoitaja Kojo Lilli Informaatikko Korkiasaari Jouni Tietopalvelupäällikkö Löppönen Satu Virastomestari Mattila Markku Aluepäällikkö Seinäjoki Mielismäki-Kettunen Krista Taloushallinnon assistentti Sainio Kirsi Hallintopäällikkö Söderling Ismo Johtaja Uschanov Elisabeth Sukututkija Projektitutkijoita eli työsopimussuhteessa olevia Siirtolaisuusinstituutin tutkijoita, joiden projektien rahoittajina toimivat ulkopuoliset tahot: Hartonen Olavi Sjöblom-Immala Heli Tutkija Tutkija Työllistämistuella ja osa-aikaisiksi palkattuja oli vuonna 2014: Alivuotila Marko Tukityöllistetty Laine Tytti Osa-aikainen Verkostotutkijoita, jotka eivät ole työsuhteessa Siirtolaisuusinstituuttiin olivat: Anglé Jaana Aukia Jukka Flink Toivo Keskitalo Pigga Könnilä Paula Lamér Inkeri Lammervo Tiina Paksuniemi Merja Sappinen Eero Vuorinen Leena Seinäjoki Vantaa Rovaniemi Göteborg Jyväskylä Rovaniemi Brisbane

14 Tutkimusharjoittelijoita, työharjoittelijoita, työkokeilijoita, työelämävalmennettavia ja kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuonna 2014 sekä aluekeskuksessa että Turussa: Ahola Hilkka Laakso Marketta Laasanen Mikko Laine Tytti Myftari Arjan Kiiveri Heidi Jokinen Heli Kalliosaari Soile Hämälistö Hanna-Maija Rintee Ari Stenroth Milaja Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Tilintarkastajat Vuonna 2014 Siirtolaisuusinstituuttisäätiön varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopers Oy:stä Seppo Repo, KHT, ja Anne Malin, KHT. Seppo Revon henkilökohtaisena varamiehenä on Pekka Thurén, KHT, ja Anne Malinin henkilökohtaisena varamiehenä Maria Merne, KHT. Changing Pathways to Immigrant Incorporation -konferenssi instituutissa

15 Liite 2. TOIMINTA 1.3.Tieteelliset kirjat (monografiat) 1. JULKAISUTOIMINTA 1.1. Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Söderling, Ismo & Kiiveri, Heidi: Tolerance and expectations in Finnish attitudes about immigration in 2010 and In: Kostiainen, Auvo, Leinonen, Johanna, Heikkilä, Elli & Söderling, Ismo (eds.): Participation, Integration and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation. Proceedings of the conference. (In press). Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Elli Heikkilä: Kyläkoulun muuttuva rooli muuttuvassa kuntakentässä. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja Kasvatus 3/2014, ss Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (tieteell. aikakauslehti, konferenssijulkaisu) Björklund, Krister: Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Varsinais-Suomessa. Teoksessa: Heikkilä, Elli (toim.) Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 49, ss Heikkilä, Elli: Väestönkehitys ja muuttoliike Suomessa. Teoksessa: Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Elli Heikkilä (toim.): Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun, ss Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 52.. Heikkilä Elli: Yksintulleet pakolaislapset muuttajina maailmalla NordURM-verkostossa nostettuja näkökulmia. Teoksessa: Heikkilä, Elli (toim.): Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen, ss Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 49.. Heikkilä, Elli: Migration and labour market integration in the Baltic Sea region: An emphasis on Finland. In: Liuhto, Kari (ed.): The Baltic Sea region 2014: Then policy-oriented articles from scholars of the University of, Centrum Balticum, BSR Policy Briefi ng 1/2014. Heikkilä, Elli: Some aspects to families in a multicultural world. Siirtolaisuus-Migration 1/2014, 44. Mattila, Markku: Myytti asevelvollisuudesta amerikansiirtolaisuuden syynä. Siirtolaisuus Migration 4/2014, ss Sotaniemi, Joonas & Mattila, Markku: Takaisin kotiin Seinäjoki ja Vaasa muuttoalueina. Siirtolaisuus Migration 1/2014, ss Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Elli Heikkilä: Yhteenvetoa muutosten myönteisyydestä. Teoksessa: Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Elli Heikkilä (toim.): Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun, ss Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 52.. Björklund, Krister: Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa. Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 48, Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Elli Heikkilä: Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut (ammattilehtien yms. artikkelit ) Mattila, Markku: Eugeniikka meillä ja muualla. Kleio Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jäsenlehti 4/2014, ss Söderling, Ismo: Arvio teoksesta: Martikainen, Tuomas, Saukkonen, Pasi ja Säävälä, Minna (toim.): Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus Arvio julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4/2014, ss Uschanov, Elisabeth: Amerikansiirtolaisten digitaalinen jäljittäminen. Suomen Sukututkimusseuran Genoslehti 1/2014, ss Yleisjulkaisut, joilla yhteys tutkimustyöhön (yleistajuinen monografia, yleistajuinen artikkeli, toimitetut kirjat) Björklund, Krister: Miksi Närpiön kotouttamismalli toimii, Siirtolaisuus-Migration Juhlanumero 2 3/2014, ss Björklund, Krister: Monenmoisia ulkosuomalaisia, Siirtolaisuus-Migration Juhlanumero 2 3/2014, ss Heikkilä, Elli: Paluumuutto kotiseudulle mitkä tekijät vaikuttavat taustalla? Siirtolaisuus-Migration 4/2014, s. 42. Heikkilä, Elli: Maahanmuuttajien työllistymisessä huomattavia eroja. CIMO, Faktaa express Nro 5A/2014, s. 6. Heikkilä, Elli (toim.): Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 49.. Heikkilä, Elli: Maahanmuuttajien kotoutuminen maaseudulle näkökulmia ulkomaille ja kotimaahan. Tuntematon maaseutu Maaseutututkijatapaaminen Pieksämäellä Teoksessa: Halonen, Maija & Mari Kattilakoski (toim.): Abstraktit, 25. Maaseudun uusi aika ry. Heikkilä, Elli & Kirsi Sainio (eds.): Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation. Program and abstracts. Institute of Migration.. Heikkilä, Elli, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.): Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A s. Heikkilä, Elli: Monikulttuurisiin avioliittoihin liittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia ulottuvuuksia. In: Heikkilä, Elli, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (eds.): Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina, ss Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 46.

16 Heinilä, Jarno: Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain uudistustyö etenee. Siirtolaisuus-Migration 4/2014, s. 45. Kelly, Leena: Suomen rintamalta Kanadan länsirannikolle. Vancouverin suomalaiset sotaveteraanit muistelevat. Siirtolaisuusinstituutti, Erikoisjulkaisu E s.(sama englanniksi: From the Front to the West Coast. The Recollections of the Finnish War Veterans in Vancouver. Siirtolaisuusinstituutti, Erikoisjulkaisu E s.) Keskitalo, Pigga, Lehtola, Veli-Pekka & Paksuniemi, Merja: Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A s. Könnilä, Paula: Sisua ja mañanaa. Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A s. Lammervo Tiina: Bicultural competence in the context of remigration. Siirtolaisuusinstituutti. Migration Studies C s. Martikainen, Tyyne: Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon. Että ketään heistä ei unohdettaisi. Siirtolaisuusinstituutti, Erikoisjulkaisu E s. Mattila, Markku: Lähes Bondi Beachin poika. Siirtolaisuus-Migration 2 3/2014, (Sama artikkeli julkaistu lehdessä Suomi Newspaper 22/2014.) Melin, Kirsti: Yrittäjyys virolaisten maahanmuuttajien integroitumisen keinona Pohjanmaalla. Siirtolaisuusinstituutti. Web Reports, s. Niemi, Riitta: Kirkkokahvit on ollu aina. 50 vuotta suomalaista seurakuntatyötä Sydneyssä. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A s. Paksuniemi, Merja: Vahvoiksi kasvaneet. Lapin lapset sodan jaloissa. Siirtolaisuusinstutuutti, Tutkimuksia A s. Sjöblom-Immala, Heli: Puolisona maahanmuuttaja monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarja. In press. Söderling, Ismo: Institute of Migration as a leading Finnish document and research center. FCA news, Detroit, January 2015 issue, 2 p. Söderling, Ismo: Russofobia ja ryssittely yleistymässä? Turun Sanomat, yliö Söderling, Ismo: Ryssittelyä ja kyykyttämistä tarvitaanko niitä? Pääkirjoitus, Siirtolaisuus-Migration 4/2014. (in English: Russophobia, intimadation do we need them?) Söderling, Ismo: Finnish Independence Day is Celebrated on the 6 th of December. Finnish Center Association, FCA News, s. Söderling, Ismo: Why so many Hollywood Stars have Swedish Roots? Finnish Center Association, FCA News, s. Söderling, Ismo & Sainio, Kirsi (toim.): Siirtolaisuus- Migration 2 3/2014, Juhlajulkaisu. 70 s. Söderling, Ismo: Maahanmuutto välttämätöntä Turun kasvulle. lainen Söderling, Ismo: Maailman väestöpäivänä YK kehottaa panostamaan nuoriin. Turun Sanomat, alio Söderling, Ismo: Turun kaupungin maahanmuuton tulevaisuus vuoteen Raportti toimitettu Turun kaupungille , 20 s. Söderling, Ismo: 100 vuotta suuresta laivaonnettomuudesta. Empress of Ireland vei syvyyksiin 70 suomalaista siirtolaista. Turun Sanomat Söderling, Ismo: Nokkapokkaa ja lonkkataklauksia monikulttuurisia kohtaamisia suomalaisessa koripallossa. Siirtolaisuus-Migration, pääkirjoitus , ss Söderling, Ismo: Eduskunta-seminaarissa maahanmuuttopolitiikkaa bossa novan tahtiin. Seminaari-referaatti, Siirtolaisuus-Migration , ss Söderling, Ismo: Siirtolaisuusinstituuttiin ruotsinkielinen keskus Migrationscentret för Svenskfi nland vid Migrationsinstitutet. Siirtolaisuus-Migration , s. 62. Söderling, Ismo: Tilastotietoa Siirtolaisuudesta vuosina Siirtolaisuus-Migration 1/2014, ss Opinnäytteet 1.7. Av-aineistot, tieto- ja viestintätekniset ohjelmat, opetusmateriaalit Hartonen, Olavi & Rantanen, Mika: Kalle-vaari Amerikassa. Varhaiskasvatuksen oppimateriaali siirtolaisuudesta, 56 s. Materiaali löytyy myös sähköisenä www. migrationinstitute.fi /fi /tietopalvelut/opetuspaketti Hartonen, Olavi: Kalle-vaari Amerikassa. On sitä muutettu ennenkin Ohjaajan opasvihko, 7 s. 2. KONFERENSSIT, ESITELMÄT, OSALLIS- TUMISET 2.1. Tieteelliset esitelmät (tieteellisissä konferensseissa) Björklund, Krister: NordURM workshop in Stockholm, December 5th Unaccompanied refugee minors on the threshold to local labor markets. Björklund, Krister: Esitelmä Yksintulleet ja yhdistetyt hyvät käytännöt Pohjoismaissa. Perhe nuoren arjessa, lähellä tai kaukana Mitkä ovat perheenyhdistämisen hyvät käytännöt? Miten voidaan tukea ilman huoltajaa maahan tulleen nuoren kotoutumista? Halaten-seminaari, Turun amk, Siirtolaisuusinstituutti yksi järjestäjistä Björklund, Krister: Esitelmä: Miksi Närpiön kotouttamismalli toimii? Siirtolaisuusinstituutti 40 vuotta, juhlaseminaari., Björklund, Krister: Integration in a Rural Context The Example of Närpes. Participation, Integration and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation. Siirtolaisuusinstituutti, Enlund, Magnus: De fi nlandssvenska emigranternas erfarenheter från talet -emigrationens guldålder. Seminariet Finlandssvensk emigration till Sverige. Vasa landskapsbibliotek, Heikkilä, Elli: Maahanmuuttajien kotoutuminen maaseudulle näkökulmia ulkomaille ja kotimaahan. Maaseu-

17 tututkijatapaaminen Pieksämäellä Heikkilä, Elli: Multicultural Marriages and Family Life. Multiculturalism and Multiethnic Marriages -seminaari. Helsingin yliopisto Heikkilä, Elli: Multicultural Marriages and Their Dynamics in Finland. Esitelmä konferenssissa Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation Heikkilä, Elli: Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin 1960-luvulla ja nykypäivänä mitä olemme oppineet, mitä opittavaa vielä olisi? Pohjola-Nordenin Siirtolaisuus Pohjolassa ennen ja nyt mitä kokemuksista voidaan oppia? -seminaari. Helsinki Mattila, Markku: Norrlandsemigrationen under senare delen av 1800-talet ett preludium till den senare emigrationsvågen? seminaarissa Finlandssvensk emigration till Sverige, Vaasa Järjestäjänä Siirtolaisuusinstituutti, Suomenruotsalainen yksikkö. Söderling, Ismo (yhdessä Heidi Kiiverin kanssa): Tolerance and Expectations in Finnish Attitudes about immigration in 2010 and Esitelmä Siirtolaisuusinstituutin, Turun yliopiston historia-oppiaineen ja Morton-keskuksen konferenssissa : Participation, Integration and Reseption: Changing Pathways to Immigrants Incorporation Ei-tieteelliset esitelmät (kansanopistot yms.) Björklund, Krister: Unaccompanied Refugee Minors Now Grown-ups. HALATEN-projekti. Opiskelijaseminaari Turun Ammattikorkeakoulu Björklund, Krister: Yksintulleet pakolaislapset Varsinais- Suomessa. HALATEN -seminaari. Siirtolaisuusinstituutti Björklund, Krister: Närpiö-projektin keskeiset tulokset. Esitelmä Åbo Akademin etnologian opiskelijoille. Paikka: Arken, Heikkilä, Elli & Sjöblom-Immala, Heli: Yhteisesitelmä Monikulttuuriset perheet Suomessa: jäädäkö vai lähteä. Turun Kansainväliset Kirjamessut. Siirtolaisten identiteetti ja sukupolvikokemukset -seminaari Heikkilä, Elli: Miten monikulttuurisuus näkyy arjen elämässä näkökulmat työmarkkinoihin ja monikulttuurisiin avioliittoihin Suomessa. Turun Uittamon Martta-ilta Kojo, Lilli: Institute of Migration research and documentation. Esitelmä FinnFest USA 2014 tapahtumassa. Minneapolis Korkiasaari, Jouni: Suomen siirtolaisuus. Auralan kansalaisopisto, Ikäihmisten historiakerho Korkiasaari, Jouni: Suomen siirtolaisuuden historia laisen Y-killan jäsenille Siirtolaisuusinstituutissa Korkiasaari, Jouni: Contemporary immigration to Finland FinnFest USA tapahtumassa Minneapolisissa Korkiasaari, Jouni: How to trace your roots in Finland sekä instituutin näyttelyiden ja toiminnan esittely amerikansuomalaiselle matkailijaryhmälle (n. 40 henkilöä) Siirtolaisuusinstituutissa Korkiasaari, Jouni: Transmigration of Finns through Great Britain to North America Siirrtolaisuusinstituutin samannimisen kiertonäyttelyn avajaisissa Hull History Centerissä Hullissa Isossa-Britanniassa Korkiasaari, Jouni: Suomen siirtolaisuuden historia pähkinänkuoressa. Maaseudun kehittämistä edistävän Leader-ryhmän jäsenille Siirtolaisuusinstituutissa Mattila, Markku: Miten houkutella Vaasaan muuttajia? mm. osaavaa työvoimaa Vaasan kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Mattila, Markku: Seinäjoen muuttoliikkeet tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt, , Seinäjoen kaupunginvaltuusto. Söderling, Ismo: Vähemmistötutkimus on tärkeää. Seminaari: Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia. Rovaniemen kaupunginkirjasto, Lapponia-sali Söderling, Ismo: Maahanmuutto kivenä suomalaisten kengässä. Esitelmä Avoimen yliopiston Studia-generalia -sarjassa Söderling, Ismo: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon. Turun kansainvälisillä kirjamessuilla esitelmä instituutin järjestämässä seminaarissa Söderling, Ismo: Kristillinen identiteetti ja suomalaisuus ulkomailla. Kirkon ulkosuomalaistyön seminaari ulkomailla työskenteleville suomalaisille papeille. Karjaa Söderling, Ismo: Globaali muuttoliike uskonnollinenkin näkökulma. Kirkkohallituksen järjestämä kirkon ulkoasiainneuvoston seminaari Helsinki. Söderling, Ismo: From the Front to the West Coast. The Recollections of the Finnish War Veterans in Vancouver. Esitelmä Siirtolaisuusinstituutin, Turun yliopiston historia-oppiaineen ja Morton-keskuksen konferenssissa Söderling, Ismo: Suomen ja Kanadan maahanmuuttomallit. Esitelmä kansanedustajien ja tutkijoiden yhdistyksen TUTKAKSEN seminaarissa Helsingissä. Eduskuntatalo Söderling, Ismo: Ameriikkaan ja Ruotsiin muutto. Maakunnallisen teemaviikon esitelmä Kannuksen Oskari Tokoi -talossa Söderling, Ismo: Onko Suomen maahanmuuttopolitiikka ajopuu?. Kirkkohallitus, Kirkon ulkoasian neuvoston ulkosuomalaistyön toimikunnassa esitelmä aiheesta. Helsinki, Uschanov, Elisabeth: Amerikansiirtolaisten jäljittäminen, esitelmä Turun Seudun Sukututkijoille Turun maakunta-arkistossa Osallistuminen konferenssiin ilman esitelmää Björklund, Krister: Triangeli-projektin (maahanmuuttajien työllisyysprojekti) loppuseminaari, Björklund, Krister: Ordförande på Seminariet Finlandssvensk emigration till Sverige, Vasa

18 Enlund, Magnus (Migrationsinstitutet/Centret för Svenskfi nland): Deltagande i Folktingets integrationsforum, Helsingfors, Heikkilä, Elli: NordURM, Nordic Networks Meeting ja Steering Committee meeting. Stockholm Discussant for three Ph.D. students papers. Heikkilä, Elli: Halaten-hankkeen Perhe nuoren arjessa, lähellä tai kaukana Mitkä ovat perheenyhdistämisen hyvät käytännöt? Miten voidaan tukea ilman huoltajaa tulleen nuoren kotoutumista? -seminaari. Seminaarin yhteenveto ja päättäminen. Turun ammattikorkeakoulu Heikkilä, Elli: MEV-seminaari teemana Kansainvälisen muuton ilmenemismuotoja. Yhteenveto ja seminaarin päättäminen. Siirtolaisuusinstituutti Heikkilä, Elli: Gaidar Readings -esitelmäsarja. Russia and its economic policy at a crossroads once again! How will Russia proceed forward? Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Heikkilä, Elli: NordURM, Nordic Networks Meeting The complexities of comparative cross-national research: Challenges and opportunities ja Steering Committee meeting. Oslo, Norway Kojo, Lilli: ETNO-foorumi Helsingissä. Aiheena USKO- MATONTA! Uskonnolliset yhteisöt ja kotoutuminen Suomessa Korkiasaari, Jouni: Osallistuminen Finlandssvensk emigration till Sverige -seminaariin ja siihen liittyvän näyttelyn avajaisiin (näyttelyn tekijänä) Vaasan kaupunginkirjastossa Söderling, Ismo: Mr. Gary Kaunonen, Michigan Technical University: Solidaarisuus aina: Finnish Immigrant Labor Strikes in the Lake Superior Region, Siirtolaisuusinstituutti,. Söderling, Ismo: Asiantuntijaseminaari koskien hallitukselle annettavaa selontekoa. Paikka: Maahanmuuttovirasto. Järjestäjät: Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto. Helsinki, h. Söderling, Ismo: Osallistunut Muuttoliike- ja etnisyys -seminaariin instituutissa Söderling, Ismo: Vierailuluento, jossa Dr. Traude Bolauf esitelmöi aiheesta Emigration by Domestic Permit. How Jewish women from Austria and Germany could escape to England Söderling, Ismo: Osallistuminen Turun yliopiston Amerikantutkimuksen keskuksen John Morton Centerin juhlaseminaariin ASIANTUNTIJUUDET, LAUSUNNOT, MUU VAIKUTUSTYÖ 3.1. Tieteelliset asiantuntijuudet ja lausunnot (väitöskirjalausunnot, esitarkastukset, refereelausunnot) Heikkilä, Elli: Refereenä toimiminen: the International Journal of Migration, Health and Social Care -julkaisun artikkelille ; Refereenä toimiminen Population, Space and Place -julkaisun artikkelille ; Refereenä toimiminen the International Journal of Migration, Health and Social Care -julkaisun artikkelille ; Refereenä toimiminen Finnish Yearbook of Population Research -julkaisun artikkelille ; Refereenä toimiminen Terra Maantieteelliseen aikakauskirjaan tarjotulle artikkelille Heikkilä, Elli: Asiantuntijahaastattelu Doctoral Candidate Melanie Kolbelle, University of Georgia, USA. Siirtolaisuusinstituutti Heikkilä, Elli: Asiantuntijahaastattelu Emeritus Professor Rinus Penninxille, University of Amsterdam, the Netherlands. Siirtolaisuusinstituutti Heikkilä, Elli: Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. KM Jaana Anglén väitöskirjan Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista vastaväittäjä Lausunto Lapin yliopistolle. Mattila, Markku: Referee-lausunto artikkelikäsikirjoituksesta Kasvatus ja aika -verkkojulkaisuun Söderling, Ismo: Toiminut tieteellisessä seminaarissa opponenttina väitöskirja-artikkelille: Liu Jiang (Fu Dan University, Kiina): Confl ict and Dilemma: Migrant Families in the Social Culture Change and Social Structure Perpectives. Turun yliopisto, sosiaalipolitiikka, Söderling, Ismo: Kommentoinut Rolle Alhon väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Ammattiyhdistysliikkeen strategiat maahanmuuton ristipaineessa Söderling, Ismo: Referee-lausunto Janus-aikakauslehdelle Söderling, Ismo: Annettu lausunto tutkija Rolle Alhon väitöskirjan käsikirjoituksesta ja (ei virallinen tiedekunnan pyytämä lausunto) Muu vaikutustyö (esim. hallinnolliset lausunnot) Heikkilä, Elli: Länsi-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan kokous. Salo Heikkilä, Elli: Väestöliiton sääntömääräinen syyskokous. Väestöliitto Heikkilä, Elli: Maahanmuuttajaoppilas koulussa -esitelmätilaisuuden puheenjohtajana toimiminen. Siirtolaisuusinstituutti Heikkilä, Elli: Paluumuuttaja-ilta. Paneelikeskustelu Miten selvisin paluumuutosta -paneeli, yksi panelisti. Kirkon talo, Helsinki Heikkilä, Elli: Neljä lausuntoa Suomen Kulttuurirahastolle Heikkilä, Elli: Nordic Migration Research Board meeting. Helsingin yliopisto Heikkilä, Elli: Yksi suositus University of Edinburgh lle Heikkilä, Elli: Asiantuntijahaastattelu skypella IMPACT- EV -projektille. Haastattelija Dr Dragana Avramov, Population and Social Policy Consultants (PSPC), Brussels Heikkilä, Elli: NordURM, Nordic Networks Meeting ja Steering Committee meeting. Brighton, Great-Britain Heikkilä, Elli: Lausunto Raha-automaattiyhdistykselle.

19 Heikkilä, Elli: Koneen Säätiölle 2 lausuntoa ja 1 lausunto Heikkilä, Elli: OKM:n Avoin, moniarvoinen ja monikulttuurinen Suomi -seminaari. Helsinki Heikkilä, Elli: Kaksi lausuntoa Jenny ja Antti Wihurin rahastoon ja Heikkilä, Elli: Lausunnon antaminen Kunnallisalan kehittämissäätiölle tulleelle apurahahake-mukselle Heikkilä, Elli: Nordic Migration Research boardin kokous. Oslo, Norja Heikkilä, Elli & Krister Björklund: MIPEX-hankkeen webinar-videokokous Heikkilä, Elli: Lausuntoja, Emil Aaltosen säätiö 1 kpl, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö 2 kpl , Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastoon Heinilä, Jarno: Yksityisarkistojen valtionapua koskevan lain uudistamista koskeva kuulemistilaisuus. Opetus-ja kultuuriministeriö, Helsinki, Kojo, Lilli: Osallistuminen 2017 maailman kirjapääkaupungiksi työryhmään. UNESCO valitse joka vuodelle maailman kirjapääkaupungin. harkitsee hakevansa tätä statusta ja työryhmäkokouksessa pohdittiin kielen ja identiteetin teemaa mahdollisessa hakemuksessa Kojo, Lilli: Siirtolaisuusinstituutin kirjasto on liittynyt Kysy kirjastonhoitajalta palveluun, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä kirjastojen yhteinen maanlaajuinen verkkotietopalvelu. Vastuuhenkilönä toimii instituutin informaatikko Lilli Kojo ja hänelle ohjataan palveluun tulevat kysymykset aihealueilta siirtolaisuus, etnisyys ja muuttoliikkeiden tutkimus Korkiasaari, Jouni: Neuvottelu ohjelmantekoyhteistyöstä Yleisradion ruotsinkielisen Vemax-toimituksen kanssa Yleisradion tiloissa Helsingissä Mukana myös Magnus Enlund instituutin Centret för Svenskfi n- land -alueyksiköstä. Mattila, Markku: Osallistuminen INCO-hankkeen roundtable -keskustelutilaisuuteen, Seinäjoki Järjestäjät: Seinäjoen yliopistokeskus/helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti/Tampereen yliopisto, Sente & TaSTI. Mattila, Markku: Yksi suositus Koneen Säätiölle. Mattila, Markku: Osallistuminen paneelikeskusteluun kutsuttuna panelistina Meidän vai muiden media Mediatutkimuksen päivät, Vaasan yliopisto Mattila, Markku: Suosituslausunto apurahahakemuksesta Kansan sivistysrahastolle Söderling, Ismo & Elli Heikkilä: Ruotsinsuomalaiset eilen, tänään ja huomenna -verkostokokous. Tukholma Söderling, Ismo: Työ- ja elinkeinoministeriölle ja Sisäministeriölle tehty lausunto koskien ko. ministeriöiden luonnosta Hallituksen selonteosta siirtolaisuusasioissa. Lähetetty s. Söderling, Ismo: Annettu Australiaan suositus Valtioneuvostolle menevästä kunniamerkkihausta. Lausunto lähetetty Söderling, Ismo: Suomen Kulttuurirahastolle 4 suositusta. Söderling, Ismo: Kolme suositusta Koneen Säätiölle. Söderling, Ismo: Antanut lausunnon VATT:n selvityksestä julkisen talouden kestävyysvajeesta ja eläkeiän nostamisesta. Tekijä: VTT Heikki Oksanen Söderling, Ismo: Osallistunut Väestöliiton hallituksen, Alli Paasikiven Säätiön sääntötyöryhmän (pj.) ja tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kokouksiin instituutin edustajana. Söderling, Ismo: Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistumisen välineenä. Teemana maahanmuutto ja liikkuvuus. Alustus Valtioneuvoston tutkimusstrategiaa käsittelevässä seminaarissa Hotelli Port Arthur, Helsinki. Söderling, Ismo: Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta Söderling, Ismo: Osallistuminen Suomi Amerikka-Yhdistysten liiton valtuuston kokoukseen. USA:n Suomen suurlähetystö, Helsinki. Söderling, Ismo: John Morton -Keskuksen johtokunta, järjestäytymiskokous. Turun yliopisto, Söderling, Ismo: Osallistunut asiantuntijana pääministeri Kataisen järjestämään ideapajaan. Alustus: Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus. Kesäranta Söderling, Ismo: Tehty muistio pääministeri Kataisen kabinetille teemasta Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa olisiko siitä malliksi Suomelle? Söderling, Ismo: Toiminut Helsingin Sanomien Torsti-sedän palstan asiantuntijana kaksi kertaa (eli kirjoittanut asianmukaiset vastaukset). 4. KOULUTUS, OPETUS, OHJAUS 4.1. Annettu koulutus, opetus (sisältää opinnäytteiden ohjauksen) Heikkilä, Elli: Esitelmä Maahanmuuton profi ili ja monikulttuuriset työmarkkinat Suomessa. Tulevaan työelämään monikulttuurisuutta ja logistiikkaa -koulutustapahtuma. Turun ammattikorkeakoulu Heinilä, Jarno: Esitelmä ja arkistotilojen esittely Åbo Akademin historian laitoksen 1. vuosikurssin opiskelijoille, Kojo, Lilli: Luento Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen kurssilla Johdatus kansatieteeseen ja sen nykyteemoihin aiheesta Informaatikkona Siirtolaisuusinstituutissa. 2h. Korkiasaari, Jouni: Turun yliopiston Monikulttuurisuusopintokokonaisuuteen sisältyvän Siirtolaisuus-osion luentoja (yht. 14 tuntia) Korkiasaari, Jouni: Turun yliopiston Monikulttuurisuusopintokokonaisuuteen sisältyvän Siirtolaisuus-osion luentoja (yht. 4 tuntia). Korkiasaari, Jouni: Esitelmä Katsaus maahan- ja maastamuuton historiaan Suomessa Turun ammatillisen kurssikeskuksen opiskelijoille (sosiaalityöntekijöiden kurssi) Siirtolaisuusinstituutissa Korkiasaari, Jouni: Esitelmä Maahan- ja maastamuuton

20 historia Suomessa Paasikiviopiston ulkomaalaisopiskelijoille Siirtolaisuusinstituutissa Korkiasaari, Jouni: Esitelmä Suomen siirtolaisuuden historia Turun yliopiston kansatieteen ja folkloristiikan opiskelijoille Siirtolaisuusinstituutissa Mattila, Markku: Finnish Emigration, , Seinäjoen lukion kansainvälinen ryhmä. Mattila, Markku: Väitöskirjan ohjauskokous, Jyväskylän yliopisto, Söderling, Ismo: Väestörakenne ja väestönmuutokset -luento Turun yliopisto, soa Suomalainen yhteiskunta-luentosarjaa. 4 h. Söderling, Ismo: Väestö ja siirtolaisuus -luento osana TY:n monikulttuurisuus-luentosarjaa. 2 h. Söderling, Ismo: Toiminut tieteellisessä seminaarissa opponenttina väitöskirja-artikkelille: Liu Jiang (Fu Dan University, Kiina): Confl ict and Dilemma: Migrant Families in the Social Culture Change and Social Structure Perpectives. Turun yliopisto, sosiaalipolitiikka, Saatu koulutus, opetus Enlund, Magnus: Ihmisten johtamisen haasteet, esimieskoulutus. Kauppakamari, Vaasa Kojo, Lilli: Suoritettu syventävien opintojen kurssi Åbo Akademissa, oppiaine: Informationsvetenskap, kurssi: Deltagarinriktad informationsservice, 5 op. Kojo, Lilli: Osallistuminen kurssille Deltagarinriktad informationsservice, tehtävät. 2 h. Kojo, Lilli: Koulutus EUSA-rahastojen perusteista. 3 h. Kojo, Lilli: Osallistuminen kurssille Deltagarinriktad informationsservice, luento. 2 h. Kojo, Lilli: Osallistuminen kurssille Deltagarinriktad informationsservice, luento. 2 h Kojo, Lilli: Viestintä ON Yritysilmeen rooli ja käyttö viestinnässä. Turun Aikuiskoulutuskeskus Kojo, Lilli: Åbo Akademin opiskelijoilleen järjestämä Prezi-kurssi. Prezi on esittelyohjelma ja tarinankerrontatyökalu ideoiden esittelemiseen ja niiden virtuaaliseen jakamiseen. Toisin kuin PowerPointissa, Prezissä esitys ei välttämättä etene lineaarisesti, vaan se rakennetaan karttapohjan päälle, ja aiheesta toiseen siirrytään zoomaamalla. Prezi esittelyohjelman käytön opettelua ja maahanmuuttoon liittyvän prezin valmistelu. 3h Mattia, Markku: Kansainväliset hankerahoitusmahdollisuudet seminaari, Seinäjoki. Järjestäjä Etelä-Pohjanmaan liitto Mielismäki-Kettunen, Krista: Ennakkoperintäpäivät Järjestäjänä EK-Tieto Oy. Aiheita mm. verolainsäädännön muutokset, ajankohtaista vuoden 2015 ennakkoperinnästä ja palkkahallinnosta ym. Mielismäki-Kettunen, Krista: Varma työeläkepäivät seminaari. Radisson Blu Marina Palace, Mielismäki-Kettunen, Krista & Sainio, Kirsi: Viestintä ON Kuvan käyttö viestinnässä. Turun Aikuiskoulutuskeskus Mielismäki-Kettunen, Krista & Sainio, Kirsi: Lyytin ja erin kuohuva seminaari integraatio julki (tapahtumaviestintä)., Ravintola Mauno Sainio, Kirsi & Mielismäki-Kettunen, Krista: Tietoisku: Opi lukemaan tuloslaskelmaa ja tasetta. Timali, Raisio Sainio, Kirsi: Kaikki hyöty irti messuista. Messukeskus, Söderling, Ismo: Osallistunut prof. Auvo Kostiaisen kunniaksi järjestettyyn läksiäisseminaariin: Immigrants and White Ethnics: Nordic Experience in North America. Turun yliopisto/kulttuurihistoria, VIERAILUT 5.1. Vierailut instituutissa (jos toiminut koordinaattorina, vastaanottajana) Heikkilä, Elli: Tutkijatohtori Mika Helanderin, Turun yliopisto, vierailu ja hankeneuvottelut instituutissa Heikkilä, Elli: VTT, yliopistonlehtori Ville Laamasen ja opiskelija Charlotte Junnilan, Turun yliopisto, Baltic Sea Region Studies, vierailu instituutissa Heikkilä, Elli: Vastaava asiantuntija Siru Korkala, CIMO, ja vastaava asiantuntija Irma Garam, CIMO, vierailivat Siirtolaisuusinstituutissa Heikkilä, Elli: Visiting Professor Michael Begin, Pusan National University, South-Korea, vierailu Siirtolaisuusinstituutissa Kojo, Lilli: Exlibris Aboensis järjesti kokouksen instituutissa ja tutustui samalla toimintaamme. Instituutin ja näyttelyiden esittely 1,5h. 12 osallistujaa Kojo, Lilli: Kokemäen lukion luokka vieraili instituutissa. Instituutin ja näyttelyiden esittely 45 min. 6 opiskelijaa + opettaja Kojo, Lilli: Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajaopiskelijaryhmälle opastus instituutin toimintaan ja näyttelyihin. 1,5 h. 20 opiskelijaa + opettaja Kojo, Lilli: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat tutustuivat Siirtolaisuusinstituutin kirjastoon, instituutin toimintaan ja näyttelyihin. 2 h. 24 opiskelijaa + opettaja Kojo, Lilli: Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajaopiskelijaryhmälle opastus instituutin toimintaan ja näyttelyihin. 1,5 h. 20 opiskelijaa + opettaja Kojo, Lilli: Ruusukorttelin ystäväpiiri tutustui instituuttiin ja näyttelyihimme. Opastus 1 h, 5 vierasta Kojo, Lilli: Mynämäen kirjaston henkilökunnan (4 henkilöä) vierailu instituutissa. Tutustuminen instituuttiin ja kirjastoon. 1,5 h Kojo, Lilli: Akateemisten naisten Luetaan yhdessä ryhmän vierailu instituutissa. Instituutin ja instituutin tämänhetkisen tutkimuksen esittelyä. 30 min Kojo, Lilli: Topeliuksen koulun 8. luokan vierailu näyttelyissä. 15 oppilasta ja kaksi opettajaa. Opastus ja visa. 1 h Kojo, Lilli: Timalin maahanmuuttajaluokan vierailu instituutissa. Tutustuminen näyttelyihin ja instituuttiin yleensä. 8 oppilasta ja opettaja. 1 h