PALOTURVALLISUUTTA KOTONA. Ohjaajan opas

Transkriptio

1 PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Ohjaajan opas 1

2 JOHDANTO Paloturvallisuutta kotona ohjaajan opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään opastavat maahanmuuttajia suomalaiseen arkeen ja asumiseen. Opas liittyy maahanmuuttajille tarkoitettuun esitteeseen kodin paloturvallisuudesta. Ohjaajan oppaan on tarkoitus antaa taustatietoa maahanmuuttajille jaettavan turvallisuusesitteessä käsitellyistä aiheista, jotta heitä opastavat henkilöt voisivat syventää tietojaan ja opastaa maahanmuuttajia turvallisuusasioissa. Varsinaiseen esitteeseen on koottu tiivistetysti turvallisuusasioita ja jokainen esitteessä käsitelty asia on selitetty laajemmin tässä ohjaajan oppaassa. Opas voi avata myös opastajalle uuden näkökulman paloturvallisuuteen. Lisäksi tässä johdanto-osiossa on tiivistetysti kerätty sellaisia asioita, jotka on hyvä huomioida maahanmuuttajien kanssa toimiessa. Ohjaajan rooli maahanmuuttajien perehdyttämisessä arjen turvallisuuteen on tärkeä. Uusiin olosuhteisiin tutustutaan yhdessä harjoitellen. Paloturvallisuutta kotona aineisto on laadittu osana Palosuojelurahaston rahoittamaa asumisen paloturvallisuuden kehittämishanketta. Työryhmä Elina Haapala, Tampereen Aluepelastuslaitos Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Katariina Janhunen, Helsingin Kaupungin Pelastuslaitos Sauli Joutselainen, Metsälän vastaanottokeskus Kristiina Juvas, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Veijo Kajan, Tampereen Aluepelastuslaitos Eija Kontuniemi, Suomen Pakolaisapu Sebastian Mbah, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö Tanja Seppälä, Helsingin Kaupungin Pelastuslaitos Marjatta Virtanen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2

3 KULTTUURISET LÄHTÖKOHDAT TURVALLISELLE TOIMINNALLE Suomeen tulevat maahanmuuttajat Maahanmuuttajat ovat ulkomaalaisia, jotka ovat asettuneet maahamme vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maa hanmuut taja voi tulla Suomeen esimerkiksi työhön, avioliiton kautta, turvapaikan haki jana, kiin tiöpakolaisena, paluumuuttajana tai perheenyhdistämisohjelman kautta. Joukossa on koulutettuja, kouluttamattomia, lapsia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja. He voivat olla kotoisin suurkaupungeista, pikkukylistä, viidakoista tai pakolaisleireiltä, Euroopasta tai kauempaa. Tästä johtuen maahanmuuttajilla voi olla erilaisia käsityksiä elämästä, kuolemasta, normaaliarjesta sekä tietenkin turvallisuudesta. On tärkeää, että jokainen heistä saa tasa-arvoisesti paloturvallisuusopastusta. Kulttuurierojen taustaa Kannamme kaikki mukanamme ajattelun, tuntemisen ja käyttäytymisen malleja, jotka periytyvät kasvuympäristöstämme ja on opittu elämän aikana. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli, ikä, uskonto, sosiaaliluokka ja asema yhteiskunnassa. Perhekäsitys on monissa maissa hyvin toisenlainen kuin Suomessa, jossa perheeksi lasketaan usein vain ydinperhe. Monissa kulttuureissa mies on perheen auktoriteetti ja asioiden hoitaja. Uskonnolla on monissa kulttuureissa voimakkaampi rooli kuin länsimaalaisessa kulttuurissamme. Sääntöjä ja ohjeita noudatetaan tiukasti ja uskonto voi määritellä päivärytminkin. Ihmiset, jotka uskovat kohtalonuskoon, eivät jaa kanssamme samanlaista syy-seuraus -käsitystä ja käsityksemme asioiden liittymisistä toisiinsa voi olla vierasta. Suhtautuminen viranomaisiin, säädöksiin ja tiedotusvälineisiin Monilla maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaisilla ja turvapaikan hakijoilla, voi olla huonoja kokemuksia alkuperämaansa viranomaisista ja virallisesta asioidenhoidosta. Poliisi ja palokunta ovat monissa maissa sotilaallisia organisaatioita, joilta saa apua lahjomalla. Koko hallintojärjestelmä saattaa olla hyvin korruptoitunut eikä asioiden uskota hoituvat viranomaisten kautta. Ennakkoluuloton asenne maahanmuuttajia kohtaan ja vilpitön auttaminen ovat keinoja edesauttaa heidän luottamustaan yhteiskunnan toimimiseen. On tarpeellista vahvistaa maahanmuuttajien luottamusta suomalaiseen järjestelmään. Se toimii, on yhteinen kaikille, eikä tarkoituksena ole aiheuttaa ikävyyksiä tai erotella ihmisiä. Suomalainen järjestelmä myös koskee kaikkia, me kaikki yhdessä otamme vastuuta toistemme turvallisuudesta. Paloturvallisuuden edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Suomessa paloturvallisuudesta ja jokaisen velvollisuuksista niin ehkäistä onnettomuuksia kuin toimia onnettomuustilanteessa on säädetty laissa. Jokaisella on auttamisvelvollisuus ja tätä on syytä korostaa. Maahanmuuttajilla voi olla epäluottamus myös tiedotusvälineitä kohtaan. Lehtien uskotaan olevan propagandaa ja sensuuri vaikuttaa faktatietojen levittämisen ihmisille. Suomessa on totuttu välittämään viestiä suurelle yleisölle tiedotusvälineiden kautta ja sen merkitystä paloturvallisuustiedon väy- 3

4 länä ei pidä väheksyä. Maahanmuuttajille on hyvä kertoa, että eri organisaatioiden tuottamat oppaat ja esitteet ovat luotettavia ja niistä saa hyvää tietoa. eikä mitään voi tehdä seurausten pienentämiseksi. Joskus onnettomuuksien ennaltaehkäisyä pidetään paheksuttavana ja Jumalan vastaisena. Vaaran kokeminen ja turvallisuuden tunne Käsitys vaarasta ja tunne turvallisuudesta on yksilöllistä. Kuitenkin voidaan ajatella, että kulttuuritausta vaikuttaa niiden kokemiseen. Ajattelemme helposti, että moni pakolaisena maahamme tullut on esimerkiksi huolimaton tulenkäsittelijä vaikka todellisuudessa tuli on heille paljon luonnollisempi elementti kuin kantaväestölle. Vaara tai riski, joka on otettu vapaaehtoisesti, koetaan pienemmäksi kuin se, johon ei voida itse vaikuttaa. Normaaliarjessa piileviä vaaroja ei tunnista, mutta suurkatastrofiin johtavia vaaroja osataan pelätä. Toiset saavat turvallisuuden tunteensa uskomalla Jumalaan, toiset taas varmistamalla itse selustansa. Maissa, joissa uskonto on vahvasti osana elämää, Jumala on se, joka antaa ja ottaa. Ihminen ei voi itse vaikuttaa kohtaloonsa ja pahoilla teoilla on seuraukset. Onnettomuustilanteissa saatetaan ajatella, että tämä oli Jumalan tahto, Arjen kompastuskiviä Maahanmuuttajille oudoimpina asioina pidetään meidän olosuhteissa usein sähköä ja juoksevaa vettä. On kuitenkin syytä muistaa, että maahanmuuttajan lähtöolosuhteilla on tähän valtava merkitys ja osa maahanmuuttajista muuttaa maahamme hyvinkin samankaltaisista olosuhteista. Avotulen tekoon liittyy käytännössä havaittuja ongelmia, koska avotuli on voinut olla ainoa tapa valmistaa ruokaa. Avotulenteko sisätiloissa on aina kiellettyä, mutta myös ulkona tulee varmistua vallitsevista olosuhteista ja paikan luvallisuudesta.. 4

5 PALOTURVALLISUUTTA KOTONA -ESITE PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Esitteen kansi Esitteen kanteen on tarkoitus kirjoittaa esitteen saajan oma kotiosoite, josta se on helppo lukea hätätilanteessa hätäkeskukseen soitettaessa. Ohjeet hätäpuhelun soittamisesta ovat esitteen loppuosassa. 5

6 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin kattoon. Vaihda palovaroittimen patteri kerran vuodessa. Asukkaan kuuluu hankkia palovaroittimet. Palovaroitin ei hälytä apua. Hätäilmoitus on tehtävä itse. Testaa palovaroitin kerran kuukaudessa testausnappulasta painamalla. Asenna palovaroitin: Makuuhuoneisiin Eteiseen Olohuoneeseen 2 3 Palovaroitin Palovaroittimen hankinta on aina asukkaan velvollisuus. Palovaroittimen tehtävänä on havaita savu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ilmaista palon alku asukkaalle, jotta hän ehtisi turvaan. Aikaa pelastautumiseen on vain muutamia minuutteja tulipalon syttymisestä. Palovaroitin sijoitetaan aina kattoon ja keskelle huonetilaa. Tämä siksi, että savu on vallitsevaa huoneilmaa lämpimämpää ja nousee ylöspäin. Palovaroittimen paristot vaihdetaan kerran vuodessa ja varoittimen toimintakyky testataan kerran kuukaudessa. Testi suoritetaan painamalla palovaroittimessa olevaa testi-nappulaa. Palovaroitinta ei tarvitse irrottaa katosta testin tekemistä varten. Palovaroitin vanhenee noin 10 vuodessa ja sen voi hävittää normaalin talousjätteen mukana. Uuden varoittimen voi ostaa tavallisesta ruokakaupasta. Opastuksessa on hyvä ottaa esille, että palovaroitin ei hälytä palokuntaa paikalle, vaan pelkästään varoittaa asukkaita alkavasta palosta. Asukkaan on itse tehtävä hälytys hätänumeroon soittamalla. Palovaroittimia on oltava yksi jokaista alkaa 60 asuinneliötä kohden. Suositus on, että palovaroitin asennetaan jokaiseen makuuhuoneeseen, olohuoneeseen sekä eteiseen lähelle poistumistietä. 6

7 Keittiö Käytä nuolta! Älä laita liedelle tai sen lähelle paperia, muoviastioita, pannulappuja tai muutakaan helposti syttyvää tavaraa. Sammuta virta sähkölaitteista, kun et käytä niitä. Vedä myös kahvinkeittimen, vedenkeittimen ja leivänpaahtimen töpseli (pistotulppa) seinästä. Liesi on vain ruuan laittamista varten. Liettä kuumentamalla ei saa yrittää lämmittää asuntoa. Käännä liesi pois päältä, kun sitä ei käytetä. Eri ruuat vaativat eri valmistuslämpötilat, uunin tai levyjen ei tarvitse aina olla täysillä. Siisti keittiö on paloturvallisempi kuin sotkuinen Imuroi kylmälaitteiden taustat vähintään kerran vuodessa. 4 5 Keittiö Lieden käyttöön ja ruoanlaittoon liittyvät palot ja palon alut ovat yleisiä. Sähköliesi on harvinainen monissa niissä kulttuureissa, joista meille Suomeen tulee pakolaisia. Monet maahanmuuttajaryhmät käyttävät ruokaöljyä keittämiseen, joka syttyy herkästi palamaan liikaa kuumetessaan. Sähköliettä ei osata pitää palovaarallisena, koska siinä ei näy liekkiä. Levyjen lämpötilan säätäminen eri tilanteisiin sopivaksi on myös monelle vieras asia. Liettä saatetaan käyttää virheellisesti myös lämmön lähteenä, kun asunnossa kaivataan lisälämpöä. Toisin sanoen lieden käyttöön on hyvä perehtyä perusteellisesti. On hyvä selvittää, että keittolevyt kuumenevat niin voimakkaasti, että läheisyydessä olevat herkästi syttyvät materiaalit saattavat syttyä tai sulaa ja syttyä, esimerkiksi liedelle laskettu muoviastia. On myös hyvä totuttaa maahanmuuttajat tapaan valvoa koko ajan ruoan valmistumista ja katkaista virta heti ruoan kypsyttyä. Suomessa myytävistä viljatuotteista monet ovat esikypsytettyjä, joten on tärkeää, että yhdessä maahanmuuttajan kanssa tutustutaan tarvittaviin kypsennysaikoihin, hellan lämpötiloihin ja sähköliedelle soveltuviin ruoanvalmistustapoihin. Lihan kypsentäminen ei edellytä avotulta vaan siihen on sähkölieden avulla monta muuta valmistustapaa. Oikean tyyppisen ja kokoisen kattilan tai pannun ja kannen valinta sille sopivalle levylle tai uuniin vaikuttaa myös ruoanlaiton turvallisuuteen. Suomalaisessa keittiössä on käytössä usein kahvin- ja veden keitin sekä leivänpaahdin. Näistä laitteista katkaistaan virta heti käytön jälkeen ja otetaan pistoke irti pistorasiasta. Termoskannu on turvallinen keino säilyttää kahvi lämpimänä pidempiä aikoja. Sähkölaitteiden puhtaus on tärkeä osa paloturvallisuutta. Lian ja pölyn kertyminen sähkölaitteeseen lisää palovaaraa. On syytä opettaa oikeat puhdistustavat sähkölaitteet eivät kestä uppopesua. Leivänpaahtimen murut on hyvä tyhjentää säännöllisesti, liesi ja uuni pidetään puhtaana ja jääkaapin tausta imuroidaan vähintään kerran vuodessa. 7

8 Sähkölaitteet Irrota sähkölaitteiden töpselit (pistotulpat) seinästä, kun et käytä laitetta, esimerkiksi pesukone, kahvinkeitin, televisio. Älä poistu kuuman silitysraudan, leivänpaahtimen tai grillin ääreltä. Älä käytä sähkölaitteita, kun et ole kotona. Esimerkiksi pesukonetta ei saa jättää päälle, kun lähdet pois asunnosta. Älä yhdistä jatkojohtoja pitkiksi jonoiksi. Pidä jatkojohdot puhtaina pölystä. Älä käytä rikkinäisiä sähköjohtoja tai pistorasioita. Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita. Rikkinäiset sähkölaitteet voivat sytyttää tulipalon. Rikkinäisen sähkölaitteen saa korjata vain sähköliike. Jos laitetta ei voi korjata, hanki tilalle uusi. Älä laita lamppujen päälle mitään. Lampun ympärillä on oltava tyhjää tilaa. 6 7 Sähkölaitteet Hyvänä perussääntönä on, että virta katkaistaan laitteesta ja pistoke irrotetaan pistorasiasta aina, kun laitetta ei käytetä. Pistoketta irrotettaessa tartutaan aina pistokkeeseen eikä vedetä johdosta. Johdon kiinnityskohdan vikaantuminen aiheuttaa oikosulun ja palovaaran. On tärkeää tehdä selväksi, että viallista sähkölaitetta ei saa paloturvallisuussyistä käyttää. Sähkölaitteita ei myöskään saa kuka tahansa korjata itse, vaan siihen, kuten myös muihin sähkötöihin, tarvitaan aina alan koulutus ja työlupa. Mitään sähkölaitetta ei jätetä päälle yksin, kun kotoa poistutaan. Pyykkikoneet ja astianpesukoneet voivat vikaantuessaan aiheuttaa tulipaloja ja vesivahinkoja. Pyykki- ja astianpesukoneiden vesihana tulisi sulkea pesuohjelman päättyessä virran katkaisemisen lisäksi. Silitysrautaa ei saa jättää yksin huoneeseen päälle, vaan vaikka huoneesta poistuttaisiin hetkeksikin, tulee silitysrauta sammuttaa. Valaisimien kanssa tulee olla varovainen. Hehkulamput ja halogeenilamput kuumenevat voimakkaasti. On varottava, ettei niitä ole sijoitettu liian lähelle syttyvää materiaalia ja että ne saavat riittävästi ilmaa, jotta ylikuumenemista ei tapahtuisi. Valaisinta ei saa koskaan peittää millään esimerkiksi valaistuksen himmentämiseksi tai tunnelman luomiseksi. Valaisimista tulee pyyhkiä pölyt pois palovaaran takia. Televisio tarvitsee riittävästi tilaa: televisiota ei saa peittää, eikä sen päällä saa pitää koristeita. Televisio on hyvä imuroida säännöllisesti päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta. Television lepovirta tulisi katkaista yöksi tai kun lähdetään pois kotoa. Joskus tarvitaan jatkojohtoja. Niiden käytössä tulee olla erityisen huolellinen. Useampaa jatkojohtoa ei saa kytkeä peräkkäin. Lattialla oleva jatkojohdon pistorasia 8

9 Sähkölaitteet Avotuli Ulkoroihuja ei saa polttaa sisällä, parvekkeella tai terassilla. Katkaise televisiosta virta television virtanapista yöksi ja kun lähdet pois kotoa. Jos sammutat television kaukosäätimellä, televisioon jää edelleen virta päälle. Älä pidä television päällä kukkia, liinaa, koristeita, kynttilöitä tai mitään muutakaan. Imuroi säännöllisesti pölyt television päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta. Valvo palavia kynttilöitä koko ajan. Kynttilänjalan pitää olla ainetta, joka ei pala, esimerkiksi metallia tai lasia. Jokaiselle lämpökynttilälle (tuikulle) pitää olla oma kynttilänjalka. 8 9 tulee suojata lasten leikeiltä ja kosteudelta. On myös tärkeä tietää, että sisäkäyttöön ja ulkokäyttöön on erilaiset jatkojohdot. Ulkona saa käyttää vain ulos tarkoitettuja johtoja ja oltava silti huolellisia kosteuden suhteen. Jääkaapin tausta on hyvä imuroida vähintään kerran vuodessa puhtaaksi pölystä, koska kertyvä pöly lisää laitteen syttymisvaaraa. Itse sulattavassa jääkaapissa poistoletku tukkiutuu helposti ja myös sen puhdistaminen on tärkeää, ettei sulamisvettä valu kaapin pohjalle ja lattialle. Niissä talouksissa, joissa on kaasuliesi, pitäisi sen käyttöön ja huoltoon perehdyttää erityisesti. Hyvänä tapana on, että ruoan valmistuksen päättyessä kaasu suljetaan aina ensin pullosta ja sitten lieden katkaisijasta. Näin vältytään siltä, että mahdollinen letkun vuotovaurio aiheuttaisi kaasun purkautumista huoneistoon. Avotuli Avotuli aiheuttaa aina palovaaran. Sisällä asunnossa ja parvekkeella ei saa käyttää avotulta sisälle tarkoitettuja kynttilöitä lukuun ottamatta. Myös kynttilöiden käytössä tulee olla huolellinen, eikä niitä saa koskaan jättää yksin huoneeseen palamaan. Sama koskee suitsukkeiden käyttöä. Jokaiselle kynttilälle tulee olla oma palamattomasta materiaalista valmistettu kynttilänjalka ja kynttilät tulee sijoittaa vähintään 5 cm etäisyydelle tosistaan, jotta ne eivät sulata toinen toisiaan ja aiheuta vaaraa. Ulkoroihuja saa polttaa vain pihalla, turvallisella etäisyydellä kulkuteistä ja rakennuksista. Tuuli saattaa siirtää kevyitä ulkoroihuja vakavin seurauksin. Parvekkeella ei saa polttaa mitään kynttilää lukuun ottamatta ja silloinkin noudatetaan samoja ohjeita kuin sisällä kynttilän kanssa. 9

10 Tupakointi Parveke Sauna Älä kuivaa pyykkiä saunassa. Älä laita kiukaan päälle yhtään mitään. Sauna ei ole varasto. Sängyssä tai sohvalla ei saa tupakoida. Sammuta tupakantumpit huolellisesti. Tupakantumppeja ei saa pistää roskikseen. Älä jätä sytkäriä tai tulitikkuja niin, että lapset saavat ne. Älä sytytä nuotiota tai käyttää grilliä asunnon sisällä tai parvekkeella. Parveke ei ole varasto. Lämmitys, patterit Pattereita ei saa peittää Pattereiden päällä ei saa kuivattaa vaatteita Tupakointi Sängyssä tupakointi on hyvin tavallinen syy tulipalon syttymiselle. Tupakoinnille kannattaa varata oma turvallinen paikkansa, jossa on palamattomasta materiaalista valmistettu tuhkakuppi tumpeille. Tupakan tumpit pitää sammuttaa huolellisesti, eikä niitä saa panna roskikseen. Tulitikkuja ja sytytintä tulee säilyttää niin, etteivät lapset pääse niihin käsiksi. Sauna Saunan käyttö muuhun kuin kylpemiseen aiheuttaa palovaaran. Kiukaalle ei tulisi hetkellisestikään laskea mitään, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan. Esimerkiksi sähkökiukaalle väliaikaisesti laskettu ja unohdettu muovinen vati on aiheuttanut palon, kun sauna kytkettiin päälle. Saunaa ei saa myöskään käyttää varastotilana tai pyykin kuivatukseen palovaaran takia. Saunaa käytettäessä on tärkeää muistaa lämmön pois kytkeminen heti kylpemisen päätyttyä kiukaan ylikuumenemisvaaran välttämiseksi. Parveke Vaikka parveke on tavallaan ulkotila, liittyy se niin kiinteästi asuntoon, että avotulen tai voimakkaasti kuumenevan lämmönlähteen (esim. sähkögrilli) käyttö parvekkeella aiheuttaa palovaaran. Monesti parvekkeilla käytetään muovisia kalusteita, jotka eivät kestä esimerkiksi voimakkaasti kuumenevaa kynttilää/kynttilälyhtyä, tms. Jos parvekkeella tupakoidaan, tulee tuhkakupin olla palamattomasta materiaalista. Lämmitys, patterit Lisälämmön tarve asunnossa tulee hoitaa asianmukaisilla, termostaateilla varustetuilla lämpöpattereilla. Osa lämpöpattereista saattaa kuumeta niin voimakkaasti, että sen päälle asetettu vaate tai liian lähellä oleva verho tai herkästi syttyvä materiaali voi syttyä palamaan. Patteri antaa lämpöä tehokkaimmin, kun ilma pääsee vapaasti kiertämään sen joka puolella. 10

11 Rappukäytävä Pelastautumisohje Älä säilytä mitään orraskäytävässä, esimerkiksi lastenvaunuja tai kenkiä, tuhopolton vaaran takia. Kellarin ja vintin käytävillä ei saa varastoida mitään Säilytys ja varastointi Talon yleisiin kulkutiloihin ja parvekkeille ei saa varastoida tavaraa. Kulkuteiden pitää olla vapaita mahdollisen hätätilanteen varalta, jotta ahtaus ei vaikeuta nopeaa pelastautumista ja pelastajien työtä. Porrashuoneeseen jätetyt lastenvaunut ym. tavarat aiheuttavat myös tuhopolttoriskin. Tällaisia paloja sytytetään vuosittain useita. Pelastautuminen Pelastautuminen hätätilanteessa on asia, joka tulee opastaa ja harjoitella huolellisesti. Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa on pelastauduttava nopeasti. Miten toimitaan, jos oma palovaroitin alkaa soida? Miten toimitaan, jos kuulee palovaroittimen soivan naapurissa? Tai miten toimitaan, jos julkisessa tilassa tulee palohälytys. Esitteessä oleva pelastautumisohje antaa selkeät yleisohjeet toimintaan. Yleisohjeiden lisäksi on tärkeää käydä läpi maahanmuuttajan kanssa, miten toimitaan juuri heidän asunnossaan ja asuintalossaan. 11

12 Toiminta tulipalossa Varoita ja pelasta Yritä sammuttaa. Älä vaaranna itseäsi. Rajoita tulipaloa (ovi kiinni), Soita 112 turvallisesta paikasta Järjestä opastus palokunnalle Toiminta tulipalossa ja hätäpuhelun soittaminen Nopea pelastautuminen on tärkein asia tulipalossa. Tulipalotilanteessa saattaa olla vaarassa myös muita ihmisiä ja oikea toiminta voi pelastaa ihmishenkiä. Hätätilanteessa toimimista helpottaa, jos toimintaa on mietitty ja harjoiteltu etukäteen. On tärkeä tiedottaa nopeasti vaarasta muille vaarassa olijoille ja auttaa mahdollisuuksien mukaan lapsia ja huonosti liikkuvia turvaan. Palon alkua voi yrittää sammuttaa, jos se on mahdollista, mutta nopea pelastautuminen on tärkeintä. Turvallisesta paikasta soitetaan hätänumeroon 112 ohjeiden mukaan. Numero 112 on koko Euroopassa käytössä oleva hätänumero, josta saa apua erilaisissa onnettomuustilanteissa. On hyvä käydä yhdessä läpi miten hätäpuhelun soittaminen tehdään. 12

13 Näin käytät sammutuspeitettä Sammutuspeitettä käytetään pienten tulipalojen sammuttamiseen, esimerkiksi kahvinkeittin tai televisio. Sammutuspeitettä voi käyttää myös ihmisen sammuttamiseen. Sammutuspeitteen täytyy olla tarpeeksi iso, esimerkiksi 120X180 cm. Ripusta sammutuspeite pusseineen keittiön seinälle. Vaihda vahingoittunut peite uuteen. Tartu sammutuspeitteeseen kulmista. Pidä sammutuspeite itsesi ja tulen välissä, suojaa myös kädet. 16 Aseta sammutuspeite rauhallisesti palavan esinee n päälle. Estä ilman pääsy palavaan asiaan. Soita 112. Anna jäähtyä. 17 Sammutuspeitteen käyttö Sammutuspeite on hyvä olla jokaisessa asunnossa keskeisessä paikassa helposti saatavilla, esimerkiksi ripustettuna keittiön seinälle. Sammutuspeite on valmistettu tiiviistä palamattomasta materiaalista ja se estää palamiseen tarvittavan hapen saamisen, jolloin palo tukahtuu. Sammutuspeitteen käyttöä on tärkeä harjoitella yhdessä. 13

14 Hätäilmoitus SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOIT Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee, kun hän päättää, millaista apua lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun tuloa. 2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT Hätäkeskuspävystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää oikean avun. 6. LOPETA PUHELU VASTA, KUN OLET SAANUT LUVAN Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta. Opasta auttajat paikalle. Soita uudestaan, jos tilanne muuttuu. Hätänumero on KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA Hätäkeskuksen alueella on samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi paikkakunta. 4. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun tuloa. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset. 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN Päivystäjä osaa antaa ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita Hätäilmoitus Hätänumero 112 on valtakunnallinen hätänumero, johon soitetaan kun tarvitaan apua erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Esitteessä on ohjeet hätäilmoituksen tekoon, mutta maahanmuuttajille on hyvä painottaa, että onnettomuuden sattuessa kotona riittää kun osaa soittaessaan kertoa oman osoitteensa sekä lyhyesti mitä on tapahtunut. Apua saa aina. 14

15 15

16 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos Suomen Pakolaisapu/KOTILO-projekti Metsälän vastaanottokeskus Palosuojelurahasto 16