Raportti Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuurisektorin puheenjohtajuuden toimeenpanosta ja puheenjohtajuusohjelmasta 2011

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Anna-Maija Marttinen, Vava Lunabba Raportti Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuurisektorin puheenjohtajuuden toimeenpanosta ja puheenjohtajuusohjelmasta 2011 Vihreä Pohjola taitava toimija. Suomi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2011 Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelman teemana vuonna 2011 oli Vihreä Pohjola taitava ilmastotoimija. Suomen ohjelman koordinoinnista vastasi Suomen pohjoismaisen yhteistyöministerin johdolla toiminut pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö. Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelma valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Suomen puheenjohtajuudella järjestettiin kaksi pohjoismaista kulttuuriministerikokousta sekä yksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuriministereiden kokous. Pohjoismaiden kulttuurivirkamieskomitea piti neljä kokousta sekä yhden yhteisen kokouksen Baltian maiden kulttuurivirkamiesten kanssa. Luovan talouden edistämiselin KreaNordin johtoryhmä kokoontui myös neljä kertaa. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö vastasi kaikkien virallisten kokouksien valmisteluista. Kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelma Pohjoismaiden ministerineuvosto on vahvistanut pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja vision sekä keskeisimmät painopisteet vuosille Jokainen puheenjohtajamaa laatii vuorollaan puheenjohtajuusohjelman, joka vahvistaa pohjoismaisuutta jäsenmaissa ja lisää Pohjolan vaikuttavuutta lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Puheenjohtajuusohjelman tulee edistää aikaisempien puheenjohtajuusohjelmien teemojen jatkuvuutta sekä yhteistyön muotojen ja rakenteiden jatkuvaa uudistumista. Kulttuurisektorin ohjelman valmistelu Suomen kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelman puitteissa järjestettiin seitsemän kulttuurifoorumia tai puheenjohtajuustapahtumaa. Tapahtumat nivoutuivat ministerineuvoston kulttuurisektorin strategian painopisteisiin. Puheenjohtajuusohjelma tarjosi myös useita tilaisuuksia edistää ministerineuvoston dialogia taiteen ja kulttuurin sekä luovan talouden toimijoiden kanssa epävirallisen pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön puitteissa. Osa tapahtumista oli avoimia tilaisuuksia, osa kohdennettuja asiantuntijatapaamisia. Kaikki tapahtumat toteutettiin yhteistyössä toimialan toimijoiden kanssa, ja kaikista koottiin keskeiset johtopäätökset tulevan kehittämistyön pohjaksi. Tapahtumien rahoituksesta vastasivat 1

2 Pohjoismaiden ministerineuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, yhteistyökumppanit ja tapahtumia tukeneet muut tahot. Kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelman tapahtumat valmisteltiin tiiviissä vuorovaikutuksessa toimijakentän kanssa. Ensimmäisessä, Hanasaaren ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa järjestetyssä avoimessa ideaseminaarissa saatiin runsaasti ehdotuksia ohjelman painopisteiksi. Kulttuurisektorin ohjelma esiteltiin Helsingissä Säätytalolla järjestetyssä kick-off tapahtumassa. Luova ja globaali Pohjola Pohjolan kulttuuri maailmalla Pohjoismaiden kulttuuriministereiden globalisaatiohanke Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston laaja-alaista globalisaatiopanostusta kulttuuriministereiden neuvosto toteutti kolmivuotisen globalisaatiohankkeen Pohjolan kulttuuri maailmalla. Hankkeen tarkoituksena oli tehdä pohjoismaista kulttuuria tunnetuksi kansainvälisillä foorumeilla ja samalla vahvistaa käsitystä Pohjolasta houkuttelevana ja menestyvänä alueena sekä luotettavana partnerina, missä päin maailmaa sitten toimitaankaan. Ensimmäisenä teemana oli pohjoismainen elokuva, jota esiteltiin ja markkinoitiin Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla vuonna Pohjoismainen maisema-arkkitehtuuri oli yhteisesiintymisen teemana Shanghain maailmannäyttelyssä Pohjoismaiden kirjallisuus kunniavieraana Pariisin kirjamessuilla Salon du Livre Edistää pohjoismaisen kirjallisuuden tunnettuutta Tehostaa Pohjoismaiden kustantamojen yhteistyötä ja globaalia markkinointia. Kulttuurisektorin globalisaatio-ohjelman kolmannen vuoden teemana oli pohjoismainen kirjallisuus ja kustannustoiminta. Pohjoismaat olivat Pariisin kirjamessujen, Salon du livre de Paris 2011, kunniavieraina teemalla Les Lettres Nordiques. Pohjoismaiden paviljonki, Bois aux lettres, tarjosi messuvieraille myös visuaalisen mielikuvan Pohjoismaista. Messuihin osallistuminen oli osa Pohjoismaiden kirjallisuuden tiedotuskeskusten verkoston NORDLIT:in pitkäjänteistä yhteistyötä pohjosmaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseksi kansainvälisillä areenoilla. NORDLIT oli valinnut Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI:n Pariisin messuosallistumisen pääkoordinaattoriksi. Pohjoismaiden paviljongin vihki opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Marcus Rantala Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan edustajana yhdessä Ranskan kulttuuriministeri Frédéric Mitterandin kanssa. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Kävijöitä messuilla oli neljässä päivässä noin Ministerineuvoston sihteeristön toteuttaman yleisötiedustelun mukaan kävijöiden kiinnostus Pohjoismaita ja pohjoismaista kirjallisuutta kohtaan oli lisääntynyt. Kirjamessujen mediapeitto oli erinomainen, pelkästään sanoma- ja aikakauslehdissä artikkeleita ilmestyi yli 500. Mediapeiton arvo oli noin 3 miljoonaa euroa. 2

3 Uusia kustannussopimuksia solmittiin runsaasti jo käännettyjen kirjailijoiden aikaisemmista teoksista sekä uusien kirjailijoiden teoksista. Pohjoismaat osallistuvat Pariisin kirjamessuille myös vuonna 2012 yhteisellä, vuotta 2011 pienemmällä osastolla. NORDLIT järjestää messuilla kaksi seminaaria ja kustakin Pohjoismaasta kutsutaan mukaan yksi sellainen kirjailija, jonka teoksia ei aikaisemmin ole ranskannettu. Pariisin kirjamessujen pohjoismaiselle kirjallisuudelle antaman hyvän tuloksen kannustamana Göteborgin kirjamessut on ilmoittanut valinneensa Pohjoismaat teemakseen vuonna Teemamaainstituutio kansainvälisillä kirjamessuilla on erityisen vahva työkalu ja kaikkien Pohjoismaiden yhteisesiintyminen Les Lettres nordiques toimi hyvin. Kysyntää yhteisesiintymisille on yhä enemmän. Osana yhteistyön jatkuvaa kehittämistä NORDLIT on ilmoittanut arvioivansa Salon du Livre 2011 hankkeen. Pohjoismainen kääntäjäkoulutus ja pohjoismainen kirja-alan yhteistyö Pohjoismainen / kansainvälinen kulttuurifoorumi, Suomen Ranskan instituutti Korostaa pohjoismaisen kääntäjäkoulutuksen merkitystä Esitellä kansainvälisiä esimerkkejä kääntäjäkoulutuksen kehittämiseksi Vahvistaa pohjoismaisen kirja- ja kustannusalan yhteistyötä globaaleilla markkinoilla. Osana Suomen puheenjohtajuusohjelmaa järjestettiin samaan aikaan messujen kanssa Pariisissa pohjoismainen/kansainvälinen kaksipäiväinen kulttuurifoorumi Suomen Ranskan instituutissa. Kulttuurifoorumin teemana oli pohjoismaisen käännös- ja kustannusalan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Kulttuurifoorumin kohderyhmänä olivat suomesta skandinaavisiin kieliin kääntävät kääntäjät sekä kustannus- ja kirja-alan päättäjät ja toimijat Pohjoismaissa ja Ranskassa. Tarkoituksena oli vaihtaa kokemuksia Ranskassa toimivien pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjien kanssa ja välittää tietoa kirjallisuusagenttien toiminnasta ja mahdollisuuksista edistää pienten kielialueiden esille pääsyä ranskalaisilla ja muilla kansainvälisillä kirja- ja kustannusmarkkinoilla. Olennaista oli myös vaihtaa tietoa ja kokemuksia kustantamoiden ja kääntäjien työskentelyedellytyksiin vaikuttavista seikoista kuten vero- ja apurahakäytännöistä eri maissa. Ohjelmassa oli myös esittely Islannin teemamaahankkeesta Frankfurtin kirjamessuilla Kulttuurifoorumiin osallistui nelisenkymmentä henkeä. Yhteistyötahot: Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI, Suomen Ranskan instituutti, CNL (Centre National du Livre) ja BIEF (Bureau international de l édition française). Kulttuurifoorumin johtopäätökset ja suositukset Kääntäjien rooli monipuolisina kirjallisuuden välittäjinä, kääntäjinä, lukijoina, agentteina on tärkeä, ja se tulisi ottaa huomioon kääntäjiä jatkokoulutettaessa. Kansalliset tuet käännöksille ja kirjan koko tuotanto- ja jakeluprosessille ovat erittäin tärkeitä vietäessä kirjallisuutta ulkomaille. Näiden tukimuotojen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää kansainvälisten talousnäkymien synketessä. Ranskassa kirjallisuuden kääntämistä ja lukemista tuetaan erittäin runsaasti moniin muihin maihin verrattuna. 3

4 Pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjien on tärkeätä päästä keskustelemaan keskenään ja kirja-alan muiden asiantuntijoiden kanssa alan haasteista. Nyt muodostunut ryhmä sopi jatkotapaamisista seuraava tapaaminen järjestetään Helsingin kirjamessujen yhteydessä vuonna Ryhmä on verkottunut ja toimii aktiivisesti myös FILI:n kääntäjien Kääntöpiiri-verkkoyhteisössä. On tärkeätä tiedottaa eri tukijärjestelmistä ja keskustella niiden kehittämisestä tällaisilla kansainvälisillä foorumeilla. Alan toimijoiden on tärkeää päästä vaihtamaan ajatuksia globalisaatiotematiikasta nopeasti muuttuvalla kirjankustantamisen alalla myös kansainvälisten toimijoiden kanssa pohjoismaiden ulkopuolella. Pariisissa järjestetty kulttuurifoorumi vastasi hyvin tähän tarpeeseen. Kulttuuri ja luovuus kukoistamaan Kulttuuri ja luovuus KreaNord Kulttuuri ja luovuus on Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja elinkeinosektoreiden globalisaatiohanke. Sektoreiden yhteistyöstä vastaa KreaNord, jonka tehtävänä on vahvistaa luovaa taloutta ja edistää sen toimijoiden asemaa Pohjoismaissa vuosina Pohjoismaiden elinkeino- ja kulttuuriministereiden neuvostot ovat vahvistaneet KreaNordin toiminnan painopisteiksi neljä suositusta käytännöistä, joilla vahvistetaan luovaa taloutta ja sen toimialoja: Edistää strategista yhteistyötä luovan talouden ja muiden toimialojen välillä Edistää Pohjoismaiden pääsyä uusille markkinoille ja rahoituslähteille sekä houkutella ulkomaisia pääomasijoituksia luovaan talouteen Pohjoismaissa Edistää kulttuurin ja luovien alojen sekä elinkeinoelämän osaamisen yhteyksiä Synnyttää luovalle taloudelle pohjoismaiset markkinat Puheenjohtajuusvuodesta vastasivat yhteisesti työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät KreaNordin johtoryhmän jäsenet. Kaikista neljästä politiikkasuosituksesta käynnistettiin selvitykset, joiden pohjalta johtoryhmä esittää vuoden 2012 alussa ministerineuvostolle ehdotuksensa kulttuurin ja luovan talouden mahdollisesta edistämisestä Pohjoismaiden ministerineuvoston toimin vuoden 2012 jälkeen. Johtoryhmän v teettämä KreaNordin ulkopuolinen arviointi tuki osaltaan johtoryhmän valmistelua tulevien painopisteiden määrittelemiseksi. KreaNord edisti myös osaltaan Uusi pohjoismainen ruoka hanketta sekä Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston toteuttamaa pohjoismaisten elokuvien kansainvälistä markkinointia. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus Kumppanuuden keskeisenä tehtävänä on kehittää luovien alojen toimintaedellytyksiä pohjoisen ulottuvuuden alueella ja edistää alueen kansainvälistä tunnettuutta ja kilpailukykyä. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden valmistelu käynnistettiin Suomen edellisellä Pohjoismaiden puheenjohtajuuskaudella v Kumppanuuden toimeenpano käynnistyi v. 4

5 2011. Kumppanuuden oma sihteeristö käynnisti toimintansa Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteydessä v Kumppanuuden kehittämisestä vastasi sen jäsenvaltioiden edustajista koostuva johtoryhmä Norjan puheenjohtajuudella. Johtoryhmä päätti joulukuussa 2011, että Suomi vastaa kumppanuuden puheenjohtajuudesta vuonna Creating Partnerships within the Northern Dimension, Kansainvälinen kulttuurifoorumi, Tampere Keskustella Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden ensimmäisen vuoden tavoitteista ja tuloksista Esitellä kulttuurikumppanuuden kahden ensimmäisen hankkeen, erityisesti kulttuurimatkailua ja Venäjän musiikkiteollisuutta koskeneiden selvitystöiden tuloksia ja keskustella mahdollisuuksista hyödyntää niitä kumppanuusohjelmassa Käynnistää rahoitusmahdollisuuksien kehittämistä ja yhteiskäyttöä koskevien ideoiden ja kokemusten vaihtoa EU:ssa, Venäjällä, Pohjoismaissa ja Itämeren alueella Edistää kulttuurin ja luovan talouden toimijoiden verkottumista tulevia hankkeita varten. Osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelmaa Tampereella järjestettyyn kulttuurifoorumiin osallistui noin 70 henkilöä Pohjoismaista, Venäjältä ja muista Itämeren alueen maista. Foorumin ohjelman keskeiset osat olivat asiantuntijaluennot, yhteiset keskustelut ja ryhmätyöskentely sekä Luova Tampere ohjelmaan perehtyminen tutustumiskäyntien avulla. Yhteistyötahot: Suomen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden sihteeristö Johtopäätökset ja suositukset Ensimmäisenä tavoitteena oli kehittää Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden ja pohjoisten alueellisten neuvostojen välistä yhteistyötä ja synergiaa hanke- ja rahoitusyhteistyöllä. Johtopäätökset On tärkeä luoda yhteinen strategia PUKK:lle ja alueneuvostoille luovan talouden edistämiseksi alueella. On tärkeä vahvistaa PUKK:n asemaa koordinaattorina luovan talouden kysymyksissä PUKK:n alueella. On tärkeä luoda PUKK:lle ja alueneuvostoille yhteinen luovan talouden foorumi. Toisena tavoitteena oli löytää uusia rahoitusmalleja luovan talouden hankkeille PUKK:n alueella.pukk nähdään uutena mahdollisuutena, jolla on voimavaroina mm. oma verkkosivusto, logo ja brändi. Suositukset Korostetaan välittäjäportaan kanssa synnytettävien strategisten kumppanuuksien merkitystä luovan talouden edistämiseksi. PUKK ei toimi suoraan yksittäisten toimijoiden ja näiden hankkeiden kanssa yhteistyössä. Edistetään toimialojen ja PUKK brändin välistä yhteistyötä. Rahoituksessa hyödynnetään laaja-alaisesti kansallisia, EU:n ja kansainvälisten ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. 5

6 PUKK:n toimintaohjelma päivitetään tammikuuhun 2012 mennessä. Jäsenvaltiot tarkentavat PUKK:n budjetin säännöstöä. Kolmantena tavoitteena oli kehittää luovan talouden kasvua PUKK:n alueella. Suositukset Luodaan lisäarvoa ja vahvistetaan kulttuurisektorin ja hallinnon välistä yhteistyötä rakentamalla PUKK hankkeita jo olemassa olevien toimijoiden ja hankkeiden varaan. Pidetään huoli siitä, että PUKK hankkeet käynnistetään osallistuvien toimijoiden verkottumisella. Jatketaan työskentelyä vahvoiksi osoittautuneilla toimialoilla, joita ovat erityisesti musiikkiteollisuus, kulttuurimatkailu ja festivaalitoiminta. Liikkuva Pohjolan kulttuuri Sirkuksen pohjoismainen teemavuosi - uusi sirkus yhteiskunnan voimavarana Sirkuksen pohjoismaiset toimijat olivat nimenneet vuoden 2011 pohjoismaisen sirkustaiteen teemavuodeksi, Nordic Circus Year Teemavuoden toteutuksesta vastasi Pohjoismainen nykysirkuksen kehittämisverkosto New Nordic Circus Network, joka on saanut tarkoitukseen rahoitusta mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelmasta. Sirkuksen Tiedotuskeskus koordinoi vuoden ohjelmaa Uusi sirkus yhteiskunnan voimavarana Ny cirkus som kraft i samhället, seminaari Helsingissä, Suvilahti Hyödyntää pohjoismaisen sirkustaiteen mahdollisuuksia osana kehittyvää kulttuuria Integroida sirkustaide nykyistä voimakkaammin Itämeren maiden ja Euroopan unionin kulttuuriyhteistyöhön Edistää sirkustaiteilijoiden ja teosten liikkuvuutta ja alan pohjoismaista residenssitoimintaa Luoda pohjoismainen sirkustaiteen ohjelma ja toimintasuunnitelma Osana Suomen puheenjohtajuusohjelmaa ja pohjoismaista sirkustaiteen vuotta järjestettiin kansainvälinen seminaari New circus as a strenght in society Ny cirkus som kraft in samhället Cirko Uuden Sirkuksen Keskuksen avajaisviikon yhteydessä Helsingin Suvilahdessa. Seminaarissa käsiteltiin pohjoismaisen nykysirkuksen tämän hetkistä tilaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita ja esiteltiin alustavia tuloksia Sirkuksen tiedotuskeskuksen teettämästä pohjoismaisesta sirkusselvityksestä. Seminaarin kohderyhmänä olivat pohjoismaiset ja kansainväliset sirkusalan toimijat, kulttuurihallinnon edustajat, tutkijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Seminaariin osallistui noin 110 henkilöä. Seminaarin yhteydessä järjestettiin Nordic Circus Market Day, jossa pohjoismaisille sirkustaiteilijoilla ja sirkusryhmillä oli mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa ja verkostoitua 6

7 laajemmin eurooppalaisten sirkusta ohjelmistossaan esittävien festivaalien ja kiertueteattereiden edustajien kanssa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa ja edistää pohjoismaisen sirkustaiteen tunnettuutta ja liikkuvuutta Euroopassa. Pohjoismainen nykysirkuksen kehittämisverkosto järjesti syksyllä 2011 pohjoismaisen sirkustaiteen teemavuoden puitteissa lisäksi kaksi muuta sirkuksen asiantuntijaseminaaria: kansainvälisen sirkuspedagogiikan seminaarin ja pohjoismaisen sirkustuottajuuden seminaarin. Kaikista teemavuoden seminaareista kootut alan kehittämistarpeet sisältyvät Sirkuksen tiedotuskeskuksen teettämään pohjoismaiseen sirkusselvitykseen. Selvityksessä tarkastellaan nuorisosirkustoimintaa, ammatillista sirkuskoulutusta, sirkusammattilaisia ja ryhmiä sekä tehtyä sirkustutkimusta Pohjoismaissa. Selvitys on englanninkielinen ja se valmistui syksyllä Yhteistyötahot: Pohjoismainen nykysirkuksen kehittämisverkosto New Nordic Circus Network: Sirkuksen tiedotuskeskus (FI), Cirko Uuden Sirkuksen Keskus (FI), Copenhagen International Theatre KIT (DK), Cirkus Village (NO), Subtopia (SE), Manegen (SE) ja Cirkus Cirkör (SE). Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Sirkuksen pohjoismaista yhteistyötä on tarve syventää, jotta hyvät esimerkit siirtyvät maiden välillä ja taiteenalan kehittymiselle välttämätön infrastruktuuri pääsee muodostumaan. Pohjoismaisen sirkuksen kehittämisverkoston hankkeita vuodelle 2012 ovat: kiertävä pohjoismainen nykysirkusfestivaali / Cirkus Village, pohjoismaisen residenssiverkoston perustaminen pohjoismaisen nykysirkuksen kehittämisverkoston partnerien välillä sekä pohjoismaisen showcase -tapahtuman järjestäminen Subtopiassa, Tukholmassa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on sirkuksen tiedotuskeskus. Tarve yhteispohjoismaiselle sirkusalan tieto- ja tiedotuskeskukselle on alalla tunnistettu. Keskuksen perustamisen edellytykset on selvitettävä. Pohjoismaista sirkustaiteen tilastointia tulisi kehittää, parantaa ja lisätä. Aihealueita ovat mm. sirkusalan rahoitus, kansainvälinen kiertuetoiminta sekä esitys- ja katsojatilastointi. Nuorisosirkustoimintaa on tarjolla Pohjoismaissa vaihdellen satunnaisesta kerhotoiminnasta tavoitteellisesti etenevään taiteen perusopetukseen. Lasten ja nuorten sirkuskoulutuksesta sekä sosiaalisesta sirkuksesta erityisryhmien parissa on saatu hyviä esimerkkejä yhteisöllisyyden kehittäjänä ja sen nähdään tukevan yhteisöllistä vuorovaikutusta yhteiskunnassa. Näiden kokemusten pohjoismaista vaihtoa tulisi edistää. Ammatillisen sirkuskoulutuksen kehittämiselle on tarve Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa ammatillinen sirkuskoulutus ei ole julkisen koulutuksen piirissä. Islannissa ei ole lainkaan alan ammatillista koulutusta. Suomesta puuttuu yliopistotasoinen sirkuskoulutus. Yhteisen pohjoismaisen sirkustaiteilijakoulutuksen tarve sekä ammatillisella että ylemmällä asteella tulisi selvittää. Luvut sirkusammattilaisten määristä perustuvat arvioille. Sirkustaiteilijan ura on hyvin kansainvälinen. Kotimaassa työskentelevä sirkustaiteilija työllistyy usein sirkusopettajana. Myös sirkuspedagogiikan koulutuksen tarve tulisi selvittää. Pohjoismaista sirkustutkimusta on vielä hyvin vähän. Tutkimuksen kehittäminen on olennainen osa sirkustaiteen kehittymistä taiteenalana. Mahdollisuuksia tutkimusyhteistyölle pohjoismaisten yliopistojen taiteiden tutkimuksen laitosten välillä tulisi edistää. 7

8 Pohjoismaisen nykysirkuksen kehittämisverkoston Juggling the Arts - koulutuslaboratoriota nuorille sirkustaiteilijoille kehitetään edelleen ja laajennetaan eurooppalaiseksi toimintamalliksi. Suomalaisen nykysirkusryhmän Circo Aereon perustama nuorten sirkustaiteilijoiden mentorointiprojekti laajennetaan pohjoismaisen nykysirkuksen Hautomoksi. Norjan ja muiden Pohjoismaiden toivotaan jatkavan pohjoismaisen sirkusyhteistyön edellytysten kehittämistä mm. tulevien ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmien ja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön painopisteiden määrittelyn puitteissa. Liikkuvuus ja residenssit - taideyhteistyön uudet väylät seminaari Helsingissä, Nykytaiteen museo Kiasma, Pohjoismaiden ja Viron, Latvian ja Liettuan kulttuuriministerit päättivät keväällä 2011 jatkaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelmaa uudella kolmivuotisella kaudella vuodesta 2012 alkaen. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Pohjoismainen kulttuuripiste KKN. Edistää taide- ja kulttuuriyhteistyötä ja Pohjoismaiden, Itämeren alueen ja kansainvälisen taiteen ja kulttuurin kentän toimijoiden välistä vuorovaikutusta Pohtia taiteen ja kulttuurin kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja vahvistamista mm. residenssitoiminnan avulla Saattaa yhteen Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuri- ja taidekentän toimijoita keskustelemaan liikkuvuuden edistämisen tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetyssä puheenjohtajuusseminaarissa Pohjoismaiden ja Baltia maiden kulttuurin liikkuvuusohjelma oli yhtenä keskeisenä teemana. Ensimmäisen ohjelmakauden kokemuksien ja parhaiden käytänteiden pohjalta keskusteltiin ohjelmaan liittyvistä kehittämismahdollisuuksista. Liikkuvuuden edistämisen ja residenssitoiminnan uusia muotoja ja rahoitusmahdollisuuksia analysoitiin pohjoismaisesta, eurooppalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Seminaarin kohderyhmän muodostivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelman asiantuntijat, ohjelmasta tukea saaneet ja siitä kiinnostuneet taiteilijat ja kulttuurialan toimijat, pohjoismaiset kulttuurivirkamiehet sekä muut teemasta kiinnostuneet tahot ja henkilöt. Seminaariin osallistui noin 130 henkilöä. Suomenlinnassa järjestettiin seminaarin yhteydessä lisäksi kaksi residenssitoimintaan liittyvää tapahtumaa: Pohjoismaiden ja Baltian maiden residenssiohjelman residenssitapaaminen Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa sekä yleisölle avoimet AiRFair residessimessut HIAP:in galleriassa. Yhteistyötahot: Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN), Helsinki International Artist Programme (HIAP), Nykytaiteen museo Kiasma, Pohjoismaiden ministerineuvoston liikkuvuus- ja residenssiohjelman asiantuntijat. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 8

9 On tärkeä luoda edellytyksiä liikkuvuuden uusille muodoille esimerkiksi vihreän liikkuvuuden yleistyessä ja tekniikan kehittyessä. Liikkuvuus ja fyysinen liikkuvuus eivät välttämättä enää ole sama asia. Liikkuvuuden merkitystä taiteilijoiden kansainvälisen työllistymisen edistäjänä korostuu. Pohjoismaiden ja Baltian maiden liikkuvuusohjelmaa kehitettäessä on tärkeä ottaa huomioon mm. EU:n tukimuotojen kehittyminen eurooppalaista liikkuvuutta edistettäessä. Voidaanko esim. verotukseen löytää yhteisiä käytäntöjä? Moninaista residenssitoimintaa tulee tukea myös jatkossa. Erilaiset residenssitoimijat rikastuttavat kenttää ja antavat mahdollisuuksia eri kulttuurin ja taiteen alan toimijoille, sekä yksittäisille taiteilijoille kuin ryhmille. Residenssitoiminnalla on laajempia vaikutuksia kuin ainoastaan residenssitaiteilijan saama kokemus. Taiteilijan ja paikallisväestön välinen vuorovaikutus edistää myös kulttuurien välistä vuoropuhelua konkreettisella tasolla. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelman jatkuminen myös seuraavan ohjelmakauden jälkeen on tärkeää. Osana ohjelman kehittämistä olisi syytä pohtia ohjelmien pituutta ja joustavuutta sekä ohjelman vaikutusten mittaamista ja pitkäkestoisuutta. Kulttuuripoliittisesti vaikuttava Pohjola Yhä tärkeämpi osa kulttuuri- ja yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta liittyy kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selkiyttämiseen. Kulttuurin oman tietopohjan vahvistaminen on osa tätä selkiyttämispyrkimystä. Pohjoismaiden toimintaympäristöjen suhteellinen samankaltaisuus edistää osaltaan yhteistyötä tietopohjan kehittämiseksi. Luontevimmat ja luotettavimmat verrokkimaat löytyvät Pohjolassa naapurista. Tulevaisuuden kirjasto Pohjoismaisten kirjastoasiantuntijoiden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Suomen edellisen ministerineuvoston puheenjohtajuusvuoden aikana vuonna 2007 järjestettiin myös suuri pohjoismainen kirjastoasiantuntijoiden seminaari. Tulevaisuuden kirjasto Framtidens bibliotek Pohjoismainen asiantuntijaseminaari Helsingissä, Säätytalo Pohjustaa ja kehittää yhteisiä näkemyksiä tulevaisuuden kehittämistarpeista Tarkastella ajankohtaisia trendejä ja arvioidaan laatua Painottaa kansalaisten tietohuollon ja tiedon saatavuuden merkitystä pohjoismaisessa tietoyhteiskunnassa. Seminaarissa esiteltiin pohjoismaisten kirjastoviranomaisten teettämä tutkimus tämän hetken trendeistä pohjoismaisten kirjastojen toiminnassa ja palvelutarjonnassa. Tutkimuksen oli suorittanut Tanskan Bibliotek og Medier. Avoimen tiedon toimintamalli on digitaalisen aineiston osuuden kasvaessa kaikkialla haasteiden edessä. 9

10 Kohderyhmänä oli kirjastopolitiikan linjauksista päättäviä henkilöitä valtion- ja aluehallinnosta ja isojen kirjastojen johtajia kaikista Pohjoismaista ja Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista sekä Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän kirjastohallinnon edustajia. Yhteistyötahot: Pohjoismaiset kirjastoviranomaiset, Helsingin kaupunginkirjasto Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Pohjoismaiden ministerineuvostolle osoittamassaan yhteisessä loppulausunnossa osanottajat totesivat, että pohjoismaisen kirjastoyhteistyön merkitys pohjautuu kansansivistyksen perinteeseen ja yhteisiin yhteiskunnallisiin arvoihin. Yleisillä kirjastoilla on myös tärkeä rooli pohjoismaisen kirjallisuuden ja pohjoismaisten kielten välittäjänä. Kirjastojen on vaikea löytää sopivia tukimuotoja hankkeilleen, ja vain hyvin harva kirjastotoimintaan liittyvä hanke saa pohjoismaista tukea. Toimivaa, monimuotoista virallista kirjastoalan pohjoismaista yhteistyötä ei enää ole. Vuosittain järjestettävien pohjoismaisten kirjastoasiantuntijoiden seminaarien merkitys on suuri. Suomen puheenjohtajuusvuoden aikana vuonna 2007 järjestetyn asiantuntijaseminaarin jälkeen ei valitettavasti ole järjestetty yhtään vastaavaa pohjoismaista tapaamista. Kirjastoalan yhteistyö tulisi sisällyttää Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriyhteistyön uuteen strategiaan Yleiset kirjastot tarvitsevat vahvaa pohjoismaista verkostoa voidakseen kehittyä vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kulttuuri ja kehitys Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmaan kuului vuonna 2007 järjestetty seminaari Reilu kulttuuri - kestävä kehityksen kulttuuri. Tätä keskustelua jatkettiin vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa. Culture as a tool to promote intercultural dialogue - Puheenjohtajuusseminaari Espoossa, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Muodostaa yhteispohjoismainen näkemys ja lähestymistapa kulttuuriin osana kehitysyhteistyötä. Edistää verkostoitumista kulttuurin ja kehityksen kentällä ruohonjuuri- ja virkamiestasolla. Seminaari Culture as a tool to promote intercultural dialogue toi yhteen yli sata alan pohjoismaista ammattilaista pohtimaan kulttuurin asemaa kehitys- ja kulttuuriyhteistyössä. Kulttuurienvälinen vuorovaikutus oli toinen tärkeä teema, kun hahmoteltiin pohjoismaista lähestymistapaa YK:n Sivilisaatioiden Allianssiin. Kohderyhmänä olivat Pohjoismaiden kulttuuri- ja kehityspolitiikan alan poliitikot, virkamiehet, tutkijat sekä kansainvälisten että 10

11 kansallisten järjestöjen edustajat ja käytännön toimijat, jotka hyödyntävät kulttuuritoimialoja kehitysyhteistyössä ja pyrkivät edistämään kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Seminaarin tuloksena osanottajien tietoisuus muiden pohjoismaiden kulttuurin ja kehityksen ohjelmista ja politiikkalinjauksista lisääntyi. Lisäksi alan toimijat pystyivät vahvistamaan verkostojaan. Pohjoismaiset kulttuurin ja kehityksen kentän toimijat ovat juuri perustaneet yhteisen verkoston. Suomesta mukana on Kulttuurivaihtokauppa-hanketta pyörittävä Suomen Musiikkineuvosto. Yhteistyötahot: Ulkoasiainministeriö, Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Suomen musiikkineuvosto sekä Suomen UNESCO-toimikunta. Johtopäätökset Tuloksien näkyvyyden lisäämiseksi on tärkeä priorisoida pitkäkestoisia laajoja projekteja, jotta tuloksia saataisiin näkymään. Taiteilijavaihto molemmin puolin Pohjoisen ja Etelän välillä on tärkeää. Suurlähetystöillä on tässä työssä merkittävä rooli. Taiteilijoiden merkitys yhteiskunnallisessa muutoksessa korostui. Kulttuurialoilla on rooli köyhyyden poistamisessa ja vaurauden rakentamisessa myös niissä maissa, joissa luonnonvaroja ei ole. Kulttuurilla ja taiteella on luonnollisesti tärkeä oma itseisarvonsa sellaisenaan, mutta se on myös verraton työkalu kehityksen edistämisessä. Painotettiin tarvetta tiivistää pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaista yhteistyötä voidaan vahvistaa vaihtamalla tietoa ja kokemuksia, luomalla yhteistyötä, koordinoimalla ja sijoittamalla yhteisiin hankkeisiin. Pohjoismainen kulttuurialojen tukemisen malli voisi rakentua demokratian, arm s lenght -periaatteen, ilmaisunvapauden kunnioittamisen, tasa-arvon ja kehittyneen kansalaisyhteiskunnan ympärille. Pohjoismaisen keskustelun toivotaan saavan jatkoa jo ensi vuonna, kun Norja on ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2011:3 Pohjoismaiseen yhteistyöhön on kuulunut monien vuosikymmenien ajan myös tilastojen keruuta. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö ja sitä ennen Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö on kerännyt vuosittain tilastoja vuosikirjaan Nordisk statistisk årsbok jo 1960-luvulta alkaen. Tilastot ovat kuitenkin pitkään olleet kulttuurin osalta suhteelliset suppeat. Suomen puheenjohtajuusohjelmassa painotettiin pohjoismaisen tietopohjan merkitystä osana kulttuurisektorin toimintamallien kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi syksyllä 2011omassa politiikka-analyysien sarjassaan katsauksen pohjoismaisista kulttuuritilastoista (2011:3). Analyysissa esitellään Pohjoismaiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mm. kulttuuripalveluissa, kulttuurin kulutuksessa, kulttuurialan koulutuksessa ja työllisyydessä. Lisäksi yhteenvedossa on tietoja muutaman keskeisen virallisen pohjoismaisen yhteistyön toimijan kulttuurihankkeille myöntämistä yhteispohjoismaisista varoista. Aineistona on käytetty olemassa olevia kulttuuritilastoja Pohjoismaissa. 11

12 Yhteistyötahot: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Tilastokeskus. Johtopäätökset ja suositukset Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki luovutti katsauksen pohjoismaisista kulttuuritilastoista pohjoismaisille kulttuuriministereille ja esitti Suomen toivomuksena olevan, että ministerineuvosto päättäisi kehittää pohjoismaista kulttuurialan tilastoyhteistyötä vuoden 2011 jälkeen. Kulttuurisektorin tietopohjan vahvistaminen on tiukkenevassa taloustilanteessa entistä tärkeämpää, jotta voidaan osoittaa kulttuurin laaja-alaiset vaikutukset sekä yksilön kannalta että yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lapset ja nuoret Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuoriso-yhteistyön strategia vuodelta 2009 edellyttää, että lapsi- ja nuorisonäkökulma sisältyy ministerineuvoston kaikkiin painopistealueisiin. Yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten edellytyksiä hyviin elinolosuhteisiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä omaan kulttuuri-ilmaisun luomiseen. Lapset ja nuoret ovat myös yhtenä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön pääteemoista. Lasten ja nuorten elinoloja koskenut indikaattoriseminaari Nordic-Benelux expert meeting on child and youth indicators oli jatkoa syksyllä 2009 Amsterdamissa järjestetylle Pohjoismaiden ja Benelux-maiden yhteisseminaarille. Nordic-Benelux expert meeting on child and youth indicators, Espoo, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Vahvistaa hyvien käytäntöjen vaihtoa Pohjoismaiden ja Benelux-maiden välillä sekä vaikuttaa Euroopan unionin puitteissa tapahtuvaan lapsi- ja nuorisoindikaattorien kehittämistyöhön. Lisätä tietoisuutta lapsi- ja nuorisovaikutusten arvioinnin merkityksestä hallinnonalojen välisessä yhteistyössä. Puheenjohtajuusseminaarin kohderyhmänä olivat Pohjoismaiden ja Benelux-maiden hallinnon ja tutkimuksen edustajat. Seminaariin osallistui noin 50 henkilöä. Työskentely tapahtui Euroopan unionin nuorisoalan yhteistyöpuitteiden päätoiminta-alojen mukaisissa temaattisissa ryhmissä. Seminaarin välittömänä tuloksena oli tietoisuuden lisääntyminen indikaattorien merkityksestä, käytettävyydestä ja riskeistä kansallisten nuorisopolitiikkojen muotoilussa, indikaattorien tuottaman tiedon jakamisesta ja käytettävyydestä käytännön nuorisotyössä. Johtopäätökset Päätettiin vahvistaa Pohjoismaiden ja Benelux-maiden asiantuntijoiden verkottumista ja yhteistyötä eurooppalaisten indikaattorien edelleen kehittämisessä siten, että toiminta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Pohjoismaiden ja Benelux-maiden intressejä ja Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita. 12

13 Kulttuuriyhteistyön rakenteiden uudistaminen Pohjoismainen ministerineuvosto saattoi päätökseen kulttuuriyhteistyön rakenteiden uudistamiseen tähdänneen prosessin, joka käynnistyi Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella v Tavoitteena oli kehittää pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä entistä käyttäjäystävällisemmäksi, joustavammaksi ja rakenteiltaan selkeämmäksi. Ulkopuolisten arviointien avulla selvitettiin mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston pohjoismaisen kulttuuri- ja taideohjelman uudistamisen onnistumista sekä ministerineuvoston ohjelmien ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston yhteistyötä ja sen tiivistämisen mahdollisuuksia. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelman toimeenpanoa arvioitiin myös ulkopuolisella selvityksellä. Vuonna 2011 Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät jatkaa kulttuuri- ja taideohjelmaa uudella kaudella vuosina , ja Pohjoismaiden sekä Viron, Latvian ja Liettuan kulttuuriministerit päättivät jatkaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelmaa uudella kaudella vuosina Pohjoismaiden yhteistyöministerit vahvistivat kulttuuriministereiden päätöksen yhdistää Suomessa toimivat Pohjoismaisen kulttuuripisteen (KKN) ja Suomen Pohjolan instituutin (Nifin) vuodesta 2012 alkaen uudeksi Pohjoismaiseksi kulttuuripisteeksi (KKN). Pohjoismaiden ministerineuvosto vuonna 2012 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyi Norjalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää lämpimästi kaikkia Suomen puheenjohtajuusohjelman yhteistyökumppaneita ja tapahtumiin osallistuneita henkilöitä sekä toivoo, että mahdollisimman moni vuoden aikana käynnistynyt hanke etenee menestyksekkäästi vuonna