ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Miten väitämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua? Epävakainen ja viileähkö kesäkuu
|
|
- Anton Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 12 Miten väitämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua? Epävakainen ja viileähkö kesäkuu 1
2 Ilmastokatsaus 6/12 Sisältö Kesäkuun sääkatsaus 3 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua? 4 Yli 6 vuotta sää- ja ilmastokatsauksia Mitä Missä Milloin -kirjasarjassa- 8 Kesäkuun säätapahtumia Pohjolassa ja maailmalla 9 Kesäkuun lämpötiloja Kesäkuun sademääriä 11 Kesäkuun kuukausitilasto 12 Kesäkuun päivittäiset tiedot 13 Kesäkuun tuulitiedot 14 Vuodenaikaisennuste elo lokakuulle 12 Sää vuotta sitten Kesäkuun 12 lämpötila- ja sadekartat 16 Ilmastokatsaus 17. vuosikerta ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 3, 1 Helsinki sähköposti: ilmastokeskus@fmi.fi puhelin Painetun lehden vuositilaushinta on 4 euroa + alv 9%. Prenumerationspriset är 4 euro + moms 9%. Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Ilmastokatsaus on luettavissa myös www-osoitteessa Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Niina Niinimäki Toimittajat: Asko Hutila Henriikka Simola Pirkko Karlsson Ilmestyy: noin kuukauden. päivänä Kannen kuva: Pauli Jokinen Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,98 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 6/12
3 Epävakainen ja viileähkö kesäkuu Kesäkuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi. Myös sadetta saatiin keskimääräistä enemmän lähes koko maassa. Hallaöitä ja runsaita sateita Kesäkuun alkupäivinä koko Pohjois-Eurooppa kuului matalapaineen alueeseen, jonka keskus oli Pohjois-Itämerellä. Kuukauden ensimmäinen yö oli Pohjanmaalla kylmä; kuukauden alin lämpötila -2,3 C (tunturihuippujen ulkopuolella) mitattiin Alajärvellä (Möksy), ja maanpinnassa lämpötila laski siellä -,3 asteeseen. Sää oli epävakaista maan etelä- ja keskiosissa. Runsaita sateita saatiin maan keskivaiheilla, missä satoi paikoin mm. Lapissa sää oli sen sijaan poutaista ja ajoittain aurinkoista. Kuukauden 4.-. päivä alkoi etelästä virrata kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa maan eteläosaan, mutta edelleen suuressa osassa maata tuli paikoin sadekuuroja. Maan etelä- ja keskiosiin ulottui päivä heikko korkeanselänne, jolloin näillä alueilla oli melko aurinkoista poutasäätä lämpötilan kohotessa etelässä paikoin asteen yläpuolelle. Hallaa esiintyi paikoin erityisesti maan länsiosassa. Lappiin virtasi samanaikaisesti Jäämereltä varsin kylmää ilmaa, ja päivälämpötila jäi siellä ja asteen välille. Kuukauden päivä maassamme tuli lähinnä vain yksittäisiä sadekuuroja, ja paikoin oli hyvinkin aurinkoista. Kuukauden puolivälissä kesäkuun ainoat helteet Lähellä kuukauden puoltaväliä matalapainetoiminta vilkastui uudelleen niin maamme kaakkoiskuin lounaispuolellakin. Ensimmäinen matalankeskus kulki päivä maamme itäpuolitse Kuolan niemimaalle, ja siihen liittyi vesisateita maan itäosassa. Seuraava matala liikkui 14.. päivä Ruotsista Lappiin, ja siihen liittyneiden sateiden yhteydessä esiintyi yleisesti ukkosta. Tuolloin lounaasta pääsi leviämään lämmintä ilmaa maan etelä- ja keskiosiin. Lämpötila kohosi 14. päivä Puumalassa, ja. päivä,1 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila 27, C mitattiin 16. päivä Kouvolan Anjalassa. Tämän jälkeenkin sää jatkui epävakaisena, mutta muuttui viileämmäksi. Useita sadealueita liikkui lounaasta maamme yli koilliseen, ja sade oli paikoin runsasta. Runsaimmat sateet saatiin vaikuttaneen matalapaineen yhteydessä, jolloin laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa satoi vähintään mm. Suurimmat sademäärät olivat 42 mm Asikkalassa ja 41 mm Kokemäellä. Aurinkoinen juhannus vaihtui etelän sateisiin Juhannuksen edellä maan eteläosaan virtasi lännestä kuivempaa ilmaa, ja maan pohjoisosaan siirtyneet sateet heikkenivät. Juhannusaattona sää oli suuressa osassa maata aurinkoista. Vain Lapin itäosassa pilvisyys oli runsasta ja sää koleaa. Jo juhannuspäivänä levisi kuitenkin etelästä sateita maan eteläosaan ja 24. päivä myös Keski-Suomeen. Lahdessa mitattiin juhannuspäivän sademääräksi 32 mm. Sateessa lämpötila jäi lähelle astetta, kun taas Pohjois-Lapissa lämpötila kohosi paikoin yli asteen. Kuukauden lopussa viileää ja epävakaista Kuukauden viimeisellä viikolla sää oli epävakaista ja tavanomaista viileämpää. Erityisen koleaa sää oli 28. päivä maan itä- ja pohjoisosissa, jonne Jäämereltä virtasi vuodenaikaan nähden hyvin kylmää ilmaa. Samalla saatiin sateita, jotka tulivat Itä-Lapissa ajoittain räntänä, Saariselän tuntureilla jopa lumena. Sateet heikkenivät ja siirtyivät Venäjälle, ja maahamme virtasi lännestä kuivempaa ilmaa. Sää muuttui samalla selkeämmäksi, jolloin kuukauden kaksi viimeistä yötä olivat hyvin kylmiä, ja jopa yöpakkasta esiintyi vastaisena yönä paikoin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla; Pyhäjärven Ojakylässä mitattiin alimmaksi lämpötilaksi -1, C. Maan länsiosaan saapui kuukauden viimeisenä päivänä lännestä jälleen uusia sateita, jotka levisivät kuukauden vaihtuessa myös maan itäosaan. Juha Kersalo ILMASTOKATSAUS 6/12 3
4 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua? Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimus auttaa löytämään ja ajoittamaan oikein keinoja, joiden avulla ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja myönteisiä vaikutuksia vahvistaa. Suomalaisen sopeutumistutkimuksen tuloksia eri aloilta on koottu yksiin kansiin tiiviiksi tietopaketiksi monitieteisen tutkijayhteisön yhteistyönä. IIhmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää, joten meidän on myös varauduttava muuttuvaan ilmastoon samaan aikaan, kun ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Muutoksen suuruus riippuu siitä, miten ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tähtäävissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa onnistutaan. Parhaassakin tapauksessa päästöjen vähentäminen hidastaa ilmastonmuutosta vasta kuluvan vuosisadan loppupuolella. Suomessa haasteena muutosten nopeus Maapallo ei lämpene tasaisesti, vaan Suomessa lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Jos kansainvälisissä neuvotteluissa onnistutaan sopimaan päästövähennyksistä, jotka rajoittaisivat maapallon keskilämpötilan nousun 2 asteeseen, Suomessa tämä merkitsisi sitä, että vuoden keskilämpötila nousisi noin 3, astetta; talvella lämpötila kohoaisi viidellä asteella ja kesälläkin yli kahdella asteella. Vuotuinen sademäärä kasvaisi noin 13 %. Jos neuvotteluissa ei onnistuta ja kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan, muutokset Suomenkin ilmastossa ovat vastaavasti suurempia. Ilmastonmuutoksesta on sekä hyötyä että haittaa, mutta kummassakin tapauksessa muutoksen nopeus on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle ja luonnolle. Samalla kun varaudutaan muuto- strendiin, on tärkeää muistaa, että Suomen ilmastolle tyypillinen suuri luontainen vaihtelu säilyy jatkossakin eli kylmät talvet ja viileät kesät ovat edelleen mahdollisia, vaikka ne tulevina vuosikymmeninä vähitellen harvinaistuvat. Taulukkoon 1 on koottu yhteen ilmastosuureiden ennakoituja muutoksia eri vuodenaikoina maan etelä- ja pohjoisosassa. Muutokset ovat tyypillisesti voimakkaampia talvipuolella vuotta ja talvien lyheneminen ja lauhtuminen näkyvät selvästi muun muassa lumen ja roudan vähe- Muuttuja Alue XII-II III-V VI-VIII IX-XI Vuosi Huomautuksia Keskilämpötila Keskimääräinen sademäärä Termisen vuodenajan pituus Vuorokauden ylin lämpötila Vuorokauden alin lämpötila Pakkaspäivien lukumäärä Nollapistepäivien lukumäärä Lumen vesiarvo Lumipeitepäivien lukumäärä Sadepäivien määrä Rankkasateiden voimakkuus Sateettomien kausien pituus Pilvisyys Roudan määrä Pohjoinen Lämpötilan nousu Etelä pienintä kesällä. Pohjoinen Etelä + + / + + Pohjoinen - / + / Etelä Pohjoinen Lämpötilan nousu Etelä pienintä kesällä. Pohjoinen Lämpötilan nousu Etelä pienintä kesällä. Pohjoinen Etelä Pohjoinen / Aluksi talven nollapistepäivät Etelä / yleistyvät myös etelässä. Pohjoinen Väheneminen alkaa etelästä, Etelä samoin syksystä ja keväästä. Pohjoinen Väheneminen alkaa etelästä, Etelä samoin syksystä ja keväästä. Pohjoinen + + () + + Etelä + ( ) - ( ) + Pohjoinen Etelä Pohjoinen / - () - - Etelä - ( ) ( ) ( ) ( ) Pohjoinen + / (-) / + Etelä + / (-) / + Pohjoinen Laskelmat tehty lumettomille Etelä alueille (tiet, lentokentät, jne.) + = Lisääntyy/kasvaa - = Vähenee / = Säilyy suunnilleen ( ) = Muutos hyvin + = Lisääntyy/kasvaa - = Vähenee ennallaan epävarma huomattavasti huomattavasti Tyhjä = Ei osata sanoa tai merkityksetön Taulukko 1. Suuntaa-antavia ilmastosuureiden muutoksia Suomen etelä- ja pohjoisosassa eri vuodenaikoina vuosisadan loppua lähestyttäessä. 4 ILMASTOKATSAUS 6/12
5 nemisenä, ja kosteuden lisääntymisenä. Kesällä muutokset ovat pienempiä, mutta esimerkiksi kuumien päivien todennäköisyys kasvaa nopeasti. Tuuliolot eivät muutu suuresti, mutta muutoinkin tuulisena vuodenaikana, syyskuusta huhtikuuhun, tuuli keskimäärin hiukan voimistuu maan eteläosassa ja eteläisellä Itämerellä ja voimakkaiden tuulten osuus kasvaa. Itämerellä tärkeimmät muutokset liittyvät jääpeitteen vähenemiseen, tuulisuuteen ja merenkäyntiin. Koska maa Suomessa edelleen kohoaa jääkauden jäljiltä, merenpinta vastaavasti kohoaa Itämerellä hitaammin kuin maapallolla keskimäärin. Merenpinnan nousun kiihtyminen näkyy kuitenkin myös Itämerellä ja vedenkorkeuden maksimit ovat kasvaneet 19-luvun alusta nykypäivään. Eri aloilla tutkimus eri vaiheissa Muutokset ilmastotekijöissä vaikuttavat kaikilla yhteiskunnan aloilla. Pisimmällä näihin muutoksiin sopeutumisen tutkimuksessa ollaan aloilla, joilla toiminnan sää- ja ilmastoriippuvuus on perinteisesti tunnettu eli maa- ja metsätaloudessa ja vesivarojen hallinnassa. Monilla muilla aloilla ollaan kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia ja sopeutumistoimien kustannuksia ja niistä koituvia hyötyjä ei ole tutkittu tarpeeksi. Sopeutumistoimista päätettäessä taloudelliset arviot olisivat kuitenkin erittäin tärkeitä. Sopeutumistutkimusta on siis tarpeen jatkaa ja syventää edelleen. Sopeutumistutkimus on usein hyvin käytännöllistä, sillä tavoitteena on tuottaa tietoa sopeutumistoimien pohjaksi. Tutkijoiden käsityksen mukaan sopeutumistoimet tukevat usein myös muita tavoitteita eri aloilla, joten on kannattavaa ja järkevää toteuttaa niitä. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida ja toisaalta myönteisiä vaikutuksia hyödyntää mahdollisimman hyvin. Molemmissa tapauksissa tulokset ovat parempia, jos niihin varaudutaan ennakolta, eikä vain tyydytä reagoimaan muutoksiin niiden jo toteuduttua. Mitä pitemmälle tulevaisuuteen suunnitelmia ja investointipäätöksiä tehdään, sitä tärkeämpää on ottaa huomioon muuttuvan ilmaston vaikutukset. Ilmastonmuutoksen hyötyjä ja haittoja Luonnon monimuotoisuus on ihmisten hyvinvoinnille välttämätöntä ja ilmaston muuttuessa luonnon tarjoamien hyötyjen säilyminen on varmistettava. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi ekosysteemien toimintaa. Euroopassa on löydetty jo yli 11 vieraslajia, joiden aiheuttamat haitat alkuperäiselle luonnon monimuotoisuudelle lisääntyvät nopeasti. Aggressiivisesti leviävät vieraslajit hyötyvät muuttuvasta ilmastosta suhteessa enemmän kuin alkuperäinen lajisto. Monille uhanalaisille lajeille ilmastonmuutoksesta on haittaa ja se kiihdyttää eliölajien sukupuuttoa. Esimerkiksi saimaannorpalle jää- ja lumipeitteen väheneminen on kasvava uhka. Kylmät ja lumiset talvet viime vuosina ovat vaihteeksi helpottaneet pesinnän onnistumista. Maatalouden tuotantokyky paranee, kun kasvukausi pitenee ja lämpenee: Sadot paranevat, kun voidaan ottaa käyttöön satoisampia lajikkeita, viljely laajenee pohjoisemmille alueille ja kasvivalikoima monipuolistuu. Esimerkiksi rapsi korvaa rypsin ja palkokasvien viljely parantaa valkuaisomavaraisuutta. Talvehtimisen helpottuessa voidaan siirtyä satoisampiin syyskylvöisiin kasveihin. Metsissä puuston kasvu ja hakkuupotentiaali lisääntyvät, mutta samalla metsien hoidon tarve kasvaa. Varsinkin Etelä-Suomessa koivu valtaa alaa kuuselta ja osin myös männyltä, ellei metsänhoidossa aktiivisesti vaikuteta puulajien suhteisiin. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet kannattaa ottaa huomioon, kun metsiä uudistetaan ja valitaan puulajeja. Suomen metsien kyky sitoa hiiltä paranee, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ilmaston lämpeneminen muuttaa maa- ja metsätalouden ilmasto-olosuhteisiin liittyvät riskejä. Lauhtuvat talvet, lisääntyvä kosteus ja pitenevä kasvukausi suosivat kasvitauteja, ja uusia tuholaisia asettuu Suomeen. Kasvinsuojelun tarve siis kasvaa nykyisestä. Niinpä ympäristöongelmat saattavat pahentua, kun kasvinsuojeluaineita ja ravinteita huuhtoutuu vesistöihin aiempaa enemmän myös sen vuoksi, että talvet lauhtuvat ja sateet lisääntyvät. Metsien tuulituhoriski kasvaa, sillä vaikka tuulet voimistuvat vain hieman, roudan väheneminen heikentää puiden ankkuroitumista. Kaikkia vaikutuksia ekosysteemeihin ei osata vielä arvioida Ekosysteemien monimutkaisten vuorovaikutusten takia ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Eliöiden ja luontotyyppien herkkyydestä ilmastonmuutoksen vaikutuksille tarvitaan edelleen lisää tietoa. Muutoksia tulisi myös seurata ja vieraslajien tahattomien kulkeutumisreittien ja kaupan valvontaa tulisi tiukentaa. Lintujen kevätmuutto on aikaistunut ja siihen vaikuttavat talven ja alkukevään ankaruus. Muutokset näkyvät lyhyen ja keskipitkän matkan muuttajissa ja erityisesti vesija lokkilinnuissa. Vähiten kevään aikaistumiseen ovat reagoineet kaukomuuttajat. Myöhäinen saapuminen suhteessa kevään alkuun voi haitata lajina menestymistä ja kaukomuuttajien joukossa onkin useita taantuvia lajeja. Eläinlajit ovat sopeutuneet ilmaston sanelemiin elinympäristöihin. Siksi on perusteltua olettaa, että samalla kun kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi, myös eläinlajien levinneisyys- ILMASTOKATSAUS 6/12
6 alueet muuttuvat. Kun pohjoisen nykyiset asukkaat vetäytyvät pohjoisemmaksi, eteläiset lajit valtaavat uusia alueita. Tällaisia lajeja ovat muun muassa metsäkauris, valkohäntäpeura, rusakko ja pyy. Kiirunan, riekon ja metson levinneisyysalueet tulevat tuntuvasti supistumaan. Talven lumipeitteisen ajan lyheneminen tulee olemaan ongelmallista lajeille, jotka vaihtavat talveksi valkoisen suojavärin, esimerkiksi metsäjänikselle ja riekolle. Poronhoidolle ilmaston lämpeneminen näyttäisi tuottavan enemmän ongelmia ja haasteita kuin suotuisia muutoksia. Pysyvän lumipeitteen myöhäinen tulo alkutalvella ja suojasää myöhemmin keski- ja kevättalvella voivat tuottaa kasvillisuuden päälle ja lumeen kovia jääkerroksia, jotka hankaloittavat ravinnon kaivua läpi talven. Toisaalta aikainen kevät aikaistaa myös viherravinnon saantia ja helpottaa porojen selviytymistä talvesta. Lämpimien kesien yleistyessä voivat poroja piinaavat hyönteiset yleistyä. Vesien lämpötilan muutokset näkyvät kalansaaliissa usein joidenkin vuosien viiveellä lajista riippuen. Kuhan ja ahvenen arvioidaan hyötyvän lämpenemisestä, mutta toisaalta esimerkiksi taimen kärsii korkeista kesälämpötiloista. Lämpimät talvet yhdessä rehevöitymisen kanssa ovat ilmeinen syy vähentyneisiin made- ja siikasaaliisiin. Vieraslajeja asettuu myös rannikkovesiin syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja. Vesivarojen vuosisykli muuttuu Ilmastonmuutoksen seurauksena jokien virtaamien ja vedenkorkeuksien vuosivaihtelu muuttuu. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset ovat vesivoiman tuotannon kasvu ja etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa kevättulvien pieneneminen. Kielteiset vaikutukset puolestaan aiheutuvat nykyistä suuremmista talvikauden tulvista ja kesäajan kuivista kausista. Eri vesistöissä tulvat muuttuvat eri tavoin ja nykyiset kalenteriin sidotut säännöstelyluvat tulevat toiminaan huonosti ilmaston muuttuessa. Säännöstelyn muutos onkin yksi sopeutumiskeino, joka ei vaadi uusia suuria investointeja tai rakenteita. Kesäisten rankkasateiden yleistyminen lisää kaupunkialueiden äkkitulvien riskiä ja meren pinnan nousu voi lisätä meriveden noususta aiheutuvien tulvien uhkaa. Säännöstelyn lisäksi muita sopeutumiskeinoja ovat muun muassa rakentamisen ohjaus ja pysyvät tulvarakenteet. Suomessa tulvariskeihin varautumisessa ollaan jo varsin pitkällä: muun muassa tulvariskien kartoitus valmistui syksyllä 11 ja hulevesiopas keväällä 12. Rakennetun ympäristön ratkai sut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon rakennetun ympäristön koko ketjussa aina alueidenkäytön suunnittelusta rakennusten sijoitteluun, rakentamiseen ja elinkaaren aikaiseen käyttöön, ylläpitoon ja liikenteeseen asti. Ratkaisuja tulisi samanaikaisesti pohtia sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen että muuttuvaan ilmastoon sopeutumisen näkökulmasta. Rakennetun ympäristön tulisi luoda viihtyisät puitteet elämälle ja toimia hyvin erilaisissa sääoloissa. Tulvariskeihin, lisääntyvään kosteuteen ja sään ääri-ilmiöihin varautumien ovat oleellinen osa hyvää suunnittelua. Ilmastonmuutoksella on myös myönteisiä vaikutuksia: talvien lauhtuminen esimerkiksi vähentää energiankulutusta enemmän kuin jäähdytystarve kesäisin kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa liikenteeseen eri muodoissaan maalla, merellä ja ilmassa ja liikennejärjestelmien infrastruktuuriin ja kulkuvälineisiin. Myös ilmastonmuutoksen hillintätoimet vaikuttavat eri liikennemuotojen kehitykseen. Sään aiheuttamiin häiriöihin on liikenteessä varauduttu jo kohtuullisen hyvin nykyisessä ilmastossa, mutta tuleviin muutoksiin varautumien edellyttää kunnossapidon kehittämistä, rakenteiden kestävyyden parantamista, ja suurempiin muutoksiin varautuminen myös mitoitusten tarkistamista. Säähän liittyvää varoittamista ja suojelutoimintaa kehittämällä voidaan liikenteen turvallisuutta ja toimintavarmuutta edelleen parantaa. Ihmisten terveys ja hyvinvointi Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin. Lämpöolot vaikuttavat terveidenkin hyvinvointiin ja toimintakykyyn, mutta erityisesti lämpötilan molemmat ääripäät, helteet ja kovat pakkaset, koettelevat riskiryhmiin kuuluvia kuten sydän- ja hengitystiesairaita sekä vanhuksia ja lapsia. Ilmaston lämmetessä helteen aiheuttamat terveysongelmat voivat yleistyä ja pakkasten vähentyä. Kasvukauden pidentyminen ja lämpeneminen lisää myös siitepölyjä ja allergiaoireet voivat pahentua. Maastopalojen riski kasvaa, mikä voi lisätä myös ilmansaasteita. Rankkasateet ja lumen nopea sulaminen voivat pilata talousvesiä ja sinilevät lisääntyvät lämpimissä uimavesissä. Myös hyönteisten ja eläinten välittämien tautien levinneisyys muuttuu ilmaston lämmetessä. Puutiainen, joka levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, on herkkä ilmastonmuutokselle. Se viihtyy - C lämpötilassa ja mahdollisimman kosteassa. Esiintymisen pohjoisraja määräytyy kasvukauden pituuden mukaan. Ilmaston lämmetessä kasvukausi pitenee ja puutiainen voi levitä kohti pohjoista. Myyräkuumetta levittävän metsämyyrän määrä noudattaa 3-4 vuoden sykliä. On mahdollista, että vuosisadan loppua kohti eteläisimmässä Suomes- 6 ILMASTOKATSAUS 6/12
7 sa myyräsyklit voivat heikentyä talvien lauhtumisen seurauksena ja samalla myyräkuume vähentyä. Suuri osa suomalaisista kärsii kaamosoireista ja joka kymmenes lisäksi masennusoireista talven aikana. Kaamosoireet voivat altistaa vähitellen myös fyysisille sairauksille, jos ruokahalun vaihtelu johtaa ylipainoon. Ilmaston muuttuessa pilvisyys talvisin lisääntyy ja auringonsäteily vähenee entisestään, mikä voi pahentaa kaamosoireita. Niitä voidaan lievittää valon avulla ja sen vuoksi sisätilojen valaistukseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Taloudellisia arvioita tehty vähän Ilmastonmuutos vaikuttaa myös talouteen, mutta se ei ole ainoa tai tärkein tekijä, vaan ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Kasvukauden pitenemisen kaltaiset hitaat muutokset voivat tuoda hyötyjä luonnosta riippuville aloille kuten maaja metsätaloudelle. Toisaalta myös riskit kasvavat ja hyödyt syntyvät usein vain aktiivisten sopeutumistoimien avulla. Esimerkiksi matkailussa kannattaa kehittää ympärivuotisia palveluita ja varautua siihen, kesämatkailuun soveltuva kausi pitenee, mutta lumettomuuden riski talvimatkailukauden alussa kasvaa nopeasti. Muutokset muualla maailmalla voivat myös nopeasti heijastua Suomeen. Esimerkiksi Suomen matkailu voi saada kilpailullista hyötyä, jos ilmasto-olosuhteet suosituissa matkailukohteissa muualla heikkenevät. Sään ääri-ilmiöstä, kuten voimakkaista tuulista, rankkasateista ja tulvista aiheutuvat vahingot voi- TOISTUVUUS VÄHÄISET TÄNÄÄN 1/1 vuotta 1/ vuotta 1/ vuotta 1/ vuotta Case 1 vuotta AIKA MITTAKAAVA Case 2 vuotta SUURET vat olla hyvin suuria. Viime vuosien talvimyrskyt ja kesäiset rajuilmat ovat osoittaneet, että sähköverkot ovat hyvin haavoittuvia ja pitkät sähkökatkot voivat aiheuttaa esimerkiksi teollisuudelle tuotantokatkoksien takia merkittäviä haittoja. Varoitusjärjestelmien avulla voidaan sään aiheuttamiin vahinkoihin varautua paremmin. Muuttuvat ilmastoriskit Ilmastoriskien arviointi ja hallinta ovat tärkeä osa ilmastonmuutokseen varautumista. Ilmastoriskin suuruus riippuu tietyn ilmastotapahtuman todennäköisyydestä sekä siitä aiheutuvien vaikutusten vakavuudesta. Nykyilmaston riskejä voidaan arvioida havaintoihin perustuvien tilastojen perusteella ja ajan mukana riskeissä tapahtuvia muutoksia ilmastonmuutosskenaarioiden avulla (Kuva 1). Reija Ruuhela projektipäällikkö vuotta SEURAUKSET Kuva 1. Sää- ja ilmastoriskien toistuvuuden ja seurausten muuttuminen ajan myötä ja niiden huomioonottaminen riskien arvioinnissa Tämä artikkeli perustuu suomalaisen sopeutumistutkimuksen yhteenvetoon, jota tullaan hyödyntämään lähivuosina ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian uusimisessa. Parhaillaan valmistellaan myös EU:n sopeutumisstrategiaa. Toivon mukaan suomalainen sopeutumistutkimus vaikuttaa myös siihen. Lähde: Ruuhela R (toim.), 12: Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua? yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/11. ILMASTOKATSAUS 6/12 7
8 Yli 6 vuotta sää- ja ilmastokatsauksia Mitä Missä Milloin -kirjasarjassa Kansalaisen tietokirja Mitä Missä Milloin (MMM) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 19 Otavan kustantamana. Uusin kirja, MMM 12, on sarjan 62. vuosikerta. Kirjassa on koottuna tiiviissä muodossa edellisen vuoden uutistapahtumat sekä useita kirjoituksia ajankohtaisista aiheista. MMM on ollut varsin suosittua lukemistoa. Sen painosmäärät ovat usein ylittäneet kappaleen rajan. Alusta alkaen mukana on ollut katsaus vuoden säätapahtumiin Ilmatieteen laitoksen toimittaman kuukausittaisen Ilmastokatsauksen tietojen perusteella. Kat saukset toimitti vuosina Ilmatieteen laitoksen sadeosaston johtaja Juho M. Angervo ( ). Hänen jälkeensä osastopäällikkö Ilmari Helimäki ( ), tutkimuspäällikkö Raino Heino (1986-4) ja Otavan tietokirjatoimittaja Ari Suramo (-). Sää- ja ilmastokatsauksen ohella MMM-kirjoissa on ollut kirjoituksia aihepiiriä sivuavista meteorologisista ja geofysikaalisista teemoista. Kirjoituksia on yhteensä noin 7. Kirjoittajista suurin osa on ollut Ilmatieteen laitokselta. Varhaisimmat kirjoitukset ovat asiasisällöltään useimmiten vanhentuneita, mutta niiden kautta välittyy mielenkiintoisella tavalla se, mitä aiheita on otettu kansalaisille suunnattuun tietokirjaan ja miten teemat ovat muuttuneet vuosien mittaan. Esillä on ollut kuuma kesä 199, poikkeuksellinen lumettomuustalvi , sadekesä 1974 jne. 197-luvun uutuuksia sääennusteiden alalla edustaa kirjoitus Tietokone piirtää sääkartan tai Keskipitkän aikavälin sääennustus. Ilmastonmuutosaihe tuli MMMkirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1976 (MMM 1977). Kyseessä oli Juhani Rinteen kirjoitus Sään muuntaminen. Artikkelissa pohditaan ihmisen mahdollisuuksia säiden keinotekoiseen muokkaamiseen, mikä on edelleenkin ajankohtainen geoengineering -teema. Kirjoituksen lopussa on luku Sään tahaton muuntaminen, joka on sisällöltään aivan relevantti edelleenkin. Siinä esitetyt yli 3 vuoden takaiset ilmastonmuutoksen syiden ja kehityskulun ennusteet pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa. Mukana on ilmastonmuutoksen otsoniongelmat, metsänhakkuut ja kaupunkisaarekeilmiö jne.:... Vuosisadan loppuun mennessä hiilidioksidia saattaa olla jo niin paljon, että sen vaikutus ilman lämpötilaan on mittauksin havaittava. Vaikutus on lämmittävä. Ensi vuosisadan puolella lämpötilan ajatellaan nousevan nopeasti hiilidioksidin ansiosta. Ilmaston muutokset näyttävät yleensä olevan tuntuvimpia napa-alueilla. Voimakas lämpeneminen saattaisi aiheuttaa napajäiden sulamisen, jolloin seurauksena olisi katastrofi. Ajan kuluessa hiilidioksidi saattaa osoittautua vaarallisimmaksi ilmakehään syötetyksi saasteeksi. Mahdollisesti öljyn, puun ja hiilen polttamista joudutaan näin rajoittamaan. Samasta aihepiiristä kirjoitti myös Raino Heino vuosikirjoissa 1978, 198 ja 198. Raino Heino vuodelta 1977:... käsityksemme ilmastoon ja sen muutoksiin vaikuttavista tekijöistä perustuu toistaiseksi vain arvailuihin. Tietokoneiden avulla toteutetut ilmastollisten olojen simulointikokeet tosin ovat merkittävällä tavalla lisänneet tietoa tässä suhteessa. Niinpä ehdottoman varmana voidaan jo tässä vaiheessa pitää, että hiilidioksidi vaikuttaa yhä enenevässä määrin maapallon ilmakehän lämpötilaa kohottavasti. Myöhemmin näitä kirjoituksia on ollut lukuisia. Rinteen ja Heinon ja muiden tutkijoiden ilmastonmuutoskirjoitukset heijastelevat 197-luvun puolivälissä vallalla olleita alan kansainvälisen tiedeyhteisön käsityksiä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Nyt kohta 4 vuotta myöhemmin ei näihin perusasioihin ole tullut merkittävästi uutta tilalle. Ilmastonmutos on mukana kirjoituksissa -luvullakin: Ilmastonmuutos etenee hälyttävästi (MMM). Heikki Nevanlinna 8 ILMASTOKATSAUS 6/12
9 Kesäkuun säätapahtumia maailmalla Kesäkuu oli tavanomaista viileämpi Skandinaviassa ja Brittein saarilla, sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Tavanomaista lämpimämpää oli puolestaan Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja paikoin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Skandinaviassa ja Brittein saarilla kesäkuu oli matalapainevoittoine. Sää oli laajalti tavanomaista viileämpää ja sateisempaa. Brittein saarilla kesäkuun sademäärä oli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa kesäkuu oli vuodesta 19 alkaneen mittaushistorian sateisin. Kesäkuu oli siellä myös mittaushistorian toiseksi pilvisin, ja varsin kolea. Edellisen kerran tätä kylmempi kesäkuu on Brittein saarilla koettu vuonna Tanskassa kesäkuuta kuvailtiin surkeimmaksi kesäkuuksi vuoteen; kuukausi oli siellä 7. sateisin, 11. kylmin ja. pilvisin kesäkuu vuodesta 19 alkaneen mittaushistorian aikana. Etelä-Euroopassa helteitä Etelä-Euroopassa puolestaan vallitsi korkeapaine ja kesäkuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Esimerkiksi Espanjassa kesäkuu oli neljänneksi lämpimin vuodesta 196 alkaneen mittaushistorian aikana. Espanjan kuumuus kulminoitui helleaaltoon kesäkuun viimeisellä viikolla, kun 26. päivä mitattiin Montorossa ja Andújarissa koko Euroopan kuukauden ylin lämpötila, 44,4 astetta. Monia asemakohtaisia kesäkuun lämpötilaennätyksiä rikkoutui helleaallon aikana. Myös Pohjois-Amerikassa kesäkuu oli paikoin keskimääräistä lämpimämpi. Yhdysvaltain keskiosasta Kanadan länsiosaan ulottuvalla alueella kesäkuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, Kanadassa enimmillään jopa viisi astetta. Yhdysvaltain itärannikolla koettiin Etelä-Euroopan tapaan helleaalto kesäkuun lopussa. Etelä-Carolinassa mitattiin kuukauden parin viimeisen päivän aikana jopa 4 asteen lämpötiloja. Tämä on ensimmäinen kerta Yhdysvalloissa, kun näin korkeita lämpötiloja on mitattu Appalakkien vuoriston itäpuolella. Etelä-Amerikassa tavanomaista lämpimämpää oli länsirannikolla ja suuressa osassa Brasiliaa. Brasilian koillisosassa Oeriaksen havaintoasemalla rikottiin Brasilian kesäkuun lämpöennätys, kun 21. päivä mitattiin 38,7 astetta. Aasiassa kesäkuu oli niin ikään tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Siperian länsiosassa. Suurin poikkeama tavanomaisesta oli Ob- ja Jenisei-jokien väliin jäävällä alueella, missä oli jopa 7- astetta tavanomaista lämpimämpää. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kesäkuu oli tavanomaista kylmempi. Erityisesti minimilämpötilat olivat epätavallisen alhaisia. Australian Pohjoisterritoriossa minimilämpötilat olivat alhaisimpia viiteenkymmeneen vuoteen. Niina Niinimäki Kuva: Kesäkuun keskilämpötilan poikkeama kauden keskiarvoista. Lähde: NCEP/NCAR ILMASTOKATSAUS 6/12 9
10 Kesäkuun lämpötiloja - 1 Helsinki Kaisaniemi - 1 Jokioinen - 1 Jyväskylä - 1 Kauhava - 1 Joensuu - 1 Kuusamo - 1 Sodankylä - 1 Utsjoki Kevo Kesäkuussa 12 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen vihreä viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Juni 12, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta gröna linjen visar dygnets medeltemperaturs % värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. ILMASTOKATSAUS 6/12
11 Kesäkuun sademääriä 1 Helsinki Kaisaniemi 1 Jokioinen 1 Jyväskylä 1 Kauhava 1 Joensuu 1 Kuusamo 1 Sodankylä 1 Utsjoki Kevo Kesäkuussa 12 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juni 12 på några orter. ILMASTOKATSAUS 6/12 11
12 Kesäkuun kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Lumen syvyys Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä mm.pnä cm C C C Päivä 12 Päivä Suurin Päivä UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA Pakkaspäiviä HELSINKI KAISANIEMI JOKIOINEN TRE-PIRKKALA LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA HALOLA JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI KEVO ILMASTOKATSAUS 6/12
13 Kesäkuun päivittäiset tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel- maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU ARTUKAINEN TAMPERE HÄRMÄLÄ LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade VAASA KLEMETTILÄ KUOPIO SAVILAHTI OULUNSALO PELLONPÄÄ ROVANIEMI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 6/12 13
14 Kesäkuun tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA HAILUOTO KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 3.,27. HARMAJA 2.,17. RANKKI 2. ISOKARI 2.,3.,. VALASSAARET 2. ULKOKALLA 2.,27. HAILUOTO 21.,27.,28. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: 14 ILMASTOKATSAUS 6/12
15 Vuodenaikaisennuste elo-lokakuulle 12 Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 1. heinäkuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan elokuusta lokakuuhun ulottuvalla jaksolla keskilämpötilassa ei ole selkeitä merkkejä poikkeamasta suuntaan tai toiseen. Suurin mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän on maan läntisimmässä osassa, sillä Skandinaviassa on odotettavissa tavanomaista lämpimämpää. Sade-ennusteessakaan ei ole selviä merkkejä poikkeamasta suutaan tai toiseen, eikä Euroopan alueella ole selkeitä kuivia ja sateisia alueita. Ilmanpaine-ennusteen mukaan on nimenomaan Suomessa ja Skandinaviassa ilmanpaine hieman tavanomaista korkeampi, mikä voisi merkitä sitä, että kolmen kuukauden aikana olisi jokunen lämmin ja aurinkoinen jakso, vaikka lämpötila- ja sade-ennuste ei siitä selviä viitteitä annakaan. Toisaalta ennusteen mukaan korkeapaineen painopiste sijaitsee Norjanmerellä, mikä voi merkitä ajoittaisia kylmän ilman purkauksia, joiden vaikutus on selvin jakson loppupuolella. Asko Hutila Sääennätyksiä toukokuussa Ylin lämpötila 27,8 C Lappeenranta Konnunsuo , Alin lämpötila -11,9 C Enontekiö Kipisjärvi Suurin kuukausisademäärä mm Ylivieska Vähäkangas Suurin vuorokausisademäärä 34 mm Kajaani Saaresmäki..12 Suomen ennätykset toukokuussa Ylin lämpötila 31, C Lapinjärvi. ja Alin lämpötila -24,6 C Salla Enontekiö Suurin kuukausisademäärä 137 mm Viitasaari Huopana 3 Säätietoja vuotta sitten kesäkuussa 1912 ILMASTOKATSAUS 6/12
16 Kesäkuun 12 lämpötila- ja sadekartat yli alle 9 -,..., -1,...-, -1,...-1, -2,...-1, Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1981 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 6 yli alle 8 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1981 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet ILMASTOKATSAUS 6/12
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa ILMASTOKATSAUS heinäkuu / Ilmastokatsaus 7/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Viileä ja epävakainen
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 13 Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 13 sää ILMASTOKATSAUS joulukuu / 13 1 Ilmastokatsaus 12/13 Sisältö Joulukuu oli lauha ja sateinen 3 Lumitilanne paikoin poikkeuksellinen
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 1 sää ILMASTOKATSAUS joulukuu / 1 1 Ilmastokatsaus 12/1 Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Säävuosi 1 Suomessa
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 14 Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua ILMASTOKATSAUS lokakuu / 14 1 Ilmastokatsaus /14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö Lokakuun lämpötiloissa suurta
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU AUGUSTI Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän sää Säätila Euroopassa.. Elokuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät ILMASTOKATSAUS toukokuu / 1 Ilmastokatsaus / Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Sateinen
ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa
ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän sää El Niño voimistumassa ILMASTOKATSAUS elokuu / Ilmastokatsaus 8/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Kesä näytti kyntensä elokuussa 3 El Niño voimistumassa 4 Kesän sää 6 Meriveden
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2 Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin ILMASTOKATSAUS helmikuu / 2 Ilmastokatsaus 2/2 Ilmastokatsaus 2. vuosikerta Sisältö Lauha sää jatkui helmikuussakin
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut ILMASTOKATSAUS syyskuu / Ilmastokatsaus 9/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu 3 Kummat kesäkuut
Ilmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 11 Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti 1 Ilmastokatsaus 6/11 Sisältö Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti 3 Helleaallosta varoitetaan
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2 Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan ILMASTOKATSAUS marraskuu / 2 Ilmastokatsaus /2 Ilmastokatsaus 2.
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 14 Vuosi 14 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 1 Ilmastokatsaus 12/14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö
ILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 14 Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 14 sää ILMASTOKATSAUS elokuu / 14 1 Ilmastokatsaus 8/14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 4 Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää ILMASTOKATSAUS syyskuu / 4 Ilmastokatsaus 9/4 Ilmastokatsaus 9. vuosikerta Sisältö
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2 MAJ Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa Ukkostilanne tutkakuvassa 13..2 kello 16 Toukokuussa 2 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila (
ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä Kuva:Anneli Nordlund 21.3.2009 Ilmastokatsaus 03/2009 Klimatologisk översikt mars 2009
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 4 NOVEMBER Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään tiedottamisella Työterveyslaitoksen siirreltävä liukkausmittari. Liittyy artikkeliin sivulla
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 10/2006 Klimatologisk översikt oktober 2006 Sisältö Ilmastokatsaus
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 24 FEBRUARI Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa mm Helsinki Sodankylä 2 1 1 1 2 Talven (joulu- helmikuu) sademäärät millimetreinä Helsingissä ja Sodankylässä.
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2011. Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 11 Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä Hyönteiset paljastavat merituulirintaman 1 Ilmastokatsaus /11 Sisältö Alussa kuivaa ja lämpenevää, lopussa epävakaista 3 Islannissa
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2014
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 4 Lämpötilat nousevat ja sateisuus lisääntyy Pohjoismaissa miten käy virtaaman? Auringonpaistetta marraskuussa harvinaisen vähän ILMASTOKATSAUS marraskuu / 4 Ilmastokatsaus /4
ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesä 2011 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 11 Kesä 11 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta 1 Ilmastokatsaus 8/11 Sisältö Vaihtelevaa loppukesän säätä 3 Kesä 11 yksi lämpimimmistä
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2012. Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 12 Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä 1 Ilmastokatsaus /12 Sisältö Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät 3 Toukokuun sääkatsaus 6 Jäätalvi
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Routaan liittyvät maanpinnan prosessit ovat hyvin ilmastoherkkiä Tammikuussa esiintyi runsaita sateita ja lämpötilan vaihteluita ILMASTOKATSAUS tammikuu / Ilmastokatsaus / Ilmastokatsaus.
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU SEPTEMBER Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 7, % % - Vuorokauden keskilämpötila Kuusamossa ja tilastolliset lämpötilarajat Lisätietoja sivulla 11 2, % Syyskuussa päivittäin mitattu
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2012. Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 12 Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä 1 Ilmastokatsaus 8/12 Sisältö Elokuun sääkatsaus 3 Kesän 12 sää 4 Kesän 12 tulvat Ilmastonmuutoskonferenssi
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 3 JUNI Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä Tutkakuva 9.6.3 klo 16 Kesäkuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2010. Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2010 Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto 1 Ilmastokatsaus 5/2010 Sisältö Toukokuun sää 3 Toukokuun hellejakso poikkeuksellinen 4 Helle päättyi
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 1 JULI Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta Salamat 19.7.1 tunneittain Heinäkuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu Pääkaupunkiseudun talvea tammikuussa 2008. Kuva Kari Karlsson Ilmastokatsaus 1/2008 Klimatologisk översikt
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Kesäkuu oli viileä ja sateinen Miksi Eteläisen jäämeren merijää laajenee?
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Kesäkuu oli viileä ja sateinen Miksi Eteläisen jäämeren merijää laajenee? ILMASTOKATSAUS kesäikuu / Ilmastokatsaus 6/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Painettu Ilmastokatsaus-lehti
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2010. Tuuliatlas. Talvisodan sää 1939-1940
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2010 Tuuliatlas Talvisodan sää 1939-1940 1 Ilmastokatsaus 3/2010 Sisältö Maaliskuun sääkatsaus 3 Tuuliatlas 4 Talvisodan sää 1939-1940 6 Lumirakeita 4. tammikuuta 2010 8 Jäät alkoivat
Suomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER Lumimyräkkä 23. marraskuuta Lumiukko Lauttasaaren rannassa 26.11.2008. Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 11/2008 Klimatologisk översikt november 2008 Sisältö Ilmastokatsaus
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä Ukkospilven valkoinen alasin Suomenlahdella 30.8.2007 klo 17:48. Tumma kuuropilvi liikkui merelle päin. Kuva: Anneli
Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering
Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen. määrää. ILMASTOKATSAUS lokakuu /
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen ILMASTOKATSAUS lokakuu / 1 määrää Ilmastokatsaus / Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Aurinkoinen ja vähäsateinen
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 4 JULI Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat Kaakosta Pohjois-Suomeen saapunut ukkonen 6.7.4. Liittyy artikkeliin sivulla 6. Heinäkuussa 4 päivittäin
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa ILMASTOKATSAUS maaliskuu / 1 Ilmastokatsaus 3/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Maaliskuu sateinen ja paikoin
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU NOVEMBER Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy Sääkartta 611 klo 14 Marraskuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C) Ajankohdan
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2 JANUARI Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta päivien lukumäärä pilvisiä päiviä selkeitä päiviä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Pilviset
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa 21.7.2005 Kuva:Seppo Urpunen
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU JULI Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja Trombi Uudessakaupungissa 2.7. Kuva:Seppo Urpunen Heinäkuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 22 NOVEMBER Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme % Suomen keskimääräisen sadannan muutokset 19-2 prosenttipoikkeamina jakson 1961-199 keskiarvosta. Kansikuva liittyy
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2012. Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 12 Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen 1 Ilmastokatsaus 7/12 Sisältö Heinäkuun sääkatsaus 3 Helsingin lämpösaareke ajallisena
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2 APRIL Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella 24 2 - - - -2 Jyväskylä 2 - - - -2 Sodankylä 2 Päivittäinen vuorokauden keskilämpötila huhtikuussa
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 1 SEPTEMBER Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon Säätila Euroopassa 17.8.1 Tutkakuva liittyy sivun 6 artikkeliin Syyskuussa 1 päivittäin mitattu ylin
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella C 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Vuosien 1961-2007 keskilämpötilojen ero kauden
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2013
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 13 Uusi tekniikka pienentää säätutkan sadearvioiden epävarmuutta rankkasateissa Sää vaikuttaa juomaveden laatuun ILMASTOKATSAUS heinäkuu / 13 1 Ilmastokatsaus 7/13 Sisältö Heinäkuu
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Kevättalven sää vaihtelevaa. Lumipeitteen vesiarvo
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 11 Kevättalven sää vaihtelevaa Lumipeitteen vesiarvo 1 Ilmastokatsaus /11 Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutus- ja sopeutumistutkimus tukee varautumista Paljonko lunta on paljon?
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Tulvakeskus tarjoaa tietoa tulviin varautumiseen Hyvin harvinainen säätilanne
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 14 Tulvakeskus tarjoaa tietoa tulviin varautumiseen Hyvin harvinainen säätilanne 7.1.14 ILMASTOKATSAUS tammikuu / 14 1 Ilmastokatsaus 1/14 Sisältö Talvi alkoi tammikuussa 3 Tulvakeskus
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 3 OKTOBER Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta 99 M M K M Säätila..3, kun lunta satoi koko maahan. Lokakuussa
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 DECEMBER Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 1 sää 1-1 2 4 Vuoden 1 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 11 keskiarvo käyränä Helsinki Kaisaniemessä. 7 8 1 11 Joulukuussa
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU MAJ Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos Lehdet Lehdet Lehdet Lehdet Lehdet hiirenkorvalla puhjenneet täysikasvuiset kellastuneet varisseet
Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä
Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä Helsingin kaupungin ilmastoriskit hanke, Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meterologi reija.ruuhela@fmi.fi Sisältö: Ilmastontekijöiden vaikutukset eri tyyppisiin
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2012. Läpi maineikkaan Koillisväylän. Sään ääri-ilmiöt: miten suhtautua?
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 12 Läpi maineikkaan Koillisväylän Sään ääri-ilmiöt: miten suhtautua? 1 Ilmastokatsaus 12/12 Sisältö Kylmä joulukuu päättyi suojasäähän 3 Sään ääri-ilmiöt: Miten suhtautua? 4 Vuoden
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Lämpötilat heittelehtivät rajusti toukokuussa Hellejakso kohotti myös alailmakehän otsonipitoisuuksia
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 14 Lämpötilat heittelehtivät rajusti toukokuussa Hellejakso kohotti myös alailmakehän otsonipitoisuuksia ILMASTOKATSAUS toukokuu / 14 1 Ilmastokatsaus /14 Sisältö Lämpötilat heittelehtivät
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU FEBRUARI Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen cm Turku Ilomantsi Muonio.11. 3.11..1. 31.1..1. 31.1..... Lumipeitteen muutokset talvella -
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä Kuva:Kari Karlsson Ilmastokatsaus 07/2009 Klimatologisk översikt juli 2009 Sisältö Ilmastokatsaus 14. vuosikerta
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.
HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2006 JULI Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä Vuoden 2006 kesä-heinäkuun ilmanpaineen poikkeama kauden 1951-2000 keskimääräisestä kesäheinäkuun ilmanpaineesta.
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 1 JUNI Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet Vyörypilvi Espoossa kesäkuussa 1992 Kesäkuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2007 MARS Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa Talven keskilämpötila Sodankylässä C 0-5 -10-15 -20 1951 1961 1971 1981 1991 2001 Talven (joulu- helmikuu)
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2 JUNI Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää - - tammi helmi maalis huhti touko kesä Vuoden 2 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 97- keskiarvo
Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 22 OKTOBER Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi 171-2 C Helsinki Jyväskylä Sodankylä 4 2 1-1 -2 11-11-2 21-1-4 41-1- 1-7 71-8 81-1-2 Vuosikeskilämpötiloista lasketut peräkkäiset
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 3 MARS Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet ItäSuomessa cm Anjala Utti Kuopio Sivakka 1 9 993 939 99 99 997 979 999 99 1 1 Suurin lumensyvyys talvina 1993 viidellä
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi Meri on jo vapaa 21.4.2009 Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 04/2009 Klimatologisk
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 3 NOVEMBER Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään Kuva: Jouni Vainio,. Marraskuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Millainen on hyvä lintujen muuttosää? Maaliskuussa oli kylmää ja aurinkoista
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 13 Millainen on hyvä lintujen muuttosää? Maaliskuussa oli kylmää ja aurinkoista ILMASTOKATSAUS maaliskuu / 13 1 Ilmastokatsaus 3/13 Sisältö Maaliskuussa oli kylmää ja aurinkoista
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 3 AUGUSTI Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 3 sää 8 kesä heinä elo 7 6 4 1994 199 1996 1997 1998 1999 1 2 3 Hellepäivien lukumäärä kuukausittain vuosina 1994-3. Katso artikkelimme sivulla
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006 Kuva: Riku Lumiaro Ilmastokatsaus 2/2006 Klimatologisk översikt februari 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU OKTOBER Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen Vuoden lokakuun pintapaineen poikkeama kauden 191- keskimääräisestä lokakuun
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Ovatko suuret lämpötilapoikkeamat lisääntyneet? Ukkosmyytinmurtajat
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 4 Ovatko suuret lämpötilapoikkeamat lisääntyneet? Ukkosmyytinmurtajat ILMASTOKATSAUS kesäkuu / 4 Ilmastokatsaus 6/4 Sisältö Kesäkuusta muodostui tavanomaista koleampi 3 Ukkosmyytinmurtajat
HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2007 APRIL Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat Harvinaisia lumirullia Kainuussa. Liittyy artikkeliin sivulla 6. Kuva Juha M.
Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 4 SEPTEMBER Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi 4 9 6 3.... Jokioinen 14.6. 4.7. 24.7. 13.8. 2.9. 22.9. 12.. Tehoisan lämpötilan kertymä Jokioisilla kasvukaudella
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2014
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 4 Laadukasta pintasäähavaintodataa nyt ja tulevaisuudessa Huhtikuussa tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa ILMASTOKATSAUS huhtikuu / 4 Ilmastokatsaus 4/4 Sisältö Huhtikuussa tavanomaista
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Rajuilmakonferenssi Helsingissä Kesäkuu oli harvinaisen lämmin
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 13 Rajuilmakonferenssi Helsingissä Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ILMASTOKATSAUS kesäkuu / 13 1 Ilmastokatsaus 6/13 Sisältö Rajuilmakonferenssi Helsingissä 3 Kesäkuuta sävyttivät
Kevättulvista suuria vahinkoja Pohjanmaalla ja Loimijoella Myrskybongaus hurjapäiden holtiton harrastus?
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 13 Kevättulvista suuria vahinkoja Pohjanmaalla ja Loimijoella ILMASTOKATSAUS toukokuu / 13 Myrskybongaus hurjapäiden holtiton harrastus? 1 Ilmastokatsaus /13 Sisältö Toukokuu jopa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2008 MAJ. Rankkasateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä Yöpakkasia ja halloja toukokuussa. Kuva: Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2008 MAJ Rankkasateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä Yöpakkasia ja halloja toukokuussa Kuva: Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 5/2008 Klimatologisk översikt maj 2008 Sisältö
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Vaihteleva UV-ilmastomme Varoitukset merellä
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 11 Vaihteleva UV-ilmastomme Varoitukset merellä 1 Ilmastokatsaus 9/11 Sisältö Harvinaisen lämmintä ja paikoin hyvin sateista 3 Vaihteleva UV-ilmastomme 4 Varoitukset merellä 7 Syyskuun
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 1 APRIL Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III C - - - - loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko Termisen talven -1 kuukausikeskilämpötilat