EUROOPAN KOMISSIO Sisämarkkinoiden pääosasto. Bryssel 18. helmikuuta 2000 Sisämarkkinat/6003/2000 FI

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Sisämarkkinoiden pääosasto Rahoituspalvelut Rahoitustiedot ja yhtiöoikeus Bryssel 18. helmikuuta 2000 Sisämarkkinat/6003/2000 FI TUTKIMUS ENNEN 1. HEINÄKUUTA 1999 ALKAVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIEN KANSAINVÄLISTEN IAS-SUOSITUSTEN JA EU:N TILINPÄÄTÖSDIREKTIIVIEN YHDENMUKAISUUDESTA 1. Johdanto Yhteyskomitea on tutkinut kaikkien voimassa olevien IAS-suositusten ja yhteisön tilinpäätösdirektiivien yhdenmukaisuutta, jotta eurooppalaiset yhtiöt voisivat helpommin soveltaa IAS-suosituksia vuonna 1999 päättyvillä tilikausilla. Tämä tutkimus kattaa kaikki julkaistut IAS-suositukset ja pysyvän tulkintakomitean tulkinnat (suosituksista ja tulkinnoista käytetään tässä asiakirjassa yhteistä nimitystä 'IAS-suositukset'), joita voidaan soveltaa ennen 1. heinäkuuta 1999 alkavilla tilikausilla. Tutkimuksessa ei siis käsitellä seuraavia uusia ja tarkistettuja standardeja: IAS 36 "Impairment of Assets" (Varojen arvon alentuminen) (tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999), IAS 37 "Provisions, Contingent Liabilities and Contingent Assets" (Varaukset, epävarmat varat ja velat) (tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999), IAS 38 "Intangible Assets" (Aineeton omaisuus) (tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999), IAS 10 Events after the Balance Sheet Date (Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat, tarkistettu 1999, tuli voimaan 1. tammikuuta 2000) ja IAS 39 "Financial Instruments, Recognition and Measurement" (Rahoitusinstrumentit: kirjanpitokäsittely ja arvostaminen) (tulee voimaan 1. tammikuuta 2001). Myöskään ei käsitellä IAS-suosituksiin 16, 22, 28 ja 31 tehtyjä muutoksia, jotka olivat seurausta IAS-suositusten 37 ja 38 antamisesta. Analyyseja näistä uusista ja tarkistetuista suosituksista voidaan pyytää Euroopan komissiolta 1. Mikäli EU:n yritykset haluavat vapaaehtoisesti soveltaa uusia tai tarkistettuja standardeja ennen niiden voimaantuloa, niiden on syytä tutustua mainittuihin analyyseihin saadakseen tietoja suositusten ja tilinpäätösdirektiivien välillä mahdollisesti esiintyvistä ristiriidoista. Pysyvän tulkintakomitean julkaisemat tulkinnat, joita sovelletaan ennen 1. heinäkuuta 1999 alkavilla tilikausilla, ovat seuraavat: SIC 1, SIC 2, SIC 3, SIC 5, SIC 6, SIC 7, SIC 8, 1 Analyysit näistä uusista ja tarkistetuista suosituksista löytyvät Euroopan komission Internetsivuilta osoitteesta

2 SIC 9, SIC 10, SIC 11, SIC 13 ja SIC 15. SIC 4:ää ei ole annettu lopullisessa muodossaan eikä se ole enää tulkintakomitean käsiteltävänä. SIC 12:n, SIC 14:n ja SIC 16:n voimaantulopäivä on 1. heinäkuuta 1999, SIC 17:n voimaantulopäivä on 30. tammikuuta 2000 ja SIC 18:n voimaantulopäivä 1. heinäkuuta Analyyseja näistä pysyvän tulkintakomitean tulkinnoista voidaan pyytää Euroopan komissiolta. 2 Mikäli EU:n yritykset haluavat vapaaehtoisesti soveltaa tulkintoja ennen niiden voimaantuloa, niiden on syytä tutustua mainittuihin analyyseihin saadakseen tietoja tulkintojen ja tilinpäätösdirektiivien välillä mahdollisesti esiintyvistä ristiriidoista. 2. Tutkimuksen tavoite ja laajuus Tähän asiakirjaan sisältyvät analyysit liittyvät pelkästään IAS-suositusten ja tilinpäätösdirektiivien väliseen suhteeseen. Yhteyskomitean toimivalta rajoittuu pelkästään tilinpäätöksiä koskevaan EU:n lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin, ja tämän vuoksi se ei voi antaa lausuntoja IAS-suositusten ja muiden säännösten välisistä suhteista. Näitä muita säännöksiä ovat erityisesti kansalliset lait ja tilinpäätösnormit, jotka eivät perustu tilinpäätösdirektiiveihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko ennen 1. heinäkuuta 1999 alkaneilla tilikausilla sovellettavien IAS-suositusten ja tilinpäätösdirektiivien välillä ristiriitoja, jotta ne eurooppalaiset yhtiöt, jotka voivat ja haluavat soveltaa IAS-suosituksia laatiessaan konsernitilinpäätöksiä, eivät joudu toimimaan vastoin EU:n lainsäädäntöä. 3. IAS-suosituksiin sisältyvien vaihtoehtojen soveltaminen Kuten edellä todettiin, tässä asiakirjassa käsiteltävät kysymykset koskevat niitä eurooppalaisia yrityksiä, jotka haluavat noudattaa IAS-suosituksia konsernitilinpäätöksiä laatiessaan ja joiden on samanaikaisesti noudatettava tilinpäätöksiä koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Koska tilinpäätösdirektiivien säännökset ovat ensisijaisia, tutkimuksessa oletetaan, että molempia säännöstöjä soveltava yritys noudattaa seuraavia periaatteita: käsitellessään eriä kirjanpidossa yritys valitsee soveltuvista vaihtoehdoista sen, joka on yhdenmukainen tilinpäätösdirektiivien kanssa, jos IAS:n mukaan voidaan soveltaa joko ensisijaista (Benchmark Treatment) tai vaihtoehtoista käsittelytapaa (Allowed Alternative Treatment), yritys hyväksyy kaikki IAS-suosituksissa asetetut lisävaatimukset, jotka eivät ole ristiriidassa tilinpäätösdirektiivien säännösten kanssa, 2 Analyysit näistä pysyvän tulkintakomitean tulkinnoista löytyvät Euroopan komission Internetsivuilta osoitteesta -2-

3 käsitellessään eriä kirjanpidossa yritys valitsee soveltuvista vaihtoehdoista sen, joka on yhdenmukainen IAS-suositusten kanssa, jos tilinpäätösdirektiiveissä annetaan yrityksille tai jäsenvaltioille mahdollisuus valita toinen kahdesta vaihtoehdosta, ja yritys soveltaa esitystapaa koskevia IAS-suositusten vaatimuksia ja noudattaa samalla tase- ja tuloslaskelmakaavoja, joista säädetään neljännen direktiivin (78/660/ETY) 9 10 ja artiklassa. 4. Päätelmä Yhteyskomitea katsoo, että julkaistujen ja ennen 1. heinäkuuta 1999 alkavilla tilikausilla sovellettavien IAS-suositusten ja pysyvän tulkintakomitean tulkintojen sekä tilinpäätösdirektiivien välillä on yksi vähäinen ristiriita ja muutamia potentiaalisia ristiriitoja. Näitä käsitellään jäljempänä. Tässä asiakirjassa ei luetella IAS-suosituksia ja pysyvän tulkintakomitean tulkintoja, joiden komissio on jo todennut olevan yhdenmukaisia EU:n tilinpäätösdirektiivien kanssa. Suosituksia ja/tai tulkintoja soveltavien yritysten oletetaan kuitenkin noudattavan ohjeita, jotka annetaan yksittäisistä suosituksista/tulkinnoista tehdyissä analyyseissa (ks. esim. IAS 12:sta tehty tutkimus) 3 : 4.1 IAS 27: Consolidated Financial Statements and Accounting for Investments in Subsidiaries: exclusion of an undertaking from consolidated accounts (Konsernitilinpäätös: yrityksen jättäminen konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle) Seitsemännen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan yritys tulee jättää konsolidoidun tilinpäätöksen ulkopuolelle, jos sen toiminta on niin erilaista, että sen sisällyttäminen konsolidoituun tilinpäätökseen olisi ristiriidassa oikean ja riittävän kuvan periaatteen kanssa. IAS 27:ssä sitä vastoin edellytetään yrityksen poisjättämistä konsernitilinpäätöksestä vain silloin, kun tytäryhtiö aiotaan pitää konsernissa tilapäisesti tai sen toimintaan liittyy merkittäviä pitkäaikaisia rajoituksia. IAS 27:n ja direktiivin säännösten välillä näyttää olevan ristiriita, mutta on kyseenalaista, onko sillä käytännön merkitystä. IAS 27:ssä ei esimerkiksi sallita tytäryhtiön jättämistä konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle erilaisen toiminnan perusteella, mutta on tulkintakysymys, johtaako toiminnaltaan erilaisten yritysten sisällyttäminen konsernitilinpäätökseen poikkeamiseen oikean ja riittävän kuvan periaatteesta. Vallalla olevan ajattelutavan mukaan nämä yritykset on sisällytettävä konsernitilinpäätökseen siten, että tilinpäätöksen liitetiedoissa annetaan riittävät toimialakohtaiset tiedot, joista selviää yksittäisten toimintojen vaikutus 3 Yksityiskohtainen analyysi IAS:n ja EU:n tilinpäätösdirektiivien yhdenmukaisuudesta löytyy Euroopan komission Internet-sivuilta osoitteesta -3-

4 tulokseen. Yhteyskomitean näkemyksen mukaan mitään yritystä ei voida 14 artiklan perusteella sulkea konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle IAS 19: Työsuhde-etuudet IAS 19:ssä työsuhde-etuudet jaetaan viiteen yleiseen luokkaan: (a) (b) (c) (d) (e) lyhytaikaiset etuudet (esim. palkka, sairausajan palkka, lomapalkka, voitto-osuudet ja bonukset); työsuhteen jälkeiset etuudet (esim. eläkkeet, terveydenhoito); muut pitkäaikaiset etuudet (esim. palkkiot pitkästä työsuhteesta, sapattivapaat); työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet; oikeus hankkia yrityksen osakkeita. Työsuhteen jälkeisten etuuksien osalta IAS 19:ään sisältyy lähestymistapa (corridor approach), jolla tiettyjä voittoja ja tappioita erityisesti vakuutusmatemaattisia vaihteluja ja aiemmilta työvuosilta kertyneitä etuuksia jaetaan useammille tilikausille. Juuri tämä järjestelmä johtaa mahdollisesti ristiriitaan neljännen direktiivin säännösten kanssa. Koska IAS 19:n perustana olevan lähestymistavan mukaan on todettava, että kirjanpitovelvollisella yksiköllä on velvollisuus maksaa eläkkeet, ja että sillä on riittävästi varoja tätä tarkoitusta varten, tämä "corridor" -lähestymistapa tarkoittanee sitä, että ennen 10 prosentin raja-arvon saavuttamista osa (IAS:n tarkoittamassa mielessä) tiedossa olevista vastuista jätetään mahdollisesti lähes pysyvästi merkitsemättä taseeseen. Tämä on ristiriidassa 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan bb luetelmakohdan ja 31 artiklan 1 kohdan d alakohdan perusperiaatteen kanssa, jonka mukaan kaikki ennakoitavissa olevat vastuut ja kaikki tilikauden kulut on otettava huomioon kyseisen tilikauden aikana. On kuitenkin huomattava, että IAS 19:ssä ei edellytetä "corridor"-lähestymistavan soveltamista. EU:n yritykset voivat noudattaa sekä IAS 19:ää että neljättä direktiiviä soveltamalla IAS 19:n 93 kohtaa. Näin voidaan ottaa välittömästi huomioon kaikki (myös käytävän ulkopuoliset) vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Työsuhteen päättymiseen liittyvien etuuksien osalta IAS 19:ssä asetetaan tiukat ehdot, joiden täyttyessä nämä kustannukset voidaan ottaa huomioon. Varaus näitä kustannuksia varten voidaan käytännössä muodostaa vain siinä tapauksessa, että kirjanpitovelvollinen yksikkö osoittaa sitoutuneensa tällaisten etuuksien rahoittamiseen, mistä on todisteena yksityiskohtainen suunnitelma, josta käyvät ilmi suunnitelmien kohteena olevien työntekijöiden toimipaikka, toimenkuva ja arvioitu lukumäärä sekä heille myönnettävät etuudet ja työsuhteen päättymisen ajankohta. Näiden kustannusten huomioon ottaminen edellyttää luultavasti suurempaa varmuutta niiden toteutumisesta kuin mitä neljännen 4 Tässä kohdassa esitettyjä näkemyksiä ei voida soveltaa ryhmittymiin, joihin kuuluu pankkeja ja vakuutusyrityksiä (finanssikonglomeraatit), koska asiaa ei ole käsitelty yhteyskomiteassa. -4-

5 direktiivin 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan bb luetelmakohdassa säädetään, koska siinä edellytetään "kaikkien ennakoitavissa olevien vastuiden ja mahdollisten menetysten huomioon ottamista". Tätä asiaa käsitellään vielä IAS 37:n yhteydessä IAS 32: Financial Instruments: Disclosure and Presentation (Rahoitusinstrumentteihin liittyvä tilinpäätösinformaatio) IAS 32 pääasiassa vain täydentää tilinpäätösdirektiivien tiedonantovaatimuksia. IAS 32:een sisältyy kuitenkin kaksi esitystapaa koskevaa päävaatimusta, jotka ovat ristiriidassa neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeudellisen direktiivin ja/tai toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin kanssa. Vaatimukset liittyvät pääoman riittävyyteen Erien kirjaaminen omaan tai vieraaseen pääomaan IAS 32:n 18 kohdan mukaan kirjanpitovelvollisen yrityksen liikkeeseen laskemaa rahoitusinstrumenttia on pidettävä joko omana tai vieraana pääomana riippuen siitä, onko se rahoitusvastuun (financial liability) määritelmän mukainen, sen sijaan että kirjanpitokäsittely perustuisi instrumentin oikeudelliseen muotoon. Tämä periaate sisältyy myös 23 kohtaan (jonka mukaan instrumentit, joissa on sekä oman pääoman että rahoitusvastuun piirteitä on kirjattava erillisinä osina) sekä 30 kohtaan (jonka mukaan rahoitusinstrumenttien hoitamisesta aiheutuvia kuluja on pidettävä korkoina tai kirjattava suoraan omaan pääomaan taseessa käytettävän luokittelun mukaisesti). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että etuoikeutettu osake, johon liittyy pakollinen lunastusoikeus, kirjataan IAS 32:n mukaan vieraaseen pääomaan. Tämä on ristiriidassa neljännen direktiivin 9 ja 10 artiklassa säädettyjen tasekaavojen kanssa, koska niissä on otsakkeen oma pääoma alla kohta merkitty pääoma. Mikäli tytäryritys laskee liikkeeseen näitä osakkeita, niiden sisällyttäminen vieraaseen pääomaan konsernitilinpäätöksessä on ristiriidassa seitsemännen direktiivin 21 artiklan kanssa, koska siinä edellytetään, että vähemmistöosuudet on ilmoitettava konsolidoidussa taseessa asianmukaisesti otsikoituna erillisenä eränä. Mikäli osakkeet esitettäisiin vieraassa pääomassa, se vaikeuttaisi toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin soveltamista. Kyseisessä direktiivissä annetaan mm. säännöt voitonjaosta ja toimista, joihin on ryhdyttävä merkittävien pääomanmenetysten osalta. Säännöt perustuvat tilinpäätökseen sisältyvien vastaavien, vastattavien ja oman pääoman välisiin suhteisiin ja kertoimiin. Näiden sääntöjen käytännön vaikutus vaihtelee sen mukaan, sisältyvätkö osakkeet omaan vai vieraaseen pääomaan. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toista direktiiviä sovellettaessa oletetaan, että lunastuskelpoiset etuoikeutetut osakkeet merkitään 5 Asiaa käsitellään tarkemmin IAS 37:n yhteydessä ks. Tutkimus IAS 35:n, IAS 36:n, IAS 37:n, IAS 38:n, IAS 22:n (tarkistettu 1998), IAS 16:n (tarkistettu 1998), IAS 28:n (tarkistettu 1998), IAS 31:n (tarkistettu 1998) ja EU:n tilinpäätösdirektiivien yhdenmukaisuudesta, Pääosasto XV, sisämarkkinat ja rahoituspalvelut, XV/6010/99, Bryssel,

6 tilinpäätöksessä omaan pääomaan. Mikäli osakkeet merkittäisiin IAS 32:n mukaan vieraaseen pääomaan, se olisi ristiriidassa direktiivin soveltamisen kanssa. Ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista merkitsemällä nämä osakkeet, jotka on IAS 32:n mukaan luokiteltava vieraaksi pääomaksi, omaan pääomaan erikseen omana eränään Korkojen ja osinkojen ilmoittaminen IAS 32:n 30 kohdassa vaaditaan, että rahoitusvastuiksi luokiteltaviin rahoitusinstrumentteihin tai niiden osiin liittyvät korot, osingot, voitot ja tappiot ilmoitetaan tuloslaskelmassa tuottoina tai kuluina. Tämä johtaa ristiriitaan neljännen direktiivin artiklan kanssa, mikäli osakkeet luokitellaan direktiivissä merkityksi pääomaksi, mutta IAS 32:n mukaan ne ovat vierasta pääomaa. Direktiivissä ei sallita osakkeille maksettavien osinkojen kirjaamista tuloslaskelmaan korkokuluina, kuten IAS 32:ssa edellytetään. 4.4 IAS 35: Discontinuing operations (Lopetettavat toiminnot) IAS 35 koskee vain tiedonantovaatimuksia eikä se ole ristiriidassa EU:n tilinpäätösdirektiivien kanssa. IAS 35:n mukaan suositeltavin tapa on sisällyttää tuloslaskelmaan tiedot lopetettavien toimintojen tuloksesta ennen veroja (ks. IAS 35:n 27 f kohta ja 40 kohta), mikä on ristiriidassa neljännen direktiivin 24 ja 26 artiklassa annettujen horisontaalisten tuloslaskelmakaavojen kanssa. Toisaalta mainittu käytäntö on yhdenmukainen 23 ja 25 artiklassa annettujen vertikaalisten tuloslaskelmakaavojen kanssa. Ristiriidat 24 ja 26 artiklan kanssa voidaan kuitenkin välttää antamalla kyseiset tiedot varsinaisen tuloslaskelman sijaan taseen liitetiedoissa. 4.5 SIC 5: "Classification of Financial Instruments - Contingent Settlement Provisions" (Rahoitusinstrumenttien luokittelu) SIC 5:n ja tilinpäätösdirektiivien välillä on mahdollisesti ristiriita, jota on jo korostettu yhteyskomitean tutkiessa IAS 32:n (tarkistettu 1998) ja direktiivien yhdenmukaisuutta (ks. edellä 4.3 kohta). SIC 5:ssä edellytetään, että tiettyjä rahoitusinstrumentteja, jotka ovat EU:n lainsäädännön näkökulmasta omaa pääomaa, mutta IAS 32:n mukaan itse asiassa vierasta pääomaa, on käsiteltävä vieraana pääomana. Tämä on ristiriidassa neljännen direktiivin 9 ja 10 artiklaan sisältyvien tasekaavojen kanssa, koska niissä on otsakkeen oma pääoma alla kohta merkitty pääoma. Mikäli tytäryritys laskee liikkeeseen näitä osakkeita, niiden sisällyttäminen vieraaseen pääomaan konsernitilinpäätöksessä on ristiriidassa seitsemännen direktiivin 21 artiklan kanssa, koska siinä edellytetään, että vähemmistöosuudet on ilmoitettava konsolidoidussa taseessa asianmukaisesti otsikoituna erillisenä eränä. Mikäli osakkeet esitettäisiin vieraassa pääomassa, se vaikeuttaisi toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin soveltamista. Kyseisessä direktiivissä annetaan mm. säännöt voitonjaosta ja toimista, joihin on ryhdyttävä merkittävien pääomanmenetysten sattuessa. Säännöt perustuvat tilinpäätökseen sisältyvien vastaavien, vastattavien ja oman pääoman välisiin -6-

7 suhteisiin ja kertoimiin. Näiden sääntöjen käytännön vaikutus vaihtelee sen mukaan, sisältyvätkö osakkeet omaan vai vieraaseen pääomaan. Ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista merkitsemällä nämä osakkeet, jotka on SIC 5:n mukaan luokiteltava vieraaksi pääomaksi, erillisenä eränä oma pääoma otsakkeen alle. -7-