Itä-Suomen aluekehityksen mittarit Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

Transkriptio

1 Itä-Suomen aluekehityksen mittarit 28 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

2 ITÄ-SUOMEN ALUE JA ALUEKEHITYSMITTARIT 28 Itä-Suomen suuralue Maakuntaraja Kuntaraja Pohjois- Savo Etelä-Savo Vuoden 28 aluerajat Ylämaa Etelä-Karjala Lieksa Eno Kontiolahti Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Valtimo Iisalmi Rauta- Nurmes Varpais-vaara Lapinjärvi Pielavesi lahti Nilsiä Juuka Keitele MaaninkaSiilin- Juan- Tervo järvi koski Kaavi Polvijärvi Vesanto Tuusniemi Karttula Kuopio Rautalampi Outokumpu Suonenjoki Leppävirta Liperi Pyhäselkä Joensuu Heinävesi Pieksämäki Varkaus Rääkkylä Tohmajärvi Savonranta Joroinen Enonkoski Kitee Rantasalmi Kerimäki Kesälahti Juva Savonlinna Mikkeli Sulkava Punkaharju Parikkala Ristiina Puumala Raut- Ruokolahti järvi Suomenniemi Savitaipale Imatra Joutseno Lemi Lappeenranta Luumäki Mäntyharju Pertunmaa Vaala Kangasniemi Hirvensalmi Kajaani Puolanka Paltamo Ristijärvi Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo Kuhmo Kainuu Pohjois- Karjala Ilomantsi Tässä Tilastokeskuksen toimittamaan aineistoon perustuvassa katsauksessa Itä- Suomi on rajattu Itä-Suomen neuvottelukuntaan kuuluvien maakuntien mukaan Suuraluevertailuissa on kuitenkin käytössä NUTS2-luokittelun mukainen jako Mittareihin on valittu suppea joukko keskeisiä aluekehityksien mittareita ja niistä valittu alueen sisäistä ja ulkoista kehitystä arvioivia tarkastelunäkökulmia erityisesti haasteita

3 Väestönmuutokset maakunnittain Etelä-Savo Pohjois-Savo Henkilöä Pohjois-Karjala Kainuu Henkilöä Henkilöä Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Henkilöä Henkilöä Syntyneiden enemmyys Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Huom! Erilaiset asteikot Väestön kokonaismuutos riippuu ns. luonnollisesta väestönlisäyksestä/ - vähennyksestä (syntyneet - kuolleet) ja muuttotaseesta Vuodesta 1995 lähtien Itä-Suomen alueella on kuollut väestöä enemmän kuin syntynyt Muuttotappio kiihtyi talouslamasta toipumisen vuosina ollen pahimmillaan 1998 ja sittemmin hitaasti vähentynyt Kokonaisuutena Itä-Suomi on menettänyt väestöä vuodesta 1992 lähtien Maakunnittaiset erot ilmenevät oheista kuvista

4 Väestöennuste kunnittain vuoteen 215 Kontiolahti Karttula Pyhäselkä Taipalsaari Liperi Siilinjärvi Maaninka Lappeenranta Kuopio Joensuu Pertunmaa Joutseno Lapinlahti Mikkeli Sotkamo Punkaharju Hirvensalmi Kaavi Leppävirta Suonenjoki Nilsiä Ristiina Lemi Savonlinna Kajaani Joroinen Ylämaa Kesälahti Iisalmi Eno Imatra Juva Varpaisjärvi Sonkajärvi Kerimäki Outokumpu Ruokolahti Juankoski Rautalampi Paltamo Pieksämäki Vieremä Luumäki Polvijärvi Enonkoski Tuusniemi Varkaus Kangasniemi Kiuruvesi Tohmajärvi Mäntyharju Suomenniemi Ristijärvi Savitaipale Kitee Parikkala Savonranta Keitele Ilomantsi Rantasalmi Suomussalmi Vesanto Heinävesi Puumala Rautavaara Juuka Sulkava Pielavesi Kuhmo Rääkkylä Nurmes Hyrynsalmi Puolanka Lieksa Rautjärvi Tervo Vaala Valtimo Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa -2, -,8-1,1-1,1-1,4-1,5-1,5-1,9-2, -2,3-2,5-2,6-2,6-3,7-3,7-3,8-4,1-4,2-4,6-4,6-4,6-4,8-5,3-5,4-5,4-5,4-5,8-6,4-6,5-6,8-6,8-6,9-7,2-7,2-7,2-7,3-7,4-7,6-7,7-7,9-7,9-8,8-9,2-9,8-1,2-1,5-1,5-1,6-1,8-11, -11,3-11,5-11,8-11,8-12,1-12,2-12,2-12,8-13,8-14,4-14,4-14,6-14,6-16,1-15, -1, -5,2-5, -1,3-2,5-1,3-1,7-2,2 1,5 1,4 1,1 1,,6,5,3,1, 2,9 2,7 2,8 2,9 4,3 7,6 7,2 6,8 6,6 6,1 6,2 14,7, 5, 1, 15, 2, Väkiluvun muuttos vuodesta 27 (enn.), (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestöennusteet Vuoden 28 kuntarajat Väestöennuste peilaa viimeisten vuosien kehitystrendit väestörakenteeseen suhteutettuna tuleville vuosille Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan seuraavien 8 vuoden aikana koko maassa väkiluku kasvaa 2,9 % Itä-Suomi on ainoa suuralue, jolla väki vähenee; ennusteen mukaan väheneminen koskee kaikkia Itä- Suomen maakuntia Vain 15 itäsuomalaisen kunnan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 215 Suurimmillaan kunnittainen väestötappio voi olla 15 %:n luokkaa

5 Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain vuoteen 22 Rautavaara Puumala Vesanto Valtimo Sulkava Kangasniemi Pielavesi Rautjärvi Savonranta Parikkala Enonkoski Hyrynsalmi Lieksa Punkaharju Savitaipale Nurmes Puolanka Vaala Hirvensalmi Rautalampi Mäntyharju Juuka Kesälahti Luumäki Ilomantsi Heinävesi Kuhmo Rääkkylä Suonenjoki Keitele Varpaisjärvi Ylämaa Pieksämäki Tervo Rantasalmi Tuusniemi Kaavi Sonkajärvi Ristijärvi Kerimäki Kitee Ruokolahti Suomenniemi Juva Pertunmaa Eno Suomussalmi Outokumpu Maaninka Kiuruvesi Polvijärvi Juankoski Nilsiä Leppävirta Ristiina Tohmajärvi Paltamo Imatra Taipalsaari Savonlinna Joroinen Varkaus Vieremä Lapinlahti Iisalmi Sotkamo Joutseno Kajaani Karttula Liperi Siilinjärvi Mikkeli Pyhäselkä Lemi Kontiolahti Lappeenranta Joensuu Kuopio Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savop Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa,64,64,61,61,61 1,4 1,4 1,3 1,,99,99,99,98,97,96,96,96,95,95,93,93,93,93,92,92,91,91,9,9,9,89,89,89,89,89,89,88,88,88,87,86,86,86,85,85,85,85,85,85,84,84,84,84,84,83,83,83,83,82,82,79,79,77,77,77,77,76,75,75,74,73,73,72,72,71,71,7,7,7,73,8,72,73,78,69,75,7,66,65,,2,4,6,8 1, 1,2 Demografinen huoltosuhde on alle 15- vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä suhteessa yhtä työikäistä kohti Negatiivisen väestökehityksen ja väestörakenteen samanaikaisen vanhenemisen vuoksi huoltosuhde muuttuu hyvin nopeasti epäedulliseen suuntaan Vuonna 22 Itä-Suomen huoltosuhteen ennustetaan olevan,75 (koko maassa,65) Trendit koskevat koko Suomea ja Eurooppaa, mutta Etelä-Savossa ja Kainuussa on ennusteen mukaan vuonna 22 heikon huoltosuhde koko maassa Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti Lähde: Tilastokeskus/Väestöennusteet Vuoden 28 kuntarajat

6 3-49 -vuotiaiden miesten kuolleisuus seutukunnittain Kehys-Kainuun sk 5,4 Pieksämäen sk Keski-Karjalan sk 4,3 4,2 Pielisen Karjalan sk Ylä-Savon sk Kajaanin sk 3,9 3,9 3,7 Koillis-Savon sk Varkauden sk Juvan sk Sisä-Savon sk Savonlinnan sk 3,3 3,2 3,1 3 3 Mikkelin sk Kuopion sk Imatran sk Länsi-Saimaan sk Lappeenrannan sk Joensuun sk 1 2 2,7 2,7 2,6 2,5 2,5 2,5 2, Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ja syrjäytyminen kasaantuvat alueellisesti Ilmiötä voi mitata usealla tavalla: kuvassa indikaattorina on miesten varhaisen kuolleisuuden vaihtelu Itä-Suomessa tilanne on maan keskimääräistä huomattavasti heikompi ja ongelma kärjistyy syrjäisimmillä seutukunnilla Kuolleet, promillea 3-49-vuotiaista miehistä. Vuosien keskiarvo Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot

7 Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti seutukunnittain 26* Lappeenrannan Imatran Kuopion Varkauden Joensuun Mikkelin Kajaanin Savonlinnan Pieksämäen Ylä-Savon Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Juvan Koillis-Savon Sisä-Savon Länsi-Saimaan Alkutuotanto Teollisuus ja rakentamine Palvelutoimialat Bruttokansantuote asukasta kohti on EU:n alue- ja rakennepolitiikan kohdentamisen ja seurannan keskeisin mittari Arvonlisäyksen taso ( /as.) ja rakenne vaihtelevat huomattavasti Itä-Suomen sisällä -> Itä-Suomenkin alueet ovat toiminnallisesti erikoistuneita *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Euroa/asukas

8 Bruttokansantuote asukasta kohti 2-26, EU = EU27 = 1 SUURALUEET * Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suom 15 EU27 = 1 MAAKUNNAT Etelä-Karjala 12 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 1 Pohjois-Karjal 9 Kainuu * *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Alueellisten tuotantoerojen kaventuminen (konvergenssi) on koheesiopolitiikan perustavoite Itä-Suomen aluetulon taso (BKT/asukas) on pysynyt tällä vuosikymmenellä alle 9 %:ssa EU:n keskiarvosta -> ero EU:in keskitasoon ei ole supistunut Suomen kansantalouden sisällä ei myöskään erojen tasoittumista ole juuri tapahtunut; Etelä-Karjalan taso on jopa alentunut

9 Työttömyysaste maakunnittain Työttömyysaste on sosiaalisen koheesion keskeinen mittari Työttömyyden kehitystrendi on ollut kaksijakoinen: lamavuosina kaikkien alueiden ja koko maan työttömyysaste nopeasti kohosi talouden nousukaudella työttömyys alene ensin ja nopeimmin taloudellisesti vahvoilla alueilla myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta alueelliset työttömyyserot ovat säilyneet huomattavan suurina

10 Työmarkkinoille tulevat ja niiltä poistuvat ikäluokat Henkilöä Henkilöä Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kainuu Henkilöä Pohjois-Savo 18 Henkilöä Henkilöä Huom! Erilaiset asteikot vuotiaat vuotiaat Lähivuosien työllisyyden kehitys tulee poikkeamaan aikaisemmasta merkittävästi työmarkkinoilta alkaa poistua kiihtyvällä vauhdilla ihmisiä; muutos käynnistynyt 25 paikkeilla vuosien aikana työmarkkinoilta poistuvat ja tulevat ikäluokat ovat olleet samaa suuruusluokkaa Vuonna 21 ja siitä vuosia eteenpäin työvoimasta poistuva ikäluokka on maakunnissa 3 6 henkeä suurempi kuin vastaava nuori työikään tuleva ikäluokka Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 26 Maakunnat: Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Suuralueet: Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Ahvenanmaa Yritykset Julkinen sektori+yvt* Korkeakoulusekto * yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tutkimus- ja kehittämistoiminta Euroa/asukas Osaamisperusteiseen elinkeinopolitiikkaan on Suomessa panostettu runsaasti; t&k-rahoituksen alueellinen taso mittaa näitä panostuksia T&k-rahoituksen suhteellisessa jakautumisessa Itä-Suomi poikkeaa selvästi muusta maasta Erityisesti yritysten panostukset t&k-toimintaan ovat erittäin pienet verrattuna muihin suuralueisiin

12 Ulkomaalaisten yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain Yöpymisvuorokaudet Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-KarjalaKainuu Lähde: Tilastokeskus/Liikenne ja matkailu Itä-Suomi on menettänyt suhteellista asemaansa matkailualueena viimeisen kymmenen vuoden aikana Vuodesta 1997 Lapissa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kaksinkertaistuneet Itä-Suomessa kasvu on 5 % Matkailun merkitys näkyy myös lentoliikenteen kehityksessä, joka on Lapissa kasvanut ja määrällisesti suurempi kuin Itä- Suomessa (ei kuvassa)

13 Valtionosuus kuntien talousarviossa 28 Rautavaara Vesanto Puolanka Valtimo Hyrynsalmi Vaala Ilomantsi Ristijärvi Rääkkylä Pielavesi Savonranta Rantasalmi Juuka Kaavi Rautalampi Kiuruvesi Suomussalmi Tuusniemi Puumala Varpaisjärvi Nurmes Heinävesi Kangasniemi Tohmajärvi Sulkava Tervo Polvijärvi Kesälahti Lieksa Pertunmaa Sonkajärvi Keitele Paltamo Parikkala Kuhmo Suonenjoki Enonkoski Karttula Savitaipale Hirvensalmi Juankoski Lapinlahti Maaninka Vieremä Juva Nilsiä Kerimäki Eno Outokumpu Liperi Rautjärvi Mäntyharju Pyhäselkä Joroinen Suomenniemi Kitee Leppävirta Pieksämäki Luumäki Punkaharju Sotkamo Lemi Ylämaa Iisalmi Joensuu Ristiina Ruokolahti Kontiolahti Varkaus Savonlinna Mikkeli Kajaani Imatra Joutseno Siilinjärvi Kuopio Lappeenranta Taipalsaari Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa Valtionosuuksien kautta tasataan voimakkaasti kuntien ja sitä kautta (suur)alueiden välisiä talouseroja Itä-Suomen lisäksi Pohjois- ja Länsi-Suomen kuntien saamat valtionosuudet ovat huomattavat Kuntakohtainen vaihtelu Itä- Suomessa on huomattavaa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa valtion osuuksien taso kuntien talousarvioissa on suurin Vuoden 28 kuntarajat Lähde: TilastokeskusJulkinen talous Euroa/asukas

14 Kuntien lainakanta 26 Savonranta Mikkeli Puolanka Punkaharju Vaala Varkaus Paltamo Rautavaara Kontiolahti Ristiina Ristijärvi Suonenjoki Imatra Kangasniemi Kerimäki Nilsiä Vieremä Rautalampi Keitele Hyrynsalmi Kajaani Juva Lappeenranta Rantasalmi Rääkkylä Liperi Siilinjärvi Lapinlahti Eno Vesanto Mäntyharju Kiuruvesi Joroinen Savonlinna Varpaisjärvi Juankoski Pyhäselkä Kesälahti Ruokolahti Tohmajärvi Puumala Pieksämäki Joensuu Kuhmo Tervo Outokumpu Pielavesi Kuopio Suomussalmi Sonkajärvi Joutseno Ylämaa Taipalsaari Ilomantsi Kitee Karttula Iisalmi Suomenniemi Sulkava Lieksa Nurmes Kaavi Pertunmaa Heinävesi Maaninka Hirvensalmi Sotkamo Leppävirta Polvijärvi Rautjärvi Enonkoski Savitaipale Parikkala Juuka Lemi Luumäki Tuusniemi Valtimo Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa Kuntatalouden tilan hahmottaminen on vaikeaa johtuen kuntien erilaisesta tulopohjasta ja menojen rakenteesta, johon sijainti- ja rakennetekijät vaikuttavat sekä itse kuntatalouden hoidosta; kuntien lainakanta on yksi indikaattori kunnan talouden kokonaistilasta Kuntien lainakanta asukasta kohti vaihtelee kunnittain erittäin paljon Itä-Suomessa vaihteluväli on 35 euroa Itä-Suomen kuntien velkataakka keskimäärin on maan keskiarvon (1464 /as.) alapuolella maakunnista vain Etelä-Savossa kuntien velan määrä on maan keskitasoa suurempi Euroa/asukas Lähde: TilastokeskusJulkinen talous Vuoden 27 kuntarajat

15 LISÄTIETOJA TULKINNOISTA Pentti Malinen Ohjelmajohtaja ITÄ-SUOMI -OHJELMA Linnankatu 18 A Kajaani gsm pentti.malinen@kainuu.fi alueportaali/www/fi/muu_yhteist yo/index.php TILASTOISTA Leena Jäntti Suunnittelija TILASTOKESKUS Oulun aluepalvelu Kirkkokatu Oulu puh (8) gsm leena.jantti@tilastokeskus.fi