Sotainvalidien Veljesliitto. Krigsinvalidernas Brödraförbund ry.

Transkriptio

1 Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015

2 Taitto Leila Tarvainen / Unionimedia Kuvat Elina Ruuttila Jaakko Jaskari Antti Lumikari Kimmo Levonen Markku Seppä Marja Kivilompolo Tuovi Pulkkanen Raimo Latvala Painopaikka Hämeen kirjapaino 2016

3 Sisällys 1. Yleistä... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Liiton 75-vuotisjuhlavuosi... 5 Edellä käyden vammoista huolimatta Juhlia Helsingissä ja maakunnissa Viestintää monin keinoin 3. Huolto... 9 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Avustajatoiminta Sotainvalidihoitolaitokset 4. Edunvalvonta Avopalveluja 15 prosentin sotainvalideille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 5. Veljesjärjestö Vertaistuki Hengellinen työ 6. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Tapahtumat Ulkoinen tiedotus Sotainvalidi-lehti Sisäinen tiedotus Tutkimushankkeet Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 7. Liitteet... 23

4 1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 75 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää aina 2020-luvulle saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2015 alussa ja vuoden päättyessä Kertomusvuonna poistui joukostamme 757 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli yli 92 vuotta. Sotainvalideista asuu kotona edelleen vajaat 80 %. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa ja vuoden lopussa Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita ja sotainvalidien leskiä Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2015 alussa yhteensä tukijäsentä ja vuoden päättyessä Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan kuuluvan. * * * * Kertomusvuonna liitto vietti 75-vuotisjuhlavuottaan, jonka tavoitteiksi oli asetettu järjestää korkeatasoinen pääjuhla, järjestää jäsenistölle juhlia myös maakunnissa ja liittää Veljesliiton liittokokous osaksi juhlavuotta. Ennen kaikkea juhlavuoden tavoitteena oli kertoa sotainvalidien ja heidän hienon järjestönsä Veljesliiton toiminnasta vuosikymmenten aikana. Juhlavuosi onnistui kaikin puolin yli odotusten ja Veljesliitto sai runsaasti myönteistä julkisuutta. 4

5 2. Liiton 75-vuotisjuhlavuosi Edellä käyden vammoista huolimatta Juhlavuoden teemaksi haluttiin oikeutetusti nostaa Edellä käyden vammoista huolimatta. Se tuo esiin sotainvalidien oman liiton pitkän ja merkittävän työn yhteiskunnassa sekä sen erikoisaseman verrattuna muihin veteraanijärjestöihin. Moni Veljesliiton toteuttama toimintamalli on sittemmin vakiintunut yleiseen käytäntöön. Juhlavuodeksi liiton logoon lisättiin luku 75 metallinhohtoisella liukuvärillä. Veljesliiton esite uusittiin yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Nyt siinä tuodaan esille asioita, joihin Veljesliitto on toimintansa aikana vaikuttanut. Juhlia Helsingissä ja maakunnissa Jotta juhlavuotta pääsivät viettämään myös huonokuntoisimmat jäsenemme, liitto päätti järjestää juhlatilaisuuksia maakunnissa. Tähän saatiin yhteistyötahoksi veljeskotiverkosto, jonka kaikki veljeskodit halusivat olla mukana. Juhlavieraista etusijalla olivat talossa asuvat ja juhlapäivänä kuntoutuksessa olevat sotainvalidit ja puolisot. Jos talon tilat antoivat myöten, saivat piirien toiminnanjohtajat kutsua paikalle myös muita alueensa jäseniä. Ohjelmissa painotettiin hyvää mieltä ja iloisuutta etenkin musiikkivalinnoilla. Edelläkävijyyttä tuotiin esille juhlapuheessa, jonka piti piirin puheenjohtaja tai liittovaltuuston jäsen. Juhlat saivat hyvää palautetta, ja ne herättivät kiinnostusta myös paikallisissa medioissa. Messukeskuksessa järjestetty juhla oli tunnelmallinen ja arvokas sekä iloinen. 5

6 Varsinainen juhlapäivä aloitettiin liiton hallituksen käynnillä sankarihaudoilla ja ekumeeninen juhlajumalanpalvelus järjestettiin Helsingin tuomiokirkossa. Pääjuhlaa vietettiin Messukeskuksessa Helsingissä, ja paikalla oli noin 800 sotainvalidia, puolisoja tukijäsentä eri puolilta maata. Kaunialan ja Oulunkylän sotainvalidit kyydittiin juhlapaikalle mustilla autoilla. Muut lähes 400 kutsuvierasta edustivat valtiovaltaa ja yhteistyötahoja. Juhla oli arvokas, muttei liian virallinen. Ohjelma tarjosi sekä perinteistä juhlamusiikkia että Dallapé-orkesterin soittamaa jäsentemme nuoruudesta tuttua viihdemusiikkia. Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sotainvalidin puheenvuoron käytti joensuulainen professori Veijo Saloheimo. Hän sai raikuvat aplodit. Juhla kuvattiin ja lähetettiin suorana sekä Ylen että MTV:n verkkosivuilla. Lisäksi paikalla oli toimittajia mm. Ilta-Sanomista, Helsingin Sanomista, Lännen Mediasta ja Hufvudstadsbladetista. Juhlan jälkeen väki siirtyi kahvitilaisuuteen. Viestintää monin keinoin Juhlavuoteen liittyen Veljesliitto lahjoitti 100-vuotisshaaleja niille sotainvalideille, jotka täyttivät tai olivat täyttäneet 100 vuotta tai joiden sotavamman haitta-aste on 100 %. Lapuan Kankureiden shaaleihin oli brodeerattu liiton juhlavuoden logo sekä luku 100. Shaalien luovutustilaisuudet uutisoitiin monissa paikallislehdissä. Liitto kustansi juhlavuonna julkaisusarjan, jonka kirjoilla oli yhtenäinen ulkoasu. Filosofian tohtori Tuomas Hoppu tutki ja kirjoitti Veljesliiton 75-vuotishistorian Sotainvalidit edellä käyden vammoista huolimatta. Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta, ja siitä julkaistiin myös ruotsinkielinen tiivistelmä. Historiakirjaa lähetettiin piireihin ja osastoihin, ja piirit toimittivat sitä myös alueensa isoimpiin kirjastoihin. Kirja on yleisessä kirjakauppamyynnissä, ja sitä jaetaan yhteistyötahoille. VTT Irmeli Hännikäinen on eläkkeellä ollessaan tehnyt tutkimusta sodan vaikutuksista ihmiseen. Kirja Sota ihmisessä totta, tarua ja unta. Posttraumaattisen stressihäiriön taustaa ja kuvaa sodan veteraanin mielenmaisemassa ilmestyi juhlavuoden julkaisu sarjassa. Kirjan julkistamisen yhteydessä järjestettiin yleisölle avoin paneelikeskustelu sodan vaikutuksista ihmiseen. 6 Pääjuhlassa juhlalehden kannessa oleva sota invalidi Gunnar Kotiranta sai luovuttaa juhlalehden henkilökohtaisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja hänen puolisolleen rouva Jenni Haukiolle.

7 Sotainvalideista ja Veljesliiton työstä kertova näyttely sai runsaasti kiitosta. Tutkijafoorumi-kirjassa tuotiin esiin yliopistotutkijoiden selvityksiä hyvän hoidon ja vertaistuen vaikutuksista sotainvalidien terveyteen, toimintakykyyn ja eliniän odotteeseen. Kirjassa julkaistiin myös tieteellinen artikkeli Ruotsissa sotainvalideille annetusta ammattiopetuksesta. Julkaisusarjaan kuuluu vielä avustajatoimintahankkeen historiatutkimus, mutta sen valmistuminen viivästyi vuoden 2016 puolelle. Juhlalehdessä Edellä käyden esiteltiin liiton saavutuksia, sotainvalidien tarinoita ja sotainvalidityössä mukana olleita tahoja. Lehteä jaettiin pääjuhlassa ja sitä toimitettiin jonkin verran myös sotainvalidipiireihin ja yhteistyötahoille. Suomenlinnassa sijaitsevassa Sotamuseon Maneesissa oli touko-syyskuussa esillä Elina Ruuttilan kokoama valokuvanäyttely Sotasairaalasta siviiliin, jossa tuotiin esille viiden sotainvalidin tarinoiden kautta myös järjestön historiaa ja vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Näyttely oli tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta tietoa oli saatavissa myös venäjäksi ja japaniksi. Näyttely sai runsaasti kiitosta kävijöiltä, joita oli kesäkauden aikana yli Liittokokous pidettiin liiton perustamispaikkakunnalla Jyväskylässä, ja siellä järjestettiin myös pienimuotoinen katutapahtuma, jossa lyhyin haastatteluin tuotiin esille sotainvalideja ja heidän eteensä tehtävää työtä. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Paikallinen sotilaskotiyhdistys myi munkkeja ja kahvia. 7

8 Katutapahtuma Mannerheiminaukiolla keräsi kiinnostunutta väkeä kuulemaan, missä kaikessa Veljesliitto on ollut mukana. Juhlapäivän alla järjestettiin isompi katutapahtuma Mannerheiminaukiolla, Helsingissä, teemalla Tiesitkö? Esiintymislavalla haastateltiin mm. Lenita Airistoa, tullin huumekoiran ohjaajaa, Coca-Colan viestintäpäällikköä ja sotainvalideja. Puolustusvoimilta saatiin kaksi telttaa, joiden sisällä oli julisteiksi tehtyjä kuvia Veljesliitosta vuosikymmenten ajalta ja esiteltiin liiton kunniamerkkipalvelua. Täälläkin paikalla oli sotilaskotiyhdistys tuotteineen. Eino Grönin joulukonsertti marraskuussa Temppeliaukion kirkossa päätti juhlavuoden tapahtumat. Juhlavuoden pääorganisaattorina toimi everstiluutnantti Christian Wallin. 8

9 3. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Avopalveluiden prosenttiraja laski alkaen 15 prosenttiin. Edelleen 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit jäävät sotilasvammalain ja rintamaveteraanilainsäädännön mukaisten kotipalveluiden ulkopuolelle. Arjessa selviytyminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee toimintakyvyn heikentymistä. Vaikeissakin tilanteissa kotona asuminen usein kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona selviytymistä. Liiton toimintaa ja taloutta koskevan PTS-suunnitelman mukaisesti huolto- ja tukirahaa sekä lisätukea suunnattiin etupainotteisesti jäsenkunnalle. Tukea jaettiin piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Lisätukea voitiin käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen auttamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneu vonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Liiton Kauniala-rahaston varoilla järjestettiin myös vuonna 2015 lievävammaisille sotainvalideille ja puolisojäsenille tarkoitettuja Hertta ja Hermanni -kursseja. Vastaavia kursseja pidettiin myös Kyyhkylässä liiton hallinnoiman Kyyhkylä I rahaston varoilla. Sotainvalidipiirit valitsivat kurssilaiset. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa piirit ostivat kursseja eri laitoksilta liiton määrärahalla. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidien jäsen- ja huoltopalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona selviytymistä. Se tarjoaa kotona asuvalle jäsenistölle lähinnä kodinhoidollisia tukipalveluita. Avustajatoiminta on tarjonnut työttömille työnhakijoille motivoivaa työtä ja mahdollisuuden kouluttautua työn ohessa uuteen ammattiin. Avustajista noin puolet on yli 9

10 50-vuotiaita naisia ja miehiä. Toimintaa on toteutettu Sotainvalidien Veljesliiton koordinoimana työvoimapoliittisena hankkeena yli 17 vuotta. Vuosi 2015 oli viimeinen Avustajantyöstä silta työmarkkinoille hankkeen ( ) toimintakaudella. Tämän hankekauden kustannuksiin ei saatu enää työ- ja elinkeinoministeriön tukea, vaan Veljesliitto on vastannut tukihankkeen kuluista. Tukihankkeessa on työskennellyt ainoastaan projektijohtaja, hänkin alkaen vain osa-aikaisesti. Tukihanke valmisteli aluehankkeiden projektipäälliköistä kootun työryhmän avulla uuden kolmivuotisen hankesuunnitelman Sotainvalidien Avustajatoiminta Työllisyyttä yritysyhteistyöllä. Suunnitelma sisältää avustajien opinnollistamisen, henkilökohtaisen avustajan koulutuksen toteuttamisen entisten peruskurssien sijaan oppilaitosyhteistyönä sekä yritysyhteistyösopimukset avustajien jatkotyöllistymiseksi henkilökohtaisen avustajan tehtäviin alan yrityksiin työsuhteensa jälkeen. Aluehankkeita oli vuoden lopussa 16 ja näillä 20 toimipistettä. Keski-Pohjanmaan hankkeella ei ollut hankerahoitusta välisenä aikana. Hanke pystyi toimimaan omin varoin ja sai uuden, myönteisen hanketukipäätöksen kolmelle vuodelle alkaen. Uudenmaan ja Helsingin hankkeiden yhdistymistä valmisteltiin, siten että Uudenmaan sotainvalidipiiri oli uuden yhdistetyn hankkeen hakijana. 11 aluehankkeen rahoitus oli päättymässä vuoden lopussa. Myönteisen uuden päätöksen TEtoimistolta sai 6, joista yksi oli yhdistetty Helsinki-Uusimaa. Vanhoja päätöksiä oli vielä voimassa 5. Kielteisen päätöksen saivat Pohjois-Savo, Rauma sekä Pohjois-Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaan päätös on voimassa saakka. Pohjois-Savo ja Etelä-Pohjanmaa jatkavat piirien omana toimintana. Hankekauden vaihtuessa avustajatoiminnassa on 11 työvoimapoliittisella tuella toimivaa hanketta. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut palkkatukiuudistus ja palkkatukirahojen niukkuus aiheuttivat hankaluuksia. Palkkatukirahojen loppuminen kesken vuotta ja 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työllistämisvelvoitteet aiheuttivat suuria haasteita sen lisäksi, ettei työvoimahallinnon asiantuntijoilla ollut aikaa etsiä työntekijöitä aluehankkeille. Asiakkaiden hoitamiseksi hankkeet joutuivat palkkaamaan avustajia ilman palkkatukea, mikä nosti asiakasmaksuja ja aiheutti katkoksia palveluihin. Tukihanke on toiminut aluehankkeiden projektihenkilöstön ja hallinnoijien tukena ja pyrkinyt vaikuttamaan valtakunnallisesti poliittisiin päättäjiin. Lokakuussa yhdessä Veteraaniliittojen valtuuskunnan kanssa tavattiin oikeus- ja työministeri Jari Lindström ja hallitusneuvos Päivi Kerminen, joille kerrottiin palkkatukityöllistämisen haasteista. Samana päivänä projektijohtaja oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavana valtion seuraavan vuoden budjettiin liittyen. Hän luovutti samalla yhdessä muiden valtakunnallisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa tehdyn kartoituksen ruohonjuuritason työllistämisen haasteista. Tukihanke järjesti vuoden aikana viisi avustajien peruskurssia ja kahdet projektihenkilöstön neuvottelupäivät. Peruskurssille osallistui 106 avustajaa. Projektijohtaja osallistui yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa vaikuttamistyöhön, jonka tarkoituksena on saada Suomeen yhtenäinen henkilökohtaisen avustajan koulutus, jota pilotoitiin Helsingin ja Uudenmaan aluehankkeissa. 10

11 Avustajat ympäri Suomea kokoontuivat Tampereelle perus- ja perehdyttämiskurssille. Hankkeen projektihenkilöstön haastatteluihin perustuva Mari Lönnbergin pro gradu -tutkielma Lojaali puurtaja vai hyvä tyyppi? valmistui keväällä. Tutkielma selvittää avustajatoiminnan projektipäälliköiden ajatuksia projektiluonteisesta työstä sekä heidän työllistymisuskostaan. Avustajatoiminnan tueksi saatiin avustuksia Veteraanivastuulta euroa, Kaatuneiden Muistosäätiöltä euroa sekä rosvopaistitapahtumien arpajaismyynnistä kertynyt tuotto euroa. Sotainvalidien Veljesliiton harkinnanvaraisella euron tuella voitiin jatkaa avustajien työsuhteita niillä alueilla, joilla palkkatukirahat olivat loppuneet. Veljesliiton kokonaistuki avustajatoiminnalle oli euroa. Lotta Svärd Säätiön kanssa käytyjen keskusteluiden jälkeen kotirintamalotat tulivat avustajatoiminnan asiakkaiksi kesällä Toimintaa pilotoitiin Uudellamaalla, mutta palkkatukirahojen loputtua palkattiin lotille oma työntekijä Lotta Svärd Säätiön varoilla. Toimintavuoden päättyessä avustajatoiminnan piirissä oli asiakasta, joista 7,3 % sotainvalideja ja 31,8 % sotainvalidien puolisoita tai leskiä, yhteensä Vuoden aikana avustajatoiminnassa tehtyjä tunteja oli , joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille tehtiin , mikä on 43,2 % kaikista tehdyistä tunneista. Aluehankkeissa työskenteli keskimäärin 289 avustajaa samanaikaisesti ja vuoden aikana yhteensä 527 eri avustajaa. Avustajista 6,5 % oli alle 25-vuotiaita, vuotiaita 47,8 % ja yli 50-vuo tiaita 45,7 %. 11

12 Sotainvalidihoitolaitokset Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tulevissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensisijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kuin he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Hokulin, toimintaan. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2015 loppuessa Veljesliitto omisti 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %, ja Veljesliiton nimeämillä edustajilla on edelleen enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliitto vastaa osaltaan Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yhtiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2016 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli 165 paikkaa 200 hoitopaikasta. Sotainvalideja on ollut ennakoitua enemmän hoidettavana Kaunialassa, joten paikkojen siirtoa Vantaalle on joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusissa soteratkaisuissa. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Myös Mikkelissä käydään kaupungin kanssa neuvotteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Yhdessä Mikkelin kaupungin (Naistinki Oy) kanssa perustettu Kiinteistö Oy Kyyhkylä ylläpitää Rusthollihotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Veljesliiton Kouvolan osastolta säätiölle siirtynyttä Haanojan palvelukeskusta. 12

13 4. Edunvalvonta Avopalveluja 15 prosentin sotainvalideille Sotilasvammalain muutoksen perusteella saivat 15 prosentin sotainvalidit lukien oikeuden valtion korvaamiin kunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluihin. Ruotsissa asuvien 15 prosentin sotainvalidien osalta vastaava uudistus toteutui Lainmuutokset jättivät kuitenkin edelleen runsaat 600 haitta-asteeltaan 10 prosentin sotainvalidia väliinputoajiksi, koska heidät on rajattu sekä sotilasvammalain että veteraanikuntoutuksen määrärahoista korvattavien kotiin vietävien palveluiden ulkopuolelle. Väliinputoajaepäkohdan korjaaminen on ollut liiton keskeinen tavoite edunvalvontatyössä. Ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja tehtiin asiaa koskeva kysely kaikille puolueille, joiden vastaukset julkistettiin Sotainvalidi-lehdessä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan saatiin kirjaus veteraanien palvelujen uudistamisesta ja ohjelman tausta-aineistossa on täsmennyksenä maininta sotilasvammalain mukaisten avopalveluiden haitta-asterajan alentamisesta. Jyväskylän liittokokouksen hyväksymä kannanotto 10 prosentin sotainvalidien saamisesta korvattavien avopalvelujen piiriin toimitettiin keskeisille poliittisille päättäjille sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa liiton edustajat kävivät kesän ja alkusyksyn aikana tapaamassa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää, peruspalveluministeri Juha Rehulaa sekä eduskuntaryhmiä. Kaikkien puolueiden eduskuntaryhmiä pyydettiin nimeämään yhteyshenkilöt, joille järjestetyssä neuvonpidossa oli keskeisenä aiheena 10 prosentin sotainvalidien jääminen välinputoajiksi avopalveluissa. Tämä epäkohta tuotiin painotetusti Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) otti budjettiriihen edellä 2.9. vastaan järjestöjen vetoomuksen. Kuvassa Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari ja Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja Matti Louekoski. 13

14 esiin myös, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto kuuli liiton edustajaa valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä. Valtiovarainvaliokunta otti budjettimietintöönsä lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että lievävammaisten sotainvalidien kunnallisten avopalveluiden haittaasterajaa alennetaan 10 prosenttiin viimeistään vuonna 2017, jolloin vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön. Myös syksyllä 2015 julkistettuun valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaan vuosille sisältyy avopalvelujen korvattavuuden laajentaminen koskemaan 10 prosentin sotainvalideja. Valtioneuvosto asetti alkavaksi kolmivuotiskaudeksi uuden Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tärkeänä tehtävänä Veljesliitto toi esiin vuonna 2014 laaditun Sotainvalidi- ja veteraanihuollon vuosien ohjelman eteenpäin viemisen. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Ikääntymisen vuoksi vain harva sotainvalidi tai leski kykenee enää itse hoitamaan sotilasvammakorvaus- tai muita sosiaaliturva-asioita. Tämän vuoksi pääosin sairas- ja veljeskotien hoitamalla neuvontapalvelulla on ratkaiseva merkitys oikeuksien toteutumisen kannalta. Sotilasvammalain prosenttirajojen tarkistamisen myötä nousi toimintavuonna esiin tarve tarkistaa, että 10 prosentin sotainvalidien haitta-astepäätökset vastaavat nykytilaa. Sotainvalidiosastoilla ja erityisesti sotainvalidipiireillä on merkittävä rooli sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamisessa ja kunnallisia palveluja koskevassa edunvalvonnassa. Liitto tuki neuvontapalvelua tiedottamalla ja järjestämällä sotilasvammakorvauksista lakikurssin. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvojien tuella toteutettiin vuoden 2015 aikana 287 sotainvalidin asunnon korjausta. Näiden lisäksi remontoitiin myös sotainvalidien leskien asuntoja. 14

15 5. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari veljesjärjestötoiminta on perustunut aina vertaistukeen, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa siinä, että sotainvalidien eliniän ennuste on ollut pidempi kuin muilla samanikäisillä miehillä. Virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta osastoissa ja piireissä ovat pääosin vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Yhteiset kokoontumiset tarjoavat hyvän virkistyksen arkeen. Rannikko-Pohjanmaan jäseniä kesäjuhlassaan Närpiössä. 15

16 Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on ollut runsasta. Sotainvalidipiirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä tilaisuuksia. Runsaimmin on osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Sotainvalidi-lehden jokaisessa numerossa on julkaistu hengellisen toiminnan aukeamaa. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuivat marraskuussa Tallinnaan yhteisille neuvottelupäiville. Vieraina olivat Tarton piispa Joel Luhamets ja Suomen poika isä Vello Salo. Päivillä keskusteltiin liiton hengellisen työn tulevaisuudesta. Keskustoimisto vastasi luottamuspappien neuvottelupäivien käytännön järjestelyistä. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtajana on Kymen piirin luottamuspappi Matti Tuomisto. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin eri puolilla maata 40 seutukunnallista kirkkopäivää. Päivät kokosivat yhteensä yli osallistujaa. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä. Kirkkopäivän vietto Oulaisissa alkoi seppeleenlaskulla. 16

17 6. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsen yhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Neljässä piirissä on käytössä säännöt, joiden mukaan piirin jäseninä on pelkästään henkilöitä. Jyväskylän liittokokouksessa hyväksyttiin liiton sääntöjen muutos, jossa huomioidaan sotainvalidipiirien ns. sekasääntömalli (piirin jäsenenä sekä osastoja että henkilöjäseniä). Samalla sääntöihin tehtiin myös joitakin pienempiä korjauksia. Kolmellatoista piirillä voi omien sääntöjensä mukaan olla sekä osasto- että henkilöjäseniä. Piirien toiminnanjohtajista 17 oli vuoden lopulla liiton palkkauksessa. Puolet toiminnanjohtajista oli osa-aikaisia. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa lainsäädännön hänelle turvaamat etuudet ja palvelut. Piirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään edelleen pääosin paikallisosastoissa. Osastoja oli vuoden loppuessa 227, joten 22 osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet ovat siirtyneet naapuriosastojen tai suoraan sotainvalidipiirien jäseniksi. Näin sotainvalidipiirien tehtävät ja vastuut kasvavat. Työhön tarvittavat voimavarat on kyetty turvaamaan. Sotasokeat ry. ja Aivoinvalidit ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Järjestöpäällikkö on vastannut kentän ohjauksesta keskustoimiston johtoryhmän ja pääsihteerin ohjeistuksen mukaisesti. Piirikäynneillä keskityttiin piirien organisaatioiden tilanteeseen ja tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitelmiin. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidijäsenten määrä on enää parikymmentä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskien huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Sotainvalidien Perinnejärjestö haki ja hyväksyttiin Veljesliiton yhteisöjäseneksi. 17

18 Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Hämeenlinnassa teemalla Tämä maa ei koskaan sortua saa. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. 72. Sotainvalidien viikko Viikon aikana järjestettiin paikallisia sotainvaliditapahtumia. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin Helsingissä. Liittovaltuusto ja sotainvalidien kunniakerho kokoontuivat samassa yhteydessä. Ennen kunniakerhon kokousta sotahistorioitsija, eversti Sampo Ahto piti esityksen aiheesta Sota Lapissa. Kunniakerhon jäsenistä oli elossa 156, ja heistä 32 oli paikalla kokouksessa. Kerhon puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin edelleen yksimielisesti Erkki Kitunen Akaasta ja varapuheenjohtajaksi Pekka Tiilikainen Helsingistä. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihen kilöiden neuvottelupäivät pidettiin Tallinnassa. Piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä järjestettiin Helsingissä, ja edellisenä päivänä toiminnanjohtajat osallistuivat Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiville. Toiminnanjohtajien ja isojen kaupunkiosastojen toimistonhoitajien koulutuspäivä järjestettiin Vantaalla ja liiton perinteinen lakikurssi myös Vantaalla. Veljeskotipäivät järjesti Porin veljeskoti Diavire Nämä hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 25. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin liiton 75-vuotisjuhlavuoden arvioinnin merkeissä. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua Pasilan toimitiloissa. Ulkoinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisella tiedotuksella muistutetaan ihmisiä siitä, että sotainvalideja on vielä elossa ja miten he eroavat muista veteraaneista sekä siitä, että useimmat heistä ovat vammoistaan huolimatta eläneet hyvän elämän ja tehneet pitkän uran työelämässä. Esillä pidetään myös sotainvalidien edunvalvontaan liittyviä aiheita. Ulkoisessa tiedotuksessa panostettiin sekä alueellisiin että valtakunnallisiin medioihin. Liiton ulkoisessa tiedotuksessa hyödynnettiin juhlavuoden teemoja ja siinä onnistuttiin. Selkeän teeman ja erilaisten tapahtumien kautta sotainvalidit olivat mediassa paremmin esillä kuin aikaisemmin. Apuna olivat omat / suorat kontaktit median edustajiin sekä tiedotepalvelu epress. 18

19 Isompia kriisiviestintää vaatineita tilanteita ei Veljesliitolle tullut vuonna Juhlavuoden tapahtumia ennakoiden päätettiin järjestää keväällä tiedotustilaisuus koskien mm. liiton tulevaisuutta ja varojen käyttöä. Tilaisuuteen ilmoittautui kaksi toimittajaa, joten tiedotustilaisuus peruttiin ja suunniteltu aineisto toimitettiin kiinnostuneille toimittajille. Tämä otettiin osoituksena siitä, että epäilyt Veljesliiton sadan miljoonan euron omaisuudesta on onnistuttu kumoamaan. Loppuvuodesta liitto teki selvityksen varallisuudestaan osana Veteraanivastuun keräyskampanjaa. Varallisuusasiat eivät nousseet otsikkoihin tuolloinkaan. Liitto on edelleen mukana Facebookissa omalla sivullaan. Juhlavuoden tapahtumien myötä Veljesliitto hankki myös tilin kuvaviestipalvelu Instagramista. Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila palasi elokuussa 2014 hoitovapaalta ja hänen sijaisensa Marja Kivilompolo jatkoi Veljesliitossa juhlavuoden tiedottajana. Joulukuussa 2015 Elina Ruuttila jäi äitiysvapaalle, ja Marja Kivilompolo siirtyi jo tuttuun tapaan hänen sijaisekseen. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehden avulla sotainvalideille ja puolisojäsenille vahvistuu kuva siitä, että heistä pidetään huolta. Lehti jakaa myös tärkeää tietoa jäsenkunnan lakisääteisistä eduista ja oikeuksista. Juttujen aihevalinnoilla pyritään myös osaltaan tukemaan jäsenten kotona asumista ja hyvinvointia. Lehti on osa sotainvalidien perinnetyötä. Lehden painos oli noin ja se ilmestyi vuonna 2015 viidesti. Juhlavuosi näkyi lehdessä mm. juhlavuoden logolla sekä juhlavuoteen liittyvillä jutuilla. Näin haluttiin vahvistaa ajatusta, että kotona lukijatkin pääsevät osallisiksi tapahtumista. Lehdessä toteutettiin pieniä, lukemista helpottavia uudistuksia ja ne otettiin hyvin vastaan. Sotainvalidi-lehti on edelleen laadukas ja monipuolinen viestikanava Veljesliiton jäsenille. Juhlavuosi näkyi myös lehden ulkoasussa. 19

20 Sisäinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton sisäisen tiedotustoiminnan tavoitteena on avoimuus kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajan tasalla olevaa tietoa niistä asioista, joita hän tarvitsee työtehtävissään. Piireille kootaan kerran kuussa piiritiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Piiritiedote jaetaan myös keskustoimiston henkilökunnalle. Osastoihin lähetetään osastopostitus kaksi kertaa vuodessa. Veljesliitto teetti vuodelle 2015 oman taskukalenterinsa, jonka painos oli Tutkimus- ym. hankkeet Filosofian tohtori Tuomas Hopun kirjoittama liiton 75-vuotishistoriatutkimus Edellä käyden vammoista huolimatta julkaistiin liiton pääjuhlan alla. Veljesliiton Tutkijafoorumin tuloksia julkistettiin juhlavuoden kirjasarjassa. Foorumin puitteissa on tehty tutkimusta sotainvalidihuollon vaikuttavuudesta. Valtiokonttorin ja Veljesliiton tukema sotainvalidien ja puolisojäsenten Palvelu-tvhanke laajeni vuoden lopulla mahdolliseksi kaikille veljeskodeille. Porin sairaskoti DiaVireen liitolta saamalla hankeavustuksella valmistui Saattaen vaihdettava-käsikirja iäkkään sotainvalidin henkisestä ja hengellisestä saattohoidosta. Sotainvalidien puoliso- ja leskijäsenten elämänkokemusten kokoaminen on loppusuoralla Keski-Pohjanmaalla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kokkolan Chydenius-instituutin kanssa ja sitä voidaan käyttää myös tutkimuspohjana. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Raha-automaattiyhdistys maksaa avustuksena valtiovallan lupaaman vuokratuen. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoi mien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveys ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-automaattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskun nan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille 20

21 on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko luovutettiin kertomusvuonna Kungafonden-säätiölle Ruotsiin. Kiekko luovutettiin Kungafondenin edustajille juhlaillallisella liiton juhlapäivän aattona. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Järjestön yleiskokous pidettiin syyskuun alussa Puolassa. Veljesliiton puheenjohtaja on osallistunut MVJ:n 8. lainsäädäntökonferenssin valmistelutoimikunnan työhön. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolais ten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafonden-säätiön kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton talous Liiton tuki kentälle Tuki kentälle kyettiin vielä vuonna 2015 pitämään korkealla tasolla. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli euroa ( euroa vuonna 2014). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin huolto- ja tukirahana sekä lisätukena ja kotona selviytymisen tukena. Piirien huolto- ja tukiraha säilyi runsaana kahtena miljoonana eurona. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin kuten avustajatoimintaan ja erilaisiin muihin hankkeisiin. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat euroa ( euroa) ja keskustoimiston kulut euroa ( euroa). Var sinaisen toiminnan kulujäämä oli euroa ( euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna ja uusina tuotteina olivat liiton juhlavuoteen liittyvät myyntiartikkelit. Liiton tunnuksella varus tettujen lahjatavaroiden myynti on tärkeää jäsenistön yhteenkuuluvuudelle. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin euroa ( euroa). Vilho Tukian testamentin ehtojen mukaisesti liiton vuonna 2013 perustamaan Vilho Tukian rahastoon siirrettiin -892 euroa ( euroa). Varainhankinnan tulos oli euroa ( euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kolmen pankin kesken konsultatiivisin sopimuksin. Danske Marketsin salkku myytiin kertomusvuonna lähes kokonaan pois. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. 21

22 Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuonna 2015 vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös euroa ( euroa) ja alaskirjauksia oli euroa ( euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli euroa ( euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna euroa ( euroa). Tulos vuodelta 2015 Satunnaiset tuotot olivat euroa ( euroa vuonna 2014). Liiton hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta vuoden 2015 tilinpäätöksessä ko. summalla. Liiton saamat yleisavustukset (RAY) olivat yhteensä euroa ( euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2015 yhteensä euroa ( euroa). 22

23 7. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotain vali dityön ja -perinteen tukijär jestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti Sotainvalidien Veljesliiton kunniaker hon toimintaa. Kunniakerhon Helsingissä pidettyyn kokoukseen osallistui 30 kerhon 153 elossa olevasta kunniakerhon sotainvalidijäsenestä. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Asiamies Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin Sotainvalidien Veljesliiton liittokokouksen yhteydessä Jyväskylässä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Honkasalo ja paikalla oli 19 virallista kokousedustajaa edustaen 13 perinneyhdistystä. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kirjailija Lasse Lehtinen. Järjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Tuija-Leena Juutilainen ja hallituksen sihteeriksi Jari-Matti Autere sekä hallituksen ulkopuoliseksi taloudenhoitajaksi Marjo Kovanen. Vuosikokous hyväksyi järjestön uudet säännöt. Vuosikokous päätti, että järjestö hakee Veljesliiton yhteisöjäseneksi ja Veljesliiton liittovaltuusto hyväksyi perinnejärjestön Veljesliiton yhteisöjäseneksi Perinnejärjestö oli näkyvästi esillä Veljesliiton Jyväskylän liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä katutapahtumassa ja Veljesliiton 75-vuotisjuhlaan liittyvässä katutapahtumassa Helsingissä. 23

24 Puheenjohtaja Lasse Lehtinen esitti Perinnejärjestön tervehdyksen Sotainvalidien Veljesliiton liittokokousjuhlassa Jyväskylässä. Tervehdyksen yhteydessä hän ja järjestön sihteeri luovuttivat Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirille Vuosien tuki -palkinnon piirin tukijäsenmäärän kasvattamisesta vuoden 2013 liittokokouksen jälkeen yli 50 prosentilla. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti Perinnejärjestöä lukuisissa tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Perinneyhdistyksille suositeltiin, että ne yhdessä sotainvalidipiirien kanssa järjestäisivät sotainvalidiviikolla tapahtumia tai juhlatilaisuuksia, joissa tuotaisiin esille sotainvalidiviikko. Kertomusvuoden aikana maassamme oli 18 järjestöön kuuluvaa perinneyhdistystä ja yksi Ruotsissa. Perinneyhdistyksissä oli jäsentä. Vuoden aikana perustettiin yksi uusi perinneyhdistys, Sotainvalidien Sisä-Suomen Perinneyhdistys. Pääosa perinnetyöstä tapahtuu näissä yhdistyksissä, joiden jäsenet olivat mukana järjestämässä erilaisia virkistystilaisuuksia Veljesliiton osastojen jäsenille, auttoivat keräystoiminnassa ja olivat yksittäisten sotainvalidien ja puolisojäsenten tukena elämän arjessa. Vuoden aikana valmistui Perinnejärjestön uusi esite ja perinnejärjestön DVD tekstitettiin ruotsiksi ja englanniksi. Sihteeri lähetti perinneyhdistyksille vuoden aikana viisi tiedotetta. Perinneyhdistysten jäsenet saivat jäsenetuna Sotainvalidi-lehden, jonka tilausmaksut maksoi Veljesliitto. 24

25 Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2015 Liiton puheenjohtaja Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Vuola HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki Veijo Saloheimo, Joensuu 2.varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Yrjö Velakoski, Espoo Erkki Kitunen, Akaa Matti Kähkönen, Kuhmo Kari Manner, Helsinki Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Heinola Marja-Liisa Taipale, Helsinki Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Liiton hallitus, liittovaltuusto ja keskustoimiston johto pitivät yhtei sen seminaarin. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki Jäsenet saakka Helsingin piiri: Tauno Lehtiö, Helsinki 1. varajäsen Seppo Kanerva, Helsinki 2. varajäsen Fjalar Adolfsson, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Olavi Leikola, Lohja 2. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Reino Lahtinen, Turku 2. varajäsen Pentti Leino, Naantali Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Toijala 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Jäsenet lähtien Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Veikko Toivonen, Mäntsälä Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Heimo Purhonen, Salo 2. Reino Lahtinen, Turku Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala 25

26 Pirkka-Hämeen piiri: Toivo Sundqvist, Tampere 1. varajäsen Matti Ponsi, Ylöjärvi 2. varajäsenen Onni Holttinen, Virrat Lahden piiri: Pentti Löfgren, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Niilo Läksy, Iisalmi 1. varajäsen Paavo Jauhiainen, Kuopio 2. varajäsen Juhani Mustonen, Tuusniemi Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Esko Kantola, Siikajoki Pirkka-Hämeen piiri: Matti Ponsi, Ylöjärvi 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Lappeenranta Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Tauno Pitkänen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Erkki Rauhala, Oulu 26

27 Kainuun piiri: Matti Kähkönen, Kuhmo 1. varajäsen Juhani Hautala, Kajaani 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Tornio 1. varajäsen Niilo Muotka, Muonio 2. varajäsen Raimo Hedemäki, Rovaniemi Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Tauno Ahtila, Tyresö Aivoinvalidit ry: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Lars Löflund, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 2. varajäsen Yrjö Leino, Heinola Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Jarmo Lohi. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla, myönnetty Heikkinen Eelis, Juva; Häkkinen Matti, Hankasalmi; Jaakkola Pentti, Pori; Jauhiainen Paavo, Siilinjärvi; Jeronen Heikki, Karijoki; Jokelainen Frans, Ristijärvi; Joonala Veikko, Hämeenlinna Koppanen Eino Oskar, Pirkkala; Leppä Eira, Naantali; Lindström Kurt, Tammisaari; Peltonen Jorma Emil, Tampere; Rauhala Erkki, Oulu; Roivas Niilo, Turku; Savukoski Jorma, Rovaniemi; Sonntag Lars-Åke, Helsinki; Sysmän Palvelutalo, Sysmä; Timonen Mauri, Nurmes; Turunen Vilho, Iitti; Wist backa Benny, Uusikaarlepyy; Voss Paul, Helsinki ja Ypyä Reino Kustaa, Nivala. Sotainvalidien ansioristi, myönnetty Alanko-Kahiluoto Outi, kansanedustaja; Bruncrona Petter, ordförande, Bergsrådinnan Sophie von Julin stiftelse; Grundström Anni, sosiaalisihteeri, Suomen Sotaveteraaniliitto; Honkamaa Sakari, henkilöstöpäällikkö, Puolustusvoimat; Hovi Timo, johtaja, Evli; Huovinen Susanna, peruspalveluministeri; Huuhtanen Outi, palveluneuvoja, Kaunialan Sairaala; Häkkinen Sirkka, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; Ihalainen Lauri, työministeri; Jarva Anne Marie, korvausratkaisija, Valtiokonttori; Jylhä Marja, gerontologian professori, Tampereen yliopisto; Kainulainen Harri, puheenjohtaja, Sotavahinkosäätiö; Kajavirta Jari, henkilöstöjohtaja, puolustusministeriö; Katajamäki Tuomo, aluejohtaja, Danske Markets; Kivelä Sirkka-Liisa, emeritaprofessori; Laatikainen Pertti, puheenjohtaja, MPK-yhdistys; Laitinen Outi, fysioterapeutti, Kyyhkylän Kuntoutuskeskus; Leppänen Marjatta, taiteilija; Lindberg Jarmo, Puolustusvoimain komentaja; Markku Rossi, kansanedustaja; Mikkola Markku, toiminnanjohtaja, Kymen piiri; Moksunen Katri, ylitarkastaja, Valtiokonttori; Nenonen Kari, Vantaan kaupunginjohtaja; 27