SISÄLLYS. N:o 556. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 556 Laki yliopistolain muuttamisesta Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta Laki tuloverolain 48 :n muuttamisesta Laki perintö- ja lahjaverolain 55 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 29 :n muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 556 Laki yliopistolain muuttamisesta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 15 :n 1 momentti, 33 ja 35 :n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 35 :n 3 momentti laissa 1271/2001, sekä lisätään 15 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä lakiin uusi 18 d 18 f seuraavasti: 15 Yliopiston yksiköiden hallinto Tiedekunnan tai muun 14 :n 1 momentissa tarkoitetun yksikön toimintaa johtaa dekaani tai muu johtaja. Lisäksi yksikössä on monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 :n 1 ja 2 momentissa säädetään hallituksesta. Yksikön jäsenten kokonaismäärästä ja 12 :n 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä päätetään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös päättää, että yksikön jäsenistä enintään kolmannes voidaan valita henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämistä varten voidaan kuitenkin määrätä lisäjäseniä siten kuin johtosäännöllä tarkemmin määrätään. 18d Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on: 1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme ja puoli lukuvuotta; ja 2) muuhun alempaan korkeakoulututkin- HE 12/2005 SiVM 4/2005 EV 58/

2 3292 N:o 556 toon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on: 1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta; 2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa; 3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa; 4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja 5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta. Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tässä säädetyssä ajassa. 18e Opiskeluoikeus Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 18 d :n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi 18 c :n mukaisesti. Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. 18 f Opiskeluoikeuden jatkaminen Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e :ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e :ssä säädetyssä ajassa tai 1 momentin mukaisessa lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 33 Oikaisumenettely Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen. Opiskelija saa hakea oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja eräisiin muihin opintoja koskeviin päätöksiin, joista säädetään asetuksella.

3 N:o Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Oikaisumenettelystä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään tarkemmin asetuksella. 35 Valituskiellot Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 18 :ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 18 f :ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 19 :ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuonna opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Tuula Haatainen

4 3294 N:o 557 Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Tilatukijärjestelmää koskevassa Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanossa sovelletaan tätä lakia siltä osin kuin siitä ei säädetä erikseen Euroopan yhteisön säädöksissä tai Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa (1100/1994). Tätä lakia sovelletaan tukioikeusrekisterin hallinnoinnissa siltä osin kuin siitä ei erikseen säädetä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994). 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tilatukijärjestelmällä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, III osastossa tarkoitettua tukijärjestelmää; 2) yhdistelmämallilla maatalousuudistuksen tukimallia, jossa tilatuki maksetaan tasatuen ja tilakohtaisen tuen yhdistelmänä; 3) maitopalkkiolla tilatukiasetuksen 95 artiklan mukaista lypsylehmäpalkkiota; 4) sonni- ja härkäpalkkiolla tilatukiasetuksen 123 artiklan mukaista erityispalkkiota; 5) kesannointioikeudella tilatukiasetuksen 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaista viljelijälle myönnettävää hehtaarikohtaista tukioikeutta; ja 6) erityistukioikeudella tilatukiasetuksen 47 ja 48 artiklan mukaista oikeutta. 2 luku Tilatukijärjestelmän täytäntöönpano 3 Yhdistelmämalli ja täytäntöönpanomuoto Tilatukijärjestelmä otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2006 ja maatilojen neuvontajärjestelmä 1 päivänä tammikuuta Yhdistelmämallissa tukioikeus muodostetaan tasatukiosasta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta, joiden lisäksi voidaan muodostaa kesannointioikeuksia sekä erityistukioikeuksia. Tukioikeuksiin voi valtioneu- HE 17/2005 MmVM 3/2005 EV 93/2005

5 N:o voston asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa sisältyä tilatukiasetuksen 60 artiklan mukainen oikeus. Tilakohtainen lisäosa muodostetaan viitekaudella sonni- ja härkäpalkkiota saaneille tiloille, viitekaudella tärkkelysperunan tukea saaneille tiloille, 31 päivänä maaliskuuta 2006 maitopalkkioon oikeutetuille tiloille sekä tiloille, jotka ovat oikeutettuja saamaan tilakohtaisen lisäosan kansallisesta varannosta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin uudistuksen täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanon ajankohdasta. Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia maitopalkkiosta, 30 prosenttia sonni- ja härkäpalkkiosta sekä 40 prosenttia tärkkelysperunan tuotantoon sitomattomasta tuesta. Lisäosat säilyvät ennallaan vuosina Vuosina lisäosien suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2014 ja prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2016 alkaen lisäosia ei makseta. Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta sekä vastaavasta tasatuen korottamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tilatukiasetuksen 62 artiklan mukaisesta maitopalkkiosta ja sen lisäpalkkiosta johtuvat määrät sisällytetään kokonaan tilatukijärjestelmään vuodesta 2006 alkaen. Tilatukiasetuksen artiklan mukaisista tukimuodoista, tuen myöntämisen perusteista, tukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisten tukien ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 Enimmäismäärät, tukialueet ja viitemäärät Kansallinen enimmäismäärä jaetaan tukialueille vuosien EU:n tulotukeen oikeuttavan tuotannon perusteella lasketun tukimäärän mukaisesti. Maidon osalta määräytymisperusteena on maidon tilakohtainen viitemäärä 31 päivänä maaliskuuta Tasatuki vahvistetaan viljelijöiden vuoden 2006 tukioikeuksien haussa ilmoittamille kyseisen alueen tukikelpoisille hehtaareille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään alueellisista enimmäismääristä, alueellisen tasatuen määrästä ja tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisista tukialueista. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan tilatukiasetuksessa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 795/2004, jäljempänä komission asetus II, tarkoitettujen viitemäärien laskemisen perusteet. 5 Kansallinen varanto Kansallista varantoa hallinnoidaan kansallisella tasolla. Kansallisen varannon perustamiseen käytetään valtioneuvoston asetuksella vahvistettava prosenttiosuus kansallisesta enimmäismäärästä. Tukioikeuksia on myös niiden vahvistamisen jälkeen vähennettävä lineaarisesti tilatukiasetuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti, jos kansallinen varanto ei ole riittävä tukioikeuksien ja viitemäärien myöntämiseksi tilatukiasetuksen 42 artiklan 3 ja 4 kohdan tapausten kattamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuksien arvon vähennyksestä, jos kansallinen varanto ei ole riittävä. Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen 42 artiklan 9 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan ja komission asetuksen II 9, 10, 44 ja 45 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 6 Pysyvät laitumet Pysyvien laitumien säilyttämisvelvollisuudesta, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista

6 3296 N:o 557 koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004, jäljempänä komission asetus I, 4 artiklasta johtuvien tilakohtaisten muuttamiskieltojen perusteista, ennakkolupien myöntämisen perusteista, maan takaisin pysyväksi laitumeksi muuttamisen velvoitteiden perusteista sekä muista vastaavista pysyviin laitumiin liittyvistä seikoista tilatasolla annetaan tilatukiasetusta sekä komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 7 Lakisääteisten hoitovaatimusten valvonta Työvoima- ja elinkeinokeskus valvoo luonnonsuojelulain (1096/1996) ja metsästyslain (615/1993) noudattamista siltä osin kuin on kyse tilatukiasetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta. Tilatukiasetuksen mukaisten lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 luku Tukioikeudet ja kesannointioikeudet 8 Tukioikeuksien myöntäminen ja vahvistaminen Viljelijälle voidaan myöntää tukioikeuksia, jos viljelijä osoittaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä menettelyllä olevansa tukioikeuksia koskevan hakemuksen jättämisajankohtana viljelijä tilatukiasetuksen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jos hän ilmoittaa ensimmäisen toimeenpanovuoden hakemuksella tukikelpoisia hehtaareita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää pellon hallinnassa olon ajankohdasta sekä antaa tilatukiasetusta ja komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä tukikelpoisuusedellytyksistä. Tukioikeuksien vahvistamista pyytävän viljelijän tilan maatalousmaan vähimmäisala on 0,3 hehtaaria. Vähimmäisalaa ei kuitenkaan vahvisteta erityistukioikeuksien osalta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan vahvistaa tukikelpoisten hehtaarien määrä ja muut neuvoston ja komission asetuksissa tarkoitetut hehtaarimäärät. Kansallista varantoa käytetään viitemäärien vahvistamiseksi viljelijöille, jotka ovat tilatukiasetuksen 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa komission määrittelemässä erityistilanteessa. Kansallista varantoa voidaan lisäksi käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille, jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen tai vuonna 2002 saamatta mitään suoraa tukea kyseisenä vuotena. Viitemääriä voidaan myös vahvistaa viljelijöille, jotka toimivat sellaisilla alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkiseen interventioon liittyvää rakenneuudistustai kehitysohjelmaa maan viljelemättä jättämisen välttämiseksi tai jotta voitaisiin korvata näillä alueilla toimiville viljelijöille koituvia erityisiä haittoja. Kansallisen varannon käyttämisestä voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tilatukiasetuksen 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa ja komission asetuksen II 3 luvun 3 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen perusteista. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueellinen keskiarvo, joka perustuu kyseisen alueen viljelijöille myönnettyjen tukioikeuksien arvoon, sekä säädetään alueellisen keskiarvon vahvistamisajankohta. 9 Viljelylohkojen hallinta Viljelijä voi valita tilatukiasetuksen 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun 10 kuukauden jakson alkamisajankohdan vuosittain helmikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän väliltä. 10 Tukioikeuksien käyttö ja siirrot Viljelijä, jolla on erityistukioikeuksia, voi poiketa velvollisuudestaan esittää tukioikeuksien määrää vastaava tukikelpoisten hehtaa-

7 N:o rien määrä, jos hän säilyttää vähintään 50 prosenttia viitekaudella harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 50 prosentin säännön määrittelyn perusteista. Tilatukiasetuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisina tukioikeuksien kauppa-alueina käytetään tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisia tukialueita. Tukioikeuden siirtäjän on ilmoitettava tapahtuneesta siirrosta asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle valtioneuvoston asetuksella vahvistettavan määräajan kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lisäksi tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuden siirtämisen edellytyksistä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus suorittaa komission asetuksen I 73 a artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Viljelijän luovuttaessa vuokralle ottamansa tukikelpoisen maatalousmaan perusteella vahvistettavan tukioikeuden vastikkeetta vuokranantajalle, luovutusta ei pidetä perintöja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitettuna lahjana, kun tukioikeuden luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta 2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta Sukupolvenvaihdoksia koskevat tilanteet Sen lisäksi, mitä perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 :n 1 momentissa säädetään, ennakkoperintönä pidetään tilatukiasetuksen 33 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 43 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen tehtyä: 1) maatilan tai sen osan kauppaa, jonka rahoittamiseen on myönnetty nuoren viljelijän aloitustukeen kuuluva avustus, laina tai molemmat; 2) maatilan kauppaa, jossa ostaja on myyjän perillinen suoraan alenevassa polvessa, sisar tai veli taikka näiden perillinen suoraan alenevassa polvessa, ottolapsi taikka edellä mainittujen puoliso edellyttäen, että kauppahinta on selvästi alempi kuin vastaavassa kaupassa ilman edellä tarkoitettua myyjän ja ostajan välistä suhdetta muuten olisi ollut; sekä 3) maatilan osan kauppaa, joka tehdään perintökaaren 25 luvun 1 b :n 3 momentin mukaisesti. 12 Kesannointioikeudet Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueelliset kesannointivelvoiteprosentit. Kesantoalalle voidaan kylvää siemeniä 15 päivästä heinäkuuta alkaen valtioneuvoston asetuksella erikseen vahvistettavien ympäristönäkökohtien mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tilatukiasetuksen 54 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, joilla estetään kesannointioikeuksiin oikeutetun kokonaisalan huomattava kasvu. Kansallisena tukena voidaan maksaa tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella vahvistettava osuus niistä menoista, jotka aiheutuvat biomassatuotantoon tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelyalojen perustamisesta kesannoidulla maalla. Osuus voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia. 4 luku Tukioikeusrekisteri 13 Rekisterin muodostaminen Tukioikeusrekisterin perustamista varten voidaan käyttää maaseutuelinkeinorekisterissä olevia tietoja. Rekisteröityminen tukioikeusrekisteriin on maksutonta. 14 Rekisterin pitäjä, käyttäjät ja käyttötarkoitus Tukioikeusrekisterin pidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriöllä, maa- ja

8 3298 N:o 557 metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on oikeus saada rekisteristä tietoja salassapitosäännösten estämättä, jos kysymys on tilatukiasetuksen 21 artiklan mukaisesta tukioikeuksien tarkastamisesta ja ristiintarkastuksista sekä muussa tilatukiasetuksen edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa. 15 Rekisteriin merkittävät tiedot Rekisteriin voidaan merkitä seuraavat tiedot: 1) tilan yksilöintitiedot; 2) tukioikeuden haltija ja omistaja, yhteystiedot, henkilötunnus tai yrityksen tunnistetiedot; 3) tukioikeuden tyyppi ja arvo; 4) tukioikeuden saamispäivä; 5) tukioikeuden viimeisimmän aktivoinnin päivämäärä; 6) tukioikeuden hallinnan muutos; 7) tukioikeuksien leikkaaminen varantoon ja jakaminen varannosta; 8) tukioikeuden alkuperä; sekä 9) alueelliset rajoitukset. Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä muita tietoja, jos Euroopan yhteisön säännökset sitä edellyttävät ja tiedot ovat välttämättömiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnin kannalta. 16 Rekisterin julkisuus ja tietojen luovuttaminen rekisteristä Tukioikeusrekisterin tietojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen osalta soveltuvin osin henkilötietolakia (523/1999). 17 Rekisteritietojen korjaaminen Rekisterissä olevien virheellisten, tarpeettomien, puutteellisten tai vanhentuneiden henkilötietojen oikaisuun, poistamiseen ja täydentämiseen sovelletaan, mitä henkilötietolain 29 :ssä säädetään. Virheellinen tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää viiden vuoden ajan virheen havaitsemisesta, jos se on tarpeen rekisteröidyn, rekisterinpitäjän tai muun asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan näiden oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Jos kuitenkin Euroopan yhteisön säännökset edellyttävät tietojen säilyttämistä viittä vuotta kauemmin, noudatetaan soveltuvin osin näitä säännöksiä. 18 Tietojen säilyttäminen Tiedot säilytetään rekisterissä Euroopan yhteisön säännöksissä edellytetyn ajan tai niin kauan kuin niiden käyttö tilatukiasetuksen edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa muutoin on välttämätöntä. 5 luku Erinäiset säännökset 19 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnista sekä tilaneuvontajärjestelmän toteuttamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tätä lakia tarkemmat säännökset myös muista Euroopan yhteisön asetuksissa jäsenvaltioiden päätettäväksi jätetyistä seikoista. 20 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maanvuokrasopimuksen

9 N:o perusteella hallinnassaan pitävälle viljelijälle tämän lain mukaan myönnetty muu kuin tilatukiasetuksen 60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden päättyessä, jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta sovittu tai sovita eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta. Edellä 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vuokranantajan tulee korvata vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen jälkeen edellä 3 :n 3 momentissa tarkoitetun siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus, jollei vuokralaisen ja vuokranantajan välillä muuta sovita. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Mauri Pekkarinen /99

10 3300 N:o 558 Laki tuloverolain 48 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 48 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 896/2001 ja 728/2004, uusi 7 momentti seuraavasti: 48 Verovapaat luovutusvoitot Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään maatalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, sovelletaan vastaavasti maatalousmaan luovutuksen yhteydessä samalle luovutuksensaajalle luovutettavaa maatalousmaata vastaavan CAP-maatilatukioikeuden luovutukseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Mauri Pekkarinen HE 17/2005 MmVM 3/2005 EV 93/2005

11 3301 N:o 559 Laki perintö- ja lahjaverolain 55 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 576/2004 ja lisätään lain 55 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 1110/1994, 507/1998 ja 909/2001 sekä mainitussa laissa 576/2004, uusi 6 momentti seuraavasti: 55 Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa ja sitä vastaava CAPmaatilatukioikeus, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaista määrää. Edellä tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta. Edellä 2 momenttia sovellettaessa maatalousmaa ja samalla luovutettava maatalousmaata vastaava CAP-maatilatukioikeus arvostetaan yhdessä määrään, joka vastaa 40 prosenttia maatalousmaan varallisuusverotuksessa noudatetusta arvosta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Lakia sovelletaan tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Mauri Pekkarinen HE 17/2005 MmVM 3/2005 EV 93/2005

12 3302 N:o 560 Valtioneuvoston asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan 6 päivänä helmikuuta 1998 annetun yliopistoasetuksen (115/1998) 12 ja 14, muutetaan 18 :n 1 momentti seuraavasti: 18 Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja sitä koskeva oikaisupyyntö Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 ja 28 :ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen

13 3303 N:o 561 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 29 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä elokuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 29 :n 3 momentti. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen Korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen

14 3304 N:o 562 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä helmikuuta 2005 kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (75/2005) liitteestä 4 väriaineet CI 12150, CI ja CI 27290, muutetaan liitteessä 6 numero 53, ja lisätään liitteeseen 2 numerot 1133, 1134, 1135 ja 1136, liitteeseen 6 numero 57 ja liitteeseen 7 numero 28, seuraavasti: Kielletyt aineet Nro Aine Kostuksen juurista saatava öljy (Saussurea lappa Clarke) (CAS-nro ), kun sitä käytetään hajusteen ainesosana Etoksi-4-metyylikumariin (CAS-nro ), kun sitä käytetään hajusteen ainesosana 1135 Heksahydrokumariini (CAS-nro ), kun sitä käytetään hajusteen ainesosana 1136 Perunbalsami (Myroxylon pereirae) (CAS-nro ), kun sitä käytetään hajusteen ainesosana Liite 2 A. Sallitut säilöntäaineet Liite 6 Nro Aine Valmiste Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät Bentsetonikloridi (Benzethonium Chloride) a) valmisteet, jotka huuhdellaan pois b) valmisteet, joita ei huuhdella poi 0,1 % Metyyli-isotiatsolini (Methylisothiazolinone) 0,01 % Komission direktiivi 2005/9/EY (32005L0005); EUVL N:o L 27, , s. 46 ja 2005/42/EY (32005L0042); EUVL N:o L 158, , s. 17

15 N:o A. Sallitut auringonsuoja-aineet Liite 7 Nro Aine Enimmäismäärä Muut rajoitukset Varoitusmerkinnät Bentsoehapon 2-[4- (dietyyliamino)-2- hydroksibentsoyyli]- heksyyliesteri (Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate) (CAC-nro ) 10 % auringonsuojavalmisteissa Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Kuluttajille ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa 31 maaliskuuta 2006 jälkeen kosmeettisia valmisteita, jotka sisältävät tällä asetuksella liitteeseen 2 lisättyjä aineita numero 1133, 1134, 1135 tai 1136 taikka liitteestä 4 kumottuja väriaineita CI 12150, CI tai CI Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Neuvotteleva virkamies Anne Haikonen

16 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN