HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA REGIONAL GENERALPLAN FÖR VATTENFÖRSÖRJNING PÅ HIISI - OMRÅDET
|
|
- Pauliina Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan ympäristökeskus Nylands miljöcentral Uudenmaan liitto Nylands förbund Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat Lojo, Högfors och Karis städer Vichtis, Pojo, Sjundeå, Sammatti, Nummi-Pusula och Karislojo kommuner HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA REGIONAL GENERALPLAN FÖR VATTENFÖRSÖRJNING PÅ HIISI - OMRÅDET K&R Kiuru & Rautiainen Oy OSA V / DEL V Tiivistelmä Sammanfattning
2 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT Yleistä Vedenhankinta ja jakelu Jätevesien johtaminen ja puhdistaminen Lietteenkäsittely Vesihuollon organisaatiot ja talous 7 3 SUUNNITTELUALUEEN ENNUSTEET JA TAVOITTEET Ennusteet Vedenhankinnan ja -johtamisen tavoitteet Viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn tavoitteet Lietteenkäsittelyn tavoitteet Organisaatiot ja talous 10 4 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT Yleistä Vedenhankintavaihtoehtojen vertailu Karjalohja Nummi-Pusula Sammatti Lohja ja Vihti Pitkän tähtäimen vaihtoehtoinen vedenhankinta Lohjan ja Vihdin varavedenhankinnan kehittäminen pintavettä käyttämällä 15 5 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT Yleistä Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittely Kehittämisvaihtoehdot Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesien käsittely Kehittämisvaihtoehdot Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Lohjan hulevesien käsittelyn kehittäminen Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto ja käsittely 20
3 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/28 6 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT Yleistä Kehittämisvaihtoehdot Puhdistamolietteen käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Pienien puhdistamoiden käsittelyvaihtoehdot 21 7 YLEISSUUNNITELMA Yleistä Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin kehittämissuunnitelma Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Organisaatioiden kehittämissuunnitelma Toimenpideohjelma Rahoitussuunnitelma 27 KARTTALUETTELO Nro Kartta Paperikoko KR Suunnitellut vesi- ja viemärilinjat A3
4 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/28 1 JOHDANTO Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnittelun tavoitteena on selvittää alueen vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tulevat kehittämis- ja investointitarpeet näkökulmana erityisesti kuntien yhteistyön kehittäminen. Suunnittelussa otetaan huomioon myös suunnittelualueen ulkopuoliset vesihuollolliset ratkaisut. Vedenhankinnan osalta tavoitteena on parantaa vedenhankinnan varmuutta. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen yhtenä tavoitteena on saada haitat purkuvesistöissä myös alueellisesti mahdollisimman pieniksi. Tässä tiivistelmässä (osaraportti V) on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluprosessin tuloksena syntynyt yleissuunnitelma. Tiivistelmän alussa on kuvattu suunnitteluprosessin aikaisemmat vaiheet: nykytilanteen kuvaus, tavoitteiden asettaminen, ennusteiden laskenta sekä suunnitteluvaihtoehtojen muodostaminen ja vertailu. Tiivistelmässä on esitetty työryhmän ehdotukset alueen kuntien vesihuollon, puhdistamolietteen sekä vesihuolto-organisaatioiden kehittämissuunnitelmiksi, toimenpideohjelma ja rahoitussuunnitelma. Ehdotuksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntien kesken ja antaa pohjaa yhteisten ratkaisujen löytämisessä niin vesihuollossa kuin organisaatioiden kehittämisessäkin. Ehdotus toimii vain yhtenä ratkaisuvaihtoehtona sulkematta pois muita suunnitelmassa tarkasteltuja vaihtoehtoja tai mahdollisia muita esiin tulevia ratkaisuja. Tiivistelmän liitekartassa on esitetty työryhmän ehdotus yleissuunnitelmaksi vedenhankinnan ja jätevesien johtamiseksi ja puhdistamiseksi vuoteen 2030 asti. Yleissuunnittelutyössä valmistuneet osaraportit ovat: 1 Perusselvitykset 2 Ennusteet ja tavoitteet 3 Suunnitteluvaihtoehdot ja vertailu 4 Yleissuunnitelma Suunnittelualueesta kartta-aineistot ovat liitteinä osaraporteissa 1, 3 ja 4. Osaraportit on toimitettu yhteistyöosapuolten käyttöön. Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki
5 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/28 Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta ( saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta ( ) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta ( lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi ( saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi ( lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy
6 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/28 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT 2.1 Yleistä Suunnittelualueeseen kuluu Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit sekä Vihdin, Pohjan, Sammatin, Siuntion, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat. Alueella asuu yhteensä noin asukasta, joista 75,1 % taajamissa ja 24,9 % haja-asutusalueilla. Taulukossa 2.1 on esitetty alueen kuntien asukasmäärät sekä vesihuoltolaitoksien vesijohtoon ja viemäriin liittyneet asukkaat. Alueella lähes 76 % asukkaista on liittynyt vedenjakeluun ja noin 73 % viemäriin. Taulukko 2.1 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyneet asukkaat Kunta Laitoksiin liittyneet Asukasmäärä Vesilaitos Viemärilaitos Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi Pusula Pohja Sammatti Siuntio Vihti Yhteensä Vedenhankinta ja jakelu Suunnittelualueella on runsaat pohjavesivarat. Merkittävimmät esiintymät kuuluvat Salpausselän pohjavesiesiintymään. Kaikki vesihuoltolaitokset alueella käyttävät pohjavettä. Alueella pumpataan vedenjakeluun yli 5,5 miljoonaa m 3 vettä vuodessa, josta noin 84 % laskutetaan. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi suurta järveä, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi. Vesistöt ovat merkittäviä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi Lohjanjärvi toimii teollisuuden raakavesilähteenä sekä Lohjan kaupungin varavesilähteenä. Hiidenveden vettä voidaan Hiidenvesi-tunnelissa johtaa Vantaanjokeen Helsingin varavedeksi. Viimeksi näin toimittiin vuonna 2001, kun Päijänne-tunnelia korjattiin. Alueen vesistöjä käytetään lisäksi maatalouden kasteluvetenä. Jokivesistöistä Mustionjoki (Karjaanjoki) on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja arvokas simpukkalajistonsa takia. Mustionjoessa on vuollejokisimpukan pääesiintymä maailmassa. Etelässä alue rajoittuu Suomenlahteen. Erityisesti Pohjanpitäjänlahti on kuormitusherkkä vuonomaisuutensa ja pysyvän kerrostuneisuutensa vuoksi. Kunnallisten laitosten vedenhankinta perustuu suunnittelualueella pääosin kuntien omiin vedenottamoihin. Ylikunnallisia vedenhankintaa on seuraavasti : Karjaan ja Pohjan talousvesiverkostot on liitetty yhteen. Karjaan Vesi myy vettä joillekin kiinteistöille Pohjan kunnan puolella.
7 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/28 Nummi-Pusulan kunnasta on joitakin kiinteistöjä liittynyt Karkkilan kaupungin verkostoon. Siuntion Pikkalassa joitakin asukkaita on liittynyt Kirkkonummen puolella sijaitsevan entisen Nokian Kaapelitehtaan pintavedenottamon verkostoon. Perusselvitysraportissa (osa 1) on esitetty nykytilanne yksityiskohtaisesti kunnittain. 2.3 Jätevesien johtaminen ja puhdistaminen Yhdyskuntajätevesien puhdistaminen perustuu tällä hetkellä suunnittelualueella täysin kuntien omiin jätevesienpuhdistamoihin. Alueen 11 vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan yhteensä yli 6,5 miljoonaa m 3 jätevettä vuosittain, josta noin 60 % on laskutettua. Sammatin ja Karjalohjan kirkonkylissä on omat puhdistamot. Nummi-Pusulan jätevedet käsitellään Saukkolan puhdistamossa. Karjaan jätevesiä käsitellään tällä hetkellä Pohjan kunnan puolella Karjaan-Pinjaisten puhdistamolla sekä Mustion puhdistamolla. Pohjan kunnan jätevedet Pinjaisten taajamaa lukuun ottamatta käsitellään Gumnäsin puhdistamolla. Rakenteilla on Pohjan kunnan ja Karjaan uusi keskuspuhdistamo, joka tulee korvaamaan nykyiset puhdistamot. Siuntion kunta on jo tehnyt päätöksen jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kautta Espoon Suomenojalle. Vihdissä jätevesiä käsitellään Nummelan ja Kirkonkylän puhdistamoilla. Lohjan kaupungin jätevedet käsitellään Peltoniemen ja Pitkäniemen puhdistamoilla. Lisäksi Lohjalla on teollisuuden jätevedenpuhdistamoita: M-realin Kirkniemen puhdistamo sekä Loparexin puhdistamo Pitkäniemessä. 2.4 Lietteenkäsittely Jätevesilietteitä käsitellään tällä hetkellä alueella useassa kunnassa. Lohjalla, Karjaalla ja Siuntiossa on kompostointialue. Vihdin lietteet seostetaan Nummelan puhdistamon alueella turpeeseen. Nummi-Pusulan lietteet kuljetetaan kompostoitavaksi Forssaan ja Karkkilan liete kuljetetaan sakeutettuna Helsingin Viikinmäkeen käsiteltäväksi. Lisäksi Kirkniemen tehtaalla syntyy biolietettä, jonka käsittelyä ja hyötykäyttöä tulisi kehittää. Loparexin tehtaalla syntyy kuitulietettä, jonka hyödyntämisestä tehdas huolehtii. 2.5 Vesihuollon organisaatiot ja talous Suunnittelualueella toimii yhdeksän kunnallista vesihuoltolaitosta, joista kuusi on kunnallisia liikelaitoksia ja kolme kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriytettyä yksikköä. Lisäksi alueella toimii noin 25 vesiosuuskuntaa, jotka jakelevat juomaveden pienelle liittyjäjoukolleen. Kaikkiaan osuuskuntien asiakkaina on noin 1100 asukasta, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ne hankkivat vetensä kunnallisilta laitoksilta ostamalla. Kunnallisilla laitoksilla on henkilöstöä kaikkiaan noin 58 henkilötyövuoden verran. Yksittäisen organisaation koko vaihtelee puolesta henkilötyövuodesta yli kuuteentoista. Vuoden 2004 tilinpäätösten valossa laitokset voidaan taloudellisen menestymisensä perusteella jakaa kolmeen ryhmään. Terveellä pohjalla ovat Lohjan ja Karjaan laitokset. Noin nollakannattavuuteen pääsevät Karkkila, Siuntio, Vihti ja Pohja.
8 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/28 Selvästi alikatteisina toimivat Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sammatti. Taloudellinen tuloksellisuus on alueella selvässä riippuvuussuhteessa toiminnan tehokkuuteen, johon taas päästään helpoimmin laitostoiminnan suuremmalla mittakaavalla ja tiheämmällä yhdyskuntarakenteella. 3 SUUNNITTELUALUEEN ENNUSTEET JA TAVOITTEET 3.1 Ennusteet Väestön suunnittelualueella ennustetaan kasvavan lähes 25 % vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset taajama- ja kyläalueet tulevat tiivistymään ja asukasmäärä niissä kasvamaan. Uusia alueita pyritään toteuttamaan niin, että ne täydentävät nykyistä rakennetta. Samanaikaisesti kesäasutuksen määrä kasvaa jonkin verran koko alueella. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. Yhä suurempi osa ns. kesäasunnoista on lähes ympärivuoden käytössä ja niiden varustetaso on korkea. Hajaasutusalueella asuu vuonna 2004 noin 25 % suunnittelualueen väestöstä (n as). Vuonna 2030 haja-asutusalueella arvioidaan asuvan n. 21 % väestöstä. Liittymisasteen vesijohtoon ennustetaan kasvavan koko alueella 86 %:iin. Ennusteissa oletetaan taajamien liittymisasteen nousevan lähes 100 % ja uusia liittyjiä tulee erityisesti, kun nykyisiä verkostoja laajennetaan kylämäisiin asukaskeskittymiin. Vedenkulutuksen oletetaan nousevan suunnittelualueella noin 30 % vuoteen 2030 mennessä. Ominaisvedenkulutuksen on oletettu pysyvän kussakin kunnassa nykyisen kaltaisena. Vedenkulutusennusteessa on huomioitu myös elinkeinojen ja teollisuuden vedentarve. Kuvassa 3.1 on esitetty suunnittelualueen kokonaisasukasmäärän ja vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden sekä vedenkulutuksen kehityksen ennusteet Asukasta Vedenkulutus (m3/d) kokonaisasukasmäärä vesijohtoon liittyneet vedenkulutus 0 Kuva 3.1: Ennuste väestön, vesijohtoon liittyneiden ja vedenkulutuksen kehittymisestä v asti.
9 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/28 Liittymisaste viemäriin jää hieman alhaisemmaksi, 84 %:iin. Puhdistamolietteiden määrä tulee nousemaan johtuen ennen kaikkea lainsäädännön muutoksista hajaasutusalueiden jätevedenkäsittelyn vaatimuksissa. Uusia alueita viemäröidään puhdistamoiden piiriin ja toisaalta sako- ja umpikaivolietteiden määrä lisääntyy. Jätevesimäärän on laskettu nousevan vuoteen 2010 asti hieman, mutta laskevan vuosien välillä mm. vuotovesien vähentämistoimenpiteiden johdosta. Kokonaisuudessaan jätevesien tuotto nousee suunnittelualueella vuosien välillä noin 5 %. Kuvassa 3.2 on esitetty suunnittelualueen kokonaisasukasmäärän ja viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän sekä jäteveden tuoton kehityksen ennusteet Asukasta Jäteveden tuotto (m3/d) kokonaisasukasmäärä viemäriin liittyneet jäteveden tuotto 0 Kuva 3.2: Ennuste väestön, viemäriin liittyneiden ja jätevedentuoton kehittymisestä v asti. 3.2 Vedenhankinnan ja -johtamisen tavoitteet Suunnittelualueella on tätä suunnitelmaa varten asetettu tavoitteeksi, että vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetulle kulutukselle ja vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden varavedenhankinta voidaan järjestää sataprosenttisesti. Erityistilanteiden kapasiteettia tarkastellaan kunnittain siinä tilanteessa, että mikä tahansa kunnan pääpohjavesialueista jouduttaisiin sulkemaan. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja arvokkaiden pohjavesivarojen suojelemiseksi on tällä alueella erityisen tärkeää tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Pohjavesien suojelussa on tavoitteena säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä.
10 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 10/ Viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn tavoitteet Tässä suunnitelmassa kullekin alueen puhdistamolle käytetään omia puhdistustavoitteita purkuvesistön hyvän tilan ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti huomioiden purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta. Puhdistamokohtaiset puhdistustavoitteet on esitetty osaraportissa 2 taulukossa Esitetyt tavoitteet on muodostettu seuraavien yleisten periaatteiden mukaisesti: orgaanisen aineen kuorma lähtevässä vedessä < 10 mg BHK 7 (ATU) /l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä o < 0,5 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on hyvä ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta on pieni. o < 0,3 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on tyydyttävä ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta ei ole suuri. o < 0,1 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on huono ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta on suuri. ammoniumtypen poisto < 4 mg/l alle AVL:n puhdistamoilla. kokonaistypen poisto > 70 % yli AVL:n puhdistamoilla. Jäteveden hygieenisen laadun parantaminen, jos purkuvesistö on virkistyskäytön kannalta tärkeä. Vesihuoltolaitosten tulee jatkaa toimintaansa jätevesiverkostoa ja puhdistamoja kuormittavien vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi. Toimintavarmuutta parannetaan sekä pumppaamoilla että jätevedenpuhdistamoilla. Viemäriverkostossa ei saa tapahtua lainkaan käsittelemättömän jäteveden päästöjä vesistöihin, eikä pohjavesiin. 3.4 Lietteenkäsittelyn tavoitteet Ympäristöministeriön valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaan lietteenkäsittelyssä pyritään vähentämään lietteen määrää vähintään 10 %. Lietteen hyötykäyttöä pyritään lisäämään siten, että vähintään 90 % lietteestä hyötykäytetään. Yhteistyötä teollisuuden kanssa pyritään lisäämään. Kaikki lietteenkäsittelyn laitosratkaisut edellyttävät riittävän lietemäärän käsittelyä keskitetysti. Näin ollen tavoitteena alueella on aikaansaada yhteinen keskitetty lietteenkäsittelylaitos kaikille alueen lietteille. Alueen vesihuoltolaitosten tavoitteena on myös lopettaa oma lietteenkäsittely ja ostaa lietteenkäsittely palveluna. 3.5 Organisaatiot ja talous Vesihuollon organisaatioiden osalta tavoitteita ovat Hiiden alueen kaikille laitoksille: teknisen osaamisen pitäminen ja edelleen kehittäminen riittävä mittakaava toimintavarmuuden takaamiseksi tilaajatoimintojen tehostaminen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Laitosten talouden osalta tavoitteita ovat: kustannusten kattaminen kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä kuluttajille kestävä ja kohtuullinen hinnoittelupolitiikka verkostosaneerauksen riittävän rahoituksen turvaaminen kokonaiskannattavuuden parantaminen.
11 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/28 4 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 4.1 Yleistä Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella. Erityistilanteiden kapasiteettia tarkastellaan kunnittain siinä tilanteessa, että mikä tahansa kunnan pääpohjavesialueista jouduttaisiin sulkemaan. Suunnitteluvaihtoehdoissa lähtökohtana on, että tällaisessakin tilanteessa kaikkien taajamien vedenhankinta on järjestettävissä sataprosenttisesti. Tällainen kapasiteettireservi mahdollistaa vedenottamoiden säästeliään käytön normaalitilanteessa, mikä edesauttaa veden laadun säilymistä hyvänä. Vuodelle 2030 lasketun kapasiteettitarkastelun perusteella Lohja, Karjaa ja Siuntio pystyvät turvaamaan vedenhankinnan ja -jakelun sataprosenttisesti myös pääpohjavesialueen ollessa pois käytöstä. Vihtiin ollaan rakentamassa vedenjakelua turvaavaa yhdysvesijohtoa Lohjalle. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat kuitenkin alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Karkkilassa ollaan rakentamassa uutta vedenottamoa. Pohjan kunnassa saavutetaan 96 %:n varavedenhankintakapasiteetti. Pohjan kunnasta on myös yhteys Karjaan verkostoon. Lisäksi kunnassa on suunniteltu varavedenhankintaa imeyttämällä järvivettä harjuun tekopohjaveden tuottamiseksi. Nummi-Pusulassa saavutetaan vain 46 % palvelutaso Keräkankareen vedenottamon ollessa pois käytöstä. Karjalohjan ja Sammatin kunnissa ei ole lainkaan korvaavaa pohjavesialuetta. Karjalohjan Pukkilanharjun pohjavesialueella on kolme ottamoa. Sammatin kunta saa vastaavasti vetensä Sammatin pohjavesialueen kahdelta ottamolta. Näin ollen vedenhankintavaihtoehtojen suunnittelutarve rajoittuu Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin vedenhankinnan varmistamiseen. Lisäksi esitetään pitkäntähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. Muiden kuntien osalta asiaa käsitellään siinä määrin, kuin se liittyy näiden vaihtoehtojen käsittelyyn. 4.2 Vedenhankintavaihtoehtojen vertailu Vedenhankintavaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuslaskelmat on esitetty osaraportissa 3. Investoinnit on jaettu annuiteettimenetelmällä 5 % korkokannalla vuosittaisiksi kustannuksiksi. Osaraportin 3 taulukoissa on esitetty myös vuosittaiset käyttökustannukset sekä vuosittaiset vertailukustannukset eri vaihtoehtojen välille. Vedenhankinnan ja jakelun vaihtoehtojen kokonaisvertailussa on tarkasteltu myös laadullisia tekijöitä. Kokonaisvertailussa on huomioitu seuraavat asiat: - investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset - pohjavesialueiden riskiluokitus - ratkaisun toimintavarmuus ja veden laadun säilyminen verkostossa
12 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/28 - uudet alueet, jotka saadaan vedenjakelun piiriin - yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset - yhteistoiminnan kehittäminen 4.3 Karjalohja - VE 1 Uusi ottamo Härjänvatsan pohjavesialueelle I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3 km keskustaajamasta koilliseen. - VE 2 Yhdysvesiputki Pohjan kuntaan Fiskarsiin Etäisyys on noin 10 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (yhteensä noin 164 kiinteistöä). Jos Karjalohjan jätevedet viemäröidään Åminneforsin puhdistamolle, vesijohto voidaan laittaa samaan kaivantoon. - VE 3 Yhdysvesiputki Karjaan Mustioon Etäisyys on noin 12,5 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon. Karjalohjan jätevedet voidaan viemäröidä Åminneforsin puhdistamolle myös Mustion kautta ja vesijohto voidaan laittaa samaan kaivantoon. Taulukko 4.1 Karjalohjan vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) Käyttökustannukset yhteensä( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannus ( /vesi-m 3 ) 0,36 1,06 0,91 Vaihtoehdon 2 (Yhdysvesijohto Pohjaan) hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon kylämäistä asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin (erityisesti Antskogin kylä Pohjan kunnassa). Toisaalta pitkään siirtolinjaan liittyy aina riskejä veden laadun säilymisen ja toimintavarmuuden suhteen. Härjänvatsan pohjavesialueen veden laatuun sisältyy riskejä mm. sen vuoksi, että alueella sijaitsee kaatopaikka. Aluetta ei ole kuitenkaan luokiteltu riskipohjavesialueeksi vesipuitedirektiivityön alustavan määrittelyn yhteydessä (myöh. riskialue). Alustavien tutkimusten mukaan alueen antoisuus on kuitenkin pienempi kuin pinta-alan perusteella laskettu arvioitu antoisuus. Huomioitavaa on myös, että Pohjan kunnan ja Karjaan pohjavesialueet ovat riskialueita. 4.4 Nummi-Pusula - VE 1 Uusi vedenottamo Mykämäen alueelle I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 2 km Pusulan taajamasta lounaaseen alueella, jolla on jo vesijohtoa. Vaihtoehtoisesti uusi vedenottamopaikka voi löytyä myös Keräkankareen alueelta. - VE 2 Uusi vedenottamo Sammatin kunnan alueelle Sammatin pohjavesiesiintymään Laaja I-luokan pohjavesialue sijaitsee Sammatin taajaman kohdalla. Alue on luokiteltu riskialueeksi. Nummen taajaman ja Sammatin välillä on jonkin verran asutusta (noin 130 kiinteistöä) sekä uuden E18-tien liittymät, jotka voidaan liittää vesijohtoon.
13 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/28 - VE 3 Yhdysvesijohto Somerolle Jakkulan vedenottamon verkostoon. Ottamo ottaa vetensä I-luokan pohjavesialueelta, jonka arvioitu antoisuus on 6500 m 3 /d. Rinnakkainen yhdysvesijohto (DN 160) rakennetaan vedenottamolta saakka. Taulukko 4.2 Nummi-Pusulan vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) Käyttökustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannus ( /vesim 3 ) ,31 0,44 0,49 Kaikki kolme vaihtoehtoa olivat laadullisten tekijöiden valossa hyvin tasavertaisia. Vaikka Mykämäen alueetta ei ole määritetty riskialueeksi, on alue suurelta osalta peltoviljelyssä ja alueella on mm. huoltoasema ja asfalttiasema. Vaihtoehtoisesti Keräkankareen alueelta voi löytyä alue, joka olisi riittävän etäällä nykyisestä ottamosta. Uuden ottamon rakentamista Sammattiin voidaan pitää hyvänä vaihtoehtona, koska suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin. Uuden E18-tien liittymien alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon uutta. Vesijohto ja viemäri joudutaan rakentamaan näille alueille joka tapauksessa. Toisaalta Sammatin pohjavesialue on riskialue. 4.5 Sammatti - VE 1 Uusi vedenottamo Karjalohjan Härjänvatsan alueelle. I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,5 km päässä Lohilammen vesijohtolinjan päästä. Jos Karjalohja alkaa myös käyttää Härjänvatsan aluetta vedenhankintaan, voidaan ottamo ja käsittelylaitos rakentaa yhteiseksi. - VE 2 Yhdysvesijohto Nummi-Pusulaan Etäisyys Sammatin keskustaajamasta Nummi-Pusulan verkkoon on 7,5 11,5 km riippuen valitusta linjausvaihtoehdosta. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (noin 130 kiinteistöä). Lisäksi uuden E18-tien varteen on tulossa teollisuutta sekä kaksi liittymää. - VE 3 Yhdysvesijohto Lohjalle Karstun kylän kautta Etäisyys Sammatin keskustaajamasta Lohjan verkkoon on noin 10 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (noin 100 kiinteistöä). Jos Sammatin jätevedet johdetaan Lohjalle, voidaan vesijohto laittaa samaan kaivantoon. Vaihtoehdon 2 (Yhdysvesijohto Nummi-Pusulaan) etuna on se, että suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin. Uuden E18-tien liittymien alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon uutta pienteollisuutta ja liiketoimintaa. Vesijohto ja viemäri joudutaan rakentamaan näille alueille joka tapauksessa. Härjänvatsan pohjavesialueen veden laatuun sisältyy riskejä mm. sen vuoksi, että alueella sijaitsee kaatopaikka. Aluetta ei ole kuitenkaan
14 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/28 määritetty riskialueeksi. Huomioitavaa on myös, että Lohjan pohjavesialueet ovat riskialueita. Toisaalta myös Lohjan suunnalla on kylämäistä asutusta, joka tulisi saada vedenjakelun piiriin. Taulukko 4.3 Sammatin vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) Käyttökustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannus ( /vesi-m 3 ) 0,42 0,86 1, Lohja ja Vihti Pitkän tähtäimen vaihtoehtoinen vedenhankinta Vuodelle 2030 lasketun kapasiteettitarkastelun perusteella Lohja pystyy turvaamaan vedenhankinnan ja -jakelun sataprosenttisesti myös pääpohjavesialueen ollessa pois käytöstä. Vihtiin ollaan rakentamassa vedenjakelua turvaavaa yhdysvesijohtoa Lohjalle. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat kuitenkin alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Suunnitelmassa on etsitty pitkäntähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. - VE 1 Yhdysvesijohdot Vaihtoehdossa 1 Lohjan ja Vihdin nykyistä vedenhankintaa turvataan edelleen rakentamalla yhdysvesijohtoja Siuntioon, Karjaalle ja Karkkilaan. Yhdysvesijohto Lohjan ja Vihdin välille on jo rakenteilla. Lohjan Tytyrin kaivoksen vettä käytetään lisäksi. - VE 2 Uudet pohjavedenottamot Vaihtoehdossa 2 Lohjan ja Vihdin Salpausselän pohjavedenottamoiden korvaavaksi vesilähteeksi otetaan riskittömämpiä pohjavesialueita lähialueilta. Mahdollisia pohjavesialueita ovat: Keräkankare Nummi-Pusulassa (3000 m 3 /d) Siuntion Gårdskulla (1200 m 3 /d). Vihdin pohjoisosassa tutkimattomia alueita (n m 3 /d) Karkkilassa useita alueita (n m 3 /d) Tekopohjavesi (esim. Lehmijärvi) Vertailukustannuksiltaan selvästi edullisin on vaihtoehto 2 (0,22 /m 3 ). Vaihtoehdon 1 vertailukustannukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna vaihtoehtoon 2. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 1 on selvästi edullisempi. Vaihtoehdossa 1 riskinä on, ettei lähialueiden pohjavesialueitakaan voida käyttää, jos Lohjan ja Vihdin omat alueet syystä tai toisesta ovat pilaantuneet. Vaihtoehdossa 2 vain Keräkankareen aluetta ja Vihdin pohjoisosaa voidaan pitää merkittävästi riskittömämpänä kuin Lohjan
15 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/28 ja Vihdin nykyisiä pohjavesialueita. Vaihtoehdon 2 alueiden veden laadusta ja antoisuudesta ei myöskään ole varmuutta, koska alueita ei ole riittävästi tutkittu Lohjan ja Vihdin varavedenhankinnan kehittäminen pintavettä käyttämällä Lohjan vedenhankinnassa erityistilanteissa korvaavaksi vesilähteeksi otetaan Lohjanjärven vesi. Tehostamalla Tytyrin pintavesilaitosta aktiivihiilisuodatuksella ja desinfioinnilla saadaan laadultaan pohjaveteen verrattavissa olevaa talousvettä. Laitoksen tuotto riittää kattamaan Lohjan vedentarpeen varavesilaitoksena myös vuonna Vihdissä nykyiset pohjavedenottamot voidaan tarvittaessa korvata käsittelemällä Hiidenvesi-tunnelin vettä. Tunnelin vesi on osaksi pohjavettä ja osaksi Hiidenveden järvivettä. Jos Helsinki ottaa vettä tunnelista, on vesi kuitenkin käytännössä kokonaan pintavettä. Vihtiin rakennetaan uusi käsittelylaitos, jonka kapasiteetti on 4000 m 3 /d. Laitoksen prosessiyksiköt ovat kemiallinen saostus, flotaatiosuodatus, aktiivihiilisuodatus, UV-desinfiointi, hiilidioksidin lisäys, alkalointikemikaalin lisäys, jälkiklooraus. Taulukko 4.4: Vihdin ja Lohjan pintavesivarajärjestelmien investointikustannukset. Investointikustannukset ( ) Lohja Vihti Rakenteet Koneistot yhteensä Investoinnin vuosikustannus /vesi-m 3 0,013 0,085 Käyttökustannuksissa tulee huomioida, että varalaitoksena toimivia pintavesilaitoksia täytyy käyttää säännöllisesti, vähintään päivä kuukaudessa, jotta ne pysyvät toimintakunnossa. Vihdin osalta pintaveden käyttöä Hiidenvesi-tunnelista ei voida pitää suositeltavana vaihtoehtona. Pintavesilaitoksen rakentaminen ja jatkuva käyttö pelkästään varavesilaitoksena on huomattavasti kalliimpaa ja resursseja vaativampaa kuin vedenhankinnan turvaaminen yhdysvesijohdoilla.
16 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/28 5 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 5.1 Yleistä Nykyiset puhdistamot ovat pääosin saavuttaneet voimassaolevat lupaehdot ja ovat kapasiteetiltaan riittäviä. Suunnittelutyötä varten asetettuja vuoden 2030 puhdistustavoitteita ei kuitenkaan saavuteta alueen millään nykyisellä puhdistamolla. Suunnittelutyössä on jätevesien osalta keskitytty Lohjan, Vihdin ja Karkkilan sekä Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin käsittelyn tehostamiseen, koska Siuntion jätevesiä ei 2030 enää puhdisteta alueella ja Karjaan-Pohjan rakenteilla olevan yhteispuhdistamon voidaan olettaa riittävän vuoteen 2030 saakka. Karjaan-Pohjan yhteispuhdistamon osalta toimenpide-ehdotuksia tehdään ainoastaan mahdollisten uusien puhdistamolle viemäröitävien jätevesien osalta. Lohjan keskuspuhdistamovaihtoehdoissa huomioidaan yhteiskäsittelyn mahdollisuus teollisuusjätevesien kanssa. Vaihtoehdot on muodostettu erikseen Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin osalta sekä Lohjan, Vihdin ja Karkkilan osalta. 5.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuslaskelmat on esitetty osaraportissa 3. Investoinnit on jaettu annuiteettimenetelmällä 5 % korkokannalla vuosittaisiksi kustannuksiksi. Osaraportin 3 taulukoissa on esitetty myös vuosittaiset käyttökustannukset sekä vuosittaiset vertailukustannukset eri vaihtoehtojen välille. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen kokonaisvertailussa on tarkasteltu myös laadullisia tekijöitä. Kokonaisvertailussa on huomioitu seuraavat asiat: - investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset - päästöjen arvioidut vaikutukset purkuvesistöissä - purkupaikkojen määrä - puhdistamon sijoituspaikka - ratkaisun toimintavarmuus - uudet viemäröitävät alueet - sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen - yhdyskuntarakenteellinen vaikutus - mahdollisuus rakentaa vesijohto yhdessä viemärin kanssa. 5.3 Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittely Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus Saukkolan puhdistamo vuonna 2015 (ilmastuksen laajennus, hienokuplailmastus, hiekkasuodatus, UV, linko, automaatio, instrumentointi)
17 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 17/28 Karjalohjan puhdistamo vuonna 2015 (uusi bioroottori, kalkkialkalointilaitteet, automaatio ja instrumentointi) Sammatin puhdistamo vuonna 2010 (ilmastuksen laajennus, UV, puhdistamorakennus, automaatio, instrumentointi). - VE 0++ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus käsittelemään myös sako- ja umpikaivolietteiden kuorma Sako- ja umpikaivolietteet, jotka tällä hetkellä kuljetetaan muualle, käsitellään puhdistamoilla. Tämä edellyttää puhdistamoilla suurempia laajennuksia, sillä lietteiden kuorma tulee olemaan merkittävä osa kuormituksesta. Puhdistamoiden saneeraus kuten vaihtoehdossa VE 1 Siirtoviemäri Åminneforsin puhdistamolle Puhdistamolle voidaan johtaa Karjalohjan ja Sammatin jätevedet (VE 1a) tai lisäksi myös Nummi- Pusulan jätevedet (VE 1b). Siirtoviemäri linjataan Sammatin, Lohilammen, Karjalohjan ja Antskogin kylän kautta siten, että mahdollisimman paljon kyläasutusta saadaan liitettyä viemäriin (164 liittyjää). Siirtoviemärin pituus Nummi-Pusulasta Åminneforsiin on noin 45 km. - VE 2 Siirtoviemäri Lohjalle Nummi-Pusulan jätevedet tuodaan omassa viemärissä Pohjois-Lohjalle Kisakallion linjan kautta Lohjan verkostoon.. Matkalla on noin 60 kiinteistöä, jotka voidaan liittää viemäriin. Siirtoviemärin pituudeksi tulee noin 14 km. Sammatti ja Karjalohja viemäröidään omassa siirtolinjassaan Myllykylän ja Karstun kautta. Siirtoviemäri Sammatti-Paloniemi on noin 10 km. - VE 3 Kolmen kunnan yhteispuhdistamo Puhdistamo sijoitetaan nykyisen Karjalohjan puhdistamon paikalle. Käsitellyt jätevedet johdetaan Lohjanjärveen Karjalohjanselälle. Sammatin jätevedet viemäröidään nykyiseltä puhdistamolta Karjalohjalle. Nummi-Pusulan jätevedet viemäröidään Saukkolan puhdistamolta Sammatin kautta Karjalohjalle Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Taulukko 5.1: Kustannusvertailu kolmen kunnan osalta yhteensä (Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sammatti). Investointi yhteensä ( ) VE 0+ VE 0++ VE 1 VE 2 VE Käyttökustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset ( /jätevesi-m 3 ) ,02 1,04 1,49 1,30 0,95 Vertailukustannuksiltaan edullisimmat vaihtoehdot ovat 3 (Yhteispuhdistamon rakentaminen) sekä vaihtoehdot 0+ ja 0++ (Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus). Vaihtoehdon 1 (Siirtoviemäri Åminneforsiin) vertailukustannukset ovat kuitenkin vain noin 50 % suuremmat ja vaihtoehdon 2 (Siirtoviemäri Lohjalle)
18 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 18/28 kustannukset noin 30 % suuremmat. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 3 on kallein. Edullisin on vaihtoehto 0+. Kustannuksissa ei kuitenkaan ole suuria eroja vaihtoehtojen välillä. Sammatin ja Lohjan välillä (Karstu) sekä Nummi-Pusulasta suunnitellun linjan varrella (Vaihtoehto 2) on varsin paljon kylämäistä haja-asutusta sekä joitakin pienpuhdistamoita, jotka saataisiin viemäröinnin piiriin. Kuntien kehityssuunta on myös lähinnä Lohjaan päin. Myös vaihtoehdon 1 (Siirtoviemäri Åminneforsiin) hyvänä puolena on kyläasutuksen liittäminen siirtoviemäriin. Toisaalta jätevesikuormitusta Pohjanpitäjänlahteen ei tulisi lisätä. Pitkiin siirtoviemäreihin liittyy aina riski jätevesipäästöistä ja hajuhaitoista. Jätevedenpuhdistuksen keskittämistä voidaan perustella sillä, että pienien yksiköiden ylläpito ja kehittäminen ei ole tehokasta. Kuormitustarkastelusta nähdään, että vaihtoehdon 2 aiheuttama lisäkuormitus esim. Lohjanjärven Aurlahteen on pieni (2-5 %) verrattuna nykyiseen jätevesikuormaan. Pohjanpitäjänlahdella osuus jätevesikuormasta on orgaanisen aineen osalta suurempi (10-15 %) ja ravinteiden osalta samalla tasolla. Vaihtoehdossa 3 (Uusi yhteispuhdistamo) nykyisen Karjalohjan purkupaikan pistekuormitus verrattuna nykytilanteeseen orgaanisen aineen osalta kaksinkertaistuu, fosforikuorma pysyy nykyisellä tasolla ja ammoniumtyppikuorma puolittuu. 5.4 Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesien käsittely Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja tehostaminen Lohjan Pitkäniemen puhdistamo vuonna 2025 (ilmastuksen laajennus, jälkisuodatus, UV) Lohjan Peltoniemen puhdistamo vuonna 2025 (jälkisuodatus) Nummelan puhdistamo vuonna 2025 (ilmastuksen laajennus, jälki- DN, saostus, jälkisuodatus, UV) Vihdin kirkonkylän puhdistamo vuonna 2015 (ilmastuksen laajennus) Karkkilan puhdistamo vuonna 2020 (ilmastuksen laajennus, jälkisuodatus, UV) - VE 1 Kolme puhdistamoa Vihdin Kirkonkylän jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nummelan puhdistamolle, jota tehostetaan. Siirtoviemärin pituus on noin 7 km. Etelä-Lohjalle rakennetaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään Pitkäniemen ja Peltoniemen jätevedet. Karkkilan puhdistamo säilyy paikallaan ja sitä saneerataan ja laajennetaan kuten vaihtoehdossa VE 2 Jätevesien johtaminen Espooseen Vihdin ja Karkkilan jätevedet johdetaan Espoon Suomenojalle. Siirtoviemäri Nummelasta Kolmperään on noin 18 km. Karkkilan jätevedet johdetaan Olkkalan ja Vihdin kirkonkylän kautta Nummelaan. Siirtoviemärin pituus on noin 13 km. Lohjan jätevedet käsitellään yhä Lohjalla. - VE 3 Keskuspuhdistamo Lohjalle. Puhdistamolle voidaan johtaa Lohjan ja Vihdin jätevedet (VE 3a) tai lisäksi myös Karkkilan jätevedet (VE 3b). Karkkilan jätevedet johdetaan Olkkalan ja Vihdin kirkonkylän kautta
19 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 19/28 Nummelaan. Nummelasta jätevedet johdetaan Salpausselän eteläpuolella Etelä-Lohjalle. Siirtoviemärin pituus on 25 km. Lohjan osuus puhdistamon tulevan veden virtaamasta on 69 %, Vihdin 26 % ja Karkkilan 12 %. Vaihtoehdossa 3c myös Kirkniemen ja Loparexin jätevedet käsitellään keskuspuhdistamolla. Teollisuusvesien osuus kokonaisvirtaamasta on 58 %. - VE 4 Purkutunneli Suomenlahdelle Vaihtoehdossa 4 Karkkilan, Vihdin ja Lohjan sekä Kirkniemen ja Loparexin jätevedet käsitellään ja johdetaan purkutunnelissa Inkoon vesialueelle Suomenlahteen. Purkutunnelin pituus Etelä-Lohjalta on noin 25 km. Jätevesien käsittely voidaan tehdä keskuspuhdistamossa Etelä-Lohjalla (VE 4a) tai nykyiset puhdistamot voidaan säilyttää ja kultakin puhdistamolta käsitellyt jätevedet voidaan kerätä purkuputkeen (VE 4b) Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Taulukko 5.2 Kustannusvertailu kolmen kunnan osalta yhteensä (Lohja, Vihti ja Karkkila). VE 0+ VE 1 VE 2* VE 3 (b) VE 4a VE 4b Investointi yhteensä Käyttökustan nukset yhteensä /a Vertailukusta nnukset yhteensä /a Vertailukusta nnukset 0,73 0,64 0,67 0,60 /jätevesi-m 3 * oletettu, että Lohjan puhdistamot yhdistetään ** teollisuus osallistuu vaihtoehtoon 4 0,70 (0,68)** 0,96 (0,95)** Vertailukustannuksiltaan vaihtoehdot ovat samalla tasolla. Ainoastaan vaihtoehto 4b (Hajautettu jätevesienkäsittely ja purkuputki Suomenlahteen) on noin 50 % vaihtoehtoja 1, 2, 3 ja 4a kalliimpi. Jos huomioidaan suunnittelun aikajänne ja vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuudet, voidaan kustannusten todeta olevan samat muiden paitsi vaihtoehdon 4b kohdalla. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 4a on kallein. Edullisin investointikustannuksiltaan on vaihtoehto 0+. Vaihtoehdot 4a ja 4b ovat suositeltavia, jos Lohjanjärven vapauttaminen jätevesikuormasta katsotaan tärkeäksi. Jätevesikuormitus saadaan kokonaan pois vain, jos kuntien puhdistamoiden lisäksi teollisuus saadaan mukaan purkuputkihankkeeseen. Teollisuuden jätevesien orgaanisen aineen kuorma on noin kolminkertainen verrattuna yhdyskuntajätevesien kuormaan. Vaihtoehdossa 2 (Espoo) on tässä tarkastelussa oletettu, että Lohjan jätevesiä ei johdeta Espooseen. Johtamiselle ei kuitenkaan ole mitään estettä. Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 jätevesikuormitus vesistöihin säilyy, joskin tehostamalla käsittelyä kuormitusta saadaan pienennettyä. Vihdin osalta vaihtoehdon 1 huono puoli on se, että kuormitus Siuntionjokeen lisääntyy. Myöskään vaihtoehtoa 3 ei voida pitää vesistön kannalta suositeltavana, koska se lisäisi jätevesikuormitusta Lohjanjärveen, Karjaanjokeen ja Pohjanpitäjänlahteen.
20 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 20/28 Espooseen johtamista voidaan pitää Vihdin kannalta parhaana vaihtoehtona. Nummela-Veikkola-Pohjois-Espoo -akseli tulee kehittymään voimakkaasti. Myös Lohjan jätevesien johtamista Espooseen tulee selvittää. Lohjan osalta valinta vaihtoehtojen välillä voidaan tehdä vasta, kun jätevesien kuormituksen vähentämisen vaikutuksia Lohjanjärveen on selvitetty tarkemmin. Lisäksi teollisuuden halukkuus osallistua purkuputkihankkeeseen on selvitettävä ensin. Jos purkuputkea ei toteuteta, jätevesien keskittäminen yhteen puhdistamoon (VE 1) Lohjalla näyttäisi suositeltavalta vaihtoehdolta. Näin vapautettaisiin Aurlahti hygieenistä haittaa aiheuttavalta jätevesikuormalta. 5.5 Lohjan hulevesien käsittelyn kehittäminen Pitkäniemen teollisuusalueen hulevesien on todettu sisältävän runsaasti lika-aineita alueella toimivan teollisuuden vuoksi. Lisäksi Lohjan keskusta-alueen hulevedet ovat ajoittain likaisia. Vedet johdetaan tällä hetkellä uimarannan läheisyyteen Aurlahdelle. Hulevesin käsittelyn kehittämiseksi tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: - VE 1 Käsittely Pitkäniemen puhdistamon vanhoissa altaissa - VE 2 Käsittely uudessa puhdistamossa Jos hulevesien vuosittainen vertailukustannus jaetaan Lohjalla käsitellyllä jätevesimäärällä, saadaan 0,02-0,03 /jätevesi-m 3. Hulevesien käsittelyn kustannusvaikutus jätevesimaksuun on siis varsin pieni. Käsittelyllä on suuri vaikutus erityisesti kesällä, jolloin vesistön virkistyskäyttö on suurinta. 5.6 Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto ja käsittely Siuntion sulkiessa oman jätevedenpuhdistamonsa tulee kunnan sako- ja umpikaivolietteet ohjata uuteen paikkaan. Suunnitelmassa vertailtiin kahta vaihtoehtoa: - VE 1 Sunnanvikin sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottokeskus - VE 2 Sako- ja umpikaivolietteiden ohjaaminen naapurikuntien puhdistamoille Länsi-Siuntion, Lappersin ja Pohjois-Siuntion alueelta keskimääräinen kuljetusmatka on lyhyempi naapurikunnan puhdistamolle kuin Sunnanvikin alueelle. Kaakkois- Siuntion ja Störsvikin alueelta kuljetusmatka Inkoon puhdistamolle on noin 13 km pidempi kuin Sunnanvikin vastaanottoasemalle. Störsvikin alueella on jo kunnallinen viemäri. Kaakkois-Siuntion haja-asutusalueiden palvelutaso laskee ja kustannukset nousevat, jos Sunnanvikin vastaanottoasemaa ei toteuteta.
21 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 21/28 6 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 6.1 Yleistä Lietteen käsittelyvaihtoehdoissa on käsitelty erikseen suurien puhdistamoiden lietteitä (Lohja, Vihti, Karjaa-Pohja ja Kirkniemi). Suunnitelmassa tarkastellaan tilannetta, jossa kukin kunta ja Kirkniemi jatkavat lietteenkäsittelyä itse ( Vaihtoehto 0+) kuitenkin niin, että käsittelyn tasoa parannetaan vastaamaan kiristyviä vaatimuksia (=laitoskompostointi tai vastaava). Vaihtoehtoisesti isot puhdistamot voivat keskittää lietteenkäsittelyn yhteen laitokseen (Vaihtoehto 1). Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) osalta tarkastellaan oman lietteenkäsittelyn aloittamisen kustannuksia verrattuna lietteiden kuljettamiseen käsiteltäväksi muualle. 6.2 Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Hajautettu käsittely Lietteen käsittelyä jatketaan kuten nyt siten, että useat alueen puhdistamoista huolehtivat käsittelystä itse. Teollisuuden lietteet käsitellään erikseen. Käytännössä käsittely toteutetaan rumpukompostoinnilla tai vastaavalla. - VE 1 Keskitetty käsittely Alueen puhdistamolietteet käsitellään keskitetysti. Myös teollisuuden lietteet (tärkein Kirkniemi t biolietettä/a) käsitellään samassa alueellisessa käsittelylaitoksessa. Käytännössä käsittely toteutetaan rumpukompostoinnilla tai vastaavalla. Ennustettu lietemäärä: m 3 /a. 6.3 Puhdistamolietteen käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Lietteenkäsittelyn kustannukset ovat isossa yksikössä hieman pienemmät kuin pienessä yksikössä. Suurempi yksikkö mahdollistaa laajemman kirjon mahdollisia käsittelyvaihtoehtoja, jolloin käsittelyvaihtoehtoa valittaessa voidaan huomioida paremmin, mikä tekninen ratkaisu mahdollistaa parhaiten esim. lopputuotteen hyötykäytön. Keskitetyn käsittelyn etuja ovat myös se, että tarvitaan vain yksi lupaprosessi, ja se, että mahdolliset haju- ja viihtyvyyshaitat koskettavat vain yhden käsittelypaikan naapureita. Lopputuotteen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa keskitetty ratkaisu tarjoaa varsin ilmeisiä etuja eikä markkinointia ja jakelua tulisi hajauttaa kuntien vastuulle. 6.4 Pienien puhdistamoiden käsittelyvaihtoehdot Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) lietteenkäsittelyvaihtoehtoina käsiteltiin aumakompostoinnin aloittamista oman puhdistamon yhteydessä tai kuljettamista käsiteltäväksi muualle joko kuivattuna tai sakeutettuna. Selvityksen perusteella sakeutettuna lietteen kuljettaminen on edullisempaa kuin investointi kuivaukseen ja kompostointikenttään, jos kuljetus etäisyys yhteen suuntaan on noin 40 km tai vähemmän. Kuivattuna lietettä on edullisempaa kuljettaa noin 80 km:n päähän verrattuna oman kompostointikentän perustamiseen.
22 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 22/28 7 YLEISSUUNNITELMA 7.1 Yleistä Suunnittelualueella tarkasteltiin vedenhankinnan ja jakelun vaihtoehtoja Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan kunnissa, joissa erityistilanteiden vedentarvetta ei pystytä kattamaan nykyisillä vedenottamoilla pääasiallisen vedenottamon ollessa poissa käytöstä. Karjaan, Karkkilan, Pohjan, Siuntion, Lohjan osalta vedenhankinnan tilanne on niin hyvä, ettei kehittämistarpeita niiden kohdalla ollut. Vihdissä varavedenhankintaa on tarve pikaisesti tehostaa, mutta ratkaisut sen tekemiseksi ovat jo valmiina. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Suunnitelmassa etsittiin pitkän tähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä. Suunnitelmassa lähdettiin siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla puhdistamoilla on nitrifikaatiovaatimus. Lisäksi fosforinpoistoa tehostetaan tarvittaessa ja käsitelty jätevesi hygienisoidaan, jos purkualueella on paljon virkistyskäyttöä. Suunnittelutyössä keskityttiin jätevesien osalta Lohjan, Vihdin ja Karkkilan sekä Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin käsittelyn tehostamiseen, koska Siuntion jätevesiä ei 2030 enää puhdisteta alueella ja Karjaan-Pohjan rakenteilla olevan yhteispuhdistamon voidaan olettaa riittävän vuoteen 2030 saakka. Lohjan keskuspuhdistamovaihtoehdoissa huomioitiin yhteiskäsittelyn mahdollisuus teollisuusjätevesien kanssa. Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan osalta vaihtoehtoina on käsitelty nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, kolmen kunnan yhteispuhdistamoa Karjalohjalla, jätevesien johtamista Åminneforsin uudelle puhdistamolle tai jätevesien johtamista Lohjalle. Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesienkäsittelyn osalta vaihtoehtoina käsiteltiin nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, keskittämistä kuntien sisällä niin, että Lohjan puhdistamot yhdistetään ja Vihdin kirkonkylän jätevedet johdetaan Nummelan puhdistamolle tai jätevesien johtamista Espooseen Vihdin ja Karkkilan osalta. Keskitettyinä ratkaisuina tutkittiin keskuspuhdistamoa Etelä-Lohjalla, keskuspuhdistamoa, josta rakennetaan purkuputki Suomenlahdelle tai ratkaisua, jossa lähes kaikki puhdistamot säilytetään, mutta käsitellyt jätevedet kootaan Suomenlahteen laskevaan purkuputkeen. Lietteenkäsittelyvaihtoehdoissa tarkasteltiin erikseen suurien puhdistamoiden lietteiden (Lohja, Vihti, Karjaa-Pohja ja Kirkniemi) keskitettyä käsittelyä verrattuna hajautettuun laitosmaiseen käsittelyyn. Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi- Pusula, Karjalohja ja Sammatti) osalta tarkasteltiin oman lietteenkäsittelyn aloittamisen kustannuksia verrattuna lietteiden kuljettamiseen käsiteltäväksi muualle. Lisäksi suunnittelutyössä pyrittiin kullekin kunnalle tarjoamaan työkaluja organisaatioiden edelleen kehittämiseksi syntyvien teknisten ratkaisujen perusteella. Pohjana on erilaisten yhteistoimintamallien yleinen kuvaus, ja yksittäisenä mutta
23 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 23/28 muillekin tarvittaessa sovellettavana painopisteenä on Karjaan ja Pohjan lähes väistämättä toteutuvan yhteistyöjärjestelyn vaiheiden kuvaaminen. 7.2 Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma Vedenhankinnan kehittäminen Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna Koska Karjalohjalla ja Sammatissa vedenhankinnassa on akuutti varmistamisen tarve, rakennetaan myös uusi vedenottamo Härjänvatsan alueelle, jos veden laatu ja antoisuus osoittautuvat hyviksi. Lohja Lohjalla ei ole akuuttia tarvetta kehittää varavedenhankintaa. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Lohjalla suositellaan Tytyrin laitoksen kehittämistä edelleen, jotta tarvittaessa voidaan paremmin käsitellä myös pintavettä Lohjanjärvestä. Vihti Vihdin vedenhankintaa ei toistaiseksi ole turvattu erityistilanteissa. Vihdinkin vedenhankinta erityistilanteissa on turvattu sitten, kun uusi Lautojan vedenottamo ja yhdysvesijohto Lohjalle ovat valmiit. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Vihdissä suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Espooseen. Yhdysvesijohto voidaan rakentaa samalla siirtoviemärin kanssa. Uusien alueiden liittäminen vesijohtoverkostoon Vesijohtoverkoston rakentamista suositellaan seuraaville alueille: - Nummi-Pusulan kunnan Ikkalan kylän vedenhankinta rakennetaan jatkamalla Karkkilan verkostoa Ikkalaan. - Nummi-Pusulan uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta. - Pohjan kunnan Antskogin ja Manibackan kylät liitetään vesihuoltolaitoksen verkostoon. - Sammatin Haarjärvelle ja uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta. Pohjavesien suojelun kehittäminen Pohjavesien suojelua alueella suositellaan kehitettäväksi niin, että ainakin riskialttiiksi luokitelluille I- tai II-luokan pohjavesialueille tehdään suojelusuunnitelma.
OSA IV Yleissuunnitelma
Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON OSA IV Yleissuunnitelma
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LIITE 6 1 (2) KUSTANNUSLASKENTAPERUSTEET
PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO PÄIJÄTHÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LIITE 6 1 (2) KUSTANNUSLASKENTAPERUSTEET Vesihuoltolinjojen rakentamiskustannukset (ALV %) Ø Viemäri Vesijohto* Pumppaamo mm /m /m
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotPohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet
LisätiedotKOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19
KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Kosken Tl kunnanvaltuuston kokouksessa 20
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotVesihuoltolaitoksen liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella seuraavasti:
1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2009 Muutettu 1.7.2009 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotHULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ
HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ Teija Suutari Suunnittelupäällikkö Mitä on hulevesi? Hulevesi = Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
Lisätiedot/m 3 Alv 24 % Yhteensä Vesi 1,76 0,42 2,18 Jätevesi 1,88 0,45 2,33
1/5 KEMIN VESI OY:N TAKSA Taksan voimaantulopäivä 1.1.2013. Kemin Vesi Oy perii liittymistä ja käyttöä koskevia maksuja, sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioiden. Kaikki perittävät maksut ovat
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotVIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon
LisätiedotOulun Vesi valtuustoesittely 17.1.2013. Jouni Lähdemäki johtaja
Oulun Vesi valtuustoesittely 17.1.2013 Jouni Lähdemäki johtaja 1 2012 1902 2012 laadukasta vesihuoltoa jo 110 vuotta Heinätorin vesiposti vuodelta 1902 Vuonna 2012 käytössä olevat alkuperäiset valurautaiset
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotSELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi
SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
Lisätiedot9.10.2015. Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.
Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2016 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma
KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241
LisätiedotSASTAMALAN VEDEN TAKSAT 2016, 1.1.2016 alkaen
1 SASTAMALAN VEDEN TAKSAT 2016, 1.1.2016 alkaen Hyväksytty Sastamalan Veden johtokunnan kokouksessa 25. päivänä elokuuta 2015, 26. Voimaantulopäivä 1.1.2016. Taksat käsittävät voimaan astuessaan koko Sastamalan
LisätiedotUudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto
Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON OSA III Vedenhankinnan
LisätiedotHIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA
Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotLiite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014
Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotHintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari: miten vesistö hyvään tilaan? 11.10.2012 KarTuTa Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotHUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO
HUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Kuormitusennusteet ja mitoitusarvot Puhdistamon prosessivaiheet Puhdistamon layout Kustannukset Sopimukset TAUSTAA: ALUEELLISET
LisätiedotHIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA
Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotPutket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle
Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotOrganisaation tiedot
Perustiedot Nimi Y-tunnus Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite WWW -osoite Faksi Asiointikieli Käyntiosoite Postiosoite Toiminta-alue vahvistettu Vain perustiedot Toimiala Toimintamuoto Edellinen toimintamuoto
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotVESIHUOLTOMAKSUT. Voimaantulo 1.1.2016
VESIHUOLTOMAKSUT Voimaantulo 1.1.2016 Hyväksytty Inarin Lapin Vesi Oy:n hallituksessa 23.10.2015 1. YLEISTÄ Inarin Lapin Vesi Oy (myöh. yhtiö) toimii vesihuoltolaitoksena ja perii vesihuoltomaksuja toimintaalueellaan
LisätiedotSelvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:
Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut
LisätiedotAlueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015
Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta
LisätiedotSuomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
LisätiedotSASTAMALAN VEDEN TAKSAT 2011, 1.1.2011 alkaen
SASTAMALAN VEDEN TAKSAT 2011, 1.1.2011 alkaen 1 Hyväksytty Sastamalan Veden johtokunnan kokouksessa 28.päivänä lokakuuta 2010, 59. Voimaantulopäivä 01.01.2011. Taksat käsittävät voimaan astuessaan koko
LisätiedotMIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016
VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi
LisätiedotOulun vedenhankinnan monitavoitearviointi. Päätöstukiryhmän kokous nro 1. 3.4.2014
Oulun vedenhankinnan monitavoitearviointi Päätöstukiryhmän kokous nro 1. 3.4.2014 Monitavoitearvioinnin kokous nro 1 Tilaisuuden tavoite: Vaihtoehtojen valinta ja mahdollinen muokkaus tarkempaa arviointia
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet
AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto
LisätiedotEnergiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontatarve
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontatarve KOKOEKO seminaari 24.2.2011 Kuopio SAVO-KARJALAN Vesiensuojelua vuodesta 1963 Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio Puh: 017-2647 200, Fax: 017-2647 217 Toiminnanjohtaja,
LisätiedotHyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE
LisätiedotKUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ
KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
Lisätiedot20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006
20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotMäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo
LisätiedotVesihuoltoverkostojen saneeraustoiminnan. kattaminen maksuilla ja korjausvelan lyhentäminen
Vesihuoltoverkostojen saneeraustoiminnan kattaminen maksuilla ja korjausvelan lyhentäminen VESIHUOLTO 2016, 8.6.2016, Hämeenlinna Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Vesihuoltoverkostojen saneeraustoiminnan
LisätiedotLASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
LisätiedotTAMPEREEN VESI LIIKELAITOS VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2019-2021 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta 7.9.2017 1 2 TAMPEREEN VESI Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut
LisätiedotDnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)
LisätiedotSaastamoinen Liisa. ystävällisin terveisin, Susanna Kaitanen, pj. Myllylammen vesiosuuskunta. 3L elokuuta 2015 13:21. Saastamoinen. =!
Saastamoinen Liisa Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Kopio: Aihe: Liitteet: Setälä Kari 3L elokuuta 2015 13:21 Saastamoinen Liisa Luukkanen Antti; Nummela Hannu ; Lankinen Tapio; Napari Salme VL: Myllylammen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050
OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN YHTIÖITTÄMISEN YHTEENVETO
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN YHTIÖITTÄMISEN YHTEENVETO BDO Oy 20.11.2015 1 TOTEUTETTAVA JÄRJESTELY Kemijärven kaupunki on päättänyt selvittää vesihuoltotoiminnan ja kaukolämpötoiminnan
LisätiedotLIPERIN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS TAKSA. 3 Toiminta-alueen ulkopuoliset taksat. 6 Viivästyskorko ja perimiskustannukset
LIPERIN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS TAKSA Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen taksan vahvistaa tekninen lautakunta. Taksa on voimassa toistaiseksi. 1 Vesi- ja jätevesimaksu 2 Liittymismaksu 3 Toiminta-alueen
LisätiedotNiemenkulman vanha koulu. Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää
Niemenkulman vanha koulu Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää Niemenkulman koulu yi Koulun käyttötarkoitus muotoutunut vuosien saatossa tilanteiden mukaan o Rakennettu kansakouluksi
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035
Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma
LisätiedotPALVELUMAKSUHINNASTO (EHDOTUS)
JÄMSÄN KAUPUNKI Jämsän Vesi liikelaitos 1(6) PALVELUMAKSUHINNASTO (EHDOTUS) LAITOS: Jämsän Vesi liikelaitos Hyväksytty Jämsän Veden johtokunnan kokouksessa xxxxxx Voimaantulopäivä 1.1.2013. Vesihuollon
LisätiedotMAVEKE Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen
MAVEKE Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen Vesa Arvonen, SVOSK ja Riikka Vilpas, SYKE Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.2016, Hämeenlinna Hanke lyhyesti MAVEKE
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo Kaija Joensuu. Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo 31.1.2013 Kaija Joensuu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) Suunnittelutyölle asetetut yhteiset tavoitteet (seminaari 2004)
LisätiedotVirtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin
Virtaus pohja- ja pintaveden välillä määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Hydrologian iltapäivä 5.11.2014, SYKE Suomen Hydrologinen yhdistys Pertti Ala-aho, Pekka Rossi, Elina Isokangas
LisätiedotTÖYSÄ 17.10.2012 Liite 1
TÖYSÄ 17.10.2012 Liite 1 1 TUURIN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE OSAA KORTTELISTA 13 SEKÄ TIEALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavamuutosalueen pinta-ala
LisätiedotIVALON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; PUHAKANMUTKAN TEOLLISUUSALUE
IVALON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; PUHAKANMUTKAN TEOLLISUUSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 5.5.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotKAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO
Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 25.8.2014 87 hyväksymä Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 19.10.2015 106 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2016 1. YLEISTÄ
LisätiedotPirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen
Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotKerassa ja Koivuhovissa edellyttää. laitureiden kulkuyhteydet. Espoon kääntöraide. rakennetaan kokonaisuudessaan.
ESPOON KAUPUNKIRATA YLEISSUUNNITELMA 2003 LIITE 1. Alustavat työvaiheet 1 (3) ALUSTAVAT TYÖVAIHEET Ensimmäinen vaihe Liikennöinti tapahtuu nykyisiä raiteita ja kaikilla asemilla matkustajien käytössä ovat
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI IV LAUSUNNOT JA VASTINEET. Työ: E24330. Turku, 1.12.2011
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotVedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet
Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017
LisätiedotPyynikin sosiaali- ja terveysasema
Riski- ja toimenpidekartoitus Suunnittelualue Sosiaali- ja terveysasema, luonnos Haitta-aineet, jäte Haitta-aineet, pintamaa Riskinarviointi Haitta-aineiden kulkeutuminen Käsitteellinen malli Altistujat:
LisätiedotJätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi. Arto Seppälä, Tornionjoen vesiparlamentti
Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi 29.10.2012 Vesihuollon* järjestämisen vastuista Suomessa kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä
Lisätiedot