Kodin perinteet ja järjestökentän rooli Me järjestöissä uskomme siihen, että perinne säilyy elävänä kun sen sallitaan muuttua ajan mukana.
|
|
- Asta Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNESCON AINEETON KULTTUURIPERINTÖSEMINAARI Kodin perinteet ja järjestökentän rooli Me järjestöissä uskomme siihen, että perinne säilyy elävänä kun sen sallitaan muuttua ajan mukana. Me neuvontajärjestöt luottamme siihen, että aineeton kulttuuriperintö on vahvasti läsnä jokaisen arjessa. Kulttuuriperintö ei tänään voi olla vain museoiden yksinomaisuutta vaan se kuuluu demokratian lailla sinulle ja minulle, meille kaikille. Järjestöillä on vastuu ja mahdollisuus tukea koteja ja perheitä sisällyttämällä perinnetietoa ja taitoja toimintaansa ja viestintäänsä. Hyvä esimerkki on Jouluperinne. Miten paljon omasta perinnöstä on tullut meille perheeltämme ja mitä muualta? Joulu säilyy, mutta muuttaa ajan kuluessa muotoaan. Martoissa huomaamme, että perinteinen joulu saa rinnalleen esimerkiksi oman näköistä tai omasta kulttuurista ammentavaa perinteen ja modernin ruokakulttuurin ja käsitöiden yhdistämistä. Tänään meiltä martoilta kysellään paljon isoäidin siivousvinkkejä ja tahranpoistoa ruokasoodalla ja etikalla, säilöntään ja vaikkapa joulun valmisteluun liittyviä asioita sekä kierrätykseen ja pyykinpesuun kuuluvia vinkkejä.
2 Arjen taitojen siirtämisessä me Martat neuvontajärjestöinä, olemme ottaneet tänä vuonna käyttöön Aikuispakkauksen, joka ensimmäiseen kotiinsa muuttavien hätäapupakkaus sisältäen mm. marttojen ruokakurssin arjenhallintaan sekä paljon hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Perinnettä siirtävät jatkuvasti monet järjestöt kuten partiolaiset, Kyläyhdistykset, Suomen Kotiseutuliitto, Taito ry, 4H, Marthaförbundet, Karjalan kulttuurirahasto, Lotat tai vaikkapa Kalevalaiset Naiset. Miksi järjestöjä tarvitaan Aineettoman kulttuuriperinnön siirtämiseen? Järjestöt tarjoavat tänään mahdollisuuden oppia, tehdä itse ja harjoittaa niitä perinteisiä taitoja, jotka eivät enää luonnollisesti siirry sukupolvelta toiselle. Perinteiset käden taidot ovat toisaalta välttämättömiä arjesta selviytymisen kannalta, toisaalta trendikkäitä ja haluttuja kuten esim. kotoilu - ruoanlaitto, käsityöt, kaupunkiviljely ja vaatteiden tuunaus ja korjaus. Monissa suomalaisissa kodeissa ollaan samassa tilanteessa kuin 115-vuotta sitten. Vanhemmilla ei ole aikaa, eikä välttämättä kykyjäkään opettaa lapsilleen kodista huolehtimista tai puutarhanhoitoa. Peruskoulun kotitaloustunnit ovat vähäisiä ja ajoittuvat teini-ikään, jolloin tulevan kodin hoitaminen ei ehkä ole opiskelussa ensisijalla. Käytännössä monille oman kodin töihin opetteleminen tapahtuu yhä useammin television kotitalous- ja puutarhaohjelmia katsellen. Haaste tämän ajan ohjelmaformaateissa on siinä, että ne on tehty pääosin viihdyttäviksi, ei opettaviksi. Esimerkiksi oikeita työskentelytapoja näytetään harvoin niin, että työn oikeasti oppisi
3 ohjelmaa katselemalla. Hyvä asia on, että ohjelmatarjonta on ollut monipuolista käsillä tekemisen tultua uudelleen arvoonsa. Järjestöillä on merkittävä rooli myös siinä, että tuemme toiminnassamme ja neuvonnassamme myös vähemmistöjen perinteitä ja moninaisuutta samalla kun opetamme omaamme. Martat ovat tehneet maahanmuuttajien, romanien, saamelaisten ja muiden vähemmistöjen kanssa aina yhteistyötä ja neuvontaa on kohdennettu tarvitsijoille heidän omaa perinnettään kunnioittaen. Tämä edellyttää meidän neuvojilta hyvää perehtymistä kohderyhmän kulttuuriin ja perinteisiin, jotta kohtaaminen ja neuvonta voivat onnistua järjestötoiminnassamme. Merkittävinä aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöinä me Martat ja neuvontajärjestöt näemme mm. jokamiehenoikeudet ja suomalaisen luontosuhteen, johon kuuluu sienestys ja sienten tunnistus, marjastus, metsästys. Kulttuuriperinnön ilmiöitä ovat myös erilaiset käden taidot ja käsityöt kuten sukan kantapää, parsiminen ja paikkaaminen. Suomalainen ruokakulttuuri pitää sisällään ruoanvalmistuksen perinteet, jotka liittyvät leipomiseen ja perinneruokien valmistukseen. Ruoanvalmistus ja leipominen Yhdessä tekemisen perinne on ollut aina martoissa kantava perinne. Talkoovuosina ja 70- luvuilla lähdettiin Siivoustalkoisiin Mikkelin torilta, Savo-Karjalan Marttapiiriliitosta. Tätä tehtiin siis lähes 50-vuotta ennen mitään valtakunnallisia siivospäiviä. Kotiseutuvuonna 1964 martat siis yhdistivät voimansa muiden järjestöjen kanssa. Keväällä ja kesällä järjestettiin sittemmin perinteeksi muodostuvia yhteisiä siivous- ja kunnostustalkoita. Lumppujunaa täytettiin Kainuussa 1970-luvulla.
4 Marttojen raskaana taakkana on usein ollut mielikuva vain kahvia kaatavasta vanhasta naisesta. Tätä yhteiskunnallisesti hiljaista, mutta tarpeellista roolia ei sovi väheksyä. Marttojen muonitustaitoja on tarvittu monissa tilanteissa satunnaisesti tai pidempiä aikoja. Marttoja on käytetty kun on tarvittu muonitusapua sotien aikana, olympialaisissa, Vapepan tilaisuuksissa, messuilla tai liikelaitosten avoimien ovien päivinä. Kaikkein merkittävin muonitusvastuu martoilla oli sota-aikaan marttamajojen ja rautateiden risteysasemilla toimineiden rintamasotilaiden huoltoasemien sekä evakoiden siirtymäajan huoltamisessa. Esimerkiksi Riihimäen rautatieaseman tuntumassa olleessa lepomajassa tehtiin sodan aikana tuntia vapaaehtoistyötä. Reilun kolmen vuoden aikana majassa nukkui, ruokaili ja sai puhtaat vaatteet sotilasta. Tämä kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin pakollisten työvelvollisuuksien ohessa luvun talkootoimintaa tai vapaaehtoistoimintaa ovat Pohjois-Karjalan karjalanpiirakkapajat, SuomiAreena jossa talkoolaiset yhdessä Työpajayhdistyksen nuorten kanssa opettivat kansalle kädentaitoja. Olemme myös organisoineet isoja kädentaitorekkoja Novitan kanssa ja kampanjoita, joissa on tehty sukkia vastasyntyneille, maailman suurin tilkkutäkki, sukat varusmiehille, nuorille, pikkupotilaille, vanhuksille jne. Juhlaperinne. Juhlat ovat kuuluneet marttojen ohjelmaan järjestön alkuvuosista alkaen. Toisten tapaaminen ja yhteishengen kokeminen ovat saaneet martat sekä tarttumaan järjestelyihin että osallistumaan juhlintaan. Kestit kertovat siitä, että arvostamme omaa toimintaamme ja pidämme sitä juhlinnan väärtinä! Olemme järjestäneet Emäntäpäiviä 1900-luvun alusta lähtien. Nimeä on vaihdettu aikojen saatossa, ja nyt puhutaan Marttapäivistä.
5 Kesäpäivät.Vuosina martat kokoontuivat joka toinen vuosi kesätapahtumaan eri puolille maata. Juhlapidot ovat näkyvä ja mieltä kohottava osa järjestömme juhlaperinnettä. Pitoihin on liittynyt aina myös joku neuvonnallinen sanoma, terveellinen ravitsemus, ekologisuus. 1974: Marttaliitto täytti 75 vuotta. Juhlien suojelijoina olivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Valtakunnalliseen juhlatapahtumaan Helsingissä osallistui lähes marttaa ja järjestön ystävää eri puolilta Suomea. 1977: Kotitalousneuvonnan erikoisaiheena oli valtakunnalliset Pitkän iän pidot, joita martat toteuttivat. Pitkän iän pitoja pidettiin lähes joka kunnassa. Toinen valtakunnallinen toiminta oli kuntomarttakoulutus, jossa marttoja valmennettiin seuraavan vuoden hyötyliikuntakampanjan. 1978: Näkyvä aihe oli terveellisiä ruokatottumuksia korostava Pitkän iän pidot, joita toisena toimintavuonna jatkettiin Pitkän iän II pidoilla. Kakkospitojen ohjelmassa otettiin erityisesti huomioon maakunnallisten perinneruokien käyttäminen terveellisesti ja taloudellisesti ruokatalousneuvonnassa. Pitkän iän pitoja jatkettiin maakunnan perinneruokapitoina vuoden 1981 loppuun, jolloin pitoihin oli osallistunut yli ruokavierasta : Neuvonnassa korostettiin kotimaisten kasvisten ja luonnonantimien merkitystä osana hyvää ravitsemusta. Nämä asiat olivat selkeästi esillä Marttaliiton laatimassa Ekopitojen aineistossa. Ekopidot-kampanja toteutettiin yhteistyönä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Teemavuosien aikana marttayhdistykset ja kerhot järjestivät 121 pidot, joissa oli yhteensä noin ruokailijaa. 1999: 100-vuotisjuhlapitoja pidettiin lähes joka yhdistyksessä.
6 Vuonna 2009 Marttojen 100-vuotisjuhla sisälsi eri maakuntien parhaita herkkuja notkuvan juhlapöydän ja teema oli kotona juhliminen. Martan päivään on liitetty monissa piireissä Reilun kaupan kahvit. Annilan golfkentällä Mikkelissä martat golffasivat martanpäivänä jo neljättä kertaa. Sen sijaan Sukankudonnan kilpailut Mikkelissä jätettiin väliin, koska juhlavuoden aikana neulottiin jokaiselle Suomessa juhlavuonna syntyneelle vauvalle sukat, jotka niin ikään juhlavuottaan viettävä Kätilöliitto jakoi synnytyssairaaloissa. Vaikuttamisen perinne " On laajempi, isompi koti kuin perhekoti, On kylä, pitäjä, yhteiskunta, isänmaa, maailma". (Marttajärjestön perustaja Lucina Hagman) Marttajärjestön tärkein yhteiskunnallinen saavutus on ollut se arkinen työ, jota järjestössä on tehty. Kotitalousneuvontaa on annettu niille, jotka sitä kulloinkin ovat eniten tarvinneet. Kaiken toiminnan taustalla ovat olleet ajatukset yhteiskunnallisten päätösten teossa mukana olevista naisista. Kansalaisjärjestönä Marttaliiton toiminta on vaikuttamista. Myös yhdistyksissä tehtävä työ on vaikuttavaa sekä yhdistyksen sisällä että suhteessa paikallisyhteisöön. Piirien neuvontatyö tavoittaa laajasti ihmisiä alueellisesti suoraan ja median kautta, ja vaikuttaa heidän kauttaan satoihin tuhansiin koteihin ja perheisiin koko maassa. Perinteen keräys ja tallennus
7 Ensimmäinen mittava marttojen perinteen keruuhanke oli vuonna 1927 alkanut kansanomaisten tekstiilien keräystyö. Jokaisessa piiriliitossa järjestettiin karsintanäyttelyt, joista koottiin Helsinkiin lähes vanhaa käsityötä näyttelyksi kesällä Osa töistä tai niiden tekniikoista oli siihen asti tuntemattomia suurelle yleisölle ja näyttely herätti laajaa kiinnostusta. Töistä osa ostettiin eri museoiden kokoelmiin; kaksi jopa Tukholmaan Pohjoismaiseen museoon. Yksi keräyksen tarkoituksista oli nostaa suomalaisten tietoisuuteen kotimaisten käsityötaitojen kirjo niin, että käsityön harrastajien ei tarvitsisi tehdä töitään ulkomaisten mallien mukaan. Tallennetut käsityöt ja näyttelystä tehty kirja säilyvät muistoina tuleville sukupolville ja antavat mahdollisuuden esimerkiksi nykyisille kässämartoille kokeilla ulkomaisten mallien sijaan kotimaisia malleja, kuten isoäitimme aikoinaan suunnittelivat. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että Marttojen ruotsinkielinen sisarjärjestö Finlands Svenska Marthaförbund teki 1920-luvulla heti järjestön kielellisen jakaantumisen jälkeen merkittävän työn pelastaessaan suomalaisen himmelin unohduksesta, jonne se oli vajoamassa. Martat ovat olleet keräämässä erilaisia perinnereseptejä useampaankin otteeseen. Ennen toista maailmansotaa kerättiin reseptejä omaan käyttöön. Hvitträskissä pidettyyn perinneruokaesittelyyn liittyen, järjestettiin 1970-luvulla paikallisia keräyksiä. Esimerkiksi Satakunnassa kerättiin maatiloilta kutunjuustorespetit ja lahjoitettiin Satakunnan Museolle luvulla martat olivat mukana keräämässä pitäjäruokareseptejä, joista tehtiin pitäjäruoka- ja maakuntaruokakirjoja. Tämä hanke oli pohjoissavolaisen suurkeittiöemännän, Bertta Räsäsen alulle panema. Marttojen perinnetietokeskus Syreeni Mikkelin Kenkäverossa ( ), jossa oli esillä järjestön historiasta kertova pysyvä näyttely opasti yhdistyksiä ja piirejä perinteen keräämisessä ja tallentamisessa. Toiminnan loputtua arkistot ja esineistö hajautettiin hallitusti
8 maakunta-arkistoon, Marttaliiton arkistoon ja maakunnallisiin museoihin. Perinnetietokeskus jatkoi virtuaalisena marttaperinne.fi-sivustolla. Marttaperinne.fi-sivustolle on koottu marttajärjestön historiasta kertovia tekstejä, kuvia, henkilöitä ja lähdeluetteloita. Sivusto on tarkoitettu helpottamaan oikean marttatiedon löytämistä. Jos Sinulla on tarina jonka haluat jakaa kanssamme sen voi tehdä Muistojen keruu -osiossa. Sivustoa ylläpitää Marttaliitto Perinteen siirtäminen Maailma muuttuu nopeasti ja järjestön pitkää perinnettä kunnioittaen myös järjestöjen toimintatapojen on pysyttävä moderneina sisältöjen säilyessä ajattomina, luotettavina ja kansalaisille merkityksellisinä. Marianne Heikkilä Marttaliitto, toiminnanjohtaja Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
9 ma klo Aalto-auditorio, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Helsinki OHJELMA Avauspuheenvuoro Mirva Mattila, ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Juhani Kostet, pääjohtaja Museovirasto Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja, Museovirasto Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva, tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Modernin runonlaulajan kommentti Karri Paleface Miettinen Kulttuuriperintö huomenna: Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Katriina Siivonen, kansatieteen professori, Helsingin yliopisto Keskustelua
10 14.25 Tarina Markus Luukkonen, Samova storytelling ry kahvitauko Sukelluksia aineettomaan kulttuuriperintöön Esittävän taiteen foorumit, Hannu Saha, Kansanmusiikin tutkimuksen dosentti, Tampereen yliopisto Elävän perinteen arkistot, Lauri Harvilahti, arkistonjohtaja, Suomalaisen kirjallisuuden seura Kodin perinteet ja järjestökentän rooli, Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja, Marttaliitto Aineeton metsäkulttuuriperintö, Reetta Karhunkorva, amanuenssi, LUSTO Suomen metsämuseo Käsityöt - tiedon ja taidon välittäminen, Marketta Luutonen, toiminnanjohtaja, Taito ry Moninaisuus: määrittelyn ja toiminnan haasteet, Ahmed Al-Nawas, moninaisuusasiantuntija, Kulttuuria kaikille -palvelu Aineettoman kulttuuriperinnön nykydokumentointi: Suomi syö ja juo Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan museo Kulttuuriperintökasvatus ja moninaiset identiteetit Heljä Järnefelt, Kulttuuriperintökasvatuksen seura, hallituksen puheenjohtaja
11 16.10 Keskustelua Päätössanat Carina Jaatinen ja aineettoman sarjakuvan esittely Seminaari päättyy Seminaarin järjestävät Museovirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE yhteistyössä Suomen Unesco-toimikunnan kanssa. Seminaarin puheenjohtajana toimii Museoviraston kehittämisjohtaja Carina Jaatinen.
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotMarttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.
Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.2018 TIETOA MARTOISTA 119-vuotias marttajärjestö on Suomen johtava arjen
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit
1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja
LisätiedotMarttajärjestön toiminnan tarkoitus ja toiminta-ajatus
Marttajärjestön toiminnan tarkoitus ja toiminta-ajatus Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia, sekä kotitalouden arvostusta Toiminnan tarkoitusta toteutetaan järjestämällä
LisätiedotMartat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry
Kotirumba rullaamaan Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry Marttaliitto on perustettu v. 1899 Kansalaisjärjestönä Martat edistää kotien ja perheiden
LisätiedotMARTTAJÄRJESTÖ TÄYTTÄÄ 120 VUOTTA
MARTTATOIMINTA 2019 MARTTAJÄRJESTÖ TÄYTTÄÄ 120 VUOTTA Oma piirimme 90 vuotta ja tj. Tuija 50 vuotta. Juhlitaan koko vuosi! Piirin juhlavuoden tuote on pellavainen keittiöpyyhesetti Martta ja Maria. Juhlavuotta
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Mitä
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotHarkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen
Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta 15.3.2018 Marttaliitto ry/asta Kuosmanen Kohtuullisuus ja kestävät valinnat Järjestö on perustettu v. 1899 Jäseniä 45 000 Yhdistyksiä ja toimintaryhmiä
LisätiedotAjankohtaista. TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa
Ajankohtaista TAKO-verkoston kevätseminaari 13.2.2019 / Johanna Jakomaa Tulossa vuonna 2019 TAKO 10 vuotta: Juhlaseminaari 10.-11.10.2019, teemana yhteistyö Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinto jaetaan
LisätiedotMARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö
SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotSosiaaliturvayhdistykset maakuntien järjestöyhteistyötä rakentamassa. Sosiaaliturvayhdistysten perusteet
Sosiaaliturvayhdistykset maakuntien järjestöyhteistyötä rakentamassa Sosiaaliturvayhdistysten perusteet Taustat Sosiaali- ja sosiaali- ja terveysturvayhdistykset ovat maakunnallisia sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Aineeton
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotMuseot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
LisätiedotMarttojen vertaismarttatoiminta. Ritva Ikonen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Marttojen vertaismarttatoiminta Ritva Ikonen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Vertaismarttatoiminta Marttojen vertaismarttatoiminta Vertaismartta on yhdistysmartta Hän toimii viestinviejänä ja yhteyshenkilönä
Lisätiedot18.2.2013 Herttoniemenrannan Marttojen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Vuosikokous 18.2.2013
1 18.2.2013 Herttoniemenrannan Marttojen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Vuosikokous 18.2.2013 Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Herttoniemenrannan Martat on aikaansaava ja vuorovaikutteinen marttayhdistys,
LisätiedotMITKÄ OVAT TAVOITTEEMME
Uudenmaan Martat ry Toimintasuunnitelma 2017-2019 PUNAINEN LANKA Edistämme kotien toimivaa ja kestävää arkea Edistämme perheiden hyvinvointia Olemme johtava arjen asiantuntija Tarjoamme yhteisön johon
LisätiedotLapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012
Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 1. Kohti joulua 2. Lapin Martat ry:n hallitus 2013 3. Vuoden marttayhdistys 4. Taitoavainkoulutukset 5. Vuoden 2013 teemavuoden sisältö 6. Joululahjavinkkejä
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
Lisätiedot115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen
115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: vastuullisuutta ja kestävyyttä kulttuurimatkailuun
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: vastuullisuutta ja kestävyyttä kulttuurimatkailuun Jussi Hellsten, Visit Finland #EuropeForCulture Kulttuuriperintövuosi 2018 Projekteja, tapahtumia, aloitteita,
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotMARTTALIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Marttaliiton vuosikokous Pääsihteeri Marianne Heikkilä
MARTTALIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Marttaliiton vuosikokous 21.4.2018 Pääsihteeri Marianne Heikkilä MARTTAJÄRJESTÖ TÄYTTÄÄ 120 VUOTTA Juhlavuotta vietetään yhdessä Marthaförbundetin kanssa. Juhlavuoden
LisätiedotTAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ
TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena
LisätiedotMitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?
Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain
LisätiedotMarttaliiton terveisiä ja ajankohtaisia asioita Uudenmaan piiristä. Kevätkokous 25.4.2013
Marttaliiton terveisiä ja ajankohtaisia asioita Uudenmaan piiristä Kevätkokous 25.4.2013 Hidastamalla hyvinvointiin -teemakampanja 2011-2013 Aiheena 2013: Hyvinvointia luonnosta ja ympäristöstä Neuvonnan
LisätiedotJANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017
JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotMetsien monikäyttö ja PEFC
Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen
LisätiedotMARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous
MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous 27.4.2019 MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTA- JÄRJESTÖ Edistämme kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä
LisätiedotPohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan
LisätiedotADPROFIT 2015. Kansallismuseo
ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.
LisätiedotEhdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri
Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät
Lisätiedot& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari
& KESTÄVÄ ARKI Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari 20.4.2018 OLEMME EDISTÄNEET KESTÄVÄÄ ARKEA JO 119 VUOTTA Välitämme tietoa ja tarjoamme ratkaisuja kohtuulliseen kulutukseen
LisätiedotJÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotEuroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta
NÄIN OSALLISTUT! Sidosryhmäaamiainen 7.11.2017 Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori Twitter: @HirvonenSini & @HeritageDaysFI Euroopan neuvosto
LisätiedotKatsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo
Tänään 13.00 13.10 Avaussanat Lotta Vaulo, toiminnanjohtaja, Sirkuksen tiedotuskeskus Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto 13.10 13.30 Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Yhdessä
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013
Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotToimintateemana: Hidastamalla hyvinvointiin TIEDOTE 3/2012. Martoille
Etelä-Savon Martat ry, Hallituskatu 7 A 1, 3. krs 50100 MIKKELI puh. 0440 228 910, www.martat.fi/etela-savo 12.6.2012 Toimintateemana: Hidastamalla hyvinvointiin TIEDOTE 3/2012 Martoille TÄMÄ TIEDOTE ON
LisätiedotMuseotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
LisätiedotMartoissa on arjen mahdollisuus 2014-2016. Toimintasuunnitelman tarkennus 2014 Pohjois-Karjalan Martat ry:n syyskokous 16.11.2013
Martoissa on arjen mahdollisuus 2014-2016 Toimintasuunnitelman tarkennus 2014 Pohjois-Karjalan Martat ry:n syyskokous 16.11.2013 Neuvonnan keskeisimmät sisällöt 2014 Ruokamenoissakin voi säästää Hyötyviljely
LisätiedotArvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 16. Kahvi Nykyään suomalainen kuluttaa kahvia 10 kiloa vuodessa. Se on enemmän kuin missään muualla. 50-luvun lopulla kulutus oli noin puolet nykyisestä. Kahvi on kuulunut Suomessa
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
Lisätiedotlokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.
lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio 2 UNESCON
LisätiedotTehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35
Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle
LisätiedotVANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY
VANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY KARJALAN VANHAT HAUTAUSMAAT - seminaari Karjalan Liitto 16.3.2019. Arkkitehti Raija Seppänen SAFA MARK YKS raijamars@gmail.com KARJALAN SUOMALAISET
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotKun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.
SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotJuhlavuoden organisaatio
Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka
LisätiedotAJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet
2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen
LisätiedotARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA
ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotMETSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,
LisätiedotKulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia
Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku
LisätiedotLusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa
Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä
LisätiedotMarttajärjestön vuoden 2019 toiminnassa juhla yhdistyy vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Vuodella on neljä painopistettä:
1 Etelä-Karjalan Martat ry Liite 5 Toimintasuunnitelma 2019 Hyvä arki kuuluu kaikille Vuonna 2019 Marttajärjestö täyttää 120 vuotta. Vietämme juhlavuotta yhdessä Marthaförbundetin kanssa. Juhlavuosi on
LisätiedotSuomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö
Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema
LisätiedotMARTTALIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2020
MARTTALIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2020 TOIMINTASUUNNITELMAN PAINOPISTEET TOIMINTASUUNNITELMAN PAINOPISTEET Teemme arjen tekoja huomista varten. Kohtaamme ja mahdollistamme kohtaamisia. Meille kaikki
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotARKI SUJUVAKSI MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS. Päivi Känsälä, koordinaattori Marttaliitto ry
ARKI SUJUVAKSI MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Päivi Känsälä, koordinaattori Marttaliitto ry Valtakunnalliset työpajapäivät Jyväskylä 18.4.2018 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15
LisätiedotKokoelmat ja museopoliittinen ohjelma
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle
LisätiedotEnsiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011
Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia
LisätiedotKierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen
Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon
LisätiedotOHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti
OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro
LisätiedotTyövoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.
Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka
LisätiedotVuosikokous 18.4.2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotIltapäivän ohjelma: Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano (OKM, Päivi Salonen ja Mirva Mattila)
Iltapäivän ohjelma: 12.30 Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano (OKM, Päivi Salonen ja Mirva Mattila) - museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvat muutokset - uudistuksen aikataulu
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotMarttojen perinnetietokeskus Syreenin lyhyt historia
Marttojen perinnetietokeskus Syreenin lyhyt historia Kirsi Vesterbacka 2012 Sisällys Sisällys... 1 Lea Aalto... 2 Perusnäyttely... 3 Vaihtuvat näyttelyt... 4 Esillä olleet piirit... 5 Kävijät ja aukiolo...
LisätiedotSuomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh
Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen
Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMAN PAINOPISTEET
MARTTATOIMINTA 2020 TOIMINTASUUNNITELMAN PAINOPISTEET TEEMME ARJEN TEKOJA HUOMISTA VARTEN Huominen arki rakentuu tämän päivän teoista. Tiedostamme maapallon rajat ja kohtuullisen kulutuksen välttämättömyyden.
LisätiedotOnni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotYhteinen verkkopalvelu Pirkanmaalle
L Ö Y D Ä P I R K A N M A A N K A N S A L A I S T O I M I N T A Y H D E S T Ä O S O I T T E E S T A 2020 Yhteinen verkkopalvelu Pirkanmaalle Tehdään se yhdessä! Keskiössä ihmisten hyvinvoinnin tukeminen
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
Lisätiedot