Tuleva EU-ohjelmakausi ja mahdollisuudet kv-hanketoiminnalle. Sointu Räisänen ja Janika Luukinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Transkriptio

1 Tuleva EU-ohjelmakausi ja mahdollisuudet kv-hanketoiminnalle Sointu Räisänen ja Janika Luukinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

2 ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN MAHDOLLISUUDET ALUEILLE

3 Älykästä erikoistumista koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat EU:n koheesiopolitiikassa vuosille ennakkoehtona investointien tukemiselle EAKR:n tavoitteissa: tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen (Lisäksi ennakkoehto tuen saamiselle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta) Tavoite: EU:n rakennerahastojen käytön tehostaminen ja EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien synergioiden lisääminen Jäsenmaiden tulee esittää komission DG Regiolle kesään mennessä toimenpideohjelmat, joiden toiminnoissa älykästä erikoistumista koskevien innovaatiostrategioiden teemojen tukeminen pitää määritellä

4 Alueen kansainvälinen asemoiminen älykkään erikoistumisen avulla Tarve erikoistumiselle, asemoitumiselle ja maailmanlaajuisten arvoketjujen ymmärtämiselle Alueen älykkään erikoistumisen ei pitäisi pohjautua trenditeemoihin vaan olemassa olevaan osaamispohjaan ja konkreettisiin näyttöihin kaikki alueet voivat olla edelläkävijöitä omalla erityisalallaan Älykkään erikoistumisen strategiat väline kansainväliselle yhteistyölle: tarkoitus asettaa alueellinen innovointiekosysteemi eurooppalaiseen mittaluokkaan ja kartoittaa potentiaaliset kumppanit, kilpailijat jne. Synergiat suoraan Brysselistä rahoitettavien ohjelmien kanssa stairway to excellence eri tasojen ja sektoreiden synergioiden vipuvoimalla kansainvälisesti kilpailukykyiseksi

5 Älykäs erikoistuminen alueen keinona vetää puoleensa käytettävissä olevia EUresursseja YHTEINEN ERASMUS COSME LUOVA EUROOPPA SOSIAALISTEN MUUTOSTEN JA INNOVAATIOIDEN OHJELMA HORISONTTI 2020 LIFE EIP JPI JTI KIC PPP Alue ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN RAHASTOT

6 Smart Specialisation platform: 121 rekisteröitynyttä aluetta

7 Miksi liittyä? Väylä älykkään erikoistumisen strategian konseptiin vaikuttamiseen Antaa mahdollisuuden käydä vuoropuhelua suoraan Euroopan komission kanssa Koulutusta ja tukitoimintoja oman alueen älykkään erikoistumisen strategian luomiseen Strategioiden vertaisarviointi ja verkostoituminen: alueen kansainvälinen asemoiminen, benchmarking, profiilin nostaminen

8 EU:N ERILLISOHJELMAMAHDOLLISUUDET

9 Itä- ja Pohjois-Suomen osallistuminen tkiohjelmiin Itä- ja Pohjois-Suomen osuus vuosittaisesta 600 miljoonan euron TEKES-rahoituksesta alle 20 % (v ) 7. puiteohjelmasta rahoitettu ( mennessä) suomalaisten organisaatioiden hankkeita n. 671,9 miljoonalla eurolla Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osallistumisista puiteohjelmaan Itä- ja Pohjois-Suomen osallistumisten osuus 18 %

10 Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistojen/korkeakoulujen osallistumiset FP7-ohjelmaan noin 18 % suomalaisista osallistumisista Yliopistojen ja korkeakouluosallistumisten TOP 10 (ei sisällä tutkimuslaitoksia) Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto 46 % Turun yliopisto 10 % Oulun yliopisto 10 % Tampereen yliopisto ja Teknillinen yliopisto 13 % Itä-Suomen yliopisto 8 % Jyväskylän yliopisto 6 % 9 10 Lappenrannan Teknillinen yliopisto 4 % Åbo Akademi 3 %

11 Top 10 yritysosallistujat FP7:ssa Yrityksen nimi Osallistumisia, kpl Suuryritys/Pk CSC (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus) 27 Suuryritys Nokia OYJ 23 Suuryritys Posiva OY (Teollisuuden Voima Oyj 60% ja Fortum Power & Heat Oy 40%) 10 Suuryritys Gasera OY (ilmanlaatu, Turku) 8 Pk-yritys Stora Enso 7 Suuryritys Nokia Siemens Networks OY 7 Suuryritys Pöyry Finland OY 7 Suuryritys Wärtsilä Finland OY 7 Suuryritys Modulight OY (Laser-sovellukset, Tampere) Biocomputing Platforms Ltd OY (tiedonhallintajärjestelmät, Espoo) 6 Pk-yritys 5 Pk-yritys

12 Esimerkki Pk-yrityksen osallistumisesta PO7:aan Modulight OY 6 hanketta Optoelektroniikan komponentit optisiin sovelluksiin lääketieteessä, tietoliikenteessä, perinteisessä teollisuudessa sekä puolustus- ja avaruusteollisuudessa

13 Yhteinen Erasmus EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosille (komission ehdotus ) Tavoitteena Euroopan tason lisäarvo: kansainvälistyminen, opetuksen laadun parantaminen, koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen, innovatiivisten käytänteiden toteuttaminen ja taitojen lisääminen Budjettiehdotus: 17,2 miljardia euroa Arvio lopullisesta budjetista 13 miljardia euroa Yksinkertaistettu rakenne, pääpaino liikkuvuudessa, avaintoimet: 1. Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus (4 toimea) 2. Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö (4 toimea) 3. Tuki politiikan uudistamiselle (3 toimea)

14 Luova Eurooppa Kulttuurin, median ja luovien ohjelma vuosille (komission ehdotus ) Tavoitteena kulttuuri- ja luovien alojen osaamisen ja valmiuksien kasvattaminen, toimijoiden ja teosten liikkuvuus sekä tietoperustan vahvistaminen Budjettiehdotus 1,8 miljardia euroa (kulttuuri 30%, media 55 % ja lainainstrumentti 15 % rahoituksesta) Arvio lopullisesta budjetista 1,2 miljardia Pyrkii edeltäjiään laajempaan kansainvälisyyteen laajentamalla osallistumismahdollisuuksia ja lisäämällä rajat ylittäviä yhteistyötoimia

15 Kansanterveys kasvun tukena Uusi terveysalan toimintaohjelma (komission ehdotus ) Tavoitteena edistää terveydenhuoltoon liittyvää innovointia ja kehittää järjestelmiä, edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia sekä suojella rajat ylittäviltä terveysuhkilta Budjettiehdotus 446 miljoonaa euroa

16 COSME Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma vuosille (komission ehdotus ) Tavoitteena parantaa: pk-yritysten rahoituksen saantia sekä pääoma- että velkarahoituksen muodossa; pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla; unionin yritystenkilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria Budjettiehdotus 2,5 miljardia euroa, josta vähintään 1,4 miljardia euroa / 55,5 prosenttia osoitetaan rahoitusvälineisiin

17 Life Haku parhaillaan auki hakemukset jätettävä ympäristöministeriöön mennessä (hankkeen aikaisin mahdollinen aloituspäivämäärä ) Omarahoitusosuus pääsääntöisesti 50 % Hankkeen kokonaiskustannukset yleensä1-8 M (ei ala/ylärajaa) Projekteissa yleensä 2 6 kumppania, mutta yksikin riittää Kumppanit yleensä yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kuntia, ELYjä... LIFE+ :n sallimat yleiskulut matalat (7 %) hankaloittaa yritysten osallistumista

18 Life Kolme osa-aluetta: 1. Luonto ja biologinen monimuotoisuus EU:n luontoa ja luonnon moni- muotoisuutta koskevan ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön toteuttaminen 2. Ympäristöpolitiikka ja hallinto EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön soveltaminen, päivittäminen ja kehittäminen 3. Tiedotus ja viestintä Viestintä ja tiedotuskampanjat

19 Komission ehdotus: Life-ohjelma jatkuu budjettiehdotus 3.6 miljardia Life- ja Life+ ohjelmat ovat olleet menestyksekkäitä - yli 3000 rahoitettua projektia, 127 Suomessa Kaksi rahoitusvälinettä: Ympäristö ja Ilmastonmuutos Monivuotiset työohjelmat (väh. 2 vuotta) Samankaltaisia hankkeita kuin aiemmalla ohjelmakaudella, mutta myös uudet Integroidut hankkeet - mahdollisuus useiden EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöön samassa hankkeessa EU-rahoitusosuus nousee 55-60%:iin

20 PROGRESS-ohjelma Uusi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma (Programme for Social Change and Innovation, PSCI) Integroi kolme ohjelmaa aiemmalta kaudelta: 1. Progress (Programme for Employment and Social Solidarity Komission ehdotus: 554 milj. euroa) 2. EURES (European Employment Services) Komission ehdotus: 138 milj. euroa) 3. European Progress Microfinance Facility Komission ehdotus: 184 milj. euroa) Ohjelmia hallinnoi komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto PSCI:n kautta jaetaan käytäntöjä, lisätään kapasiteettia vastata yhteiskunnan haasteisiin ja testataan innovatiivisia politiikoita Menestyksekkäimmät käytännöt replikoidaan esim. Euroopan sosiaalirahaston tuella

21 Horisontti 2020 Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma vuosille (komission ehdotus ) Keskeinen osa Eurooppa strategian, Innovaatiounionin ja Euroopan tutkimusalueen (ERA) toteuttamista Yhdistää PO7, CIP:n innovaatio-osion ja EIT:n yhteisen strategiakehyksen alle Budjetiksi ehdotettu 80 miljardia euroa (46% lisäys nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna) Arvio lopullisesta budjetista miljardia euroa Kolme pääpilaria: 1. Huipputason tiede 2. Teollisuuden johtoasema 3. Yhteiskunnalliset haasteet

22 Ohjelman rakenne020

23 Pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet Horisontti 2020-ohjelmassa Kaikki Horisontti ohjelman haut avoimia pk-yrityksille Pk-yrityksille myös oma, markkinalähtöinen ja kolmivaiheinen instrumentti: Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuudenarviointi Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi Vaihe 3: Kaupallistaminen Hankkeet voivat käsittää tutkimus- ja kehitystyötä, demonstrointia tai esim. markkinapilotointia. Projektien päätyttyä mahdollisuus hyödyntää Horisontti ohjelman pääoma- ja lainainstrumentteja

24 Komission ehdotus: Eurostars-ohjelma jatkuu tulevalla ohjelmakaudella TEKESin ja Euroopan komission yhteisrahoitus Komission ehdotus ohjelman rahoitukseksi 619 milj. euroa Rahoitusta ja asiantuntija-apua pk-yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin (max. 50 % projektikustannuksista) Pk-yritykset, joiden liikevaihdosta tai henkilöresursseista investoidaan väh. 10 % tutkimukseen ja kehitykseen Enintään kolmivuotisten projektien tulosten tulee olla markkinoilla parissa vuodessa projektin päättymisen jälkeen Hankkeissa tulee olla eurooppalainen ulottuvuus, mutta rahoitusta voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle

25 Eurostar-ohjelman esimerkkiprojekti E! 4988 FOLDTRAILER Hankkeessa suunnitellaan ja testataan kokoontaitettavaa kevytperävaunua ja materiaaleja Suomesta mukana Agronic Oy (Haapavesi, Pohjois- Pohjanmaa)

26 Horisontti 2020 strategiset suunnat Ohjaa Horisontti 2020 toimeenpanoa 3 vuoden jaksoissa sitoen sen EU:n suuriin poliittisiin linjoihin (komission työohjelma jne.) Määrittävät ensimmäisten työohjelmien painopisteet Jokaiselle fokusalueelle oma ehdotuspyyntönsä, joka määrittää joukon toteuttamistoimenpiteitä Strateginen ohjelma Fokusalueet Toimenpiteet

27 Ensimmäinen strateginen ohjelma vuosille Keskittyy niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joissa on suuri potentiaali kilpailukyvyn, kasvun ja innovoinnin edistämiseen 12 fokusaluetta Toimenpiteitä teollisuuden sitoutumisen lisäämiseksi JTI, PPP, pk-yritykset Mahdollistavien teknologioiden (KET) käyttöönotto Tukea innovoinnin kaikille muodoille Rahoituksen saavutettavuus Osaamisen ja tietotaidon kehittäminen (ERC, FET, Marie Curie, Industrial Fellowships, EIT/KIC) Vahvat kumppanuudet jäsenmaiden kanssa (JPI)

28 Strategisen ohjelman fokusalueet Personalising health and care Sustainable food security Blue growth: unlocking the potential of the oceans Smart cities and communities Competitive low-carbon energy Energy Efficiency Mobility for growth Waste Water innovation: boosting its value for Europe Overcoming the crisis Disaster-resilience Digital security

29 Aikataulu vuodelle 2013 Horisontti ohjelman sisältöä ja budjettia koskevat trilogineuvottelut käynnissä Tammikuu: Sisäinen strateginen ohjelma ohjaamaan työohjelmavalmisteluja Helmikuu: Horisontti 2020 ryhmien ensimmäiset kokoukset Huhti/toukokuu: Kuulemiset tki-yhteisölle (JTP, JPI, EIP, Horizon 2020 Advisory Groups jne.) Kesä: Ensimmäiset työohjelmaluonnokset Syksy: Komission palveluiden väliset ja jäsenmaiden kommenttikierrokset Vuoden loppu: Työohjelman hyväksyntä ja ensimmäiset ehdotuspyynnöt

30 Verkostoiden ja kumppanuuksien korostuva merkitys Ennakkovaikuttaminen Olemassa olevat temaattiset EIPt, PPPt, JTIt, ETPt jne. valmistelevat tiekarttoja ja strategisia linjauksia edustamilleen teemoille: syöttävät osaltaan sisältöä suoraan tuleviin työohjelmiin Strateginen yhteistyö Laaja joukko toimijoita, teollisuuden, yritysten, akatemian, tutkimuslaitosten jne. edustajia Konkreettinen hankevalmistelu Ensimmäiset ehdotuspyynnöt 2013 lopussa/2014 alussa

31 Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) Uusi Eurooppa strategian Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa lanseerattu käsite Tavoitteena puuttua eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kohtiin, jotka hidastavat ideoiden kehittämistä ja markkinoille saattamista (riittämättömät investoinnit, vanhentuneet säännökset, standardien puute jne.) Tuo yhteen julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä maiden ja toimialojen rajojen yli ja sitouttaa koko tutkimus-kehitys-innovointi -ketju toteuttamaan yhteisiä tavoitteita Ei rahoitusinstrumentti tai -ohjelma, mutta käyttää toteuttamisvälineenään relevantteja EU:n rahoitusohjelmia ja aloitteita (esim. Horisontti 2020, COSME, rakennerahastot, ERA-NETit, eurooppalaiset teknologiayhteisöt eli ETP:t, yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteet eli JPI:t ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatiokeskittymät eli KICit.)

32 EIP-AHA (Active and Healthy Ageing) Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, käynnistyi 2011 Päätavoite: pidentää keskimääräistä terveen elinajan odotetta EU:ssa 2 vuodella vuoteen 2020 mennessä Kevät 2012: kiinnostuksenilmaisupyyntö toimintaryhmiin: mukana mm. yliopistoja, tutkimusryhmiä, viranomaisia, terveyspalvelujen tuottajia, kansalaisjärjestöjä sekä ikäihmisten ja potilaiden edustajia Toimintaryhmät määrittelivät toimenpiteet strategiselle täytäntöönpanosuunnitelmalle Kuusi haastetta: hoidon noudattaminen, kaatumisten estäminen, hauraus, integroitu hoito, itsenäinen asuminen sekä ikäystävälliset ympäristöt Kevät 2013: 311 sitoumusta toimintaryhmiin ja suunnitelman toteuttamisvaiheeseen

33 Vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus Strateginen täytäntöönpanosuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2012 Innovaatiokumppanuuden tarkoituksena määrittää, testata, saattaa teolliseen mittakaavaan, levittää ja ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja kymmeneen merkittävään veteen liittyvään haasteeseen vuoteen 2020 mennessä. Viisi painopistealuetta: Veden uudelleenkäyttö ja kierrätys Veden ja jäteveden käsittely Vesi ja energia Veteen liittyvien ääri-ilmiöiden riskienhallinta Ekosysteemipalvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto edesauttoi Measurepolis OY:n liittymistä hollantilaisjohtoiseen konsortioon Expert network on emerging compounds, hakemus jätettiin huhtikuussa 2013

34 Raaka-aineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteita Otetaan käyttöön eurooppalaiset standardoidut tilastovälineet varojen ja varantojen kartoittamiseksi Toteutetaan enintään 10 innovatiivista pilottitoimea (esim. demonstrointilaitokset) tutkimuksen, kaivannaistoiminnan, jalostuksen, keräyksen ja kierrätyksen alalla Korvataan vähintään 3 kriittistä ja niukkoja raaka-aineita käyttävää keskeistä sovellusta vaihtoehtoisilla sovelluksilla Perustetaan kestävän kaivannaistoiminnan ja raaka-aineiden hallinnan tutkimus-, opetus- ja koulutuskeskusten verkosto

35 EIP raaka-aineet aloitti toimintansa v alussa 5 Operatiivista ryhmää: suomalaisjäseniä VTT, METLA, GTK, UPM, Stora Enso, Metsäteollisuus, ELY). Itä- ja Pohjois-Suomesta ei edustajia. Korkean tason ohjausryhmä (HLSG) ja Sherpa: Suomalaisjäsenet Geologian tutkimuskeskus ja Nokia. Suomesta ei yhtään teollisuuden edustajaa (vrt. Aurubis AG (kupari), KGHM Polska Miedz (kupari ja hopea), Umicore (materiaalit) )

36 Mitä seuraavaksi? Strategisen täytäntöönpanosuunnitelman (luonnos ) viimeistely ja hyväksyminen kesällä 2013 Euroopan komissio esittelee suunnitelman Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle v lopussa Toimeenpanovaiheessa mahdollisuus osallistua toimintaan

37 Eurooppalainen innovaatiokumppanuus maatalouden tuottavuus ja kestävyys Elintarviketurva yksi maailman suurimmista haasteista - maailmanlaajuisen elintarvikekysynnän arvioidaan kasvavan 70 % v mennessä (FAO) ja myös rehujen, kuitujen, biomassan ja biomateriaalien kysyntä kasvaa jyrkästi. Innovaatiokumppanuudella kaksi tavoitetta: maatalousalan tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen kääntämällä vuoteen 2020 mennessä tuottavuuden heikkenemisen viimeaikainen kehityssuunta päinvastaiseksi maatalouden kestävyyden varmistaminen pyrkimällä vuoteen 2020 mennessä saamaan maaperän toiminnallisuus tyydyttävälle tasolle Tarjotaan EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla toimiva rajapinta maatalouden, biotalouden, tieteen ja muiden toimijoiden välille Johtoryhmässä Suomesta mukana European Forest Institute

38 Maatalouden tuottavuus ja kestävyys - innovaatiokumppanuus Maa- ja elintarviketaloudessa toimivat viljelijät, tutkijat, neuvojat ja yritykset voivat perustaa jäsenmaissa EIPtoimijaryhmiä, jotka toimivat itse luomiensa sisäisten sääntöjen mukaisesti toiminnan läpinäkyvyyden takaamiseksi sekä eturistiriitojen välttämiseksi. Ryhmien perustaminen jäsenmaille vapaaehtoista Jäsenmaissa EIP-toimijaryhmien perustaminen ja toiminnan kustannukset voidaan rahoittaa maaseudun kehittämisohjelmasta

39 ERIAFF-verkosto Tavoitteena muodostaa operatiivisia ryhmiä jotka linkittyvät innovaatiokumppanuuden tavoitteisiin ja prioriteetteihin Suomesta Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta jäseniä

40 Energia- ja ympäristöalan kumppanuuksia EIP Smart Cities & Communities Tuetaan älykkäiden teknologioiden kehitystä kaupungeissa tuomalla yhteen energia-alan, liikenteen ja ICT-alan toimijat ja tutkimus Lanseerattiin 2012, operatiivinen v alkaen Kumppanuuteen liittyviä hakuja Horisontti ohjelmassa: energia-, ICT- ja liikennenäkökohtien integrointi Mahdollisuus osallistua toimintaan myös hakujen ulkopuolella, Smart Cities Stakeholder Platform

41 KIC Osaamis- ja innovaatioyhteisöt (Knowledge and Innovation Community, KIC) ovat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) väline nivoa yhteen koulutus, tutkimus ja innovointi Teemoittaisiassa yhteisöissä mukana toiminnan kannalta merkittäviä eurooppalaisia yliopistoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä: yhteistyö co-location centre -toimipisteissä eri puolilla Eurooppaa Vuosille EIT:n toimintaan on ehdotettu 3,2 miljardin euron budjettia olemassa olevien yhteisöiden (EIT ICT Labs, Climate-KIC, KIC InnoEnergy) ylläpitoon ja 6 uuden käynnistämiseen: Innovation for healthy living and active ageing Food4future Raw materials Added value manufacturing Smart secure societies Urban mobility Yhteisörahoituksen osuus 25%, loput 75% mukana olevilta toimijoilta mahdollistaa suuren kokoluokan investoinnit ja julkisten ja yksityisten rahojen ohjaamisen yhteisesti päätettyihin strategisiin linjauksiin

42 ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) Edistää tiedonvaihtoa, yhteisiä toimia ja hankekumppanuuksia vahvistaakseen tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia alueilla EU-toimiston jäsenyyden myötä alueen toimijat voivat rekisteröityä maksutta ERRINin verkkosivuille: Tällä hetkellä VAIN 24 toimijaa Itä- ja Pohjois-Suomesta hyödyntää mahdollisuutta 95 jäsenaluetta

43 Verkoston toiminta 13 temaattista työryhmää, joissa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto toimii aktiivisesti aluetoimijoiden kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan Health Inclusive societies & security Energy & climate change Transport & logistics Water Innovation Funding & Tools, Bioeconomy, food & agriculture ICT Tourism Design & creativity, Internationalisation Smart Specialisation Lisäksi verkosto järjestää säännöllisesti mm. hankevalmisteluun ja verkostoitumiseen liittyviä brokerage-tapahtumia, jonne paikalle tarvitaan alueiden hanketoimijat joilla on resurssit ja tarvittava substanssiosaaminen

44 KIITOS!