SORKKAELÄINVEROTUS

Transkriptio

1 SORKKAELÄINVEROTUS Hirvitalousalueet Varsinais-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu viisi hirvitalousaluetta. Hirvikannan hoitotavoitteet ja kannan nykytila Varsinais-Suomen hirvikannan hoitotavoitteet määriteltiin keväällä Hirvitavoitteet (hirveä/1000 ha) on esitetty taulukossa 1. Keväällä 2020, osin etänä toteutettu verotussuunnittelu tähtää siihen, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Hirvitalousalueen hirvitiheyden keski-arvon tulee pysytellä asetetun tavoitehaarukan sisällä. Hirvitalousalueen sisällä voi olla vaihtelua laajemminkin edellyttäen, että vahingot säilyvät kohtuullisella tasolla. Hirvitavoitteet seuraavalle kolmevuotiskaudelle päivitetään keväällä Verotussuunnittelussa käytetään Luonnonvarakeskuksen tuottamaa hirvikantaarviota. Tämä on tarpeen vertailukelpoisuuden takaamiseksi. Taulukko 1. Asetettu hirvitiheystavoite sekä Luonnonvarakeskuksen arvio jäävän hirvikannan tiheydestä kevättalvella Tiheystavoite kpl/1000 ha Jäävän kannan Hirvitalousalue Alaraja Yläraja tiheys (Luke)/1000 ha VS 1 Läntinen 2,8 3,3 3,45 VS 2 Saaristo 5,0 5,5 5,51 VS 3 Moottoritie etelä 4,2 4,7 4,67 VS 4 Moottoritie pohj. 3,0 3,5 3,22 VS-EH VS-EH 1,8 2,3 2,33 Rakenteen osalta tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa metsästettävän hirvikannan sukupuolijakauma (naaraita/uros) on 1,5. Tavoitteena on myös hirvikannan ikärakenteen parantaminen siten, että metsästyksen jälkeen hirvikantaan jäisi vuosittain enintään % vasoja. Varsinais-Suomen hirvitalousalueilla on pääosin saavutettu asetetut rakenteelliset tavoitteet. Nyt tavoitteena on rakenteen säilyttäminen. Yleisesti huolehtimalla saaliin korkeasta vasaosuudesta, voidaan parhaiten huolehtia kannan paikallisesti kestävästä verotuksesta. Hirvi Kaikkiaan verotussuunnittelun tulos johti 1552 kpl (vuonna kpl) hirviluvan myöntämiseen. Yleisesti voidaan todeta, että hirvikanta on suuruudeltaan jonkin verran pienempi kuin keväällä Hirvikannan kehityssuunnissa on kuitenkin selvää vaihtelua hirvitalousalueiden välillä. Läntisellä hirvitalousalueella (VS 1) hirvikanta on laskussa ja suunniteltuun lupamäärään tulee pyrkiä, jotta tiheystavoite saavutetaan. Aikuiskaadon urososuuden

2 Valkohäntäpeura 2 tulisi olla n %, jotta aikuisten sukupuolisuhdetta saadaan korjattua kohti tavoitetta 1.5. Peltovaltaisella hirvitalousalueella (VS-EH) hirvikanta on laskussa ja suunniteltuun lupamäärään tulee pyrkiä, jotta tiheystavoite saavutetaan. Aikuiskaadon urososuuden tulisi olla n %, jotta aikuisten sukupuolisuhdetta saadaan korjattua kohti tavoitetta 1.5. Suomen riistakeskus, Varsinais-Suomi painottaa metsästyskauden aikaisen välipalaverin tärkeyttä tilanteessa, jossa aikuiskaadon sukupuolisuhteeseen jäi verotussuunnittelussa huomattavaa vaihtelua. Moottoritien eteläpuolella (VS 3) hirvikanta on tavoitehaarukan sisällä ja hieman laskussa. Suunnitellulla lupamäärällä hirvikanta laskee kohti tiheyshaarukan keskipistettä. Aikuisia voidaan verottaa 50/50 suhteella. Runsas pankkilupien käyttö todennäköisesti vähentää hirvikantaa alle tiheystavoitteen keskipisteen. Saariston hirvitalousalueella (VS 2 Hirvikanta on hirvi tavoitehaarukan yläreunassa ja hieman kasvusuunnassa. Hirvitalousalueen keskeinen ongelma liittyy erittäin heikkoon vasatuottoon. Suositellaan urosvoittoista kaatoa ja matalaa vasaprosenttia. Hirvikanta on hirvitalousalueella (VS 4) tavoitteen keskivälissä ja hirvitalousalueista jyrkimmässä laskussa. Verotuksessa tulisi noudattaa tulevalla metsästyskaudella varovaisuutta. Koko suunnitellun lupamäärän käyttö tulee todennäköisesti johtamaan hirvikannan vähentymisen alle tiheystavoitehaarukan alarajan. Alueen sukupuolisuhde on hieman alle tavoitteen ja hirvitalousalueella tulisi aikuiskaadon olla hieman urosvoittoinen. Aikuisia uroksia ei kuitenkaan tulisi ampua enemmän kuin 52 % Kaikkien pyyntiluvan saajien tulee pyrkiä osaltaan toteuttamaan hirvitalousalueneuvotteluissa ja yhteisluvan hirvikokouksissa sovittuja tavoitteita ja sääntöjä. Saaliit pitää kirjata mahdollisimman nopeasti oma-riista palveluun. Metsästyksen edistymistä ja sen vaikutusta hirvikantaan voi seurata tällöin lähes reaaliaikaisesti oma-riista palvelun kautta. Vahinkojen vähentämiseksi hirviä on mahdollista metsästää pellolta vahtimalla 1.9. alkaen. On myös mahdollista metsästää hirveä ilman koiraa aikavälillä Metsästys edellä mainittujen keinojen osalta kannattaa suorittaa harkiten ja kohdentaa vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvoston asettama peuratavoite on kannan väheneminen. Keskeistä tavoitteen saavuttamisessa on aikuisten naarasosuuden pitäminen yli 50 %. Tavoite edellyttää myös taas kerran ennätyssaalista tulevalla metsästyskaudella. Keväällä 2021 alueellinen riistaneuvosto asettaa ensimmäistä kertaa numeerisia tiheystavoitteita peurakannalle. Tavoitetaso on alustavasti kartoitettu riistanhoitoyhdistyksiltä. Kartoitus, joka pitkälti perustuu metsästysseurojen näkemyksiin, indikoi tarvetta vähentää peurakantaa tuntuvasti. Näin ollen ei ole syytä, uros/naarasuhdetta lukuun ottamatta, jarruttaa tulevan kauden peuranmetsästystä millään tavalla.

3 Metsäkauris Villisika 3 Peurakanta on erittäin suuri ja elinvoimainen. Tavoitteena on kaataa vähintään peuraa Varsinais-Suomessa. Myönnetty pyyntilupamäärä mahdollistaa huomattavasti tätä suuremmankin saaliin. Jopa peuran verotuksen jälkeenkin peurakanta olisi edelleen huomattavasti suurempi kuin 2010-luvun alussa. Luonnonvarakeskuksen keväällä 2020 tuottama kannanarvio indikoi ensimmäistä kertaa, että kannan kasvu olisi mahdollisesti pysähtynyt. Kannanarvion pohjana on saalistilastot, kolaritilastot ja metsästäjien ilmoittama jäävä kanta. Luonnonvarakeskuksen kannanarvio kehittyy vuosi vuodelta tarkemmaksi, mutta edelleen epävarmuustekijöitä on paljon. Metsästettyjen aikuisten urosten osuus Varsinais-Suomen saaliissa on vakiintunut selkeästi alle 50 %. Metsästyskaudelle ei ole tarvetta pyyntilupiin laitettaville urosehdoille. Tehokkaan metsästyksen ja suuren saalismäärän varmistamiseksi ei ole syytä ylikorostaa naarasosuuden merkitystä. Tavoitteena tuleekin pyrkiä aikuisten saaliissa 50/50 suhteeseen. Valkohäntäpeuran pyyntilupia on metsästyskaudelle myönnetty ennätysmäärä, yhteensä kappaletta. Myönnetty lupamäärä mahdollistaa n peurakaatoa. Kannan pieni väheneminen Varsinais-Suomessa edellyttää yhteensä yli peuran kaatoa. Viime vuoden saalis oli reilut peuraa. Metsästys suositellaan aloitettavaksi tehokkaasti vahtimalla heti 1.9. alkaen. Valkohäntäpeurojen metsästystä tulisi alkukaudella kohdentaa tunnetuille kolariherkille alueille. Myös maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat vahingot tulee paikallisesti pyrkiä ottamaan huomioon metsästyksen kohdentamisessa. Kauriskanta on alueellisesti edelleen epätasaisesti jakautunut. Osassa Varsinais- Suomea kauriskanta on kasvanut runsaasti, ja liikenne- ja maatalousvahingot sen mukana. Runsaan kannan alueella kantaa tulisi pyrkiä pienentämään ja verottaa vähintään yhtä paljon naaraita kuin uroksia. Syksyllä pitää kiinnittää huomiota aikuisten naaraiden metsästämiseen. Kevätpukkijahti on voimakkaasti lisääntynyt ja nostaa urosten osuutta saaliissa. Metsästysvuonna ammuttiin yhteensä 5618 metsäkaurista, josta vasoja oli vain 36,4 %. Aikuisista oli uroksia 61,3 %. Varsinais- Suomen metsäkaurissaalis lisääntyi hieman viime metsästysvuonna. Kevätpukkijahti 2020 mukaan lukien saalis lisääntyi n. 4.9 %. Käytännössä saaliin lisäys tuli lähes kokonaisuudessaan kevätpukkisaaliin kasvusta. Kevätpukkeja ammuttiin peräti 601 kpl, mikä on reilut 66 % enemmän kuin keväällä Runsaan kannan alueella metsästystä on syytä lisätä ja muutoinkin kiinnittää huomiota pienten hirvieläinten kokonaiskantaan. Pakollinen metsäkauriin saalisilmoitus hoidetaan Oma riista internet palvelun kautta osoitteessa oma.riista.fi. Ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko. Tavoite on pitää villisikakanta mahdollisimman pienenä afrikkalaisen sikaruton puhkeamisriskin minimoimiseksi. Villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Porsaallinen emakko on rauhoitettu Pakollinen villisian saalisilmoitus

4 4 hoidetaan Oma riista internet palvelun kautta osoitteessa oma.riista.fi. Ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko. Nykyiset metsästysajat: Hirvi: Valkohäntäpeura: Metsäkauris: Pellolta vahtimalla Kaikilla metsästyslain sallimilla menetelmillä Ilman koiraa tapahtuva metsästys Hirvinaaras jota saman vuoden vasa seuraa on rauhoitettu Vain vahtimalla Kaikilla metsästyslain sallimilla menetelmillä Ilman koiraa tapahtuva metsästys Valkohäntäpeuranaaras jota saman vuoden vasa seuraa on rauhoitettu Metsästyslain mukaisilla menetelmillä ilman koiraa Kaikilla metsästyslain sallimilla menetelmillä Ilman koiraa tapahtuva metsästys Pukkijahti Metsäkaurisnaaras jota saman vuoden vasa seuraa on rauhoitettu

5 Metsästyksen tuloksen seuranta 5 Aikaisempien vuosien tapaan Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen aluetoimisto seuraa metsästyskauden aikaista hirven ja valkohäntäpeuran saalismäärää ja sen rakennetta. Seuranta tehdään oma-riista palveluun tallennetun saaliin perusteella. Seurannan perusteella aluetoimisto tiedottaa alueen riistanhoitoyhdistyksille, luvansaajille ja metsästysjohtajille näkemyksensä siitä miten metsästys edistyy ja mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Seuranta tehdään kuukausittain alkaen lokakuun lopusta. Tämän johdosta on tärkeää, että kummankin lajin saalistiedot on mahdollisimman kattavasti tallennettu oma riista palveluun ennen kunkin kuukauden loppua. Hirvieläinten pyyntilupa-alue, päällekkäiset metsästysalueet ja sirpalealueet Aikaisempiin vuosiin nähden suuri osa luvanhakijoista on onnistunut parantamaan pyyntilupa-alueensa yhtenäisyyttä ja poistamaan päällekkäisyyksiä toisten luvanhakijoiden kanssa. Kiitos tästä luvanhakijoille ja lupaosakas seuroilla. Varsinais-Suomen aluetoimisto on jälleen tehnyt selvityksen eri luvanhakijoiden pyyntilupa-alueiden sirpalealueista ja hakijoiden välisistä päällekkäisistä lupahakemusalueista. Saatujen selvitysten tulokset ja niistä johtuvat pyyntilupaalueiden aluerajaukset löytyvät pyyntilupapäätöksistä. Suomen riistakeskuksen on lain mukaan rajattava lupa-alueesta pois sellaiset alueet, jotka eivät täytä säädettyjä (metsästyslaki 27 ) pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia. Metsästyskaudelle pyyntilupa-alue on hakijan hakemushetkellä jättämä alue, josta Suomen riistakeskus on rajannut pois alueita, jotka eivät täytä pyyntiluvan myöntämisen edellytyksiä. Perussääntö on, että kaikki hakijoiden sirpalealueet on rajattu pyyntilupa-alueiden ulkopuolelle, koska hakemusalueita ei ole mahdollista täydentää enää 30.4 jälkeen. Määrältään vähäisempiä kiistanalaiseksi jääneitä metsästysalueita on myös rajattu pois pyyntilupaalueista. Hirvieläimiä metsästäessä tulee huomioida, että jos metsästysseura päivittää metsästysaluettaan metsästyskauden kuluessa oma-riista palvelussa siirtyvät muutokset myös metsästysseuran luvat näkymän karttaan. Pyyntilupahakemuksen määräajan päätymishetkellä lukittu hakemusalue (yhteisluvan tapauksessa koko yhteislupa-alue) tulee näkyviin alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta (aluekoodin vieressä oleva printteri-kuvake). Pyyntilupa-alue on tämä alue pois lukien Suomen riistakeskuksen (päätöksen liitteistä löytyvät) lainsäädännön perusteella pois rajaamat alueet. Pyyntilupien saajien ja lupa-osakasseurojen tulee varmistaa, että hirvieläimiä metsästävillä on tiedossaan se mikä on sallittu pyyntilupaalue.

6 6 Kuva 1: Metsästyksen johtajan ja metsästysseuran rivijäsenen näkymä Oma riista palvelussa. LUVAT-näkymän alta löytyvät: 1. Lupapäätös liitteineen 2. Metsästysseuran päivittyvä metsästysalue ja 3. Valitun luvan hakemusalue. Riistakeskuksen nettisivuilta lisätietoa hirvieläinten metsästyksestä Suomen riistakeskuksen nettisivuille on tuotettu runsaasti koulutusmateriaalia hirvieläinten metsästykseen liittyen. Se löytyy uudelta nettisivustolta. Käy tutustumassa! Metsästysterveisin, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi

7 Kuva 2: Varsinais-Suomen hirvitalousalueet 7