Helsingin matkailun kehitys vuosina

Transkriptio

1 Helsingin matkailun kehitys vuosina Yöpymiset lisääntyneet lähes 5 % kymmenessä vuodessa 1 6 KUVIO 1. Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä v Lama iski vuonna 1991 voimakkaasti Helsingin yöpymismääriin. 1 4 Vähennystä vuodesta 199 oli 16 %. Vuonna 1992 ulkomaiset 1 2 yöpymiset kääntyivät jo nousuun, mutta kotimaan matkailu 1 pysyi yöpymisissä mitattuna noin 6.:n tasolla vielä vuosina Vasta vuonna 1994 kotimaan yöpymiset lähtivät kasvuun. 6 Tämän jälkeen kotimaan matkailu on kasvanut koko ajan erittäin tasaisesti ja vuonna 2 suomalaisyöpymisiä kirjattiin Helsingissä jo 43 % enemmän kuin vuonna 199. Ulkomailta 4 2 Ulkomaat Kotimaa tulleet yöpymiset ovat nekin kasvaneet koko ajan lukuun ottamatta vuoden 1998 pientä taantumaa Kasvu on ollut kuitenkin epätasaisempaa kuin kotimaan matkailussa. Vuoden 2 yöpymisluku oli ulkomaalaisten koh- dalla tasan 5 % korkeampi kuin vuonna 199. Ulkomaalaisyöpymisten osuus vuonna 199 oli 59 % kaikista yöpymisistä. Se kasvoi 63,2 %:iin vuonna 1994, kun kotimaan matkailu oli vielä osittain laman kourissa. Sen jälkeen kotimaan yöpymiset ovat kasvaneet taas nopeammin ja vuonna 2 ulkomaisten yöpymisten osuus oli jälleen 58 %. Vuonna 199 Helsingin majoitusliikkeiden kokonaisyöpymismäärä oli Vuonna 2 vastaava luku oli eli 887. (+ 46,9 %) suurempi kuin vuosikymmenen alussa. Tästä kasvusta ulkomaalaisyöpymisten osuus oli runsaat puoli miljoonaa. Suurin kasvu brittiyöpymisissä Vuonna 199 muodostivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Venäjä yöpymismäärissä mitattuna selvän kärkikolmikon Helsingin majoitusliikkeissä. Venäjän lukuihin tosin sisältyivät vielä tuolloin Baltian maat ja muut IVY-maat. Vuonna 2 em. kolmesta maasta tulleiden yöpymiset olivat edelleen suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan Iso-Britannia (sis. Irlanti) oli matkustajien lähtömaana noussut koko kärkikolmikon ohi ja oli vuonna 2 selvästi suurin lähtömaa 187. yöpymisellä. Kasvua vuodesta 199 on ollut peräti 141 %. Toisena olivat Ruotsista tulleet yöpymisluvun ollessa aivan saman kuin kymmenen vuotta aiemmin. Venäläiset ovat nousseet ohi amerikkalaisten, joiden yöpymisluvut olivat pienentyneet runsaalla 5 %:lla vuodesta 199. Muita voimakkaan kasvun maita ovat 199-luvulla Espanja (sis. Portugali) 158 %:n kasvulla. Myös hollantilais-, italialais- ja japanilaisyöpymiset kasvoivat lähes 8 %. Taantuvia markkinoita ovat olleet Viro (ensimmäiset yöpymistiedot vuodelta 1992) ja Sveitsi. Toisaalta muista maista tulleiden yöpymismäärät ovat yli kaksinkertaistuneet. Tämä viittaa siihen, että Helsingin matkailu on selvästi kansainvälisempää nyt kuin kymmenen vuotta aiemmin. Merkittävimpiä 199-luvun kehitystrendejä Helsingin matkailussa oli venäläismatkailun voimakas kasvu ja elokuun 1998 Venäjän talousromahduksen jälkeinen yhtä suuri pudotus. Vuosina venäläiset olivat Helsingissä suurin ulkomaalaisryhmä ja vuonna 1997 venäläisyöpymisiä kirjattiin 233. eli suurempi luku kuin milloinkaan mistään muusta maasta tulleiden vuotuinen yöpymismäärä. Vuosina yli 1 % kaikista Helsingin yöpymisistä oli venäläisten aikaansaamia. TAULUKKO 1. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä 199 ja Muutos, abs. Muutos, % Yhteensä ,9 % Ulkomaat , % Suomi ,8 % Iso-Britannia, Irlanti ,3 % Ruotsi ,4 % Venäjä ,5 % USA ,4 % Saksa ,7 % Japani , % Italia ,3 % Norja ,7 % Ranska ,6 % Espanja, Portugali ,8 % Tanska ,1 % Alankomaat , % Viro (v. 1992) ,6 % Sveitsi ,6 % Muut maat ,5 %

2 Helsingin matkailun kehitys vuosina Vapaa-ajan yöpymiset lisääntyneet eniten Yöpymisiä on tilastoitu matkan tarkoituksen mukaan vuodesta 1993 lähtien. Vuosina työajan matkailu kasvoi Helsingissä vapaaajan matkailua voimakkaammin. Vuonna 1993 vapaa-ajan yöpymisten osuus oli 32 % kaikista yöpymisistä, mutta vuonna 1997 enää 26 %. Sen jälkeen kehityksessä tapahtui selvä muutos: työajan matkailu väheni vuosina , kun taas vapaa-ajan matkoihin liittyvät yöpymiset kääntyivät voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2 myös työmatkailu jälleen lisääntyi. Vuonna 1999 vapaa-ajan matkojen yöpymiset muodostivat jo 4 % ja vuotta myöhemmin 39 % kaikista yöpymisistä. Vuodesta 1993 vuoteen 2 vapaa-ajan yöpymiset Helsingissä yli kaksinkertaistuivat (+ 12 %), kun taas ammattiin liittyvien matkojen yöpymiset lisääntyivät vain runsaalla kolmanneksella (+ 38 %). Kotimaan matkailun vapaa-ajan yöpymiset ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana kaikkein voimakkaimmin. Kasvu oli vuosina melko hidasta, mutta vuosikymmenen loppupuoliskon voimakas kasvu nosti koko ajanjakson kasvun 137 %:iin. Myös ulkomailta tulleiden vapaa-ajan matkojen yöpymiset ovat vuoden 1997 jälkeen kasvaneet ripeästi ja kasvuksi vuodesta 1993 vuoteen 2 saadaan 83 %. Vuosina 1999 ja 2 ulkomaiset vapaa-ajan yöpymiset ylittivät jo kotimaan työajan matkojen yöpymiset. Ulkomaiset ammattiin liittyvät yöpymiset kasvoivat vuodesta 1993 vuoteen 2 ainoastaan 28 % ja kotimaiset vastaavasti 58 %. Kesä- ja talviajan yöpymiset kasvaneet yhtä paljon Kesä- ja talviajan yöpymiset ovat lisääntyneet suunnilleen samaa tahtia koko vuosikymmenen ajan. Vuonna 199 kesäajan (touko-syyskuu) osuus yöpymisistä oli 49,4 % ja vuonna 1999 lähes täsmälleen sama eli 49,7 %. Kotimaan yöpymisissä kesä on hieman kasvattanut osuuttaan (4,9 % 42,6 %). Ulkomaisissa yöpymisissä sen sijaan talven osuus on hieman noussut (44, % 44,9 %). Tyypillistä vuosikymmenen kehitykselle on ollut se, että ammattiin liittyvien yöpymisten osuus on erityisesti kesäaikana pienentynyt sekä kotimaan että ulkomaisissa yöpymisissä. Talviajan matkailussa selvimmin on osuuttaan kasvattanut kotimaan vapaa-ajan matkailu. Matkailijoiden oleskeluaika pidentynyt Helsingin majoitusliikkeissä yöpyneiden viipymä oli vuonna 1993 (vuosilta tietoa ei ole saatavissa) keskimäärin 1,69 yötä. Viipymä on hieman pidentynyt 199-luvulla ja oli korkeimmillaan (1,87 yötä) vuonna Vuonna 2 viipymä oli 1,82 yötä. KUVIO 2. Kokonaisyöpymiset Helsingissä matkan tarkoituksen mukaan Vapaa-ajan yöpymiset Ammattiin liittyvät yöpymiset KUVIO 3. Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset Helsingissä matkan tarkoituksen mukaan Kotimaa / vapaa-aika Ulkomaat / vapaa-aika Kotimaa / ammattiin liittyvä Ulkomaat / ammattiin liittyvä Kotimaiset matkailijat viipyvät lyhyempään kuin ulkomaalaiset, mutta myös suomalaisten keskimääräinen oleskeluaika on pidentynyt 199-luvulla. Vuonna 1993 keskiviipymä oli 1,49 yötä, vuonna ,71 yötä ja vuonna 2 1,65 yötä. Ulkomaalaisten keskimääräinen viipymä kasvoi vastaavasti vuoden ,84 yöstä vuoden ,2 yöhön ja vuoden 2 1,97 yöhön. Kuukausittaiset erot keskiviipymässä ovat melko pieniä. Muutokset ja erot riippuvat lähinnä erilaisista pitkäaikaisemmista tapahtumista tai suurista kongresseista. Tämä näkyy erityisesti ulkomaalaisten viipymässä. Pisimmillään (2,21 yötä) ulkomaalaisten oleskelu Helsingissä oli maaliskuussa 1999 taitoluistelun MMkisojen aikaan ja epätavallisen pitkä (2,16 yötä) toukokuun luvuksi se oli myös vuonna 1997 jääkiekkoilun MM-kisojen aikaan. Asuinmaittain tarkasteltuna venäläiset viipyivät vuonna 1993 pisimpään (2,29 yötä). Vuonna 2 venäläisen viipymä oli edelleen yli kaksi vuorokautta, mutta vielä pidempi se oli Sveitsistä (2,18 yötä), Italiasta (2,9 yötä) ja USA:sta (2,9 yötä) tulleiden kohdalla. Keskimäärin lyhimmän ajan ovat koko vuosikymmenen ajan viipyneet japanilaiset. Eniten oleskeluaika on pidentynyt espanjalaisten ja voimakkaimmin lyhentynyt venäläisten kohdalla.

3 Helsingin matkailun kehitys vuosina Kapasiteetin kasvusta huolimatta käyttöaste pysynyt hyvänä Helsingin majoituskapasiteetti oli vuonna huonetta. Vuonna 1992 kapasiteetti nousi jo yli 6. huoneeseen ja vuoden 1998 lopussa rikottiin 7.:n raja. Vuoden 2 lopussa huonekapasiteetti oli eli 47 % korkeampi kuin vuonna 199. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli erittäin korkea eli 68,1 % vuonna 199. Lamavuosina käyttöaste putosi voimakkaasti ja oli alhaisimmillaan vuonna 1992 (48,8 %) ja myös vuonna 1993 ainoastaan 51,1 %. Sen jälkeen käyttöaste lähti nousuun ja nousua jatkui aina vuoteen 1999 saakka, jolloin ylitettiin ensi kerran vuoden 199 taso ja päästiin 68,7 %:iin. Vuonna 2 huonekäyttöaste hieman laski, mutta oli kuitenkin edelleen korkea eli 67,7 %. Käyttöasteen voimakas lasku aiheutui vuosina laman lisäksi myös lisäkapasiteetista, joka valmistui laman ollessa syvimmillään. Seuraavina vuosina ( ) kapasiteetti ei oleellisesti lisääntynyt ja kysynnän elpyessä myös käyttöasteet nousivat. Kapasiteetin kasvu oli vuosina melko hillittyä ja kysynnän lisääntyessä enemmän käyttöaste nousi. Vasta vuonna 2 valmistui jälleen paljon uutta majoituskapasiteettia, jolloin myös käyttöaste kääntyi laskuun. Kuitenkin vuoden 2 elokuun käyttöaste (83,5 %) oli koko 9-luvun korkein kuukauden käyttöaste. Yli 8 %:n päästiin myös vuoden 199 elokuussa (82, %), vuoden 1994 elokuussa (81,6 %) ja vuoden 1999 kesäkuussa (81,4 %). Majoitusmyynnin arvo jo miljardi markkaa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisen keskihinta on noussut ajanjaksolla 255 markasta 384 markkaan. Keskihinta on noussut hyppäyksittäin voimakkaasti joka toinen vuosi (1995, 1997 ja 1999), joiden jälkeen hinnan nousu on aina ollut hitaampaa. Helsingin majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo (yöpymisen keskihinta x yöpymiset) vuonna 1993 oli 398 milj. mk. Kolme vuotta myöhemmin ylitettiin jo 6 milj. markan raja ja vuonna 1999 päästiin yli 9 milj. markkaan. Vuonna 2 majoitusmyynnin arvo oli 994 milj. mk. Lentoliikenteen gateway-matkustus kolminkertaistunut Lentomatkustajien määrä Helsinki-Vantaan lentoasemalla laski laman seurauksena 199-luvun alkuvuosina. Vuonna 1994 liikenne kääntyi kuitenkin jälleen nousuun, mutta vuoden 199 taso saavutettiin kansainvälisen liikenteen matkustajamäärissä vasta vuonna 1996 ja kotimaan liikenteessä vasta vuonna Vuosi 1998 oli erityisen voimakkaan kasvun aikaa. Seuraavana vuonna lennonjohtajien lakko pysäytti kotimaan matkustajamäärien kasvun, mutta vuonna 2 päästiin jälleen uuteen ennätykseen sekä kotimaan että kansainvälisessä liikenteessä. Samalla kokonaismatkustajamäärä ylitti ensi kerran 1 miljoonan matkustajan rajan. käyttöaste % keskihinta FIM 75, 7, 65, 6, 55, 5, 45, 4, 4, 38, 36, 34, 32, 3, 28, 26, 24, 22, 2, KUVIO 4. Helsingin hotellien huonekäyttäaste ja majoitusliikkeiden huonekapasiteetti Huonekapasiteetti Huonekäyttöaste KUVIO 5. Yöpymisen keskihinta ja majoitusmyynnin arvo Helsingin majoitusliikkeissä Keskihinta Majoitusmyynnin arvo KUVIO 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluja on parannettu koko 9-luvun ajan. Kotimaan terminaali otettiin käyttöön vuonna 1993 ja kansainvälisen terminaalin uudistustyöt saatiin päätökseen vuosikymmenen lopussa. Lentoasema valittiin Euroopan parhaaksi vuonna 1998 ja maailman parhaaksi vuonna huonekapasiteetti kpl majoitusmyynti FIM

4 Helsingin matkailun tunnuslukuja kehitys - Helsinki vuosina Tourism Statistics 12 / 2 4 Helsinkiä on jo pitkään markkinoitu lentoliikenteessä gateway-kohteena. Tuloksia tästä oli nähtävissä 199-luvulla. Vaikka lama vähensi muuten lentoliikennettä, kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä jatkoi kasvuaan koko 199- luvun ajan. Vielä vuonna 199 kotimaan vaihtomatkustajien määrä oli kansainvälisten määrää suurempi, mutta samalla kun kotimaan gateway-matkustus noudatteli suunnilleen kotimaan liikenteen kehitystä, kasvoi kansainvälinen gateway-matkustus vuosikymmenen loppuun mennessä yli kolminkertaiseksi. Laivaliikenne Helsingin satamissa 2,5-kertaistunut Laivaliikenne Helsingin ja ulkomaiden välillä on kasvanunut voimakkaasti 199-luvulla. Vuonna 199 kirjattiin saapuneita laivamatkailijoita suomalaiset mukaan lukien yhteensä ja vuonna 2 jo Kasvu on ollut lähes jatkuvaa, sillä vain vuodesta 1993 vuoteen 1994 määrät hivenen laskivat. Matkailijamäärät lisääntyivät erittäin voimakkaasti vuosina ja jälleen vuonna Sen jälkeen kasvu on jatkunut tasaisena. Vuonna 2 se kuitenkin jo hidastui. Lama ei 199-luvun alussa vaikuttanut laivamatkustajien määrään, pikemmin päinvastoin. Kalliita ja pitkiä lomamatkoja korvattiin lyhyillä ja edullisilla laivamatkoilla. Vuoden 1994 pieni pudotus johtui Estonia-turmasta. Heinäkuu on ollut laivaliikenteessä vilkkain ja tammikuu hiljaisin kuukausi koko 9-luvun. Kuitenkin vuonna 2 tammikuunkin matkustajaluvut ylittivät selvästi vuoden 199 heinäkuun luvut. Ruotsin laivaliikenne ennallaan Viron liikenteen moninkertaistuessa Koko matkustajaliikenteen kasvu on 199- luvulla ollut Viron liikenteen voimakkaan lisäyksen ansiota. Vuoteen 1994 saakka Ruotsin liikenne oli vielä Viron liikennettä suurempaa, mutta sen jälkeen Ruotsin liikenne ei ole sanottavasti kasvanut, kun taas Tallinnan reitin matkustajamäärät ovat moninkertaistuneet. Vasta vuonna 2 Viron liikenteen kasvu on alkanut osoittaa hidastumisen merkkejä. Estonia-turma syyskuussa 1994 vaikutti selvästi Tukholman reitin matkustajamääriin, kun sen sijaan Tallinnan liikenteessä vaikutusta ei ollut havaittavissa. Ruotsin liikenteen matkustajamäärät putosivat vuonna 1994 vajaalla 5 %:lla ja vuonna 1995 edelleen 1 %:lla, kun taas Viron liikenteessä saapuneiden määrä kasvoi vuonna 1995 lähes 9.:lla eli melkein 8 % vuodesta Saksan ja Venäjän laivaliikenteessä ei kasvua KUVIO 7. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtomatkustajat Kotimaan vaihtomatkustajat Kansainväliset vaihtomatkustajat Tammikuu KUVIO 8. Helsingin satamiin saapuneet matkustajat kuukausittain 199 ja 2 Helmikuu v. 199 v. 2 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu KUVIO 9. Ruotsista ja Virosta Helsingin satamiin saapuneet laivamatkustajat Ruotsi Viro KUVIO 1. Venäjältä ja Saksasta Helsingin satamiin saapuneet laivamatkustajat Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Saksan ja Venäjän liikenteen matkustajamäärät ovat pysyneet koko 199-luvun suunnilleen ennallaan. Vuosittaiset vaihtelut ovat tosin olleet ajoittain suuria ja ne johtuvat ensi sijassa tarjonnassa tapahtuneista muutoksista. Venäjän liikenne on perustunut lähinnä kesäajan Pietarin ja Helsingin väliseen risteilymatkustukseen, jossa vuotuiset muutokset ovat suuria. Saksan liikenne pysyi runsaan 1. saapuvan matkustajan tasolla, kunnes Finnjet lopetti talviajan liikennöinnin. Rahtialukset ovat pysyneet paikkaaman tämän aukon vain osittain Venäjä Saksa

5 Helsingin matkailun kehitys vuosina Risteilyalusten määrä kaksinkertaistunut Helsingin satamasta lähtevän risteilyliikenteen matkustajamääriä tilastoitiin otsikolla kansainväliset vedet vuoden 1995 toukokuuhun saakka. Tämän jälkeen risteilyluonteisilla matkoillakin on ollut kohdesatama ja matkustajat ovat sisältyneet Viron liikenteen lukuihin. Tämä selittänee osaksi Viron liikenteen voimakkaan kasvun vuonna Saapuneita risteilymatkustajia tilastoitiin vuonna ja vuosikymmenen alun huippu saavutettiin vuonna 1992, jolloin saapuneiden määräksi tilastoitiin Helsinkiin saapuneiden ulkomaisten risteilyalusten määriä ja risteilyliikenteen taloudellista merkitystä on tutkittu erikseen. Vuonna 199 aluskäyntejä oli 98 kpl. Ensimmäinen arvio 9-luvun matkustajamääristä on vuodelta 1992, jolloin risteilyaluksilla arvioitiin saapuneen 48. ulkomaista matkustajaa. Vuonna 2 aluksia saapui jo 24 ja matkustajamäärä oli 14.. Linnanmäki ja Korkeasaari säilyttäneet suosionsa Linnanmäki säilytti koko 199-luvun paikkansa Helsingin suosituimpana käyntikohteena. Linnanmäen kävijämäärät vaihtelivat,8 miljoonan ja 1 miljoonan kävijän välillä vuosina , kunnes vuonna 1999 ensi kertaa rikottiin miljoonan vuotuisen kävijän raja. Vuonna 2 raja rikkoutui toistamiseen vieläkin selvemmin. Kasvua kävijämäärissä on kymmenen vuoden aikana ollut vajaa 8 %. Toisen vakiokohteen, Korkeasaaren, kävijämäärä vaihteli 199 luvulla 4. ja 6. välillä. Huippuvuonna 1995 kirjattiin 67. kävijää. Vuonna 2 Korkeasaaren kävijämäärä oli kolmanneksen korkeampi kuin vuonna 199. Korkeasaaren lukujen yli on vuosina päässyt Suomenlinna runsaalla 67. vuotuisella kävijällä. Suomenlinnan aiempien vuosien kävijämäärät olivat arvioita ja selvästi pienempiä. Vuoden 1998 juhlavuosi nosti Suomenlinnan kävijämäärissä kolmen suuren joukkoon. Neljänneksi suosituin kohde on ollut Temppeliaukion kirkko, jonka kävijämäärät ovat koko ajan pysytelleet vajaassa puolessa miljoonassa. Suunnilleen yhtä suosituksi on vuosikymmenen lopussa noussut Uspenskin katedraali. Erilaisista vuotuisista tapahtumista on kävijämäärätilastoissa mukana ainoastaan Helsingin Juhlaviikot, jonka kävijämäärät nousivat vuosikymmenen lopulla jo yli 3.:een. Listatuista kohteista on prosentuaalisesti eniten nostanut kävijämääriään Ateneumin Taidemuseo. Nousu on kuitenkin näennäistä, sillä vuoden 199 lähtötaso oli erittäin alhainen. Vuosikymmen korkeimmat kävijäluvut Ateneumissa kirjattiin vuosina 1992 ja Useimpien kohteiden kävijämäärät ovat kehittyneet suotuisasti. Museoiden kävijämäärät ovat olleet pitkälti riippuvaisia vaihtuvien näyttelyjen vetovoimaisuudesta. Tämä pätee erityisesti taidemuseoihin. Pienet ja vähän uudistuneet museot, jotka lisäksi eivät kiinnosta kovin paljon ulkomaalaisia, ovat menettäneet kävijöitä. Peruskorjatut ja uudistetut museot ovat aina herättäneet kiinnostusta. Esimerkkeinä mainittakoon Urheilumuseo ja Suomen Kansallismuseo, joka keräsi vuonna 2 puolessa vuodessa avajaisten jälkeen enemmän kävijöitä kuin milloinkaan 199-luvulla koko vuoden aikana. Kongressimatkailu entistä merkittävämpää Vuonna 199 Helsingissä järjestettiin 75 kansainvälistä kongressia, joissa oli yhteensä lähes 18. osallistujaa. Kyseisen vuoden luku ylitettiin kongressien määrässä mitattuna vasta vuonna 1995 ja osanottajamäärässä vuonna Osanottajamäärät pysyivät vuosina melko vakaalla osanottajan tasolla, kunnes nousivat vuonna 1997 lähes 28.:een. Seuraavana vuonna osanottajia kirjattiin runsaat 21.. EU:n puheenjohtajavuonna 1999 ylitettiin ensi kerran 3. osanottajan raja ja vuonna 2 sadan kongressin raja. Helsingin osuus Suomen kansainvälisistä kongresseista oli osanottajamäärissä mitattuna vuosikymmenen lopussa samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin eli runsaassa 5 prosentissa. Vuosina Helsingin markkinaosuus vaihteli vajaan 3 ja runsaan 4 prosentin välillä. osanottajamäärä KUVIO 12. Linnanmäen ja Korkeasaaren kävijämäärät KUVIO 11. Kansainvälisten kongressien osanottajamäärät Helsingissä ja osuus koko maan kongressivieraista osanottajamäärä osuus-% LINNANMÄEN HUVIPUISTO KORKEASAAREN ELÄINTARHA , % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % %-osuus

6 Helsingin matkailun kehitys vuosina Matkailutoimiston kävijämäärät yli kaksinkertaistuneet Helsingin kaupungin matkailutoimiston kävijämääristä on käytettävissä yhtenäinen aikasarja vuodesta 1993 alkaen. Tuolloin vuotuinen kävijämäärä oli Vuonna 2 vastaava luku oli jo 33.. Vuosina kävijämäärät pysyivät vuotuisen asiakkaan tasolla, mutta sen jälkeen määrät lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Kesäkauden (touko-syyskuu) osuus kävijöistä oli vuosina yli kolme neljäsosaa ja vuosina 1995 ja 1996 peräti %. Viime vuosina talvikauden merkitys Helsingin matkailussa on kuitenkin selvästi kasvanut myös matkailutoimiston kävijämäärissä mitattuna. Niinpä kahtena viime vuotena (1999-2) kesän osuus kävijöistä on ollut enää hieman yli 7 %. Vilkkaimpia kuukausia Helsingin matkailutoimistossa ovat heinä- ja elokuu. Vuonna 2 elokuun kävijämäärä (6.493) ylitti ensi kerran niukasti heinäkuun luvun (6.47). Tällöin ylitettiin ensimmäisen kerran myös 6.:n kuukausittaisen kävijän määrä. Yhteenveto Helsingin matkailun kehitys on ollut 199-luvulla erittäin myönteistä. Indekseinä mitattuna (v. 199 = 1) laivaliikenteen matkustajamäärien kehitys on ollut kaikkein voimakkainta. Matkailutoimiston kävijämäärät ja majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo ovat kasvaneet suhteessa vielä voimakkaammin, sillä näiden mittareiden kohdalla lähtövuosi (= 1) on Majoitusmyynnin arvon kuvaaja on laskettu kiintein hinnoin. Yöpymisten määrä ja huonekapasiteetti ovat kehittyneet suunnilleen samaa vauhtia, mutta kuitenkin niin, että vuosikymmenen alkupuolella kapasiteetti kasvoi selvästi kysyntää nopeammin. Kansainvälisten kongressien osanottajamäärät ovat kasvaneet yöpymismääriä voimakkaammin. Tosin kehitys on ollut hyppäyksenomaista ja ylittänyt indeksillä mitattuna yöpymisten kehityksen vasta kahden viimeisimmän vuoden aikana. Vertailluista tunnusluvuista hitaimmin on kehittynyt kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä , 225, 2, 175, 15, 125, 1, 75, 5, KUVIO 13. Helsingin matkailutoimiston kävijämäärät Koko vuosi Kesä (touko-syyskuu) KUVIO 14. Helsingin matkailun kehitys eräiden tunnuslukujen valossa (199 tai 1993 = 1) Yöpymiset Huonekapasiteetti Majoitusmyynnin arvo Kansainväliset lentomatkustajat Saapuneet laivamatkustajat Kansainvälisten kongressien osanottajat Matkailutoimiston kävijämäärät Helsingin kaupungin matkailu- Helsinki City City Tourist & & ja kongressitoimisto Convention Bureau Lähteet: Sources: Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, 19, P.O. P.O. Box Box 1 1 Tilastokeskus Statistics Finland FIN-99 Helsingin kaupunki FIN-99 City City of of Helsinki Merenkulkuhallitus Finnish Maritime Administration p. (9) , faksi (9) tel. tel (9)169 () , 3757, fax (9)169 fax 3839 Ilmailulaitos Civil Aviation Administration tourist.info@hel.fi tourist.info@hel.fi Tuomas Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ltd.

7 TAULUKKO 2. Yöpymiset Helsingin rekisteröidyissä majoitusliikkeissä asuinmaittain Muutos-% 199>2 Yhteensä ,9 % Ulkomaat , % Suomi ,8 % Iso-Britannia, Irlanti ,3 % Ruotsi ,4 % Venäjä ,5 % USA ,4 % Saksa ,7 % Japani , % Italia ,3 % Norja ,7 % Ranska ,6 % Espanja, Portugali ,8 % Tanska ,1 % Alankomaat , % Viro ,6 % Sveitsi ,6 % Muut maat ,5 %

8 TAULUKKO 3. Käyntikohteiden kävijämääriä Helsingissä KOHDE Muutos-%, LINNANMÄEN HUVIPUISTO ,6 % SUOMENLINNA * ,9 % KORKEASAAREN ELÄINTARHA ,1 % TEMPPELIAUKION KIRKKO * * * * HELSINGIN ORTODOKSINEN SRK/USPENSKIN KATEDRAALI * * * HELSINGIN JUHLAVIIKOT * * * NYKYTAITEEN MUSEO KIASMA * * * * * * * * * ATENEUMIN TAIDEMUSEO/ NYKYTAITEEN MUSEO ,4 % CASINO RAY * * * HELSINGIN TUOMIOKIRKKO * * * HELSINGIN KAUPUNGIN TALVIPUUTARHA * * * SUOMEN KANSALLISMUSEO * * ,3 % HELSINGIN TUOMIOKIRKON KRYPTA * * * LUONNONTIETEELLINEN MUSEO (ELÄINMUSEO) , % TAIDETEOLLISUUSMUSEO ,8 % HELSINGIN YLIOPISTON KASVITIET. PUUTARHA * * * * AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO ,4 % SEURASAAREN ULKOMUSEO ,1 % HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO/MEILAHTI * * * * * * OLYMPIASTADION * * ,8 % SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO ,1 % SUKELLUSVENE VESIKKO/SOTAMUSEO ,9 % SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO ,4 % FINLANDIA-TALO/ INFOSHOP * * * * * * URHO KEKKOSEN MUSEO TAMMINIEMI ,8 % SUOMEN URHEILUMUSEO ,3 % TEKNIIKAN MUSEO ,6 % RAITIOLIIKENNEMUSEO/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO * * * * TUOMARINKYLÄN MUSEO & LASTENMUSEO/HGIN KAUPUNGIN ,9 % MUSEO MANEESI/SOTAMUSEO ,9 % HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO * * * * * * * Tietoja ei saatavissa