VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 17 KERTOMUS. SIKATALOUSKOEASEMALLA TEHDYISTÄ ERI SIKAKANTOJA VERTAILEVISTA RUOKINTAKOKEISTA v

Transkriptio

1 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 17 KERTOMUS SIKATALOUSKOEASEMALLA TEHDYISTÄ ERI SIKAKANTOJA VERTAILEVISTA RUOKINTAKOKEISTA v SOLMU PARKKU SIKATALOUSKOEASEMAN V. T. JOHTAJA HELSINKI, 1928

2 Koetoimintakirjallisuutta. Vuoden 1926 alusta ilmestyvät valtion maatalouskoetoimintaa käsittelevät julkaisut kahtena sarjana, joista toinen»valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja» on tieteellisluontoinen ja toinen»valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja» enemmän kansantajuinen. Seuraavassa luettelossa mainitaan paitsi näihin sarjoihin kuuluvia teoksia myös ne vanhemmat maatalouden koe- ja tutkimustoiminta-alaan kuuluvat, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1922 jälkeen. I. Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunnan tiedonantoja: N:o 1. Pauli Tuorila: Valtion varoilla järjestettyjen paikallisten lannoituskokeitten tuloksia vuosilta Helsinki Hinta Sink :-. N:o 2. Vihtori Lähde: Paikalliset lannoituskokeet vuosina Koetaloksia ja lannoituksen kannattavaisuuslaskelmia. Helsinki 192. Hinta Smk 6:-. N:o 3. C. Ä. G. Charpentier: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä Helsinki 192. Hinta Smk 10: U. Maatalouskoelaitoksen tieteellisiä julkaisuja: N:o 17. E. F. Simola: Juurikasvien viljelyksestä. Koetuloksia naapurimaissa ja maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosastolla tehdyistä juurikasvikokeista. (Referat: Die Wurzelfruchtversuche an der landwirtschaftlichen Versuchsanstalt ). Helsinki Hinta Smk 10: -. N:o 18. E. F. Untersuchungen iiber den Einfluss der Griinfuttersamenmischungen auf die Höhe der Ernteerträge und die Beschaffenheit des Griinfutters. Helsinki Hinta Smk 10: -. N:o 19. E. F. Simola: Maanlaatujen ja maan eri kosteussuhteiden vaikutuksesta eräiden kaura- ja ohralaatujen morfologisiin ominaisuuksiin. (Referat: Der Einfluss der Bodenast und der verschiedenen Feuchtigkeitsverhältnisse des Bodens auf die morphologischen Eigenschaften gewisser Hafer- und Gerstensorten). Helsinki Hinta Smk 10: -. N:o 20. E. F. Simola: Pellavan jalostuksesta yksilövalintaa käyttämällä. Helsinki Hinta Smk 4:-. N:o 21. E. F. Huomioita viljellyn hieta- savi- ja muutamaan ldrren sulamisesta Maanviljelystaloudellisella koelaitoksella vuosina 1922 ja Helsinki Hinta Smk 2: 0. N:o 22. Kaarlo Teräsvuori: Mittarijärjestelmän käyttämisestä kenttäkokeissa. (Referat: tlber die Anwendung des Masspazzellensystems bei Feldversuchen). Helsinki Hinta Srak 10: -. N:o 23. Yrjö Hukkinen: Havaintoja herukan äkämäpunkin (Eriophyes ribis Nai.) esuntymisestä, Suomessa. (Referat: Ther das Auftreten der Johannisbeeren- Gallmilbe Eriophyes ribis Nal. in Finnland). Helsinki Hinta Smk 2: 0. N:o 24. E. F. Simola: Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosaston apilakokeet v Helsinki Hinta Spik 10: -. N:o 2. Yrjö Hukkinen: Tiedonantoja viljelyskasveille vahingollisten eläinlajien esiintymisestä Pohjois-Suomessa. (Referat: Mitteilungen iiber die Schäfflinge der Kulturpflanzen im nördlichen Finnland). Helsinki 192. Hinta Smk 30: -. N:o 26. Ilman Poijärvi: Suomalaisen lypsykarjan ravinnontarve käytännöllisten ruokintakokeiden valossa. Helsinki 192. Hinta Srak 1:-. Maatalouskoelaitoksen maamieskiriasia:1 N:o 9. T. J. Hintikka: Tuhosieniopas maanviljelijöitä, puu- ja kasvitashanhoitajia varten. Toinen painos. Helsinki Hinta Smk 6:-. N:o 10. J. Ivar Liro: Biisamimyyrä, Fiber zibethicus. Helsinki 192. Hinta Smk 6:-. N:o 11. Vilho A. Pesola: Piirteitä Saksan kasvinjalostustyöstä ja kasvinviljelyskoetoiminnasta. Helsinki 192. Hinta Smk 10: -.

3 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 17 KERTOMUS SIKATALOUSKOEASEMALLA TEHDYISTÄ ERI SIKAKANTOJA VERTAILEVISTA RUOKINTAKOKEISTA v SOLMU PARKKU SIKATALOUSKOEASEMAN V. T. JOHTAJA HELSINKI, 1928 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

4 Kertomus Sikatalouskoeasemalla tehdyistä eri sikakantoja vertailevista ruokintakokeista v Vuoden 1927 aikana on tuotantotarkkailukokeita jatkettu samaan tapaan kuin edellisenäkin vuotena. Sikatalouskoeasema on vuoden 1927 aikana ollut ensimmäisen koko vuoden käynnissä. Koeaseman johtajan tehtäviä on hoitanut tämän kirjoittaja, joka samalla on ollut Maatalouskoelaitoksen Kotieläinhoito-osaston ylimääräisenä assistenttina. Sikojen hoitajana, jonka. tehtäviin kuuluu sikojen hoitotyö, rehujen ja eläinten punnitukset, ruokinta j. n. e., on toiminut sianhoitaja Eero Tammiranta, jolla apunaan on ollut yksi vakinainen apulainen sekä toinen apulainen, joka on avustanut pesuissa y. m. aikaa vaativissa töissä. Koe-eläimiä on otettu koeasemalle vastaan ympäri vuoden. Jokseenkin aina onkin voitu varata tilaa kaikille ryhmille, joita kokeisiin on tarjottukin Ainoastaan syksyllä oli koeaseman sikala parin kuukauden aikana niin täynnä ettei kaikkia kokeisiin tarjottuja ryhmiä voitu ottaa vastaan. Tänä vuonna on samaten kuin edellisenäkin koeryhmien lähettäjillä ollut tilaisuus saada 1 emakko takaisin sikokseen, sillä koe-eläimet ovat koko kokeen ajan olleet lähettäjän omia, ja on kustakin ryhmästä kokeen päätyttyä joutunut 3 kpl. Sikatalouskoeasemalle ruokintakustannusten korvaukseksi ja 1 eläin lähettäjälle, jolla on ollut tilaisuus valita haluaako ottaa hänelle tulevan eläimen takaisin siitokseen tai lähettää teurastettavaksi, jossa tapauksessa Suomen Karjakeskuskunta r. 1. on tilittänyt suoraan ryhmän lähettäjälle sen hinnan. Väkirehut on ostettu suurimmaksi osaks'i Keskus osuusliike Hankkij alta ja kuorittu maito Voinvienti osuusliike Valloita. Väkirehut on varastoitu Schidt & Hallbergin myllyllä Tikkurilassa, jossa ne myös on jauhettu ja lähetetty sieltä 00 kg:n erissä Puistolan pysäkille. Kuorittu maito on lähetetty Valiosta junalla suoraan Puistolan pysäkille, jonne se on saapunut joka päivä klo 11 aikaan. Työn laajuus: Vuoden alussa oli koeasemalla, eri sikakantoja vertailevissa kokeissa yhteensä 20 ryhmää, joissa kaikkiaan 77 eläintä. Vuoden kuluessa on koeasemalle tullut näihin kokeisiin kaikkiaan 28 ryhmää,

5 4 joissa on ollut kaikkiaan 112 eläintä. Suurin määrä ryhmiä on tämän vuoden kuluessa tullut Honkolan siansiitoskeskuksesta Urjalassa, josta on tullut 4 ryhmää. Kaksi ryhmää on tullut Mustialan siansiitoskeskuksesta, Pekkalan siansiitoskeskuksesta Ruovedellä ja Saarelan siansiitoskeskuksesta Viipurin pitäjässä. Taulukossa 1 on esitetty kaikki vuoden alussa koeasemalla olleet ryhmät, vuoden kuluessa sinne vastaanotetut ja vuoden kuluessa teurastetut sekä kesken koetta hävitetyt tai kuolleet eläimet. Samoin on taulukossa vuoden lopussa koeasemalla jälellä, olevat ryhmät. Taulukko 1. Sikakantoja vertaileviin kokeisiin vuoden 1927 aikana otetut ja valmistuneet ryhmät ja eläimet. Lähettäjä Jäljellä ':.-. td E'. Tullut V aikana 'g tri Valmistunut v aikana '..," td s'. ; Kuollut tai hävitetty kesken : td ; Jäljellä Maatiaisia. Aitoniemi Eerola Karhu Kojo Laalahti Latva-Luhtasela Myllykylä ikkala Osara Varparanta Yhteensä maatiaisia Yorkshirerotuisia. Airaksela Alhainen Elisenvaara Harviala Honkola Koivikko Leikkonen Littoinen Mustiala ' Orismala Otava Pakurla, Pekkala Saarela Simpele Uusikylä Yhteensä yorkshirerotaisia Risteytyksiä. Rättö Yht. kaikkiaan ; td ;

6 Vuoden kuluessa on valmistunut.ja teurastettu.kaikkiaan 32 ryhmää, joissa yhteensä 123 eläintä. Valmistuneista ryhmistä on 11 maatiaisrotuisia. käsittäen 43 eläintä ja 23 yorkshiremtuisia käsittäen 80 eläintä. Kuollut on vuoden aikana vain 1 koe-eläin ja todettiin siitä tarkastuksessa Valtion Eläinlääkintälaboratoriossa, että kuoleman oli aiheuttanut vatsa- ja suolitulehdus. Vuoden viimeisenä päivänä oli köeasemalla jäljellä yhteensä 18 ryhmää ja yhteensä 6 eläintä. Maatiaisryhmiä oli vuoden lopussa jäljellä. kpl. ja yorkshireryhmiä 12 kpl., joissa 42 eläintä. Risteytysryhmiä oli vuoden lopussa jäljellä 1 neljän eläimen ryhmä. Koe%eläinten ruokinta ja hoito Kokeiden järjestely on ollut samanlaista kuin edellisenäkin vuotena. Kussakin ryhmässä on ollut 4 eläintä; 2 emakkoa ja 2 leikkoa, mutta kuten taulukosta näkyy, on tästä säännöstä useita poikkeuksia, niinpä on kadessa ryhmässä ollut pelkkiä leikkoja ja 3:ssa ryhmässä 3 leikkoa. Yhdessä ryhmässä on kaikki neljä ja 2:ssa ryhmässä 3 eläintä emakkoja ja 1 ainoa leikko Ainoastaan 20 ryhmää kaikista vuoden aikana valmistuneista 30 ryhmästä on ollut sellaisia, joissa on ollut.2 leikkoa. ja 2 emakkoa. Ruokinta on ollut aivan sama kuin edellisenäkin vuotena ja on siinä käytetty seuraavaa suunnitelmaa. Luokka Eläinten paino Taulukko 2. Iuorittua ynaftoa Cftwajauhoja Eläintä kohti päivässä "(aurajauhoja Maissijauhoja I s II III IV V VI VII VIII IX X ' 2.8 XI , XII Tämän suunnitelman mukaan on eri rehuaineita käytetty rehuyksiköissä laskien seuraavassa suhteessa:

7 6 Kuorittua maitoa 21.1 % Maissijauhoja 36.7» Ohrajauhoja 21.2» Kaurajauhoja 17.o» Ruokinnan taloudellinen tulos. Eläintä kohti tulivat koe-eläimet saamaan keskim.. koko kokeen aikana: Kuorittua maitoa 41 kg å : : 0 Maissijauhoja 96 kg å 1: : 40 Ohrajauhoja 8. kg å 2: : 70 Kaurajauhoja 8.s kg å 1: 80 10: 30 Yhteensä 40: 90 Kun koe-eläinten paino on kokeen alussa ollut keskimäärin 19. kg ja kokeen lopussa 96.7 kg niin painolisäys on siis keskimäärin ollut 77.2 kg elopainoa. Teurastustappio on ollut keskimäärin 23.1 %, 9 x 77.2 joten teuraspainon painolisäys on ollut 76. = 9.4 kg, ja 100 kun Suomen Karjakeskuskunta on keskimäärin maksanut te_uraspainokilolta 12: markkaa saadaan kokeen aikana saavutetun lisäkasvun arvoksi 9.4 x 12.0 = 712: 80 mk Ruokintakustannukset yhtä teuraspainokiloa kohti ovat 9.4 = 9: 11 mk. ja jos oletetaan että ruokintakustannukset ovat kaikista kustannuksista 7 %, niin saadaan 1 teuraskilon tuotantokustannuk x 9.11 siksi 12: 1 mk. Täll ainen yksinomainen väkirehu- 7 ruokinta on siis vuoden 1927 aikana juuri kannattavaisuuden rajalla. Sikatalouskoeasemalle on tämän ruokinnan tulos edellyttämällä, että ryhmän lähettäjälle tuleva eläin on ryhmän keskitasoa, seuraava: Tulos 3 eläimen myynnistä x 3 = 2 138: 40 Ruokintakustannukset 4 x 40.9 = 2 163: 60 Ruokintatappio 2: 20 Kokeissa käytettyjen rehujen laatu käy selville Maatalous-.koelaitoksen Kotieläinhoito-osastolla tehdyistä analyyseistä.

8 Taulukko 3. Eri sikakantoja vertailevissa kokeissa käytettyjen rehuaineiden analyysit v Päivä Rehuaine.'.,''.=- /- P P '" c'c'4'-'' <F,'" ''' '0.-m. '...UQ P ', `'.,.P. I Sulavaa I valkuaista C,' ' ''' P ; ''' E: R Typettörniä l uuteaineita Kaurajauhot » » Keskimäärin Ohrajauhot » » » Keskimäärin : Maissijauhot » Keskimäärin Pääasiallisin ero vuoden 1927 kaurajauhoissa on edelliseen vuoteen nähden niiden kosteus. Edellisenä vuotena oli kaurajauhojen kosteus vain % ollen tänä vuonna keskimäärin %. Tuhkapitoisuus on ollut korkeampi kuin edellisenä vuonna mutta kasvisyy alhaisempi. Ohrajauhoissa on vesipitoisuus ollut noin 1 % pienempi kuin edellisenä vuotena ja typettömien uuteaineiden määrä noin 4 % suurempi, mutta puhdasproteinimäärä noin 1 % pienempi kuin edellisenä vuotena. Maissijauhot ovat taas olleet joka suhteessa jokseenkin samanlaisia kuin edellisenäkin vuotena. Kokeiden lopputuloksia laskettaessa on rehujen ruokinta-arvo laskettu siten, että yhteen rehuyksikköön on laskettu ohrajauhoja 1.o kg, kaurajauhoja 1. 2 kg, maissijauhoja 0. 9 kg sekä kuorittua maitoa 6.o kg. Kuorittu maito saapuu päivittäin puolenpäivän aikaan koeasemalle, jolloin se pannaan happanemaan. Seuraavana aamuna punnitaan kunkin ryhmän koko vuorokauden rehuannos eri astiaan ja sekoitetaan eri rehut siis koko vuorokauden ajaksi keskenään. Täten punnitusta päiväannoksesta jaetaan. pienemmille eläimille, (aina 40 kg saakka), viidesti päivässä, nimittäin k:lo 6, k:lo 9, k:lo 12., k:lo 1 ja k:lo 18, suuremmille (yli 40 kg painaville) eläimille annetaan ruokaa vain kolmasti päivässä, muutoin samaan

9 8 aikaan kuin pienemmillekin paitsi että k:lo 9:n ja k:lo 1:n ruokinta jätetään pois. Kalanmaksaöljyä annetaan noin 1 å 2 g kymmentä kiloa elopainoa kohti kunnes ryhmän.keskipaino on noin 40 kg, sen jälkeen saavat koe-eläimet rehukalkkia noin 10 å 1 g eläintä kohti. Ruokinnassa ei ole pidetty koe-eläinten elopainoa määräävänä, kun on ollut kysymyksessä, mihinkä ruokintaluokkaan mikin ryhmä sijoitetaan, vaan on siinä otettu huomioon aina kysymyksessä olevan ryhmän ruokahalu siten, että jos ruokaruuhi on tyhjennetty puolessa tunnissa _ruokinnan jälkeen, on kysymyksessä oleva ryhmä siirretty seuraavaan luokkaan. Jos taas ruuhessa on vielä tunnin kuluttua ruokinnasta rehua jäljellä, siirretään ryhmä ruokinnassa yhtä luokkaa alemmaksi. Sikalan vieressä on aitaus, jossa koe-eläimet ovat olleet j aloittelemassa noin pari tuntia päivässä, aina kun sää vain on ollut sellainen, että eläimiä on voitu ulkona pitää. Koeporsaat punnitaan koeasemalle saapumisensa seuraavana päivänä ja kahtena sitä seuraavana päivänä. Alkupainoksi otetaan näin saatujen painojen keskiarvo ja lasketaan koe alkaneeksi keskimmäisestä punnituspäivästä alkaen, mainittu päivä mukaan lukien. Sen jälkeen punnitaan kaikki eläimet kerran viikossa, nimittäin joka tiistai. Koetta jatketaan kullakin ryhmällä niin kauan, että ryhmän keskipaino on 9 å 100 kg. Jos ryhmän kehitys on niin epätasainen, että suurin eläin ryhmässä on yli 10 kg pienimmän ollessa alle 90 kg, lähetetään suurimmat eläimet aikaisemmin teurastettavaksi kuin muut, kun taas muussa tapauksessa aina lähetetään koko ryhmä kerrallaan teurastukseen. Kokeen päättyessä punnitaan eläimet kahtena viimeisenä päivänä ja loppupainoksi otetaan näiden punnitusten keskiarvo. Koesiat viedään Suomen Karjakeskuskunnan autolla Helsingin kaupungin teurastuslaitokselle, josta ne teurastettuina siirretään sanotun liikkeen -jäähdyttämölle, jossa sitten toimitetaan laatuarvostelu. Ennen teurastukseen lähettämistä on koe-eläimet, arvosteltu ulkomuodon perusteella. Tämän arvostelun tarkoituksena on ollut saada selville missä määrin tähän saakka vallinnut käsitys toivotuista ominaisuuk-.sista on ollut oikea, sillä ulkomuotoarvostelussa saatuja tuloksia on ollut tilaisuus jälkeenpäin verrata teurastusarvostelussa saavutettuihin tuloksiin. Ulkomuotoarvostelussa annetaan pisteitä seuraavista kohdista: Pää ja kaula. Rinta ja lapa. Selkä ja lanne. Risti.

10 Kinkut Sivujen pituus. Sivujen syvyys. Koko ja kehitys. Ryhmän tasaisuus tyypissä. Ryhmän tasaisuus kehityksessä. Yleisvaikutus (Bacon tyyppi). Kaikissa näissä kohdissa annetaan pisteitä 9:stä,1:een, jolloin 9 merkitsee ala-arvoinen, 12 hyväksytty ja 1 'erinomainen. Pisteluvut 10, 11,.13 ja 14 ovat näiden edellä lueteltujen arvcsanojen väliarvoja.. Ulkomuotoarvostelun ovat toimittaneet agronomi T. Hossola,,koeaseman v. t. johtaja S. Parkku ja sikojen hoitaja E. Tammiranta yhdessä. Teurastusarvostelun ovat toimittaneet Suomen Karjakeskuskunnan tukkuosaston johtaja E. Klemola ja koeaseman v. t. johtaja maisteri Solmu Parkku yhdessä. Teurastnsarvostelussa punnitaan ensiksi ruhon paino, jolloin siis teurastuksessa on poistettu veri, sisälmykset, keuhkot, maksa ja sydän sekä harjakset, ja inhojäähtynyt yhden vuorokauden ajan. Ruhon painoa päineen, scrkkineen ja ihroineen kutsutaan tässä teuraspainoksi. Teurastustappio saadaan Vähentämällä loppupainosta teuraspaino. Teurastustappio on ollut yleensä verraten alhainen johtuen siitä, että eläimet on teurastettu viimeistään kaksi tuntia sen jälestä, kun ne on lähetetty koeasemalle. Erikseen punnitaan vielä pää, sorkat, ihrat ja, kinkku. Mittauksia tehdään seuraavissa kohdin: Selkäsilavan paksuus mitataan kolmesta kohdasta: säältä, keskeltä ja takaa. Näiden mittausten keskiarvo on selkäsilavan paksuus. Mahasilavan paksuus mitataan niinikään kolmesta kohdasta ja otetaan niiden keskiarvo. Ruhon pituus (kärsän päästä hännän juureen). Pään pituus (kärsän päästä pään leikkauskohtaan). Ruhon sisäpituus (ensimmäisen kaulanikaman etusyrjästä, häpyluun etukärkeen). Pisteillä arvostellaan: Silavan Selkäsilavan sijoittuminen Mahasilavan sijoittuminen. Lavan seutu. Kinkut 9 2

11 10 Pään, luuston ja nahan hienous. Lihaston määrä ja laatu. Pisteiden lisäksi määrätään vielä luokka. Koe-eläimet jaetaan kolmeen hintaluokkaan Helsingin markkinoiden vaatimuksia silmällä pitäen. Havaintoja ko&eläinten kehityksestä ja terveyden tilasta. Terveyden tila on kuluneena vuotena samaten kuin edellisenäkin ollut jokseenkin tyydyttävä. Yskää on ollut koko sikalassa kaikissa eläimissä, mutta sen takia ei kylläkään ole sattunut yhtään kuoleman tapausta, ja päivittäinen lisäkasvu on ollut sentään jokseenkin tyydyttävä vaikkakaan ei aivan yhtä hyvä kuin vuonna Tänä vuonna on keskimääräinen päivittäinen lisäkasvu ollut 64 g, kun se edellisenä vuotena oli 660 g. Tämä lisäkasvun aleneminen ei kuitenkaan ole yksinomaan johtunut huonommasta terveyden tilasta vaan myös siitä, että tänä vuonna on suurempi osa koe-eläimistä ollut syysporsaita. Vuonna 1926 teurastetut ryhmät olivat kaikki syntyneet 22/2-30/ välisenä aikana, kun taas vuoden 1927 aikana teurastetuista ryhmistä vain 8 on syntynyt vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kaikkien muiden ollessa syys- ja talviporsaita. Koe-eläinten kehitys on ollut verrattain tasaista kuluneenakin vuotena, niinpä on teurastettavaksi lähetetyistä 30 ryhmästä 18 lähetetty yhtäaikaisesti koko ryhmä teurastukseen ja 12 ryhmää on lähetetty useammassa erässä. Sairastapausten sattuessa ovat koeasemalla käyneet eläinlääkärit trit Söderlund ja Backman. Koetulokset, Keskitulokset eri roduilla näkyvät taulukosta 4. Eläinten lukumäärä vuoden aikana valmistuneissa ryhmissä on maatiaisilla 43 ja yorkshire rotuisilla 80, Suhde on jokseenkin sama kuin edelli-' senäkin vuonna vastaten suunnilleen suhdetta kantakirjaan merkittyjen maatiais- ja yorkshire-emakkojen välillä vuoden 1927 lopussa. Silloin oli nimittäin kantakirj aan otettu kaikkiaan 488 maatiaisja 1 00 yorkshire-emakkoa. Ikä kokeen alussa on molemmilla roduilla jokseenkin sama. Kokeisiin tullessaan ovat maatiaisryhmät olleet tänä vuonna noin ja yorkshireryhmät 7 päivää nuorempia kuin vuonna Kokeen

12 11 Taulukko 4. Eri rotujen keskitulokset v Durchsnittliche Resultate beider Rassen. Eläinten lukumäärä Anzahl der Tiere Ikä kokeen alussa päiviä Alter, Anfang des Versuches, Tage Ikä kokeen lopussa päiviä Alter, Schluss des Versuches, Tage Eläinten keskipaino kokeen alussa kg Gewicht je Tier, Anfang des Versuches, Kg Eläinten keskipaino kokeen lopussa kg Gewicht je Tier, Schluss des Versuches, Kg Rehun käyttö ja painolisäys Futterverbrauch und Zuwachs Käyttänyt keskimäärin eläintä kohti päivässä r. y. Verzehrt im Mittel je Tier und Tag, Futter-Einheiten Käyttänyt keskimäärin 1 kg:n lisäkasvuun r. y... Futterverbrauch je 1 Kg Zuwachs, Futter-Einheiten.. Painolisäys eläintä kohti päivässä g Zuwachs je Tier und Tag, g Ikä 90 kg painoisena päiviä Alter hei 90 Kg Lebendgewicht Maat. Landr. York Keskim. irn Mittel s o Teurastustappio % Schlachtverlust % Teurastustulos Schlachtresultat Ruhon. piiuus Sna Länge des Körpers cm Selkäsilavan paksuus sm Dicke des Räckenspeckes cm Mahasilavan paksuus sm Dicke des Bauchspeckes Silavan laatu Qualität des Speckes Arvostelu pisteissä Beurteilung in Punkten Selkäsilavan. sijoittuminen Verteilung des Riickenspeckes 12.o s 13.s 13.6

13 12 Mahasilavan. sijoittuminen Verteilung des Bauchspeckes Lavan seutu Schultern K inkut Schinken Pään luuston ja nahan hienous Feinheit des Kopfes der Knochen nnd der Rant Lihasto Fleischansatz Ryhmän tasaisuus kehityksessä Gleichmässige Entwicklung der Gruppe Maat. Landr a o 12. s York s 12. s Keskim z 13. a päättyessä on molemmilla roduilla ryhmien keski-ikä ollut noin 2 päivää pitempi kuin edellisenä vuotena, vaikka elopaino kokeen lopussa on noin puolitoista kiloa pienempi. Koepäivien lukumäärä on maati.aisilla.130 ja yorkshireryhmillä 116 päivää, joka merkitsee, että koesiat ovat olleet keskimäärin noin päivää kauemmin kokeessa kuin - vuonna Rehunkulutus eläintä kohti päivässä on ollut jokseenkin sama kuin vuonna 1926, mutta suhteellinen rehunkulutu (yhden kilon lisäkåsvuun käytetty rehumäärä) on molemmilla roduilla 0.o r. y. suurempi kuin edellisenä vuotena, ja erotus maatiais- ja yorkshireryhmien välillä on aivan sama eli 0.24 r. y., Painolisäys eläintä kohti päivässä on noin 20 g pienempi kuin edellisenä vuotena, mutta erotus maatiais- ja yorkshireryhmien välillä on kertomusvuonna 2 g kun se vuonna 1926 oli 6 g. Koska kaikki eläimet eivät tule kokeisiin yhtä vanhoina, ja kun eläinten päivittäinen lisäkasvu nousee tasaisesti iän mukana ei päivittäinen lisäkasvu kokeen aikana vielä ole eläinten kehitysnopeuden mitta. Sentähden onkin kullekin eläimelle laskettu sen ikä päivissä silloin kun se on saavuttaneet 90 kg:n elopainon. Maatiaisryhmät ovat saavuttaneet sanotun painorajan 186 päivän vanhana, kun taas yorkshireryhmät ovat siihen tarvinneet vain 174 påivää.. Yorkshire-eläimet ovat siis saavuttaneet 90 kg:n elopainon 12 päivää lyhyemmässä ajassa kuin maatiaiseläimet. Teurastustappio on jokseenkin sahaa kuin edellisenäkin vuonna ja on suhde molempien rotujenkin välillä sama. Maatiaissioilla on molempina vuosina ollut 0.7 % suurempi teurastustappio kuin yorkshiresioilla. Pistearyostelussa ei myöskään ole tapahtunut suuria muutoksia: Lisää on tullut vain pistemäärä ryhmän kehityksen tasaisuudessa,

14 13 joka on laskettu siten, että on laskettu ensin ryhmän kunkin eläimen ikä 90 kg:n painoisena ja niistä koko ryhmän keskimääräinen ikä 90 kg painoisena. Sen- jälkeen on laakettu keskivirhe täten saadulle keskiarvolle seuraavan --kaavan mukaan -1/1, p2..n. 1/n jossa p = kunkin yksilön iän poikkeus ryhmän keski-iästä n = eläinten luku ryhmässä Näin saadun keskivirheen mukaan määrätään pistemäärä ryhmän tasaisuudelle seuraavan asteikon mukaan: Keskivirhe Pist emäärä Keskivirhe Pistemäärä.± ± 12. ± ± 4 13.o ± o ± ± 9 10: 14.o ± ±0 1. o ± Vuoden 1927 aikana valmistuneiden ryhmien polveutuminen, syntymäaika ja yksityisten eläinten sukupuoli käyvät selville taulukosta. Koska pahnueen suuruus voi myös vaikuttaa siihen tulokseen, jonka siitä pahnueesta otettu ryhmä saavuttaa, on taulukkoon 6 otettu eri pahnueiden syntymäaika ja suuruus sekä kuolleiden porsaiden määrä. Porsaiden lukumäärä pahnueessa on jonkun verran pienempi kuin edellisenä vuotena ollen maatiaisilla. keskimäärin 12.0 porsasta ja yorkshireilla 12. porsasta. Keskimäärin on vuoden 1927 aikana ollut siitoskeskustojen kantaemakoiden pahnueiden suuruus maatiaisilla 11.1 ja yorkshireilla 11.4 porsasta. Koeporsaat on siis yleensä otettu keskimäärää suuremmista pahnueista. Maatiaisilla on kuollut keskimäärin pahnueessa 1.3 ja yorkshireilla 2. porsasta, joten eloon jääneiden porsaiden määrä on ollut maatiaisemakoiden pahnueissa ja yorkshire-emakoiden Kokeiden lopputulokset käyvät selville taulukoista 7 ja 8. Niissä on esitetty yksityisten ryhmien tulokset. Taulukossa 7 on maatiaisryhmien tulokset ja taulukossa 8 yorkshireryhmien tulokset. Keskimäärin on molemmilla roduilla käytetty yhden kilon lisäkasvuun 3.3 r.. y. ja eläinten ikä kokeen lopussa on ollut keskimäärin 188. päivää.

15 14 t o o E 0, 0, 0, g, 1,- 14, 4, g, O., OD CO CO 07 CO ND ND ND ND C.D., 14' g, CO CO CO CO ND CO 0 C.,, I-' -.3 0' g, 07 0OD,-.1 C.1, CO ND /-`. CO 0, g,- ND,..1 ND I-' CO 03 g, CO Ö g>..,:.,.. >> M -z.> -- p - -.,.... p c-( p.1- - p :=:,, c_., :,. _,,,-. p.. -1.p p c p:.,...-ci,.. _ p c: %' -=. ',=. -, - r8-, '- - : ND 1--' /-, I-, ND I-, I-, I-, DD /-, C-' '''') >P0,-'PoPP?-ng c,, ș1-,\l\cr,p?",, tg.., -BP,D ).-.,.»:-c :.--, 1-, I-L F-,-, ) h- c:s-> 0-> g>. 1,..3 ND F-' I- Y-' CO CO CO CO CO C C3,--, C) 0 c..0 c..0 m co Go Go ND ND IND ND hd ND ND ND N01ON0 LOLO ND ND NO 0) ND DD 0) NDND NDND ND NDND ND NDND...I I c 03 C , PD F'' V) 0 F1 F.' r.:j W Fo F., W 0) 0) w w W w?) Fi' F. Fi).,-", Fi) W F,, Pg Fn F, t0 i., 1,0 t,0 )-, 1,7 ND ND I-' ND I-' CO /-' ND ND I-, CO ND CO -.7 ND 0 CO g, g, ND ) g, 0, CO ND -..a 020' 020' c0...,,a...a...a 4., ] cax 030' 00,4:.. 0)...a I--, C.O 0.., c.ti 0 CO ND 0, CO (.. 0) 0' 0' CO CO 03 ND CO 00' 02 OD 0,,,, cf, 0 i...,... ct, 0... g, g, ce- C 0,,... (D 0.-;',. 0 CD --. 0, I-. 0 c, c,,1:3 (:,,-1,-- 1L-..'-C/ g; g. `C.,ci..-,-", CID 0 c.,,.',ti r-n,,.! i-l'..,,...1-zi..,, -.,--,.. a 9.._, 9. cl.- u, co P '0 0'.. '-' % 0". 0!-9 '-ci-' D..'. C" ' 0 0 k,.., 0 ;:'-' '-' alt ir- ' l "'' -,?,, J--3.-.,--3 CD J-1...,:g,.,- '-''.. '-'....,_ 0 '. 1-3 '''' '. ' 0 CD '.,: P C.0 ct-.. - c c -: - 1,-, -1,1,..-, g. P c.,.. Cfri P:.9 '-' 0 0,-1 '0, - 'I. ',z=1." C,-d t-i 9,: CD 1=', eg c)?.-..-.,-,::,-.,,--,_.-.,_.-,-, :-as.-.0,, CD ,-, 7..-.: '-0 CD..-.,..,_,:-,,-,.,,-_,.-,_, ' p..-,p,.,7_,;.,:i 0, c 0, c:. :-: 0 c, '-' -.',-1-, p g>,_., r CD, ". I-t,1,! C/4 8 r-,2.,4,.., r..? 9,- ',>:,-,,-< :-,-1 P.0 0: 0,,..,-,--..."' C -...i ''' g, -.. 0:.,.. t.j 0: --. r_cj g, c.,-- bil p>,-,. o. -..D,.._ c', P...',-. '-' '.. rn C'i.,--- gj I'd,-. -, o:...., 7,,,_,, m-,. ',":,':,D......,..,... '.0? " '-'.. '-' J-,. 0 1'...-0 gq' 0 0.0,,_,,--,'-0, o a t-+,.,-,..,` -,...,,,,t' " -, o -..,':-1. '''' CD."'.,. C C> 9> CD,-. go.-. I-,-, r".,.- ''',-, cz) co 1,-.1 c:, '''.,,, Cf - (.. g, ' a-' 1-1 `- P CD ET:2_.!=r CD g, 'T' g,,,... g. e-:,-'...', `A-,..- L'! F.,. cr> ir..t.-, O ullifi- "a mx.g o3mninvi, C1) F.12 Fj. Fi): Ff).i) ($2 FI) (/2(1) F1, F, F,-, P, F., 0(12 ((2 Cl) Cl) Fi, 0) 0) FI) F1, 0(1) ,-.-..I CO 0,C.,, CO ND 03 C.), 14, CO CO CO CO I-, LO 07 CO I-' CO 1-,. CO b-` OZ 0 000co CO C.D, ] OD I-. 0, I-' 0...] CO...] er, 0 1,--, CO C,,, C..0 c..0 OD ND I- 1-3 C/2,t7', l"" I-CJ, ri, ir-izszrcn -,-, cfq 0 1,-',-, 1, a 1,2, r, P 0: c,-c co, c.,-.-..,...: - ':,-.. g, p,,,,, -. 0,-.:i 0 g-.- g', p 0:...4 c".",-,,-..1 0,..,-,...,--'. cro rn 4,.. cn, Emä,,- 1- -,- 03 :- 0) cu i- /-' '. V-' ND I-, I.F. I-' g, CO -, OD CO...I 00' 03 h-, OD DD DD CAD DD DSD ''' 020) I-, I-, 03 I-,.:".'STL,01 DD I-, I-, 02 I-, I-, 1,. 0, h'd OJ I-, g, ND N.3..P. " CO 1,..3 0 I-' C.,-, CD, /-' CZ CO 0., 03 0 Cr'J 0, N.3 ND CO C.,4 CO0 0 03,1 CO ND N.3 4,, 0 I-' 0S/7 N.D (0-] 0 -. CO h' /-' IP. 10 I-, 03 b-, 07 ND, CO g'. 0' s4,.. I-, CT,,,. ND I-' I-, I-, /-+ ND I-, 0 OD -, C> I-, 02 DD I-, 02 C1D 0.Pj:-.' I, DD DD 0 DD 0, )--' D.D w d...,11,..j..1,0,020),,.d.d CO /--, ho,t--, s,,,,,,7.3 cc C-7, / LODS..0 i - b0- CD 0, I-, 0 I /-' 03 ND I,' ND =' ' 1-' to N.3 03 I-` c.), -.3 op 1- = oo 1 I-' CDCzCD...)-` CC CO 00 Is. M )--,. m M -.1 4, 0203 CAD DD 0D 0 0, 0, C.), /-, DD I-, DD /-, DD I-, IND 1-' /-, D.D I-, ND /-' )-,10 P C'' -' 03 P:-302:-.2 :," c.'.c':-1 `.,=) 0)030 `.-,D,.-`97, :--,03 ):--`:-Ic>.-c:''.:Y' I- i- -. }-, --, )- r 1-L 1-L )-. 0)03020,g,..0) )-.1-1-, --03o03c00))- I-, 123 /-, I-' C.9 IIIIIIIIIIIIIIIMIIMMIIII NDNDNDNDNDND ND ND 1,D ND 1,D ND ND IONDNDND ND 1,D ND ND ND UDUD NDI,DND UDNDND -1-.]-] l'n1 P..i. '.. I. l -1 ;. 'i," Porsaiden numerot Koe alkanut

16 Taulukko 6. Yleiskatsaus vuoden 1927 aikana teurastettujen ryhmien iästä kokeen alussa, sekä pahnueiden suuruudesta. 1 N:o Lähettäjä Syntynyt Keskipaino kokeen alussa I I Ikä kokeen alussa Pahnueen suuruus Kuollut Huomautuksia Maatiaisia. 23 Laalahti Aitoniemi Laalahti » » Osara Latva-Luhtasela Osara Myllykylä Kojo Ei ole tieto ja 7 Eerola Keskimäärin Harviala Leikkonen Saarela Saarela Pekkala Mustiala _ Ei ole tietoja 33 Honkola Otava Orismala Koivikko Saarela Elisenvaara Airaksinen Saarela Alhainen Littoinen Pekkala Saarela Harviala Keskimäärin

17 16 c. '--..., t-',=:...-,-...,.,e,': '4 e004_.02, 02, 2, 2, c.,:2, ci.. F.' p,0co030303N 1,01,0 4.,0 --3 ND C. ci) w.:., Pr o:n Imailiefli 1 Co 1,0 L,D ND 10 cu bc u0 bc 42- Ufnfreg t- 1 r 1,0 N0 IsC' 1,0 L,0 I-, 1,0 1,0 ND SIMI o on on -3 en c3 c-, cn 0:-, cn vssniu u00310x 0 CO 4.,.CPCOCPWCZI-, CP00004-,!. ti 4-, 4-, , 03 ND 4-, , th" CO VsSndoi U0a3pDX '^' 0-. Cr.c.w4244encurc.0Cooccu g',4 I-, r 03 1,0 Ls ,0 4--, 4-, r r 4--, 'essniv,?.. ~fox 0 c,. 0 0 c. g. 0 0,... c., c., -cr CO CI:DGC/ C2,12 9.' P".-Lc''.),) 20 9',9-'.--, -":-1 0 ussnclolu00310x : , o Pc,PPPPP9PPP c.,--, c.c.00 ä)1 vss'gn w c,, , C/7 0/ 0 -Tpd nns'erpsiu, 0 c., c. c.c I-, 1-, /-. V-, , 4-, 4-, I-, 1-, ,, VILOSIOUrCd GO GO 00 GO GO 0 CO GO GO 00 C" GO 00 0 CO u: 06 'Pii C0 1._0 0 ' I.1, IP- C.7 0,i,- cc, 0 0 Uss'PAMcl II=. 10,-, 0/ 0 14=/. /A- ':z Cr, CP, e) CP 0 :-.1C., 0, /-I 0 ch 0 C4 c.,:, /0-4 00,F, 40-0 Co. CT 1A. CT C CC, 0 CO 0 0 C.C, CO CO CO e.. P ie e- P -B1`.. e- i-.` e- 9. e" 0 0 CO CT 00 Co, Cn CO k -- tr' P,e- 1: le-. Ii', e e-,e o e. 1--, 00,-, D D 0D Ca,-4 a... cp c7, 03 C., C, 1-, 1-, I--, /-, ' I-, /-, I-, I-, 10 Z./ I-, l' I., , <..0?,7 0 C7/ C., Oi GT CT 4--1,-, I--, I-' I-, F-, /- /-' i-' I-. I-. I-, c.0 oe,/4-,,-,,,, -1 -II , 1-, I-, ' i-, 1-, I-' I-, 1-, I-, I-, C./..D C0 07 CJ,D? 7 p., C1.7 p7 p.d I.ND t{ , A V-, /-, 4-4- I-, I-, f-, V-, I-, I-, I-, I-, / co.4; co e.,..,-,,, 0 '3 I-, /00 I-, I-, 1-, I-, I-, 1-1 I-, /-, 1-, I-, I-, , CO CO CO 00 t-, W :4 o, b h., 0 0 apt ab /-' /-' /"-L 1-' /-'' /-' 1-' 4-' -' 4-` )-' 4-' -, 'cz if, o,-, e.z o, Cz h w 00 I-, I-, I-, I-, I-, 4-')-' i-, /-1- /-, I-, I-, L0 1-, CO C.4 CO?J 00 1-, p. p,d,,, c. oo -.1.r.,,, c.. ca b., 0,i, I.P. Ca C.P. 03 CND Kasvunopeus tinunsmi -W11 U:2,1 I ; 'X, o1dclu1suls00n9a,.0.1s snilvd mrucinn'll / Ms srms3rga wenviispmas /lils snts3red TreArlpg1.1:UW Ilq:UUI IIVAVITS uouluemmorts UOTIIMIMIOrIS treevelputren nqngs weavi 1.11)1.,113I M 1.1'011V11 uolsrm trna olsmin 0.,1--,- I 1-1 i 1-1. l I-, C.4.Z :--, i--, ts.d C.1.7 r r 4-, 4-, 4-, 4--, 4-, 4-, 4-, 44-4, I-, CO CO CO 1,0 0.0 CO CO CO p.; 6 W , -.., h F-, UI CY, -,.1-, 4-, 4--,- i-- -, 1-,1--, I-, C130 CO 4-, , 0D 00 CO a. 0> «..1's, Teurastustulos Pisteitä teurastusarvostelusta Luokka K eski mä,ärin eläi nt ä k ohti pzpvt %31 uopmsla ugniqalruvevs vssniosonxesnwenny 17ssos31.4pi031 snnsyesul uuunis1/ iss, Cc (cc Cc + o co Tz

18 17 Taulukko 8. Cso :e T-e. C1) N N C3 N rtt. E 1 Ryhmän tasaisuus kehityksessä Teurastusarvostelussa, saavutettujen pisteiden keskimäärä -, r...o o.44..`3. '4 2 4 rastusarvostelusta Pis teitä teu ' 03.. o T :s3 -, ' 'o,--, :cd 00 2 N 0.d..!- -k =t1 Teurastustulos O 2 W 03 gi 4 >a ''''' 0, T T T 0 04 T cr3 cri c i c i.,2, -,-, c; cd -,' s c; cd er3 cd :, Cfj cri csi csi,--, ,.---: 1-4 T1 T44 N1 r-1 T1 /--1 TT r-1 T /--1 T--1 T-1 T--1 T-1 co.--- co.0 ae a--. o ae o ee o --,-, ,,,s 0...,, 00.0 cd eri cri cri cr3 cd cd 0C.1 dr, 3 -,,t., cd cri ed c. cd cri ,.,--,,-,, T-1 T T T T 1-1 T-1 N1 T1 T--1 T T--4,-,,-,,-, I H ll 1 III 1 I 11 I I I 1 I I 1-,,-,.',--9- 'IM no `',-, I-, 0- oo - ș no,ti osi co co cq,s - ș aq oo -0t, -, -.1: no,-, -,t,: co 1--: o CO T C..0 0 N 00 GO N 0- CO 00 t- c,d 0 0 ed. 0 Cd dcd... Lihasto cr3 cri cr3 cd cri ed er3 33 cr3 -,t; eri cd csi cd --,t; ed cr3 cr3 c,i cri 1-4,,--(,-4,0 T T T T T T T T T T T T T T T T Pään luuston ja nahan hienous Kinkut Lavan seutu Mahasilavan sijoittuminen Selkäsilavan sijoittuminen Silavan laatu Mahasilavan paksuus sm. Selkasilavan paksuus sm. Ruumiin pituus sm. Teurastustappio - % 1kg:nlisäkasvuun. Päivässä Ikä 90 kg:n painoisena Lisäkasvu päivässä kg. Kokeen lopussa Kokeen a lussa 4 Kokeen alussa 04.hrlidiä å Kokeen lopussa Karjuja Ryhmän'. N:o `44 0,1 0,C, , c. ed cr3 cr cd cr3 cd cri cr eri -1.1 cr3 cd csi c i cri cd cr3 cd -,-,.--(,-. -,- T T T 1-4 T T T-1 T-1 T-1 T-1 T T-1 T-1 T T t- 0 0,1 0 Ckl ,--:.--: 1-1 N T-1 T-1 T T-1 T-1 Nl 1-4 N T-1 T T q 0 0, 00,,,, , 00 t".,i, C.. 0, -,,, cd cr3 cd cd cr3 c.icri cri -,,it cr cd cd cr3 c.1 c i cr rd T--1 T-1 Nl 1-1 T TT 1-1 N +-I T-1 T-1 N1 NI Cl 00 T-1 0 Cl , r- 0,--i Cl.11 Cl 1-1 cd 0. cr3 cd cd cd cri cri cd cd c.1 -- CO C i cr3 ed 0.1 cri eri -,-,,-4,--1 T-1 N T T-1 /-4 r-1 T1 T C- 0 CO.0 Cl TH Cl Cl " ,.-t*, cd cri cd cd: ed c: -,ṫ, cri cri,i-,' cr3 cd ed o. eri csi cr3 -,,, ,.-- -, T,--I T1 NI T--1 T-1 T-1 T-1 T1 T cr T T4 'Cr, cr3 Nl N cd T1 110 cri C T CD N CO 60 T-1.0 ri'l -.Ft cd cr,-r: ed cr3 csi c. cr3 cri cr cd er3 cri cri cri 0. cd cd cr3,--,,--, T--1 T-1 Nl 1-1 /--1 T-1 Nl T T 'T 4-1 N T-1 r-1 T T Tdl T T N ril CV Oi 0 1 0\7 CV OI CV C11 Csi C,.1 -N1 001 CV C1r 1 GV Oi 0 7 CC: ee o..,,s-, 01 CD N N ell M CO CO Ck- N 0..0,1"-, er3 -,1*: -,", 06,1- -.,i+ ed -,' s cd -0i: at' eri -0t er3 cd ae co c N ' s --,1 21 cd csi cd -,-:, cri eri cr3 '21 u-3 cr3 c.:3 c.1,, csi csi d Cr, Cr' d 0 - d Cid Cd 0-'d Cfd CZ C:rd Cr, Crd 0, 1--, 0 CO t T od CkJ L0 N CO ,' o-,2, -,, -g, ud cd ;ei eri c..d csi c.1 Gg CV G 1 G\ Csl Cg G\I CV 0101 C Ol C O 0 N T 1- T O T 7. 0 N 00s 04 0 e e 0 0 cr3 ed cd cri cd cd cd cr3 cr3 eri cd cd 0. Ce. cr cr3 cr3 cr3 cr3 er3 c,-..,0<..0..ncomb-odoe0,--,,,dc.00,r,c1010csi cq.0 --c,4 -,a -af, -:: 0 TI1 N N T Cl CV ci c. 04 o. c i c.i osi 06 c.i c. 0. csi csi c.-ti csi c i 0, o i cse -, co ceo co oo ---, -.s.n t-- uo co,.-i uo cre t- co co 1-- uo co c-- r- 1- t - oo co cso oo 1--- r- eo c. C9 C.L) r- -,-: -,-- -,--(.,--:.-. T-1 T--1 T--1 T--1 r ,-1 T-1 T-1 T-1 Cl T T T -,11 0- T m 00 'Cil 0n,-1,-,,..000,-Icqw.n.cobsncsi,i,.....0,- -',H..-- c, <0 c' "' c. -4'' o ''',' c" c' "' '-'' co.- '4-14' te, co 0 0 co <0 44) e ce, c2' <0 '11 'c' <0 ci 004 ce,,-( o ae,--, o -a 0, e..s, ce <0 T1 0 0 C- cs. cs, c-.3 c-d cs cm cncs-crce,cr..,crcd TT T TH.3 0,dd ) 06 c;..-3 cd cri c; c oi L--: c; d T N1 N C0 T-1 00 C0 T4 N1 r-1 C0 Ti G Cr Tt T OTI CO 06 C13 C11 TrI1 Cr T--1 oo t- CO 1 CO CO CO L'T t - CO 06 CO t -- N1 0- Cr IN 06 T-1 T-1 T-1 T-1 T-1 T-I T1 /-1 T-11-1 T--1 N1 T1 N T /--1 N1 T Cr CV CO CO CO CO 10 T in 0,1 CD 1n 11.0 U.0 IrD U.D 0 09 d-d-j 10 CO C CO CO CO CO 0 L" CO 00 N1 00 CO CO 00 OI C0 01 C0 1 N 0,1 Cg 0.1 C0 00 n N Ol T-1 1 en c..1.--:,-, GQ G\1 Gq as] cq,t+ T C0 CO 1 Cl o0000 N NT CO 0 CO I-- N 10 CS7 CO c i cm cg c'l CrJ e t - J C f D CrJ Ce CYD ctl.,1.1 TI1 N1 N C.,CD 10 2,3 c3 c'3 cd,--. c3 c p.3 ce..-,1.,3 7 g. 1 c3 C" c3 '''''.-, c3 c3.--. g o.-&1 ct 0 ca.,--,,--, <,a _", ;- cs -4.-.> ce % I. :ce 0. '4 c.) Kertomus sikatalouskoeasemalla tehdyistä. 3

19 18 o:n uvrmika W 1.-d. LI7 :,.. e,.1cnt-1 co,--,e,.. e, co 0-I g,e I,, , o, -,7,..7.,. 0 E.... a' CP-. 0 FD 0 0 z, --4 -b.i,, CD c go g. I-,,--.. ey. c.,. ge 00 O" Co E, W W W W W W W W W 0.2 C/2 Ce3, f--4 NO 1-4 CO CO 4, -3 NO 03 CO 00, 4> CO --.1 C43 CO CO 0, :.0 CT. CP I. I'1-z= 0 '-.6,- 0..,. 1-, CD /-4 W W W W W W W W W W W W , NO C3 CD CO C3, r.a -. o... 0,.._. CO CO NO CD.... td g=: w,..% w,4=-,1=. ;;= -,,, t0 D.D c3, Co CO 00 w. et 0.J C., c.d 00 Cr,, AS000SH inä3i I.& M MM M M ,1 M CeD 00, C en M MM CO 0 0 M 't IPSIIATET n 1 )I Vi4MTO nnsmivsn NOW 10 NO NO NO NO NO 0 NO C9 0 C.0 LI.. I-' PII' c-'.' P tr' P -1 C.0 Go 0-4 GO 0 0 CII '!I'I ti'. P'' t - c% 0%, , - Cr, -4 0 C. CO C.0 CO 0 0 P t[' tl'.'''.- 0 Go L G C. '.;'. C-' P. >3". 0 GO,..O LO % Id -eirqsnlsrmay IIN mm. -icl ullunum 'MS SIIIIS31ed u-envils-puos NO 10 NO NO 1.0 NO 10 14, a,, ;C-, 60 Cr, 1- ;1. 4, 10 0 NO s.d ;-., C. ;,..% o 'Ms snnszuct Trenuipmfew Ii, r 4, 4, 4, 4, cu 4, NO ej3 10 C.7 I I -4 I 1 NO IIIIIIII I -, NO I -i ,,i 1-1 Luokka ,. 0 c,.,-, w c.,-, c,,,,. ---, r r r r r r r r if, LO I:, 0 0 W CO -, , o w. cr, r r r r , `g1wiipiso' sla rgssamalmax STVEL9TUSUI

20 19 Kantaeläinten tarkkailua koetulosten perusteella. Maatiaisryhmät. Laalahden siansiitoskeskuksesta on kertomus vuoden aikana ollut kokeissa 4 ryhmää ja vuoden 1926 aikana 2 ryhmää. Molemmat v valmistuneet ryhmät ovat karjusta S.M. 49 Virsseli ja vuonna 1927 valmistuneet ryhmät kaikki karjusta S. M. 7 Jupiter. Yleensä ovat Virsselin ryhmät parempia kuin Jupiterin, mutta johtuu se myös emistä Halla ja Hasa, jotka todennäköisesti ovat parempia kuin vuoden 1927 kokeissa paraan tuloksen saavuttaneen ryhmän emä S. M. 332 Misse. Sitäpaitsi ovat v:n 1927 kokeissa olleet ryhmät kaikki syysporsaita kun taas v:n 1926 ryhmät olivat kevätporsaita. Vuoden 1927 aikana ovat Laalahden ryhmät saavuttaneet keskimäärin 619 g lisäkasvun eläintä kohti päivässä.kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 670 g. Suhteellinen rehunkulutus on keskimäärin 3.72 r. y., joten se on 0.03 r. y. parempi kuin maatiaisrotuisten ryhmien keskimäärin vuoden 1927 aikana. Paras päivittäinen lisäkasvu maatiaisryhmistä on ollut juuri Laalahden S. M. 332 Missen ryhmällä, jolla se oli 660 g. Suhteellinen rehunkulutus on sillä ryhmällä ollut myös aika hyvä 3.4 r. y. Ruumiin pituus on keskimäärin sama kuin kaikilla maatiaisryhmillä, samoin teurastustappio. Vuonna 1926 oli teurastustappio kuitenkin 0.08 % suurempi kuin maatiaisryhmillä keskimäärin. Aitoniemen siansiitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana ollut 1 ryhmä ja on sillä ollut 21 g keskimäärää parempi lisäkasvu. Suhteellinen rehunkulutus on keskinkertainen, mutta teurastustappio on poikkeuksellisen alhainen, nimittäin 21. %. Ruhon pituus on hiukan keskimäärää suurempi. Ryhmän isä on S. M. 43 Vikuri ja emä S. M. 183 Sinisilmä. Osaran siitoskeskuksesta on tämän vuoden aikana valmistunut 2 ryhmää ja v ryhmä. Ryhmät ovat olleet kaikkiin ominaisuuksiinsa nähden jokseenkin rotunsa keskimäärää edustavia. Molempien ryhmien isä on S. M. 88 Velimies. Latva-Luhtaselan siitoskeskuksesta on kertomusvuoden aikana valmistunut ensimmäinen ryhmä ja on tämä ryhmä osoittautunut kaikissa suhteissa keskinkertaiseksi. Ryhmän isä on S. M. 2 Hurripoika ja emä S. M. 161 Harjas. Myllykylän siitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana tullut ensimmäinen ryhmä kokeisiin. Tälle ryhmälle on ollut ominaista erittäin paksu silavau. muodostus (silavan paksuus selässä 4. sm), josta johtuu, että päivittäinen lisäkasvu on verrattain alhainen ja suhteellinen rehunkulutus korkea. Ryhmän isä on S. M. 3 Jokio ja emä S. M. 346 Kyrö.

21 20 Kojon, siitoskeskuksesta on ollut kokeissa 2 ryhmää nimittäin 1 v ja 1 v Molemmilla ryhmillä on sama isä S. M. 69 Ilmo ja emän isä on myös sama molemmilla ryhmillä S. M. 27 Turso. Molemmat ryhmät ovat teurastustulosten arvostelussa saavuttaneet verraten hyvät pistemäärät. Eerolasta Kangasalla on vuoden 1927 aikana ollut ensimmäinen ryhmä kokeissa. Ryhmän emä S. M. 188 Tessu on Kojon ryhmäin. emien sisarpuoli ja ryhmän isä, S. M. 7 Jupiter, on sama kuin Laalahdesta vuoden 1927 aikana kokeissa olleilla ryhmillä Tällä ryhmällä on ollut verrattain hyvä päivittäinen lisäkasvu ja suhteellinen rehunkulutus on pienin kaikista v aikana valmistuneista Maatiaisryhmistä eli 3.2 r. y. Ryhmän tasaisuus kehityksessä on myös ollut hyvä, 13.8 pistettä, joten ryhmän emällä näyttää olevan jokseenkin varma hyvän rehunkäyttökyvyn periyttämiskyky. Yorksh,ireryhmät. Saarelan siansiitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana valmistunut kokonaista ryhmää ja vuoden 1926 aikana 1 ryhmä, joten sieltä on kaikkiaan ollut kokeissa 6 ryhmää. Kahden kertomusvuonna valmistuneen ryhmän isä on S. Y. 223 Malli, kahden S. Y. 283 Esko ja yhden S. Y. 69 Tykki III. Kaikki Saarelan ryhmät ovat olleet erittäin nopeakasvuisia sillä kaikkien Saarelan ryhmien keski-ikä 90 kg painoisena on vain 167 päivää kun se yorkshirerotuisilla eläimillä on keskimäärin 174 päivää. Päivittäinen lisäkasvu on eläintä kohti 16 g suurempi ja keskimääräinen rehunkulutus yhden kilon lisäkasvuun 0.03 r. y. pienempi (3.47 r. y.) kuin keskimäärin yorkshireryhmillä. Teurastustappio on keskimäärin sama kuin kaikilla yorkshireryhmillä, mutta on S. Y. 80 Koson ja S. Y. 444 Letin ryhmillä kuitenkin poikkeuksellisen pieni teurastustappio, nimittäin 21.8 %. Ryhmien tasaisuus kehityksessä on myös koko joukon kaikkien yorkshireryhmien keskimäärää parempi, sillä kaikkien yorkshireryhmien tasaisuuden kehityksessä ollessa 12.3 pistettä on Saarelan ryhmät siinä saavuttaneet 13.2 pistettä. Ryhmien saavuttamat hyvät tulokset näyttävät siis tavallista varmemmilta, sillä samassa ryhmässä olevat eläimet ovat kehittyneet suunnilleen yhtäläisesti. Ryhmissä ei ole suurta eroa nopeimmin ja hitaimmin kehittyneiden eläinten välillä. Honkolan siansiitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana valmistunut 1 ryhmä ja vuoden 1926 kokeissa on sieltä valmistunut 3 ryhmää. Honkolan ryhmille on ollut ominaista verrattain nopea kehitys ja erittäin pieni suhteellinen rehunkulutus. Rehunkäyttökykyyn nähden osoittautuivat varsinkin 1926 kokeissa S. Y. 694 Juhlan ja S. Y. 810 Jiisan ryhmät erinomaisiksi. S. Y. 808 Keilan ryhmällä,

22 on verrattain paksu silava, joka on aiheuttanut sen, että sillä suhteellinen rehunkulutus ei ole kaikkien yorkshireryhmien keskimäärää parempi. Leikkosen siansiitoskeskuksesta on valmistunut kumpanakin vuotena yksi ryhmä. Molempien ryhmien isä on S. Y. 183 Pentti ja ovat molemmat ryhmät olleet erittäin nopeakasvuisia saavuttaen kumpikin suurimman päivittäisen lisäkasvun kaikista samoina vuosina valmistuneista ryhmistä Vuonna 1926 saavutti S. Y. 478 Tintun ryhmä 770 g_päivittäisen lisäkasvun ja vuonna 1927 S. Y. 60 Leenan ryhmä 734 g, joista edellinen on suurin v ja jälkimmäinen suurin v saavutetuista lisäkasvuista. Harvialan siansiitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana valmistunut 2 ryhmää ja vuoden 1926 aikana 1 ryhmä. Molempien kertomusvuonna valmistuneiden ryhmien isä on S. Y. 22 Mae Jim. Molemmat ryhmät ovat olleet erittäin tasaisia ja teurastusarvostelussa tulleet luokitelluksi kaikki ensimmäiseen luokkaan. Teurastustappio on näillä ryhmillä alhainen, keskimäärin 22.1 %. Otavan siansiitoskeskuksesta on kertomusvuonna valmistunut 1 ryhmä ja vuonna ryhmä. Molempien ryhmien isä on S. Y. 120 Pallas. Varsinkin v valmistunut S. Y. 70 Sievän ryhmä on saavuttanut hyvän tuloksen, käyttäen vain 3.26 r. y. yhden kilon lisäkasvuun. V valmistuneen ryhmän emän S Y. 417 Piikan emä on edellisen vuoden ryhmän emänemän täysi sisar. S. Y. 417 Piikan ryhmä on kasvunopeuteen ja rehunkäyttökykyyn nähden yorkshireryhmien keskitasoa vastaava, mutta teurastustappio on erittäin pieni 21.1 %. Orismalan siansiitoskeskuksesta on valmistunut vuosina 1926 ja 1927 kumpinakin 1 ryhmä. Edellisen vuoden ryhmän isä on S. Y. 73 Tiitus, joka on myös tänä vuonna valmistuneen ryhmän emän S. Y. 74 Taika:n isä. Molemmilla ryhmillä on ollut erittäin alhainen teurastustappio, edellisellä 20. % ja jälkimmäisellä 20.8 %, muissa suhteissa ovat tulokset kaikkien yorkshireryhmien keskimäärää vastaavia. Mustialan siansiitoskeskuksesta on vuoden 1927 aikana valmistunut 1 ryhmä, jonka isä on S. Y. 12 Svalöv Fakir ja emä Iisa. Tällä ryhmällä on päivittäinen lisäkasvu ollut keskinkertainen. Suhteellinen rehunkulutus on hiukan keskimäärää suurempi, 3.83 r. y. Teurastustappio on ollut poikkeuksellisen alhainen, 19.6 %. Iisan ryhmällä on ollut erittäin voimakas silavan muodostus, selkäsilavan paksuus 4.4 sm, joka puolestaan on vaikuttanut sen, että suhteellinen rehunkulutus on tullut keskimäärää suuremmaksi. Koivikon siansiitoskeskuksesta on kertomusvuoden aikana valmistunut 1 ryhmä. Ryhmän isä on S. Y. 173 Kippari ja emä S. Y. 21

23 Peikko. Sanotulla ryhmällä on ollut koko joukon keskimäärää parempi rehunkäyttökyky ja erittäin nopea kehitys. Ryhmän keskimääräinen lisäkasvu eläintä kohti päivässä on ollut 691 g Kinkut ovat olleet erittäin täyteläiset ja lihasrikkaat, josta syystä ne on arvosteltu korkeimmalla pistemäärällä 1. Elisenvaaran siansiitoskeskuksesta on samoin valmistunut 1 ryhmä vuoden 1927 aikana, joka samalla on ollut ensimmäinen ryhmä sanotusta paikasta koko koeaseman toiminnan aikana. Ryhmän isä on S. Y. 241 Jorri ja emä S. Y. 281 Nopsa. Ryhmän rehunkäyttökyky ja kehitysnopeus ovat molemmat keskinkertaisia. Airakselav, siansiitoskeskuksesta, on kertomusvuonna valmistunut 1 ryhmä, jonka isä on S. Y. 47 Thor ja emä S. Y. 331 Tönö. S. Y. Thor on.importtikarju. Ryhmällä on ollut hyvä lisäkasvu ja hyvä rehunkäyttökyky. Suhteellinen rehunkulutus on ollut 3.44 r. y. Teurastustappio on ollut verttain korkea 2.3 %. Littoisten siansiitoskeskuksesta on valmistunut yksi ryhmä, mutta epäonnistui se senvuoksi, että ryhmä heti koeasemalle saavuttuaan sairastui ripuliin, eikä se siitä tahtonut myöhemminkään selvitä. Alhaisten Kartanosta Perniöstä oli kokeissa vuoden 1926 aikana 1 ryhmä, joka oli ensimmäinen sanotusta siitoskeskuksesta sinä aikana kun koeasema on ollut toiminnassa. Ryhmän isä S. Y. 104 Mikko, joka on myös Leikkosen ryhmien emien isä, on importerattu Tanskasta. Ryhmän emä S. Y. 48 Molla polveutuu Tanskasta tuoduista vanhemmista Ryhmä on ollut erittäin nopeakasvuinen, päivittäinen lisäkasvu 67 g ja ikä 90 kg painoisena 16 päivää. Rehunkulutus 1 kg:n lisäkasvuun on ollut koko joukon keskimäärää parempi. Erikoista tälle ryhmälle on erittäin suuri ruumiin pituus 96.8 sm, joka on suurin kaikista tähän saakka kokeissa olleista. Pekkalan Kartanosta Ruovedeltä on vuoden 1927 aikana valmistunut 2 ryhmää, jotka molemmat ovat samasta karjusta S. Y. 27 Heppu, joka on S. Y. 120 Pallaksen poika, josta myös näiden ryhmien hyvät ominaisuudet todennäköisesti periytyvät. Molemmat ryhmät ovat olleet koko joukon keskimäärää parempia nopeakasvuisuudessa, molempien ryhmien keskimääräinen lisäkasvu eläintä kohti päivässä on ollut 684 g ja ikä 90 kg:n painoisena 171 päivää. Rehunkulutus 1 kg:n lisäkasvuun on ollut 3.42 r. y. Tämä verrattain pieni suhteellinen rehunkulutus on johtunut ainakin osaksi siitä että niillä on silava verrattain ohutta keskimäärin vain 3.o sm. Varsinkin S. Y. '713 Saiman ryhmällä on selkäsilava ollut ohutta, ainoastaan 2.6 sm, ja juuri siitä syystä on sillä ryhmällä suhteellinen rehunkulutus erittäin pieni 3.29 r. y.

24 Rehun käyttö ja lisäkasyu eri painoluokissa. Kuten edellisenäkin vuonna on nytkin koottu koko vuoden aikana valmistuneista eri sikakantoja vertailevista lihotuskokeista numerot rehunkulutuksesta ja päivittäisestä lisäkasvustä eri painoluokissa. Käytännölliselle sikataloudellehan on tärkeätä tietää sikojen ravinnontarve eri ikäkausina ja eri painoluokissa Taulukossa 10 on esitetty keskitulokset toimintavuosilta 1926 ja Tulokset ovat jokseenkin hyvin yhteen käypiä, joskin alimmassa luokassa on keskipaino vähän noussut huolimatta siitä että eläimet ovat tulleet kokeisiin noin päivää nuorempina kuin edellisenä vuotena. Tämä on johtunut siitä, että edellisenä vuotena olivat useimmat ryhmät jo koeasemalle saapuessaan yli 20 kg painoisia, joten kg:n luokkaan joutui vain muutamia ryhmiä. Taulukko 10. Koesikojen, päivittäinen rehunkäyttö, lisäkasvu sekä suhteellinen rehunkulutus eri painoluokissa. Painoluokat Keski- Paino kg v v Eläintä kohti Rehu- Eläintä kohti päivässä Keskipa ino päivässä Ikä Ikä D - ä ivissä Paino- tyäkls ikgö: inlisäkas- kg R. pa -ivissä paino_ y. lisäys g vuun R. y. lisäys g 23 Reilu _ yksiköitä I kg:n lisäkasvuun o n (3.93) Ryhmien ikä päivissä on jokaisessa muussa luokassa, paitsi ensimmäisessä, kertomusvuonna -1 päivää alempi kuin edellisenä vuotena. Rehunkulutus eläintä kohti päivässä on myös joka luokassa hiukan alhaisempi kuin edellisenä vuotena. Suurimpia vaihteluja on päivittäisessä lisäkasvussa ja on siinä vaihteluja kumpaankin suuntaan. Suhteellisessa -rehunkulutuksessa on niinikään havaittavissa vaihteluja näiden kahden vuoden tuloksissa. Yleensä on suhteellinen rehunkulutus kertomusvuonna hiukan suurempi kuin edellisenä vuotena..vertauksen vuoksi esitetään taulukossa 11 keskimääräiset tulokset ruotsalaisista Astorpin kokeista vuosina